TAHTOTILA PAIKALLISIIN HANKINTOIHIN JA LUOMUUN SIKSES PARASTA GAALAA JUHLITAAN OSTA TILALTA! -PÄIVÄ JÄRJESTETÄÄN 16.9.

Transkriptio

1 SATAKUNNASTA - SIKSES PARASTA HANKKEEN UUTISKIRJE KESÄKUU / 2017 TAHTOTILA PAIKALLISIIN HANKINTOIHIN JA LUOMUUN Paikallisista hankinnoista ja luomusta keskusteltiin julkisten keittiöiden infotilaisuudessa kesäkuun alussa Eurassa. Tilaisuudessa kuultiin EkoCentrian asiantuntijoita Sari Väänästä ja Anu Arolaaksoa. Lue lisää sivulta 5. SIKSES PARASTA GAALAA JUHLITAAN Satakuntalainen ruokaketju esittäytyy kaikessa parhaudessaan Sikses parasta Gaalassa Villilän vintillä Nakkilassa. Lisätietoja sivulla 7. OSTA TILALTA! -PÄIVÄ JÄRJESTETÄÄN YRTTIPAJALLA KESKITYTÄÄN PUHTAISIIN SUOMALAISIIN LUONNONYRTTEIHIN Petri Koivisto löysi puolisonsa, Sari Koiviston, kanssa sattumalta netistä kesällä 2015 myynnissä olevan Savonlinnan Yrttipajan. Syksyllä 2015 Yrttipajan toiminta siirtyi Satakuntaan, Euran Kauttualle, jossa yritys toimii edelleen. Lue lisää sivulta 2. Tuottaja voi osallistua Osta tilalta! -tapahtumaan omalla tilallaan ja myydä tapahtumassa oman tilan tuotteita ja puutarhan satoa. Katso lisää sivulta 7. MILTÄ KUULOSTAISI SIRKKA- RUIS-SNACKSIT TAI JAUHOMATOWOKKI? Turun yliopiston kuluttajatutkimuksen mukaan suomalaisista 34 % on maistanut tai syönyt hyönteisruokaa. Lue lisää sivulta 9.

2 Yrttipajalla keskitytään puhtaisiin luonnonyrtteihin Satakunnassa, Euran Kauttualla, toimii maakunnan ainoa pelkästään yrtteihin keskittynyt yrttiyritys nimeltään Yrttipaja, virallisesti Nordic Herbs Oy. Petri Koivisto löysi puolisonsa, Sari Koiviston, kanssa sattumalta netistä kesällä 2015 myynnissä olevan Savonlinnan Yrttipajan Suonenjoelta. -Yhdessä Sarin kanssa matkustettiin katsomaan yritystä ja aika pian tapaamisen jälkeen sovittiin jo kaupat, Koivisto selittää. Syksyllä 2015 Yrttipajan toiminta sitten siirtyi tänne Euran Kauttualle, jossa yritys pyörii edelleen, Koivisto jatkaa. Koiviston innostus yrtteihin lähti yrttilääkintäkoulutuksen kautta ja myös hänen oma kokemus yrttien toimivuudesta ravintona siivitti kiinnostusta lisää. Koiviston mukaan alkavan yrittäjän tietopankki oli aluksi kuitenkin hyvin pientä, mutta matkan varrella on karttunut paljon lisää oppia paljon on silti vielä opittavaa. Koiviston tavoitteena onkin kasvattaa ja kehittää oman yrityksen toimintaa koko ajan eteenpäin sekä halu edistää myös koko yrttialaa Suomessa. Yrttipajan tuotevalikoimaan kuuluu erilaisia yksittäisiä yrttejä, yrttimausteita, teeyrttejä, teesekoituksia ja yrttikylpy -tuotteita. Tuotteiden puhtaus näyttäytyy Yrttipajan tuotteiden lähtökohtana. Raaka-aineet kerätään aina puhtailta luontoalueilta ja viljellyt yrtit kasvavat luonnollisesti pelloilla ilman lisäaineita. Pääasiassa Yrttipaja myy tuotteitaan verkossa, mutta myös omassa liikkeessään Kauttualla. - Meillä on laaja verkosto tuotteiden ostajia, muun muassa eri terveyskauppoja ympäri Suomen. Lisäksi panimot ja leipomot ostavat meiltä esimerkiksi nokkosta oluen ja leivän valmistusta varten, Koivisto kertoo. Lähiaikoina Yrttipajan tuotteita tulee todennäköisesti näkymään myös enemmän Satakunnan alueen ruokakaupoissa, Koivisto iloitsee. Meidän pikkuisesta tulee vielä hyvä yrttien kerääjä, Sari ja Petri iloitsevat.

3 Satakunnassa yrtit ovat vielä melko uutta ja ihmeellistä, esimerkiksi Itä-Suomessa yrttikulttuuri on paljon vahvempaa. Koiviston mukaan asiasta ollaan kuitenkin kiinnostuneita yhä enemmän myös täällä Satakunnan ja Varsinais-Suomen alueella. Ala on pieni myös koko Suomessa muualle maailmalle verrattuna. Suomen tuotteilla on kuitenkin potentiaalia kansainvälisesti katsottuna. Yrttipajan yrttien kerääjiä ja viljelijöitä ei vielä löydy liiakseen, mutta koko ajan löytyy lisää kiinnostuneita. - Meille tulee yllättävän paljon yhteydenottoja kiinnostuneilta kerääjiltä, Sari ja Petri Koivisto kertovat. Yrttienkeruu olisi myös nuorille oiva kesätyömahdollisuus. Etenkin, kun töitä on tällä hetkellä melko heikosti tarjolla, Petri Koivisto jatkaa. Yrttipajan yrttien kerääjät ovat levittäytyneet ympäri Suomen, mutta myös muutama luottokerääjä löytyy omasta kunnasta, Eurasta. Lisäksi entisen Köyliön alueella viljellään nokkosta ja voikukkaa laajalti. Koiviston tavoitteena on saada peltoviljelyyn yhä enemmän yrttejä, sillä se on varmempi ja tehokkaampi tapa saada tarvittava määrä yrttejä talteen. Tällä hetkellä Yrttipajan noin 60 yrtistä parisenkymmentä lajia kerätään vielä suoraan luonnosta. - Koivua tai kuusta ei voi pellossa viljellä, mutta periaatteessa muita yrttikasveja voisi olla mahdollista kasvattaa pellolla, jos vain joku rohkea tarttuisi asiaan ja kokeilisi. Luonnonkasveista on tuotu pelloille jo esimerkiksi nokkonen, voikukka, mesiangervo, väinönputki ja siankärsämö, Koivisto toteaa. - Meidän luonnon ja yrttien puhtaus on ehdoton valttikortti muualle verrattuna. Viimeistään 1020 vuoden kuluttua puhtaus tulee näyttäytymään vielä merkittävämpänä, Koivisto arvioi. Tämän lisäksi pohjoisen pallonpuoliskon valojakso kesäisin ja lempeä ilmasto ovat aivan omaa luokkaansa, Koivisto jatkaa. Myös Yrttipajan tulevaisuuden haaveena on tuotteiden vienti ulkomaille. Koiviston mukaan tuotanto ei kuitenkaan vielä riitä sinne asti, sillä viennin selvitystyö vaatii aikaa ja valtavia määriä yrttejä. - Ensin verkostojen on kasvettava täällä Suomessa, jotta yrttien vienti ulkomaille käy mahdolliseksi, Koivisto päättää. Heidi Tattinen Harjoittelija Pyhäjärvi-instituutti Yrttipajan tuotteiden ilmeuudistus on vielä käynnissä. Kuvassa vanhan ilmeen mukainen yrttijuoma.

4 KUUSENKERKKÄSIIRAPPI 5-6 l kuusen vuosikasvaimia eli kuusenkerkkiä 1 kg sokeria Vettä Huom! Kerkkien keräämiseen tarvitaan lupa maanomistajalta. Valmistusohje: Huuhtele kerkät. Peitä kylmällä vedellä niin, että ne juuri peittyvät. Anna seisoa vedessä yön yli. Keitä kerkkiä liotusvedessä noin 2 tuntia sekoittaen koko ajan, ettei seos pala pohjaan. Siivilöi seos. Nestettä pitäisi olla jäljellä noin 1,5 litraa. Lisää sokeri ja keitä seosta vielä toiset 2 tuntia sekoittaen (kattilan pohjaa myöten). Seos on nyt siirappimaista ja kovettuu vähitellen. Kaada seos kuumennettuihin lasipurkkeihin. Kovaa marmelosta saa lisäämällä hyydytysaineitta. Valmiin marmelon väri on punaruskea SIKSES PARASTA hankkeen vuoden 2017 TEEMAT Vuosi 2017 on täynnä mahdollisuuksia ja hehkutusta. Me Sikses-toimijat kannamme oman kortemme yhteiseen kekoon rummuttamalla satakuntalaisia elintarvikkeita ja tuotteita. Jokaiselle kuulle on oma teemansa, jotka näkyvät ja kuuluvat niin some-kanavissamme, uutiskirjeissämme ja muussa tiedonvälityksessä. Kanavamme: siksesparasta.fi Sillai kai? -blogi Facebook Instagram YouTube Tammikuu SÄILYKKEET & PAKASTEET Helmikuu HUNAJA Maaliskuu KALA Huhtikuu KANANMUNA & MAITO Toukokuu LIHA Kesäkuu YRTIT & MAUSTEET Heinäkuu MARJAT Elokuu VIHANNEKSET & JUUREKSET Syyskuu VILJAT & OLUET Lokakuu SIENET Marraskuu SOKERI & MAKEISET Joulukuu LEIPOMOTUOTTEET

5 Tahtotila paikallisiin hankintoihin ja luomuun Paikallisista hankinnoista ja luomusta keskusteltiin julkisten keittiöiden infotilaisuudessa kesäkuun alussa Eurassa. Tilaisuudessa kuultiin EkoCentrian asiantuntijoita Sari Väänästä ja Anu Arolaaksoa. Kuntien tahtotilaa tarvitaan, jotta paikallis-, luomu- tai vastuullisia hankintoja voidaan merkittävällä tavalla julkisissa ruokapalveluissa toteuttaa. LÄHIS-opas on päivitetty uuden hankintalain mukaiseksi. Opas antaa kattavasti tietoa koko elintarvikkeiden hankintaketjulle, myös yrittäjille ja kuntapäättäjille. Vastuullisten ja paikallisten elintarvikehankintojen toteuttamiseksi on julkisia ruokapalveluja ohjeistettu myös muiden oppaiden muodossa. Niistä on löydettävissä muun muassa tuotekohtaisia kriteeriehdotuksia. Tarjoajien ja tuotteiden vähimmäisvaatimukset sekä tarjouksen vertailukriteerit (pisteytettävät kriteerit) auttavat kilpailutuksen toteuttajia huomioimaan esimerkiksi paikalliset hankinnat paremmin. Vähimmäisvaatimukset ovat raakaaineiden ja elintarvikkeiden ominaisuuksiin liittyviä määritelmiä, kuten alkuperä, raaka-ainepitoisuus ja tuoreus. Vähimmäisvaatimukset (paitsi alkuperä) voivat olla myös vertailukriteerejä. - Keskustelkaa paikallisten yrittäjien kanssa vähimmäisvaatimusten soveltuvuudesta, neuvoi Sari Väänänen. Tarjouskilpailujen aikana ei saa käydä markkinapuheenvuoroja, muutoin saa, Sari Väänänen jatkoi. Pienhankintamahdollisuuden käyttäminen ja osan hankinnoista jättäminen itse kilpailutettavaksi antaa paremman mahdollisuuden paikallisten tuotteiden hyödyntämiseen. Pienhankinnasta on muistettava laittaa tarjouspyyntöön sopimuslauseke. Jos kunta kuuluu isoon hankintayksikköön, on myös mahdollista, että luontevan osan hankinnoista ruokapalvelut kilpailuttaisivat itse, jakaisivat osiin tai jaksottaisivat hankintansa. Yrittäjät ja tuottajat eivät ole välttämättä pysyneet keittiöiden kasvun ja muutoksen mukana.

6 - Heille pitäisi tehdä selväksi, kuinka yksiköt toimivat, kannusti Sari Väänänen. Edellisten lisäksi myös ruokalistasuunnittelu on välttämätöntä, erityisesti luomun osalta, jotta kustannukset eivät karkaa. Julkisten keittiöiden tarjoamasta ruoasta on nyt noin 6 % luomua. Luvusta on vielä matkaa 20 % tavoitteeseen. Ne keittiöt, jotka liittyvät Portaat luomuun -ohjelmaan, saavat käyttöönsä Ekoruokakone-ohjelman, joka auttaa reseptien ja ruokalistojen suunnittelussa. Portaat luomuun on ammattikeittiöille suunnattu palvelu, jonka avulla keittiöt voivat lisätä luomun käyttöä. Ruokalistasuunnittelua on muun muassa lihan ja muiden kalliimpien ruokalajien osuuden vähentäminen ja kasvisten lisääminen. Anu Arolaakso kertoi Muuramen kunnan esimerkin, jossa luomumaidon käyttöönotolla saatiin luomun käyttöaste nostettua lähelle 20 %. Myös luomuhiutaleilla ja jauhoilla on helppo aloittaa luomun käyttö. Tilaisuudessa kuultiin myös Turun seudulta Arkea Oy:n käytännön toimista kestävän kehityksen edistämisestä sekä ammattikeittiöille suunnitelluista kasviproteiiniresepteistä. Reseptit on suunniteltu niin, että niissä on käytettävissä monipuolisesti kotimaista kasviproteiinia. Lisätietoja oheisista linkeistä: Lisää lähiruokaa julkisten keittiöiden asiakkaille - perusteluja ja ohjeita hankintoihin Elintarvikkeiden hankintaopas Opas vastuullisiin elintarvikehankintoihin suosituksia vaatimuksiksi ja vertailukriteereiksi Uusia kasviproteiinireseptejä Jaana Laurila Satafood Kehittämisyhdistys ry

7 SIKSES PARASTA GAALAA JUHLITAAN VILLILÄN VINTILLÄ Hyvä vastaanottaja, satakuntalainen ruokaketju esittäytyy kaikessa parhaudessaan klo 18:00 Sikses parasta Gaalassa Villilän vintillä Nakkilassa. Varaathan jo nyt kalenteristasi ajan ja varmista paikkasi vuoden maukkaimmassa lähiruokajuhlassa. Illalliskortin hinta on 45 sisältäen kolmen ruokalajin lähiruokamenun. Viralliset kutsut lähetetään elokuussa ja 100 ensimmäistä mahtuu mukaan. Ilmoittautua voit myös jo nyt: Gaalassa palkitaan Satakunnan parhaita. Muistathan siis vaikuttaa ja antaa äänesi elokuun loppuun mennessä. Äänestämään pääset tästä. Sikses parasta työryhmä OSTA TILALTA! -TAPAHTUMA TULEE TAAS SYKSYLLÄ! Tuottaja voi osallistua Osta tilalta! -tapahtumaan omalla tilallaan ja halutessaan kutsua myös naapurin myymään esimerkiksi ylijäämäomenasatoa tai porkkanoita omaan pihapiiriin. Osta tilalta! -tapahtuma perustuu meidän jokaisen omaan aktiivisuuteen ja yhdessä tekemiseen. Osta tilalta! -tapahtuman järjestäjän tulee rekisteröityä ja ilmoittaa tilansa tai myyntipaikkansa ostatilalta.fi -sivuilla. Rekisteröityminen voi tapahtua myös Facebook-tunnuksilla. Osta tilalta! -päivässä voi myydä oman tilan tuotteita ja puutarhan satoa. Osta tilalta -tapahtuma on tarkoitettu lähinnä raaka-aineiden ja ruokatuotteiden myymiseen, ei ruoka-annosten myymiseen. Ilmoittautuminen ja lisätietoja: ostatilalta.fi

8

9 Miltä kuulostaisi sirkka-ruis-snacksit tai jauhomatowokki? Projektipäällikkö Jaakko Korpela Turun yliopiston funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskuksesta esitelmöi hyönteisistä Huittisissa Hyönteiset ruokaketjussa tutkimushanke on Turun yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen kaksivuotinen ( ) hanke, jonka päärahoitus tulee Tekesin Green Growth -ohjelmasta. Lisäksi yhteistyökumppaneina on iso joukko yrityksiä elintarvikeketjun varrelta. Hankkeen tavoitteena on edistää hyönteisten hyödyntämiseen perustuvan osaamisen ja arvoketjun syntymistä Suomeen. Hyönteistalous käsittää hyönteiset ihmisen ruoaksi ja eläinten ravinnoksi. Lisäksi hankkeessa tutkitaan mahdollisuuksia hyönteisten hyödyntämiseen ruokaketjun eri osissa raaka-aineena ja ruoan lähteenä. Kansalliset tulkinnat ovat erilaisia, ja esimerkiksi Tanskassa ja Iso-Britanniassa hyönteisiä löytyy kauppojen hyllyiltä. Kuvissa on tanskalaisen yrityksen Enorm ApS:n valmistamia chilillä maustettuja jauhomatoja. Matojen alkuperämaa on Hollanti. Suomessa toimii viisi yritystä, jotka työskentelevät päätoimisesti asian parissa. Viime kuukausien aikana muun muassa sikatilalliset ovat tiedustelleet, miltä tulevaisuus näyttää ja saisiko hyönteisistä sivuelinkeinoa. Tämä kertoo siitä, että kiinnostusta alalle on maatalouselinkeinon muutostuulissa, Korpela kertoo. Eteläisessä Suomessa onkin rakenteilla ensimmäinen sirkkakasvattamo sikalan yhteyteen. Haasteena on tuotannon skaalaaminen kannattavaksi ja toisaalta saatavuus, sillä siitä ei ole tietoa vielä tässä vaiheessa. Hanke on myös tärkeänä avauksena hyönteistalouden tutkimukseen Suomessa ja verkostoitumiseen kansainvälisesti. Hankkeessa selvitetään hyönteisperäisten elintarvikkeiden markkinoillepääsyä nojautuen lainsäädännöllisiin kysymyksiin ja muutosten ennakointiin. Suomi on toistaiseksi kieltänyt hyönteisten käytön elintarvikkeina. Tällä hetkellä kokonaisia tai prosessoituja hyönteisiä ei saa tuoda maahan, myydä, markkinoida tai kasvattaa elintarvikkeeksi, ennen kuin kunkin lajin käyttöhistoria EU:ssa on voitu osoittaa tai sille on myönnetty uuselintarvikelupa.

10 Hyönteiset terveyspommeja Hyönteisiä voidaan hyödyntää elintarvikkeissa kokonaisina, ainesosana, ingredienttinä tai erotettuina raaka-ainekomponentteina (esimerkiksi proteiini tai kitiini). Kokonaiset hyönteiset ovat tyypillisiä ravintolamaailmassa. Tutkimusmaailmassa sen sijaan perehdytään hyönteisten raaka-ainekomponentteihin. Globaalisti on valloillaan näkemys, että uusia, kestäviä proteiinin lähteitä tarvitaan lisää. Suomessa täydennysvalkuaisen omavaraisuus on 15 %, ja osuutta tulisi nostaa merkittävästi. Kuluttajat ovat entistä kiinnostuneempia proteiinilähteistä. Ruokahyönteiset ovat ravitsemukseltaan lihaan ja kalaan verrattavaa eläinperäistä ravintoa. Hyönteislajeissa on luonnollisesti eroja, mutta pääsääntöisesti hyönteisten proteiinipitoisuus on korkea ja hyönteisproteiini sisältää ihmiselle välttämättömiä aminohappoja. Hyönteisistä saatava hiilihydraatti on kitiiniä eli kuitua. Hyönteisten rasvakoostumus on tasapainoinen ja hivenaineilla on mahdollista korjata erityisryhmien ravinnontarpeita. Kotikeittiöihin jalkautujat Kotisirkka on yleisimpiä kasvatettuja ruokahyönteisiä maailmassa, sitä kasvatetaan myös Suomessa. Kotisirkka kasvatetaan kasviperäisellä rehulla lähes kahdeksan viikkoa ja lopetus tapahtuu pakastamalla. Sitä käytetään kokonaisena, mutta myös jauheena ja rouheena. Sirkoille syötetään kasvatusolosuhteissa kasviperäistä rehua. Jauhopukki, tutummin jauhomato, on laajasti Euroopassa kasvatettu laji. Sen mahdollisuudet ovat sekä ruoka- että rehukäytössä. Toukka käytetään pääasiassa kokonaisena kuivattuna. Jauhomato kasvaa kasviperäisellä rehulla ja sen tuotantomenetelmät rehukäyttöön ovat pitkälle kehittyneet. Hyönteiset ovat perinteinen osa ruokakulttuureja maailmalla. Hyönteiset ovat tyypillisimpiä keräilytalouden kohteita muun muassa Aasiassa ja Etelä-Afrikan maissa. Länsimaissa kasvatus tapahtuu nykyaikaisen teknologian avulla hallituissa olosuhteissa. Korpelan mukaan on liioiteltua, että kaksi miljardia ihmistä käyttäisi päivittäin hyönteisravintoa. Lukua on vaikea arvioida, sillä se on kovin paikallista. Myöskään yhtenäisyyttä siitä, mitä hyönteisiä syödään (esimerkiksi heinäsirkkoja tai matoja), ei ole. Hyönteisten kaupallistaminen on vielä olematonta. Turun yliopiston kuluttajatutkimuksen mukaan suomalaisista 34 % on maistanut tai syönyt hyönteisruokaa. Kiinnostusta hyönteisruoan kulutukseen löytyy suomalaisten keskuudesta, vaikka haasteena tuleekin olemaan nimenomaan hyväksyntä. Kuluttajien nähdään helpommaksi hyväksyä elintarvikekonsepti, jossa hyönteinen ei ole näkyvissä. Joka tapauksessa hyönteisruoan liittäminen osaksi päivittäistä ruokavaliota tapahtuu hitaasti, joskin kehitys on vauhdikasta, ja se vaatii tiedon lisääntymistä ja mahdollisuuksia kokeilla hyönteisravintoa. Kenties hyönteiset ovat tulevaisuuden vastatrendi kasviproteiineille ja kannanotto vastuulliseen kuluttamiseen. Tilaisuuden järjesti SEUTU - Satakunnan elintarviketeollisuuden uudistuminen ja TKIulottuvuus -hanke. Tuuli Pirttikoski Satafood Kehittämisyhdistys ry

11 Sikses parasta kesä on täynnä tapahtumia! Satakunnasta Sikses parasta -hanke näkyy ja kuuluu ympäri Satakunnan kuluvan kesän ja alkusyksyn aikana. Pääosassa ovat satakuntalaiset tuottajat, yritykset ja monipuoliset raaka-aineet. Lähiruoka-käsite kattaakin Satakunnassa aidon maun, alkuperän ja tuotteiden lisäksi ylpeyden omista tuotteista sekä tekemisen meiningin! MIKÄ ON MIELESTÄSI SIKSES PARASTA? Pääroolia vuonna 2017 toimissamme näyttelevät satakuntalaiset raaka-aineet, elintarvikkeet, tuottajat, pienjalostajat, yritykset, ravintolat, julkiset keittiöt, opiskelijat, uudet tulokkaat ja lähiruokateot. Äänen annamme kaikille satakuntalaisille kuluttajille. Otathan osaa elokuun loppuun asti kestävään äänestykseen ja vaikuta! Äänestykseen pääset ottamaan osaa myös tulevissa kesän tapahtumissa, joissa olemme mukana. Tulokset ja palkitut julkistamme syksyllä 2017 fanfaarien kera. Kaikkien äänestykseen osallistuneiden kesken arvomme satakuntalaisia lähiruokatuotteita. Tästä äänestämään!

12

13 Pyhäjärvi-instituutti Eura puh. (02) Satafood Kehittämisyhdistys ry Huittinen puh ProAgria Länsi-Suomi Pori puh KOOTTUA TIETOA YRITYKSEN PERUSTAMISESTA Evira on julkaissut sivuillaan tietopaketin elintarvikeyrityksen perustamisesta ja toiminnasta. Tietoa on tarjolla yrityksen, ravintolan ja lihalaitoksen perustamiseen sekä maatilan tuotteiden jalostamiseen. Lisätietoja: Evira Tukea ja tietoa pk-yrityksille