Luento VII. Luonnonlait & yhteiskuntasopimusteoriat. Luonnonlakiteoriat. Hugo Grotius ( ) De iure belli ac pacis (Sodan ja rauhan lait, 1625)

Transkriptio

1 Luento VII Luonnonlait & yhteiskuntasopimusteoriat Luonnonlakiteoriat Hugo Grotius ( ) De iure belli ac pacis (Sodan ja rauhan lait, 1625) Samuel Pufendorf ( ) De iure naturae et gentium (Luonnon ja kansakuntien laeista) (1672); De officio hominis et civis iuxta legem naturalem (Ihmisen ja kansalaisen velvollisuuksista luonnonlain mukaan) (1673) A. Uusi kansainvälisen oikeuden teoria ajatus suvereenien valtioiden yhteisöstä, joita sitoo ja joiden suhteita sääntelee joukko yhteisiä ja universaalisti valideja sääntöjä B. Uusi moraalin tiede eli luonnonlakidoktriini kaikki moraalin määräykset palautuvat luonnonlakiin, jonka perusajatus on, että jokaisella on oikeus itsesäilytykseen luonnonlaki on löydettävissä ihmisluonteen aktuaalisista piirteistä, ei niinkään toivottavista ideaaleista ehkä moraali on löydyttävissä asioiden luonnollisesta järjestyksestä? eli meidän luonteestamme/luonnostamme

2 Lajin luonne/luonto sanelee sen menestymisen ehdot eli hyvän ja pahan kriteerit: hyviä asioita ovat ne, jotka ovat sen luonnon mukaisia ja huonot sen vastaisia, eli luonnottomia > oikeat teot ovat ne, jotka ovat luonnollisia ja väärät luonnottomia; hyvä ihminen pyrkii elämään ihmisen toden luonteen mukaisesti ja huono sitä vastaan Moraalilaki = luonnonlaki: se sanoo, että meidän tulee toimia ja elää luontomme mukaisesti moraalilait olisivat samanlaisia kuin luonnonlait, jotka säätelevät molekyylejä, eläimiä ja planeettoja; ne vain säätelevät inhimillistä toimintaan Vahvuudet eettisenä teoriana 1. Ihmisen luonto antaa moraalille objektiivisen standardin ihmisen tosi luonne/luonto on moraalin äärimmäinen standardi 2. Selittää, miksi moraali on nimenomaisesti inhimillinen asia; että vastaavaa ei löydy muilta oliolajeilta ihmisillä on kyky rationaalisuuteen; ja se on myös moraalin perusta? 3. Antaa selkeän selityksen moraalin alkuperästä moraali linkittyy olennaisesti ihmisiin: moraalin olemassaolo kiinnittyy tiukasti ihmisen olemassaoloon 4. Ratkaisee moraalisen tiedon ongelman kun tiedämme millainen ihmisen luonto on, tiedämme, miten se toteutetaan Millainen on ihmisen luonto? Perusajatus: on olemassa joukko essentiaalisia ominaisuuksia, joita ilman emme olisi inhimillisiä, ja jotka erottava meidän muista oliolajeista. Mutta mitä ne ovat? Tulkinta 1: synnynnäiset/myötäsyntyiset ominaisuutemme so. opitut, hankitut, sosialisaation kautta saadut ominaisuudet ovat keinotekoisia mutta: Rousseau vs. Hobbes? > se, mistä ominaisuutemme/impulssimme viime kädessä syntyvät on irrelevanttia tekojemme moraalisuuden kannalta!

3 Tulkinta 2: ne ominaisuudet, jotka ihmisille yhteisiä eli universaalit ihmispiirteet Mutta onko sellaisia olemassa? Kun lähes jokaiseen universaaliin piirteeseen tuntuisi olevan poikkeuksia? > kenties ihmisyyden määrittää ne ominaisuudet, jotka ovat useimmilla? Ja onko niistä moraalisiksi ohjenuoriksi? Ongelma: analogia luontoa ja moraalia koskevien lakien välillä ei toimi Luontoa koskevat lait kuvailevat ja ennustavat luonnon ilmiöitä ja tapahtumia, eikä niitä periaatteessa voi rikkoa Moraalilakeja taas voi rikkoa ja niitä rikotaan; ne eivät kuvaile toimintaamme, ne ovat mieluummin toiminnan ideaaleja; eivätkä ne ennusta toimiamme Luonto voi tosin asettaa reunaehtoja toiminnallemme ( ought implies can ), mutta se ei voi vaatia meitä toimimaan tietyllä tavalla tai määrätä päämääriämme Vahvuudet poliittisena ideaalina Luonnonlait ovat luonnollisia, koska ne eivät ole positiivisia lakeja, vaan priorisia suhteessa yhteiskunnan yksilöiden tai ryhmien päätöksiin, sopimuksiin tai tapoihin > ne mahdollistavat positiivisten käytösstandardien ja lakien kritiikin Luonnonoikeudet kuuluvat kaikille ihmisille heidän luonteensa vuoksi ja positiivisesta laista riippumatta modernin ihmisoikeusajattelun edeltäjä

4 Yhteiskuntasopimusteoriat Thomas Hobbes ( ) The Elements of Law (1640), De cive (1642), Leviathan (1651) Uusi metodi Hobbes oli uuden tieteen innokas kannattaja ja edistäjä uskoi Euklideen geometriaan; ihaili Kopernikuksen, Keplerin matematiikkaa ja Galilein mekaniikkaa kapasiteetti luonnnontieteisiin on lähtöisin ihmisestä, ei Jumalasta käytti Galilein metodia ihmisen ja yhteiskunnan tutkimukseen: mutkikas tilanne voidaan hajottaa loogisiin peruselementteihinsä; ja rekonstruoida takaisin ja näin osoittaa, kuinka se itse asiassa on muotoutunut Luonnontilan kuvaus Kun yhteiskunta hajotetaan perusosiinsa, jää jäljelle joukko yksilöitä, joista jokainen on järjestelmä, jonka päämääränä on säilyminen perustava motiivi on oma säilyminen > halu saada valtaa ja välttää kuolemaa Luonnontilan keskeiset elementit: vapaus ja tasa-arvoisuus kaikkien sota kaikkia vastaan järki ja luonnonlait

5 Sopimuksen tarve Kolme tärkeintä luonnonlakia 1. jokaisen tulisi pyrkiä rauhaan 2. ihmisen tulee olla halukas luopumaan luonnonoikeudestaan kaikkiin asioihin 3. tehdyt sopimukset tulee pitää Mutta miksi hobbesilaiset noudattaisivat luonnonlakeja? ilman miekkaa sopimukset ovat pelkkiä sanoja, eivätkä kykene antamaan ihmiselle minkäänlaista turvaa Miekan antaa yhteiskuntasopimus, jolla ihmiset siirtävät valtansa yhteiselle vallalle eli suvereenille Hobbesin arviointia Ovatko ihmisen luonto ja motiivit sellaisia kuin Hobbes väittää? Hobbes ei kykene antamaan auktoriteetin hyväksymiselle muuta selitystä kuin sanktioiden pelon Moraaliteoriaa ei voi erottaa ihmisen luonteen teoriasta: Hobbesin ahistoriallinen näkemys ihmisen muuttumattomasta ja ajattomasta luonteesta Hobbes näe sitä, että ideaalit ovat olennainen osa sosiaalista ja moraalista elämää ja muutosta? John Locke ( ) Two Treatises of Government 1690

6 Luonnontilan kuvaus Luonnontila on rauhan, hyvän tahdon sekä molemminpuolisen avunannon ja huolenpidon tila, jossa ihmiset elävät perheissään, vakinaisen järjestyksen vallitessa Luonnonlaki on moraalilaki täydessä merkityksessä, järjen kautta tunnettavissa ja universaalisti sitova Tärkein luonnonoikeus on oikeus omaan itseensä > oikeus omiin voimavaroihinsa ja työhönsä > oikeus työn tuloksiin eli syntyvään omaisuuteen Omistuksen turva on se tarve, joka ylipäänsä saa ihmiset solmimaan yhteiskuntasopimuksen Sopimuksen tarve Jokaisella on oikeus valvoa luonnonlakien noudattamista (rankaisuoikeus) Ongelma: ihmiset ovat tietämättömiä oikeasta laista, ennakkoluulojensa ja tulkintojensa hämärtämiä, tai vailla riittävää valtaa Tarvitaan siis 1. julkinen, yleinen ja tasapuolinen lakijärjestelmä; 2. puolueeton tuomari ja 3. julkinen valta Nämä tarpeet johtavat ihmiset tekemään yhteiskuntasopimuksen ja liittymään poliittiseen yhteiskuntaan Locken arviointia Justifioi ensimmäisenä valtion vallan rajoittamisen ja muotoili liberalistiset periaatteet Yhteiskunnat ovat perusluonteeltaan vapaiden yksilöiden suostumuksen ja sopimisen tuloksia Modernin yhteiskuntateorian perusajatus: yhteiskunnan lait ovat oikeudenmukaisia jos ja vain jos vapaat, tasaarvoiset ja rationaaliset yksilöt voisivat sopia niistä yhteisen elämänsä perusperiaatteiksi

7 Sopimusteoria eettisenä teoriana Teot ovat moraalisia jos ja vain jos säännöt jotka vapaat, tasaarvoiset ja rationaaliset yksilöt voisivat sopia yhteisen elämän perusperiaatteiksi sallisivat ne olettaen, että kaikki myös sitoutuisivat niihin Mutta miksi tämä nämä ehdot? oletus 1: ihmiset ovat rationaalisia, omaa etuaan ajavia ( selfinterested ) olioita oletus 2: ymmärrämme, että emme voi saada kaikkea haluamaamme, vaan meidän on rajattava oman edun ajamista oletus 3: emme halua tulla hyväksikäytetyiksi Vangin dilemma! Vangin dilemma ympäristökysymyksiin sovellettuna; Peter Danielson *Morality, Rationality, and Politics:The Greenhouse Dilemma, Sopimusteorian edut 1. Moraalista tulee järkeenkäypää moraali ei ole yliluonnollisen olennon mielivaltaisia määräyksiä; tai perustelemattomia abstrakteja sääntöjä 2. Moraali on objektiivista ja rationaalista, eikä esim. vaadi oletusta moraalisten faktojen olemassaolosta esim. tappamisen kielto on perusteltavissa kaikkien sosiaalisten järjestysten taustalla; on myös rationaalista omaksua tällainen sääntö 3. Vastaa kysymykseen miksi olla moraalinen? eli Gygesin sormuksen kysymykseen: on etujemme mukaista elää yhteiskunnassa, jossa ihmiset toimivat moraalisesti eli on rationaalista hyväksyä moraaliset rajoitukset

8 4. Määrittelee moraaliset velvollisuudet asiallisesti teorian päämääränä on mahdollistaa ihmisten yksilölliset elämät yhteiskunnallisen yhteistyön viitekehyksessä teoria ei määrittele miten ihmisten tulisi elää 5. Olettaa hyvin vähän ihmisen luonteesta ja/tai päämääristä ihmiset ovat self-interested olentoja, eivätkä esim. automaattisesti altruistisia Ongelmia: 1. ei anna (yhteisen) hyvän elämän ohjeita (elämän sisältöjä)? 2. moraalin määräykset jäävät minimaalisiksi? 3. köyhien, kurjien ja vaikutusvallattomien kohtelu? naiset, lapset, eläimet? 4. moraalinen virhe = rationaalinen virhe?