seminaari Päihteet ja väkivalta kriisikeskuksissa tehtävän kriisi ja traumatyön näkökulmasta

Transkriptio

1 Alkoholi ja väkivalta seminaari Päihteet ja väkivalta kriisikeskuksissa tehtävän kriisi ja traumatyön näkökulmasta

2 Mikä on Lounais Suomen mielenterveysseura? Perustehtävänä edistää monipuolista ennaltaehkäisevää ja korjaavaa mielenterveystyötä Turun seudulla 117 vuotta toimineen i Suomen Mielenterveysseuran jäsenyhdistys Ylläpitää vuonna 1993 toimintansa aloittanutta Turun kriisikeskusta

3 Turun kriisikeskus Kriisiauttamista Keskusteluapua akuuteissa kriisitilanteissa Kohderyhmää esimerkiksi menetyksiä kohdanneet ihmiset, onnettomuuksien tai rikosten uhrit, parisuhde ja ihmissuhdevaikeuksista kärsivät sekä muut vaikeisiin elämäntilanteisiin joutuneet Maahanmuuttaja asiakkaita vuodesta 1993 > Traumaosaamista täytynyt kehittää

4 Kriisikeskustyö ja päihdeongelmat Omien päihdeongelmien takia kriisikeskukseen hakeudutaan satunnaisesti Kriisikeskus voi antaa neuvontaa ja ohjata esim. A klinikalle ik ll > ensisijaisesti iiji päihdeongelmaisia asiakkaita kiiik kriisikeskuksissa k ki ei siis käy

5 Kriisikeskustyö ja päihdeongelmat Esimerkiksi alkoholiongelma näkyy kuitenkin ongelmakäyttäjien läheisten hakiessa apua Alkoholiongelmat ovat taustatekijänä monien perhekriisien (uskottomuus, lähisuhdeväkivalta, erotilanteet, lastensuojelukysymykset) y y taustalla > näkyy siis epäsuorasti kriisiauttamisttyössä

6 Perheen kriisit Perheen kriisi syntyy, kun koko perhe tai joku/jotkut sen jäsenistä ajautuvat tilanteeseen, joka kriisiyttää hänet/ heidät Perhettä voi pitää on systeemisenä kokonaisuutena, jossa yhteen sen jäseneen kohdistuva (kriisin) vaikutus välittyy myös muihin sen jäseniin > kukaan perheenjäsenistä ei voi olla kriisin ulkopuolella

7 Perheen ongelmista Esim. syrjäytymien, köyhyys, vaikeat riippuvuusongelmat tai huono osaisuus osaisuus eivät ole kriisejä, mutta ne lisäävät perheen kriisialttiutta ja niiden taustalla saattaa olla ratkaisemattomia vaikeita kriisejä tai traumoja.

8 Perheen kriisit Mitä heikommat edellytykset perheellä on ratkaista vaikeuksiaan, sitä todennäköisempää on, että esim. sinänsä hyvänlaatuinen elämänkriisi muuttuu krooniseksi ongelmaksi

9 Riskialtis perhe Joustamaton uusien tilanteiden edessä > vaikeus sopeutua Ti Toimimattomat i ongelmanratkaisukeinot k i Sosiaalisesti eristäynyt, y tukiverkostot puutteellisia Ei tavoitteita, mielekäs tekeminen (työ, opiskelu) vähäistä tai puuttuu kokonaan Viki Vaikeita ristiriitoja i ii ihmissuhteissai h i Kaoottinen arki

10 Riskialtis perhe Sairauksia ja riippuvuuksia perheessä Turvaton elinympäristö tai kokemus turvattomuudesta Kokemus vaikutusmahdollisuuksien puuttumisesta Toivottomuus Ongelmia useammassa polvessa > huonot Ongelmia useammassa polvessa > huonot sosiaalisen selviytymisen mallit

11 Tapauskuvaus Kuvatut tapahtumat ovat todellisia, mutta niiden yksityiskohtia on muutettu salassapitovelvoitteen vuoksi

12 Tapauskuvaus: taustaa Yksilapsinen pariskunta; avioliitto solmittu nopeasti tutustumisen jälkeen naisen ollessa parikymppinen ja mies on yli 10 vuotta vaimoaan vanhempi Suhteen alussa mies on ollut hurmaava, huomaavainen ja suojeleva Molemmat käyneet töissä, jonka jälkeen y, j j aikaa vietetty kotona

13 Tapauskuvaus Mies on alusta saakka suhtautunut kielteisesti siihen, että vaimo on ilman miestään tekemisessä muiden miesten kanssa Miehen ollessa humalassa on esiintynyt voimakasta mustasukkaisuutta, joka johtanut koviin riitoihin Raskauden aikana tilanne on rauhoittunut, ja nainen on uskonut suhteen paranevan lapsen myötä

14 Tapauskuvaus Lapsen synnyttyä vaimo on huomannut jäävänsä eristetyksi kotiin vieraita ei saa käydä, eikä vaimo saa käytännössä käydä muualla kuin työssä Miehen käytös humalassa (juomista on yhä useammin) on yhä mustasukkaisempaa, ja alkaa saada sairaalloisia piirteitä ajan mittaan Ajoittain miehellä on kuitenkin kuukausien pituisia selviä kausia, jolloin perhe elämäkin on siedettävämpää

15 Tapahtumakuvaus Tilanne pahenee: päihtyneenä ja krapulassa mies käyttää henkistä väkivaltaa vaimoaan kohtaan > nöyryyttämistä, alistamista, vähättelyä ja mitätöintiä Kun mies ensimmäisen kerran käyttää fyysistä väkivaltaa, nainen alkaa miettiä eroa vakavasti Miehen mielestä nainen itse on syyllinen väkivaltaiseen käytökseen

16 Tapauskuvaus Ns. hyvään asemaan työssää kivunnut mies kuitenkin uhkaa naisen jäävän heikkoon asemaan, jos ero tulee Lapsen takia nainen päättää jatkaa avioliittoaan Toisaalta mies lupaa, ettei enää käyttäydy väkivaltaisesti Nainen huomaa, että mies tarkkailee salaa ja käy läpi naisen tavaroita, sähköpostia jne.

17 Tapauskuvaus Fyysinen väkivalta kuitenkin jatkuu; tilanteet ovat aina sellaisia, että mies on vahvasti humalassa, eikä muita ole paikalla Eää Erään pahoinpitelyn it seurauksena nainen menettää tajuntansa ja havahtuu siihen, kun mies valelee häntä kylmällä vedellä Nainen lamaantuu ei käy lääkärissä, eikä y, tee rikosilmoitusta

18 Tapauskuvaus Hieman myöhemmin nainen alkaa aktiivisesti suunnitella lähtöä kotoa miehelleen kertomatta Miehen ollessa muutaman päivän ä työmatkalla nainen pakkaa tavaransa ja muuttaa kotoa lapsensa kanssa turvakotiin Mies alkaa uhkailla ja painostaa naista palaamaan takaisin > nainen hakee vihdoin apua itselleen mm. kriisikeskuksesta

19 Psyykkisesti traumatisoiva tapahtuma voi olla mikä tahansa yksilön kokema uhkaava tilanne, joka aiheuttaa epätavallisen voimakkaita, normaalia elämää häiritseviä reaktioita. Reaktiona tilanteeseen on voimakas pelko, kauhu tai avuttomuus + dissosiatiiviset oireet Yli kk:n jatkuvat oireet > PTSD

20 Traumaattinen stressi Uhkaavan tapahtuman seurauksena koetaan voimakasta traumaattista stressiä Traumaattinen stressi käynnistää psyykkisen sopeutumisprosessin, i joka on usein hallitsematon Akuutista traumaattisesta kriisistä tai posttraumaattisesta kriisistä kärsivä käy siis läpi omaa sopeutumisprosessiaan

21 Traumaattisen tapahtuman tunnusmerkkejä Tapahtuman tai tilanteen ennustamattomuus > ei mahdollisuutta valmistautua Tapahtuman kontrolloimattomuus> ei pysty vaikuttamaan omalla toiminnallaan Ihminen tulee tietoiseksi omasta haavoittuvuudestaan t tai kuolevaisuudestaan Tapahtuma koettelee ja voi muuttaa elämänarvoja

22 PTSD:n riskisuhde (aleneva) kidnappaus raiskaus joutuminen puolison tai avopuolison pahoinpitelemäksi tarkemmin ilmoittamaton yksittäinen tapahtuma tapaturmainen vaikea loukkaantuminen tai kuolema lapsen vakava sairaus Lähde: käypä hoito suositus

23 Traumatilanne Traumatilanteessa syntyy ensin autonomisen hermoston toiminnan takia ylivireystila Äärimmäisen uhan alla on mahdollista, että parasympaattisen hermoston toiminta i t aikaansaa jähmettymistilan, jolloin traumakokemuksen integraation vähenemisen vuoksi traumakokemus sirpaloituu > auttaminen vaikeutuu

24 Trauma ja mielenterveys (STM 2009/16) Traumatisoivat eli äkilliset ja järkyttävät tapahtumat ja niihin liittyvät psyykkiset kriisit voivat laukaista tai pahentaa eri mielenterveyden häiriöitä ja vaikuttaa oikeastaan kaikkien mielenterveyshäiriöiden kulkuun Resilienssi: yksilön kyky kestää kriisitilanteita vaihtelee

25 Traumaattisen kriisin kulku Yleensä traumaattinen kriisi etenee vaiheittain ilman erityistä puuttumista Sokkivaihe > Reaktiovaihe > Korjaamisvaihe> Uudelleen suuntautumisen vaihe (Cullberg) Trauman patologisuus syntyy vasta siitä, ettei trauma tule käsitellyksi > kompleksisen traumatisoitumisen riski kasvaa Traumaattinen muisto ei ilman työstämistä integroidu kokemusmaailmaan > ei unohdu tai haalistu Ongelma on siis se, että traumaattinen kriisi ei etene vaiheesta toiseen, vaan jumittuu

26 TRAUMAPERÄINEN STRESSIHÄIRIÖ = Post Traumatic Stress Disorder (PTSD) HENKILÖ ON KOKENUT TILANTEEN, JOSSA ON OLLUT LÄHELLÄ KUOLEMAA, LOUKKAANTUNUT, TAI OMAA KOSKEMATTOMUUTTA ON LOUKATTU (TAI NÄIDEN UHKA) REAKTIO TÄHÄN ON OLLUT VOIMAKAS PELKO, KAUHU TAI AVUTTOMUUS OIREET: 1. TRAUMAATTINEN KOKEMUS KOETAAN JATKUVASTI UUDELLEEN MIELEEN TUNKEUTUVAT AJATUKSET JA MIELIKUVAT FLASHBACKIT PAINAJAISUNET VOIMAKAS AHDISTUS TAPAHTUMASTA MUISTUTTAVIEN ASIOIDEN HERÄTTÄMÄNÄ

27 2. VÄLTTÄMISKÄYTTÄYMINEN TAPAHTUMAA MUISTUTTAVAT TILANTEET, AJATUKSET, KESKUSTELUT, IHMISET KYKENEMÄTTÖMYYS MUISTAA TAPAHTUMAAN LIITTYVIÄ ASIOITA 3. TURTUMINEN VIERAANTUMISENTUNNE MUISTA IHMISISTÄ TUNTEIDEN LAIMENTUMINEN (ESIM. KIINTYMYS) TULEVAISUUDEN NÄKYMIEN KAPEUTUMINEN 4. JATKUVA KOHONNUT VIREYSTILA UNIVAIKEUDET ÄRTYNEISYYS, VIHANPURKAUKSET KESKITTYMISVAIKEUDET KOROSTUNUT VARUILLAANOLO SÄIKKYMINEN

28 Pitkittyvä stressireaktio Mitä pidempi, sitä vahingollisempi Kysymys tällöin toistuvasta ns. II tyypin traumasta (mm. Rotschild) II tyypin trauma voi johtaa epätoivottuihin persoonallisuuden muutoksiin Kompleksisen trauman piirteiden esiintyminen mahdollista

29 Purkamaton trauma Pitkällä aikavälillä käsittelemätön ätö trauma vaikuttaa tiedostamattomalla tasolla elämänratkaisuihin ja ihmissuhteisiin ja näiden laatuun > toistamispakko, väärät itseä koskevat uskomukset

30 Miksi traumakokemus ei integroidu? (esim. Saari 2011) Kokemus on liian uhkaava, sen aiheuttamia reaktioita, ajatuksia tai tunteita ei kykene kestämään Reaktiot t ovat usein fyysisiä iä ja tuntuvat t t hallitsemattomilta Luonnollinen käsittelyprosessi on häiriintynyt eikä parane itsestään (n. 40% trauman kokeneista, jos mitään interventioita ei ole)

31 Trauman purkamisen yleiset edellytykset (esim. Saari 2011) Tietoisuus trauman syntymisestä > mistä ja miten psyykkinen trauma sai alkunsa Syntyy käsitys siitä, että se mitä tapahtui, tapahtui minulle, muttei enää jatku tai toistu t Kaikki traumaattiseen tapahtumaan liittyvät tunteet tulee läpityöskennellä tai kokea uudelleen turvallisessa ympäristössä Traumaattiseen kokemukseen on löydettävä uusi näkökulma

32 Kriisikeskuksen rooli Tilanteen selvittelyä Ensimmäinen tavoite on vakauttaminen Horjunut itseluottamus saatava tasapainoon Itsetuntoa ja kokemusta omasta arvokkuudesta uudestatuettavaa Vakauttaminen ei onnistu, jos asiakas tuntee edelleen olonsa uhatuksi

33 Kriisikeskuksen rooli Vakauttamisen tarkoituksena on luoda niin turvalliset olosuhteet, että traumaattisten muistojen käsittely on ylipäätään mahdollista Traumatyöskentelymenetelmien t t l soveltaminen > hallittu altistaminen ja poisherkistäminen traumaattiselle materiaalille Orientoituminen tulevaisuuteen

34 Juova kriisiasiakas Toisinaan kriisiasiakas juo, koska Päihtyminen on eräänlainen fyysinen selviytymiskeino stressin vähentämiseksi eikä muita keinoja osata käyttää Hän ei kykene ilman alkoholin tuomaa turtumusta lainkaan käsittelemään traumaattisia kokemuksiaan Hän haluaa välttää tai kestää paremmin ahdistavia mieleentunkeutuvia muistikuvia

35 Juova kriisiasiakas Jos purkamaton kriisi saadaan etenemään adaptiivisesti Ahdistavat mieleentunkeutuvat muistikuvat vähenevät ät Stressi vähenee ja Traumaattisia kokemuksia opitaan käsittelemään siten, että niiden aiheuttama kipu on vähäisempää Samalla tarve päihtyä ä voi vähetä

36 Juova kriisiasiakas Mahdollisuudet traumakokemukseen liittyvän juomisen vähentämiseen hyvät, jos Trauma on suhteellisen tuore Juominen on alkanut / lisääntynyt hiljattain Löytyy muita utakeinoja traumaattisesta aatt stressistä selviämiseen (sosiaaliset suhteet, muut fyysiset keinot, emootioiden käsittely, tiedon hankinta jne.)

37 Kiitos!