ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Tekninen lautakunta. AIKA kello 17:00-19:30. Kellosepän päiväkoti, Kellosepänkatu 19, Suolahti

Transkriptio

1 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Tekninen lautakunta AIKA kello 17:00-19:30 PAIKKA Kellosepän päiväkoti, Kellosepänkatu 19, Suolahti LUETTELO KÄSITELLYISTÄ ASIOISTA Otsikko Sivu 40 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 41 Pöytäkirjantarkastajat 4 42 Uudistuvan ydinkeskustan asemakaava I 5 43 Piilolanniemen asemakaavan muutos Hirvimäen asemakaava Nakertajan itäosan asemakaavan muutos (Suolahti) Ääneniemen koillisrannan asemakaava ja asemakaavan muutos Wanhan aseman asemakaavan muutos (Suolahti) Hämeentaipaleen urakoitsijan valinta koskien kadun ja vesihuollon 38 rakentamista 49 Äänekosken torin järjestyssäännöt Äänekosken torin myyntipaikkahinnat v Teknisen johtajan päätökset Ilmoitusasiat 43 PUHEENJOHTAJA ILKKA KOVANEN

2 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ OSALLISTUJAT Nimi Klo Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Kovanen Ilkka - puheenjohtaja Ilves Mauri - varapuheenjohtaja Hytönen Meeri - jäsen Kumpulainen Kari - jäsen Nyrönen Riitta - jäsen Poikonen Raimo - jäsen Poissa pykälän 48 ajan Pönkänen Erkki - varajäsen Pasanen Kauko - varajäsen Salakka Päivi - varajäsen POISSA Isoviita Martti jäsen Penttinen Henna jäsen Vasko Kaija jäsen Piilonen Pentti kaupunginhallituksen edustaja Tuononen Matti kaupunginjohtaja MUU Kiiskinen Kari - kaup.hallituksen puheenjohtaja Rautjärvi Tommi - tekninen johtaja Karppinen Jukka - rakennuttaja ALLEKIRJOITUKSET Ilkka Kovanen Puheenjohtaja Jukka Karppinen Pöytäkirjanpitäjä KÄSITELLYT ASIAT PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Äänekosken kaupungintalo, tekninen hallinto, 3. kerros Kauko Pasanen Erkki Pönkänen PÖYTÄKIRJA YLEISESTI NÄHTÄVILLÄ Äänekosken kaupungintalo, tekninen hallinto, 3. kerros

3 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Tekninen lautakunta Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus TELA 40 Ehdotus: Päätös: Puheenjohtaja toteaa kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden. Hyväksyttiin

4 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Tekninen lautakunta Pöytäkirjantarkastajat TELA 41 Ehdotus: Valitaan kokouksen pöytäkirjantarkastajiksi Raimo Poikonen ja Erkki Pönkänen. Päätös: Valittiin pöytäkirjan tarkastajiksi Kauko Pasanen ja Erkki Pönkänen

5 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Tekninen lautakunta Uudistuvan ydinkeskustan asemakaava I 628/ /2015 KH Äänekosken kaupunki ja alueen yksityiset maanomistajat ovat käynnistämässä asemakaavan muuttamista alueella, joka sijaitsee Äänekosken ydinkeskustassa Citymarketin koillispuolella. Alue rajautuu Kautonkatuun, Torikatuun ja Työskintiehen ja sillä sijaitsee entinen valtion virastotalo ja seurakuntatalo sekä Kauppakadun varrella Niskasen liiketalo. Suunnittelualueen koko on noin 2 ha. Hankkeena asemakaavamuutos on käynnistynyt kaupungin aloitteesta, mutta hanketta on luonnosteltu ja viety eteenpäin yhteistyössä alueen muiden maanomistajien kanssa. Valtion virastotalon omistava Kiinteistö Oy Torikatu 4 on tehnyt kaupungille hakemuksen asemakaavan muuttamisesta laadittavana olevan ydinkeskustan visiosuunnitelman pohjalta. Kaupunki ja T.A.Niskanen Oy:n edustaja ovat lisäksi sopineet Kauppakadun varrella sijaitsevan ns. Niskasen liiketilan mukaan ottamisesta kaavamuutokseen. Kaupungin omistuksessa alueella on seurakuntatalon tontti sekä katu-, pysäköinti- ja puistoalueita. Äänekosken keskustaan on laadittavana oikeusvaikutukseton kehittämissuunnitelma Uudistuva Äänekosken ydinkeskusta, jonka osalta kaupunginhallitus on valinnut jatkosuunnittelun pohjaksi ns. Etelätori - vaihtoehdon. Asemakaavan muutosalue käsittää kehittämissuunnitelman pohjoisen puoliskon. Asemakaavamuutoksen tarkoituksena on kehittää suunnittelualueelle Etelätori vaihtoehtoon tukeutuva maankäyttö ja luoda edellytykset sen toteuttamiselle. Etelätori visiossa alueelle sijoittuisi kaupungin uusi tori, jonka ympärille on tarkoitus muodostaa monipuolinen ja viihtyisä asumis-, palvelu- ja oleskeluympäristö. Elinkaarensa päätä lähestymässä olevan nykyisen rakennuskannan tilalle on tarkoitus kaavoittaa nykyistä tehokkaampaa maankäyttöä ja mahdollistaa mm. asuinkerrostalojen rakentamisella asuntojen määrän merkittävä kasvu palvelujen äärellä kaupungin ytimessä. Tavoitteena on luoda Äänekoskelle uusi urbaani ja kaupunkikuvallisesti korkeatasoinen keskusta, joka sopeutuu nykyiseen rakenteeseen mm. rakennusmassojen sijoittelun puolesta. Uudistuvassa keskustassa halutaan maankäytön osalta mahdollistaa monimuotoisten palveluiden yhteensovittaminen ja Äänekosken mittakaavaan sopeutuvan laadukkaan keskusta-asumisen tarjonnan lisääminen.

6 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Tekninen lautakunta Vs. kaupunginjohtajan ehdotus: (valmistelu kaavoituspäällikkö Olli Kinnunen, puh ) Kaupunginhallitus hyväksyy, että asemakaavan muutos nimellä Uudistuvan ydinkeskustan asemakaava I saatetaan vireille. Käsittely: Päätös: Käydyn keskustelun yhteydessä sovittiin yksimielisesti, että pykälän liitteeseen, Liite 2 (Uudistuvan ydinkeskustan asemakaava I, kh ) lisätään tekstinä edellisen kaupunginhallituksen kokouksen ( ) asiaa käsitellyt päätöspykälä, 228 ja siihen kokouksessa kirjattu päätös : Kaupunginhallitus päättää, että Uudistuvan Äänekosken ydinkeskustan kehittämisvision pohjaksi valitaan vaihtoehto Etelätori. Uudisrakentamisen tavoitteellinen kokonaisala on k-m2. Hyväksyttiin KH Suunnittelualueelle on laadittu yhteistyössä alueen maanomistajien (Art te kon Oy, T.A.Niskanen Oy ja Äänekosken kaupunki) kanssa maan käyt tö suun ni tel ma, jonka yhteydessä on selvitelty mm. alueelle suun ni tel tu jen ra ken nus ten massoittelua ja kerroslukuja sekä py säköin nin järjestämistä. Suun nit te lu työn keskeisenä lähtökohtana on ol lut kau pun gin val tuus ton hyväksymä Uudistuvan Ää nekos ken ydinkeskustan ke hit tä mi sek si laadittu Master Plan - suun nitel ma. Konsulttina suun nit te lu työs sä on ollut Arkkitehtuuritoimisto AT. Kaupunki on laatinut suun ni tel man perusteella ase ma kaa valuon nok sen. Kaavaluonnoksen mukaan Keskusaukion vastapuolelle Kaup pa kadun varteen sijoittuisi kaupungin uusi monitoimitori, jonka poh joispuo lel le Kau ton ka dun reunaan on suunniteltu nelikerroksista asuin-, lii ke- ja toi mis to ra ken ta mis ta (AL). Kauppakadulta avautuvan nä kemän päät tee nä olisi torin ja Työskintien välissä pistetalo, jonka kerros lu ku olisi Master Plan - suun ni tel maa korkeampi (VIII). Monitoimitori muodostaa toria rajaavien rakennusten ja Kes kus aukion kanssa laajan aukion, joka jatkuu Työs kin tien suuntaan uusien ra ken nus ten väleistä muodostaen jalankulkijalle eri lai sia tilasarjoja. Muo dos tu vil le aukioille on mahdollista rakentaa eri lai sia oles ke lu ti lo-

7 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Tekninen lautakunta ja ja kaupunkikeskustaan soveltuvia vir kis täy ty mis koh tei ta. Torin ja Viiskulman väliselle alueelle on Master Planissa suunniteltu mat ka kes kus ja pienimuotoinen kauppakeskus, johon liittyy myös mer kit tä väs ti asuntorakentamista. Tuon alueen asemakaavan laa timis työ tä ei ole vielä käynnistetty. Torikadun varrella kaavaluonnos mahdollistaa entisen valtion vi rasto ta lon rakennusmassan säilyttämisen ja myös rakennuksen itä siipeä voidaan saneerata Torikujaksi nimetyn kevyen liikenteen väylän var rel la mahdollisesti rakennusta myös korottaen (kerrosluku III). Sen sijaan talon Työskintien puoleinen siipi joudutaan tonttijaon mukaan purkamaan. Tontti on osoitettu AL-merkinnällä, mikä sallii myös mm. palveluasuntojen sijoittamisen rakennukseen. Työskintien varteen on suunniteltu Arttekon Oy:n ja kaupungin tonteil le kolme viisikerroksista pistetaloa ja vastaavankokoinen asuinker ros ta lo sijoittuisi myös kaupungin omistamalle entisen seu ra kunta ta lon tontille. Kaupunkimaisesta toteutustavasta ja pienehköstä tonttikoosta johtuen kaavaluonnoksen mukainen maankäyttö edellyttää piha- ja oles ke lu aluei den toteuttamisessa yhteisjärjestelyjä kaavassa osoi tetuil la yhteiskäyttöisillä korttelialueilla (AH). Myös autopaikoituksen toteut ta mi nen vaatii erityisjärjestelyjä. Lähes kaikki torialueeseen rajoittuvien tonttien autopaikat (noin 100 kpl) sijoittuvat suunnitelman mukaan torin alle rakennettavaan maan alai seen tilaan, joka jat kos sa laajenisi myöhemmin suun ni tel tavan kauppakeskuksen alle Viis kul man suuntaan. Nykyiset seu ra kunta ta lon kohdalla Työskintiellä sijaitsevat autopaikat esitetään käännet tä vik si pituussuuntaan kadun pis te ta lo jen puoleiselle reunalle. Viisikerrokset pistetalot on suunniteltu rakennettaviksi siten, että kulla kin tontilla noin puolet mitoitusnormin mukaisesta au to paik ka velvoit tees ta on mah doll lis ta sijoittaa rakennusten alle osittain maanalai seen kyl mään tilaan. Paikoitustilasta olisi suora hissiyhteys asuin ker rok siin. Pysäköintipaikkoja sijoittuu myös tonttien piha-alueille sekä nykyisen Kau ton ka dun päässä sijaitsevalle autopaikkojen korttelialueeksi muu tet ta val le pysäköintialueelle. Autopaikkojen vähimmäismääriksi esitetään AK-asumisessa 1 ap/90 k-m2, palveluasumisessa 1 ap/150 k-m2 sekä liike- ja toi mis to ti loissa 1 ap/60 k-m2.

8 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Tekninen lautakunta Va. hallintojohtajan ehdotus: Voimassa olevan asemakaavan rakennusoikeus suunnittelualueella on 9100 k-m2 ja Master Plan - suunnitelmassa alueelle suunniteltiin k-m2. Asemakaavaluonnoksen mitoitus on k-m2. Rakennusten hyvin alustavan luonnostelun perusteella alueelle sijoittuisi noin 200 asun toa. Kun Master Plan esittää alueen eteläpuolelle Viis kul man suun taan myöhemmin asemakaavoitettavalle alueelle k-m2, täyt tää mitoitus kaupunginhallituksen suunnittelulle aset ta man tavoit teel li sen kokonaisalan k-m2. Rakennusten ulkonäköön yms. liittyvät kaavamääräykset merkitään kaa vaan ehdotusvaiheessa. Myöhemmässä vaiheessa on myös tarkoi tus tehdä kaavoitukseen ja kaavan toteuttamiseen liittyviä maankäyt tö so pi muk sia. Liitteenä toimitetaan kaavakartta sekä havaintokuvat. Muuhun kaava-ai neis toon voi tutustua kaupungintalolla kaavoitusyksikössä. (valmistelu kaavoituspäällikkö Olli Kinnunen, puh ) Kaupunginhallitus hyväksyy, että Uudistuvan ydinkeskustan ase makaa va I:n valmisteluvaiheen kuuleminen suoritetaan päi vätyn kartan perusteella. Pyydetään luonnoksesta lausunnot Äänekosken Yrittäjät ry:ltä, Ää ne kos ken Energia Oy:ltä, Keski-Suomen Pe las tus lai tok sel ta, Kesko Oyj:l tä, nuorisovaltuustolta, vanhusneuvostolta, vam mais neuvos tol ta, Jyväskylän Pyöräilyseuralta (Äänekosken jaos) sekä kasvun ja op pi mi sen lautakunnalta, perusturvalautakunnalta, tek ni sel tä lau ta kun nalta, vapaa-aikalautakunnalta ja ym pä ris tö lau ta kun nal ta. Annetaan kaavoituspäällikölle oikeus tehdä teknisluonteisia tar kistuk sia nähtäville asetettavaan kaava-aineistoon. Päätös: Hyväksyttiin TELA 42 Nyt lausuttavana oleva kaavaluonnos koskee vain osaa uudistuvan Äänekosken keskustan kehittämissuunnitelmasta. Kaavamuutoksen pohjana olevasta suunnitelmasta lautakunta on antanut lausunnon Kaavan laatimisessa tulee ottaa huomioon kaupunkirakenteen

9 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Tekninen lautakunta tiivistymisen myötä yhdyskuntatekniikan tilavaraukset. Äänekosken kokoisessa kaupungissa kadun poikkileikkaus saattaa sisältää monenlaista tekniikkaa. Keskustan alueen rakentaminen aiheuttaa todennäköisesti suuria muutostöitä muuhunkin infraan kuin katurakenteisiin. Tämä saattaa aiheuttaa monikertaisia kustannuksia uutta rakennettaessa nyt ajateltuun kaava-alueeseen. Lisäksi suuret vaakapinnat lisäävät hulevesien hallinnan tärkeyttä. Kaavassa tulisi huomioida mahdollisuus ja edellytys altaiden rakentamiselle tai muulle tavalle valumavesien hidastamiselle. Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen alueella mahdollistaa peruspalveluiden parantumista. Kyseisen kaava johtaa alueen voimakkaaseen kehittymiseen sen ollessa nopeastikin mahdollistettu rakentamiseen. Kaava luo erittäin hyvät edellytykset yhdyskuntarakenteen tiivistymiselle ja nykyaikaisen keskustan kehittymiselle. Lisäksi kaava luo edellytykset monimuotoisen ja kaupunkikuvallisesti rikkaan, viihtyisän ja asukkaita palvelevan keskustan rakentamiseen. Yhdyskuntarakenteella tarkoitetaan työssäkäyntialueen, kaupungin ja tässä tapauksessa ydinkeskustan kaupunginosan sisäistä rakennetta. Se kuvaa väestön ja asumisen, työpaikkojen ja tuotantotoiminnan, palvelujen ja vapaa-ajan alueiden sekä näitä yhdistävien liikenneväylien ja teknisen huollon verkostojen sijoittumisen ja niiden keskinäisen suhteen. Tämän rakenteen muutosta ja kehitystä ohjataan kaavoituksella ja rakennuslupakäytännöllä. Ydinkeskustan alueen kehittämisen tulee kuitenkin perustua ennen kaikkea kriittiseen arviointiin, jotta vältytään kannattomilta virheinvestoinneilta. On huomioitava, että usein kun etsitään oikeaa ratkaisua hankkeissa, puuttuu ns. 0-ratkaisun tai 0-version riippumaton ja puolueeton tulkinta. Tämä tarkoittaa tässä tapauksessa sitä, miltä keskusta näyttäisi uudelleen rakennettuna nykyisen kaavan mukaisesti. Keskustan kehittäminen on taloudellisesti merkittävä muutos alueen arvoon. Jo pienenpien kokonaisuuksien oikea suunnittelu mahdollistaa mm. eräänlaisesta öljyriippuvuudesta pois pääsyä. Nämä arvot eivät toteudu hetkessä, mutta niillä on pitkässä aikaikkunassa jopa kansantaloudellisia merkityksiä. Kaupunkisuunnittelussa tuleekin ottaa huomiota kävelyn ja pyöräilyn lisäämisen edellytykset. Lisäksi tulee kaavan kokonaisuutta tarkastellessa kiinnittää huomiota siihen, että rakennettavaksi myöhemmin tulevat rakenteet olisivat kunnossapidon kannalta edullisia ja helppokäyttöisiä. Keskustan kehittäminen on hyvä esimerkki maankäytön tehostamisesta. Se mahdollistaa Äänekosken keskustaan nykyaikaisen rakentamisen lisä- tai täydentämisrakennuksen kautta. Keskustan uudistuminen ja sen kautta alueen verkostojen uusiminen lisää myös keskustan kiinteistöjen arvonnousua.

10 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Tekninen lautakunta Teknisen johtajan ehdotus: Teknisen johtajan muutettu ehdotus: Oheismateriaalina ovat kaavakartta sekä teknisen lautakunnan päätös esittelyineen. Kaava-aineistoon kokonaisuudessaan voi tutustua kaupungin kotisivuilla osoitteessa: kaavoituspalvelut/kaavat. (valmistelu: tekninen johtaja puh: ) Tekninen lautakunta päättää, että sillä ei ole huomauttamista Uudistuvan ydinkeskustan asemakaava I:stä. Tekninen lautakunta edellyttää kuitenkin, että esittelytekstissä olevat havainnot kaavasta ovat huomioitu mahdollisuuksien mukaisesti aikanaan voimaan tulevassa kaavassa. Tekninen lautakunta päättää, että kaavaluonnoksessa tulee mainita/esittää periaatteet hulevesien järjestämiseen. Lisäksi kaavaluonnokseen merkittyihin maanalaisiin paikoitusjärjestelyihin etsitään maanpäälliset ratkaisuvaihtoehdot. Kaavaluonnoksen alue tulisi laajentaa kattamaan koko Viiskulman aluetta tai jos se on kaavan valmistelun kannalta epärealistista, niin tulisi Viiskulman alue esittää kaavan ulkopuolella periaateratkaisuin. Lisäksi tulee ottaa huomioon kaavamuutoksen tuomat vaikutukset ja muutostarpeet maanalaiseen infraan. Tekninen lautakunta edellyttää kuitenkin, että esittelytekstissä olevat havainnot kaavasta ovat huomioitu mahdollisuuksien mukaisesti aikanaan voimaan tulevassa kaavassa. Muilta osin lautakunta päättää, ettei sillä ole huomauttamista. Käsittely: Päätös: Raimo Poikonen esitti, että toria ei siirretä kaavaluonnoksen mukaiseen paikkaan vaan se säilytetään nykyisellä paikalla. Poikosen ehdotus ei saanut kannatusta. Hyväksyttiin Raimo Poikonen jätti päätöksestä eriävän mielipiteen

11 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Tekninen lautakunta Piilolanniemen asemakaavan muutos 275/ /2015 KH Metsä Fibre Oy ja Metsä Board Oy hakevat maanomistajina asemakaavamuutoksen laatimista entisen paperitehtaan ja Piilolanniemen eteläkärjen alueelle. Hakemus kaavan muuttamisesta on päivätty Kaavan hakija on ilmoittanut olevansa valmis osallistumaan kaavahankkeen kustannuksiin. Piilolanniemen kaavahankkeen pinta-ala on noin 24 ha. Kaavan laatimisesta vastaa Sweco Ympäristö Oy. Suunnittelualueella ei ole voimassa olevaa yleiskaavaa. Äänekoski 2020 osayleiskaava on ollut luonnoksena nähtävillä Osayleiskaavaluonnoksessa nyt laadittavana olevalle asemakaava-alueelle on osoitettu teollisuus- ja varastoaluetta (T), teollisuus- ja varasto/ viheraluetta (T/V), pientalovaltaista asuinaluetta (AP) sekä suojaviheraluetta (EV). Suunnittelualueella on voimassa Ympäristökeskuksen ja Korkeimman hallinto-oikeuden vahvistama Paperitehtaan asemakaavan muutos, jossa nyt laadittavana olevan asemakaavan kaava-alue on osoitettu teollisuusrakennusten korttelialueeksi (TT-1), suojaviheralueen korttelialueeksi, joka on varattu teollisuuden tarpeisiin (EV-1) sekä avoimena säilytettäväksi maisemanhoitoalueeksi, joka varataan teollisuusrakennusten korttelialueeksi siinä tapauksessa, että alueelle sijoitetaan paperi- tai kartonkikone. Suunnittelun lähtökohtana on Biotuotetehtaan rakentamisen vaatimat muutokset liikennejärjetelyihin. Kaavamuutoksen tavoitteena on tutkia mahdollisuutta Tehtaankadun liittämiseksi teollisuusrakennusten korttelialueeseen ja osaksi yhtiön omistamaa teollisuustonttia. Kaavamuutoksessa päivitetään kaavamääräyksiä Piilolanniemessä ja suoja-alueella. Tavoitteena on Piilolanniemen maankäytön suunnittelu siten, että alueelle voitaisiin mahdollisesti sijoittaa Biotuotetehtaan tuottamaa energiaa hyödyntävää toimintaa. Suunnittelualueella tulee erityisesti huomioida alueen maisemalliset ja ympäristölliset lähtökohdat sekä toiminnan vaikutukset lähiympäristön asutukseen. Piilolanniemen kärjessä sijaitseva kaupungin jätevedenpumppaamo säilytetään ennallaan. Asemakaavasuunnittelussa selvitetään niemeen mahdollisesti suunniteltavan maankäytön aiheuttamat muutostarpeet alueella sijaitsevaan vesihuoltoverkostoon.

12 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Tekninen lautakunta Va. hallintojohtajan ehdotus: (Valmistelu kaavasuunnittelija Henriikka Lonka, puh ) Kaupunginhallitus hyväksyy, että Piilolanniemen asemakaavan muutos saatetaan vireille. Päätös: Hyväksyttiin KH Kaavaluonnoksessa Kuhnamontien ja Piilolanniemen kärjen välinen alue on kaavoitettu T-2 - merkinnällä teollisuus- ja va ras to ra ken nusten korttelialueeksi, jolle saa sijoittaa ympäristöhäiriöitä ai heut ta maton ta toimintaa. Osa alueelle toteutuneesta kerrosalasta saadaan käyt tää myös liike- ja toimistotiloja varten Korttelialueelle ei saa sijoit taa laitosta, josta aiheutuva melutaso ylittää asumiseen varatun kort te li alu een rajalla muu meluhuomioon ottaen päivällä 55 db ja yöl lä 45 db. Koko T-2 - aluetta koskevan kaavamerkinnän perusteella ra ken nuspai kan maaperän pilaantuneisuus tulee tutkia ja pilaantuneet alueet kun nos taa ympäristöviranomaisten hyväksymien suunnitelmien mukai ses ti ennen rakennusluvan myöntämistä. Kaavaan lisätään ehdotusvaiheessa rakennuksen vesikaton ylimmän kohdan korkeusasemat: teollisuusalueella rakennusten korkeut ta ei ole tarkoituksenmukaista määritellä kerrosluvuilla. Yleismääräyksillä ohjataan T-2 - korttelin rakentamatta jäävien osien hoi to ta soa: ne on rannassa ja vesistöön kohdistuvien täyttöalueiden osal ta hoidettava istutettuina tai luonnontilan kaltaisina. Lisäksi luonnok ses sa on määräykset hulevesien keräämisestä ja käsittelystä, mm. kaavassa edellytetään hulevesisuunnitelman esittämistä ra kennus lu pa pii rus tus ten tai tarvittaessa ympäristöluvan hakemisen yhtey des sä. Nykyinen Tehtaankatu on liitetty tonttiin siten, että pääosa POKE:n kam pus alu een liikenteestä tulisi jatkossa järjestettäväksi Kuh na montien ja/tai Piilolantien kautta. Nykyisen Tehtaankadun kautta kulkee jat kos sa biotuotetehtaan puutavara-autoliikenteen lisäksi huol to liiken ne mm. Piilolanniemen kärjessä sijaitsevalle pumppaamolle. Pumppaamon paikka säilyy ennallaan, mutta alueella sijaitsevia ve-

13 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Tekninen lautakunta Kaupunginjohtajan ehdotus: si huol to lin jo ja on jouduttu siirtämään. Nykyiset linjat on merkitty kaavaan ohjeellisin merkinnöin: linjojen siirto jatkossakin on mahdollista. T-2 - alueen ja Piilolanniemen asutuksen välissä on suojaviheralue, jol le saa rakentaa meluvallin tai muun melua estävän rakenteen. Tehdasmuseo ja osa vanhoista tehdassaleista on kaavoitettu suo jelta vik si rakennuksiksi. Rakennusten ominaispiirteet ja luonne tulee säi lyt tää. Korjaus- ja muutostöistä on kuultava museoviranomaista. Tehdasmuseo edustaa tyypillistä luvun vaihteen tehdas ark ki teh tuu ria ja se on tehdasalueen vanhin rakennus. Vanhat teh das sa lit ovat valmistuneet ja ne muodostavat yh tenäi sen kokonaisuuden. Virran puoleinen itäjulkisivu on lu vul ta, län si puo len julkisivua on käsitelty luvulla. Kaavaluonnoksen laatimista varten on tehty monipuoliset läh tö tie tosel vi tyk set: Luontoselvitys (Sweco Ympäristö, 2015), Lii ken ne sel vitys (Sweco Ympäristö, 2015), Hulevesiselvitys (Sweco Ympäristö, 2015), Arkeologinen inventointi 2015 (Kulttuuriympäristöpalvelut Heis ka nen & Luoto Oy, 2015), Meluselvitys (Sweco Ympäristö, 2015). (valmistelu kaavoituspäällikkö Olli Kinnunen, puh ) Kaupunginhallitus hyväksyy, että päivätyn luonnoksen pe rus teel la järjestetään maankäyttö- ja rakennusasetuksen 30 :n mu kai nen valmisteluvaiheen kuuleminen Piilolanniemen ase ma kaava muu tok sen osalta. Pyydetään luonnoksesta lausunnot tekniseltä lautakunnalta, ym päris tö lau ta kun nal ta, Äänekosken Energia Oy:ltä, Metsä Fibre Oy:ltä, Met sä Board Oyj:ltä, Keski-Suomen ELY -keskukselta, Kes ki-suomen liitolta, Keski-Suomen museolta, Keski-Suomen Pe las tus lai toksel ta sekä Liikennevirastolta. Päätös: Hyväksyttiin KH Kaavamuutos on ollut nähtävillä valmisteluvaiheen kuulemista varten Luonnoksesta on saatu lausunnot tek ni seltä lautakunnalta, ympäristölautakunnalta, Äänekosken Energia

14 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Tekninen lautakunta Oy:ltä, Keski-Suomen ELY -keskukselta, Keski-Suomen museolta, Kes ki-suo men Pelastuslaitokselta sekä Liikennevirastolta. Keski-Suo men liitto on ilmoittanut, ettei se pidä lausunnonantamista tarpeel li se na. Ehdotusvaiheessa kaavamuutosta esitetään tarkistettavaksi seu raavien asiakokonaisuuksien osalta: - T-2 - alueen ja Piilolanniemen asutuksen välisen suo ja vi her alueen (EV-3) rajaus ja alueen toteuttamiseen liittyvät kaa va mää räykset - ajoyhteyden järjestäminen Piilolanniemen kärjessä sijaitsevalle pump paa mol le - rakennusten korkeudet T-2 - alueella - polttoaineen jakeluasema Teollisuuden käyttöön tarkoitetun suojaviheralueen EV-3 rajausta on laa jen net tu siten, että siihen si säl tyy Piilolanniemen maan ta saus töiden yhteydessä rakennettu maa val li, jonka harja ulottuu kaa va-alueen eteläosassa noin 3-4 m vie rei sen maanpinnan yläpuolelle. Samal la kaavamuutosaluetta on laa jen net tu eteläosan peltoalueella 10 m Piilolan klubin suun taan ja määrätty peltokaistaleelle puuston istut ta mis velvoite. EV-3 - alueella ja Kuhnamon rannassa T-2 - alueella pumppaamolle joh ta van tieyhteyden eteläpuolella sijaitseva puusto on säilytettävä. Suo ja vi her alue mukaan lukien maavallin asutuksen puoleinen reu na tu lee täydentää yhtenäiseksi puista ja pensaista muo dos tu vak si istu tus vyö hyk keek si, joka tulee toteuttaa ennen sen läheisyydessä sijait se vaan korttelialueen käyttöönottoa. Kuhnamon rannan puus toinen alue tulee hoitaa istutettuna tai luonnontilan kaltaisena. Piilolanniemen pumppaamon huoltoajoyhteys oli luonnoksessa esitet ty johdettavaksi T-2 - tonttiin liitettävää nykyistä Tehtaankatua pitkin, jolloin kulku olisi tapahtunut samaa reittiä runsaan puu ta va ra liiken teen kanssa. Ehdotusvaiheessa ajo(et) - merkinnällä osoitettu ajo yh teys on johdettu Hammareninkadun kautta suojaviheralueelle, mis sä väylä johtaa entisen Sipisenkadun kautta olemassa olevaa tie yh teyt tä pitkin pumppaamolle. Ehdotusvaiheessa esitetään myös PO KE:n kampusalueen kaiken liikenteen järjestämistä Kuh na montien ja Piilolantien kautta, jolloin nykyinen Tehtaankatu Kuh na montien eteläpuolella palvelisi ainoastaan teollisuuden raskasta lii kennet tä. Hammareninkadun ja entisen Sipisenkadun väliin rakennettavaa ajo yh teyt tä pitkin saadaan huoltoväylä myös EV-3 - alueella si jait seval le muuntamolle. Ajoyhteyden kaavoittamisen yhteydessä kaa va-

15 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Tekninen lautakunta muu tos aluet ta laajennetaan osoitteessa Hammareninkatu 11 si jaitse van omakotitontin alueelle: tonttia esitetään laajennettavaksi tässä kaa va muu tok ses sa noin 300 m2. Niemen eteläkärkeen vesistömaiseman läheisyyteen esitetään yk siker rok sis ta rakentamista, Kuhnamontien varteen tontin luo teis kulmas sa voisi rakentaa nelikerroksisia rakennuksia (esim. toi mis to ti loja). Entisen paperitehtaan rakennusten alueelle ei ole esitetty kerros lu kua eikä myöskään rakennusten vesikaton ylimmän kohdan kor keus ase man määrittelyä ole katsottu tarpeelliseksi. T- 2 - alueelle puustoisen suojaviheralueen kohdalle sijoittuvan puuta va ra lii kenteen rekkakentän paikkeille on kaavoitettu ohjeellinen polt to ai neen jakeluasema raskaan liikenteen tarpeita varten. Kaavakartta sekä kaavoittajan vastine lausuntoihin on liitteenä. Muuhun kaava-aineistoon voi tutustua kaupungintalolla kaa voi tus yk sikös sä. Va. hallintojohtajan ehdotus: (valmistelu kaavoituspäällikkö Olli Kinnunen, puh ) Va. hallintojohtajan muutettu ehdotus: Kaupunginhallitus hyväksyy kaavoittajan vastineen luonnosvaiheen kuu le mi ses ta ja päättää asettaa päivätyn ehdotuksen Piilo lan nie men asemakaavan muutokseksi nähtäville. Pyydetään eh dotuk ses ta lausunnot Keski-Suomen ELY-keskukselta, Äänekosken Energia Oy:ltä, Pohjoisen Kes ki-suo men ammattiopistolta sekä tekniseltä lautakunnalta ja ym pä ris tö lau ta kun nal ta. Annetaan kaavoituspäällikölle oikeus tehdä teknisluonteisia tar kistuk sia nähtäville asetettavaan kaava-aineistoon. Kaupunginhallitus hyväksyy kaavoittajan vastineen luonnosvaiheen kuulemisesta ja päättää asettaa päivätyn ehdotuksen Piilolanniemen asemakaavan muutokseksi nähtäville. Pyydetään ehdotuksesta lausunnot Keski-Suomen ELY-keskukselta, Äänekosken Energia Oy:ltä, Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopistolta, Keski-Suomen lintutieteellinen yhdistys ry:ltä sekä tekniseltä lautakunnalta ja ympäristölautakunnalta. Annetaan kaavoituspäällikölle oikeus tehdä teknisluonteisia tarkistuksia nähtäville asetettavaan kaava-aineistoon.

16 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Tekninen lautakunta Päätös: Hyväksyttiin TELA 43 Äänekosken kaupunginhallitus pyytää lausuntoa tekniseltä lautakunnalta Piilolanniemen asemakaavan muutosehdotuksesta. Tekninen lautakunta on antanut lausunnon valmisteluvaiheen luonnoksesta Valmisteluvaiheen lausunnossa tekninen lautakunta totesi mm., että asemakaavaluonnoksessa osoitetuilla ohjeellisilla vesihuoltoon liittyvillä aluevarauksilla tuetaan välillisesti Äänekosken kaupunkialueen vesihuollon järjestämistä. Tehtaankadun liittäminen teollisuusrakennusten korttelialueeseen vastuu alueen yllä- ja kunnossapidosta siirtyy yksityiselle maanomistajalle. Kaavamuutoksessa osoitetun liittymäkiellon avulla vähennetään Tehtaankadun eteläosan kautta kulkevan henkilöliikenteen määrää, mikä on alueen liikenneturvallisuuden parantamiseksi suositeltava toimenpide. Liikennöinti Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskukselle järjestetään Kuhnamontien ja Piilolantien kautta, mikä lisää kyseisten katujen henkilöliikennemääriä. Liikennejärjestelyt selkenevät ja liikenneturvallisuus paranee kaava-alueella ja sen lähiympäristössä kaavamuutoksen myötä. Piilolanniemen pumppaamon huoltoajoyhteys oli luonnoksessa esitetty johdettavaksi T-2 - tonttiin liitettävää nykyistä Tehtaankatua pitkin, jolloin kulku olisi tapahtunut samaa reittiä runsaan puutavaraliikenteen kanssa. Ehdotusvaiheessa ajo(et) - merkinnällä osoitettu ajoyhteys on johdettu Hammareninkadun kautta suojaviheralueelle, missä väylä johtaa entisen Sipisenkadun kautta olemassa olevaa tieyhteyttä pitkin pumppaamolle. Ehdotusvaiheessa esitetään myös POKE:n kampusalueen kaiken liikenteen järjestämistä Kuhnamontien ja Piilolantien kautta, jolloin nykyinen Tehtaankatu Kuhnamontien eteläpuolella palvelisi ainoastaan teollisuuden raskasta liikennettä. Tämä tarkoittaa sitä, että POKE:n raskaanliikenteen ajo-opetuksen liikenne vaatii korvaavien tieyhteyksien rakentamista, johon tässä kaavaehdotuksessa ei oteta kantaa. Hammareninkadun ja entisen Sipisenkadun väliin rakennettavaa ajoyhteyttä pitkin saadaan huoltoväylä myös EV-3 - alueella sijaitsevalle muuntamolle. Ajoyhteyden kaavoittamisen yhteydessä kaavamuutosaluetta laajennetaan osoitteessa Hammareninkatu 11 sijaitsevan omakotitontin alueelle: tonttia esitetään laajennettavaksi

17 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Tekninen lautakunta Teknisen johtajan ehdotus: tässä kaavamuutoksessa noin 300 m2. Kaavakartta sekä vastineluettelo ovat oheismateriaalina ja kaava-aineisto löytyy kokonaisuudessaan kaupungin kotisivuilla osoitteessa: -ymparisto/kaavoituspalvelut/kaavat. (valmistelu rakennuttaja p ) Tekninen lautakunta päättää, että kaavaehdotuksessa tulee ottaa huomioon POKE:n raskaanliikenteen ajo-opetuksen vaatimat liikennejärjestelyt. Muilta osin kaavaehdotuksesta ei ole huomauttamista. Päätös: Hyväksyttiin

18 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Tekninen lautakunta Hirvimäen asemakaava 430/ /2013 KH Hirvaskankaan eritasoliittymän länsipuolelle ase ma kaa voit ta mat tomalle Hirvimäen alueelle on laadittu vaihtoehtoiset ase ma kaa valuonnokset. Suun nit te lu alue si jait see valtatien 4 länsi puo lella ra jautuen Uuraistentiehen ja muilta sivuiltaan Uuraisten kun nan ra jaan. Suurimmalta osaltaan kaupungin omistama suunnit telualue on pääosin ra ken ta ma ton ta met sä ta lous maata, mutta valta tien 4 ää rel lä alueen itäosassa sijaitsee polttoaineen jakelupiste se kä van ha ho telli, jo ka on us kon nollisen yhdyskunnan käytössä. Uu rais ten tien varres sa on maa-ai nesten ottoalue. Kaava-alueen pinta-ala on noin 67 ha. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu on pidetty Keski-Suomen ELY-keskuksessa. Kaavan vireilletulosta on päätetty kaupunginhallituksessa Konsulttina hankkeessa on Airix Ympäristö Oy. Asemakaavalla luodaan liikenteellisesti edullisesti sijaitsevalle alueelle liiketoimintojen alueita ja kaupungin omistamalle Hirvimäen tilalle omakotitaloval tainen asuntoalue. Sarvimäki säilyy metsäalueena ja Uuraistentien koillis puolelle Kylmähaudan alueelle osoitetaan yleiskaavan mukaisesti luonnonsuojelualue suojavihervyöhykkeineen. Kaava-alueelta on laadittu luonto selvitys (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, 2012), jonka mukaan suunnittelualu eel la on tar vet ta liito-ora van kul kureitille. Luontoselvitys suo sit taa myös Sarvi mäen ja alueen lä päi sevän kosteikon säilyttämistä virkistysalu eena. Alueelle on laadittu luonnosvaiheessa kaksi vaihtoehtoista maankäyttöratkaisua: "Tumpit" (VE1) ja "Pesät" (VE2). Molemmat perustuvat suunnittelualueen pohjoisosasta Uuraistentieltä alu een halki johtavaan kokoojakatuun, joka liittyy etelässä Uuraisten kunnan rajalla Uuraisten ase makaavan katuverkkoon. Kokoojakadun var teen on varauduttu rakentamaan erillinen kevyen liikenteen väy lä. VE1:ssä tumpit ovat kokoojakadusta er kanevia lyhyitä ka tu ja, joi den varteen pääosa omakotitonteista sijoittuu. Omakotitontteja "Tumpissa" on noin 70 kpl ja tonttien keskikoko on noin 1800 m2. Lisäk si usealle AP-tontille on mahdollista rakentaa omakotitalojen lisäksi myös pari- ja rivitaloja. VE2:ssa kokoojakadusta erkanevat kadut ja tonttien ryhmittely on suunniteltu siten, että useimmilla kaduilla laaja-alaisen kään tö pai kan si sään jää pie ni viheralue. Omakotitontit sijoittuvat pää sään töi sesti

19 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Tekninen lautakunta Kaupunginjohtajan ehdotus: oman "pe sän" ympärille. Omakotitontteja vaihtoehto "Pesäs sä" on noin 60 kpl ja tonttien keskikoko on noin 2000 m2. Myös "Pe sään" on kaa voitet tu AP-tontteja. Uuraistentien varressa sijaitseva maa-ainesten ottoalue on kaavoitettu RM-merkinnällä matkailua palvelevia rakennuksia varten. Entisen hotellin alue polttoaineen jakelupisteineen ja alueen eteläpuolinen käytöstä poistumassa oleva soranottoalue on osoi tet tu toi mi tilara ken nusten kort te li alu eeksi (KTY). Sekä RM- että KTY-aluevarausten pinta-ala on noin 4 ha. KTY-alueen itäpuolella kulkeva VT4:n rinnakkaistie (Vanha Hirvasentie) on osoitettu katualueena. Tonttien yksityiskohtainen suunnittelu ja kaavamääräykset täsmentyvät valmisteluvaiheen kuulemisen jälkeen. Ehdotusvaihee seen valitaan myöhemmin yksi lopulliseksi asemakaavaksi kehitet tä vä maan käyt tö rat kaisu. Luonnos asemakaavaselostukseksi toimitetaan oheismateriaalina, asemakaavaluonnokset esitellään kokouksessa. (valmistelu kaavoituspäällikkö Olli Kinnunen, puh ) Kaupunginhallitus hyväksyy, että Hirvimäen asemakaavaluonnokset asetetaan nähtäville val misteluvaiheen kuulemista varten. Oikeutetaan kaavoituspäällikkö päättämään mahdollisista teknisluonteisis ta tarkistuksista ennen kaavaluonnosten nähtävilleasettamista. Pyydetään luonnoksista lausunnot Keski-Suomen ELY-keskuksel ta, Kes ki-suomen liitolta, Uu raisten kunnalta, Koiviston kyläyhdistys ry:ltä, Hirvaskylän vesiosuuskunnalta ja Ääneseudun Energia Oy:ltä se kä kas vun ja op pi mi sen lau ta kun nal ta, pe rus tur va lau ta kun nalta, tek ni seltä lau ta kun nal ta, va paa-ai ka lauta kunnal ta ja ym päris tölautakun nalta. Päätös: Hyväksyttiin KH Asemakaavaluonnosvaihtoehdot ovat olleet nähtävillä Luonnoksesta on saatu Keski-Suomen ELY-keskuksen, Kes ki-suo men liiton, Uuraisten kunnan, Äänekosken Energia Oy:n, tek ni sen lautakunnan, vapaa-aikalautakunnan sekä ym pä ris tö lau ta-

20 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Tekninen lautakunta kun nan lausunnot. Lisäksi luonnoksesta on jätetty kaksi sa man si sältöis tä mielipidettä. Valmisteluvaiheen nähtävilläolon jälkeen suunnittelutyö oli pitkään kes key ty nee nä alueen luontoarvoihin (Kylmähaudan Natura-kohde), lii ken ne jär jes te lyi hin, koulupalvelujen järjestämiseen ja vaih to eh toisten maankäyttömuotojen harkintaan liittyvien kysymysten johdosta. Uuraisten kunta aloitti Hirvimäen kaavan valmisteluvaiheen näh tä villä olon jälkeen asemakaavan laatimisen Hirvimäkeen rajoittuvalle omal le alu eel leen. Kaavahankkeista Keski-Suomen ELY-keskuksen kans sa käy ty jen neuvottelujen ja saatujen lausuntojen perusteella ovat Ää ne kos ken kaupunki ja Uuraisten kunta yhteistyössä laatineet usei ta ELY-kes kuk sen edellyttämiä lisäselvityksiä kaavahankkeista vuo sien 2014 ja 2015 aikana: Natura-arvioinnin tarve Kylmähaudan Natura-alueelle, TMI Poh janmaan luontotieto 2014 Esiselvitys/projektisuunnitelma ja lausunnot Kylmähaudan va luma-alu ees ta, Sweco Ympäristö Oy 2014 ja 2015 Valuma-alueselvitys, Sweco Ympäristö Oy 2015 Hirvaskankaan alueen liikenneselvitys, Sweco Ympäristö Oy 2015 Hirvaskankaan (VT4 / Uuraistentie) meluselvitys, Sweco Ympäristö Oy 2015 Natura tarvearviointi, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 2015 Kaupunginhallituksen asettama Koiviston kylän asuntorakentamista ja maankäyttöä selvittävä työryhmä esitti kau pun gin hal lituk sel le, että Hirvimäen tila asemakaavoitetaan asuinkäyttöön ja että kau pun ki varautuu hoitamaan koulukyyditykset valtatien 4 län si puo lisel ta alueelta. Kun lisäksi kaupunginvaltuusto teki Koi viston koulun säilyttämistä koskevan päätöksen ja edellisessä kap palees sa mainittujen lisäselvitysten perusteella oli löydettävissä rat kaisu Natura-kohteen säilymisen turvaamiseen sekä kaa va hank keeseen liittyvien turvallisten ja toi mi vien liikenneratkaisujen to teut ta miseen, oli luotu edellytykset Hir vi mäen asemakaavan viemiselle ehdo tusvaiheeseen. Asemakaavan ehdotusvaiheen maankäyttöratkaisuun on keskeisesti vai kut ta nut kaava-alueen pohjoisrajalla sijaitsevan Natura-kohteen (Kyl mä hau ta FI ) säilymisedellytysten turvaaminen. Laa ditun Naturan tarvearvioinnin (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy) ja sen poh jal ta ELY-keskuksen kanssa käydyn neuvottelun perusteella on pää dyt ty siihen, että alueelle osoitetaan uutena maankäyttönä tässä vai hees sa ainoastaan pientaloasutusta ja luovutaan luon nos vaihees sa Uuraistentien ja vanhan Hirvasentien varsille osoitetusta tehok kaam mas ta maankäytöstä.

21 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Tekninen lautakunta Va. hallintojohtajan ehdotus: Alueella sijaitsevat maa-ainesten ot to alu eet kuten myös entisen hotel lin alue polttoaineen ja ke lu pis tei neen osoitetaan nykyisen maankäy tön mukaisina. YK-merkinnällä osoi te tul la Elävät kivet - seu rakun nan alueella on varauduttu pie ni muo toi seen toiminnan laa jen tami seen, mutta po. alueiden mah dol li nen tehokkaampi maankäyttö edel lyt tää erillistä asemakaavan muu tos ta ja sen yhteydessä mahdol li ses ti laadittavia selvityksiä. Asemakaavaehdotus perustuu luonnosvaiheen VE2:een "Pesät". Yh teen sä alueelle on kaavoitettu 68 asuintonttia tonttikoon ollessa pää asias sa omakotitaloille tarkoitetuilla tonteilla noin m2. Tieyhteys alueelle järjestetään Uuraisten kunnan alueelle laa dit ta vana olevan asemakaavan kautta siten, että Hirvimäen pää ko koo ja katu na toimivan Kruununtien liittymä sijoittuu noin 700 metrin etäi syydel le Hirvaskankaan eritasoliittymän pohjoisesta sisääntulorampista. Kruu nun tie liittyy kaava-alueen etelärajalla Uuraisten kunnan puo lelle asemakaavassa suunniteltuun katuverkkoon, joka on toistaiseksi ra ken ta mat ta. Pääasiassa omakotitaloille tarkoitetut tontit sijoittuvat Kruununtien ete lä puo lel le siten, että liittymät tonteille järjestetään asuntokatujen (Kan nus tie, Valjastie, Varsapolku, Pollenpolku, Ratsupolku) kautta. Kruu nun tien varteen asuntokatujen puolelle on suunniteltu kevyen lii ken teen väylä. Osa Kruununtien eteläpuolisista tonteista (AP) sovel tuu myös rivitalojen rakentamiseen, mutta ensisijaisesti rivitaloja var ten suunnitellut tontit (APY) on kaavoitettu Kruununtien ja Uu raisten tien välialueelle. Välialueelle sijoittuu myös yksi kookkaampi A-tont ti. APY-tontit soveltuvat myös julkiseen ra ken ta mi seen. Kaavaehdotukseen sisältyy tarkat hulevesiä koskevat kaa va määräyk set, mutta erillisiä rakennustapaohjeita ei ole laadittu. Ra kennuk set tulee rakentaa rakennusryhmittäin yhdenmukaisella ja toi siinsa soveltuvalla tavalla (sijoittuminen, kerrosluku, kattokaltevuus, väri tys). Pollenpolun ja Ratsupolun varsilla ainoa rakennustapaa kaavas sa ohjaava määräys on katon väri (musta tai tummanharmaa). Kaavakartta sekä kaavoittajan vastine lausuntoihin ja mielipiteisiin on liitteenä. Muuhun kaava-aineistoon voi tutustua kaupungintalolla kaa voi tus yk si kös sä. (valmistelu kaavoituspäällikkö Olli Kinnunen, puh ) Kaupunginhallitus hyväksyy kaavoittajan vastineen luonnosvaiheen

22 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Tekninen lautakunta kuu le mi ses ta ja päättää asettaa päivätyn Hirvimäen asema kaa va eh do tuk sen nähtäville. Pyydetään ehdotuksesta lausunnot Kes ki-suo men ELY-keskukselta, Uuraisten kunnalta, Äänekosken Ener gia Oy:ltä sekä tekniseltä lautakunnalta ja ym pä ris tö lau ta kunnal ta. Annetaan kaavoituspäällikölle oikeus tehdä teknisluonteisia tar kistuk sia nähtäville asetettavaan kaava-aineistoon. Päätös: Hyväksyttiin TELA 44 Kaavaluonnoksessa kuvataan alustavasti suunnittelualueen eri osien käyttötarkoitukset ja mm. rakentamisen määrä ja sijoittaminen. Hirvimäen asemakaavan luonnos on ollut asetettu nähtäville 2013 ja tekninen lautakunta on antanut siitä lausunnon Tekninen lautakunta päätti esittää lausunnossaan että, mahdollisista vaihtoehdoista "pesät"-ehdotus sopisi paremmin jatkovalmisteluun. Kaavaluonnoksen pohjalta on laadittu kaavaehdotus, jossa on otettu mahdollisuuksien mukaan huomioon luonnoksesta saadut mielipiteet. Kaupungin hallitus on pyytänyt teknistä lautakuntaa lausumaan nähtäville asetetusta kaavasta. Ehdotus on kaavoituksen viimeistelty näkemys alueesta päätöksentekoa varten. Ehdotus sisältää kaavakartan merkintöineen ja määräyksineen sekä kaavaselostuksen. Kaavoituspäällikölle on annettu oikeus tehdä teknisluonteisia tarkistuksia nähtäville asetettavaan kaava-aineistoon. Hirvimäen asemakaavaehdotus noudattaa pääpiirteittäin teknisen lautakunnan aikaisemmin esittämää mielipidettä. Ehdotusvaiheeseen luonnoksesta tulleet muutokset ovat pientaloasumista palvelevia. Tehokkaasta maankäytöstä ollaan luovuttu ja sitä tullaan tarvittaessa erikseen tarvittaessa tarkastelemaan. Myös merkittävä muutos luonnosvaiheen suunnitteluun on tieyhteyden siirtyminen Uuraisten kunnan alueelle laadittavana olevan asemakaavan kautta. Kaavakartta, kaavoittajan vastine sekä teknisen lautakunnan päätös luonnosvaiheen suunnittelusta ovat oheismateriaalina. Kaava-aineistoon kokonaisuudessaan voi tutustua kaupungin kotisivuilla osoitteessa:

23 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Tekninen lautakunta Teknisen johtajan ehdotus: kaavoituspalvelut/kaavat. (valmistelu tekninen johtaja, puh ) Tekninen lautakunta toteaa, että luonnosvaiheessa annetut lausunnot ovat otettu jatkovalmistelussa riittävältä osin huomioon. Kaava-alue sijoittuu Äänekoskella erittäin merkittävälle alueelle ja siellä olevat luonnonsuojelua koskevat seikat ovat huomioitava erittäin tarkasti kaavan toteuttamisessa. Rakentamista tulee jatkossa alueella valvoa ja seurata sen prosessin kaikissa vaiheissa siten, että alueesta muodostuu vetovoimainen ja houkutteleva kokonaisuus. Yleisten alueiden turvallisuuteen, huomioiden koko Hirvaskankaan kokonaisuus, tulee kiinnittää erityistä huomiota. Teknisellä lautakunnalla ei ole kaavaehdotukseen muuta huomautettavaa. Käsittely: Päätös: Raimo Poikonen esitti, että Hirvimäen kaavan valmistelu keskeytetään. Tekninen lautakunta oli yksimielisesti Poikosen esityksen kannalla. Tekninen lautakunta päätti esittää kaupunginhallitukselle kaavaehdotuksen lausuntona, että Hirvimäen alueen kaavoittaminen tulisi keskeyttää. Kaavoittaminen tulisi keskittää 4- tien itäpuolelle Koiviston kylän alueelle. Hirvimäellä eikä sen läheisyydessä ole olemassa olevaa kunnallistekniikkaa. Lisäksi lautakunta katsoi,että soranottoalueiden läheisyys luo turvallisuusriskin tuleville asukkaille. Lautakunta totesi myös, että Hirvimäen alueen oppilaille joudutaan järjestämään koulukyyditys Koiviston koululle Tekninen johtaja jätti päätöksestä eriävän mielipiteen

24 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Kaupunginhallitus Tekninen lautakunta Nakertajan itäosan asemakaavan muutos (Suolahti) KH Suolahdessa Suolahdentien ja rautatien väliselle alueelle on laadittu luon nos asemakaavan muutokseksi. Kaavahanke on saatettu vireille kau pun gin hal li tuk ses sa vuoden 2009 kaa voi tus kat sauksen hyväksymisen yhteydessä. Suunnittelualueen pinta-ala on runsaat 50 ha. Suunnittelun tavoitteena on tutkia radanvarsialueen maan käyt tömah dol li suu det esim. työpaikkarakentamiseen ja uusia Suo lah dentien ja radan väliseltä asuntoalueelta vanhentunut asemakaava (van him mat osat asemakaavasta ovat 1940-luvulta). Vanhentuneet kaa va mer kin nät ja määräykset uusitaan nykyisten ohjeiden mu kaisik si ja tarkistetaan aluevarauksien tarkoituksenmukaisuus. Työn yhtey des sä myös nimetään nykyisessä kaavassa nimeämättä jääneitä vi her aluei ta. Kaavaluonnoksessa on osoitettu katuverkko olemassa olevan ti lanteen pohjalta. Voimassa olevan kaavan mukainen Suolahdentieltä Leh to ka dun liittymän kohdalta radan ylitse Suojarinteen länsipuolelle joh ta va yleisen tien varaus on poistettu tarpeettomana ja kaavoitettu Leh to ka tu nykytilanteen mukaisena. Entisen hyppyrimäen ala puo lelle voimassa olevassa kaavassa merkittyä Hiihtokatua on lyhennetty ja muutettu kadun nimi Viljaminkujaksi. Viljaminkujaa pitkin järjestetään kulkuyhteys radan varren teollisuusja varastorakennusten tonteille (T-3). Osittain rakentamattomia T-3 - aluei ta on myös Lastaustien alkupäässä sekä Lehtokadun ja radan vä li sel lä alueella. Nykyisin yksityisessä omistuksessa oleva rautatieasema on kaa voitet tu palvelurakennusten alueeksi, jolla sallitaan yksityiset ja julkiset pal ve lut, liike- ja toimistotilat sekä ympäristöhäiriöitä ai heut ta mat tomat työtilat. Rakennukseen saisi luonnoksen mukaan sijoittaa myös yh den pääkäyttötarkoitukseen liittyvän korkeintaan 80 m 2 :n asunnon. Asemarakennus on määritelty Äänekosken rakennusinventoinnissa pai kal li ses ti, historiallisesti, maisemallisesti ja rakennushistoriallisesti mer kit tä väk si rautatieympäristön asemarakennukseksi ja sille esi tetään kaavaluonnoksessa suojelumerkintää: asemarakennuksen ulko asu tulee säilyttää. Myös vesitorni on merkitty suojeltavaksi ra kennuk sek si. Pääosiltaan rakennetut pientaloalueet on kaavoitettu AO-mer kin nällä, mikä sallii tonteille myös paritalojen rakentamisen. Luonnoksessa on muutamia pienehköjä tonttialueiden rajausten tarkistuksia, mm.

25 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Kaupunginhallitus Tekninen lautakunta Kaupunginjohtajan ehdotus: pien ten rakentamattomien tonttien liittämisiä olemassa oleviin tonttei hin. Viheralueet on kaavoitettu lähivirkistysalueiksi (VL), jolloin niitä ei ole tar koi tet tu rakennetuiksi puistoiksi. Alueen keskeinen viheralue en tisen hyppyrimäen ympärillä on nimetty Tiitisenmäenpuistoksi. Liitteenä toimitetaan kaavakartta sekä osallistumis- ja ar vioin ti suunni tel ma. Muuhun kaava-aineistoon voi tutustua kaupungintalolla kaavoi tus yk si kös sä. (valmistelu kaavoituspäällikkö Olli Kinnunen, puh ) Kaupunginhallitus hyväksyy, että Nakertajan itäosan asemakaavan muu tok sen valmisteluvaiheen kuuleminen suoritetaan päivä tyn kartan perusteella. Pyydetään luonnoksesta lausunnot tekniseltä lautakunnalta, ym päris tö lau ta kun nal ta, Äänekosken Energia Oy:ltä, Keski-Suomen ELY-kes kuk sel ta, Keski-Suomen museolta ja Liikennevirastolta. Annetaan kaavoituspäällikölle oikeus tehdä teknisluonteisia tar kistuk sia nähtäville asetettavaan kaava-aineistoon. Päätös: Hyväksyttiin TELA 45 Äänekosken kaupunginhallitus pyytää tekniseltä lautakunnalta lausuntoa Nakertajan itäosan valmisteluvaiheen luonnoksesta. Kaavaluonnoksessa on osoitettu katuverkko olemassa olevan tilanteen pohjalta. Voimassa olevan kaavan mukainen Suolahdentieltä Lehtokadun liittymän kohdalta radan ylitse Suojarinteen länsipuolelle johtava yleisen tien varaus on poistettu tarpeettomana ja kaavoitettu Lehtokatu nykytilanteen mukaisena. Entisen hyppyrimäen alapuolelle voimassa olevassa kaavassa merkittyä Hiihtokatua on lyhennetty ja muutettu kadun nimi Viljaminkujaksi. Liikennevirasto on poistanut tasoristeyksen Lehtokadun päästä, koska se ei täyttänyt turvallisuusmääräyksiä. Kaavamuutos luo edellytykset radan alittavan kevyen liikenteen alikulkutunnelin rakentamiselle Nakertajan alueen ja Suojarinteen välillä, jolloin voidaan muodostaa turvallinen kulkuyhteys suunnittelualueelta Telakkakadun koulun suuntaan.

26 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Kaupunginhallitus Tekninen lautakunta Teknisen johtajan ehdotus: Kaavamuutoksen liikenteelliset vaikutukset autoliikenteen osalta eivät ole merkittäviä kaavamuutoksen pohjautuessa nykyiseen katuja tieverkkoon sekä liittymäjärjestelyihin. Kaavakartta ja -luonnos ovat oheismateriaalina. Kaava-aineistoon kokonaisuudessaan voi tutustua kaupungin kotisivuilla osoitteessa: kaavoituspalvelut/kaavat. (valmistelu rakennuttaja p ) Tekninen lautakunta päättää, ettei sillä ole huomauttamista Nakertajan itäosan valmisteluvaiheen kaavaluonnoksesta. Päätös: Hyväksyttiin

27 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Tekninen lautakunta Ääneniemen koillisrannan asemakaava ja asemakaavan muutos 217/ /2014 KH Ääneniemen koillisrannalle noin 1,5 km etäisyydelle Äänekosken keskustasta on laadittu asemakaava ja asemakaavan muutos. Vajaan 70 ha:n laajuinen suunnittelualue on kokonaisuudessaan kaupungin omistuksessa ja se sijoittuu Keiteleen rannalle käsittäen 1,3 km rantaviivaa. Kaava muodostaa viidennen ja viimeisen vaiheen Ääneniemen alueen kaavoittamisesta asumiskäyttöön. Alue on Äänemäen laskettelurinnettä lukuunottamatta rakentamaton ja pääosiltaan vailla asemakaavaa. Kaava on tullut vireille kaavoituskatsauksen 2014 yhteydessä. Äänekosken kaupunginhallitus on hyväksynyt kaavoituskatsauksen Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu on pidetty Keski-Suomen ELY-keskuksessa Suunnittelualueen itäreuna avautuu koillisen suuntaan Keitele-järvelle ja alueelle on tyypillistä huomattavat korkeuserot. Korkeuseroa Keitele-järven tasolta kaava-alueen eteläosassa sijaitsevan Äänemäen laskettelurinteen päälle on 80 metriä. Näkymien pituus suunnittelualueelta Keiteleen vastarannoille on jopa 2-5 km. Alueelle on laadittu keväällä 2014 luontoselvitys (Tmi Pohjanmaan luontotieto), jossa on nostettu esille kahdeksan huomionarvoista luontokohdetta. Pohjoisosan maasto on kuivahkoa ja paikoin kivikkoista kangasta, mutta alueen eteläosassa esiintyy myös tuoretta lehtometsää ja mm. kosteaa saniaislehtoa. Kasvillisuudesta puuttuu kaikkein vaateliain lehtolajisto. Eteläosasta on löydetty yksi liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikka. Huomionarvoisia ovat myös rannan hiekkaiset poukamat, mm. Hernevalkama. Alueelle on kaavaluonnoksessa suunniteltu noin 130 pientalotonttia, joista 20 on omarantaisia. Tonttimäärä on riippuvainen muutamien kookkaiden korttelialueiden toteutuksesta: alueet on mahdollista jakaa pienemmiksi tonteiksi tai toteuttaa laajempina kokonaisuuksina. Kolmisenkymmentä tonttia sijoittuu kaava-alueen pohjoisosaan Mörtin alueen jatkeeksi pääasiassa Jaakopintien alueelle. Mörtin alueella ei ole omarantaisia tontteja. Selänteen päälle loivaan rinnemaastoon sijoittuvilta tontelta on avarat näkymät Äänekosken sataman ja/tai Keiteleen suuntaan koilliseen. Ääneniementien päähän on suunniteltu laaja kortteli ryhmämuotoista