LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA

Transkriptio

1 LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA Jalankulun ja pyöräilyn liikennemääräraportti 2014

2 Jalankulun ja pyöräilyn liikennemääräraportti Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 1 Yleistä... 3 Kesän 2014 laskennat... 3 Säätilan vaikutus jalankulun ja pyöräilyn liikennemääriin... 3 Jalankulun kuukausi- ja tuntivaihtelukertoimet... 4 Polkupyöräliikenteen kuukausi- ja tuntivaihtelukertoimet... 5 Jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden liikennemäärien kehitys Tammerkosken ylittävillä silloilla... 6 Jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden liikennemäärien kehitys keskusta-alueella... 8 Koneelliset polkupyörälaskennat...11 LIITTEET 1. Kävelyn ja pyöräilyn huipputunteja kesältä Polkupyöräilijöiden keskimääräiset vuorokausiliikennemäärät

3 Jalankulun ja pyöräilyn liikennemääräraportti Yleistä Tampereen keskusta-alueella on suoritettu vuosittain jalankulkijoiden ja polkupyöräilijöiden käsilaskentoja vuodesta 1999 lähtien. Laskennat on suoritettu kesä- ja heinäkuussa. Laskentapisteitä on ollut vuosittain noin 80 ja ne ovat olleet pääosin samoja pisteitä. Laskenta-ajankohdasta johtuen koulujen tuottama liikenne ei ole mukana. Vakiolaskentakohteiden lisäksi on laskentoja suoritettu myös muissa kohteissa suunnittelun tarpeiden mukaan. Laskennat on suoritettu maanantaista torstaihin klo välisenä aikana. Jokaisessa laskentapisteessä on laskettu erikseen sekä jalankulkijat että polkupyöräilijät kolmen tunnin laskentajakson ajan. Laskentojen perusteella on määritelty iltapäivähuipputunnin jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden määrät. Kesän 2014 laskennat Kesällä 2014 suoritettiin Tampereella 90 iltapäivän huipputuntilaskentaa (3h), joista 80 sijoittui keskustaalueelle. Loput 10 laskentaa suoritettiin Kissanmaalla sekä Myllypuron lähialueella. Huipputuntilaskentoja täydentämään suoritettiin yhteensä 38 tuntilaskentaa (1h), jotka sijoituivat pääosin Kissanmaan, Tesoman ja Myllypuron alueille sekä keskustan suojateille. (Liite 1). Jalankulkua ja pyöräilyä haittaavia rakennustöitä oli Hämeensillalla, Hämeenkadulla, Kekkosentiellä sekä Tuomiokirkonkadun kävelykadulla. Liikennelaskennat suoritettiin Hämeensillalla ja Näsinsillalla remontista huolimatta. Rakennustöiden lisäksi kesällä toteutettiin Hämeenkadun joukkoliikennekatukokeilu, jonka aiheuttamista liikenteellisistä muutoksista laaditaan erillinen seurantaraportti. Säätilan vaikutus jalankulun ja pyöräilyn liikennemääriin Sääolosuhteilla on suurempi vaikutus pyöräilijämääriin kuin jalankulkijamääriin. Tutkimusten mukaan arkipyöräilyssä sateinen sää vähentää pyöräilijämäärää noin 30 %. Kuvissa 1 ja 2 on esitetty vuodesta 2006 alkaen laskentapäivien keskimääräiset lämpötilat ja sadepäivien osuus prosentteina. Kuvissa on esitetty myös Tammerkosken ylittävien siltojen laskentapäivien säätilat. Kesän 2014 viileä sää näkyy selkeästi jalankulun ja pyöräilyn määrissä. (Kuva 7) Kuva 1. Laskentapäivien keskimääräiset lämpötilat Kuva 2. Sadepäivien osuus laskentapäivistä

4 Jalankulun ja pyöräilyn liikennemääräraportti Jalankulun kuukausi- ja tuntivaihtelukertoimet Automaattisten jalankulkulaskimien keräämistä vuosien 2013 ja 2014 tuloksista on Tampereelle määritetty jalankulun kuukausi- ja tuntivaihtelukertoimet. (Kuvat 3 ja 4) Kuva 3. Jalankulun kuukausivaihtelukerroin Kuva 4. Jalankulun tuntivaihtelukerroin

5 Jalankulun ja pyöräilyn liikennemääräraportti Polkupyöräliikenteen kuukausi- ja tuntivaihtelukertoimet Automaattisten polkupyörälaskimien keräämistä vuosien tuloksista on Tampereelle määritetty polkupyöräilyn kuukausi- ja tuntivaihtelukertoimet. (Kuvat 5 ja 6) Kuva 5. Polkupyöräliikenteen kuukausivaihtelukerroin Kuva 6. Polkupyöräliikenteen tuntivaihtelukerroin

6 Jalankulun ja pyöräilyn liikennemääräraportti Jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden liikennemäärien kehitys Tammerkosken ylittävillä silloilla Tammerkosken ylittävien siltojen jalankulkijoiden määrät ovat keskimäärin olleet 4000 jalankulkijaa/huipputunti ja polkupyöräilijöiden määrät ovat olleet keskimäärin 1300 pyöräilijää/huipputunti viimeisen kymmenen vuoden aikana (Kuva 7). Vuonna 2014 pyöräilijöiden määrät Tammerkosken ylittävillä silloilla olivat noin 1100 pyöräilijää huipputunnin aikana. Pyöräilijöiden määrä on hieman kymmenen vuoden laskentatulosten keskiarvoa pienempi. Vuonna 2014 jalankulkijoiden määrä Tammerkosken ylittävillä silloilla oli noin 2700 jalankulkijaa/huipputunti. Jalankulkijoiden määrä oli selvästi tarkastelujakson keskiarvoa pienempi. Tuloksissa on huomioitava, että kesien 2008, 2011 ja 2014 siltalaskennat suoritettiin keskimääräistä sateisimmissa olosuhteissa (Kuva 2). Kuva 7. Tammerkosken ylittävien siltojen jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden määrät huipputunnin aikana vuosina

7 Jalankulun ja pyöräilyn liikennemääräraportti Polkupyöräliikenteen jakautumista Tammerkosken ylittäville silloille on tarkasteltu kuvassa 8. Kuvasta erottuu selkeästi Hämeensillan asema merkittävimpänä pyöräilyreittinä Tampereella. Kuvasta on myös havaittavissa Ratinansillan ja Rantatunnelin työmaiden vaikutus pyöräilijöiden reittivalintoihin. Kuva 8. Pyöräilijöiden määrä Tammerkosken ylittävillä silloilla huipputunnin aikana kesinä Kävelijöiden jakautumista Tammerkosken ylittäville silloille on tarkasteltu kuvassa 9. Kuvasta erottuu Hämeenkadun rooli tärkeimpänä kävely-yhteytenä Tammerkosken yli. Seuraavaksi vilkkaimpia kävelyreittejä ovat Vuolteensilta sekä Patosilta. Kuva 9. Jalankulkijoiden määrä Tammerkosken ylittävillä silloilla huipputunnin aikana kesinä

8 Jalankulun ja pyöräilyn liikennemääräraportti Jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden liikennemäärien kehitys keskusta-alueella Jalankulkijoiden ja pyöräijöiden liikennemäärät ovat viiden vuoden aikajaksolla pysyneet suunnilleen samansuuruisina. Vilkkaimmat jalankulun ja pyöräilyn väylät ovat olleet Hämeenkatu, Hatanpään valtatie, Kuninkaankatu, Aleksis Kiven Katu, Tuomiokirkonkatu ja Itsenäisyydenkatu. Vuonna 2012 avatun alikulun myötä Rongankatu on noussut merkittävimpien vilkkaimpien väylien joukkoon Tampereella. Hämeenkadun jalankulun ja pyöräilyn määriä on esitetty kuvissa 10 ja 11. Hämeenkadulla Pellavatehtaankadun ja Aleksanterinkadun välisellä osuudella jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden määrät pysyivät vuoden 2013 tasolla. Raatihuoneen kohdalla suoritetussa laskennassa kävelijöiden määrä laski selvästi edelliseen vuoteen verrattuna, vaikka laskenta suoritettiinkin edellisvuotta paremmissa sääolosuhteissa. Pyöräilijöiden määrä Raatihuoneen laskennassa kasvoi edellisvuoteen verrattuna, mutta siltikin pyöräilijöiden määrä jäi hieman alle viiden vuoden keskiarvon. Kuva 10. Hämeenkatu 9 (Kahvila Siilinkari) Kuva 11. Hämeenkatu (Raatihuone) Suojatielaskennoista on tarkasteltu kahta kohdetta. Ensimmäinen on Hämeenkadun ylittävä suojatie Keskustorilla Raatihuoneen kohdalla ja toinen Hämeenkadun ja rautatieaseman välille sijaitseva Rautatienkadun ylittävä suojatie. Hämeenkadulla Raatihuoneen suojatien laskennassa jalankulkijoiden määrä laski jo toisena vuonna peräkkäin. Pyöräilijöiden määrässä vastaavaa vähentymistä ei ole havaittavissa, vaan pyöräilijöiden määrä on pysynyt tasaisena viime vuosien aikana. (Kuva 12). Kesällä 2014 Rautatienkadun laskentapisteessä jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden määrä laski hiema kesään 2013 verrattuna. (Kuva 13). Kuva 12. Hämeenkatu, Raatihuoneen suojatie Kuva 13. Rautatienkatu, Rautatieaseman suojatie

9 Jalankulun ja pyöräilyn liikennemääräraportti Rongankadun alikulun avaamisen vaikutuksia Itsenäisyydenkadun rautatietunnelin käyttäjämääriin on esitelty kuvissa 14 ja 15. Jalankulkijoiden määrä Itsenäisyydenkadulla laski kesällä 2014 ensimmäistä kertaa alikulun avaamisen jälkeen. (Kuva 14) Pyöräilijöiden osalta sen sijaan muutos on ollut selkeä, sillä kahdessa vuodessa alikulun avaamisen jälkeen Rongankadun alikulusta on muodostunut liikennemäärältään Itsenäisyydenkadun rautatietunnelia merkittävämpi pyöräily-yhteys. Rongankadun alikulun rakentamisen jälkeisenä ajanjaksona Itsenäisyydenkadun pyöräilymäärät ovat vähentyneet noin 25 prosenttia. (Kuva 15) Kuva 14. Itsenäisyydenkadun rautatietunneli Kuva 15. Rongankadun alikulku Tammerkosken länsipuolelta on tarkasteluun otettu Hämeenpuisto sekä Kuninkaankadun kävelykatu. Hämeenpuistossa Metson kohdalla jalankulkijoiden määrä kasvoi selvästi edellisvuoteen verrattuna. Pyöräilijöiden määrä Hämeenpuiston laskennassa laski hieman alle viiden vuoden keskiarvon. (kuva 16) Kuninkaankadun kävelykadulla jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden määrät kääntyivät selvään kasvuun neljän vuoden laskun jälkeen. (Kuva 17). Kuva 16. Hämeenpuisto, Pääkirjasto Metson kohta Kuva 17. Kuninkaankatu24, kävelykatu

10 Jalankulun ja pyöräilyn liikennemääräraportti Alla olevassa yhteenvetotaulukossa on esitetty joitakin kävelyn ja pyöräilyn laskentatuloksia vuosilta JALANKULUN JA PYÖRÄILYN LASKENTATULOKSIA HUIPPUTUNNIN AIKANA VUOSINA Paikka JK PP JK PP JK PP JK PP JK PP 1 Hämeensilta (Hämeenkatu) Satakunnansilta (Satakunnankatu) Kehräsaarensilta (Kehräsaari) Vuolteen silta (Koskikeskuksen silta) Ratinan silta (Tampereen valtatie) Näsinsilta (Kekkosentien klv) Lapintien ylikulkusilta (Lapintien silta) Erkkilän ylikulkusilta Patosilta Itsenäisyydenkatu Rautatietunneli (ei sisätunneli) Sorinahteen silta (Kalevantie) Rauhaniemen risteyssilta (Naistenlahdenkatu) Satakunnankadun alikulku Kalevan puistotie (Ilmarinkadun pohjoispuoli) Hämeenkatu 2 (Stockmannin kohta) Hatanpään valtatie 12 (Vuolteenkadun eteläp.) Puutarhakatu 16 (Hämeenpuiston itäpuoli) Kuninkaankatu (Finlaysonin kirkko) Kuninkaankatu 24 (Seppälä) Lapintie 1 (Kelloportinkadun pohjoispuoli) Tammelan puistokatu (Tammelantori) Lempääläntie (Kaartotien liittymä) Nekalantie (Viinikan liittymä) Viinikankatu (Viinikan liittymä) Hämeenkatu (McDonald's, Keskustori) Hämeenkatu (Kahvila Siilinkari) Kalevantie (Hautausmaa) Ratapihankatu (Viinikankadun länsipuolella) Viinikankatu (Saarioinen) Tammelan puistokatu (Itsenäisyydenk. pohjoisp.) Itsenäisyydenkatu (Kalevan pt:n länsipuoli) Rautatienkatu (Rautatieaseman suojatie) Hämeenkatu (Rautatienkadun länsipuoli) Rautatienkatu (Hämeenkadun pohjoispuoli) Satamakatu (Kuninkaankadun länsip.) Kalevantien alikulku (Yliopiston kohta) Yliopistonkatu (Lähteenkadun eteläpuoli) Laukontorin silta Rongankadun alikulku Palatsinraitin silta Asematunneli (Rautatieasema) Matkakeskustunneli (Rautatieasema)

11 Jalankulun ja pyöräilyn liikennemääräraportti Koneelliset polkupyörälaskennat 2000-luvun alusta asti on polkupyöräilijöiden määriä laskettu koneellisten mittauspisteiden avulla. Laskentapisteistä 29 perustuu liikennevaloliittymien yhteydessä oleviin induktiosilmukoihin ja 12 pistettä vuosina käyttöönotettuihin Eco counter-laitteisiin. Koneellisten laskimien keräämiä laskentatuloksia kesäkaudelta 2014 ( ) on esitetty liitteessä 2. Mittauspisteistä saatujen tulosten perusteella on laskettu polkupyöräilijöiden määrän kehitystä kuvaavia indeksejä. Kesäkauden pyöräilyindeksiä tarkasteltaessa käy ilmi että polkupyöräilijöiden määrä laski hieman edellisvuodesta, mutta pidemmällä aikavälillä katsottuna kesän pyöräilymäärät ovat edelleen kasvussa. (Kuva 18). Pyöräilymäärät vähenivät kesällä 2014 erityisesti Kekkosentien laskentapisteessä Armonkallion kohdalla, jossa pyöräilijöiden määrä laski 52 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Kekkosentien tuloksessa näkyy selvästi Rantatunnelin työmaan vaikutus pyöräilijöiden reitinvalintaan. Kuva 18. Polkupyöräilijöiden määrän suhteellinen kehitys kesäkausina (vuosi 2005=100) Talvikauden ( ) pyöräilyindeksiä tarkasteltaessa käy ilmi talvipyöräilijöiden määrän romahtaminen vuosina vuosina Vuonna 2014 talvipyöräilymäärät kasvoivat 50 prosenttia vuoteen 2013 verrattuna. (Kuva 19). Vuoden 2014 pyöräilymäärän kasvu selittyy suurelta osin pyöräilijöille suotuisilla sääolosuhteilla.

12 Jalankulun ja pyöräilyn liikennemääräraportti Kuva 19. Polkupyöräilijöiden määrän suhteellinen kehitys vuositasolla (vuosi 2005=100) Koko vuoden 2014 ajalta lasketusta indeksistä on luettavissa että pyöräilymäärät ovat kasvaneet hieman vuoteen 2013 verrattuna. Muutosta tarkasteltaessa pitemmällä aikavälillä nähdään että koko vuoden pyöräilymäärät ovat kasvaneet vuosittain noin 2 prosenttia. (Kuva 20). Kuva 20. Polkupyöräilijöiden määrän suhteellinen kehitys vuositasolla (vuosi 2005=100) Lisätietoja: Liikenneinsinööri Timo Seimelä Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Frenckellinaukio 2 B PL 487, TAMPERE puh sähköposti: timo.seimela@tampere.fi Erikoissuunnittelija Jarno Hietanen Tampereen kaupunki Suunnittelupalvelut Frenckellinaukio 2 B PL 487, TAMPERE puh sähköposti: jarno.hietanen@tampere.fi

13 73/165 88/167 44/ /218 83/135 97/ / / / /392 98/95 28/164 75/9 58/40 118/132 95/ / /91 350/ / / / /151 16/ /290 41/ / / / / /31 83/76 553/203 15/113 28/64 51/41 187/32 2/15 148/34 73/165 88/167 44/ /218 83/135 97/ / / / /392 98/95 28/164 75/9 58/40 118/132 95/ / /91 350/ / / / /151 16/ /290 41/ / / / / /31 83/76 553/203 15/113 28/64 51/41 187/32 2/15 148/34 70/51 93/ /21 143/24 54/ /187 85/ /73 186/78 29/68 37/50 36/34 33/31 59/35 28/52 100/171 45/202 58/351 0/394 6/548 Poikkileikkauksen ylittäneiden määrät (kpl/h) 180/2429 Kävelijät Pyöräilijät Liite 1 KÄVELIJÖIDEN JA PYÖRÄILIJÖIDEN HUIPPUTUNTILIIKENNEMÄÄRIÄ KESÄLLÄ 2014

14 KONEELLISET POLKUPYÖRÄLASKIMET POLKUPYÖRÄILIJÖIDEN KESKIMÄÄRÄISET VUOROKAUSILIIKENNEMÄÄRÄT polkupyöräilijät (kpl/vrk) Liite

15 Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Frenckellinaukio 2 B PL 487, Tampere