Puutarhan vieraslajit missä mennään Suomessa? Keravan Omakotiyhdistys ry Kerava

Transkriptio

1 Puutarhan vieraslajit missä mennään Suomessa? Keravan Omakotiyhdistys ry Kerava Terhi Ryttäri, vanhempi tutkija Suomen ympäristökeskus Biodiversiteettiyksikkö

2 Mikä on vieraslaji? = ekosysteemiin alun perin kuulumaton eliölaji, joka on ylittänyt luontaiset leviämisesteet (mantereen, meren, vuoriston) ihmisen tietoisella tai tahattomalla myötävaikutuksella Hullukaali kulttuurihistoriallisesti arvokas muinaistulokas

3 Miksi vieraslaji voi olla haitallinen? Ekologiset vaikutukset: - kilpailu elintilasta ja ravinnosta - kilpailu pölyttäjistä - muuttaa kasvualustaansa (komealupiini) - risteytyminen alkuperäisten lajien kanssa - saalistus (minkki, supikoira) Taloudelliset haitat (torjuntakustannukset, kalastus, taudit ja tuholaiset, virkistyskäyttö, kiinteistöjen arvo) Terveydelliset haitat (jättiputket, marunatuoksukki)

4 Kasvit ja etanatkin liikkuvat pitkiä matkoja Kasvit omin neuvoin karkuteille: lentävät tai kelluvat siemenet puutarhajätteiden kippaaminen luontoon, etenkin vesistön äärelle lintujen matkassa tahalliset kylvöt ja siirrot siirtomaiden mukana liikenne Etanoiden munat kulkeutuvat kasvijätteiden ja maan mukana

5 Tapaus espanjansiruetana Kooste Ulla-Maija Liukko kuvat Göteborgs naturhistoriska museum tai Naturhistoriska Riksmuseet ellei muuta mainita Kuva U-M. Liukko

6 Isokokoisia etanoita Suomessa Arion ater, mustasiruetana, svart skogssnigel Arion rufus, punasiruetana, röd skogssnigel Arion vulgaris, espanjansiruetana, spansk skogssnigel hengitysaukko kilven puolivälin etupuolella Limax maximus, jättietana, pantersnigel Limax cinereoniger, ukkoetana, gråsvart kölsnigel (ainoa alkuperäinen!) hengitysaukko kilven puolivälin takapuolella 6

7 Isokokoisia etanalajeja Suomessa 2 Arion-suku: musta-, puna- ja espanjansiruetana > Limax-suku: jättietana ja ukkoetana > 7

8 Älä hävitä ukkoetanaa! Älä sekoita espanjansiruetanaa harmaan raidalliseen ukkoetanaan (Limax cinereoniger), joka ei ole puutarhatuholainen! Espanjansiruetanan hengitysaukko sijaitsee selkäkilven puolivälin etupuolella. Ukkoetanalla puolestaan hengitysaukko sijaitsee kilven puoltaväliä taempana. Espanjansiruetanoilla (ja muilla) vatsapuoli on kokonaan vaalea. Ukkoetanoilla vatsan reunat ovat tummat ja vatsan halki päästä häntään kulkee valkea raita. Kuvassa ukkoetana altapäin 8

9 Älä hävitä ukkoetanaa! Usein myös esiintymispaikka auttaa lajinmäärityksessä: ukkoetana on metsälaji, joka vierailee pihapiirissä vain satunnaisesti. Espanjansiruetanat viihtyvät missä vain rehevillä paikoilla, erityisesti kotipuutarhoissa ja viljelyksillä. Ukkoetana on yleensä erakko; niitä näkee vain yhden kerrallaan 9

10 Espanjansiruetanan alkuperä ja leviäminen Kotoisin Espanjan seudulta ja Etelä- Ranskasta Manner-Suomessa ensimmäiset havainnot ovat vuodelta 1994, jolloin lajia tavattiin Helsingistä. Reilussa kymmenessä vuodessa laji on levinnyt Oulun ja Kajaanin korkeuksille saakka Kartta: Luonnontieteellinen 10

11 Espanjansiruetanan leviäminen Omin avuin etana voi liikkua tontilta naapurin puolelle ei juuri pidemmäs Leviää ihmisen avulla Munat ja nuoret yksilöt kulkeutuvat paikasta toiseen maansiirtojen ja kasvien juurten ympärillä olevien multapaakkujen mukana. Laji voi siirtyä myös lehtikasojen ja kompostien välityksellä. 11

12 Espanjansiruetanan elämänkierto muninta alkaa muutaman viikon päästä siitä kun etanat aktivoituvat keväällä ja sitä jatkuu pitkin kesää munat kuoriutuvat n. kuukauden sisällä (kuoriutuvat n. 1 cm pituisia) nuoret aikuistuvat Suomessa (pohjoisessa) vasta seuraavana kesänä aikuiset 7-15 cm pitkiä talvehtii munina tai eri ikäisinä nuorina, osa miltei sukukypsiä aikuiset eivät elä yli talven 12

13 Levittäytymiskyvyn perusta Espanjansiruetana on kaksisukuinen, eli se pystyy hedelmöittämään itse itsensä (populaation kasvaessa yksilöt kuitenkin useimmiten hedelmöittävät toinen toisensa). Kanta voi lähteä uudessa paikassa kasvuun jo yhdestä yksilöstä (yhdestä munasta!!) Tuottaa paljon munia. (Keski-Euroopassa suotuisissa oloissa 400 munaa/aikuinen ) Monipuolinen ruokavalio; kuolleet ja elävät kasvinosat sekä raadot ( tappajaetana ) 13

14 Espanjansiruetanan hävittäminen 1 Suomessa espanjansiruetanoiden torjunta on vielä mahdollista; kannattaa yrittää. Vastuu hävittämisestä on kiinteistön omistajalla. Torjunnassa auttaa naapureiden välinen yhteistyö, ja etanat kannattaa hävittää koko naapurustosta samaan aikaan. Tärkeintä on aloittaa torjunta mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jolloin selviää työstä vähimmällä vaivalla. Kannattaa iskeä keväällä ennen muninnan alkua ja jatkaa läpi kesän 14

15 Espanjansiruetanan hävittäminen 2 Kotipuutarhoissa espanjansiruetanat kerätään ja pudotetaan kiehuvaan veteen. Keräämistä voi tehostaa laittamalla maahan kosteutta kerääviä lautoja, joiden alle etanat kerääntyvät. Kuolleet etanat esim. suljettuun jäteastiaan, jotta ne eivät jää ravinnoksi lajitovereilleen. Jos alueelta on tavattu espanjansiruetanaa, nurmikko sekä ojien ja teiden pientareet kannattaa leikata mataliksi. Näin etanat eivät löydä suojaa kuivumista vastaan. Myös lehti- ja risukasat on hyvä polttaa, jolloin etanoille ei jää talvehtimispaikkoja. 15

16 Espanjansiruetanan hävittäminen 3 Kompostien kalkitseminen on tehokas keino torjua etanoita. Kompostin päälle ripotellaan kalkkia, joka imee etanoista veden. Koivutisleellä voidaan rajoittaa etanoiden liikkumista. Etanat eivät ylitä koivutisleellä käsiteltyä aluetta, joten tisleen avulla voi suojata istutuksia. Koivutisle ei kuitenkaan hävitä etanoita, vaan ainoastaan rajoittaa niiden liikkumista. Etanan esiintymisalueilta ei saa kuljettaa muualle maa-ainesta, lehtikasoja, kompostia eikä kasveja. Näin estetään etanoiden ja niiden munien kulkeutuminen uusille alueille. 16

17 Espanjansiruetana, Maunula 2012 (kuva U-M. Liukko) 17

18 Jättiputket (Heracleum mantegazzianum, H. persicum, H. sosnowskii) Alkuperä: Aasia

19 Komealupiini (Lupinus polyphyllos): haastava hävitettävä

20 Jättipalsami (Impatiens glandulifera) - hävittäminen sopii myös talkootyöksi

21 Jättipalsamitalkoot Rönnskär, Kirkkonummi

22 Jättipalsamin torjunta: 1-vuotinen laji, ei pysyvää siemenvarastoa Kitkemällä Tehoiskut kolmesti kesässä ennen siementen kypsymistä alkukesästä kertyy vain vähän kasvijätettä

23 Työläitä tuhottavia: japanintatar (Fallopia japonica) jättitatar (Fallopia sachalinensis)

24 Etelänruttojuuri (Petasites hybridus) Alkuperä: Itä- ja Kaakkois-Eurooppa, Länsi-Aasia

25 Ruttojuuri levittäytyy kotkansiipikasvustoon, Lohja

26 Keltamajavankaali (Lysichiton americanus) Alkuperä: Pohjois-Amerikka

27 Vieraslajit metsissä: isotuomipihlaja (Amelanchier spicata)

28 Kurtturuusu (Rosa rugosa) Hanko / Furuvikin luonnonsuojelualue

29 Kurtturuusun poistoa Hangon Furuvikin luonnonsuojelualueella Kustannukset: euroa/ hehtaari/ vuosi

30 Ilmastonmuutos tuo uusia lajeja Marunatuoksukki (Ambrosia artemisifolia) Kanadanpiisku (Solidago canadensis)

31 Luonnonsuojelulaki 43 : Vierasperäistä eläinlajia ei saa päästää luontoon, jos on aihetta epäillä, että siitä voi syntyä pysyvä kanta. Kasvilajia, jolla ei ole Suomessa pysyvää luonnonvaraista kantaa, ei saa istuttaa tai kylvää pihapiirin, pellon tai rakennetun alueen ulkopuolelle eikä luonnonvesistöihin, jos on aihetta epäillä, että siitä voi syntyä pysyvä kanta.

32 Vieraslajistrategiat Pohjoismaissa Norja 2007 Ruotsi 2008 Tanska 2009 Suomi 2012

33 33 Miksi vieraslajistrategia? Globaalisti toiseksi tärkein uhka luonnon monimuotoisuudelle (IUCN) Liikenne ja kauppa lisäävät eliöiden liikkumista yli luontaisten levinneisyysalueiden Ilmastonmuutos lisää vieraslajien selvitymistä myös pohjoisessa Aiheuttavat huomattavia haittoja luonnolle, taloudelle, kulttuuri- ja maisema-arvoille, jopa ihmisten terveydelle Hävittämiskustannukset korkeat ja kasvavat, jos mitään ei tehdä Suomessa ei toistaiseksi minkäänlaisia linjauksia, rahoituspohjaa tai hallintoa, joka hoitaisi asiaa

34 Vieraslajistrategiassa kolmetasoinen lähestymistapa: Haitallisten vieraslajien 1) leviämisen ennaltaehkäisy, 2) varhainen havaitseminen ja hävittäminen, sekä 3) leviämisen estäminen ja jatkuvat, pitkän aikavälin rajoittamistoimenpiteet

35 Suomen vieraslajistrategia Viranomaisvastuiden jako Lainsäädännön kehittäminen Tiedon lisääminen, valistus (oppaat, nettimateriaali) Tutkimuksen lisääminen Vieraslajiportaalin perustaminen: keskitetty tietolähde ja paikka jonne ilmoittaa havaintoja

36 Vieraslajistrategia toimenpide 16: Hävitetään jättiputket Suomesta seuraavan 20 vuoden aikana

37 Mitä väliä? Ihminen on osa luontoa, eikö ole luonnollista, että ihminen siirtää lajeja?

38 Tekemistä riittää kaikille - kiitos mielenkiinnosta! Kuva:Laila Keynäs