SATAKUNNALLA ON MUNAA!

Transkriptio

1 SATAKUNNASTA - SIKSES PARASTA HANKKEEN UUTISKIRJE HUHTIKUU / 2017 TULEVA KESÄ ON TAPAHTUMIA TÄYNNÄ! Satakunnasta Sikses parasta - hanke osallistuu tulevan kesän aikana moniin tapahtumiin ja tilaisuuksiin tuoden samalla esille satakuntalaisten pientuottajien osaamista ja tuotteita. Tapahtumien yhteydessä järjestetään lähiruokatoreja, joissa tuottajat pääsevät myymään tuotteitaan ja valmiita ruokaannoksia ja/tai maistattamaan tuotteitaan. Tapahtumat ovat myös hyvä kanava verkostoitua ja luoda uusia asiakassuhteita. Katso kesän tapahtumat sivulta 4. SATAKUNNALLA ON MUNAA! Satakunnan monipuolinen ruoka- ja elintarvikekulttuuri pitää sisällään myös monipuolisen kananmunatuotannon. Munien tuottajia on ympäri Satakuntaa niin pieniä kuin vähän suurempiakin. Vuonna 2016 Satakunnassa oli 49 kananmunia tuottavaa tilaa, mikä tarkoittaa noin kanaa ollen 6,45% Suomen kokonaiskanamäärästä. Tässä uutiskirjeessä voit tutustua Satakunnan suurimpaan kananmunien tuottajaan, Satamunaan, sivulta 2 alkaen. MAITOTYTÖN AJATELMIA Satakunnasta Sikses parasta - hankkeessa työskentelevät julkaisevat Sillai kai? -blogia. Tällä kertaa Tuuli kirjoitti lapsuuden maitomuistoista. Juttu löytyy uutiskirjeen sivulta 5. Blogia voi seurata osoitteessa: sillaikai.blogspot.fi/

2 Satamuna Oy:n toiminta on ollut nousujohteista ja jatkunut läpi sotien Vuonna 1906 on meidän talossa ensimmäisen kerran puuhailtu kanojen kanssa, aloittaa Satamuna Oy:n toimitusjohtaja Toni Haavisto ja jatkaa: Tuohon aikaan toiminta oli verrattavissa perinteiseen maatalouteen, mihin kuului myös muita eläimiä, mutta toiminta pysyi pystyssä myös sotien läpi. Myöhemmin muut eläimet saivat väistyä ja jäljelle jäivät kanat ja koira veli aloitti omalla toiminimellä, Munapakkaamo Marko Haavisto, ja tuolloin myös munien pakkaus astui kuvioihin. Neljä vuotta myöhemmin Markon Munapakkaamo päätettiin yhtiöittää ja syntyi Satamuna Oy. Toni tuli tuolloin myös mukaan toimintaan suoraan koulun penkiltä. Toiminta on kasvanut hurjasti, jopa viisinkertaisesti. Valikoima on laajentunut ja kattaa tätä nykyä kaikki kananmunalaadut Tonin isä Jarmo Haavisto pyöritti yritystä tuohon aikaan ja oli luonteeltaan pioneeri luvulla mies aloitti kana-aineksen ja siipikarjalaitteiden maahantuonnin ja ensimmäisenä Suomessa myös siipikarjaaineksen viennin. Perhe oli vahvasti mukana toiminnassa ja 90-luvun lopulla Tonin veli, Marko Haavisto, perusti ensimmäisen ruokatuotantoon, eli kuluttajille suunnatun kanalan Eurajoelle. Tätä ennen yritys oli perustunut siitoskanalatoimintaan.

3 Valikoimissa kaikki munatuotteet Satamuna-tuotemerkin alta löytyvät vapaan kanan munat, OMEGA-3 sarjan kuuluvat munat, Camelina-munat sekä tietysti luomu ja laidunkanojen munat. Suurkeittiöpuolelle on tarjolla myös valmiiksi keitettyjä ja kuorittuja kananmunia. Satamuna pakkaa päivässä reilut kanamunaa ja munia viedään ympäri Suomea, Eurooppaa ja joskus myös Euroopan ulkopuolelle. Satakunta näyttelee kuitenkin isointa roolia niin tuotannon kuin markkinoidenkin osalta. Satamunassa työskentelee 18 työntekijää, mutta välillisesti yritys työllistää moninkertaisen määrän. Munia toimitetaan noin tilalta. Ravintosisältö ja ekologisuus vahvuuksina Kananmuna menekki on tänä päivänä hyvä, sillä tuotteen ravintosisältö korreloi kilohinnan kanssa. Niin karppausvillitykset kuin proteiinipitoiset ruokavaliot ovat lisänneet kanamunan menekkiä. Tuote on hyvä; ekologinen ja pieni hiilijalanjäljeltään sekä 100% kotimainen. Suomessa siipikarjatiloilla on myös maailman paras terveystilanne. Kananmunan suvereeni vahvuus onkin sen proteiini- ja luteiinipitoisuus, monikäyttöisyys, nopeus ja helppous sekä pitkä säilyvyys ilman säilöntä- ja lisäaneita. 10 vuodessa kanamunien käyttö on Suomessa kasvanut 20 %, mikä todella iso nousu elintarviketeollisuudessa, kertoo Toni. Nuori toimitusjohtaja käyttää itsekin ruokavaliossaan munia ja kuulemma paljon. Munakokkeli kuuluu miehen bravuureihin. Siihen ei tarvita kananmunien lisäksi kuin hyvä teflonpannu! Positiiviset odotukset myös tulevaan Satamuna Oy:n tuotanto on kasvanut tasaisesti, mutta kasvuvaraa löytyy edelleen esimerkiksi Eurooppaan verraten. Yritys on toimintansa aikana saanut myös tunnustusta toiminnastaan. Vuonna 2013 Euran kunnan hallitus valitsi Satamunan Vuoden yrittäjäksi ja 2015 Satakunnan Yrittäjät Vuoden yrittäjäperheeksi. Lisäksi Bureau Veritas myönsi yritykselle FSSC elintarviketurvallisuus sertifikaatin viime vuoden vaihteessa. Kasvu on pohjautunut myös jatkuviin investointeihin ja viimeksi puolitoista vuotta sitten tiloja laajennettiin, automatisoitiin ja vaihdettiin maalämpöön. Tulevaisuus näyttää positiiviselta ja kesän korvalla valikoimiin on tulossa myös ainutlaatuinen uutuus, mitä ei löydy vielä koko maailmasta. Tämän enempää toimitusjohtaja ei halua kuitenkaan tässä vaiheessa vielä paljastaa. Ansa Jokiranta Pyhäjärvi-instituutti

4

5 Maitotytön ajatelmia Kaikilla on muistoja maidosta lapsuusajoilta. Muistan elävästi, kuinka 90-luvulla koulussa ruokalan seiniä peittivät maitoaiheiset julisteet. Maitopoika Teemu Selänne kannusti koululaisia juomaan maitoa. Kuvaputkessa maitoa mainostettiin mitä sykähdyttävin eri tarinoin. Voi mitä nostalgiaa! Maidon suurkuluttajana perehdyin äskettäin Valion ja maidon historiaan. 90-luvun alkupuolella EU luokitteli kolme maitolaatua: täysmaito (yli 3,5 %), kevytmaito (1,51,8 %) ja rasvaton maito (alle 0,3 %). Suomen liittyessä EU:hun kiisteltiin siitä, että ykkösmaitoa (1 %) sai kyllä myydä, mutta sitä ei saanut kutsua maidoksi! Loppu hyvin, kaikki hyvin ja tänäkin päivänä kaupan hyllyillä on ykkösmaitoa. Mielestäni sanonta käydä maitokaupassa ei ole tänä päivänä niin yksinkertainen, sillä pelkästään Valiolla on maitotuoteryhmässä jopa 58 tuotetta. Palaan jälleen muistoissani lapsuudenkodin ruokapöytään. 90-luvulla lehmät pääsivät pakkauksiin. Kaikki kuvan iloiset lehmät ovat tuttuja. Niitä tuijottaessa on mennyt keittiön pöydän ääressä tovi jos toinenkin! Nämä Valion lehmät ovat olleet mukana koululaisen arjessa, ilossa ja surussa. Tähän päivään tultaessa ovat lehmät maitopurkeissa muuttuneet. Esimerkiksi Valion yllä olevat lehmät ovat jääneet historiaan ja nykyisin maitopurkkien kyljestä ilmennetään maidontuottajien kuvien keinoin yrityksen tarinaa. Toki lehmä löytyy vielä joidenkin maitopurkkien kyljestä. Nyttemmin oikean lehmän kuvalla ilmennetään suomalaisuutta ja puhtautta. Mitähän mielikuvia ja tunteita maitopurkkien lehmät herättävät lapsissa nykyään? Tämän 90-luvun nostalgiapläjäyksen myötä voin todeta, että ainakin minulle on tärkeää, miltä maitopurkki näyttää (maun lisäksi totta kai). Kuten joka päivä, aion myös tänään nauttia lounaalla lähimaitoa maakunnan omasta meijeristä. Maitokaupassa valitsen maitopurkin, jonka kyljestä hymyn huulille tuo Helli! Lähimaito on parempaa ihmiselle, luonnolle ja taloudelle! Tuuli Pirttikoski Satafood

6 Elintarvikeyrittäjä ole kasvavassa trendissä Mellunmäen K-Supermarketissa loppilainen perunantuottaja on hyvin esillä. Otsikon mukaisen viestin luomu- ja lähiruokatoimijat kuulivat helmikuussa muutamalta pääkaupunkiseudulla toimivalta vähittäiskaupan edustajalta. Trendikkäällä tai hyvän idean omaavalla elintarvikejalosteella on suurempi mahdollisuus päästä kaupan ja tukun valikoimiin. Isoja juttuja ovat tällä hetkellä terveellisyys, kasvisruoka, speltti ja kaura. Lähiruoka on luomua suurempi trendi. Tarinat myyvät edelleen. Tuotteen tarina kannattaa kertoa sanoin ja kuvin. Kaupoissa on näyttöjä, esitteitä tai mainostauluja, joihin näitä esittelyjä nostetaan. Tuotteen tarinan on oltava valmis ennen kauppaan tuloa, koska uusi tuote voi päästä aluksi näkyvälle erikoispaikalle tai kampanjaan. Kaupat järjestävät myös lähiruokapäiviä tai -viikkoja. Valitettavasti uusi valikoimiin otettava tuote syrjäyttää aina jonkun vanhan pois. Tuotteen on siis myytävä, jotta se pysyy valikoimissa. Kauppiaisiin kannattaa olla rohkeasti yhteydessä. Kaikki tuotteet eivät tule kauppoihin tukkujen kautta. Vihanneksissa ja perunassa kaupat suosivat suoratoimittajia. Tuotteiden ketjutus kaikkiin kauppoihin ei ole välttämätöntä. Myös tukut voivat tarjota tuotteita asiakkailleen alueellisesti. Joustavuus on myös eduksi elintarvikeyrittäjille. Kauppojen ja tukkujen ostajat arvostavat toimijoiden valmiutta tuotemodifikaatioihin. Esimerkiksi pakkauskokoja suunniteltaessa kannattaa neuvotella asiakkaiden kanssa. Toimijan pitää myös ymmärtää markkinoiden erilaisuus ja tietää oman tuotteen asiakaskohderyhmä. Jaana Laurila Satafood Uusissa vaaoissa voidaan nostaa tuottajia esille. Kuva on K-Citymarket Tammistosta.

7 ILMOITTAUDU MUKAAN!

8

9 TUOTTAJA, YRITTÄJÄ OLETHAN LÖYDETTÄVISSÄ! Valtaosa Suomen elintarvikealan-yrityksistä on pienyrityksiä ja lukumääräisesti niitä lasketaan olevan noin 2950, ks. tilastot. Yleisimmät pienyritysten toimialat ovat leipomo-toiminta, vihannesten, marjojen ja hedelmien jalostus sekä lihajalostus. Pienillä yrityksillä on merkittävä asema suomalaisen ruokakulttuurin ylläpitäjinä ja kehittäjinä. aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvike-yritykset eri puolilta Suomea. Ilmoittaudu mukaan jo tänään! SIKSES PARASTA hankkeen vuoden 2017 TEEMAT Vuosi 2017 on täynnä mahdollisuuksia ja hehkutusta. Me Sikses-toimijat kannamme oman kortemme yhteiseen kekoon ja rummuttamalla satakuntalaisia elintarvikkeita ja tuotteita. Jokaiselle kuulle on oma teemansa, jotka näkyvät ja kuuluvat niin somekanavissamme, uutiskirjeissämme ja muussa tiedonvälityksessä. Kanavamme: siksesparasta.fi Sillai kai? -blogi Facebook Instagram YouTube Tammikuu SÄILYKKEET & PAKASTEET Helmikuu HUNAJA Maaliskuu KALA Huhtikuu KANANMUNA & MAITO Toukokuu LIHA Kesäkuu YRTIT & MAUSTEET Heinäkuu MARJAT Elokuu VIHANNEKSET & JUUREKSET Syyskuu VILJAT & OLUET Lokakuu SIENET Marraskuu SOKERI & MAKEISET Joulukuu LEIPOMOTUOTTEET

10

11 Pyhäjärvi-instituutti Eura puh. (02) Satafood Kehittämisyhdistys ry Huittinen puh ProAgria Länsi-Suomi Pori puh OTA OSAA JA VAIKUTA! Pääroolia vuonna 2017 toimissamme näyttelevät satakuntalaiset raaka-aineet, elintarvikkeet, tuottajat, pienjalostajat, yritykset, ravintolat, julkiset keittiöt, opiskelijat, uudet tulokkaat ja lähiruokateot. Äänen annamme kaikille satakuntalaisille kuluttajille. Otathan osaa elokuun loppuun asti kestävään äänestykseen ja vaikuta! Tulokset ja palkitut julkistamme syksyllä 2017 fanfaarien kera. Kaikkien äänestykseen osallistuneiden kesken arvomme satakuntalaisia lähiruokatuotteita. Tästä äänestämään!