ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

Transkriptio

1 ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S11691 Tila Keskeneräinen 1. PROJEKTIN PERUSTIEDOT Projektin nimi Hyvinvoiva oppilaitos - Hyvä Amis Ohjelma Manner-Suomen ESR-ohjelma Ohjelman osio Itä-Suomen suuralueosio Toimintalinja 2 : Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen Projektityyppi Projekti, jossa on henkilöitä mukana Vastuuviranomainen Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Aloituspäivämäärä Päättymispäivämäärä PROJEKTIN TOTEUTTAJAN TIEDOT Toteuttajan nimi Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Projektin vastuuhenkilön nimi Veli Mäkinen Sähköpostiosoite veli.makinen@pkky.fi Puhelinnumero LOMAKKEEN TÄYTTÄJÄN TIEDOT Täyttäjän nimi Eija Karvinen Sähköpostiosoite eija.karvinen@pkky.fi Puhelinnumero PROJEKTIN LÄHTÖKOHTA, TAVOITTEET JA KOHDERYHMÄ Koulukiusaaminen, samoin kuin työpaikkakiusaaminen on yleisesti tunnettu, paljon mediassa käsitelty ja joissain tapauksissa erittäin traagisia seuraamuksia aiheuttanut yhteisöllisen vuorovaikutuksen ongelma. Oopiskelijoiden keskuudessa koottujen palautekyselyjen perusteella myös ammatillisessa koulutuksessa esiintyy kiusaamista, toisten vähättelyä ja mielipiteiden huomiotta jättämistä. Työelämässä on tarvetta konfliktien ratkaisutaidoille sekä suvaitsevaisille ja kiusaamisesta vapaille asenteille, samoin kuin kyvylle havaita ja puuttua varhain mahdollisiin ongelmiin. Ammatillisessa koulutuksessa on tarve rakentaa konkreettista toimintamallia, joka mahdollistaa konfliktien hallintakyvyn ja rakentavien vuorovaikutustaitojen kehittymisen jo koulutuksen aikana. Hankkeen kohderyhmänä ovat Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän oppilaitosten opetushenkilöstö ja ammatillisessa koulutuksessa olevat nuoret ja aikuiset sekä Ammattiopisto Luovin (pääosin Liperin yksikön) henkilöstö ja opiskelijat. Hankkeen tavoitteena on rakentaa nollatoleranssiin perustuva kiusaamisen ehkäisy- ja ratkaisumalli ammatillisiin oppilaitoksiin Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymässä sekä Ammattiopisto Luovin Liperin yksikössä. Tavoitteena on myös, että kiusaamisongelmien ratkomisen myötä ammatillisista opiskelijoista EURA JÄRJESTELMÄ 1/7

2 kehittyy yhä enenevässä määrin hyvinvoivia, terveellä itsetunnolla varustettuja aktiivisia kansalaisia, joiden psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky luo vankan pohjan ammatissa toimimiselle. Samalla oppilaitosympäristöistä kehittyy yhä suvaitsevampia, varhain ongelmiin puuttuvia ja ratkaisukeskeisiä yhteisöjä. 5. PROJEKTIN TOTEUTUS JA YHTEISTYÖ Yhteistyö Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän oppilaitosten kesken sekä Pkky:n ja Ammattiopisto Luovin välillä on ollut sujuvaa. Oppilaitoskoordinaattorit (yhteensä 10 henkilöä) ovat kokontuneet hankkeen aikana säännöllisesti kerran kuukaudessa hankepäällikön kanssa vaihtamaan kokemuksia, tietoja ja materiaaleja ja siten oppimaan toisiltaan. Tapaamisissa on useasti ollut mukana myös Pkky:n opiskelijahuollon koordinaattori. Elokuun 2013 alusta lähtien verkosto supistui; hanke keskittyi loppuvaiheessaan Pkky:n aikuisopistoon, jonne rekrytoitiin yksi hanketoimija. Vertaissovittelutoiminnan taustaa avaavassa Restoratiivinen yhteisö -koulutuksessa on ollut osallistujina Pkky:n ja Luovin lisäksi henkilöitä Joensuun (kaupungin) Nuorisoverstaasta ja Nuorten Tuki -hankkeesta (ESR), mikä on osaltaan tiivistänyt yhteistyötä ja luonut mahdollisuuden syventää ja kehittää yhteisiä näkemyksiä. Koulutus on toteutettu kahdessa erässä, kumpikin kolmessa jaksossa. Erityisesti maakunnassa yhteistyö nuorisotoimen ja kunnallisten työpajojen kanssa on ollut tiivistä. Ammattiopisto Luovi ja Pkky:n ammattiopisto Niittylahti ovat toteuttaneet materiaali- ja digitarinayhteistyötä; Niittylahden nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajaopiskelijat ovat toimineet opintoihinsa liittyen Luovin opiskelijoiden apuna ja tukena vertaisovittelussa ja vuorovaikutustaitojen kehittämisessä. 6. JULKISUUS JA TIEDOTTAMINEN Hankkeelle laadittiin tiedotussuunitelma, joka hyväksyttiin ohjausryhmän kokouksessa Sen mukaan tiedotuksen tavoitteena on viestiä selkeästi ja kattavasti hankkeen perusideasta sekä toiminnasta kohderyhmille, sidosryhmille ja suurelle yleisölle. Tiedottamisen sisäisenä kohderyhmänä ovat olleet Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän opiskelijat ja henkilöstö sekä Ammattiopisto Luovin (pääosin) Liperin yksikön opiskelijat ja henkilöstö. Tiedotusta ulotettiin jonkin verran myös Ammattiopisto Luovin muihin yksiköihin. Tiedottamista toteutettiin sekä oppilaitosten vanhempainilloissa, henkilöstökokouksissa että opiskelijaryhmien ryhmänohjaustunnilla. Ammattiopisto Lieksassa laadittiin kattava verso-oppituntirunko, jota voidaan hyödyntää ja soveltaa kaikissa oppilaitoksissa. Ulkoisena kohderyhmänä ovat olleet potentiaaliset ammatillisen koulutuksen opiskelijat ja heidän huoltajansa; alueen työelämä ja koulutuksen koko kenttä, erityisesti ammatilliseen koulutukseen kosketuksissa olevat viranomaistahot ja suuri yleisö. Tiedottamisessa hyödynnettiin EU:n/ESR:n tunnuksia ja ppt-pohjia, Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen logoa sekä Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän ja Ammattiopisto Luovin logoa ja värejä. Tiedottamiseen käytettiin hankkeen www-sivuja, lehtimainoksia, lehtiin ja muuhun mediaan annettuja haastatteluja, monisteita ja painettuja esitteitä ja postereita. Tiedottamisen tyyli oli nuorten visuaaliseen maailmaan istuva ja materiaalin ideoimiseen sekä tuottamiseen kutsuttiin mukaan opiskelijoita. Eräänä tiedottamisen välineenä oli Pkky:n ammattiopisto Joensuu tekniikka ja kulttuurin oppilaitoksen sovittelijaopiskelijoiden laatima EURA JÄRJESTELMÄ 2/7

3 ristiriitatilanteiden ratkaisuvideo. Tiedottamisen keinoja olivat edelleen Ammattiopisto Luovin opiskelijoiden tuottamat vertaissovittelu- ja suvaitsevaisuusaiheiset digitarinat, jotka tuotettiin yhteistyössä Pkky:n ammattiopisto Niittylahden hallinnoiman Kohtaamo -hankkeen kanssa. Pkky:n ammattiopisto Lieksan, Nurmeksen ja Valtimon verso-painatteiset t-paidat sekä ammattiopisto Joensuun tekniikka ja kulttuurin vastaavat hupparit viestittivät koko oppilaitoksille toiminnasta. Ko. asusteet kustantansi kukin oppilaitos; hankkeen osuutta oli vain suunnitteluun ja tilaaamiseen osallistuminen. Edelleen olivat käytössä posterit, kännykkänäytön putsarit ja ammattiopisto Lieksan yksikössä laaditut kiusaamisen torjuntajulisteet sekä Suomen sovittelufoorumin pohjien perusteella laaditut tiedotteet opiskelijoille, huoltajille ja työssäoppimispaikoille. Taitaja2013-kilpailuissa Joensuussa Hyvä Amis -hankkeella oli oma infopiste ja lisäksi kilpailujen seminaariosiossa PKKY:n opiskelijoiden vetämä, Suomen sovittelufoorumin yhteyspäällikön "tähdittämä" esitys. Syyskuussa 2013 ilmestyneessä verkkolehdessä, Sovittelusanomissa oli hankkeen laatima artikkelimainen tiedote vertaissovittelutoiminnasta ammatillisessa koulutuksessa Pohjois-Karjalassa. 6.1 Projektin mahdollinen internet-osoite 7. ONGELMAT JA SUOSITUKSET Isoja ongelmia suhteessa tavoitteiden saavuttamiseen ei hankkeessa havaittu. Toiminnan juurtumisen hitaus oli ehkä hienoinen ongelma; oppilaitosten koko henkilöstön sitoutuminen häirinnän ja kiusaamisen ehkäisyyn ja niihin puuttumiseen eteni melko verkkaisesti. Koko henkilöstön havaintokyvyn ja sen myötä varhaisen puuttumisen toimintatavan kehittyminen vie aikaa ja vaatii jatkuvaa toistoa ja asian esilläpitämistä. Suomen sovittelufoorumin kokemusten mukaan varsinkin alkuvaiheessa oppilaitosten koko henkilöstön aktiivisuus konfliktien havaitsemisessa ja niiden saattamisessa vertaissovittelutoiminnan piirin on avainasemassa. Opiskelijat tulevat mukaan ko. toimintaan, kun havaitsevat aikuisten/henkilöstön aktiivisesti ja johdonmukaisesti sitä tekevän. Suositeltavaa on vertaissovittelutoiminta sinänsä (jo pieniltä näyttävissä konfliktin aluissakin) sen opiskelijoita osallistavan, ongelmia ennaltaehkäisevän ja koko oppilaitoskultuuriiin rakentavasti vaikuttamisen vuoksi. Restoratiivista ajattelua ja siihen perustuvia, helposti käyttöön otettavia menetelmiä voi suositella hyödynnettäviksi sekä opetustilanteissa että muissa ryhmätilanteissa, jopa kokouksissa. 8. PROJEKTIN TULOKSET Hankkeessa rakennettiin häirintää ja kiusaamista ehkäisevä varhaisen puuttumisen ja vertaissovittelun konkreettinen toimintamalli Pkky:n oppilaitoksiin ja Ammattiopisto Luovin (pääosin) Liperin yksikköön. Toimintamalli juurrutettiin osaksi oppilaitosten arkikäytäntöjä. Toimintamalliin kuuluu ristiriitatilanteiden havaitseminen, niihin puuttuminen ja vertaissovittelumahdollisuuksien järjestäminen sekä sovittelun seuranta. Hankkeessa järjestettiin osallistujatahojen koko henkilöstöille vertaissovitteluun perehdyttävää koulutusta ja EURA JÄRJESTELMÄ 3/7

4 koulutettiin lisäksi Pkky:n aikuisopistoa lukkuunottamatta kaikkiin hankkeen piirissä olleisiin oppilaitoksiin vertaissovittelijaopiskelijoita ja heidän ohjaajiaan. P-K:n aikuisopiston henkilöstölle suunnattiin yhdistettyä vertaissovittelu ja restoratiivisuuskoulutusta. Aikuisopiston yksi opiskelijaryhmä, Koulunkäynnin aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen ammattitutkinnon opiskelijat, perehtyi syvällisemmin vertaissovitteluun ja restoratiivisuuteen sekä kehitti hankeohjaajansa johdolla muillekin aikuisopiskelijaryhmille soveltuvaa sovittelumateriaalia, joka koostuu ppt-aineistosta ja visuaalisista digitarinoista ja opetusmateriaaleista. Ko. ammattitutkinnon opiskelijat veivät vertaissovittelu- ja restoratiivisuustietouttaan myös omiin työyhteisöihinsä ja suorittivat siellä opintoihinsa liittyen eri menetelmien kokeiluja. Hankkeessa toteutettiin myös restorativinen yhteisö -koulutusta. Restoratiivisuus on vertaisovittelutoiminnan taustafilosofia, jonka periaatteita ovat henkilön autonomian, kokemusten ja tunteiden kunnioittaminen sekä täysivaltaisen osallisuuden ja uudenlaisten, korjaavien käyttäytymismallien oppimisen mahdollistaminen. Siten restoratiivisuus edistää keskinäisen kunnioituksen ilmapiiriä, ihmisenä kehittymistä sekä aikuisuuteen kuuluvaa vastuullisuutta. Se myös mahdollistaa empatiakyvyn kehittymisen ja rakentavan yhteisöllisen toiminnan. Hankkeen seurauksena, vaikkakaan ei hankkeen rahoituksella, Pkky:ssä on toteutettu ja edelleen tullaan toteuttamaan työyhteisösovittelijakoulutusta ja -toimintaa, joka mahdollistaa oppilaitosten henkilökunnan keskinäisten ristiriitatilanteiden sovittelun. Tällainen toiminta, varsinkin avoimesti viestittynä, on erittäin harvinaista niin julkishallinnon kuin yksityissektorinkin työyhteisöissä. Turha mainitakaan, että se samalla on erittäin tärkeää ja tarpeellista ja viestii siitä, että organisaation ajattelu on tulevaisuuteen suuntautunutta, realistista sekä rakentavaa. Hankkeen tuloksena vertaissovittelutoiminta on kirjattu Pkky:n seuraaviin toimintaa ohjaaviin dokumentteihin ja ohjeisiin: opetussuunnitelman yhteinen osa; opiskelijan hyvinvointisuunnitelma; sosiaalisen kestävän kehityksen dokumentti; Wilma-järjestelmä; ryhmänohjaan työkalupakki; opiskelijan opas; suositus vertaissovittelutoiminnan hyväksymisestä vapaasti valittavaksi opintosuoritukseksi. Ammattiopisto Luovissa on suunnitelmissa hankkeen aikana Liperin yksikössä kehitetyn vertaissovittelumallin levittäminen Luovin muihin yksiköihin. 9. PROJEKTIN INNOVATIIVISUUS Hanke oli innovatiivinen pohjoiskarjalaisessa toisen asteen koulutuksessa; aiemmin alueella on ollut vain vähän kokeiluja häirinnän ja ristiriitatilanteiden ehkäisy- ja vertaissovittelutoiminnassa. Sovittelutilausten tekeminen Wilma-ympäristössä (mahdollista opiskelijoille ja heidän huoltajilleen) on Suomen sovittelufoorumin kouluttajien kokemusten ja näkemysten mukaan ainutlaatuista koko valtakunnassa. Restoratiivinen yhteisö -koulutettuja sovittelijoita ei ole muualla Pohjois-Karjalassa kuin tämän hankkeen piirissä koulutetut. Harvinaisia he ovat myös muualla; koulutuksia on tähän mennessä toteutettu Suomessa reilut 10. EURA JÄRJESTELMÄ 4/7

5 10. PROJEKTIN TASA-ARVOVAIKUTUKSET Hankkeessa huomioitiin molemmat sukupuolet tasavertaisesti. Koulutuskuntayhtymällä on voimassa oleva, uusimman lainsäädännön mukainen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma, joka suuntaa myös hanketoimintaa. Osallistumisen, konfliktien ratkaisemisen ja kiusaamisen ehkäisyn asettamat haasteet ovat sikäli sukupuolineutraaleja, että ne koskettavat kumpaakin sukupuolta. Hankkeen aikana tuli kuitenkin näkyviin, että poikien väliset ristiriitatilanteen saattavat tulla useammin havaituiksi kuin tyttöjen vastaavat, koska häirinnän fyysisyys on pojilla edelleen yleisempää kuin tytöillä. Tytöt taas käyttävät enemmän verbaalia ja nonverbaalia häirintää. Tosin tämä sidoksisuus sukupuoleen on hälvenemässä: myös tytöt käyttävät joskus rajujakin fyysisiä otteita. Nettihäirintää esiintyy molempien sukupuolten taholta. 11. HYVÄT KÄYTÄNNÖT Vertaissovittelu on jo sinänsä todettu hyväksi käytännöksi sekä perusopetuksessa että niissä toisen asteen oppilaitoksissa, joissa sitä on toteutettu. Sovittelutoiminnan lisäksi hankkeessa järjestetty Restoratiivinen yhteisö -koulutus on tuonut hyviä, toisen kunnioitukseen ja kaikkien hyvinvointiin myönteisesti vaikuttavia elementtejä oppilaitosten arkeen. Restoratiivinen sovittelu täydentää vertaissovittelua oppilaitoksissa. Lisäksi se antaa erinomaisen teoria- ja käytäntöpohjan mahdolliselle myöhemmälle työyhteisösovittelukoulutukselle ja -toiminnalle. Pkky:ssä toteutettiin syksyllä 2013 työyhteisösovittelijakoulutus, jossa oli 12 henkilöstön edustajaa osallistujina.tämän koulutuksen ja sen mahdollistaman työyhteisösovittelutoiminnan voi katsoa syntyneen Hyvä Amis -hankkeen seurauksena, vaikka sitä ei toteutettukaan hankkeen toimintana tai rahoituksella. Vuonna 2014 toteutetaan lisäksi työyhteisösovittelijakoulutus Pkky:n pedagogisille esimiehille. 12. TOIMINNAN JATKUVUUS Hankkeen aikana kehitetyt häirinnän ja ristiriitatilanteiden ehkäisy- ja ratkaisumallit sekä vertaissovittelumalli on juurrutettu eri oppilaitosten arjen toiminnaksi siten, että on päästy viestimään nollatoleranssista mm. kiusaamisen suhteen ja että jokaisessa oppilaitoksessa toimii itseään uusintava vertaissovittelutoiminto. Uusintavuus tarkoittaa sitä, että joka vuosi perehdytetään uusia opiskelijoita vertaissovittelijoiksi, jolloin toiminta jatkuu opiskelijoiden vaihtumisesta huolimatta. Lisäksi oppilaitosten henkilöstöstä koulutetaan useita sovittelutoiminnan ohjaajia. Vertaissovittelutoiminta on kirjattu Pkky:n seuraaviin toimintaa ohjaaviin dokumentteihin ja ohjeisiin: opetussuunnitelman yhteinen osa; opiskelijan hyvinvointisuunnitelma; sosiaalisen kestävän kehityksen dokumentti; Wilma-järjestelmä; ryhmänohjaan työkalupakki; opiskelijan opas; suositus vertaissovittelutoiminnan hyväksymisestä vapaasti valittavaksi opintosuoritukseksi. Ammattiopisto Luovissa on suunnitelmissa hankkeen aikana Liperin yksikössä kehitetyn vertaissovittelumallin levittäminen Luovin muihin yksiköihin. Pkky:ssä toteutettu työyhteisösovittelijakoulutus ja sen mahdollistama sovittelutoiminta henkilöstön keskuudessa jatkaa osaltaan hankkeen aikana aloitettujen ajattelu- ja toimintamallien leviämistä. Pkky:ssä on suunnitteilla lukuvuodeksi koko henkilöstölle suunnattua Restoratiivinen yhteisö - koulutusta. Restoratiivisuus on vertaissovittelutoiminnan taustafilosofia ja koulutus tulee esittelemään ja EURA JÄRJESTELMÄ 5/7

6 juurruttamaan sen käytännöllisiä toimintakeinoja koko organisaatioon. Työyhteisösovittelijakoulutusta hankitaan Pkky:n pedagogisille esimiehille keväällä Näin hankkeen aloittama sovitteleva ja restoratiivinen ajattelu ja toiminta syvenee ja laajenee koskemaan oppilaitosten toimintakulttuuria kokonaisuudessaan. 13. PROJEKTIN RAHOITUS Projektin rahoitus suunnitelman * mukaan: Projektin toteutunut rahoitus: ESR- ja valtion rahoitus ,00 85 % ,86 79 % Kuntien rahoitus ,00 13 % ,20 19 % Muu julkinen rahoitus 0 0 % 0 0 % Yksityinen rahoitus 8 000,00 2 % 7 705,98 2 % Tulot 0 0 % 0 0 % Rahoitus yhteensä , % , % * Suunnitelma = viimeisin hyväksytty projektisuunnitelma 14. YHTEENVETO PROJEKTIN TOTEUTUKSESTA JA TULOKSISTA Hankkeen aikana on rakennettu Pkky:n oppilaitoksiin ja Ammattiopisto Luovin Liperin yksikköön opiskelijoiden vertaissovittelujärjestelmä ehkäisemään mahdollisen häirinnän ja konfliktien kehittymistä hallitsemattomiksi. Vertaissovittelujärjestelmä sisältää häirinnän ja epäasiallisen käyttäytymisen havaitsemisen, siihen puuttumisen ja varsinaisten sovittelutilaisuuksien järjestämisen ja seurannan. Lisäksi hankkeessa on edistetty restoratiivisten yhteisöjen kehittymistä. Restoratiivisuus on suvaitsevaa, kuuntelevaa ja ihmisen eettis-sosiaalista kehittymistä edistävää toimintaa. Restoratiivinen käyttäytyminen mahdollistaa hyvän yhteisövuorovaikutuksen ja konflikteista sekä ongelmista oppimisen ja se edistää siten oleellisten työelämätaitojen kehittymistä. Hankkeen aikana on kaikkien osallistuneiden oppilaitosten henkilöstö on saanut koulutuksellista informaatiota vertaissovittelusta. Toista sataa ammatillsita opiskelijaa ja kymmeniä heidän ohjaajiaan on täsmäkoulutettu varsinaisen sovittelutoiminnan toteuttamiseen oppilaitoksissa. Lisäksi yhteensä 25 Pkky:n, Luovin ja parin yhteistyökumppanin henkilöstön edustajaa on perehtynyt syvällisesti restoratiivisuuden teoriaan ja käytäntöihin; lyhyen perehdytyksen asiaan on saanut 30 henkilöä. Hankkeen seurauksena (mutta ei hankkeen varsinaisena toimintana) on Pkky:ssä järjestetty työyhteisösovittelijakoulutus 12:lle opetus- ja muun henkilöstön edustajalle ja vuonna 2014 on tulossa vastaava koulutus pedagogisille esimiehille. Työyhteisösovittelijakoulutukset mahdollistavat henkilöstön keskinäisten ristiriitatilanteiden rakentavan ratkomisen ja lisäksi ko. koulutukset syventävät sovittelevaa ja restoratiivista, pedagogiseen hyvinvointiin tähtäävää yhteisöllistä toimintaa oppilaitoksissa. Tämä taas on omiaan edistämään opiskelijoiden oppimisvalmiuksia ja työelämän keskeisten yhteisötaitojen omaksumista. EURA JÄRJESTELMÄ 6/7

7 15. AINEISTON SÄILYTYS Missä säilytetään projektin toteutukseen liittyviä asiakirjoja, kuten kirjanpitoaineistoa, toiminnan tarkastuksen kannalta tarpeellisia asiakirjoja, tietoja toiminnasta ja osallistujista sekä ohjausryhmän pöytäkirjoja. Säilytyspaikan osoite tai yhteystiedot. Kaikki hankkeen toteutukseen liittyvät dokumentit ja muu aineisto säilytetään Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän hankearkistossa. Yhteystiedot: hankeassistentti Sari Porkka, PL 70, Joensuu. Käyntiosoite Joensuussa: Tulliportinkatu 3, F-talo, 2 krs. Päiväys ja allekirjoitus EURA JÄRJESTELMÄ 7/7