Riistasiemen- ja riistarehuluettelo

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Riistasiemen- ja riistarehuluettelo"

Transkriptio

1 Riistasiemen- ja riistarehuluettelo 2017

2 YHTEYSTIEDOT Postiosoite; toimiston, varaston ja pakkaamon käyntiosoite Tilaukset Malmintie 307, Siuntio Mervi Turunen Myynti Sebastian Sohlberg Palaute ja neuvonta Lähetykset Varasto ja pakkaamo Toimisto ja laskutus Mervi Turunen Mika Minkkinen Janica Wetterstein-Sohlberg Lisätiedot:

3 Sisällysluettelo DIANA RIISTASIEMENLUETTELO Tukimuoto Tuote...Sivu Yksivuotinen monimuotoisuus- Riista-Diana... 1 peltoseos Hirvi-Diana... 2 Tuki 300 /ha Peura-Kauris-Diana... 3 Fasaani-Peltopyy-Diana... 4 Maisema-Diana... 5 Mesi- ja Perhospelto-Diana... 6 Koristekukka- Diana... 7 Monivuotinen monimuotoisuus- Niitty-Diana... 8 peltoseos. Monimuotoisuus-Niitty-Diana... 9 Tuki 2 v. 300 /ha Riistalaidun Diana Viherlannoitusnurmi 54 /ha Syyskylvö-Diana (300 /ha) Yksittäiset riistapeltokasvit Diana Auringonkukka kylvetään vähintään kahden Diana Durra kasvilajin seoksena ja Diana Hunajakukka riistapeltolohko ilmoitetaan Diana Metsästäjän Maissi Yksivuotisena monimuotoisuus- Diana Metsästäjän Nauris peltona. Diana Naattinauris Tuki 300 /ha Diana Puna-apila Diana Rehukaali Diana Rehunauris Diana Rehurapsi Diana Rehusokerijuurikas Diana Sikuri Diana Sinappi Diana Talvirehurapsi Diana Turnipsi Diana Tähkämaissi Diana Valkoapila Diana Öljypellava Diana Öljyretikka Kylvölaitteet Diana Solo-sirotin Diana Sähkösirotin Kylvöohje DIANA RIISTAREHULUETTELO Esipuhe Diana Riistarehu Diana Riistamestarin Rehu Diana Skoonemaissi Diana Kyyhkysherne Tutkimuodot ja hinnasto EU-taulukko Tuotehinnasto

4 Riista- Diana 1 Vilt- Diana 10 kg Yksivuotinen monimuotoisuuspelto- riista EU-tuki 300 /ha Maittava ja edullinen riistapeltoseos. Itää nopeasti ja kasvattaa suuren sadon. Maistuu parhaiten riistalle ensimmäisten pakkasöiden jälkeen. Käytetään Monimuotoisuuspelto- Riistan perustamiseen. Edullinen ja varma riistapeltoseos suuremmille aloille. Riittävä typpilannoitus on tarpeen hyvän kasvun aikaansaamiseksi. Annostus 5 kg/ha Rehurapsi 20 %, Talvirehurapsi 60 %, Italianrairuoho 20 % Kuva koetilaltamme Orivedeltä

5 Hirvi- Diana Älg-Diana Yksivuotinen monimuotoisuuspelto- riista EU-tuki 300 /ha. 1 kg kg Hyvin suosittu seos, jota käytetään koko maassa riistapelloissa hirvieläinten ja jäniksien rehukasvina. Hirvi-Diana on kolmen erilaisen maukkaan ja hyvin kasvavan kaalikasvin seos. Kasvusto kestää hyvin pakkasta. Kasvukorkeus cm. Ravinnetasosta riippuen. Annostus:n 4 kg/ha Rehukaali 30 %, Rehurapsi 30 %, Talvirehurapsi 40 % Kuva koetilaltamme Orivedeltä hirvimetsien keskellä. Koivut ovat jo keltaisena, jahtikausi alkamassa ja pöytä katettuna.

6 Peura-Kauris- Diana Hjort-Rådjur-Diana Yksivuotinen monimuotoisuuspelto- riista EU-tuki 300 /ha 3 kg kg Käytetään riistapelloissa valkohäntäpeuran, kauriin ja jänisten monipuolisena ja maittavana riistapeltoseoksena. Hyvin suosittu seos. Huomio: Typpimäärä on oltava riittävä jotta kasvusto voi kehittyä reheväksi. Suosittelemme NPK lannoitetta. Annostus: 5 kg/ha. Naattinauris 8 %, Rehunauris 15 %, Rehurapsi 10 %, Rehusikuri 5 %, Talvirehurapsi 20 %, Turnipsi 10 %, Italianraiheinä 12 %, Persianapila 8 %, Öljypellava 12 % Kuva Malmgård Sjundeå:sta. Kasvusto oli syksyllä lähes metrin korkuista ja kaikki syötiin.

7 Fasaani- Peltopyy- Diana 4 Fasan- Rapphöns- Diana 3 kg Yksivuotinen seos monimuotoisuuspeltoriistan kylvöön. EU-tuki 300 /ha. Käytetään ravinto- ja suojakasvina fasaanille ja peltopyylle perustettavissa riistapelloissa. Seos antaa poikasille hyvän suojan ja runsaasti hyönteisravintoa kesällä. Syksyllä ja talvella pitkään pystyssä pysyvä kasvusto antaa hyvän suojan myös talvehtiville linnuille. Saadakseen pystyssä pysyvän kasvuston typpeä on käytettävä riittävästi. Liian tiheä kylvö lakoonnuttaa kasvustoa kun yksilöt jäävät kilpailussa liian kapeiksi. Annostus: 6-8 kg/ha. Seokseen voi lisätä vehnää kg/ha. Auringonkukka 25 %, Keltasinappi 12 %, Hunajakukka 8 %, Kevätrapsi 15 %, Punahirssi 12 %, Tattari 15 %, Öljypellava 5 %, Öljyretikka 5 %, Diana Koristekukkaseos 3 % Kuva hyvän suojan antavasta Fasaani-Peltopyy- Diana pellosta Siuntiossa

8 Maisema- Diana 5 Landskaps- Diana 10 kg Yksivuotinen monimuotoisuuspeltomaisema. EU-tuki 300 /ha. Käytetään yksivuotisen Monimuotoisuuspelto- Maiseman perustamiseen. Hyvä kalinsitomisominaisuus ja voimakasjuurisena myös hyvä maan parantaja. Yksivuotinen näyttävä maisemaseos. Annostus: 8 kg/ha, Auringonkukka 60 %, Keltalupiini 20 %, Rehuvirna 15 %, Hunajakukka 5% Näyttävä maisemapelto Sauvon kirkon kupeella Etelä-Suomessa. Siitä on kuntalaisille paljon iloa ja muuttolinnuille runsaasti siemeniä syksyllä.

9 Mesi- ja Perhospelto- Diana 6 Nektar- och Fjärilåker- Diana 10 kg Kylvetään seoksena edistämään monimuotoisuutta. Suoja- ja ravintokasvi linnuille, perhosille ja kimalaisille. EU-tuki 300 /ha Seos on erinomainen mesikasviseos. Kasvien kukat keräävät hyönteisiä, perhosia ja kimalaisia. Nämä taas keräävät sekä pikku- että riistalintuja paikalle. Runsas kasvusto antaa myös hyvän suojan peltolinnun poikasille. Lisäksi seos on koristeellinen ympäristölle. Annostus 8-10 kg/ha Hunajakukka 16 %, Rehuvirna 8 %, Keltasinappi 18 %, Auringonkukka 15%, Tattari 15 %, Öljypellava 10 %, Kevätrapsi 8 %, Persianapila 10 % Kuvassa ei näy kaikkia seoksessa olevia kasveja.

10 Koristekukka- Diana Blomster- Diana Yksivuotinen monimuotoisuuspeltomaisema EU-tuki 300 /ha. 250 g kg kg Kylvetään näkyvälle paikalle esimerkiksi sisääntuloteiden varsille.huomio: Soveltuu myös erinomaisesti kylvettäväksi kaupunkien ja kuntien toimesta asukkaiden kukkapelloksi. Seos on erittäin näyttävä ja kukkii myöhäiseen syksyyn. Kasvukorkeus cm. Kukkiva pelto houkuttelee luokseen runsaasti monimuotoisuutta ja syksyllä myös pikkulintuja. Siemenet ovat pieniä joten vältä liian syvälle kylvöä. Annostus: 6 kg/ha, 60 g/100 m2 Kruunupäivänkakkara 10 %, Kesälemmikki 10 %, Maloppi 15 %, Ruiskaunokki 14 %, Öljypellava 10 %, Kesämalvikki 15 %, Pioniunikko 8 %, Silkkiunikko 5 %, Opiumunikko 8 %, Hunajakukka 5 % Koristekukkapelto näkyvällä paikalla lähellä tilakeskusta Siuntiossa.

11 Niitty- Diana Ängs- Diana Monivuotinen monimuotoisuuspelto- niitty. Tuki kahtena vuonna 300 /ha, ja ilmoitetaan sen jälkeen luonnonhoitopeltona, jonka tuki on 120 /ha. 10 kg Käytetään monivuotisen monimuotoisuuspelto niityn perustamiseen. Pelto voidaan kolmantena vuotena ilmoittaa luonnonhoitopeltona. Jos halutaan jatkaa monimuotoisuuspelto niityn tukimuotoa pelto on kylvettävä uudestaan. Suositellaan aurinkoista kuivahkoa kasvupaikkaa. Mielellään rinnemaa. Annostus: kg/ha Jäykkänata 83 %, Hunajakukka 15 %, Päivänkakkara 2 %

12 Monimuotoisuus- Niitty- Diana Mångfalds Ängs- Diana Monivuotinen monimuotoisuuspelto- niitty. Tuki kahtena vuonna 300 /ha, ja ilmoitetaan sen jälkeen luonnonhoitopeltona, jonka tuki on 120 /ha. 5 kg Tällä seoksella saat monipuolisemman kasvilajiston kuin tavallisessa Niitty-Dianassa. Sopivaa ravintoa löytyy laajalle hyönteislajistolle sekä riistakanalinnuille mutta myös nisäkkäille. Perustetaan pellolle, jolla se voi säilyä 2-3 vuotta. Tukimuoto on Monimuotoisuuspelto-Niitty. Kasvusto on säilytettävä vähintään kaksi kasvukautta, saadakseen 300 /ha vuosina 1 ja 2. Kolmantena vuonna voi kylvää uudestaan säilyttääkseen tukimuodon tai ilmoittaa kasvusto luonnonhoitopelloksi 120 /ha tai tavalliseksi nurmeksi. Annostus:12-15 kg/ha Jäykkänata 63 %, Kumina 15 %, Sikuri 8 %, Hunajakukka 10 %, Päivänkakkara 2 %, Ruiskaunokki 2 %, Kuvassa ei näy kaikkia seoksen kasvilajeja

13 Riistalaidun Diana 10 Viltbetes Diana 10 kg Voidaan kirjata joko viherlannoituspeltona, korjaamattomana tuotantonurmena tai harvaan suojaviljaan kylvettynä myös riistapeltona. Erinomainen monivuotinen riistapeltoseos, joka samalla monipuolistaa viljelykiertoa. Seoksessa on 25% typensitojakasveja, jotka keräävät typpeä. Kun nurmi kynnetään saadaan maahan runsaasti ravinteita ja eloperäistä kasvimassaa. Sopii erinomaisesti niitettäväksi riistan talviruokintaan joko paaliin, tai seipäälle. Lohkon perustaa parhaiten suojakasvina viljaan. Tarpeaksi harva kaura tai vehnä (n kg/ha)kasvusto antaa tarvittavaa valoa kasvuston hyvään taimettumiseen. Huomio: Näin toimien kasvuston voi merkitä riistapelloksi vuonna 1 (300 /ha) ja siitä eteenpäin nurmi tai viherlannoitusnurmena. Annostus: kg/ha Tiomotei 25 %, Englannin raiheinä 45 %, Puna-apila 8 %, Alsikeapila 7 %, Valkoapila 10 %, Rehusikuri 5 %

14 Syyskylvö- Diana 11 Höst viltåker- Diana 10 kg Riistapellon viljelykiertoon soveltuva monivuotinen maittava riistapeltoseos. Kylvetään kesannon tai epäonnistuneen kasvin jälkeen. Monivuotinen seos (2-3v.), joka kylvetään heinä- elokuun vaihteessa, jolloin kasvusto ehtii kasvaa vihreäksi ennen talven tuloa. Pelto toimii riistapeltona jo syksyllä mutta kirjataan riistapelloksi vasta seuraavana keväänä ja voidaan lopettaa vasta sitä seuraavan vuoden keväänä tai jatketaan luonnonhoitopeltona. Huomio: Tällöin pelto saa EU-tukea 300 /ha vuonna Kasvupaikka eteläsuomi ja rannikkoseutu. Antaa hyvän suojan riistalle keväällä kun muu maa on yleensä mustana. Myös epäonnistuneen juhannuskylvön sijalle voi kylvää syyskylvöseoksen. Annostus: kg/ha. Englannin raiheinä 35 %, Talvirehurapsi 15 %, Talvirapsi 5 %, Kumina 10 %, Timotei 30 %, Valkoapila 5 %

15 Diana Auringonkukka Diana Solros Yksivuotinen monimuotoisuuspelto. Sopii seoksessa esimerkiksi hunajakukan kanssa. Tai suojakasvina riistalle yhdessä maissin kanssa, tällöin EU-tuki 300 /ha 2 kg kg kg Käytetään näyttävänä maisemakasvina ja suojakasvina riistalle. Kylvö toukokuun lopussa tai kesäkuun alussa. Taimet ovat hallanarkoja. Kasvukorkeus: cm. Kukkii elokuun loppupuolella. Ljike: Dwarf F1 Annostus: 6-8 kg/ha Kuva Riihimäen kaupungin maisemakukkapellosta Helsingin moottoritien varrella.

16 Diana Durra Diana Durra Kylvetään yksivuotisena monimuotoisuuspeltona kylvökoneen levyisiiin kaistoihin vuoroin maissin kanssa. EU-tuki 300 /ha. 1 kg kg Durra on maissin sukuinen kasvi, mutta paljon matalampikasvuinen, sillä se kasvaa vain cm korkeaksi. Normaalina kesänä se kasvattaa vahvan varren ja myös kukkatähkän, mutta siemenet eivät kuitenkaan yleensä ehdi kypsyä. Kasvusto antaa erittäin hyvän suojan fasaanille ja peltopyylle koko syksyn ajan ja myös talvella, sillä vahva kasvusto ei taivu suurenkaan lumimassan painosta. Kylvetään kaistoihin vuoroin maissin kanssa. Lajike: Shorty F1 Annostus: 12 kg/ha, siemeniä 6-10 kpl/rivimetri. Kuvassa keskellä matalakasvuista Durraa, joka antaa erinomaisen suojan linnuille koko kasvukauden ajan ja etenkin talvella kun kasvusto saa päällen kunnon lumipeitteen.

17 Diana Hunajakukka Diana Honungsblomma Käytetään yksivuotisessa monimuotoisuuspellossa yhdessä jonkun muun riistapeltokasvin kanssa. EU-tuki 300 /ha. 1 kg kg Varmasti kukkiva erinomainen hunajakasvi joka on mehiläishoitajien suosiossa. Siniset kukat kukkivat hyvin pitkään. Siemen itää ja taimettuu hyvin. Hunajakukka on nopeakasvuinen ja kukkii varhain. Kasvuston korkeus cm. Lajike: Balo (tai muu vastaava) Annostus: 10 kg/ha Hunajakukka itää nopeasti ja peittää helposti rikkakasvit alleen. Suosii aurinkoista kasvupaikkaa.

18 Diana Metsästäjän Maissi Diana Jägarmajs Kylvetään yksivuotisena monimuotoisuuspeltona, kylvökoneen levyisiiin kaistoihin vuoroin Durra tai auringonkukan kanssa, EU-tuki 300 /ha. 3 kg kg Käytetään fasaanin sekä pienten hirvieläinten suojakasvina riistapelloissa ja riistakäytävissä. Metsästäjän maissi antaa hyvän suojan myös talvella. Kasvukorkeus cm. Huomio: Tärkeintä on muistaa ettei kylvää liian aikaisin. Halla tai pidempi kylmä jakso hidastaa kasvua merkittävästi. Lajike : High Bird F1 Annostus: kg/ha, siemeniä 6-10 kpl/rivimetri. Kuvassa oikealla korkeata Metsästäjän maissia ja edessä vasemmalla matalaa Durraa.

19 Diana Metsästäjän Nauris 16 Diana Jägarrova 0,5 kg Voidaan käyttää sellaisenaan jollain hyvällä kasvupaikalla riistapellon laidalla, tai seoksena muiden riistapeltokasvien kanssa, jolloin tuki on 300 /ha Diana Metsästäjän Nauris korvaa tunnetun Petrowski lajikkeen, jonka siementuotanto on lopetettu. Lajike Golden Ball on nimensä mukaan muodoltaan pyöreämpi kuin Petrowski, mutta malto on keltainen ja maku on hyvä. Tämä nopeasti kehittyvä nauris maistuu niin riistalle kuin metsästäjällekin. Metsästäjälle kylvettynä kaskinaurista voi kylvää vajaat 1kg/ha, kunhan pitää rikkakasvit kurissa. Lajike: Golden Ball Annostus: 1-2 kg/ha Golden Ball kasvattaa keltaisen, pyöreänmuotoisen maukkaan juuren.

20 Diana Naattinauris Diana Blastrova Käytetään yksivuotisessa monimuotoisuuspellossa yhdessä esimerkiksi rehunauriin kanssa. EU-tuki 300 /ha 1 kg kg Käytetään riistapellossa hirvieläinten ja jäniksien rehukasvina. Naattinauris kehittyy nopeasti ja kasvattaa suuren rehusadon myös maan pohjoisissa osissa. Naattinauris kestää hyvin yöhalloja. Seoskasvina voi käyttää rehunaurista. Lajike: Tyfon Annostus: 2 kg/ha Naattinauris kasvattaa vahvan ja maittavan lehdistön, mutta sen juuri on rehunauriiseen verrattuna paljon pienempi.

21 Diana Puna-apila 18 Diana Rödklöver 1 kg Käytetään yksivuotisessa monimuotoisuuspellossa yhdessä jonkun muun riiistapeltokasvin kanssa. EU-tuki 300 /ha. Käytetään reheväkasvuisena ja runsasravinteisena typensitojakasvina seoksissa heinien ja muiden riistapeltokasvien kanssa. Soveltuu kaikelle riistalle. Monivuotinen hyvin talvenkestävä puna-apila lajike. Suojaviljan käyttöä suositellaan perustamisvuotena. Lajike: Global (tai muu vastaava) Annostus: 15 kg/ha Tästä pitävät riistan lisäksi myös myös kimalaiset

22 Diana Rehukaali Diana Foderkål Yksivuotinen monimuotoisuuspelto yhdessä esimerkiksi rehurapsin kanssa. EU-tuki 300 /ha 1 kg kg Käytetään hirvieläinten ja jäniksen maittavana rehukasvina. Lajike kasvattaa voimakkaan maukkaan lehdistön ja mehevän paksun rungon. Kasvukorkeus maan kunnosta ja sen ravinnetasosta riippuen cm. Kestää hyvin pakkasta ja jatkaa kasvuaan syksyllä niin kauan kuin lämpöä päivällä riittää. Vaatii kasvaakseen hyväkuntoisen maan ja riittävästi typpeä. Suosittelemme kirppojen seuraamista kasvustossa. Jos sää on lämmin ja otollinen kirvat kannattaa tuhota ilta auringossa. Annostus: 4 kg/ha Lajike: Caledonian. Lajike on möhöjuuren kestävä. Rehukaali rehottaa sähkölinjalle tehdyssä riistapellossa Säkylässä. Kannot ja kivet raivattiin pois ja tilalle tuotiin monta kuormaa broilerilantaa. Metsän keskellä ei ollut rikkakasveja, eikä kirppojakaan.

23 Diana Rehunauris Diana Foderrova Käytetään yksivuotisessa monimuotoisuuspellossa yhdessä esimerkiksi naattinauriin kanssa. EU-tuki 300 /ha. 1 kg kg Käytetään riistapellossa hirvieläinten ja jäniksien rehukasvina. Rehunauris kehittyy nopeasti ja kasvattaa suuren rehusadon myös maan pohjoisosissa. Rehunauris kestää hyvin pakkasta. Naatti ränsistyy syksyllä melko pian, mutta peurat ja kauriit kaivavat mielellään juuria syvänkin lumen alta koko talven ajan. Lajike: Samson Annostus: 2 kg/ha Rehunauris on jalostettu kasvattamaan suuren ja mehevän juuren, joka kasvaa suurelta osin maanpinnan yläpuolella.

24 Diana Rehurapsi Diana Foderraps Käytetään yksivuotisessa monimuotoisuuspellossa esimerkiksi rehukaalin kanssa. EU-tuki 300 /ha. 1 kg ,90 10 kg kg Käytetään riistapellossa hirvieläinten ja jäniksien rehukasvina. Lehdet muistuttavat rehukaalin lehtiä, mutta ovat kapeampia ja ohuempia ja kasvin runko on ohuempi. Kestää hyvin pakkasta. Ei kuki kylvövuotena. Korkeus n. 80 cm. Lajikkeemme ovat koeviljeltyjä ja riistaystävällisiksi todettu. Rehurapsi on helpompi ja varmempi kasvattaa kuin rehukaali, mutta jää maittavuudessa toiseksi. Kelpaa kyllä myöhemmin syksyllä saatuaan kunnolla pakkasta. Lajike: Hobson, Greenland (tai muu vastaava) Annostus:normaali siemen 5 kg/ha Kuvassa nuorta nopeasti kasvavaa rehurapsia

25 Diana Rehusokerijuurikas 22 Diana Fodersockerbeta 1 kg Käytetään yksivuotisessa monimuotoisuuspellossa kylvettynä kaistoihin esimerkiksi rehukaalin kanssa. Siemen on pilleröityä. Käytetään hirvieläinten maittavana rehukasvina. Naatti on kasvutavaltaan samanlainen kuin sokerijuurikkaalla, mutta on korkeampi ja rehevämpi ja myös maittavampi. Rehusokerijuurikkaan juuri kasvaa sokerijuurikasta suuremmaksi ja vain kärkiosa kasvaa maan sisään, joten eläimet saavat juuren helposti irti maasta. Kasvukorkeus cm. Liian tiheä kasvusto on harvennettava. 5-6 tainta jätetään rivimetrille. Meheviä juuria voi pakkasen tultua syksyllä kerätä aumaan peurojen talviruokintaan. Maan tulee olla hyvässä kasvukunnossa, kuten sokerijuurikkaalla. Kylvetään perinteisillä sokerijuurikkaan kylvökoneilla. Muista NPK-lannoitus.Lajike: Zyrius (tai muu vastaava)siemen on pilleröityä. Annostus: 3 kg/ha, jolloin siementä menee n kpl/ha Hirven puraisemaa rehusokerijuurikasta. Kyllä maistuu.

26 Diana Sikuri 23 Diana Cikoria 1 kg Käytetään yksi- ja monivuotisissa monimuotoisuuspeltoseoksissa. EU-tuki 300 /ha. Erittäin maittava uusi riistapeltokasvi. Talvehtii hyvin ja kukkii seuraavana vuonna sinisillä kukilla, jolloin kasvusto myös antaa hyvän suojan linnuille. Siemen on pientä, kevyttä ja itää hyvin, jonka vuoksi siementä ei pidä yliannostaa. Lajikkeet: Puna II (tai muu vastaava) Annostus: 2-3 kg/ha Aikaisempina vuosina olemme toimittaneet lehtisikuria, jolla on leveät lehdet.olemme nyt siirtyneet käyttämään lajiketta, jolla on kapeammat lehdet. Sitä käytetään yleisesti lampaiden rehuna esimerkikiks Skotlannissa. Kuvassa toisena vuotena kasvava sikuri, joka kesällä kukkii vaaleansinisin kukin.

27 Diana Sinappi 24 Diana Gulsenap 10 kg Käytetään ensisijaisesti saneerauskasvina. Voidaan kylvää samanaikaisesti öljyretikan kanssa. EU-tuki 300 /ha. Nopeakasvuinen maan pinnan tehokkaasti peittävä syväjuurinen saneerauskasvi, jota käytetään tiloilla, joilla on viljelykierrossa perunaa, sokerijuurikasta, tai avomaavihanneksia. Kylvetään keväällä, tai kerääjäkasvina heti varhaisperunan, ja varhaisvihannesten sadonkorjuun jälkeen. Kasvusto kynnetään ja jyrsitään heti perään maahan syksyllä kasvuston ollessa vielä vihreätä. Tällöin saadaan sinappikaasu ja sen saneerausteho parhaiten hyödynnettyä. Saneerauskasvin lisäksi sinappi toimii myös hyvin mesi- ja perhoskasvina. Lajike: Asta (tai muu vastaava) Annostus: kg/ha Sinappi on varhain kesällä kukkiva hyvä saneeraus- ja mesikasvi.

28 Diana Talvirehurapsi Diana Vinterfoderraps Yksivuotinen monimuotoisuuspelto yhdessä eaimerkiksi rehukaalin kanssa. EU-tuki 300 /ha. 1 kg ,90 10 kg Käytetään riistapellossa hirvieläinten ja jäniksien rehukasvina. Lehdet muistuttavat rehukaalin lehtiä, mutta ovat kapeampia ja reunoistaan rosoisempia. Runko on myös matalampi ja ohuempi. Kestää hyvin pakkasta. Ei kuki kylvövuotena. Korkeus n. 70 cm. Hyvä lisä kerääjäkasviseoksessa, jota etenkin peurat ja kauriit hyödyntävät koko syksyn. Lajike: Mosa-00 (tai muu vastaava) Annostus: 5 kg/ha Talvirehurapsin lehdet ovat reunoiltaan rehukaalin lehtiä rosoisempia.

29 Diana Turnipsi Diana Turnips Käytetään yksivuotisessa monimuotoisuuspellossa yhdessä rehu- ja naattinauriiin kanssa. EU-tuki 300 /ha. 1 kg kg Käytetään hirvieläinten rehukasvina riistapelloissa. Vaatii pidemmän kasvuajan kuin rehunauris. Massif muistuttaa lanttua, kuori vihertävä ja malto keltainen. Naatti ei kasva kovin suureksi ja ränsistyy syksyllä. Soveltuu myös maan pohjoisosiin. Kestää hyvin yöpakkasia, eikä mene jäädyttyäänkään pilalle. Erittäin maittava juuri, jota etenkin peurat kaivavat talvipakkasella paksunkin lumipeitteen alta. Liian tiheä kasvusto on harvennettava. Siemenmäärää ei pidä yliannostaa, sillä tiheässä kasvustossa juuret kasvavat pieniksi. Sopivia seoskasveja ovat rehu- ja naattinauris. Lajike: Massif Annostus: 2 kg/ha.

30 Diana Tähkämaissi Diana Kolvmajs Kylvetään yksivuotisena monimuotoisuuspeltona. kylvökoneen levyisiiin kaistoihin vuoroin Durran kanssa, EU-tuki 300 /ha. 3 kg kg Erittäin nopeasti kehittyvä rehumaissilajike, joka tuottaa Suomenkin ilmastossa suuria tähkiä. Käytetään fasaanitiloilla, jossa tähkien syönti vähentää selvästi ruokintaautomaateista kuluvaa rehumäärää. Samoin tähkien syönti antaa linnuille askarretta ja pysyvät hyvässä kunnossa. Kasvusto antaa hyvän suojan myös talvella. Kylvetään kaistoihin esim. Durran tai auringonkukan kanssa. Kasvukorkeus cm. Tärkeintä on muistaaettei kylvää liian aikaisin. Halla tai pidempi kylmä jakso hidastaa kasvua merkittävästi. Lajike: Markkinoiden aikaisin lajike! Annostus: 12 kg/ha, siemeniä 6-8 kpl/rivimetri. Juuri kypsyneet tähkät maistuvat riistanhoitajallekin.

31 Diana Valkoapila Diana Vitklöver Käytetään yksivuotisessa monimuotoisuuspellossa yhdessä jonkun toisen riistapeltokasvin kanssa. EU-tuki 300 /ha. 1 kg kg Valkoapila on monivuotinen hyvin talvehtiva typensitojakasvi, jota käytetään seoksissa monivuotisten heinien kanssa. Soveltuu kaikelle riistalle. Suojaviljan käyttöä suositellaan perustamisvuotena. Hyvä mm. nurmikon ehostamiseen. Lajike: Huia Annostus: kg/ha Valkoapila on myös hyvä ja pitkään kukkiva mesikasvi.

32 Diana Öljypellava Diana Oljelin Käytetään yksivuotisessa monimuotoisuuspellossa yhdessä jonkun toisen lajin kanssa. EU-tuki 300 /ha. 1 kg kg Pellavaa käytetään riistapeltokasvina peuralle ja kauriille, tai seoksissa. Peurat ja kauriit syövät mielellään pellavan öljypitoisia siemenkotia. Lajike: Baladin Annostus: 30 kg/ha, Pellavalla on vaaleansiniset kauniit kukat kesällä ja myöhemmin syksyllä ruskeat pähkylät, joissa on maukkaita öljypitoisia siemeniä. Niistä peurat ja kauriit pitävät kovasti.

33 Diana Öljyretikka Diana Oljerättika Käytetään yksivuotisessa monimuotoisuuspellossa yhdessä esimerkiksi rehurapsin kanssa. EU-tuki 300 /ha. 3 kg kg kg Käytetään riistapelloissa hirvieläinten voimakaskasvuisena rehukasvina. Itää nopeasti ja varmasti. Vaatimaton kasvi joka pärjää uudisraivauksillakin. Kasvukorkeus n cm. Kukat pieniä ja lilanvalkoisia. Kasvusto tuleentuu ruskeaksi jo elokuussa, jos kylvö tapahtuu keväällä. Siksi kylvö tulee tehdä vasta heinäkuun lopulla, tai elokuun alussa, jolloin kasvusto on maittavimmillaan kun jahtikausi alkaa. Soveltuu hyvin myös myöhäisiin paikkauskylvöihin. Perunan- juurikkaan- ja vihannesten viljelijät voivat kylvää saneerauskasvina keväällä, tai kerääjäkasvina heti sadonkorjuun jälkeen. Lajike: Apoll. (tai muu vastaava) Annostus kg/ha Kuvassa elokuussa kylvetty syksyllä vihreänä kasvava öljyretikkapelto

34 Diana Solo-sirotin 31 Solo-spridare Käsikäyttöinen kaikenkokoisten siementen, hiekoitus sepelin ja lannoitteiden kestävä ja edullinen kylvö- ja levityslaite. Työleveys n. 4 m. Sirotinmenetelmällä siemen kylvetään maan pintaan. Kylvön jälkeen maa jyrätään ja/tai äestetään maan pintaan. Sirottimella voidaan kylvää tarkalleen haluttu määrä siemeniä siemenen koosta riippumatta. Siemenen annostus saadaan tarkaksi siten, että ensin mitataan kylvettävä pinta-ala ja sen jälkeen punnitaan käyttöohjeessa suositeltu siemenmäärä kyseiselle alalle. Siemenet laitetaan sirottimen tankkiin ja aloitetaan kylväminen veiviä pyörittämällä. Aluksi säätö saa olla melkein kiinni, mutta syöttöaukkoa avataan vähitellen niin, että siemeniä tulee sopivasti. Kylvettävä ala kuljetaan sitten ristiin rastiin niin kauan kun siemeniä tankissa riittää. Solo-sirotin on jokaisen jahtiporukan välttämätön vakiovaruste. Puhdasta pientä hiekoitus sepeliäkin voi pieniä määriä pihapiiriin levitellä.

35 Diana Sähkösirotin 32 Diana Elspridare Patterikäyttöinen kaikenkokoisten siementen ja lannoitteiden kestävä, edullinen ja tehokas kylvölaite. Työleveys n. 4-6 m. Diana sähkösirottimella siemen kylvetään maan pintaan. Kylvön jälkeen maa jyrätään ja/tai äestetään. Siemenen annostus saadaan tarkaksi siten, että ensin mitataan kylvettävä pinta-ala ja sen jälkeen punnitaan suositeltu siemenmäärä kyseiselle alalle. Aluksi säätö saa olla melkein kiinni, mutta syöttöaukkoa avataan vähitellen niin, että siemeniä riittää tasaisesti koko alalle. Kannattaa ajaa mielummin kahteen kertaan kuin annostaa syöttölaite liian isolle ja siemen loppuu kesken! Parhaimman tuloksen saa levittämällä kahteen kertaan ristiin. Diana- Sähkösirottimessa on tehokkaat ladattavat litiumpatterit. Käyttöaika yhdellä latauksella on reilusti yli 3 tuntia. Voidaan kantaa joko rinnuksilla, tai kiinnittää mönkijän tarakalle, kuten kuvassa

36 33

37 34

38 Riistarehuluettelo Hyvä Riistanhoitaja! Olemme jo vuosia markkinoineet riistapeltosiemeniä riistan parhaaksi. Yhdessä teidän kanssanne olemmekin pystyneet kehittämään tuotteita, sekä ravinnoksi, että suojaksi monelle eri riistalajille. Tämä kehitys tulee jatkumaan. Uusien riistapeltokasvien ja seosten kokeilemiseen meillä on Siuntiossa sijaitsevien havaintoruutujen lisäksi koetila Orivedellä, jossa kaikkia tuottamiamme siemeniä ja siemenseoksia vuosittain kokeillaan yli 5 hehtaarin alalla. Nyt aiomme kattavan siemenvalikoimamme lisäksi tuoda markkinoille myös uusia riistarehuja. Monet markkinoilla olevat riistarehut ovat lähtöisin rehutehtaan tarpeista. Meidän aikomuksenamme on tuoda markkinoille riistarehuja, joiden kehittäminen lähtee riistanhoitajien ja riistasta kiinnostuneiden eläinlääkäreiden osaamisesta, sekä ennen kaikkea ruokittavan riistan hyvinvoinnista. Tänä päivänä metsästäjä ei ole vain sormeansa koukistava tai joustansa kiristävä saalistaja, vaan ennen kaikkea riistanhoitaja. Valikoiva metsästys onkin jo monen metsästäjän osalta normaali käytäntö. Samalla riistakannan hyvinvointi on tullut monelle uudeksi huolenaiheeksi. Riistan määrällä on sekä hyödyt, että haittansa. Kuitenkin voimme todeta että riistan hyvinvointi on meidän kaikkien yhteinen asia. Vastuullisella valikoivalla metsästyksellä ja säännöllisellä laadukkaalla ruokinnalla saavutetaan tasapainoinen riistakanta, jota on helppo tilanteen niin vaatiessa määrällisesti säätää. Pyrimme tarjoamaan jokaisen riistanhoitajan kukkarolle sopivaa riistarehua. Esimerkiksi Diana Riistamestarin rehu on suunniteltu sekoitettavaksi ruokintapaikalla jo käytössä olevaan viljaan. Sen kivennäis-, vitamiini- ja ravinnepitoisuus on moninkertainen tavanomaisiin rehuihin verrattuna ja sen käyttö sekoitettunakin tuo monipuolisuudellaan tehoa ruokintaan, joka parantaa eläinten hyvinvointia ja kasvua vaikeinakin talvina. Tarkoituksenamme on kehittää uutta vastuullista riistaruokintakulttuuria, joka hyvin hoidettuna tuo myös metsästäjälle ilon aiheita. Toivotamme Teille mitä mahtavimpia riistan kohtaamishetkiä, sekä aseella että ilman! Parhain Terveisin! Sebastian Sohlberg

39 Diana Riistarehu Diana Viltfoder Hinta / pakkaus 14 % 36 Perusrehu valkohäntäpeuran, metsäkauriin, kuusipeuran ja porojen ruokintaan. Sopii myös kotieläinten ruokintaan. Pelletöity rehu. Lavakoko 25 säkkiä, paino 500 kg. 20 kg ,95 Diana Riistarehu on suunniteltu riistan perusrehuksi korvaamaan pelkkää viljaruokintaa. Perinteiseen viljaruokintaan nähden rehu antaa paremman perus annostuksen kivennäisiä ja hivenaineita. TUOTETTA VOIDAAN RUOKKIA SELLAISE- NAAN TAI VILJAN OHELLA. Kun viljan hankinta on työlästä tai laaduntakaaminen on epävarmaa silloin Diana Riistarehu on oiva vaihtoehto. Tällöin varmistat hukkakauravapaan ja hometoksiiniivapaan rehun riistallesi. Tuotteen ansiosta nuolukivien tarve vähenee. HUOMIOITAVAA on että joillakin ruokintapaikoilla rehuun tottuminen vie aikaa. Kannattaa aloittaa vain 50% sekoituksella ja siitä lisätä 10% viikottain kunnes seos on yksinomaan ruokinnassa. Jos rehun määrä on iso ja eläimiä on harvassa kannattaa käydä siistimässä ruokintapaikka säännöllisin väliajoin. Rehu on ruokittava sateelta suojassa. Tällaista riistan parhaaksi kehitettyä perusrehua ei ole Suomessa aikaisemmin ollut. Helppo tapa parantaa riistakantojen hyvinvointia. Hyvin voivan riistakannan määrän rajoittaminen on helppoa kun riistanhoito on säännöllistä ja metsästys on valikoivaa. Pakattu sopivankokoiseen säkkiin, joka on helppo viedä ruokintapaikalle. Ruokkimalla riistaasi Diana Riistarehulla varmistat eläinten hyvinvoinnin ja laadukkaan metsästyksen. RAAKA-AINEET: kaura, vehnä, ohra, herne, kalsiumkarbonaatti, kasviöljy, vuorisuola, monokalsiumfosfaatti, magnesiumoksidi, vitamiini- ja hivennaineseos, biotiini. RAVINTOAINEET: raakavalkuainen 10,2%, raakarasva 4,5%, raakakuitu 5,3%,tuhka 5,9 %, kalsium 8,0 g/kg, fosfori 4,0 g/kg, natrium 3,0 g/kg, magnesium 3,0 g/kg, kosteus 12,8%. RAVITSEMUKSELLISET LISÄAINEET: kuparisulfaatti 8 mg/kg, sinkkioksidi 75 mg/kg, mangaanioksidi 20 mg/kg, seleeni 1,50 mg/kg, jodi 7,5 mg/kg, A.vitamiini 3,5, 1000 i.e./kg, D3-vitamiini 1,0, 1000 i.e./kg, E-vitamiini 15 mg/kg, Biotiini 0,75 mg/kg.

40 Diana Riistamestarin rehu Diana Viltmästarens foder Hinta / pakkaus 14 % 37 Premium luokan erikoisrehu valkohäntäpeuran, metsäkauriin ja kuusipeuran ruokintaan. Sopii myös kotieläinten ruokintaan. Käytetään sekoitettuna viljaan. Pelletöity rehu. Lavakoko 25 säkkiä, paino 500 kg. 20 kg ,80 Diana Riistamestarin rehu sisältää juuri oikeat riistan tarvitsemat kivennäiset ja lisäaineet. Tuote on kehitetty yhdessä maan johtavien riistanhoitajien ja riistaa osaavien eläinlääkäreiden kanssa. TUOTE SISÄLTÄÄ SIINÄMÄÄRIN RAVITSEMUKSELLISIA LISÄAINEITA ETTÄ SITÄ EI SUOSITELLA RUOKITTAVAKSI SELLAISENAAN, VAAN SEKOITETTUNA VILJAAN SUHTEESSA N. 50/50. Sisällön on suunniteltu parantavan riistaeläimen yleiskuntoa sorkista sarviin. (Hivenaineiden saanti normaalissa riistan elinympäristössä on melkein olematonta.) Tällä tuotteella edistetään riistan lisääntymiskykyä ja vastustuskykyä kun sitä ruokitaan säännöllisesti. Tuotteen ansiosta nuolukivien tarve vähenee (ellei jopa poistu). HUOMIOITAVAA on että joillakin ruokintapaikoilla rehuun tottuminen vie aikaa. Kannattaa aloittaa vain 10% sekoituksella ja siitä lisätä 10% viikottain kunnes seos on 50/50. Jos rehun määrä on iso ja ruokailioita harvassa kannattaa käydä siistimässä ruokintapaikka säännöllisin väliajoin. Rehu on ruokittava sateelta suojassa. Tällaista Suomessa valmistettua riistan parhaaksi kehitettyä premiumrehua ei ole aikaisemmin ollut. Helppo tapa parantaa riistakantojen hyvinvointia. Hyvin voivan riistakannan määrän rajoittaminen on helppoa kun riistanhoito on säännöllistä ja metsästys on valikoivaa. RAAKA-AINEET: kaura, vehnä, herne, sokerijuurikasleike, rypsipuriste, kalsiumkarbonaatti, kasviöljy, vuorisuola,monokalsiumfosfaatti, magnesiumkloridi, vitamiini- ja hivennaineseos, toksiinieliminaattori, omena-aromi, biotiini. RAVINTOAINEET: raakavalkuainen 12,1%, raakarasva 4,5%, raakakuitu 6,7%, tuhka 9,5 %, kalsium 17,5g/kg, fosfori 5,5 g/kg, natrium 4,5 g/kg, kosteus 12,2%. RAVITSEMUKSELLISET LISÄAINEET: E4 Kupari 15mg/kg, E6 Sinkkioksidi 150mg/kg, E5 mangaanioksidi 40mg/kg, E8 seleeni 3mg/kg, E2 jodi 15mg/kg, A-vitamiini 7, i.e./kg, D3 vitamiini 2, i.e./kg, E-vitamiini 30mg/kg. Biotiini 2,0mg/kg.

41 Diana Skoonemaissi Diana Skånemajs Hinta / pakkaus 14 % 38 Diana Skoonemaissi on maittava lisärehu kaikille riistaeläimille, eritoten villisioille ja fasaaneille. Yhdellä lavalla 25 säkkiä. Paino 500 kg. 20 kg ,90 Maissi on varmasti maailmalla eniten käytetty riistarehu. Saatavuus on tietenkin osa syy suosioon mutta maittavuus on varmasti myös riistan mieleen. HUOMIOITAVAA: Diana Skoonemaissi on tuotettu, nimensä mukaan, Etelä Ruotsissa, Skoonessa. Tuote on puhdasta salmonella tarkistettua hukkakauravapaata rehumaissia. Monesti sikarutto on todettu maissin alkuperä maissa, joten se että Ruotsissa ei ole todettu sikaruttoa on varmasti argumentti varovaiselle riistanhoitajalle. Skoonemaissin korkean laadun takaa minimoitu käsittely. Näin ollen se soveltuu hyvin automaattisiin ruokintalaitteisiin. Automaattinen ruokintalaite on eritoten villisioille suotavaa. Automaatin rehun sääntely vähentää rehun menekkiä ja ruokintaympäristö pysyy siistinä. Maittava ja lihottava houkutusrehu villisialle ja fasaanille. Valkohäntäpeurat Ameriikassa popsivat myös mieluusti maissia.

42 Diana Kyyhkysherne Diana Duvärt Hinta / pakkaus 14 % 39 Käytetään kyyhkysten houkuttelemiseen passipaikalle. Levitys aloitetaan hyvissä ajoin ennen metästystä ja jatketaan metsästyskauden aikana. Ei suositella kylvösiemeneksi. 20 kg ,90 Diana Kyyhkysherne on kotimaista laadukasta, puhdasta ja hukkakauravapaata vihreätä hernettä. KÄYTTÖ: Levitys mustaksi, tai lakoon ajetulle maalle ampumapaikan edustalle. Myös metsätiet tai avohakkuiden aukeet siemenpuiden alle on otollisia paikkoja. Kannattaa hyvissä ajoin ennen metsästyskauden alkua selvittää kyyhkysten lentoreitit ja levähdyspuut. Parhaiten lentoreittejä seurailee aamunvaljetessa sekä iltapäivän aikana kun linnut kerääntyvät linjoille. Näin varmistetaan oikea paikka ja onnistunut ruokinta. Kun kyyhkyset löytävät ruokintapaikan on yleensä saalis taattu. HUOMIOITAVAA: Ampumataito ja todella hyvä suojautuminen ovat onnistumisen takeet. Kyyhkysmetsästys on yleensä hauskaa ja haastavaa ammuntaa. Suosittelemme myös kiekkoradalla käymistä.

43 RIISTAPELLON TUKIVAIHTOEHTOJA EU-NIMIKE EU-TUKI /HA/V HYVÄKSYTYT RIISTAPELTOKASVIT JA NIIDEN SEOKSET SELVENNYS Yksivuotinen monimuotoisuuspelto Yksivuotinen monimuotoisuuspelto Kaksivuotinen monimuotoisuuspelto Saneerauskasvipelto 300 Riista-Diana, Hirvi-Diana, Peura-Kauris-Diana, Fasaani-Peltopyy-Diana, Maisema-Diana ja Koristekukka-Diana, Mesi- ja Perhospelto Diana. Auringonkukka, hunajakukka, maissi, naattinauris, apilat, rehukaali, rehunauris, rehurapsit, rehusokerijuurikas, turnipsi, sinappi, valkoapila, öljypellava ja öljyretikka, sekä viljat ja heinät Kasvustoa ei tarvitse niittää. Lannoitus on sallittua perustamisvaiheessa. Kasvusto säilytettävä kevääseen. Riistapelto on aina yksivuotinen ja sen tulee olla vähintään kahden kasvilajin seos. Sadon saa kerätä talteen riistalle. 300 Syyskylvö-Diana Kylvö heinä-elokuu. Tuki kylvön jälkeisenä vuonna. Riistapellon kevätpeitteisyyteen. 1.v v v v. 120 Niitty-Diana Monimuotoisuus Niitty-Diana 300 Saneerauskasvi- Diana (öljyrettika ja sinappi) Ensimmäisenä ja toisena vuotena monimuotoisuuspelto ja sen jälkeen ilmoitetaan luonnonhoitopeltona Peruna-sokerijuurikasviljelmät Viherlannoituspelto 54 (300) Riistalaidun-Diana (viljan suojakasvina) Typensitojakasveja yli 20 % LUE TARKEMMAT OHJEET EU- TUKIOPPAASTA: mobiezine.fi/zine/70/ cover Tämä taulukko on ohjeellinen, emmekä vastaa siinä mahdollisesti olevista virhetulkinnoista.

44 Hinnasto 2017 TUOTE- NRO. LAJI LAJIKE ANNOSTUS KG/HA PAKKAUS- KOKO KG TUKKU- PAKKAUS KG HINTA / PAKKAUS (sis alv.) 1102 Riista-Diana 1 vuot. seos 5 kg/ha 10 kg 1 x 10 kg Hirvi-Diana 1 vuot. seos 4 kg/ha 10 kg 10 x 1 kg Hirvi-Diana 1 vuot. seos 4 kg/ha 10 kg 1 x 10 kg Peura-Kauris-Diana 1 vuot. seoss 6 kg/ha 3 kg 4 x 3 kg Peura-Kauris-Diana 1 vuot. seos 6 kg/ha 10 kg 1 x 10 kg Fasaani-Peltopyy-Diana 1 vuot. seos 6 kg/ha 3 kg 4 x 3 kg Maisema- Diana 1 vuot. seos 8 kg/ ha 10 kg 1 x 10 kg Mesi- ja Perhospelto-Diana 1 vuot. seos 15 kg/ha 10 kg 1 x 10 kg Koristekukka-Diana 1 vuot. seos 60 g/a 250 g 10 x 250 g Koristekukka-Diana 1 vuot. seos 6 kg/ha 1 kg 6 x 1 kg Koristekukka-Diana 1 vuot. seos 6 kg/ha 10 kg 1 x 10 kg Niitty-Diana Moniv.seos 15 kg/ha 10 kg 1 x 10 kg Monimuotoisuus-Niitty-Diana Moniv.seos 15 kg/ha 5 kg 1 x10 kg Riistalaidun Diana Moniv. seos 15 kg/ha 10 kg 1 x 10 kg Syyskylvö- Diana Moniv. seos 15 kg/ha 10 kg 1 x 10 kg Diana Auringonkukka Dwarf F1 8 kg/ha 2 kg 4 x 2 kg Diana Auringonkukka Dwarf Fi 8 kg/ha 10 kg 1 x 10 kg Diana Auringonkukka Dwarf F1 8 kg/ha 25 kg 1 x 25 kg Diana Durra Shorty F1 30 kg/ha 1 kg 1 x 12 kg Diana Durra Shorty F1 30 kg/ha 12 kg 4 x 3 kg Diana Hunajakukka 2011 Diana Hunajakukka 2052 Diana Metsästäjän Maissi 2053 Diana Metsästäjän Maissi Diana Metsästäjän Nauris Balo MS 10 kg/ha 1 kg 10 x 1 kg 18 Balo MS 10 kg/ha 10 kg 1 x 10 kg 146 High Bird F1 High Bird F1 30 kg/ha 3 kg 4 x 3 kg kg/ha 14 kg 1 x 14 kg 195 Golden Ball 2 kg/ha 0,5 kg 10 x 0,5 kg Diana Naattinauris Tyfon 2 kg/ha 1 kg 10 x 1 kg Diana Naattinauris Tyfon 2 kg/ha 5 kg 1 x 5 kg 66

45 TUOTE- NRO. LAJI LAJIKE ANNOSTUS KG/HA PAKKAUS- KOKO KG TUKKU- PAKKAUS KG HINTA / PAKKAUS (sis alv.) 2038 Diana Puna-apila Global 15 kg/ha 1 kg 10 x 1 kg Diana Rehukaali Caledonian 4 kg/ha 1 kg 10 x 1 kg Diana Rehukaali Caledonian 4 kg/ha 10 kg 1 x 10 kg Diana Rehunauris Samson 2 kg/ha 1 kg 10 x 1 kg Diana Rehunauris Samson 2 kg/ha 5 kg 1 x 5 kg Diana Rehurapsi Hobson 5 kg/ha 1 kg 10 x 1 kg 9, Diana Rehurapsi Hobson 5 kg/ha 10 kg 1 x 10 kg Diana Rehurapsi Hobson 5 kg/ha 25 kg 1 x 25 kg Diana Rehusokerijuurikas Solidar, pilleröity 15 kg/ha 1 kg 4 x 1 kg Diana Sikuri Puna II 8 kg/ha 1 kg 10 x 1 kg Diana Sinappi Asta 15 kg/ha 10 kg 1 x 10 kg Diana Talvirehurapsi Mosa-00 5 kg/ha 1 kg 10 x 1 kg 9, Diana Talvirehurapsi Mosa-00 5 kg/ha 10 kg 1 x 10 kg Diana Turnipsi Massif 2 kg/ha 1 kg 1 x 5 kg Diana Turnipsi Massif 2 kg/ha 5 kg 10 x 1 kg Diana Tähkämaissi Activate F1 30 kg/ha 3 kg 4 x 3 kg Diana Tähkämaissi Activate F1 30 kg/ha 14 kg 1 x 14 kg Diana Valkoapila Huia 8 kg/ha 1 kg 10 x 1 kg Diana Valkoapila Huia 8 kg/ha 1 kg 1 x 5 kg Diana Öljypellava Baladin 50 kg/ha 1 kg 10 x 1 kg Diana Öljypellava Baladin 50 kg/ha 10 kg 1 x 10 kg Diana Öljyretikka Apoll 15 kg/ha 3 kg 4 x 3 kg Diana Öljyretikka Apoll 15 kg/ha 10 kg 1 x 10 kg Diana Öljyretikka Apoll 15 kg/ha 25 kg 1 x 25 kg Diana Solo-sirotin Sirotin 1 1 kpl Diana Sähkösirotin Sirotin 1 1 kpl Diana Riistarehu Riistarehu 20 kg 1 x 20 kg 8, Diana Riistamestarin rehu Riistarehu 20 kg 1 x 20 kg 14, Diana Skoonemaissi Riistarehu 20 kg 1 x 20 kg 14, Diana Kyyhkysherne Riistarehu 20 kg 1 x 20 kg 9,90

46 Muistiinpanoja

47 Riistapelto riistan parhaaksi

MALMGÅRD RIISTASIEMEN

MALMGÅRD RIISTASIEMEN MALMGÅRD RIISTASIEMEN Riistasiemen- ja riistarehuluettelo 2018 YHTEYSTIEDOT Postiosoite; toimiston, varaston ja pakkaamon käyntiosoite Malmintie 307, 02580 Siuntio Tilaukset Mervi Turunen tilaus@riistasiemen.fi

Lisätiedot

MALMGÅRD RIISTASIEMEN

MALMGÅRD RIISTASIEMEN MAISEMA NIITTY PÖLYTYS RIISTA PIENRIISTA MONIMUOTOISUUS PETOELÄIN MALMGÅRD RIISTASIEMEN Riistasiemen- ja riistarehuluettelo 2019 YHTEYSTIEDOT S.G. NIEMINEN OY Hinnat 3 Kaikki hinnat ovat verottomia ja

Lisätiedot

Luonnonhoitopellot. Luonnonhoitopellot. Monivuotiset nurmipeitteiset luonnonhoitopellot Riistapellot Maisemapellot Niittykasvien luonnonhoitopellot

Luonnonhoitopellot. Luonnonhoitopellot. Monivuotiset nurmipeitteiset luonnonhoitopellot Riistapellot Maisemapellot Niittykasvien luonnonhoitopellot Luonnonhoitopellot Luonnonhoitopellot Monivuotiset nurmipeitteiset luonnonhoitopellot Riistapellot Maisemapellot Niittykasvien luonnonhoitopellot LHPeltojen tuet Hoidettua viljelemätöntä peltoa(lhp+kesannot)

Lisätiedot

MALMGÅRD RIISTASIEMEN

MALMGÅRD RIISTASIEMEN MAISEMA NIITTY PÖLYTYS RIISTA PIENRIISTA MONIMUOTOISUUS PETOELÄIN VILLISIKA MALMGÅRD RIISTASIEMEN Riistasiemen- ja riistarehuluettelo 2019 YHTEYSTIEDOT Posti- ja käyntiosoite konttori, varasto ja lähettämö

Lisätiedot

Valittavissa paras vaihtoehto peltojen käytölle 25.5.2015

Valittavissa paras vaihtoehto peltojen käytölle 25.5.2015 Valittavissa paras vaihtoehto peltojen käytölle 25.5.2015 Peltomaa on viljelijän tärkein pääoma, ja siitä kannattaa pitää huolta. Ympäristökorvausjärjestelmä kannustaa lisäämään peltojen talviaikaista

Lisätiedot

Kerääjä- ja aluskasvit

Kerääjä- ja aluskasvit Kerääjä- ja aluskasvit Janne Heikkinen, TEHO Plus hanke Maatalouden ympäristöneuvojakoulutus 7.3.2013 Ahlman, Tampere Termien merkitys lyhyesti Kerääjäkasvi (catch crop) Kerää maasta typpeä estäen sen

Lisätiedot

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa Osa 1 Kerääjäkasvien hyödyt ja kasvu Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön -hankkeen loppuseminaari Mustiala, 11.4.217 Hannu Känkänen,

Lisätiedot

PERUSTEET / MOTIIVIT ALUEEN VALINTA PERUSTAMINEN KYLVÄMINEN SADONKORJUU KEIJO AALTO 8.5.2011

PERUSTEET / MOTIIVIT ALUEEN VALINTA PERUSTAMINEN KYLVÄMINEN SADONKORJUU KEIJO AALTO 8.5.2011 PERUSTEET / MOTIIVIT ALUEEN VALINTA PERUSTAMINEN KYLVÄMINEN SADONKORJUU KEIJO AALTO 8.5.2011 RIISTAPELTOKASVEIKSI SOVELTUVIA ON SATOJA LAJIKKEITA, PÄÄLAJITYYPIT: JUURIKKAAT, JUURI JA NAATTI KAALIT, NAATTIOSA

Lisätiedot

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen Alus- ja kerääjäkasvit ovat sovitettavissa viljelyyn Kerääjäkasvi Kerää maasta typpeä estäen huuhtoutumista

Lisätiedot

Suomen maatalous vihertyy. Tuoko vihertyminen uusia mehiläiskasveja?

Suomen maatalous vihertyy. Tuoko vihertyminen uusia mehiläiskasveja? Suomen maatalous vihertyy Tuoko vihertyminen uusia mehiläiskasveja? Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 VIHERRYTTÄMISTUKI Tavoitteena tukea ilmaston ja ympäristön kannalta suotuisia viljelykäytäntöjä

Lisätiedot

RaHa-hankeen kokemuksia

RaHa-hankeen kokemuksia RaHa-hankeen kokemuksia Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen Kerääjäkasvipäivä 15.1.2013, Maaseutuopisto Tuorla 16.1.2013 RaHa-hanke Tavoitteena edistää vesiensuojelun ja ympäristön

Lisätiedot

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta Alus- ja kerääjäkasveilla ravinteet talteen Kari Koppelmäki 11.11.2014 Miksi? USGS/NASA Landsat program 3 Kokemuksia typen huuhtoutumisesta 640 kg

Lisätiedot

Viherlannoitus vihannesten viljelykierrossa

Viherlannoitus vihannesten viljelykierrossa Viherlannoitus vihannesten viljelykierrossa Tuloksia tilakokeista EKOkas- ja Luomupuutarha hankkeet www.luke.fi/ekokas www.luke.fi/luomupuutarha Pirjo Kivijärvi Luonnonvarakeskus (Luke) pirjo.kivijarvi@luke.fi

Lisätiedot

Kerääjäkasvit ravinteiden kierrättäjinä

Kerääjäkasvit ravinteiden kierrättäjinä Kerääjäkasvit ravinteiden kierrättäjinä Ympäristökorvauskoulutus Nummela 10.1.2017 UusiRaHa -hanke Hannu Känkänen, Luke Alus- ja kerääjäkasvit: termien virallinen selitys Kerääjäkasvi Kerää maasta ravinteita

Lisätiedot

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa Osa 1 Kerääjäkasvien hyödyt ja kasvu Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön -hankkeen loppuseminaari Mustiala, 11.4.2017 Hannu Känkänen,

Lisätiedot

Kerääjäkasvit. Ympäristöneuvonnan neuvottelupäivät Hannu Känkänen, Luke

Kerääjäkasvit. Ympäristöneuvonnan neuvottelupäivät Hannu Känkänen, Luke Kerääjäkasvit Ympäristöneuvonnan neuvottelupäivät 2016 Hannu Känkänen, Luke Kerääjäkasvi huolehtii pellosta ja ympäristöstä Muokkaamattomuus vähentää eroosiota Menetelmä ei sovi kaikille Pelto pitkään

Lisätiedot

IKAALINEN, SARKKILA MAISEMAPELTOJEN VILJELYSUUNNITELMA

IKAALINEN, SARKKILA MAISEMAPELTOJEN VILJELYSUUNNITELMA MAISEMAKASVIEN KOEALOJEN VILJELYSUUNNITELMA 2018 IKAALINEN, SARKKILA MAISEMAPELTOJEN VILJELYSUUNNITELMA YMPPI, Pirkanmaan maatalousympäristön haasteet -hanke SISÄLLYS JOHDANTO 1. KOHTEEN KUVAUS JA HOIDON

Lisätiedot

SjT:n viljelykiertopäivät Peter Rehn

SjT:n viljelykiertopäivät Peter Rehn SjT:n viljelykiertopäivät 31.1.-1.2.2017 Peter Rehn TILAKOKEILUT Tavoite: Yhden viherlannoitusvuoden aikana tuottaa mahdollisimman paljon vihermassaa, sekä torjua kestorikkoja ennen kylvöä Kokeiluissa

Lisätiedot

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Tehoa kotoiseen valkuaisruokintaan ja laiduntamiseen seminaari 20-21.2.2013 Leppävirta Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Antti Ilomäki Ilomäen tila Jämsä 20.2.2013 Tausta Palkokasvien viljelyä

Lisätiedot

TEHO Plus hankkeen kokemukset kerääjäkasvikokeiluista 2011 ja 2012

TEHO Plus hankkeen kokemukset kerääjäkasvikokeiluista 2011 ja 2012 TEHO Plus hankkeen kokemukset kerääjäkasvikokeiluista 2011 ja 2012 Janne Heikkinen, TEHO Plus hanke Kerääjäkasvipäivä 15.1.2013 Maaseutuopisto Tuorla ESITYKSEN SISÄLTÖ Sää 2011 ja 2012 Kerääjäkasvit ympäristötuessa

Lisätiedot

Kokemuksia ja tuloksia kesältä katsaus Ravinneresurssikokeeseen. Syksyinen viljapelto voi olla myös vihreä

Kokemuksia ja tuloksia kesältä katsaus Ravinneresurssikokeeseen. Syksyinen viljapelto voi olla myös vihreä Kokemuksia ja tuloksia kesältä 2015 - katsaus Ravinneresurssikokeeseen Hannu Känkänen, Luke Syksyinen viljapelto voi olla myös vihreä Pellot usein syksyisin paljaina Muokkaus voi kuitenkin olla perusteltua

Lisätiedot

Kerääjäkasvien monet hyödyt, haasteita unohtamatta

Kerääjäkasvien monet hyödyt, haasteita unohtamatta Kerääjäkasvien monet hyödyt, haasteita unohtamatta Kerääjäkasvien monet mahdollisuudet koulutus Mustiala, 8.4.2016 Hannu Känkänen, Luke Kerääjäkasvi huolehtii pellosta ja ympäristöstä Muokkaamattomuus

Lisätiedot

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen Vihreästä kasvipeitteisyydestä hyötyä viljelijälle ja ympäristölle Kari Koppelmäki 7-9.10.2014 Ympäristökorvausjärjestelmä kasvinviljelytilan näkökulmasta Ravinteiden

Lisätiedot

RaHa-hanke. Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere

RaHa-hanke. Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere RaHa-hanke Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen Luomupäivä 14.11.2012 Tampere 13.11.2012 RaHa-hanke Tavoitteena edistää vesiensuojelun ja ympäristön kannalta kestäviä viljelymenetelmiä

Lisätiedot

MAISEMAPELTOSUUNNITELMA 2017 MAISEMAPELTOJEN VILJELYSUUNNITELMA. Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön palvelualue

MAISEMAPELTOSUUNNITELMA 2017 MAISEMAPELTOJEN VILJELYSUUNNITELMA. Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön palvelualue MAISEMAPELTOSUUNNITELMA 2017 MAISEMAPELTOJEN VILJELYSUUNNITELMA Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön palvelualue SISÄLLYS JOHDANTO 3 1. MAISEMAPELTOKOHTEET 4 2. VILJELYSUUNNITELMA 7 3. YHTEENVETO LAJIKKEISTA

Lisätiedot

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen Vihreästä kasvipeitteisyydestä hyötyä viljelijälle ja ympäristölle Kari Koppelmäki 7-9.10.2014 Ympäristökorvausjärjestelmä kasvinviljelytilan näkökulmasta Ravinteiden

Lisätiedot

Kasvukauden kokemuksia kerääjäkasvien kenttäkokeista

Kasvukauden kokemuksia kerääjäkasvien kenttäkokeista Kasvukauden kokemuksia kerääjäkasvien kenttäkokeista Hannu Känkänen, Luke Hyvä aluskasvi aloittaa kovan kasvun vasta, kun pääkasvi on korjattu Vaan entä jos pääkasvi ei kasvakaan kunnolla? Esimerkki Jokioisista,

Lisätiedot

Kerääjäkasvit luomutilan ravinnehuollossa

Kerääjäkasvit luomutilan ravinnehuollossa Kerääjäkasvit luomutilan ravinnehuollossa Kokemuksia luomuun siirtymisestä - keinoja viljelyn tueksi HAMK Mustiala 3.9.8 Hannu Känkänen Kerääjäkasvien hyötyjä Pellon kasvipeitteisyys lisääntyy eroosioherkkyys

Lisätiedot

Syysrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Syysrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Syysrypsin viljely Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Syysrypsi Iso siemen Korkea öljypitoisuus Satoisa Menestyy jopa IV-viljelyvyöhykkeellä 2 Miksi syysrypsiä? 1/2 Satoisampi vaihtoehto kuin

Lisätiedot

Luomupellon rikkakasvit hallintaan viljelyn keinoin

Luomupellon rikkakasvit hallintaan viljelyn keinoin Luomupellon rikkakasvit hallintaan viljelyn keinoin LUKEKAS hanke (Aluskasvit, Torjunta) PRODIVA hanke (Seurannat, Tiedonvälitys) Jukka Salonen www.coreorganic.org HANKE-kuvausta Luomupellon rikkakasvit

Lisätiedot

Monipuolisen viljelykierron mahdollisuudet maan kasvukunnon parantajana

Monipuolisen viljelykierron mahdollisuudet maan kasvukunnon parantajana Monipuolisen viljelykierron mahdollisuudet maan kasvukunnon parantajana Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Viljelykiertojen monipuolistaminen miksi? Maan kasvukunto vaatii viljelyn muutosta maa väsyy

Lisätiedot

Oikein valittu aluskasvi parantaa satoa ja säästää ympäristöä

Oikein valittu aluskasvi parantaa satoa ja säästää ympäristöä Oikein valittu aluskasvi parantaa satoa ja säästää ympäristöä Alus- ja kerääjäkasvipäivä 11.11.2014 Hannu Känkänen Alus- ja kerääjäkasvit ovat sovitettavissa viljelyyn Kerääjäkasvi Kerää maasta typpeä

Lisätiedot

Hamppu viljelykiertokasvina

Hamppu viljelykiertokasvina Hamppu viljelykiertokasvina Noora Norokytö, Hyötyhamppuhanke Turun ammattikorkeakoulu Yleistä hampusta Tuulipölytteinen lyhyen päivän kasvi Luontaisesti yksineuvoinen (öljyhamppu), jalostuksella kaksineuvoinen

Lisätiedot

Mesikasviviljelmät ja tuet Ari Kallionpää Huittisten kaupunki/maaseutupalvelut (Huittinen-Punkalaidun-Säkylä)

Mesikasviviljelmät ja tuet Ari Kallionpää Huittisten kaupunki/maaseutupalvelut (Huittinen-Punkalaidun-Säkylä) Mesikasviviljelmät ja tuet 20.3.2018 Ari Kallionpää Huittisten kaupunki/maaseutupalvelut (Huittinen-Punkalaidun-Säkylä) Aineisto koottu Mavin ympäristökorvauksen koulutusaineistosta sekä vuoden 2018 tukihakukouluksen

Lisätiedot

Alus- ja kerääjäkasvit käytännön viljelyssä

Alus- ja kerääjäkasvit käytännön viljelyssä Alus- ja kerääjäkasvit käytännön viljelyssä Maatilojen ympäristöilta Hollola 11.3.2014 Kari Koppelmäki / Uudenmaan ELY-keskus RaHa-hanke Tavoitteena edistää vesiensuojelun ja ympäristön kannalta kestäviä

Lisätiedot

Luomutilojen tuki-ilta

Luomutilojen tuki-ilta Luomutilojen tuki-ilta 17.3.2016 Tuki-ja luomuehtojen yhteensovittaminen NEUVO2020 Sari Hiltunen, ProAgria Etelä-Suomi ry Luomutilan valintoja 17.3.2016 Tuotantonurmet (säilörehu) viherlannoitustarkoituksessa

Lisätiedot

Kylvö suoraan vai suojaan?

Kylvö suoraan vai suojaan? Kylvö suoraan vai suojaan? Uusilla perustamistavoilla sopeudutaan muuttuviin tuotanto-oloihin Hannu Känkänen ja Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINASTA KILPAILUKYKYÄ Kymmenellä askeleella

Lisätiedot

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsia Ruukissa Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsikokeen taustaa Koepaikkana MTT:n Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasema Ruukissa Tarkoitus kokeilla syysrapsin menestymistä tavanomaista viljelyaluettaan

Lisätiedot

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsia Ruukissa Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsikokeen taustaa Koepaikkana MTT:n Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasema Ruukissa Tarkoitus kokeilla syysrapsin menestymistä tavanomaista viljelyaluettaan

Lisätiedot

Riistan kannalta merkittävät maataloustuet

Riistan kannalta merkittävät maataloustuet Riistan kannalta merkittävät maataloustuet Ei-tuotannolliset investoinnit Monimuotoisen kosteikon perustaminen Ympäristötuen erityistuet Luonnon ja maiseman monimuotoisuuden edistäminen Monivaikutteisen

Lisätiedot

Kerääjäkasvikokemuksia

Kerääjäkasvikokemuksia Kerääjäkasvikokemuksia Myllyvilja- ja mallasohraseminaari 2016 Hannu Känkänen, Luke Kerääjäkasvi huolehtii pellosta ja ympäristöstä Muokkaamattomuus vähentää eroosiota Menetelmä ei sovi kaikille Pelto

Lisätiedot

Nurmen perustaminen ja lannoitus

Nurmen perustaminen ja lannoitus Nurmen perustaminen ja lannoitus Juha Sohlo ProAgria Oulu 21.02.2013 Lähtötilanne Usein tiloilla peltoa enemmän mitä sen hetkinen eläinmäärä tarvitsee -> ongelmana liika rehu. Omat pellot kunnossa, vuokrapeltojen

Lisätiedot

Yksivuotiset seosrehukasvustot

Yksivuotiset seosrehukasvustot Yksivuotiset seosrehukasvustot Kasvupaikka (kierrossa) Kasvilajit ja lajikkeet Viljelytekniikka ja lannoitus Sadonkorjuu Rehuanalyysit ja ruokinta Kasvupaikka Hyvällä paikalla mahdollista myös laadullisesti

Lisätiedot

Uudenmaan pellot vihreiksi

Uudenmaan pellot vihreiksi Uudenmaan pellot vihreiksi RaHa hankkeen loppuseminaari 17.6.2014 Hannu Känkänen Uusimaa on viljamaa 85 % on viljatiloja 15 % kotieläintiloja Kuva: MTT, Tapio Tuomela Kuva: MTT, Albumi Viljaa ¾ viljellystä

Lisätiedot

Raisioagro. Nurmiopas 2014

Raisioagro. Nurmiopas 2014 Raisioagro Nurmiopas 2014 Valitse seokset niittostrategian mukaan Raisioagron nurmisiemenseokset ovat korkealaatuisen ja runsaan sadon tuottajia. Tilalla tehdään jo kylvövaiheessa valinnat sopivasta korjuustrategiasta.

Lisätiedot

Maittavan lihaisat. Jahti&Vahti -koiranruoat

Maittavan lihaisat. Jahti&Vahti -koiranruoat Maittavan lihaisat Jahti&Vahti -koiranruoat Täysravinto paljon liikkuville koirille 32% Premium-luokan ruokaa koirallesi Suositut, nyt koostumukseltaan entistäkin lihaisemmat, Jahti&Vahti -koiranruoat

Lisätiedot

Seosrehujen sato- ja valkuaispotentiaali Kainuussa/ Kainuun valkuaisrehu hanke

Seosrehujen sato- ja valkuaispotentiaali Kainuussa/ Kainuun valkuaisrehu hanke Seosrehujen sato- ja valkuaispotentiaali Kainuussa/ Kainuun valkuaisrehu hanke Nautojen valkuaisrehutuotanto Näkökulmia tulevaisuuteen - päivä Kainuussa Anu Räty, Katja Keränen, Jukka Kemppainen, Janne

Lisätiedot

Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa. Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio 13.3.2015

Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa. Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio 13.3.2015 Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio 13.3.2015 Sisältö 1. Valkuais- ja palkokasvit termistö 2. Herne ja härkäpapu 3. Viljelykierron merkitys maanviljelyssä

Lisätiedot

Itä-Suomen Yliopiston laidunkoeohjeet. 1. Laidunkasvikoe. Kesto: Perustetaan 2010 seurataan 2011 ja 2012

Itä-Suomen Yliopiston laidunkoeohjeet. 1. Laidunkasvikoe. Kesto: Perustetaan 2010 seurataan 2011 ja 2012 Itä-Suomen Yliopiston laidunkoeohjeet 1. Laidunkasvikoe Kesto: Perustetaan 2010 seurataan 2011 ja 2012 Tausta: Ennen kokeen perustamista otetaan viljavuustutkimusnäyte koealalta, joka edustaa koko koealaa.

Lisätiedot

Aluskasvien mahdollisuudet luomuviljan rikkakasveja vastaan

Aluskasvien mahdollisuudet luomuviljan rikkakasveja vastaan Aluskasvien mahdollisuudet luomuviljan rikkakasveja vastaan Jukka Salonen Luke Jokioinen ProAgria / Elina-hanke Kaakkois-Suomi Vierailu Jokioisilla 21.09.2016 1 Teppo Tutkija 3.10.2016 www.coreorganic.org

Lisätiedot

Kuminaa yksin vai suojakasvin kanssa

Kuminaa yksin vai suojakasvin kanssa Kuminaa yksin vai suojakasvin kanssa Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus HYVÄ STARTTI KUMINALLE -seminaari 26.10.2010 Ilmajoki, 28.10.2010 Jokioinen Tutkimuskysymykset Voidaanko kuminaa viljellä

Lisätiedot

Kerääjäkasvitoimenpide - Valvonta. Maaseutuyksikkö

Kerääjäkasvitoimenpide - Valvonta. Maaseutuyksikkö Kerääjäkasvitoimenpide - Valvonta 28.3.2018 Kerääjäkasvi lohkokohtaisena toimenpiteenä Uudellamaalla 2016 599 tilaa 13372ha 2017 521 tilaa 10240 ha 2 Tukiehdot valvonnan näkökulmasta Valvonnassa tehtyjen

Lisätiedot

Muokkaus ja kylvö. Löydät valikoimastamme maan parhaat kylvösiemenet aina viljanviljelystä nurmikasveihin sekä öljy- ja valkuaiskasveille.

Muokkaus ja kylvö. Löydät valikoimastamme maan parhaat kylvösiemenet aina viljanviljelystä nurmikasveihin sekä öljy- ja valkuaiskasveille. Rehuherneen viljely Kasvulohkon valinta Herneen viljely onnistuu parhaiten ilmavilla, hyvärakenteisilla hietasavilla, jäykillä savikoilla ja hienoilla hiedoilla. Runsasmultaisia maita tulee välttää johtuen

Lisätiedot

Alsikeapila vaatimattomampi kuin puna-apila matala ja kosteutta hyvin kestävä juuristo paras apila eloperäisille maille sopii myös hyvin seoksiin

Alsikeapila vaatimattomampi kuin puna-apila matala ja kosteutta hyvin kestävä juuristo paras apila eloperäisille maille sopii myös hyvin seoksiin Alsikeapila vaatimattomampi kuin puna-apila matala ja kosteutta hyvin kestävä juuristo paras apila eloperäisille maille sopii myös hyvin seoksiin puna-apilan ja heinien kanssa Frida ainoa Suomen oloihin

Lisätiedot

Nonfood viljelykokeilut Välimaan kiertotalousalueella. Kaija Karhunen, Oamk, Luonnonvara-ala

Nonfood viljelykokeilut Välimaan kiertotalousalueella. Kaija Karhunen, Oamk, Luonnonvara-ala Nonfood viljelykokeilut Välimaan kiertotalousalueella Kaija Karhunen, Oamk, Luonnonvara-ala 14.2.2019 Välimaan alue syksyllä 2018 Tavoitteet Perustetaan nonfood - kasvikokeita noin 1000 m 2 :n alalle

Lisätiedot

Mustialan kokemukset v Jukka Korhonen

Mustialan kokemukset v Jukka Korhonen Mustialan kokemukset v 2018 Jukka Korhonen Mustiala Peltoa 185 ha Lehmiä 75 + uudistus Luomu pellot siirtymävaihe 2018 Luomu kotieläimet marraskuu 2019 Muutos tutkimuksen kohteena Peltolinnustokartoitus

Lisätiedot

Miksi tarvitaan viljelykiertoa nyt?

Miksi tarvitaan viljelykiertoa nyt? 1 Kasvinvuorotus Miksi tarvitaan viljelykiertoa nyt? Yhden/saman tyyppisten kasvilajien suuri valta-asema ylipäätään lisää riskejä -> yhteen laariin tuottaminen ei ole muuttuvissa tuotanto-oloissa järkevää

Lisätiedot

HUOM! VASTAUKSET 18.3.2015 TILANTEEN MUKAAN!!!!! (Asetukset vielä luonnosvaiheessa)

HUOM! VASTAUKSET 18.3.2015 TILANTEEN MUKAAN!!!!! (Asetukset vielä luonnosvaiheessa) yhteistyössä: HUOM! VASTAUKSET 18.3.2015 TILANTEEN MUKAAN!!!!! (Asetukset vielä luonnosvaiheessa) YMPÄRISTÖKORVAUS: Ympäristösitoumus Niittykasvien siemenviljely meneekö monimuotoisuuspellon alle? Vastaus:

Lisätiedot

Kumina kehittyy harvaan kylvetyssä suojakasvissa

Kumina kehittyy harvaan kylvetyssä suojakasvissa Kumina kehittyy harvaan kylvetyssä suojakasvissa Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari 23.11.2011 Hyvinkää, 24.11.2011 Ilmajoki Kumina suojakasvissa

Lisätiedot

VILMA hankkeen työpaja Vihti,

VILMA hankkeen työpaja Vihti, Pellon kunnon ylläpito viljelyä monipuolistaen, mm. viherlannoituksen ja kerääjäkasvien avulla VILMA hankkeen työpaja Vihti, 2.11.2017 Hannu Känkänen, Luke Viljelytapojen muutos on muuttanut peltojen kuntoa

Lisätiedot

Kooste lohkokohtaisista toimenpiteistä ympäristökorvauksessa

Kooste lohkokohtaisista toimenpiteistä ympäristökorvauksessa Kooste lohkokohtaisista toimenpiteistä ympäristökorvauksessa Yhteistä kaikille toimenpiteille: Voidaan toteuttaa ja saada korvausta ainoastaan korvauskelpoisilla pelloilla Lietelannan sijoittaminen 40

Lisätiedot

Viljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon. Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke

Viljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon. Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke Viljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke 1 Viljelykierto? Suomen pelloilla yleisimpiä viljelykiertoja

Lisätiedot

Alus- ja kerääjäkasvien mahdollisuudet. Hannu Känkänen Vanhempi tutkija MTT, Kasvintuotannon tutkimus

Alus- ja kerääjäkasvien mahdollisuudet. Hannu Känkänen Vanhempi tutkija MTT, Kasvintuotannon tutkimus Alus- ja kerääjäkasvien mahdollisuudet Hannu Känkänen Vanhempi tutkija MTT, Kasvintuotannon tutkimus 9.11.2011 Termien merkitys lyhyesti Aluskasvi (engl. undersown crop) jatkaa kasvuaan satokasvin korjuun

Lisätiedot

Nurmien tuet 2015 Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala

Nurmien tuet 2015 Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala Nurmien tuet 2015 Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala Tukitasoarviot C2- alueelta. Nurmen monet nimet Viljelysuunnitelmassa nurmet voivat olla mm.: säilörehunurmia, laidunta, kuivaheinää, siemen

Lisätiedot

Kerääjäkasvikokeiden yhteenveto vuodelta 2018

Kerääjäkasvikokeiden yhteenveto vuodelta 2018 Kerääjäkasvikokeiden yhteenveto vuodelta 2018 Jatkoimme kerääjäkasvikokeilua hieman edellisiä vuosia suppeammin. Tällä kertaa havaintokokeet toteutettiin ainoastaan yhdellä maatilalla. Tavoitteena oli

Lisätiedot

Viherryttämisen ekologinen ala Pauli Pethman Haikula Oy 1

Viherryttämisen ekologinen ala Pauli Pethman Haikula Oy 1 Viherryttämisen ekologinen ala 2018 1 Ekologinen ala Ekologisen alan vaatimus Uudenmaan ja Varsinaissuomen maakunnissa Jos tilalla on yli 15 ha peltoalaa, ekologista alaa on ilmoitettava vähintään 5 %

Lisätiedot

Juurten kasvaessa maassa ne parantavat maata

Juurten kasvaessa maassa ne parantavat maata Syväjuuriset kasvit Juuret KASVIEN TUOTTAMASTA BIOMASSASTA PUOLET SIJAITSEE JUURISSA MAAN PINNAN ALLA. JUURTEN PÄÄTEHTÄVÄT ANKKUROIDA KASVI MAAHAN OTTAA MAASTA VETTÄ OTTAA MAASTA RAVINTEITA KASVAESSAAN

Lisätiedot

Maissin kasvinsuojelu, Pioneer PR39V43 kasvukaudella Ikaalinen Lasse Matikainen

Maissin kasvinsuojelu, Pioneer PR39V43 kasvukaudella Ikaalinen Lasse Matikainen Maissin kasvinsuojelu, Pioneer PR39V43 kasvukaudella 2013 Ikaalinen 04.03.2014 Lasse Matikainen Rehumaissin rikkakasvien torjunta Rikkakasviongelma korostuu, koska maissin riviväli on suuri, jolloin rikkakasveille

Lisätiedot

Palkokasvien viljelyn pullonkaulat viljelyn haasteita

Palkokasvien viljelyn pullonkaulat viljelyn haasteita Palkokasvien viljelyn pullonkaulat viljelyn haasteita Erkki Vihonen, luomukasvintuotannon asiantuntija. ProAgria Etelä-Pohjanmaa ja Luomuliitto 12.12.2016 Hämeenlinna Sisältö Tilastoja Markkinat ja kannustimet

Lisätiedot

Luomutilan vaihtoehtoja uudella tukikaudella. Poimintoja Tukijärjestelmästä Ulla Turunen ProAgria Pohjois-Karjala

Luomutilan vaihtoehtoja uudella tukikaudella. Poimintoja Tukijärjestelmästä Ulla Turunen ProAgria Pohjois-Karjala Luomutilan vaihtoehtoja uudella tukikaudella Poimintoja Tukijärjestelmästä Ulla Turunen ProAgria Pohjois-Karjala Esityksen tiedot perustuvat tukien valmistelutilanteeseen marras-joulukuussa 2014 ja tiedot

Lisätiedot

SjT:n ankeroistutkimusten aineistoa Marja Turakainen ja Susanna Muurinen

SjT:n ankeroistutkimusten aineistoa Marja Turakainen ja Susanna Muurinen SjT:n ankeroistutkimusten aineistoa 15.-16.11.2016 Marja Turakainen ja Susanna Muurinen Ankeroisen elinkierto 1. Kysta, jossa munia 2. Infektoiva toukka (J2) 3. Juureen tunkeutunut toukka. Toukka imee

Lisätiedot

Ympäristökorvauksen sitoumuksen koulutuspäivä. Eija Mutila, Satakunnan Ely-keskus

Ympäristökorvauksen sitoumuksen koulutuspäivä. Eija Mutila, Satakunnan Ely-keskus Ympäristökorvauksen sitoumuksen koulutuspäivä Eija Mutila, Satakunnan Ely-keskus Lannoituksen vähimmäisvaatimukset: Fosfori 325 kg/ha/5 vuotta ja puutarhataloudessa 560 kg/ha/5 vuotta Ennakointi (viljelykierto,

Lisätiedot

Siemenestä satoon - Viljapäivä Mitä siementuottajalta edellytetään. ma 18.11.2013, Joensuu Matti Teittinen, MMM agronomi Peltosiemen ry

Siemenestä satoon - Viljapäivä Mitä siementuottajalta edellytetään. ma 18.11.2013, Joensuu Matti Teittinen, MMM agronomi Peltosiemen ry Siemenestä satoon - Viljapäivä Mitä siementuottajalta edellytetään ma 18.11.2013, Joensuu Matti Teittinen, MMM agronomi Peltosiemen ry Edellytykset siementuotannolle Viljelijällä riittävä ammattitaito

Lisätiedot

Nurmen täydentäminen osaksi nurmenhoitoa. Kokeen tarkoitus ja toteutus

Nurmen täydentäminen osaksi nurmenhoitoa. Kokeen tarkoitus ja toteutus Sivu 1 / 5 Nurmen täydentäminen osaksi nurmenhoitoa Päivi Kurki ja Ritva Valo, MTT Kasvintuotannon tutkimus Lönnrotinkatu 5, 50100 Mikkeli, etunimi.sukunimi@mtt.fi Kokeen tarkoitus ja toteutus Satoisan,

Lisätiedot

Miten monipuolisuutta nurmiseoksiin. ProAgria valtakunnallinen nurmiasiantuntija Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi

Miten monipuolisuutta nurmiseoksiin. ProAgria valtakunnallinen nurmiasiantuntija Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi Miten monipuolisuutta nurmiseoksiin ProAgria valtakunnallinen nurmiasiantuntija Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi Lähde: Maataloustilastot Lähde: Minna Toivakka Yara Suomi - Tiheysongelma: liian harvat

Lisätiedot

Sekaviljely maan kasvukunnon ja kasvutekijöiden käytön parantajana

Sekaviljely maan kasvukunnon ja kasvutekijöiden käytön parantajana Sekaviljely maan kasvukunnon ja kasvutekijöiden käytön parantajana Seosviljelyllä satoa ja viljelyvarmuutta 25.11.2013 Huittinen Hannu Känkänen Yksipuolisuuden haitat näkyvät Meillä ja maailmalla viime

Lisätiedot

SRV- sulava raakavalkuainen eri nurmirehuissa

SRV- sulava raakavalkuainen eri nurmirehuissa SRV- sulava raakavalkuainen eri nurmirehuissa S-rehu 13-17 % suositus Rehuherne 18-24 % Härkäpapu säilörehu 22-26 % Virna 16-22 % Sinimailanen 16-23 % Apilasäilörehu ja laidun 14-17 % Eläinten tarpeet

Lisätiedot

Havaintokoe 2010 Kevätvehnän aluskasvikoe 1 (Vihti)

Havaintokoe 2010 Kevätvehnän aluskasvikoe 1 (Vihti) Kevätvehnän aluskasvikoe Päivitetty 4.7..2013 Havaintokokeessa seurataan kevätvehnän aluskasvin vaikutusta maan kasvukuntoon, pääkasvin sadon määrään ja laatuun sekä maan liukoisen typen pitoisuuteen.

Lisätiedot

Aluskasveja rikkakasvien kiusaksi

Aluskasveja rikkakasvien kiusaksi Aluskasveja rikkakasvien kiusaksi Jukka Salonen Luke Jokioinen ProAgria tilaisuus Hollola, 04.04.2017 1 Teppo Tutkija 05.04.2017 www.coreorganic.org HANKE-kuvausta Luomupellon rikkakasvit hallintaan viljelyn

Lisätiedot

Mehiläistarhauksesta on moneksi! Arja Korhonen

Mehiläistarhauksesta on moneksi! Arja Korhonen Mehiläistarhauksesta on moneksi! Arja Korhonen Mehiläistarhaus Suomessa Miksi olen/olet mehiläistarhaaja? Kiinnostus pölyttäjiin ja mehiläistarhaukseen on lisääntynyt Koulutuksiin aktiivisesti osallistujia

Lisätiedot

Rahjan tila. Kohti hiilineutraalia maidontuotantoa

Rahjan tila. Kohti hiilineutraalia maidontuotantoa Rahjan tila Kohti hiilineutraalia maidontuotantoa Rahjan tila Pohjois-Pohjanmaalla, Kalajoella Yrittäjinä toimivat Esa ja Marja-Leena Rahja vuodesta 1987 lähtien Lypsylehmiä tällä hetkellä 95 Pihattonavetta

Lisätiedot

Herneen ja härkäpavun mahdollisuudet. Kasvua Pellosta, Joensuu Tero Tolvanen ProAgria

Herneen ja härkäpavun mahdollisuudet. Kasvua Pellosta, Joensuu Tero Tolvanen ProAgria Herneen ja härkäpavun mahdollisuudet Kasvua Pellosta, Joensuu 25.1.2017 Tero Tolvanen ProAgria Herne ja härkäpapu tuovat valkuaisomavaraisuutta ja huoltovarmuutta Rypsi 2 000 kg/ha 440 kg raakavalkuaista

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön asetus

Maa- ja metsätalousministeriön asetus Maa- metsätalousministeriön asetus maatalouden ympäristötuen perus- lisätoimenpiteistä maatalouden ympäristötuen erityistuista annetun maa- metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä

Lisätiedot

Gluteeniton luomuviljelykierto, puhdas kaura ja syysrypsi Joensuu

Gluteeniton luomuviljelykierto, puhdas kaura ja syysrypsi Joensuu Gluteeniton luomuviljelykierto, puhdas kaura ja syysrypsi 18.1.2019 Joensuu Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala Markkinatilanne Luomu Puhdaskaura: Kinnusen Mylly Uusi mylly käynnistymässä keväällä

Lisätiedot

Lannoitus kasvukaudella ja UUTTA YaraVitalehtilannoitukseen. Ilkka Mustonen Yara Suomi Oy

Lannoitus kasvukaudella ja UUTTA YaraVitalehtilannoitukseen. Ilkka Mustonen Yara Suomi Oy Lannoitus kasvukaudella ja UUTTA YaraVitalehtilannoitukseen Ilkka Mustonen Yara Suomi Oy Keskimääräinen tilakoko Suomessa 42 ha Sato 8 700 kg/ha = 9 rekkaa Kotkaniemi koe YaraMila Y25 130 kg N/ha (lisää

Lisätiedot

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen Liite 19.12.2005 62. vuosikerta Numero 4 Sivu 10 Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen Marjo Keskitalo ja Kaija Hakala, MTT Tulevaisuudessa kasveilla saattaa olla sadon tuoton lisäksi

Lisätiedot

Ravinteiden tasapainoinen käyttö (54 ) on tilakohtainen toimenpide kaikille sitoutuneille.

Ravinteiden tasapainoinen käyttö (54 ) on tilakohtainen toimenpide kaikille sitoutuneille. Ravinteiden tasapainoinen käyttö (54 ) on tilakohtainen toimenpide kaikille sitoutuneille. Edellyttää: Lohkokirjanpito, vuosittaiset viljely, ym. toimet lohkolla (esim. kalkitus,kylvöt, lann.sato) Viljavuustutkimus,

Lisätiedot

MAASEUTUVERKOSTON ESITE / 2015. ellon käytön vaihtoehtoja

MAASEUTUVERKOSTON ESITE / 2015. ellon käytön vaihtoehtoja MAASEUTUVERKOSTON ESITE / 2015 P ellon käytön vaihtoehtoja 2 3 SISÄLLYS: YMPÄRISTÖKORVAUKSEN KOHDENTAMISALUEET -KARTTA VILJELIJÄ VALINTOJEN EDESSÄ Ympäristökorvaus koskee koko maata. Valumavesien hallintaa

Lisätiedot

Kokoviljan viljely ja käyttö lypsylehmillä

Kokoviljan viljely ja käyttö lypsylehmillä Kokoviljan viljely ja käyttö lypsylehmillä EuroMaito webinaari 7.6.2017 Auvo Sairanen, Luke Maaninka Kokovilja EDUT HAASTEET Hyvä suojakasvi nurmelle Tehostaa lietteen ravinteiden käyttöä Kertakorjuu laskee

Lisätiedot

Luomukanapäivä Loimaa. 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija

Luomukanapäivä Loimaa. 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija Luomukanapäivä Loimaa 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija Luomukanatilan viljelykierto Vilja / herne + aluskasvi tai Ruisvehnä/h-papu Vilja ( kaura) + viherlannoitusnurmi

Lisätiedot

YMPÄRISTÖKORVAUKSEN VAIKUTUS LUOMUTILALLA. Luomuasiantuntija Reijo Käki

YMPÄRISTÖKORVAUKSEN VAIKUTUS LUOMUTILALLA. Luomuasiantuntija Reijo Käki YMPÄRISTÖKORVAUKSEN VAIKUTUS LUOMUTILALLA Luomuasiantuntija Reijo Käki 1 YMPÄRISTÖKORVAUS Vanha järjestelmä loppuu ja kaikki siirtyvät uuteen järjestelmään 2015. Uusi ympäristökorvaus poikkeaa monelta

Lisätiedot

LOHKOKOHTAISET TOIMENPITEET

LOHKOKOHTAISET TOIMENPITEET LOHKOKOHTAISET TOIMENPITEET Paimiosali 17.2.2016 Taina 1 17.2.2016 Lietelannan sijoittaminen peltoon: Lietelannan sijoittaminen peltoon -toimenpidettä voit toteuttaa sitoumukseen kuuluvalla lohkolla tai

Lisätiedot

Kokemuksia sinimailasen viljelystä. Marko Mäki-Arvela Maidontuottaja Uusikaupunki Toimittanut Jukka Rajala

Kokemuksia sinimailasen viljelystä. Marko Mäki-Arvela Maidontuottaja Uusikaupunki Toimittanut Jukka Rajala Kokemuksia sinimailasen viljelystä Marko Mäki-Arvela Maidontuottaja Uusikaupunki 17.10.2011 Toimittanut Jukka Rajala Sinimailasen viljelijä Marko Mäki-Arvela 29.8.2011 2 2011 Maatila Maatila Uudessakaupungissa

Lisätiedot

Ruisvehnä MITEN JAKAA REHUNTUOTANNON RISKIÄ MUUTTUVASSA ILMASTOSSA? UUDET JA UUDENTYYPPISET REHUKASVIT RISKINJAKAJINA

Ruisvehnä MITEN JAKAA REHUNTUOTANNON RISKIÄ MUUTTUVASSA ILMASTOSSA? UUDET JA UUDENTYYPPISET REHUKASVIT RISKINJAKAJINA UUDET VILJELYKASVIT NURMENVILJELYN TUKENA MITEN JAKAA REHUNTUOTANNON RISKIÄ MUUTTUVASSA ILMASTOSSA? Jussi Peltonen Tuoteryhmäpäällikkö Viljelijän Avena Berner Karjatilojen karkearehun tuotanto perustuu

Lisätiedot

Maa-ja metsätalousministeriö pyytää lausuntoanne liitteenä olevasta luonnoksesta.

Maa-ja metsätalousministeriö pyytää lausuntoanne liitteenä olevasta luonnoksesta. LAUSUNTOPYYNTÖ 244139 1(2) 14.11.2017 1833/01.02/2017 Jakelussa mainitut LAUSUNTOPYYNTÖ LUONNOKSESTA VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI PERUSTUESTA, VIHERRYTTÄMISTUESTA JA NUOREN VILJELIJÄN TUESTA ANNETUN VALTIONEUVOS

Lisätiedot

Viljan ja valkuaisviljan viljely luomuna

Viljan ja valkuaisviljan viljely luomuna 2012 Viljan ja valkuaisviljan viljely luomuna Ulla-Maija Leskinen ProAgria Etelä-Pohjanmaa 01.12.2012 1. Rukiin luomuviljelyyn tarvitaan siemeneksi vanhoja lujakortisia viljalajikkeita, esim. Kartano ja

Lisätiedot

Mesikasvinurmet. Lauri Ruottinen www.hunajaluotsi.fi

Mesikasvinurmet. Lauri Ruottinen www.hunajaluotsi.fi Mesikasvinurmet Lauri Ruottinen www.hunajaluotsi.fi Maankäytön mahdollisuudet hunajan tuotannossa 224 000 ha viljelemätöntä peltoalaa v. 2012 Meden tuotanto jopa 200 400 kg / ha 1 % tehokkuudella saatavissa

Lisätiedot

Kevätrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Kevätrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Kevätrypsin viljely Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso 30.11.2009 Rypsi kukassa Kuva Reijo Käki 2 2009 Reijo Käki Kevätrypsin viljely Luomurypsi Rypsi on elintarvikeöljyn ja eläinten valkuaisrehun

Lisätiedot

TÄYDENTÄVÄT EHDOT. Muutokset vuodelle 2016 & kertaus vuoden 2015 lopulla tulleisiin muutoksiin

TÄYDENTÄVÄT EHDOT. Muutokset vuodelle 2016 & kertaus vuoden 2015 lopulla tulleisiin muutoksiin TÄYDENTÄVÄT EHDOT Muutokset vuodelle 2016 & kertaus vuoden 2015 lopulla tulleisiin muutoksiin 25.2. videoneuvottelukoulutus 15.3. Tampere 22.3. Helsinki Nitraattiasetus 1250/2014 - muutos 1261/2015 - Täydentäviä

Lisätiedot

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä Timo Lötjönen MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.fi google haku: mtt ruukki Miksi palkokasveja tai valkuaiskasveja kannattaisi

Lisätiedot