Vieraslajien torjunta Lounais-Suomessa. Perustiedot hankkeesta. Ahlman, Tampere Vieraskasvilajien levinneisyys Lounais-Suomessa

Transkriptio

1 Vieraslajien torjunta Lounais-Suomessa kokemuksia yhteistyöstä yhdistysten kanssa ja torjuntatyön järjestämisestä Ahlman, Tampere Perustiedot hankkeesta Hankkeen toiminta-alue: Satakunnan ja Varsinais-Suomen maakunnat Toimintakausi: Jatkoi v aloitettua vieraslajityötä (EAKR hanke Jättiputki kuriin Varsinais- Suomessa ja Jättiputki kuriin Satakunnassa) Rahoitus: (95% maatalousrahasto, 5% ELYn oma rahoitus) Ohjausryhmään kuului: kuntien viranomaisia, ELY-keskus, ympäristövastuualue, Satakunnan ja Varsinais-Suomen Kylät ry:n, ELY-keskus, liikennevastuualue, Satakunnan ProAgrian, MTK Satakunta ja Saaristomeren biosfäärialueen edustajia Hanke koski jättiputkia, jättipalsamia ja kurtturuusua Jättiputki Jättipalsami Kurtturuusu 2 Vieraskasvilajien levinneisyys Lounais-Suomessa Varsinais-Suomen ja Satakunnan luonnonsuojelupiirien yleisökysely vuonna 2008 tuotti 631 havaintoa (kartta vuodelta 2010) - JÄTTIPUTKI, 404 havaintoa (Satakunta 174, Varsinais-Suomi 230) - JÄTTIPALSAMI 188 havaintoa - KURTTURUUSU 39 havaintoa - myös harrastajia ja asiantuntijoita haastateltiin - Sijaintitiedot haastavia - => kiinteistönomistajan selvittäminen välillä todella haasteellista - => sijaintitiedoissa heittoja 3 Euroopan unioni Euroopan aluekehitysrahasto 1

2 Hankkeen yhteistyöpartnerit Varsinais-Suomen Kylät ry, Kylä välittää- hanke SataKylät ry, Jatkis- hanke ProAgria Satakunta MTK Satakunta Kuntaviranomaiset Lounaispaikka eli Varsinais-Suomen paikkatietokeskus Luonnonsuojelupiirit Luonnonsuojeluyhdistykset Paikallisyhdistykset (mm. Martat, 4H, kyläyhdistykset) Saaristomeren biosfäärialue Valonia, Ympäristökasvatusmenetelmät paikallisten järjestöjen työn tueksi - hanke Yksityiset maanomistajat 4 Ryhdy vieraslajikohteen kummiksi! Toivottavaa, että tulevaisuudessa eri yhdistykset voisivat mahdollisuuksien mukaan yhdistää voimavarojaan esiintymän torjumiseksi. 5 Vieraslajitalkoot, muistilista: Valitse sopiva ajankohta Valitse torjuntamenetelmä(t) Työkalut, suojavarusteet Tutki maasto (jyrkät rinteet, syvä oja?) Maanomistajan lupa Mainos talkoista esim. paikallislehtiin (menovinkkipalsta, ilmainen), Facebooksivuille, lähikaupan ilmoitustauluun) Iso kohde apua kunnasta (viherliikelaitos, ympäristönsuojelutoimisto) Kasvijätteet Juotavaa, eväät 6 2

3 Jättiputken torjunta: torjuntamenetelmän valinta Jos esiintymä on pieni tai se sijaitsee vesistön tai talousvesikaivon vieressä, marja/hedelmäpuiden tai pellon läheisyydessä: NIITTÄMINEN, KITKEMINEN & KUKINTOJEN POISTO (A) tai PEITTÄMINEN muovilla tms. katteella (B) Jos esiintymä suuri eikä sijaitse vesistön ym. lähistöllä: KEMIALLINEN TORJUNTA (C) PEITTÄMINEN (B), jos esiintymä selvärajainen 7 Eri menetelmien etuja ja haittoja Niittäminen, kukintojen keräys ja kitkeminen ovat ympäristöystävällisiä torjuntatapoja, jotka ajan mittaan pienentävät myös siemenpankkia. Niittäminen ja muut edellä mainitut vaativat aikaa ja tekijöitä. Peittäminen on tehokasta ja tuhoaa myös siemenpankin. Peittäminen hävittää myös muun kasvillisuuden. Peitto voi irrota tai repeytyä vahingossa tai ilkivallan seurauksena. Kemiallinen torjunta on oikein suoritettuna tehokasta, vaikka vaatiikin useita torjuntakertoja. Kemiallinen torjunta ei hävitä siemenpankkia. Kemiallisesta torjunnasta voi aiheutua ympäristöhaittoja. Kemiallinen torjunta on sääriippuvaista ja vaatii osaamista. 8 Jättiputken torjunta: SUOJAVARUSTUS Oikea suojavarustus tärkeää (myrkyn fotoaktiivisten furanokumariinien) vuoksi: Kumisaappaat (lahkeet saappaan päälle, ettei furanokumariini imeydy saappaan sisälle) sadeasu tai haalarit (sadeasu helpoin puhdistaa) suojalasit silmille (roiskepisaroiden tai kontaktin varalta) hattu tai huppu (korvat tärkeää suojata) kumi- tai neopreenihanskat hengityssuoja venttiilillä myrkytettäessä kasvustoja Huom! Kaikkien työvaatteiden ja saappaiden pesu/huuhtelu erittäin tärkeää torjuntatyön jälkeen. Vaikka auringonvalo aktivoi myrkyn on työvaatteiden pesu tärkeää myös pilvisen ilman jälkeen. Vaatteisiin jäänyt myrkky voi auringon toimesta aktivoitua vielä viikkoa myöhemmin. 9 3

4 Jättiputken kemiallinen torjunta Urakoitsija Pekka Solin ruiskuttamassa laajaa jättiputken kasvustoa (Varsinais-Suomi) Kasvusto yhden kuukauden jälkeen. Vahvajuuriset toisen vuoden ja kukintaan valmiit kolmannen vuoden yksilöt on saatu hävitettyä. 10 Vanhojen juurten kaivaminen, siementaimien kitkentä Ajankohta: toukokuu-kesäkuun alku. Pääjuuri katkaistaan pistolapiolla cm syvyydestä. Vältä maanmuokkausta, ettei maanpinnalla oleva siemenvarasto sotkeudu syvempiin maakerroksiin. Juuret kuivatetaan tai poltetaan. 11 Torjuntamenetelmät: kukintojen keräys Ajankohta: siemenet alkavat muodostua, mutta eivät ole vielä ruskeita (elokuu) Kukinnot kerätään huolellisesti ehjiin jätesäkkeihin ja poltetaan. Siemenet voivat jatkaa kypsymistään vielä katkaistussakin kukinnossa, joten niitä ei saa jättää maahan. Kasvijätteen voi viedä suoraan esim. jätteenpolttolaitokselle poltettavaksi. 12 4

5 Torjuntamenetelmät: peitto Käytettiin herkillä vesistö-alueilla ja puutarhoissa, jossa ei saa käyttää torjuntaaineita Joen rannassa Vähäjoki, Turku Kasvusto peitettiin tummalla pressulla kahden vuoden ajaksi Perustuu: kasvi ei saa valoa, ei vettä, minkä ohella musta peitto aiheuttaa kuumuuden maan pintakerroksessa -siemenet ja juuristo tuhoutuu Materiaalina on esim. - muovikudos-katekangas MyPex: kestää repeytymättä maastossa päältä kävelyä ja kulutusta ja säilyttää ominaisuutensa 10 v. Samaa materiaalia voi käyttää uudelleen - aumamuovi (edullisempi kuin katekangas) Materiaali on kallis (katekangas, aumamuovi tai muu paksu ja talven kestävä muovi, mansikkamuovi ei käy) Peitto on helppo asentaa jos alue on tasainen, muuten täytyy ensin raivata huolellisesti => on työlästä ja jopa mahdotonta Pihapirissä 13 Pressun kiinnittäminen Painosäkkien avulla Rakennus- tai johtolangan avulla 14 Merkintä Yleisellä alueella tehtävät torjuntatoimet (kemiallinen torjunta ja peitteen laitto) merkitään näkyvästi. Merkitse käsitelty alue nauhoin ja pystytä varoituskyltti, jossa kerrotaan mitä alueella on tehty. Peitetorjuntakyltissä mainitaan myös milloin peite tullaan poistamaan. 15 5

6 1-vuotinen ruoho kasvaa rehevillä ja kosteilla paikoilla ei siedä kuivuutta uudistuu siementen avulla (siementuotanto jopa 4000 kpl per yksilö) Pienet siemenet kulkeutuvat mullan ja kenkien mukana uusille kasvupaikoille myös kitketyt ja maahan tai kompostiin jätetyt versot voivat jatkaa elämäänsä kukkien ja siemeniä muodostaen Jättipalsami (Impatiens glandulifera) Alkuperä: Himalajan vuoristo 16 Jättipalsamin torjunta Sopiva ajankohta: ensimmäiset talkoot jo heinäkuun alussa, toisto 3-4 viikon välein, syyskuussa tarkistuskäynti Torjuntamenetelmiä ovat kitkentä tai niitto Kemiallista torjuntaa ei suositella jättipalsami kasvaa usein vesistöjen läheisyydessä, sillä torjunta-aine haitallista vesieliöille Kohtuullisen kevyttä työtä: jättipalsami irtoaa maasta helposti juurineen Kitkeminen tulee tehdä ennen ensimmäisten siementen kypsymistä Varusteet: kumisaappaat ja puutarhahanskat (suojavarusteita ei tarvita), jätesäkkejä, kottikärryt 17 Kitkeminen vai niittäminen? Kitkeminen on työläämpää, jos jättipalsamit kasvavat korkean kasvillisuuden, kuten nokkosten, ohdakkeiden, järviruo on tai jättiputkien seassa Tällöin voidaan 1. kitkeä jättipalsamit varhain keväällä, kun muu kasvillisuus on vielä matalaa 2. tai niittää ennen siementen kypsymistä (mutta sekalaista kasvijätettä tulee paljon) 18 6

7 Niittäminen Niittäminen sopii hyvin laajoille esiintymille ja se kannattaa tehdä 2-3 kertaa kesän aikana Niittäminen tulee tehdä mahdollisimman läheltä maanpintaa Nivelen yläpuolelta niitetty kasvi kasvattaa nopeasti uusia varsia, joihin kaikkiin kehittyy runsaasti kukkia Niittää voi esimerkiksi siimaleikkurilla tai viikatteella 19 Kasvijätteet Kasvijätettä kitkemisestä tulee paljon Kasvijätteen käsittelyyn tulee kiinnittää huomiota Siemenkotia tai kukintoja ei saa jäädä maahan Jättipalsami voi hyvissä olosuhteissa kasvattaa uudet juuret jopa varren palaan 20 Kasvijätteen hävittäminen Kasvijätettä ei saa jättää kasaan pitkäksi aikaa, sillä kasvit voivat juurtua ja siementää Jättipalsamin siemenet voivat kypsyä vielä varren katkaisemisen jälkeenkin Paras tapa on kerätä ainakin kukinnot ehjään jätesäkkiin tai kuivattaa ja polttaa Varret voi kompostoida Kitkentätalkoita varten kannattaa varata peräkärry tai lava, johon säkit kasataan ja viedään esimerkiksi polttolaitokselle 21 7

8 Kasvijätteen hävittäminen polttamalla Jos kasvijätettä on vähän, sen voi myös kasata mustan muovin päälle ja kuivattaa auringossa Kuiva kasvimassa voidaan polttaa nuotiossa (haja-asutusalueella), mutta: 1. Polttamisessa tulee ottaa huomioon paloturvallisuus ja savuhaitat ympäristön asukkaille 2. Selvitä etukäteen oman kuntasi määräykset puutarhajätteen polttamisen osalta, sillä ne vaihtelevat kunnittain 3. Selvitä tuleeko paloviranomaiselle tehdä polttamisesta ilmoitus 4. Älä polta nuotiota metsäpalovaroituksen aikana Joidenkin kuntien alueella vieraslajisiemeniä sisältävän jätteen voi viedä poltettavaksi maksutta 22 Torjuntaohjeita ja muuta lisätietoa vieraskasvilajeista Hankkeen kotisivuilta: Suomen Ympäristökeskuksen sivuilta: Ohjeita ja lajiesitteitä voi vapaasti tulostaa Internet-sivuilta. Suositeltavaa, että kunnat ja yhdistykset lataavat ja tallentavat niitä omille kotisivuillensa. Tiedossa olevat esiintymät Lounais-Suomen alueelta: Facebookissa nimellä Vieraslajit kuriin 23 Opetus-DVD Sisältö: tunnistamis- ja torjuntatietoja jättiputkesta, jättipalsamista ja kurtturuususta Tuotanto: Raision Focus- Video Oy Kesto: 16 min Lyhyemmät pätkät on nähtävillä Youtube:ssä Lainattavissa Satakunnan ja Varsinais-Suomen kirjastoista 24 8

9 Menestystä torjuntatyöhön! 25 Kokemuksia urakoitsija vs. torjuntatiimi URAKOITSIJA - kohteet pitää olla selvitetty huolella etukäteen - ei uusia kohteita - urakka = kiire => tiedon välittäminen - urakoitsijan sitoutuminen tuuripeliä - sopimuksesta poikkeaminen, neuvotteluja + viimeisin kalusto + tieto ja taito käsitellä torjuntaaineita + joustaminen + helppo tilaajan kannalta TORJUNTATIIMI - sääolosuhteet rajoittavat -sääolosuhteet rajoittavat - työnjohto ja koordinointi - työnjohto ja koordinointi - torjunta-aineiden käsittely (suojainten - torjunta-aineiden käsittely (suojainten käyttö) käyttö) + joustava uusien kohteiden suhteen + joustava + tiedonvälitys uusien kohteiden suhteen + harjoittelumahdollisuus + tiedonvälitys alan opiskelijoille + harjoittelumahdollisuus alan kohdetta opiskelijoille / työpäivä + mahdollistaa kohdetta kokeilut / työpäivä + mahdollistaa kokeilut 26 Euroopan unioni Euroopan aluekehitysrahasto 9