Parisuhdeväkivalta ja alkoholi syyseurasko?

Transkriptio

1 Parisuhdeväkivalta ja alkoholi syyseurasko? Kehittämispäällikkö Minna Piispa Arjen turvaa yhteistyöllä / Minna Piispa 1

2 Aiheet Alkoholin ja parisuhdeväkivallan yhteydestä esiintyvyyteen ja vakavuuteen Miten väkivallasta voidaan kysyä Puuttumisen malleja Päijät-Hämeessä Arjen turvaa yhteistyöllä / Minna Piispa 2

3 Parisuhdeväkivallan esiintyvyys miehillä ja naisilla Poliisin tietoon tulee vuosittain noin 6000 ilmoitusta perheväkivallasta (8 110 tapausta v. 2012) ja runsas 3000 parisuhdeväkivallasta (4500 v. 2011) Perheväkivallassa uhreista naisia 70 % ja parisuhdeväkivallasta runsas 80 % Vuosina on kuollut vuosittain keskimäärin 24 henkilöä puolison surmaamana (naisia 92 %) Perhe- ja oman lapsen surmissa kuollut 55 henkilöä, joista seitsemän surmaajan puolisoa ja 48 lapsia Arjen turvaa yhteistyöllä / Minna Piispa 3

4 Alkoholin ja parisuhdeväkivallan yhteys; syy vai seuraus? Alkoholi voi lisätä väkivaltaista käyttäytymistä tai riskiä joutua uhriksi Voi kärjistää ristiriitoja ja lisätä erimielisyyksiä (raha, ajankäyttö, mustasukkaisuus yms.) Madaltaa kynnystä ja alentaa sosiaalista painetta käyttää väkivaltaa, kun ulkoinen kontrolli puuttuu Toimii tekosyynä/oman vastuun kieltämisenä Liittyy tietyntyyppiseen maskuliiniseen kulttuuriin Väkivalta voi lisätä naisen runsasta juomista Alkoholilla hoidetaan väkivallan aiheuttamia traumoja Leimautuminen, häpeä ja syyllisyys estävät avun hakemista Väkivalta sivuutetaan ja uhriutuminen ingnoroidaan Arjen turvaa yhteistyöllä / Minna Piispa 4

5 Yksilö Alkoholin psykofysiologiset vaikutukset lisäävät väkivallan riskiä muun muassa vähentämällä estoja, voimistamalla tunnereaktioita sekä heikentämällä harkintakykyä, käyttäytymisen hallintaa ja tekojen vaikutusten ennakointia. Myös persoonallisuuden piirteet, asenteet ja käyttäytymismallit voivat vaikuttaa. Tällaisia voivat olla esimerkiksi impulsiiviset ja aggressiiviset persoonallisuuden piirteet, mielenterveyden häiriöt, usein toistuva humalajuominen, lapsuudenaikaiset kokemukset väkivallasta sekä omat asenteet ja käsitykset väkivallan hyväksyttävyydestä ja humalaisen vastuusta. Lähisuhde ja tilannetekijät Yhteisö ja yhteiskunta Lähisuhdeväkivalta tapahtuu usein vuorovaikutteisessa tilanteessa, johon sen osapuolet ja myös erilaiset tilannetekijät vaikuttavat. Päihteidenkäyttö voi lisätä ja kärjistää erimielisyyksiä, vähentää kykyä huolehtia perheen arjesta ja taloudesta sekä heikentää tyytyväisyyttä parisuhteeseen. Se voi myös lisätä sosiaalista eristäytymistä ja keskinäistä riippuvuutta sekä vähentää ongelmanratkaisukykyä. Väkivaltakokemukset voivat puolestaan lisätä päihteidenkäyttöä. Runsaalla alkoholinkäytöllä ja lähisuhdeväkivallalla voi siten olla myös toisiaan vahvistavia vaikutuksia. Ympäröivän kulttuurin ja lähiyhteisön käyttäytymisnormit ja suhtautumistavat voivat vaikuttaa väkivallan ilmenemiseen. Esimerkiksi humalajuomista suosiva kulttuuri, salliva suhtautuminen sen aiheuttamaan häiriökäyttäytymiseen sekä humalan hyväksyminen väkivallan selitykseksi voivat lisätä väkivallan riskiä. Väkivallan ja päihteidenkäytön riskiin vaikuttavat myös muun muassa alkoholin saatavuuteen, kokonaiskulutukseen ja riskikäyttöön liittyvät lait, normit ja politiikka. Myös yleisellä hyvinvointipolitiikalla ja esimerkiksi työllisyystilanteella, köyhyydellä ja sosiaalisella syrjäytymisellä on vaikutusta Arjen turvaa yhteistyöllä / Minna Piispa 5

6 Miten tekijän ja uhrin alkoholinkäyttö vaikuttaa parisuhdeväkivallan yleisyyteen? TEKIJÄ TUNTEMATON TUTTU PARISUHDE UHRI % MIEHET NAISET MIEHET NAISET MIEHET NAISET TEKIJÄ PÄIHTYNYT UHRI PÄIHTYNYT JOMPIKUMPI PÄIHTYNYT MOLEMMAT PÄIHTYNEITÄ OTOSKOKO Lähde: Heiskanen ja Ruuskanen Arjen turvaa yhteistyöllä / Minna Piispa 6

7 Alkoholi pahentaa väkivallan seurauksia Kansainvälisten tutkimusten mukaan puolison juomisella yhteys väkivallan vakavuuteen ja esiintyvyyteen; väkivalta ajoittuu juomakausille Puolison humalatila yhteydessä > väkivallasta seuranneisiin vammoihin > väkivaltatapauksen tulemiseen poliisin tietoon > hakeutumiseen terveydenhuoltoon vammojen vuoksi muita tärkeitä tekijöitä väkivallan useus ja pelko puolison väkivallan käyttäytymisestä Uhrin humalatila > (naisen) oma päihtymys vähentää halua ilmoittaa tapaus poliisille; alentaa syyllisyys ja häpeä Arjen turvaa yhteistyöllä / Minna Piispa 7

8 Alkoholin ja päihteiden yhteys parisuhteessa tapahtuneisiin henkirikoksiin, % Parisuhdekumppanin tekemistä henkirikoksista 60 %:ssa molemmat osapuolet olivat humalassa ( ) Parisuhdetappoihin epäillyistä 53 % ja uhreista 47 % päihteiden väärinkäyttäjiä 69 %:ssa aikuisten välisistä henkirikoksista kaikki osapuolet olivat rikoshetkellä humalassa, 83 %:ssa rikoksia ainakin yksi osapuolista oli humalassa. ( ) Naisten henkirikokset: 53 prosentissa kumpikin osapuolista oli rikoshetkellä alkoholihumalassa ( ) Miesten henkirikokset: miessyyllisistä ja aikuisista miesuhreista oli humalassa rikoshetkellä yli 80 prosenttia ( ) (Lehti 2009, 2011, 2013) Arjen turvaa yhteistyöllä / Minna Piispa 8

9 Miksi väkivallasta pitää kysyä? Asiasta josta ei puhuta ei ole olemassa. Häpeä, salailu, pelko estävät useimmiten sekä väkivallan kohteeksi joutuneen että tekijän olemaan aloitteentekijä väkivallan puheeksi ottamisessa. Puhu väkivallasta väkivaltana. Väkivalta ei ole perheriita tai vuorovaikutusongelma. Väkivallan nimeäminen väkivallaksi auttaa niitä lapsia, jotka ovat eläneet väkivaltaisessa kodissa katkaisemaan väkivallan ketjun siirtymästä sukupolvelta toiselle. Väkivallasta puhuminen auttaa käsittelemään väkivaltakokemuksia. Auttaa ymmärtämään kuka on vastuussa väkivaltateoista eli tekijä. Lapsen näkökulmasta lapsi näkee itsensä syylliseksi väkivaltaan kodissa Arjen turvaa yhteistyöllä / Minna Piispa 9

10 Miksi pitää kysyä kaikilta? Väkivalta on kansanterveysongelma. Väkivallasta seuraa terveydellisiä ja sosiaalisia ongelmia. Väkivallan seuraukset voivat olla hyvin pitkäaikaisia ja vakavia jopa hengenvaarallisia. Väkivalta ei useimmiten näy ulospäin, ei ainakaan kotona ja lähisuhteissa tapahtuva väkivalta. Vähemmän syyllistävää kun kysytään kaikilta. Riskiryhmiä, joilta erityisesti pitäisi kysyä kuten raskaana olevat ja vastasynnyttäneet äidit, pienten lasten äidit, mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsivät Arjen turvaa yhteistyöllä / Minna Piispa 10

11 Systemaattisen väkivallan kartoituslomake Lomake Kysytään kaikilta osana huolellista esitietoa ja hyvää asiakastyötä/hoitoa. Väkivallasta kysyminen ja väkivallan kartoitus tapahtuu asiakkaan/potilaan ja työntekijän välisessä vuorovaikutuksessa, jossa tärkein tehtäväsi on luottamuksellisen ja turvallisen ilmapiirin rakentaminen. Kerro, että lähisuhdeväkivalta vaikuttaa haitallisesti asiakkaan/potilaan ja hänen lastensa hyvinvointiin, terveyteen ja turvallisuuteen. Kerro, että asian kartoittaminen on osa huolellisten esitietojen keräämistä ja asiakkaan/potilaan hyvää hoitoa ja auttamista Arjen turvaa yhteistyöllä / Minna Piispa 11

12 Lomakkeen osat 1. Suodatinkysymykset 2. Kartoituskysymykset 3. Arviointi 4. Toimenpiteet Arjen turvaa yhteistyöllä / Minna Piispa 12

13 MARAK moniammatillinen riskinarvioinnin kokous Toimikausi: Kohderyhmät: Moniammatillinen työryhmä bworks.com Tavoitteet: Tunnistaa parisuhdeväkivallan uhrit, jotka ovat korkeassa riskissä joutua uudelleen väkivallan uhreiksi Vakavan väkivallan uusiutumisen ehkäiseminen parisuhteissa ja uhrin turvallisuuden parantaminen moniammatillisella yhteistyöllä Parisuhdeväkivallan seurauksien vähentäminen Arjen turvaa yhteistyöllä / Minna Piispa 13

14 Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä Toimikausi: Kohderyhmät: Päihde- ja mielenterveystyötä tekevät ammattilaiset Päihde- ja mielenterveyspalvelujen väkivaltaa kokeneet tai käyttäneet asiakkaat Erityisryhmänä päihteiden ongelmakäyttäjänaiset m/lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä Tavoitteet: 1. Lähisuhdeväkivaltaan liittyvän osaamisen vahvistaminen 2. Väkivaltatilanteen kartoittamisen ja siihen puuttumisen toimintamallien kehittäminen ja kokeilu 3. Väkivaltanäkökulman juurruttaminen valtakunnalliseen ja alueelliseen ohjaukseen Arjen turvaa yhteistyöllä / Minna Piispa 14

15 Väkivallan kartoitus ja MARAK Väkivaltaa ei tunnistettu tai ilmaistu Väkivallan systemaattinen kartoitus Väkivaltaa kokenut tunnistettu MARAK riskinarviointi MARAK riskinarvioinnin kokous Arjen turvaa yhteistyöllä / Minna Piispa 15

16 Haasteet Naisten alkoholin kulutus lisääntynyt -> naisten ja miesten alkoholin käyttömaailmat edelleen erilaisia Kotona juominen lisääntynyt (miehet yli, naiset lähes 80 %), seurana kumppani Alkoholin kulutus lisääntynyt v alkoholin veroalennuksen myötä -> kyselyaineistojen mukaan ei ole lisännyt alkoholiehtoista väkivaltaa (Rikollisuustilanne 2012) Arjen turvaa yhteistyöllä / Minna Piispa 16

17 Mitä tiedämme alkoholin ja parisuhdeväkivallan sidoksista Alkoholilla on yhteyttä parisuhdeväkivallan esiintyvyyteen ja vakavuuteen Väkivaltaepisodit ajoittuvat yleisimmin puolison juomiskausiin ja ovat tuolloin seurauksiltaan vakavampia Parisuhdeväkivallassa tekijä yleisemmin päihtynyt ongelmat aiheutuvat uhrille Tekijä harvoin hakeutuu apuun motivaatio ja sitoutuminen apuun puuttuu Päihteitä käyttävät naiset riskiryhmä haastavat kuvaa ideaaliuhrista? Sosiaali- ja terveydenhuollossa tarvitaan järjestelmällistä parisuhdeväkivallan kartoittamista Arjen turvaa yhteistyöllä / Minna Piispa 17