Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELYalueilla

Transkriptio

1 Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELYalueilla Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus Turku Villiina Kazi Asiantuntija

2 Esityksen sisältö 1) Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Varsinais- Suomessa ja Satakunnassa saatavilla olevan tiedon valossa 2) Kotouttamisen osaamiskeskuksen suunnitelmia tilasto- ja seurantatietojen kehittämiseksi 3) Millaisia tietoja kotouttamistyössä tarvitaan? 4) Pikakatsaus StatFiniin

3

4 Yleisiä maahanmuuton suuntaviivoja

5 Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle Vieraskielisen väestön osuus (%) maakunnittain (N=287218), 213 Pohjois-Pohjanmaa; Pohjanmaa; 3,8 Etelä-Pohjanmaa; 1,2 2,9 Kainuu;,6 Lappi; 1,4 Keski-Suomi; 2,4 Pohjois-Savo; 1,9 Pohjois-Karjala; 2,2 Etelä-Savo; 1,3 Kaakkois-Suomi; 4,9 Häme; 4,6 Pirkanmaa; 6,7 Uusimaa; 54,8 Satakunta; 1,8 Varsinais-Suomi; 8,8

6 Vuosittainen maahanmuutto kasvanut voimakkaammin Satakunnassa Ulkomailta Varsinais-Suomeen ja Satakuntaan muuttaneet vuosittain Varsinais-Suomi 1 Satakunta

7 Maahanmuuttoluvuissa ovat mukana myös suomalaiset paluumuuttajat Suomeen vuosittain muuttaneet Suomen ja ulkomaan kansalaiset Suomen kansalaiset Ulkomaan kansalaiset

8 Vuosittaisen maahanmuuton kehitys vaihtelee Varsinais-Suomen alueilla Maahan muuttaneet vuosittain seutukuntajaotteluun perustuvilla alueilla Varsinais-Suomessa Loimaan alue Salon alue Turun alue Vakka-Suomen alue Åboland-Turunmaan alue

9 Vuosittaisen maahanmuuton kehitys Satakunnan alueilla Maahan muuttaneet vuosittain seutukuntajaotteluun perustuvilla alueilla Satakunnassa Pohjois-Satakunnan alue Porin alue Rauman alue

10 Maahanmuuttajat Varsinais- Suomessa ja Satakunnassa

11 Onko Varsinais-Suomessa maahanmuuttajia 17 vai 27? Ulkomaan kansalaiset, vieraskieliset, ulkomailla syntyneet ja ulkomaalaistaustaiset Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa Varsinais-Suomi Satakunta Ulkomaan kansalaiset Vieraskieliset Ulkomailla syntyneet Ulkomaalaistaustaiset

12 Vieraskielisen väestön määrä Varsinais-Suomen kunnissa (pl. Turku, Salo, Raisio ja Kaarina) Vieraskielisten asukkaiden määrä sukupuolen mukaan Varsinais-Suomen kunnissa Naiset Miehet

13 Vieraskielisen väestön määrä Satakunnan kunnissa (pl. Pori ja Rauma) Vieraskielisten asukkaiden määrä sukupuolen mukaan Satakunnan kunnissa Naiset Miehet Vieraskielisten asukkaiden määrä sukupuolen mukaan Satakunnan kunnissa 213

14 Vieraskielisen väestön määrä Turussa, Salossa, Raisiossa, Kaarinassa, Porissa ja Raumalla Vieraskielisten asukkaiden määrä sukupuolen mukaan Turku..Salo..Raisio..Kaarina..Pori..Rauma Miehet Naiset

15 vuotiaat ovat vieraskielisen väestön suurin ikäryhmä Vieraskielisten asukkaiden ikäjakauma Varsinais-Suomen ja Satakunnan maakunnissa 213 Varsinais-Suomi 7 Satakunta

16 Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa ulkomaalaistaustaisten suurimmat ryhmät ovat syntyperältään neuvostoliittolaiset ja virolaiset Ulkomaista syntyperää olevat taustamaittain Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa 213 Satakunta Varsinais-Suomi Romania; 179 Unkari; 61 Bulgaria; 78 Ranska; 8 Britannia; 92 Kiina; 93 TUNTEMATON ; 94 Ruotsi; 96 Saksa; 15 Thaimaa; 219 Turkki; 268 Muut; 991 Puola; 457 Entinen Neuvostoliitto; 132 Viro; 126 Turkki; 35 TUNTEMATON; 38 Romania; 413 Afganistan; 449 Ruotsi; 458 Puola; 537 Kiina; 551 Thaimaa; 59 Vietnam; 799 Muut; 5929 Somalia; 1229 Iran; 1597 Entinen Neuvostoliitto; 5372 Irak; 228 Viro; 3394 Entinen Jugoslavia; 242 Venäjä; 271 Ulkomaalaistaustainen on henkilö, jonka molemmat vanhemmat ovat syntyneet ulkomailla

17 Toisen polven maahanmuuttajat Varsinais- Suomessa ja Satakunnassa Suomessa syntyneiden ulkomaalaistaustaisten määrä Varsinais-Suomen ja Satakunnan maakunnassa Varsinais-Suomi Satakunta Ulkomaalaistaustainen on henkilö, jonka molemmat vanhemmat / äiti ovat syntyneet ulkomailla

18 Satakunnassa eniten neuvostoliittolaisperäisiä toisen polven maahanmuuttajia, Varsinais-Suomessa jugoslavialainen ja irakilainen syntyperä myös yleinen Puola; 46 Turkki; 52 Kiina; 56 Marokko; 62 Afganistan; 65 Romania; 7 TUNTEMATON; 125 Ruotsi; 132 Iran; 265 Varsinais-Suomi Muut; 665 Entinen Jugoslavia; 752 Entinen Neuvostoliitto; 686 Britannia; 4 Entinen Bulgaria; 4 Jugoslavia; 5 Yhdysvallat (USA); 7 Pakistan; 8 Romania; 9 Kiina; 11 Afganistan; 14 Venäjä; 21 Puola; 29 Muut; 57 Satakunta Entinen Neuvostoliitto; 153 Vietnam; 285 Irak; 585 Turkki; 36 Viro; 77 Viro; 336 Somalia; 34 TUNTEMATON; 37 Ruotsi; 39 Suomessa syntyneet ulkomaalaistaustaiset taustamaanosittain Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa 213, 15 yleisintä taustamaata

19 Maahanmuutto ja väestökehitys

20 35 Satakunnassa väestönkasvu on maahanmuuton varassa Nettomaahanmuuton, kuntien välisen nettomuuton ja luonnollisen väestönlisäyksen osuus kokonaisväestömuutoksesta Varsinais-Suomi 1 Satakunta Nettomaahanmuutto Kuntien väl. nettomuutto Luonnoll. Väestönlisäys

21 Porin ja Rauman alue kasvavat vain maahanmuutosta Nettomaahanmuuton, kuntien välisen nettomuuton ja luonnollisen väestönlisäyksen osuus kokonaisväestömuutoksesta Satakunnassa seutukuntajaotteluun perustuvilla alueilla Pohjois-Satakunta 5 Porin alue 3 Rauman alue Luonnoll. väestönlisäys Kuntien väl. nettomuutto Nettomaahanmuutto

22 kuten myös Varsinais-Suomi Turkua lukuun ottamatta Nettomaahanmuuton, kuntien välisen nettomuuton ja luonnollisen väestönlisäyksen osuus kokonaisväestömuutoksesta seutukuntajaotteluun perustuvilla alueilla Varsinais-Suomessa 7 Loimaan alue Salon alue Vakka-Suomen alue Åboland-Turunmaan alue Nettomaahanmuutto Kuntien väl. nettomuutto Luonnoll. Väestönlisäys

23 Työikäiset suurin väestöryhmä Varsinais- Suomessa 199, iäkkäin väestönosa suurin 213 Kotimaisia kieliä puhuvat ikäryhmittäin Varsinais-Suomessa 199, 2 ja

24 Satakunnassa iäkkäin väestöryhmä kasvanut ja kouluikäisten vähentynyt kolmanneksella Kotimaisia kieliä puhuvat ikäryhmittäin Satakunnassa 199, 2 ja

25 Vieraskielisillä kantaväestöä nuorempi ikäjakauma Kotimaisia ja vieraita kieliä puhuvien ikäjakauma Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa Varsinais-Suomi Satakunta

26 Maahanmuutto tasoittaisi ikääntyvää väestökehitystä mutta määrät pieniä Kotimaisia ja vieraita kieliä puhuvien ikäjakauma Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa Varsinais-Suomi 25 Satakunta Vieraskieliset Kotimaisia kieliä puhuvat

27 Myönnetyt luvat 213

28 Suomessa eniten EU-kansalaisten oleskeluoikeuden rekisteröintejä Ensimmäiset oleskeluluvat ja -oikeudet sekä EU-kansalaisten rekisteröinnit Suomessa (N=33 595) ja Ruotsissa (N= ) 213 Suomi Ruotsi EU Työ Perhe Opiskel u EU Kvsuojelu Työ Opiskelu Perhe Muut Paluumuu ttajat Kvsuojelu Lähde: Maahanmuuttovirasto, Poliisi

29 Suunnitelmia tilasto- ja seurantatiedoille

30 Kaksi verkkoportaalia: yksilöpohjainen tietokanta A) Maahanmuuttoa ja maahanmuuttajia koskeva yksilöpohjainen tietokanta (syksy 215) Tietokannan näkymästä on helppo poimia omaan käyttöön sopiva taulukko Vrt. StatFin

31 Kaksi verkkoportaalia: yksilöpohjainen tietokanta Tietokannassa on maahanmuuttajaväestöä ( vieraskieliset ) koskevia sosiodemografisia perustietoja (ikä, sukupuoli, syntymämaa, ammatti, tulot jne.) Tiedot tulevat Tilastokeskukselta Kotouttamisen osaamiskeskukselle räätälöitynä palveluna Hienojakoisemmat tiedot saatavana maakunta- ja koko maan tasolla, lisäksi suurimmat kaupungit (vrt. tietoturva) muiden kuntien osalta karkeampaa tietoa (määräytyy tietokantaa rakennettaessa) Tiedot päivitetään vuosittain Raportointi: jokainen voi tuottaa taulukoita omiin tarpeisiinsa, lisäksi Kotouttamisen osaamiskeskus julkistaa tilastokatsauksia vaihtelevista teemoista

32 Kaksi verkkoportaalia: indikaattoritietokanta B) Kotouttamista ja kotoutumista koskeva indikaattoritietokanta

33 Kaksi verkkoportaalia: indikaattoritietokanta Karttapohjainen sovellus, mutta halutessaan tiedot saa myös taulukkoina

34 Kaksi verkkoportaalia: indikaattoritietokanta Tiedot ovat valmiiksi määriteltyjä kotouttamista ja kotoutumista kuvaavia suhdelukuja (indikaattoreita) Esim. työllisyysaste, pienituloisuusaste, olonsa turvalliseksi kokevien osuus, jne. (vrt. indikaattorikuvio) Useimmat indikaattorit saatavana kunta-, maakunta- ja koko maan tasolla (vrt. tietoturva; määräytyy tietokantaa rakennettaessa) Päivitetään rekisteripohjaisten indikaattorien osalta vuosittain, kyselypohjaisten indikaattorien osalta ilmestymisen mukaan (esim. maahanmuuttaja-barometri) Raportointi: jokainen voi laatia taulukoita omiin tarpeisiinsa, Kotouttamisen osaamiskeskus julkistaa kokonaiskatsauksen hallituskausittain (vrt. 212)

35 Tietojen päivitys- ja raportointisykli (viitteellinen) Seurannan kokonaiskatsaus X Barometri X X Palvelukyselyt X X X X Kohorttiseuranta X X X X Seurantaindikaattorit X X X X X X X Maahanmuuttotiedot X X X X X X X

36 Tietotarve

37 Mitkä esityksen tiedot vaikuttivat valaisevammilta / kiinnostavimmilta? Millaista tilastotietoa olisi jatkossa tarpeellista saada? Millaiset tilastotiedot parhaiten tukisivat maahanmuuttajaväestöä koskevien palveluiden suunnittelua, kohdentamista ja seurantaa? Miten omassa kunnassasi/organisaatiossasi kotouttamis- /maahanmuuttotilastointi on järjestetty? Onko kunnassasi/organisaatiossasi sellaisia järjestelyitä tai suunnitelmia tilastoinnin suhteen, joista muut voisivat ottaa mallia? Mitkä ovat oman kuntasi/organisaatiosi suurimmat ongelmat tilastoinnissa? Millaista yhteistyötä oman alueesi kunnat/organisaatiot voisivat tehdä kotouttamis- ja maahanmuuttotilastoinnissa?