HELSINGIN KAUPUNGIN VIERASLAJIEN TORJUNNAN PRIORISOINTISUUNNITELMA Helsingin kaupungin vieraslajityöryhmä
|
|
- Lasse Ahonen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1 HELSINGIN KAUPUNGIN VIERASLAJIEN TORJUNNAN PRIORISOINTISUUNNITELMA Helsingin kaupungin vieraslajityöryhmä
2 2 Sisällys 1. Taustaa Poimintoja vieraslajilainsäädännöstä Priorisoitavat vieraslajit Erittäin haitalliset vieraslajit Haitalliset vieraslajit Metsissä esiintyvät torjuttavat puuvartiset lajit Riskinarviointi ja/tai varautumissuunnitelma Priorisoitavat alueet Vantaanjoen laakson rinne Veräjämäen kaakkoispuolella (49/90), Veräjämäki Jakomäen lehdot (57/91), Jakomäki Kalkkivuoren uloke (74/91), Heikinlaakso Håkansberg (2/93), Kaarela Esikoisentien lehtorinne (4/93), Hakuninmaa Kallahdenniemi (33/91), Kuningatteren kannas, Kallahti Lohiniemi (9/94), Meri-Rastila Niinisaarentien kalliojakson pohjoisosa (62/91), Mustavuori, Vuosaari Niinisaarentien kalliojakson keskiosa (22/91), Mustavuori, Vuosaari Paloheinän huipun lehto- ja korpialue (48/91), Paloheinä Tullisaaren kalliojyrkänne ja sen aluslehto (18/90), Laajasalo... 44
3 Nuottaniemen kainalo (29/91), Uutela Vuosaarenlahden pohjoisranta (27/91), Ruusuniemi, Vuosaari... 49
4 4 1. Taustaa Helsingin ympäristölautakunta hyväksyi kaupungin vieraslajilinjauksen ja ympäristökeskuksen, rakennus- ja liikuntavirastojen sekä Staran asiantuntijoista koottu vieraslajityöryhmä aloitti työnsä Kaupungin vieraslajilinjaukseen sisältyy luettelo Helsingissä haitallisista vieraslajeista, jonka kokoamisessa on käytetty apuna Suomen kansallisen vieraslajilinjauksen tietoja ja suosituksia. Helsingin kaupungin omassa luettelossa erittäin haitallisia vieraslajeja on 7, haitallisia lajeja 41 ja tarkkailtavia lajeja 20. Näiden lisäksi on vielä 29 lajia, joista ei ole riittävästi tietoa, jotta ne voitaisiin luokitella haitallisuuden perusteella. Haittoja arvioitaessa on otettu huomioon sekä ekologiset, terveydelliset, sosiaaliset että taloudelliset haitat. Vieraslajien torjunnan tehostaminen edellyttää torjuntatoimenpiteiden priorisointia haitallisimpiin lajeihin, ja luonnon monimuotoisuuden sekä virkistyskäytön kannalta tärkeille alueille. Jättiputket on vuosien ajan järjestelmällisesti poistettu ja luonnonsuojelualueilta on pyritty poistamaan haitallisimmat vieraslajit muiden hoitotoimenpiteiden yhteydessä. Tässä vieraslajien torjunnan priorisointisuunnitelmassa on kasvi- ja eläinlajeja, joiden torjunta on kiireellistä. Toisaalta on esitetty myös alueita, joille vieraslajien ei pidä antaa levittäytyä. Suunnitelman mukaiseen vieraslajiston torjuntaan on tarkoitus keskittyä tulevien seuraavan kolmen vuoden aikana ( ). Valitut lajit ja alueet toimivat myös pilotointikohteina, joissa kokeillaan ja kehitetään torjuntamenetelmiä. Aasianrunkojäärää lukuun ottamatta kaikki tässä suunnitelmassa esiin nostetut vieraslajit esiintyvät jo Helsingissä. Lainsäädäntö edellyttää jättiputkien ja keltamajavankaalin torjuntaa. Niiden lisäksi on tarkoitus torjua 24 ta kasvilajia ja tehostaa espanjansiruetanan torjuntaa. Muiden haitallisten eläinlajien torjuntaa jatketaan paikallisesti entiseen tapaan. Suunnitelman kaikki lajit on luokiteltu haitallisuutensa perusteella erittäin haitallisiin ja haitallisiin lajeihin. Lisäksi tähän suunnitelmaan sisältyy luettelo metsissä esiintyvistä torjuttavista puuvartisista lajeista ja ehdotus lajeiksi, joista laaditaan riskinarviointi ja/tai varautumissuunnitelma. Torjuttavien lajien lisäksi Helsingin rakennusvirastossa pidetään yllä listaa niistä koristekasvilajeista, joita kaupunki ei istuta. Lista sisältyy Helsingin kaupungin rakennusviraston julkaisuun Kaupunkikasviopas, rakennusviraston julkaisusarja 2010:12, Listaa on päivitetty vuonna 2013.
5 5 Vieraslajien torjunnassa priorisoitavia alueita ovat luonnonsuojelualueet ja arvokkaimmat kasvikohteet. Luonnonsuojelualueilta vieraslajeja torjutaan niiden hoito- ja käyttösuunnitelmien mukaisesti muiden hoitotöiden yhteydessä. Arvokkailta kasvikohteilta torjutaan ensisijaisesti vieraskasvilajeja. Luontotietojärjestelmän I luokan arvokkaiden kasvikohteiden vieraslajikartoitus käynnistettiin vuonna Kartoitus on kesken, mutta jo inventoiduista kohteista on nyt valittu 13 aluetta, jotka ovat merkittäviä luontoalueita erityisesti kasvistollisen monimuotoisuuden vuoksi. Monet alueista sijaitsevat metsässä ja joukossa on myös tamia ranta-alueita Poimintoja vieraslajilainsäädännöstä Luonnonsuojelulaki 1096/ Vierasperäistä eläinlajia, josta ei säädetä metsästyslaissa tai kalastuslaissa, ei saa päästää luontoon, jos on aihetta epäillä, että siitä voi syntyä pysyvä kanta. Kasvilajia, jolla ei ole Suomessa pysyvää luonnonvaraista kantaa, ei saa istuttaa tai kylvää pihapiiriin, pellon tai rakennetun taikka toin erityiseen käyttöön otetun alueen ulkopuolelle eikä luonnonvesistöihin, jos on aihetta epäillä, että siitä voi syntyä pysyvä kanta. ( 43 ). Euroopan Unionin vieraslajiasetus (EU) N:o 1143/2014 haitallisten vieraslajien tuonnin ja leviämisen ennalta ehkäisemisestä ja hallinnasta - säännöt, joiden avulla ehkäistään, vähennetään ja lievennetään vieraslajien tarkoituksellisesta tai tahattomasta tuonnista aiheutuvia haittavaikutuksia (1 artikla). Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2016/1141 Euroopan unionin kannalta merkityksellisten haitallisten vieraslajien luettelon hyväksymisestä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1143/2014 nojalla (lajiluettelo) - persianjättiputki - armenianjättiputki - keltamajavankaali Laki vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta 1709/ täydentäviä säännöksiä haitallisten vieraslajien tuonnin ja leviämisen ehkäisemisestä (täydentää EU:n vieraslajiasetusta)
6 6-3 : vieraslajien ympäristöön päästämisen kielto: ei saa pitää, kasvattaa, kylvää tai lla tavalla käsitellä jos on vaarana, että ne pääsevät leviämään ympäristöön - kiinteistön omistajalla tai haltijalla (4 ) ja toimijalla (5 ) on huolehtimisvelvollisuus Valtioneuvoston asetus kansallisesti merkityksellisistä haitallisista vieraslajeista 1725/ kaukasianjättiputki (t lajien maahantuontiin ja eläinsuojeluun liittyviä
7 7 2. Priorisoitavat vieraslajit 2.1. Erittäin haitalliset vieraslajit Euroopan Unionin lainsäädäntö ja Suomen vieraslajilaki velvoittavat maanomistajia torjumaan jättiputkia. Myös kansallisessa vieraslajistrategiassa ne on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäviksi monihaittalajeiksi. Kansallisessa vieraslajistrategiassa on jättiputkien hävitystä koskeva erillistoimenpide, jonka tavoitteena on hävittää jättiputket kokonaan Suomesta. Kurtturuusun ja kaniinin haitat ovat Helsingissä poikkeuksellisen suuria. Kasvit Persianjättiputki (EU:n luettelon laji, kansallisen strategian erityisen haitallinen laji) Eläimet Armenianjättiputki (EU:n luettelon laji, kansallisen strategian erityisen haitallinen laji, ei tiedetä onko Helsingissä) Keltamajavankaali (EU:n luettelon laji) Kaukasianjättiputki (Suomen lain mukainen ns. kansallinen vieraslaji, kansallisen strategian erityisen haitallinen laji) Kurtturuusu (perusmuoto on kansallisen strategian erityisen haitallinen laji) Kaniini (kansallisen strategian haitallinen laji) Minkki (kansallisen strategian erityisen haitallinen laji) Espanjansiruetana (kansallisen strategian haitallinen maa- ja metsätalouden laji, jonka vaikutukset luonnossa voivat olla merkittävät)
8 Haitalliset vieraslajit Seuraavat lajit ovat Suomen kansallisen vieraslajilinjauksen mukaan haitallisia tai tarkkailtavia. Helsingissä ne on luokiteltu Helsingin vieraslajilinjauksissa haitallisiksi. Lainsäädäntö ei velvoita torjumaan niitä. Kokemukset muista maista osoittavat, että jos lajeja ei torjuta, ongelmat lajin levitessä ovat suuret ja torjunta hankalaa. Näitä kasvilajeja esiintyy arvokkailla luontotyypeillä, kuten rannoilla, kosteikoilla, lehdoissa ja niityillä. Supikoira aiheuttaa haittaa linnuille lintuvesillä. Levinneisyys ja ongelmat ovat toistaiseksi paikallisia, mutta leviämisvaara myös muihin kuntiin on ilmeinen. Torjuntaan kannattaa ryhtyä myös sen vuoksi, että esiintymiä on tiedossa ja todennäköisyys torjuntatyön onnistumiseen on suuri. Maaympäristön kasvit Hamppuvillakko (kansallisen strategian tarkkailtava laji) Piiskut: kanadanpiisku, isopiisku (kansallisen strategian haitallisia lajeja) Komealupiini (kansallisen strategian haitallinen laji) Japanintatar (kansallisen strategian haitallinen laji) Jättitatar (kansallisen strategian haitallinen laji) Rehuvuohenherne (kansallisen strategian tarkkailtava laji) Rantakasvit Jättipalsami (kansallisen strategian haitallinen laji) Lännenpalsami (kansallisen strategian haitallinen laji)
9 9 Etelänruttojuuri (kansallisen strategian haitallinen laji) Japaninruttojuuri (kansallisen strategian tarkkailtava laji) Pajuasteri (kansallisen strategian haitallinen laji) Isosorsimo (kansallisen strategian haitallinen laji) Eläimet Supikoira (kansallisen strategian haitallinen laji) Rotta (kansallisen strategian haitallinen laji) Hopearuutana (kansallinen haitallinen laji) 2.3. Metsissä esiintyvät torjuttavat puuvartiset lajit Seuraavia lajeja inventoidaan luonnonhoidon suunnittelun yhteydessä luonnonmukaisilta viheralueilta ja torjutaan hoidon toteutuksen yhteydessä. (Laki ei edellytä näiden lajien torjuntaa.) Viitapihlaja-angervo (kansallisen strategian tarkkailtava laji) Isotuomipihlaja (kansallisen strategian haitallinen laji) Terttuselja (kansallisen strategian haitallinen laji)
10 10 Idänpensaskanukka/lännenpensaskanukka (kansallisen strategian tarkkailtavia lajeja) Palsamipihta (kansallisen strategian tarkkailtava laji) Siperianpihta (kansallisen strategian tarkkailtava laji) Pilvikirsikka (kansallisen strategian tarkkailtava laji) 2.4. Riskinarviointi ja/tai varautumissuunnitelma Seuraaville lajeille laaditaan riskinarviointi ja/tai varautumissuunnitelmat: Marunatuoksukki (kansallisen strategian tarkkailtava laji) Kaniini (kansallisen strategian haitallinen laji) Aasianrunkojäärä (Helsingin kaupunki on lajin mahdollinen levittäjä, Evira pyrkii hävittämään lajin suomesta) Espanjansiruetana (kansallisen strategian haitallinen maa- ja metsätalouden laji) Hopearuutana (kansallisen strategien tarkkailtava laji sekä murtovedessä että sisävesissä)
11 11 3. Priorisoitavat alueet Luonnonsuojelualueiden ohella vieraslajien torjunnassa priorisoidaan I luokan arvokkaita kasvikohteita. Arvokkaat kasvikohteet ovat alueita, joilla esiintyy uhanalaisia kasvilajeja. Inventoiduista arvokkaista priorisoitaviksi alueiksi on valittu seuraavat 13 kohdetta. Niiden inventointikarttoihin liittyvien taulukoiden lajilistauksissa on lisätietona myös muita kuin priorisoitavia lajeja alueen hoidon suunnittelun taustatiedoiksi. Vieraslajien torjuntatoimenpiteet kirjataan vieraslajirekisteriin.
12 Vantaanjoen laakson rinne Veräjämäen kaakkoispuolella (49/90), Veräjämäki isotuomipihlaja, Amelanchier spicata isotuomipihlaja, Amelanchier spicata 2c 3 m h. Lisäksi lähellä-vieressä ainakin 3 terttuseljaa. 2c 0,25 aaria, 10 m h iso kasvusto. N-puolella erillinen 1,5 m h pensas.
13 13 isotuomipihlaja, Amelanchier spicata 2c 2 m h. isotuomipihlaja, Amelanchier spicata 2c 1 m h. isotuomipihlaja, Amelanchier spicata 2c 1,3 m h. Polun pohjoispuolella. isotuomipihlaja, Amelanchier spicata 2c 1 m. Lisäksi terttuselja 2 yks. isotuomipihlaja, Amelanchier spicata 2c 1 m h. isotuomipihlaja, Amelanchier spicata 2c 0,6 m h. isotuomipihlaja, Amelanchier spicata 2c 2 m h pensaikko, noin 40 versoa. isotuomipihlaja, Amelanchier spicata 2c 0,5 m h. jättipalsami, Impatiens glandulifera 2c ojan varressa, seassa rikkapalsamia. jättipalsami, Impatiens glandulifera 2c joitakin kymmeniä? Lisäksi karhunköynnöstä. jättipalsami, Impatiens glandulifera 2c 1 yks. jättipalsami, Impatiens glandulifera 2c joitakin kymmeniä? Lisäksi niiden eteläpuolella on rikkapalsamia. jättipalsami, Impatiens glandulifera 2c enimmäkseen harvakseltaan, tien puolella penkkaa runsaasti. Seassa rikkapalsamia. jättipalsami, Impatiens glandulifera 2c jonkin verran. Lisäksi alueella on runsaasti karhunköynnöstä. jättitatar, Fallopia sachalinensis 2b 1 x 3 m alalla. Lisäksi alla on rikkapalsamia sekä karhunköynnöstä. kanadanpiisku, Solidago canadensis 2c 3 yks. ojan varressa, itäpuolella. karhunköynnökset, Calystegia sepium 2c useita karhunköynnökset, Calystegia sepium 2c hyvin runsaasti pajukossa. karhunköynnökset, Calystegia sepium 2c 1 yks. Lisäksi sormustinkukka 1 yks. karhunköynnökset, Calystegia sepium 2c karhunköynnökset, Calystegia sepium 2c hieman. lännenpensaskanukka, Cornus alba ssp. Stolonifera 3b Cornus sp. 5 versoa, 0,8 m h. Taxus sp. 1,5 m. suomenpihlaja 7 m h. Lonicera sp. 0,8 m h. omenapuu 2 m h. rikkapalsami, Impatiens parviflora 2b runsaasti ojanpenkalla, sekoittuneena lehtopalsamikasvustoon. rikkapalsami, Impatiens parviflora 2b runsaasti, tiheys vaihtelee, osin harvassa. Lisäksi pohjoisosassa terttuselja 3 m. rikkapalsami, Impatiens parviflora 2b kymmeniä rakennuksen eteläpuolella, länsipuolella yksittäin harvassa. Mahdollisesti lisää rajatun alueen
14 14 ulkopuolellakin. Alueen länsiosassa puutarhajätettä 2 m2. rikkapalsami, Impatiens parviflora 2b joitakin kymmeniä ojassa ja sen ympärillä. (Lisää lajia tien itäpuolella tämän rajauksen ulkopuolella.) rikkapalsami, Impatiens parviflora 2b kymmeniä. rikkapalsami, Impatiens parviflora 2b harvakseltaan. Jätti- ja rikkapalsamia ilmeisesti yksittäin laajemmallakin alueella (esim. tämän alueen pohjoispuolella?). terttuselja, Sambucus racemosa 2c 5 pensasta: 0,5 m, 3 x 2 m, 5 m. terttuselja, Sambucus racemosa 2c n. 5 pensasta, 2-3 m h. terttuselja, Sambucus racemosa 2c 2 m ja 2,5 m, lisäksi 0,2 m rajaukseen sisältyvässä puutarhajätekasassa. terttuselja, Sambucus racemosa 2c tama, 2,5-4 m h. Ympärillä laajalti puutarhajätettä. terttuselja, Sambucus racemosa 2c pensaita kolmessa ryhmässä, 1,5-2,5 m h. terttuselja, Sambucus racemosa 2c ainakin kahdessa ryhmässä: 2 x 0,3 m ja 2,5 + 5 m h, mahdollisesti useampiakin Lisäksi tien tuntumassa hieman rikkapalsamia. terttuselja, Sambucus racemosa 2c 2 x 2,5 m h. terttuselja, Sambucus racemosa 2c 2,5 m. terttuselja, Sambucus racemosa 2c 1,8 m. terttuselja, Sambucus racemosa 2c 2 x 2,5 m. terttuselja, Sambucus racemosa 2c 4 m. terttuselja, Sambucus racemosa 2c 1,5 m h. terttuselja, Sambucus racemosa 2c kaakkoispäässä 2 x n. 2 m h ja luoteispäässä ainakin 1 yks. terttuselja, Sambucus racemosa 2c 1,5 m h. terttuselja, Sambucus racemosa 2c 1,5 m h. terttuselja, Sambucus racemosa 2c 1,5 m h. terttuselja, Sambucus racemosa 2c 1,5 m h. terttuselja, Sambucus racemosa 2c m h. terttuselja, Sambucus racemosa 2c 2 m ja (6 m S) 2,5 m h. terttuselja, Sambucus racemosa 2c 2 m h. terttuselja, Sambucus racemosa 2c 1 m h. terttuselja, Sambucus racemosa 2c ainakin 4 yks., 1-4 m h. terttuselja, Sambucus racemosa 2c 1,5 m h. terttuselja, Sambucus racemosa 2c ainakin 7 yks., jopa 4 m h.
15 15 terttuselja, Sambucus racemosa 2c ainakin 5 yks., jopa 5 m h. terttuselja, Sambucus racemosa 2c 2 m h. terttuselja, Sambucus racemosa 2c 2 m ja 1 m h. terttuselja, Sambucus racemosa 2c 2 m h. terttuselja, Sambucus racemosa 2c 2 m h. terttuselja, Sambucus racemosa 2c 2 x 4 m terttuselja, Sambucus racemosa 2c kahdessa ryhmässä: 1 ja n. 4 yks. terttuselja, Sambucus racemosa 2c 1,5 m terttuselja, Sambucus racemosa 2c 2 x 2 m terttuselja, Sambucus racemosa 2c n. 6 yks, jopa 3 m h. Lisäksi rikkapalsamia n. 10 yks. terttuselja, Sambucus racemosa 2c noin 10 yks., jopa 4 m h. terttuselja, Sambucus racemosa 2c ainakin 8 yks., jopa 3 m h. terttuselja, Sambucus racemosa 2c 2,5 + 2 m h. terttuselja, Sambucus racemosa 2c 2 kookasta yks., jopa 4,5 m h. terttuselja, Sambucus racemosa 2c 2 m h. terttuselja, Sambucus racemosa 2c 0,5 m h. terttuselja, Sambucus racemosa 2c n. 7 yks., jopa 4 m h. terttuselja, Sambucus racemosa 2c 5 yks., taimia (-> 0,3 m h.) terttuselja, Sambucus racemosa 2c 4 m. terttuselja, Sambucus racemosa 2c 1 m h. terttuselja, Sambucus racemosa 2c 2 x 3 m h. terttuselja, Sambucus racemosa 2c 2,5 m h. viitapihlaja-angervo, Sorbaria sorbifolia 2b 1 x 2 m alalla.
16 3.2. Jakomäen lehdot (57/91), Jakomäki 16
17 17 viitapihlaja-angervo, Sorbaria sorbifolia 2b 0,3 aaria. (Eteläpuolella istutettu pyökki joita allakin siellä täällä alueen lounaisosassa) viitapihlaja-angervo, Sorbaria sorbifolia 2b 1 m. Lisäksi kuviolla hieman pajuangervoa ja virpiangervoa ja terttuselja 2,5 m h. Kuvion eteläpäässä 1 sormustinkukka. viitapihlaja-angervo, Sorbaria sorbifolia 2b 1,8 m h. Lisäksi terttuselja 2 m h. isotuomipihlaja, Amelanchier spicata 2c 0,3 m. Lisäksi terttuselja 1,5 ja 0,5 m. isotuomipihlaja, Amelanchier spicata 2c 2 m h. isotuomipihlaja, Amelanchier spicata 2c 2,5 m isotuomipihlaja, Amelanchier spicata 2c 1,2 m h. isotuomipihlaja, Amelanchier spicata 2c 0,8 m h. Lisäksi terttuseljaa kuvion N-päässä 2 m ja S-päässä 0,5 m. isotuomipihlaja, Amelanchier spicata 2c Kuvion lounaisosassa ainakin 6 yks./versoa (jopa 1,2 m h). Lisäksi kuviolla (mukaan lukien palsamikasvuston alue) terttuselja noin 5 yks, jopa 4 m h. isotuomipihlaja, Amelanchier spicata 2c 2,5 m h. isotuomipihlaja, Amelanchier spicata 2c 0,3 m isotuomipihlaja, Amelanchier spicata 2c 1,2 m isotuomipihlaja, Amelanchier spicata 2c 1 m h. isotuomipihlaja, Amelanchier spicata 2c 2,5 m jättipalsami, Impatiens glandulifera 2c joitakin kymmeniä tien vieressä (mahd. allakin - lännempänä? - lähistöllä) jättipalsami, Impatiens glandulifera 2c palsamia alle 10 yks. Lisäksi pikkutalviota 1 m2 ja alempana vuorenkilpeä ajouralla. (Tien vieressä hevoskastanja 1 m h). jättipalsami, Impatiens glandulifera 2c 4 x 6 m alalla harvassa. Lisäksi terttuselja 0,2 m, pikkutalviota ja kaihonkukkaa. jättipalsami, Impatiens glandulifera 2c joitakin satoja. Lisäksi seassa terttuseljaa yksittäin ainakin 3 (1,8-2,5 m h, mahd. enemmänkin), luoteisrajalla pajuangervo 0,4 m, pohjoispäässä lumimarja 1 m vieressään kaihonkukkaa, ja villiviini 0,3 m puutarhajätekasan itäpuolella.. jättipalsami, Impatiens glandulifera 2c ison puutarhajätekasan alla. jättipalsami, Impatiens glandulifera 2c jättipalsami, Impatiens glandulifera 2c harvahko 10 x 5 m kasvusto puron molemmin puolin. terttuselja, Sambucus racemosa 2c 5 x 2-4 m. Vantaalla. terttuselja, Sambucus racemosa 2c 2 m. terttuselja, Sambucus racemosa 2c 1 m h. terttuselja, Sambucus racemosa 2c erilliset 0,5 ja 1,5 m h. terttuselja, Sambucus racemosa 2c 2 m.
18 18 terttuselja, Sambucus racemosa 2c 2,5 m h. terttuselja, Sambucus racemosa 2c 0,4 m terttuselja, Sambucus racemosa 2c 1 m. Kuvio pääosin puutarhajätekasaa (10m m pitkä). terttuselja, Sambucus racemosa 2c 3 m. terttuselja, Sambucus racemosa 2c 2 m h. Sijainti ei ehkä aivan tarkka. terttuselja, Sambucus racemosa 2c 2,5 m ja 2 x 1,5 m. terttuselja, Sambucus racemosa 2c 1,5 m terttuselja, Sambucus racemosa 2c 2 m h. terttuselja, Sambucus racemosa 2c 0,5 m terttuselja, Sambucus racemosa 2c 1,5 m terttuselja, Sambucus racemosa 2c 1 m h. terttuselja, Sambucus racemosa 2c 0,5 m terttuselja, Sambucus racemosa 2c 2,5 m terttuselja, Sambucus racemosa 2c 2 m ja 1,2 m h. terttuselja, Sambucus racemosa 2c 2 m vesoja. terttuselja, Sambucus racemosa 2c 1,5 m terttuselja, Sambucus racemosa 2c 2 x 0,5 m. terttuselja, Sambucus racemosa 2c 0,5 m terttuselja, Sambucus racemosa 2c itäosassa seljaa 2 x 0,5 m, länsiosassa 0,5 m. Lisäksi virpiangervoa 2 x 1 m ja länsiosassa jokin so tatar 0,5 m. terttuselja, Sambucus racemosa 2c 0,5 m terttuselja, Sambucus racemosa 2c 0,5 m terttuselja, Sambucus racemosa 2c ainakin 9 yks. (useat) 2-3 m h. terttuselja, Sambucus racemosa 2c 2 ja 1,5 m ja eteläpuolella 1,7 m h. terttuselja, Sambucus racemosa 2c 2 m h. terttuselja, Sambucus racemosa 2c 2 m h. terttuselja, Sambucus racemosa 2c 0,3 m h. terttuselja, Sambucus racemosa 2c 3 yks., 0,3-1 m h. pajuangervot, Spiraea spp. sektio Spiraria 3b useita, kolmessa "kasaumassa". Itäisimmässä n. 4 yks (-> 1 m h) ja ilm. jokin kin vieraslaji(puu/pensas: 2 m h). Lisäksi alueella jasmikepensas, karhunköynnöstä ja virpiangervoa (jota länsiosassa n. 5 pensasta).
19 19 Pikkutalviota hyvin laajalti. Lisäksi vähän karhunköynnöstä, suikeroalpia suppeasti ainakin talolta tulevan polun vieressä. Kuviolla on puutarhajätettä ja itäpäässä vanha maakasa. - Lisäksi kuvion liepeillä (ehkä kaakkoispäässä) isotuomipihlaja 0,8 m. Kuviolla puutarhajätekasa. Sen luona mm. runsaasti villiviiniä, pikkutalviota, etelärajalla (aita)orapihlaja 2 m h ja vuorikaunokkia. Villiviiniä. Kuvio on pääosin puutarhajätekasaa (8 m pitkä). Kuviolla on puutarha- ja puujätekasat. Niiden luona villiviiniä, lumimarjaa 2 yks (0,4 m h). kiiltotuhkapensas 0,5 m. Lisäksi itäpuolella puutarhakasveja. Talojen ja rinteen alla mm. myös Ligulariaa. Suunnilleen tällä alueella 2 (tai 3) puutarhajätekasaa: 6 x 2 m, 10 x 2 m (ja 6 x 2 m). Kuviolla puutarhajätekasoja. Niiden luona mm. isotöyhtöangervoa, villiviiniä, lumimarjaa 2 yks (jopa 2 m h). Villiviini 0,3 m, hieman illakkoa. Kuvio on pääosin puutarhajätekasaa. vuorenkilpikasvusto. käytössä oleva komposti, länsipuolella puutarhajätekasa. Laji? Kysytään Makelta joitakin kymmeniä kallion alla. Lisäksi eteläpuolella isotuomipihlaja 1 m ja 1m h.
20 3.3. Kalkkivuoren uloke (74/91), Heikinlaakso 20
21 21 kurtturuusu, Rosa rugosa, yksinkertaiskukkainen perusmuoto 1 isotuomipihlaja, Amelanchier spicata paimenmatara, Galium album 2c terttuselja, Sambucus racemosa terttuselja, Sambucus racemosa 1 m. Lisäksi terttuselja ainakin 5 yks. 1-3 m. Lisäksi paimenmataraa kahdella taholla, sormustinkukkaa 1ruusuke, pihasyreeni 0,5 m ja muitakin koristekasveja. Länsireunassa puutarhajätettä. 2c 0,1 m. kasvi poistettu pientareella, varsinkin itäosassa. Lisäksi on hieman vuorikaunokkia. Alueelle on tuotu puutarhajätettä, sorakasoja ym.. Keruulaatikon ympäristö on siivoton. 2c 1 m, ehkä kuollut 2c 4 m, kaatunut tai kaadettu. Latvapuolella pari villiviiniä, versovat puutarhajätekasasta. Terttuselja 2 x 2,5 m. Lisäksi paimenmataraa jonkin verran. Lisäksi vuorenkilpeä on levinnyt ja istutettu tänne puolelle, ja muitakin puutarhakasveja. Pohjoispuolen kallio on raavittu paljaaksi. Lounaisosassa on puutarhajätteen varastointipaikka. sormustinkukkaa joitakin, Sedum sp. ja hopeahärkkiä kalliolla. Lisäksi on hieman paimenmataraa. Alueella on puutarhajätteen varastointipaikka. päivänliljaa 4 m2, marjakuusi 5 m h pensasto. Lisäksi köynnöskuusamaa, omenapuu 0,5 m, suikeroalpia aika laajasti pohjoisosassa ja jonkin verran Sedum spp. (2 lajia) ja muitakin koristekasveja. Pohjoisosassa on myös paimenmataraa. vuorikaunokki tama. Lisäksi on muitakin koristekasveja törkyisen terassinalusen vieressä. unkarinsyreeni tama ja jokunen iso lumimarja vanhan kivijalan -perustuksen liepeillä. Lisäksi tuijanalku, omenapuu 1,8 m, hieman paimenmataraa. Alueelle on tuotu puutarhajätettä ja ta kasvijätettä (mm. vielä elävä jukkapalmu). aitaorapihlaja 3m happomarja 4 m2
22 3.4. Håkansberg (2/93), Kaarela 22
23 isotuomipihlaja, Amelanchier spicata 2c 6 m. SW-puolella puutarhajätteen läjityspaikka isotuomipihlaja, Amelanchier spicata 2c ainakin 4, isoin 4 m. omenapuu 2 m. tarha-alpia ja villiviiniä alhaalla puutarhajätteellä isotuomipihlaja, Amelanchier spicata 2c useita pensaita, lisäksi terttuselja tama, Crataegus sp tama 2 m, Larix 1,2 ja 3 m, kiiltotuhkapensaita 1 ja 2,5 m, joitakin punalehtiruusuja isotuomipihlaja, Amelanchier spicata 2c n, 5 pensasta jopa 3 m, lisäksi punalehtiruusuja, kiiltotuhkapensas 2 m, omenapuu 1,5 m isotuomipihlaja, Amelanchier spicata 2c matalia vesataimia ym 0,2-0,5. m. lisäksi tuhkapensas sp 1m isotuomipihlaja, Amelanchier spicata 2c noin 15 yks, useita taimia, korkein n. 2 m isotuomipihlaja, Amelanchier spicata 2c m 2 m isotuomipihlaja, Amelanchier spicata 2c useita, taimia -jopa 6 m. lisäksi omenapuu 0,5 m isotuomipihlaja, Amelanchier spicata 2c 0,4 m isotuomipihlaja, Amelanchier spicata 2c 2,5 m. lisäksi aitaorapihlaja 1,2 m N-päässä isotuomipihlaja, Amelanchier spicata 2c jopa 3 m, lisäksi tama matala terttuselja. Sedum sp.? isotuomipihlaja, Amelanchier spicata 2c 1 m, lisäksi terttuselja 2 x 2 m ja taimi, omenapuu 6 m isotuomipihlaja, Amelanchier spicata 2c tama 2 m h, lisäksi punalehtiruusu tama, terttuselja tama isotuomipihlaja, Amelanchier spicata 2c n. 5 ryhmää. lisäksi kiiltotuhkapensas 2 yks, punalehtiruusu tama, köynnöskuusama 1, aitaorapihlaja 2 m isotuomipihlaja, Amelanchier spicata 2c 1,2 m isotuomipihlaja, Amelanchier spicata 2c noin 6 kasvustoa. lisäksi punalehtiruusu taimi, terttuselja tama matala, ruotsinpihlaja 1,8 m isotuomipihlaja, Amelanchier spicata 2c noin 8 yks, alle 1,5. m. lisäksi punalehtiruusu 1 m isotuomipihlaja, Amelanchier spicata 2c noin 2 pensasta. lisäksi punalehtiruusu 1,5 m, tuoksuvatukka 2 m, sembra? 0,5. m, suikeroalpia, pihasyreeni rajalla isotuomipihlaja, Amelanchier spicata 2c 1,8 m. lisäksi terttuselja noin 5, punalehtiruusu 1 m, raparperi, pajuangervo rajalla isotuomipihlaja, Amelanchier spicata 2c ainakin 6 yks tsimi-2 m h. lisäksi punalehtiruusu 0,8 m, omenapuu 0,5 m. isotuomipihlaja, Amelanchier spicata 2c lisäksi Crataegus sp 1 m, ylärinteessä joitakin terttuseljoja. AS: useita pensaita, taimia -5 m h. isotuomipihlaja, Amelanchier spicata 2c useita pensaita harvassa. lisäksi Crataegus sp ainakin 4 pensasta, ylärinteessä tuhkapensas 1 m, alareunassa useita omenapuita isotuomipihlaja, Amelanchier spicata 2c 2 m ojassa isotuomipihlaja, Amelanchier spicata 2c 2 taimia isotuomipihlaja, Amelanchier spicata 2c tama vesa. paatsaman. edessä isotuomipihlaja, Amelanchier spicata 2c 1,5 m ja pieniä isotuomipihlaja, Amelanchier spicata 2c useita pensaita, jopa 4-5 m, useita pieniä. Lisäksi terttuseljaa tama matala, köynnöskuusama matala, punalehtiruusu pieni, ruotsinpihlaja 1,8 ja 2,5 m, aitaorapihlaja taimi 23
24 isotuomipihlaja, Amelanchier spicata 2c tama pieni. lisäksi terttuselja 2 m, punalehtiruusu 2 m isotuomipihlaja, Amelanchier spicata 2c 2 x 2,5 m, juoksuhaudassa kaakossa lisäksi 1 taimi isotuomipihlaja, Amelanchier spicata 2c 0,5 m. lisäksi terttuselja 0,5 m isotuomipihlaja, Amelanchier spicata 2c 2 x 2 m. lisäksi terttuselja 3 m juoksuhaudassa isotuomipihlaja, Amelanchier spicata 2c useita, pieniä - jopa 4 m h. lisäksi terttuselja 1,5 m, tuhkapensas 2 m, aitaorapihlaja 1,5 m. isotuomipihlaja, Amelanchier spicata 2c 1,5 m ja terttuselja 2 yks juoksuhaudassa. lisäksi aitaorapihlaja 2,5 m. isotuomipihlaja, Amelanchier spicata 2c ylärinteessä 2 pieni, lisäksi karviainen, aitaorapihlaja 1 m isotuomipihlaja, Amelanchier spicata 2c joitakin kookkaita. lisäksi aitaorapihlaja useita leikkimökin ympärillä. virpiangervoa ym. puutarhakasveja ja nurmikkoa. hyvin runsaasti puutarhajätettä. kaikki kaupungin maalla isotuomipihlaja, Amelanchier spicata 2c 2,5 m. lisäksi terttuselja 4 m juoksuhaudassa. isotuomipihlaja, Amelanchier spicata 2c 2 m kalliolla isotuomipihlaja, Amelanchier spicata 2c tama taimi. lisäksi 3 terttuseljaa. isotuomipihlaja, Amelanchier spicata 2c useita vesoja ym. lisäksi tama terttuselja ja aitaorapihlaja 0,8 m isotuomipihlaja, Amelanchier spicata 2c useita hajallaan.. lisäksi terttuselja eri puolilla noin 5. Talon lähellä noin 5 karviaista, luoteessa 1, ym. puutarhakasveja. Aitaorapihlaja ainakin 5, Abies sp. 2 m ja taimi.. punalehtiruusu 0,8 m, tuhkapensas 0,5 m. erityisesti N-päässä puuta isotuomipihlaja, Amelanchier spicata 2c tama jopa 6 m h pensasto ja pienempiä. lisäksi kookkaita 3 m h villaheisiä ryhmä. aitaorapihlaja 2 m, (ruso?)kuusama 2 m. isotuomipihlaja, Amelanchier spicata 2c isoja E-osassa ja pienempiä alla. lisäksi pihasyreeni 3 m, virpiangervopensasto ylärinteessä, aitaorapihlaja joitakin. ruotsinpihlaja 1,5 m, aronia? ojassa, juhannusruusu 1 pieni, omenapuu 2 m h. Myös näilllä main (eteläosassa lähinnä) ollut joskus isotuomipihlaja, Amelanchier spicata 2c hajallaan useita kookkaita. lisäksi ruotsinpihlaja 2 m, tuhkapensas 2 m ja pieni, omenapuu 2,5 m. ym. isotuomipihlaja, Amelanchier spicata 2c us. pensaita, 3 m isotuomipihlaja, Amelanchier spicata 2c 3, 5 m isotuomipihlaja, Amelanchier spicata 2c 2 pensasta isotuomipihlaja, Amelanchier spicata 2c 2-3 pensasta, jopa 6 m isotuomipihlaja, Amelanchier spicata 2c kalliojuotissa, useita pensaita, jopa 5 m. pohjoispäässä lisäksi aronia 1,5 m isotuomipihlaja, Amelanchier spicata 2c us pensaita 1-5 m. itäpäässä myös Crataegus sp. 1 pensas isotuomipihlaja, Amelanchier spicata 2c us pensaita. lisäksi aitaorapihlaja 1,5 m, Crataegus sp 0,5 ja 1,5 m, omenapuu 1,5 m, punalehtiruusu 1. isotuomipihlaja, Amelanchier spicata 2c 0,5 m isotuomipihlaja, Amelanchier spicata 2c 2 m, lisäksi punalehtiruusu 2 pensasta, terttuselja 1,2 m 24
25 25 isotuomipihlaja, Amelanchier spicata 2c 2 x 0,5. m isotuomipihlaja, Amelanchier spicata 2c useita, 0,5-3 m. lisäksi Crataegus sp. 2 m. isotuomipihlaja, Amelanchier spicata 2c useita pensaita 0,5-4 m. lisäksi tama Crataegus sp. 2 m, tama terttuselja ja 1 jättipalsami isotuomipihlaja, Amelanchier spicata 2c tama, rajalla isokin. lisäksi tama punalehtiruusu, aitaorapihlaja 2 m, Crataegus sp. 2,5 ja 0,7 m (+), pihasyreeni 2 m. isotuomipihlaja, Amelanchier spicata 2c 2 pensasta, lisäksi suikeroalpia 2 m2. alueen ulkopuolella E:ssa pieni punalehtiruusu jättipalsami, Impatiens glandulifera 2c tama kedolla jättipalsami, Impatiens glandulifera 2c satoja, lisäksi terttuselja useita, pihasyreeni 3 m, Sedum sp. puutarhajätettä jättipalsami, Impatiens glandulifera 2c joitakin satoja. lisäksi terttuselja useita (ja kierto sp. kaitalehtinen) kanadanpiisku, Solidago canadensis 2c 1 m2 juoksuhaudassa. lisäksi terttuselja 2 m kanadanpiisku, Solidago canadensis 2c noin 10 kukkivaa ja lehtivää penkalla terttuselja, Sambucus racemosa 2c 2-3 ainakin, lisäksi omenapuu 1 m ja tuomipihlaja 2 m. puutarhajätettä. terttuselja, Sambucus racemosa 2c 3 pensasta, 2 m terttuselja, Sambucus racemosa 2c ainakin 3 pensasta, rajalla unkarinsyreenirivistö levittäytymässä terttuselja, Sambucus racemosa 2c 2 x 3 m terttuselja, Sambucus racemosa 2c 4 m terttuselja, Sambucus racemosa 2c 4 m terttuselja, Sambucus racemosa 2c useita isoja pensaita juoksuhaudassa. lisäksi kedolla Crataegus sp 1,5 m ja aitaorapihlaja 1,5 m terttuselja, Sambucus racemosa 2c 1 m terttuselja, Sambucus racemosa 2c 0,5 m terttuselja, Sambucus racemosa 2c useita, lisäksi tama punalehtiruusu, isotuomipihlajia, pari nuorta aitaorapihlajaa ja omenapuuta, jättipalsamia kymmeniä juoksuhaudassa. terttuselja, Sambucus racemosa 2c 1,5 m suikeroalpi ja koristetatar levinnyt kaupunginkin puolelle terttuselja jokunen ja tama koristekuusama. Lisäksi on huomattava puutarhajätteen läjityspaikka. omenapuu 5 m, Crataegus sp ainakin 3 Crataegus sp 1 m puutarhajätettä. juhannusruusu 2 kasvustoa, kiiltotuhkapensas 1 m, rohtoraunioyrtti tama omenapuu 1 m, punalehtiruusu 1 mja taimi, aitaorapihlaja 1 m, lumimarja 2 m2, terttuselja 1 m, tuomipihlaja 1 m, SE-PÄÄSSÄ 2 sormustinkukkaa kiiltotuhkapensas 1 m, punalehtiruusu ja terttuselja tama, unkarinsyreeni 2 m, omenapuun taimi
26 26 aitaorapihlaja 1,5 m ja tama taimi punalehtiruusu 1,6 m Crataegus sp. 2 pensasta, 3 ja 2,5 m pinkki koristekierto, luumu? taimi, suikeroalpia. Runsaasti puutarhajätettä. terttuselja useita, tuomipihlaja 2 m, Crataegus sp 2 pensasta, jättipalsamia kymmeniä aitaorapihlaja 2,5 m Sedum sp tama m2 isokiertoa noin puoli aaria S-osassa. hyvin runsaasti pihasyreeniä, suopayrttiä, Sedum sp., Euphorbia. sp., 1 juhannusruusu ym. Ilmeisesti tässä on vanha talon paikka. Kuvion S-päässä on karviainen ja oleskelutasanne kaupungin maalla. Itälaidalla ja eteläosassa runsaasti. lumimarja laaja kasvusto. pihasyreeni 3 m, luumun? versoja tien lähellä. - näilllä main lie ollut joskus talo (vanha kaivanto ja muita rakenteita)? terttuselja useita pensaita, kiiltotuhkapensas 1;5 m, jättipalsami kymmeniä, isokierto hieman terttuselja useita. pensaita, isotuomipihlaja 2;5 m aitaorapihlaja 2 m juoksuhaudassa pajuangervo, pikkutalvio ym., käytetty puutarhajätteen sijoitukseen. Itäpäätä on otettu pihakäyttöön. kiiltotuhkapensas 2 m aitaorapihlaja 2 m
27 3.5. Esikoisentien lehtorinne (4/93), Hakuninmaa 27
28 jättitatar, Fallopia sachalinensis 2b joitakin satoja. Lisäksi tuomipihlaja ainakin 3 pensasta, 0,3-3 m. Talon nurkalla oksajätteen kokoamispaikka. isotuomipihlaja, Amelanchier spicata 2c 1 m jättipalsami, Impatiens glandulifera 2c taaja kasvusto kävelytien pohjoispuolella, ei kartoitettu tätä tarkemmin. Seassa pikkutalviota ja varmaan muitakin vieraslajeja. jättipalsami, Impatiens glandulifera 2c joitakin satoja vähintään. Lisäksi rikkapalsamia kymmeniä, joitakin pienehköjä tuomipihlajia, taponlehti ainakin 5 kasvustoa, ruotsinpihlaja 0,8 m ja pikkutalviota itäosassa, rinteessä pajuangervoa. Länsiosaan on tuotu kookkaampaa puutarhajätettä (kuva) jättipalsami, Impatiens glandulifera 2c ainakin kymmeniä, lisää kävelytien pohjoispuolella jättipalsami, Impatiens glandulifera 2c runsas, satoja yks., tiheys vaihtelee rajatun alueen eri osissa. Luoteisreunalla kasvustot jatkuvat talon pihaan asti jota ei kartoitettu tarkemmin. Itäpäässä palsameita nousee kaupungin puolelle sijoitetuista talojen puutarhajätekasoista (kuvat). Lisäksi jättipalsami, Impatiens glandulifera 2c joitakin yks. Lisäksi on joitakin taponlehtikasvustoja. Pohjoispäässä tuomipihlaja 0,5 m ja omenapuu 1 m. Ainakin. HUOM SEUDULLA RUNSAASTI JÄTTIPALSAMIKASVUSTOJA joita ei kattavasti tässä kartoitettu. kanadanpiisku, Solidago canadensis 2c piiskua noin 5 m2. Lisäksi täyttömaakumpareella runsaasti karhunköynnöstä, hieman virpiangervoa, suikeroalpia, vuorenkilpeä ja muitakin koristekasveja. Lisäksi alueella tuomipihlaja pienehköjä harvakseltaan, tama syreenilajipensas ja omenapuu, karviainen pajuangervot, Spiraea spp. sektio Spiraria 3b osa kookkaita pensaita, 2 m h, tien lähellä erillinen matala angervo. Alueen eteläosassa tama tuomipihlaja 0,6-1,2 m. 28
29 3.6. Kallahdenniemi (33/91), Kuningatteren kannas, Kallahti 29
30 30 kurtturuusu, Rosa rugosa, yksinkertaiskukkainen perusmuoto 1 2x5 m ja erilliset pohjoisessa 0,5 m, lounaassa 0,5 m ja itäpuolella männikössä 0,5 m kurtturuusu, Rosa rugosa, yksinkertaiskukkainen perusmuoto 1 tama vesa kurtturuusu, Rosa rugosa, yksinkertaiskukkainen perusmuoto 1 useita 0,2-0,8 m, osin harvassa kurtturuusu, Rosa rugosa, yksinkertaiskukkainen perusmuoto 1 0,3 m kurtturuusu, Rosa rugosa, yksinkertaiskukkainen perusmuoto 1 useita pensaita harvassa, 0,3-1 m kurtturuusu, Rosa rugosa, yksinkertaiskukkainen perusmuoto 1 0,4 m kurtturuusu, Rosa rugosa, yksinkertaiskukkainen perusmuoto 1 noin viidessä kohdassa, 0,3-1m. HUOM. alueella ja vieressä myös 2 orjanruusua kurtturuusu, Rosa rugosa, yksinkertaiskukkainen perusmuoto 1 useita, n. 0,5 m kurtturuusu, Rosa rugosa, yksinkertaiskukkainen perusmuoto 1 useita 0,2-1 m. lisäksi tuomipihlaja 1 m. HUOM. alueella myös orjanruusua kurtturuusu, Rosa rugosa, yksinkertaiskukkainen perusmuoto 1 laaja kasvusto katkaistuja kurtturuusu, Rosa rugosa, yksinkertaiskukkainen perusmuoto 1 vesoja kurtturuusu, Rosa rugosa, yksinkertaiskukkainen perusmuoto 1 matalia vesoja kurtturuusu, Rosa rugosa, yksinkertaiskukkainen perusmuoto 1 noin 6 yks, 0,2-0,5 m kurtturuusu, Rosa rugosa, yksinkertaiskukkainen perusmuoto 1 vesoja myrkytetyssä kasvustossa kurtturuusu, Rosa rugosa, yksinkertaiskukkainen perusmuoto 1 0,5 m kurtturuusu, Rosa rugosa, yksinkertaiskukkainen perusmuoto 1 useita, 0,2-0,6 m kurtturuusu, Rosa rugosa, yksinkertaiskukkainen perusmuoto 1 k 0,5 m kurtturuusu, Rosa rugosa, yksinkertaiskukkainen perusmuoto 1 4 pensasta. vieressä orjanruusu. kurtturuusu, Rosa rugosa, yksinkertaiskukkainen perusmuoto 1 0,4 m kurtturuusu, Rosa rugosa, yksinkertaiskukkainen perusmuoto 1 matalia vesoja myrkytetyllä alueella ja vieressä kurtturuusu, Rosa rugosa, yksinkertaiskukkainen perusmuoto 1 tama vesa myrkytetyn pensaan juurella kurtturuusu, Rosa rugosa, yksinkertaiskukkainen perusmuoto 1 noin 9 versoa, 0,3 m kurtturuusu, Rosa rugosa, yksinkertaiskukkainen perusmuoto 1 matalia vesoja myrkytetyllä alueella kurtturuusu, Rosa rugosa, yksinkertaiskukkainen perusmuoto 1 noin 5 vesaa. lisäksi tuomipihlaja 0,2 m. kurtturuusu, Rosa rugosa, yksinkertaiskukkainen perusmuoto 1 myrkytettyjen pensaiden vesoja. kurtturuusu, Rosa rugosa, yksinkertaiskukkainen perusmuoto 1 tama vesa, 0,3 m kurtturuusu, Rosa rugosa, yksinkertaiskukkainen perusmuoto 1 noin 5 harvassa, 0,3-0,5 m kurtturuusu, Rosa rugosa, yksinkertaiskukkainen perusmuoto 1 tama 0,5 m kurtturuusu, Rosa rugosa, yksinkertaiskukkainen perusmuoto 1 useita, 0,2-0,5 m kurtturuusu, Rosa rugosa, yksinkertaiskukkainen perusmuoto 1 tama 0,3 m. lisäksi ruotsinpihlaja 0,2 m.
31 31 kurtturuusu, Rosa rugosa, yksinkertaiskukkainen perusmuoto 1 kasvusto, 0,5 m kurtturuusu, Rosa rugosa, yksinkertaiskukkainen perusmuoto 1 0,2 m kurtturuusu, Rosa rugosa, yksinkertaiskukkainen perusmuoto 1 4 yks, noin 0,2 m kurtturuusu, Rosa rugosa, yksinkertaiskukkainen perusmuoto 1 4 yks, noin 0,2 m kurtturuusu, Rosa rugosa, yksinkertaiskukkainen perusmuoto 1 0,2 m kurtturuusu, Rosa rugosa, yksinkertaiskukkainen perusmuoto 1 pensasto, 0,3 m kurtturuusu, Rosa rugosa, yksinkertaiskukkainen perusmuoto 1 0,5 m kurtturuusu, Rosa rugosa, yksinkertaiskukkainen perusmuoto 1 noin 1,5 m h pensasto. HUOM TÄTÄ YKSITYISALUETTA EI KARTOITETTU. kurtturuusu, Rosa rugosa, yksinkertaiskukkainen perusmuoto 1 noin 5 matalaa vesaa kurtturuusu, Rosa rugosa, yksinkertaiskukkainen perusmuoto 1 0,1 m kurtturuusu, Rosa rugosa, yksinkertaiskukkainen perusmuoto 1 2 pensasta, noin 0,3 m kurtturuusu, Rosa rugosa, yksinkertaiskukkainen perusmuoto 1 0,5 m kurtturuusu, Rosa rugosa, yksinkertaiskukkainen perusmuoto 1 0,4 m kurtturuusu, Rosa rugosa, yksinkertaiskukkainen perusmuoto 1 tama pensas, 0,5-1 m kurtturuusu, Rosa rugosa, yksinkertaiskukkainen perusmuoto 1 noin 3 pensasta, 0,3 m kurtturuusu, Rosa rugosa, yksinkertaiskukkainen perusmuoto 1 0,3 m. vieressä istutettu muratti kurtturuusu, Rosa rugosa, yksinkertaiskukkainen perusmuoto 1 0,2 m kurtturuusu, Rosa rugosa, yksinkertaiskukkainen perusmuoto 1 2 pensasta, 0,5 ja 1m kurtturuusu, Rosa rugosa, yksinkertaiskukkainen perusmuoto 1 0,5 m kurtturuusu, Rosa rugosa, yksinkertaiskukkainen perusmuoto 1 myrkytetyn kasvuston matalia vesoja. HUOM. SUOJELUALUETTA EI KARTOITETTU kurtturuusu, Rosa rugosa, yksinkertaiskukkainen perusmuoto 1 vesoja 0,3 m. kurtturuusu, Rosa rugosa, yksinkertaiskukkainen perusmuoto 1 laaja kasvusto. HUOM laitamilla myös orjanruusua kurtturuusu, Rosa rugosa, yksinkertaiskukkainen perusmuoto 1 2 m kurtturuusu, Rosa rugosa, yksinkertaiskukkainen perusmuoto 1 2x0,5 m kurtturuusu, Rosa rugosa, yksinkertaiskukkainen perusmuoto 1 0,2 m kurtturuusu, Rosa rugosa, yksinkertaiskukkainen perusmuoto 1 noin 5, 0,3-0,5 m kurtturuusu, Rosa rugosa, yksinkertaiskukkainen perusmuoto 1 0,3 m kurtturuusu, Rosa rugosa, yksinkertaiskukkainen perusmuoto 1 tama, 0,2 m kurtturuusu, Rosa rugosa, yksinkertaiskukkainen perusmuoto 1 myrkytetyn pensaan pieniä vesoja kurtturuusu, Rosa rugosa, yksinkertaiskukkainen perusmuoto 1 tama, 0,3 m
32 32 kurtturuusu, Rosa rugosa, yksinkertaiskukkainen perusmuoto kurtturuusu, Rosa rugosa, yksinkertaiskukkainen perusmuoto kurtturuusu, Rosa rugosa, yksinkertaiskukkainen perusmuoto kurtturuusu, Rosa rugosa, yksinkertaiskukkainen perusmuoto jättitatar, Fallopia sachalinensis jättitatar, Fallopia sachalinensis rikkapalsami, Impatiens parviflora rikkapalsami, Impatiens parviflora rikkapalsami, Impatiens parviflora 1 tama, 0,2-0,8 m 1 lähes kuollut pensas, pieniä tyvivesoja 1 2x0,3 m 1 5 vesaa- pensasta 2b koristekasvina istutettu, useampia kasvustoja. pihapiirissä muitakin koristekasveja, mm. Sedum sp. (villiytynytkin) ja hopeahärkki, isotöyhtöangervo ym. On myös useita terttuseljoja, kurtturuusua, hieman rikkapalsamia. 2b joitakin kymmeniä rantalehdon reunassa 2b harvakseltaan vatukossa, rantametsässä ym. ja rakennuksen nurkilla. 2b harvakseltaan niityllä. myös 1 terttuselja ja reunassa suopayrttiä 2b erilliset kasvustot: lipputankokalliolla 1 m2 ja rakennuksen päädyn tienoilla harvakseltaan. isotuomipihlaja, Amelanchier spicata 2c 2 m. myös kurtturuusun matala vesa isotuomipihlaja, Amelanchier spicata 2c 0,4 m isotuomipihlaja, Amelanchier spicata 2c 0,5 m isotuomipihlaja, Amelanchier spicata 2c 0,2 m isotuomipihlaja, Amelanchier spicata 2c 0,5 m terttuselja, Sambucus racemosa 2c useita isojakin pensaita. lisäksi itäpäässä rikkapalsamia kaatuneen kuusen juurakossa terttuselja, Sambucus racemosa 2c tama pensas kurtturuusu, Rosa rugosa, yksinkertaiskukkainen perusmuoto 1 noin 5 yks 0,2-0,5 m. lisäksi tuomipihlaja 0,3 m, luumun? taimia 2 yks kurtturuusu, Rosa rugosa, yksinkertaiskukkainen perusmuoto 1 pensasto, 0,2-1m kilsepensas, vesoja hieman alueen rajalla tai hieman ulkopuolella tama syreenilajipensas 1,5 m hevoskastanja 4 m punalehtiruusu 0;6 m ruotsinpihlaja 1 m ruotsinpihlaja 0,3 m Larix sp.1 m, istutettu? köynnöskuusama 1 m2 Kukkiva syysasteriryhmä kiven vieressä
33 3.7. Lohiniemi (9/94), Meri-Rastila 33
34 34 kurtturuusu, Rosa rugosa, yksinkertaiskukkainen perusmuoto 1 tiuha pensasto. pohjoispuolella lisäksi istutettu vuorimäntyjä kurtturuusu, Rosa rugosa, yksinkertaiskukkainen perusmuoto 1 2 m h kurtturuusu, Rosa rugosa, yksinkertaiskukkainen perusmuoto 1 0,2-1,8 m h terttuselja, Sambucus racemosa 2c noin 4, 1-3 m terttuselja, Sambucus racemosa 2c 0,5 m isokiertoa tama m2 suomenpihlaja 1 m unkarinsyreeni 2 m
35 3.8. Niinisaarentien kalliojakson pohjoisosa (62/91), Mustavuori, Vuosaari 35
36 viitapihlaja-angervo, Sorbaria sorbifolia 2b tama, 1,5 m isotuomipihlaja, Amelanchier spicata 2c Ojanvarsi 0,5 m isotuomipihlaja, Amelanchier spicata 2c 1 m isotuomipihlaja, Amelanchier spicata 2c 1,5 m. lisäksi Prunus? 1 m. ojan luona isotuomipihlaja, Amelanchier spicata 2c 0,5 m isotuomipihlaja, Amelanchier spicata 2c 1,2 m isotuomipihlaja, Amelanchier spicata 2c 3 m isotuomipihlaja, Amelanchier spicata 2c 0,5 m jättipalsami, Impatiens glandulifera 2c tama yksilö kanadanpiisku, Solidago canadensis 2c 3 kukkivaa kanadanpiisku, Solidago canadensis 2c noin 3 yks terttuselja, Sambucus racemosa 2c useita hyvinvoipia, 1,5-6 m. Kasvustoja lisää pohjoisessa. Lisäksi läntisessä nykämässä on kanadanpiiskukasvusto (lisää pohjoisessa), kurtturuusu 0,5 m ja alueen länsiosassa aitaorapihlaja 1,5 m. terttuselja, Sambucus racemosa 2c 1 ja 2,5 m terttuselja, Sambucus racemosa 2c 0,3 m terttuselja, Sambucus racemosa 2c 1,5 m terttuselja, Sambucus racemosa 2c 1,5 m terttuselja, Sambucus racemosa 2c ainakin 5 juoksuhaudassa ymp. terttuselja, Sambucus racemosa 2c 0,5 m terttuselja, Sambucus racemosa 2c 0,5 m terttuselja, Sambucus racemosa 2c 2m terttuselja, Sambucus racemosa 2c 2 m terttuselja, Sambucus racemosa 2c 2 m terttuselja, Sambucus racemosa 2c useita 0,2-2 m halkeamassa terttuselja, Sambucus racemosa 2c 1 m terttuselja, Sambucus racemosa 2c 1, 8 m terttuselja, Sambucus racemosa 2c 1 m terttuselja, Sambucus racemosa 2c ainakin 5 yks., 0,2-3 m h. terttuselja, Sambucus racemosa 2c ainakin 5 yks, 1-2 m 36
37 37 terttuselja, Sambucus racemosa 2c 2 m terttuselja, Sambucus racemosa 2c 0,4 m terttuselja, Sambucus racemosa 2c 2 m terttuselja, Sambucus racemosa 2c noin 3 m terttuselja, Sambucus racemosa 2c 0,5 m terttuselja, Sambucus racemosa 2c noin 5 yks 2-3 m terttuselja, Sambucus racemosa 2c 1,2 ja 4m terttuselja, Sambucus racemosa 2c useita, 0,5-4 m terttuselja, Sambucus racemosa 2c noin 3 m terttuselja, Sambucus racemosa 2c 0,5 m terttuselja, Sambucus racemosa 2c useita 1-6 m terttuselja, Sambucus racemosa 2c 2 x noin 1 m omenapuu 1,5 m Prunus sp? 0,5 m, 5 m ojasta NE (oja ei näy karttapohjissa). Taimia myös 10 ja 7 m W ja SE (vm. ojan varressa). Lisäksi ruotsinpihlaja 0,3 m. Sijainti saattaa olla hieman epätarkka ruotsinpihlaja 0,8 m ja 2 x 0,3. Lisäksi omenapuu 0,5 m. aitaorapihlaja 2,5 m omenapuu 0,3 m omenapuu 5 m Prunus sp 0,5 m Prunus sp 0,8 m kiiltotuhkapensas 1 m Prunus sp 1 m Prunus sp 1, kalliohyllyllä ruotsinpihlaja 0,4 m omenapuu 2 m omenapuu 4 yks, noin 2 m h. Prunus sp 0,8 m Prunus? sp. Alueella ainakin 3 taimea. Tämän "kirsikan" kirjaaminen tältä turvekankaalta-korvesta lopetettiin (mukaanlukien ulkoilutien itäpuoli), pohjoisempaa ehdittiin kirjata useita taimia. Tulisi tarkistaa ettei kyse ole jostain oudosta istutuksesta.
38 38 ruotsinpihlaja 0,3 m. Taimia myös 3 m SE ja 8 m SE. Ojassa, ojavallilla ja ojanvarrella. Lisäksi Prunus? sp. 1,2 m ojassa ruotsinpihlaja 0,8 m omenapuu 0,8 ja 1,2 m
39 3.9. Niinisaarentien kalliojakson keskiosa (22/91), Mustavuori, Vuosaari 39
40 40 isotuomipihlaja, Amelanchier spicata 2c noin 1 m h kasvusto. jättipalsami, Impatiens glandulifera 2c kymmeniä yks ojan ympärillä kanadanpiisku, Solidago canadensis 2c noin 6 m2 kanadanpiisku, Solidago canadensis 2c 1,5 m2 kanadanpiisku, Solidago canadensis 2c noin 3m2 karhunköynnökset, Calystegia sepium 2c tama verso komealupiini, Lupinus polyphyllus 2c joitakin satoja komealupiini, Lupinus polyphyllus 2c ainakin 1 kookas kasvi paimenmatara, Galium album 2c hieman, ehkä myös piennarmataraa. koko laajuutta ei tässä kartoitettu paimenmatara, Galium album 2c paimenmataraa ja ilm. myös piennarmataraa ainakin tällä alueella, melko runsaasti siellä täällä. Luultavasti on alinoteerattu tällä kasvikohteella. paimenmatara, Galium album 2c harvakseltaan siellä täällä. luoteisin kasvusto vähän erillinen paimenmatara, Galium album 2c noin 1 m2 paimenmatara, Galium album 2c ainakin tällä kalliokedolla esiintyy. Laajuutta ei kartoitettu tarkemmin, ei silti kasva koko kallion alueella terttuselja, Sambucus racemosa 2c 2 m terttuselja, Sambucus racemosa 2c 2 yksilöä, 2 m terttuselja, Sambucus racemosa 2c 2 m terttuselja, Sambucus racemosa 2c 0,5 m terttuselja, Sambucus racemosa 2c tama pensas korkeapiisku, Solidago altissima 2d joitakin kymmeniä suopayrttiä tama kasvusto suopayrttiä 0,5 m2
41 3.10. Paloheinän huipun lehto- ja korpialue (48/91), Paloheinä 41
42 42 jättitatar, Fallopia sachalinensis 2b 3+4 yks. alueen N- ja S-päässä. Ympäristössä on useita muita vieraslajeja / siirretty pilotista. idänpensaskanukka, Cornus alba ssp. alba 2c 2-3 m h pensaita tien vieressä. Sijainti on hieman epätarkka /siirretty pilotista. idänpensaskanukka, Cornus alba ssp. alba 2c 1 ja 2,5 m, etäisyys 5 m. Lisäksi aitaorapihlaja 0,4 m. isotuomipihlaja, Amelanchier spicata 2c 1 taimi, 30 cm h. 2 m tolpasta S. / Siirretty pilotista isotuomipihlaja, Amelanchier spicata 2c 2, 5 m. isotuomipihlaja, Amelanchier spicata 2c 0,6 m. Lisäksi terttuselja 0,6 m ja isotöyhtöangervo 1 yks. isotuomipihlaja, Amelanchier spicata 2c 0,7 m isotuomipihlaja, Amelanchier spicata 2c 1,2 m. isotuomipihlaja, Amelanchier spicata 2c 2,5 m. Lisäksi mongolianvaahtera 0,8 m. terttuselja, Sambucus racemosa 2c 7 versoa kiven päällä, -> 1 m h. pajuangervot, Spiraea spp. sektio Spiraria 3b 1,2 m. Vieressä oksakasa. vuorivaahtera, Acer pseudoplatanus 3b 2 m. Isotöyhtöangervoa harvakseltaan, suikeroalpia (erityisesti W-osassa), kiiltotuhkapensaita us (läh. W)., esikkoa (W-), vuorikaunokki us. kymmeniä, taponlehti us. kasvustoja (W-N-), varjolilja, vuorenkilpi (ainakin 2 paikassa), Spiraea sp. (E-), tuoksuvatukka pieniä. kiiltotuhkapensaita us., esikkoa, suikeroalpia, taponlehti 3 pientä kasvustoa, lumimarja 1. / Siirretty pilotista pikkutalviota usea m2. Prunus sp.?, ilmeisesti jokin kirsikka? 0,2 m. omenapuu (? - ehkä nuori marjaomenapuu?) 1 m. aitaorapihlaja 1,5 m omenapuu 4 versoa, jopa 2 m h. vuorikaunokki 1 m2. Lisäksi tolpan juurella on vähän paimenmataraa. omenapuu 2,5 m. aitaorapihlaja 1,3 m. isotöyhtöangervoa 2 yks, etäisyys 6 m. - Pohjoispuolella puutarhajätekasa jonka lähellä useita isotöyhtöangervoja. HUOM tätä aluetta ja ympäristöä (laajemmin kuin kuvion koko ja ala) käytetty vuosia puutarhajätteen läjityspaikkana, erilaisia enemmän tai vähemmän maatuvia kasoja. Ja puutarhatulokkaita, mm. happomarja 0,4 m, karviainen pieni, Geranium sp., Viola sp., ai ruotsinpihlaja 0,2 m.
43 43 tuoksuvatukka 0,8 m., isotöyhtöangervo 1 yks., taponlehti n. 10 pientä kasvustoa (pohjoisin polun N- puolella), rönsyakankaali 1, virpiangervoa 2x noin 0,6 m, pikkutalvio n. 6 m2, Primula sp. ainakin 3 yks. alueella retkottaa tuijan raato (siis puutarha) vuorikaunokki n. 4 hajallista kasvustoa, isotöyhtöangervo 1,4 m. / Siirretty pilotista jasmike 1,5 m, virpiangervo 0,5 m (ja ilm. 2 isotöyhtöangervoa.) Sijainti mahdollisesti hieman epätarkka?). taponlehti 1 yks. 3 m ojasta saniaisten alla. taponlehti, vuorikaunokki 3 yks. / Siirretty pilotista taponlehti, n. 30 kasvustoa ainakin tällä alueella (kaikkia ei varmaan havaittu, varsinkaan kasvialueen ulkopuolelta ei niin etsitty).
44 3.11. Tullisaaren kalliojyrkänne ja sen aluslehto (18/90), Laajasalo 44
45 jättitatar, Fallopia sachalinensis 2b kasvusto ojan varressa 3 m h. lisäksi laaja kasvusto terttuseljaa 3 m h. vieressä kasa puutarhajätettä. isotuomipihlaja, Amelanchier spicata 2c 1,5 m, nurmimullan rajalla isotuomipihlaja, Amelanchier spicata 2c pensasto 3 m terttuselja, Sambucus racemosa 2c useita yks rinteessä ja sen alla, 0,3-3 m terttuselja, Sambucus racemosa 2c alarinne 2 yks, noin 2 m terttuselja, Sambucus racemosa 2c 2 m välitasanteella terttuselja, Sambucus racemosa 2c 1 m terttuselja, Sambucus racemosa 2c ojan varrella useita. lisäksi N-päässä pensaskanukka 2 m h. terttuselja, Sambucus racemosa 2c 3 yks, 1,5-2 m. terttuselja, Sambucus racemosa 2c 0,3 m terttuselja, Sambucus racemosa 2c 0,6 m terttuselja, Sambucus racemosa 2c 3 pensasta, 0,2-2 m. lisäksi 6 sormustinkukkaa terttuselja, Sambucus racemosa 2c 3 yks, 0,5-2 m terttuselja, Sambucus racemosa 2c 23 x 1-1,5. m terttuselja, Sambucus racemosa 2c 1,5. m terttuselja, Sambucus racemosa 2c 0,3 m kallion alla terttuselja, Sambucus racemosa 2c 1 m terttuselja, Sambucus racemosa 2c ainakin 4 pensasta jyrkänteen alla -rinteessä. 1-3 m terttuselja, Sambucus racemosa 2c 0,8 m terttuselja, Sambucus racemosa 2c joitakin jyrkänteen harjalla ja juurella terttuselja, Sambucus racemosa 2c jyrkänteen alla 0,3 m h, ylhäällä tama, 1 m h. terttuselja, Sambucus racemosa 2c 1 m terttuselja, Sambucus racemosa 2c useita, 0,5-3 m terttuselja, Sambucus racemosa 2c 0,5? m jyrkänteen alla terttuselja, Sambucus racemosa 2c 0,4 m terttuselja, Sambucus racemosa 2c ainakin 4 pensasta alarinteellä -juurella, 1,5-4 m terttuselja, Sambucus racemosa 2c 3 m terttuselja, Sambucus racemosa 2c noin 3-4 yks. 1-2 m. terttuselja, Sambucus racemosa 2c ainakin 6 pensasta rinteessä, 0,2-3 m terttuselja, Sambucus racemosa 2c 2 pensasta, 0,2 ja 1 m 45
46 46 puutarhajätettä ja raivattua aluetta omenapuu 10 m, hedelmöivä. Säilytettävä erikoisuus? punalehtiruusu 0,3 m vajan luona pikkutalviota, vuorenkilpeä ym. rajatonta alueella runsaasti puutarhajätettä.
47 3.12. Nuottaniemen kainalo (29/91), Uutela 47
48 48 jättipalsami, Impatiens glandulifera 2c satoja yks. Lisäksi on melko paljon karhunköynnöstä. karhunköynnökset, Calystegia sepium 2c paikoin hyvin runsaasti, reunoilla harvemmassa. HUOM! tässä vain osa esiintymästä, lisää N-puolella. Alueen N-osassa myös tama jättipalsami. ruotsinpihlaja 1,2 m
49 3.13. Vuosaarenlahden pohjoisranta (27/91), Ruusuniemi, Vuosaari 49
Puutarhasektori ja vieraskasvit Vieraslajit viherrakentamisessa
Puutarhasektori ja vieraskasvit Vieraslajit viherrakentamisessa Helsinki 8.11.2016 Jyri Uimonen Lainsäädäntöä EU-lainsäädäntö Kasvilistat muotoutumassa EU-listan kasvit kiellettyjä toistaiseksi ei merkittäviä
VIERASLAJIT KAUNIAISTEN KAUPUNGISSA
Kauniaisten kaupunki Yhdyskuntatoimi VIERASLAJIT KAUNIAISTEN KAUPUNGISSA Selvitys 2017 18.8.2017 1 Sisällys 1. KASVILLISUUS: KAUNIAISISSA HAVAITUT VIERASLAJIT... 2 2. ELÄIMISTÖ: KAUNIAISISSA HAVAITUT VIERASLAJIT...
KÄYTÄVÄELÄMÄÄ VANTAALLA
KÄYTÄVÄELÄMÄÄ VANTAALLA Pertti Ranta 07.02.2013 TUTKIMUSAIHE: KASVIEN MONIMUOTOISUUDEN ALUEELLINEN JAKAUTUMINEN KAUPUNGISSA. Väitöskirja: Urban ecosystems response to disturbances, resilience and ecological
LAPPEENRANNAN VIERASLAJISUUNNITELMA
LAPPEENRANNAN VIERASLAJISUUNNITELMA 2019-2023 Lupalautakunta 12.3.2019 Sisällysluettelo 2 (9) 1. JOHDANTO...3 2. VIERASLAJIN MÄÄRITELMÄ JA HAITTAVAIKUTUKSET...4 3. VIERASLAJILAINSÄÄDÄNTÖ...4 3.1 EU:N VIERASLAJIASETUS...4
Vieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä
Mediatilaisuus 7.12.2015 Vieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä Maa- ja metsätalousministeriö lainsäädäntöneuvos Pekka Kemppainen Taustalla EU:n vieraslajiasetus o Ehkäistään haitallisten vieraslajien
Vieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä
Mediatilaisuus 7.12.2015 Vieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä Maa- ja metsätalousministeriö lainsäädäntöneuvos Pekka Kemppainen Taustalla EU:n vieraslajiasetus o Ehkäistään haitallisten vieraslajien
Vieraslajit ja kasvintuhoojat
Vieraslajit ja kasvintuhoojat Vantaan kasvillisuuden käytön periaatteet seminaari 15.2.2016 Sinikka Rantalainen Mikä on vieraslaji Vieraslajit ovat lajeja, jotka ovat levinneet luontaiselta levinneisyysalueeltaan
Helsingin vieraslajilinjaus Ympäristölautakunta
Helsingin vieraslajilinjaus 2015-2019 Ympäristölautakunta 14.4.2015 VISIO haitallisten vieraslajien leviämistä on rajoitettu uusien lajien asettuminen on estetty vieraslajeista aiheutuvat haitat on minimoitu
Valtioneuvoston asetus
Valtioneuvoston asetus vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta annetun lain (1709/2015) 11 :n 3 momentin
Vieraslajien hallinta luonnonsuojelualueilla
Vieraslajien hallinta luonnonsuojelualueilla Vieraslajien hallinta teemapäivä, SYKE 8.11.2016 Maaret Väänänen, suojelubiologi Metsähallitus Etelä-Suomen luontopalvelut Vieraslajien hallinta luonnonsuojelualueilla
Vieraslajisäädökset ja vieraslajien torjunnan nykytilanne
Vieraslajisäädökset ja vieraslajien torjunnan nykytilanne Luonnonsuojelun ajankohtaispäivät 19.12.2016 19.12.2016 Marja Vieno VARELY Luonnonsuojelu Määritelmiä Vieraslaji = luontaisen levinneisyysalueensa
HE 82/2015 vp Hallituksen esitys laeiksi vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta ja luonnonsuojelulain ja metsästyslain muuttamisesta
Ympäristövaliokunta Kuuleminen 10.11.2015 HE 82/2015 vp Hallituksen esitys laeiksi vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta ja luonnonsuojelulain ja metsästyslain muuttamisesta Maa- ja metsätalousministeriö
Vieraslajien tunnistus ja torjunta. MKN Maisemapalvelut Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaiset Katri Salminen
Vieraslajien tunnistus ja torjunta MKN Maisemapalvelut Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaiset Katri Salminen 9.6.2019 MKN Maisemapalvelut Tarjoamme maaseudun ja taajamien maiseman- ja ympäristönhoitoon
Haitallisten vieraskasvilajien torjuntaohje
1 2018 Haitallisten vieraskasvilajien torjuntaohje Palsta- ja siirtolapuutarhaviljelijöille sekä kesämaja-asukkaille Tämän ohjeen tarkoituksena on kehottaa kaupunkilaisia luopumaan haitallisten vieraskasvien
Haitallisten vieraskasvilajien torjuntaohje
1 2019 Haitallisten vieraskasvilajien torjuntaohje Palsta- ja siirtolapuutarhaviljelijöille sekä kesämaja-asukkaille Tämän ohjeen tarkoituksena on kehottaa kaupunkilaisia luopumaan haitallisten vieraskasvien
Haitallisten vieraslajien torjunnasta. Tuuli Ylikotila & Riitta Partanen, HKR
Haitallisten vieraslajien torjunnasta Tuuli Ylikotila & Riitta Partanen, HKR Helsingin LUMO- ohjelman seurannan seminaari 3.6.2014 LUMO- toimintaohjelma 2008-2017 5.1 Yleiset tavoitteet ja toimenpiteet
Vantaan Myyrmäen suuralueen kasvillisuusselvitys vuonna 2011
Vantaan Myyrmäen suuralueen kasvillisuusselvitys vuonna 2011 Espoo 2012 Vantaan Myyrmäen suuralueen kasvillisuusselvitys 2011 1 Sisällysluettelo Tiivistelmä 2 1. Johdanto 3 2. Tulokset 3 2.1. Huomionarvoiset
Jättiputket, jättipalsami ja keltamajavankaali leviäminen, rajoittaminen ja puutarhanhoito
Jättiputket, jättipalsami ja keltamajavankaali leviäminen, rajoittaminen ja puutarhanhoito VIEKAS VIERASLAJI-KOULUTUS 13.4.2019 Asta Kuosmanen, Marttaliitto ry -hankkeen kolme kohdelajia Jättiputki kuva
Vieraslajit hallintaan
Maa- ja metsätalousvaliokunta Eduskunta 12.11.2015 Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta sekä luonnonsuojelulain ja metsästyslain muuttamisesta (HE 82/2015
28.4.2012. Puutarhakarkulaiset Helsingissä - viranomaisten rooli, vapaaehtoistyö, käytännön järjestelyt. Sisältö. Mitä vieraslajit ovat?
Puutarhakarkulaiset Helsingissä - viranomaisten rooli, vapaaehtoistyö, käytännön järjestelyt Tuuli Ylikotila Rakennusvirasto Puutarhakarkulaiset kuriin Mitä tehdä Pirkanmaalla? 26.4.2012 Sisältö Määritelmiä
Vieraslajien tunnistaminen, hävittäminen, vastaanotto ja käsittely
Vieraslajien tunnistaminen, hävittäminen, vastaanotto ja käsittely Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen alueella Päivitetty 22.5.2019 Sari Jurmo Haitallisten vieraslajien ohjaus ja vastaanotto Vieraslajien
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 24/ (8) Kaupunginhallitus Asia/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 24/2017 1 (8) 691 Lausunto maa- ja metsätalousministeriölle ehdotuksesta haitallisten vieraslajien hallintasuunnitelmaksi HEL 2017-005005 T 00 01 06 829/04.08.00/2017 Päätös
VIERASLAJIEN SEURANTA JA TIEDON VÄLITYS
VIERASLAJIEN SEURANTA JA TIEDON VÄLITYS Harry Helmisaari Suomen ympäristökeskus Vieraslajistrategian aloitusseminaari Säätytalo 15.10.2008 Harry.Helmisaari@ymparisto.fi Harry.Helmisaari@ymparisto.fi http://www.ymparisto.fi/vieraatlajit
RAJAKYLÄN TALVIKKIPUISTON LUONTOSELVITYS
RAJAKYLÄN TALVIKKIPUISTON LUONTOSELVITYS 9.10.2018 Sisältö 1 LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 3 2 LUONTOSELVITYS... 4 3 SUOSITUKSET JATKOSUUNNITTELULLE... 6 Kansikuva: Kalleinen, 2018. Hieskoivun ympärille
Puutarhan vieraslajit missä mennään Suomessa? Keravan Omakotiyhdistys ry Kerava 25.9.2012
30.9.2012 Puutarhan vieraslajit missä mennään Suomessa? Keravan Omakotiyhdistys ry Kerava 25.9.2012 Terhi Ryttäri, vanhempi tutkija Suomen ympäristökeskus Biodiversiteettiyksikkö terhi.ryttari@ymparisto.fi
TÄPLÄRAPU KOMISSION HAMPAISSA
TÄPLÄRAPU KOMISSION HAMPAISSA Etelä-Savon kalastusaluepäivä Mikkeli 2.2.2017 Jorma Kirjavainen, ELY-Kalatalouspalvelut/ Järvi-Suomi 2017 2 Täplärapu tuotiin Suomeen v 1967 Pohjois-Amerikasta =>nyt 566
Lausunto Espoon Ylämyllyntie 7 luontoarvoista
Nurmijärvi 23.5.2018 Lausunto Mika Selin rakennuttamissuunnittelija mika.selin@nuorisosaatio.fi gsm 0400 416 695 NUORISOSÄÄTIÖ I NUORISOASUNTOJEN ISÄNNÖINTI OY Lausunto Espoon Ylämyllyntie 7 luontoarvoista
Akaan taajamametsien vieraskasvisto
Akaan taajamametsien vieraskasvisto Kari Järventausta Akaan kaupunki 2014 Akaan taajamametsien Kari Kari Järventaustavieras asvisto Akaan taajamametsien vieraskasvisto Kuvat: Kari Järventausta Taitto:
Mitä vieraslajeja tiedät Suomesta tai maailmalta? Puhu parin kanssa pari minuuttia.
Mitä vieraslajeja tiedät Suomesta tai maailmalta? Puhu parin kanssa pari minuuttia. Vieras vai tulokas? VIERASLAJI Ei kuulu alkuperäiseen lajistoon Ylittänyt ihmisen avustuksella meren, vuoriston tai
Kultasakaali riistalajiksi - perustelut. Neuvotteleva virkamies Sami Niemi MmVk
Kultasakaali riistalajiksi - perustelut Neuvotteleva virkamies Sami Niemi MmVk 29.2.2019 Kultasakaali on jo nyt vieraslaji Kultasakaali on vieraslajiasetuksella säädetty kansallisesti haitalliseksi vieraslajiksi
EU:n haitallisten vieraslajien luettelo. Komission ehdotus luettelon täydentämiseksi
Ympäristövaliokunta Maa- ja metsätalousvaliokunta Kuuleminen 23.5.2017 E 31/2017 vp EU:n haitallisten vieraslajien luettelo Komission ehdotus luettelon täydentämiseksi 19.6.2017 Maa- ja metsätalousministeriö
Viestintämateriaalien analyysiä. Elina Nummi ja Kaisa Pajanen
Viestintämateriaalien analyysiä Elina Nummi ja Kaisa Pajanen elina.nummi@hel.fi kaisa.pajanen@hel.fi Kansallinen vieraslajistrategia 3. Käynnistetään vieraslajeja koskeva viestintä ja koulutus 3.1 Laaditaan
Espoon haitallisten vieraskasvilajien kartoitus Hesso Janne
Espoon haitallisten vieraskasvilajien kartoitus 2016 Hesso Janne 1 Yhteenveto Vieraslajien leviäminen on ilmastonmuutoksen, saastumisen sekä elinympäristöjen häviämisen ja niiden pirstoutumisen ohella
Jättipalsamin torjuntaohje. Vieraslajit kuriin kummitoiminnalla Varsinais-Suomessa hanke v. 2010-2011
Jättipalsamin torjuntaohje Vieraslajit kuriin kummitoiminnalla Varsinais-Suomessa hanke v. 2010-2011 Jättipalsamin tunnistaminen Jättipalsami (Impatiens glandulifera) Kukinto on pystyssä oleva terttu Kukkien
Yliopiston puistoalueet
Yliopiston puistoalueet Kasvitieteellinen puutarha Tanja Koskela, intendentti tanja.koskela@jyu.fi Jyväskylän yliopiston museo, luonnontieteellinen osasto www.jyu.fi/erillis/museo/ Kuvat: Tapani Kahila
Littoistenjärven lammikkikartoitus
Littoistenjärven lammikkikartoitus Lieto ja Kaarina 2012 Varsinais-Suomen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus KTP:n Kasvintarkastuspalvelut Avoin yhtiö Suutarintie 26 69300 Toholampi Yhteyshenkilö:
Espoon haitallisten vieras- kasvilajien kartoitus 2011. Markus Seppälä
Espoon haitallisten vieras- kasvilajien kartoitus 2011 Markus Seppälä Espoon ympäristökeskuksen monistesarja 3/2011 KUVAILULEHTI Julkaisija Tekijä(t) Julkaisun nimi Espoon ympäristökeskus Markus Seppälä
VALKEAKOSKEN PUISTO- JA TAAJAMAMETSIEN VIERAAT PUTKILOKASVIT
VALKEAKOSKEN PUISTO- JA TAAJAMAMETSIEN VIERAAT PUTKILOKASVIT Kari Järventausta Valkeakosken kaupunki, Yhdyskuntatekniikka, puistotoimisto Ympäristöpalvelut 2012 1 VALKEAKOSKEN PUISTO- JA TAAJAMAMETSIEN
Annukka Hanni-Niemikorpi TAIMISTOJEN VIERASKASVIEN LEVIÄMISRISKI POHJOIS-SUOMESSA
Annukka Hanni-Niemikorpi TAIMISTOJEN VIERASKASVIEN LEVIÄMISRISKI POHJOIS-SUOMESSA TAIMISTOJEN VIERASKASVIEN LEVIÄMISRISKI POHJOIS-SUOMESSA Annukka Hanni-Niemikorpi Opinnäytetyö Kevät 2016 Maaseudun kehittämisen
Kurtturuusun torjuntaohje
Kurtturuusun torjuntaohje 1 Kurtturuusun tunnistaminen Monivuotinen pensas, kasvaa 0,5 1,5 m korkeaksi Lehdet kiiltävät, tumman vihreät ja uurteiset Syksyllä lehdet kellastuvat Varressa ja oksissa tiheästi
KOJONKULMA. - Mahdollisuuksien maaseutu -
KOJONKULMA - Mahdollisuuksien maaseutu - Kyläkävelyraportti KOJONKULMA 10.7.2012 Katri Salminen ProAgria Farma / Maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyt kuuluvat yhtenä osana Varsinais-Suomen Maa-
Helsingin kaupunki Esityslista 4/ (12) Ympäristölautakunta Ysp/
Helsingin kaupunki Esityslista 4/2017 1 (12) historia 01.03.2016 101 päätti merkitä tiedoksi Helsingin vieraslajilinjauksen toteutumistilanteen vuonna 2015. Helsingin vieraslajilinjauksessa 2015 2019 vuodelle
KAUPUNGINPUUTARHAN ALUEEN KASVILLISUUSINVENTOINTI
KAUPUNGINPUUTARHAN ALUEEN KASVILLISUUSINVENTOINTI Tuuli Vesanto 24.8.2018 Huom. Inventointi tehty lähinnä maisemallisesta sekä puutarhataiteen ja virkistyskäytön näkökulmista. Luontoselvitys antaa tarkempaa
Alemmassa kerroksessa kasvaa n 10 m pihlajaa joka on suurelta osin aika ränsistynyttä ja varsinkin kuvion reunoilla raitaa ja harmaaleppää.
HAULITORNIN-TIPOTIEN PUISTOMETSÄSUUNNITELMA Suunnitelma käsittää Pispalan valtatien ja Ratakadun välisen alueen Haulitornista itään. Tavoitteena on avata näkymiä Pispalan valtatieltä ja sen vierellä kulkevalta
Espoon keskuksen Honkaportinrinteen luontoarvio 2017
Espoon keskuksen Honkaportinrinteen luontoarvio 2017 Johdanto 1 (6) Espoon kaupunki valmistelee asemakaavan muutosta Espoon keskuksen Honkaportinrinteessä Samariantien ja Honkaportin kulmauksessa. Kohdealueella
Akaan taajamametsien vieraskasvisto
Akaan taajamametsien vieraskasvisto Kari Järventausta Akaan kaupunki 2014 Akaan taajamametsien Kari Kari Järventaustavieras asvisto Akaan taajamametsien vieraskasvisto Kuvat: Kari Järventausta Taitto:
Luonnonsuojeluliiton VieKas LIFE vieraslajihanke
Luonnonsuojeluliiton VieKas LIFE vieraslajihanke 2018 2023 Miten hanke koskettaa ja hyödyttää SLL:n piirejä ja yhdistyksiä? VieKas -hanke kartoittaa ja torjuu haitallisia vieraskasveja VieKas eli VierasKasvi
Kurtturuusu uhka rannikon kasvillisuudelle
Kurtturuusu uhka rannikon kasvillisuudelle Kurtturuusu uhka rannikon kasvillisuudelle Kurtturuusu (Rosa rugosa) on Koillis-Aasian rannikolta 1900-luvun alussa Suomeen tuotu vieraslaji, joka leviää erityisesti
Laki. vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta. Lain tarkoitus
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: Laki vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta 1 Lain tarkoitus Tällä lailla annetaan täydentävät säännökset haitallisten vieraslajien tuonnin ja leviämisen
Suojelualueet, yleiskartta
Suojelualueet, yleiskartta Mustavuoren lehto ja Östersundomin lintuvedet FI0100065 Vuosaarenlahden merenrantaniitty Mölandetin luodot Pikku Niinisaaren rantaniitty ja vesialue Uutelan Särkkäniemi Pikku
Laki. haitallisista vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta. Lain tarkoitus
26.3.2015 Maa- ja metsätalousministeriölle Viitaten kommenttipyyntöönne vieraslajilakityöryhmässä Luonnonsuojeluliiton kommentit vieraslajilakiin Tähän versioon on lisätty kaksi kertaa lisää saadut pykälät.
KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS
KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 18.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 362 ja 3622 kevyen
Piha ja muuttuva ilmasto Seppo Närhi, pääsihteeri, Viherympäristöliitto ry
Piha ja muuttuva ilmasto 25.9.2018 Seppo Närhi, pääsihteeri, Viherympäristöliitto ry KESYtoimintamalli Viherympäristöliitto on tehnyt vuosina 2015 2018 KESY (kestävän ympäristörakentamisen) -toimintamallin
KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS
KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Pekka Routasuo Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 17.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 3501 ja 14535 kevyen
Poikkeuslupa neljän haitallisen vieraslajin pitämiseksi tutkimustarkoituksessa
Päätös 1 (4) ESAVI/19674/04.10.12/2019 Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat 17.6.2019 [Valitse yksikkö] Simo Laine Turun Yliopisto/ Biodiversiteetti/ Kasvitieteellinen puutarha Ruissalon puistotie 215 20100
Sotkamon Naapurinvaaran alueen vieraslajien kartoitus ja torjuntasuunnitelma Vaarantien yläpuolinen osa
Mariko Lindgren ProAgria Kainuu ry / MKN Maisemapalvelut Sotkamon Naapurinvaaran alueen vieraslajien kartoitus ja torjuntasuunnitelma Vaarantien yläpuolinen osa Taustaa Vieraskasvilajit aiheuttavat levitessään
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (6) Kaupunkisuunnittelulautakunta Akp/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/2013 1 (6) 54 Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto ympäristökeskukselle vieraslajien linjauksista Helsingissä 2012-2016 HEL 2012-017199 T 11 01 04 Päätös päätti antaa
Lausunto Veräjämäen lehdon luonnonsuojelualueen perustamisesityksestä (HEL T )
Oulunkylä-Seura ry. 28.2.2018 Lausunto Veräjämäen lehdon luonnonsuojelualueen perustamisesityksestä (HEL 2017-007146 T 11 01 04) Oulunkylä-Seura kannattaa lämpimästi esitetyn suojelualueen perustamista
Kyläkävelyt kulttuurimaisemassa Pieksämäki, Ruokojärvi - raportti
Kylävillitys II -hanke Kyläkävelyt kulttuurimaisemassa Pieksämäki, Ruokojärvi - raportti Leena Lahdenvesi-Korhonen TAUSTAA Kyläkävelyt kulttuurimaisemassa ovat MKN Maa- ja kotitalousnaiset, ProAgria Etelä-Savon
KUORTANE Mäyryn kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi. Timo Jussila. * ~~I!Qf!!T!!.fll. Kustantaja: Kuortaneen kunta
KUORTANE Mäyryn kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila * ~~I!Qf!!T!!.fll _L--..._ ARKEOLOGISET TUTKIMUKSET ~ TAIDOLLA VUODESTA 1988 Kustantaja: Kuortaneen kunta 2 Sisältö: Perustiedot....
Haitalliset vieraslajit Suomessa Kansallinen vieraslajistrategia valmistuu
Haitalliset vieraslajit Suomessa Kansallinen vieraslajistrategia valmistuu Tiedotustilaisuus Säätytalo 9.11.2009 Ympäristöjohtaja Veikko Marttila Maa- ja metsätalousministeriö Miksi Suomeen kansallinen
Helsingin vieraslajitietokanta. Niina Salojärvi ja Antti Salla Helsingin kaupungin ympäristökeskus
Helsingin vieraslajitietokanta Niina Salojärvi ja Antti Salla Helsingin kaupungin ympäristökeskus 15.4.2015 TAUSTAA Kuntien tehtäviksi määritetään kansallisessa vieraslajistrategiassa seuraavia osa-alueita:
Vieraslajien kartoitusta ja torjuntaa Hämeenlinnassa
2011 Vieraslajien kartoitusta ja torjuntaa Hämeenlinnassa Heli Jutila Ehdotus kansalliseksi vieraslajistrategiaksi luovutettiin maaliskuun lopussa 2011 maa- ja metsätalousministerille. Vieraslajien aiheuttamat
Vieraslajeista ja niiden torjunnasta. Heli Jutila FT, MBA Ympäristöasiantuntija
Vieraslajeista ja niiden torjunnasta Heli Jutila FT, MBA Ympäristöasiantuntija Vieraslajit Vieraslajit ovat lajeja, jotka ovat levinneet uudelle alueelle ihmisen mukana joko tahattomasti tai tarkoituksella
SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016
SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016 Markku Nironen 19.04.2016 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 2 3 ASEMAKAAVA-ALUEEN LIITO-ORAVAT... 2 3.1 LIITO-ORAVAT 2009...
Pihtipudas Niemenharju Kunnalliskoti kivik. asuinpaikan ympäristön kartoitus 2006
1 Pihtipudas Niemenharju Kunnalliskoti kivik. asuinpaikan ympäristön kartoitus 2006 Timo Jussila Kustantaja: Pihtiputaan kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Maastokarttaote... 3 Kartoitus... 3 Maasto...
SIPOON BOXIN SUUNNITELLUN MAA- AINEISTEN OTTOALUEEN LUONTOSELVITYS 2009
SIPOON BOXIN SUUNNITELLUN MAA- AINEISTEN OTTOALUEEN LUONTOSELVITYS 2009 Pekka Routasuo 17.9.2009 Sipoon Boxin suunnitellun maa-aineisten ottoalueen luontoselvitys 2009 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO
KARHONSAARI KUOPION KAUPUNKI 2001. T. Oinonen -97
KARHONSAARI KUOPION KAUPUNKI 2001 Saaren historiaa Karhonsaaren historiaan liittyy tapahtumia niin sodan- kuin kaupankäynninkin alalta. Suomen sodan tapahtumat 1800-luvun alussa sivuavat saarta läheisesti,
Jättiputki. Tunnistaminen. Jättiputken siementaimet ovat vaahteranlehtimäisiä.
Jättiputki Tunnistaminen Jättiputken siementaimet ovat vaahteranlehtimäisiä. 2-3 vuotiaan kasvin lehtien lehdyköiden reunat ovat karkea- ja terävähampaisia, lehtiruodissa usein punaisia pilkkuja tai se
Tikkalan osayleiskaava-alueen luontoarvoista Taru Heikkinen Kaavoitus Jyväskylän kaupunki
Tikkalan osayleiskaava-alueen luontoarvoista 18.6.2009 Tämän työn tarkoituksena oli tarkentaa Korpilahden Tikkalan kylän alueella vuonna 2003 tehdyssä luontoselvityksessä (Anna-Riikka Ihantola) havaittujen
LAUSUNTO ESPOON MANNINPELLON
LAUSUNTO 16.10.2018 LAUSUNTO ESPOON MANNINPELLON LUONTOARVOISTA Tekijä: Rauno Yrjölä SISÄLLYS 1 Johdanto... 3 2 Alueen luonto... 3 3 Liito-oravan esiintyminen alueella... 6 4 Muu lajisto... 7 5 Yhteenveto...
Saaristomeren kurtturuusujen torjunta 2018
Hankesuunnitelma 27.11.2017 Saaristomeren kurtturuusujen torjunta 2018 Sisältö: Hankkeen tausta 2 Hankkeen koordinoija 2 Vuoden 2018 toimenpidetavoitteet 3 Budjetti ja rahoitussuunnitelma 4 Hankkeen toiminta-alue
VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo
VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA Luontoselvitys Pekka Routasuo 7.9.2009 Vt 13 raskaan liikenteen odotuskaistan rakentaminen välille Mustola
Pälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu , Kataja ja Ainola )
Pälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu 635-417-3-28, Kataja 635-417-3-34 ja Ainola 935-417-3-26) Tmi Mira Ranta Rokantie 29 38140 SASTAMALA p. 050-5651584 mira.ranta@kopteri.net
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/ (5) Ympäristölautakunta Ypst/ Päätös Ympäristölautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon.
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/2012 1 (5) 342 Hannele Luukkaisen ym. valtuustoaloite kaupungin kanipolitiikan muuttamisesta HEL 2012-012528 T 00 00 03 Päätös päätti antaa seuraavan lausunnon. Helsingin
Kantasairaalan kaavarunko Luontoselvitykset
Kantasairaalan kaavarunko Luontoselvitykset hämeenkylmänkukka Ahveniston keto Heli Jutila 5.11.2018 klo 17-19 Ahveniston vanhan sairaalan juhlasali, A-rakennus, 3.krs Kasvillisuus, kasvisto ja luontotyypit
EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013
EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Luontoselvitys Työ: 26016 Turku, 02.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 www.fmcgroup.fi
ALAVUS Alavuden pohjoisosan järvien rantaosayleiskaava-alueiden
1 ALAVUS Alavuden pohjoisosan järvien rantaosayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventoinnin täydennys 2007 Timo Jussila Kustantaja: Alavuden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Taipaleenjärvi...
Jättiputki. -vaarallinen vieraslaji
Jättiputki -vaarallinen vieraslaji Jättiputki - vaarallinen vieraslaji Jättiputkea on tuotu Suomeen koristekasviksi komean kukintonsa ja kokonsa vuoksi. Jättiputki leviää nopeasti ja tehokkasti myös puutarhojen
Suomenlinnan viljelypalsta-alueen säännöt
1 (7) Suomenlinnan viljelypalsta-alueen säännöt Suomenlinnan viljelypalsta-alueiden säännöt perustuvat Helsingin kaupungin rakennusviraston katu- ja puisto-osaston laatimiin Helsingin viljelypalsta-alueiden
YLÄNE KAPPELNIITTU rautakautisen ja historiallisen ajan muinaisjäännösalueen pohjoisosan kartoitus 2004
YLÄNE KAPPELNIITTU rautakautisen ja historiallisen ajan muinaisjäännösalueen pohjoisosan kartoitus 2004 Päivi Kankkunen ja Sirkku Pihlman Museovirasto - arkeologian osasto - koekaivausryhmä 1 '' 1 Yläne
Luonto- ja linnustoselvitys 2016 Lieksan Pitkäjärven laajennusosat
Luonto- ja linnustoselvitys 2016 Lieksan Pitkäjärven laajennusosat Ari Parviainen Johdanto Tämän linnustoselvityksen kohteina oli kaksi pientä, erillistä aluetta Pitkäjärvellä, noin 20 km Lieksan kaupungista
Liite 9 kohtaiset suunnitelmataulukot 1/3 kuvioiden perustiedot 1/10 1 0,0563 2 04 1 32 20 29 91 Omakotitalotonttien välinen lähimetsä. Komea vanha männikkö, alla kuusikko 2 0,0356 3 04 1 26 20 25 114
Löytökohta kuvan keskellä. Asuinpaikan maastoa itään.
10 HÄMEENKYRÖ 69 PITKÄSUO Mjtunnus: Rauh.lk: 2 Ajoitus: Laji: kivikautinen: myöhäisneoliittinen asuinpaikka Koordin: N: 6835 696 E: 310 434 Z: 139 ±1 m X: 6833 500 Y: 2469 682 P: 6838 564 I: 3310 528 Tutkijat:
Pirkkalan Kotolahden vesi- ja rantakasvillisuusselvitys 2016
Pirkkalan Kotolahden vesi- ja rantakasvillisuusselvitys 2016 Pirkkalan kunta Ympäristönsuojelu Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry./ Pekka Rintamäki 2016 1. Johdanto Pirkkalan Kotolahdelta ei ole
Laki vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta (1709/2015)
Vieraslajit Vieraslajit ovat lajeja, jotka ovat levinneet luontaiselta levinneisyysalueeltaan uudelle alueelle ihmisen mukana joko tahattomasti tai tarkoituksella. Jotkin vieraslajeista menestyvät kasvupaikassaan
LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA
LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA 2013 LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA 2013 Selvityksen tarkoitus Liito-oravaselvityksessä oli tarkoitus löytää selvitysalueella mahdollisesti olevat liito-oravan
Esa Lammi & Pekka Routasuo SUVELAN URKUTEHTAAN ALUEEN LUONNONOLOT. Esa Lammi
Esa Lammi & Pekka Routasuo SUVELAN URKUTEHTAAN ALUEEN LUONNONOLOT Esa Lammi 8.9.2016 1 JOHDANTO Suvelan entisen urkutehtaan tontille laaditaan asumista täydentävä asemakaava. Alue on pieni ja yksityisomistuksessa,
Jättiputken torjunta sekä torjunnan kustannukset ja hyödyt. Auditorio Eija Pouta ja Sirkka Juhanoja 13:15-14:30
Jättiputken torjunta sekä torjunnan kustannukset ja hyödyt Auditorio Eija Pouta ja Sirkka Juhanoja 13:15-14:30 Esittäytymiskierros (13:25) Kirsi Ahonen Valonia x Sirkka Juhanoja Luke Noora Kalliomäki Maa-
VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI KEVÄÄN 2008 LIITO-ORAVATARKISTUS
VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI KEVÄÄN 2008 LIITO-ORAVATARKISTUS 1 1. Selvityksen taustoja Destia Oy tilasi tämän selvityksen Luontoselvitys Kotkansiiveltä 29.2.2008. Selvitys
Håkansbölen kartanon työväenmäki Matti Liski ja Niina Alapeteri Maisema-arkkitehtitoimisto Näkymä Oy PUUT 29.1.2008 LIITE 2 nro alue nro laji Suomalainen nimi halkaisija (cm) kuntoluokk a ikäluokka Muut
Vieraslajilainsäädäntö - käytännön soveltamistilanteita
Vieraslajien hallinta teemapäivä SYKE 8.11.2016 Vieraslajilainsäädäntö - käytännön sveltamistilanteita Kuva: Länsi-Sav Maa- ja metsätalusministeriö lainsäädäntöneuvs Pekka Kemppainen Sveltajan 5 muistisääntöä
Luonnonhoidon hankehaku
Sivu 1 Luonnonhoidon hankehaku Luonnonhoidon alueellinen suunnitelma Yhteenveto Tulostuspäivämäärä: 10.10.2018 Palvelualue: Eteläinen palvelualue Suunnitelma, nimi: Keräkankareen paahderinteet Suunnittelija:
Vieraat valloittajat - kuntien rooli vieraslajien torjunnassa. Annemarie Hietala. Metsä- ja viherpäivät 24.5.2012 Helsinki
Vieraat valloittajat - kuntien rooli vieraslajien torjunnassa Annemarie Hietala Metsä- ja viherpäivät 24.5.2012 Helsinki Sisältö 1. Vieraslajien aiheuttamat haitat 2. Kansallinen vieraslajistrategia 3.
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/ (6) Kaupunginhallitus Ryj/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2017 1 (6) 261 puistosuunnitelman hyväksyminen (nro VIO 5835/1) HEL 2016-011912 T 10 05 02 Päätös päätti hyväksyä Pukinmäen rantapuiston ja Bockinpuiston luoteisosan puistokäytävän
Rautujärven pohjoisrantaa kuvattuna sen itäosasta länteen. Perustiedot
2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartta (ilmakuva)... 3 Yleiskartta 2... 4 Muinaisjäännökset... 5 KOLARI 28 ÄKÄSJOEN PATO... 5 KOLARI 83 RAUTUJÄRVI... 5 KOLARI 84 AHVENJÄRVI... 8 KOLARI
Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011
1 Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Seppo Lamppu tmi 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi...
Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma
Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma 1.10.2015 Helsingin kaupunki Rakennusvirasto Keskuspuiston ulkoilumetsiä hoidetaan luonnonmukaisesti
OULUN ASEMATALOT - RAUTATIENKADUN YMPÄRISTÖTARKASTELU
Devecon Group Oy OULUN ASEMATALOT - RAUTATIENKADUN YMPÄRISTÖTARKASTELU 1/8 OULUN ASEMATALOT - RAUTATIENKADUN YMPÄRISTÖTARKASTELU Muutosalue ja kohde Oulun Asematalot sijoittuvat pohjoisen alikulun/rautatiesillan
SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS
1 SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 2013 Juha Saajoranta 2 Sisällysluettelo 1. Luontoselvityksen toteutus 3 2. Asemakaava-alueen luonnon yleispiirteet..3 3. Kasvillisuus- ja