Maa- ja metsätalousministeriö MINVA MMM

Transkriptio

1 Maa- ja metsätalousministeriö MINVA MMM RO Fallenius Sanna-Helena(MMM) Viite Asia Maatalous- ja kalastusneuvosto Maatalous- ja kalastusneuvosto kokoontuu Brysseliin Maltan puheenjohtajuuskauden ensimmäiseen kokoukseen. Suomea kokouksessa edustaa maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen. Puheenjohtajamaa Malta esittelee neuvostolle puheenjohtajuuskautensa työohjelman. Suomi ottaa esittelyn tiedoksi. Maatalous- ja kalastusneuvosto käy keskustelun kansainvälisestä kaupasta ja tutkimuksesta kahdenvälisten kauppasopimusten kumulatiivisista taloudellista vaikutuksista EU:n maatalouteen. Suomi on pieni avoin talous ja EU:n kattavan kauppa-agendan vahva tukija. Kauppasopimukset sisältävät maataloussektorin kannalta sekä mahdollisuuksia että uhkia. Avautuvat markkinat antavat Euroopan kilpailukykyisille tuottajille mahdollisuuden kasvaa. Osa maataloustuotteista on kuitenkin luokiteltava herkiksi, ja niiden kohdalla kaupan täydellinen vapauttaminen ei ole mahdollista. Suomi pitää tärkeänä, että kauppapolitiikka ja maatalouspolitiikka tukevat vastavuoroisesti toisiaan. Eurooppa tarvitsee jatkossakin vahvan yhteisen maatalouspolitiikan. Politiikan on myös oltava tasapainoista EU:n jäsenmaiden ja alueiden suhteen Komissio kertoo maatalous- ja kalastusneuvostolle kertomuksestaan liittyen nk. maitoalan pakettiin. Neuvosto keskustelee kertomuksesta ja markkinatilanteesta puheenjohtajamaan esittämien kysymysten pohjalta. Suomi ottaa komission kertomuksen maitoalan paketista tiedoksi. Suomen mielestä tässä vaiheessa on aikaista ja myös vaikea arvioida mikä on ollut tukitoimenpiteiden vaikutus ja toisaalta globaalisti vähitellen parantuneen markkinatilanteen vaikutus maataloustuotteiden markkinatilanteeseen. Suomi pitää maitopaketin toimenpiteitä tärkeinä ja yhtyy komission päätelmiin ja on valmis tukemaan toimenpiteiden jatkoa myös 2020 jälkeen. Suomi tukee myös toimenpiteitä, joilla tulevassa CAP-uudistuksessa voitaisiin parantaa epäsuotuisten alueiden tuottajien asemaa.

2 Asialista: MAATALOUS- JA KALASTUSNEUVOSTON KOKOUS BRYSSELISSÄ (19) Sivu 1. Esityslistan hyväksyminen Lainsäädäntökäsittelyt (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 16 artiklan 8 kohdan mukainen julkinen käsittely) 2. (mahd.) A-kohtien luettelon hyväksyminen Muut kuin lainsäädäntöasiat 3. (mahd.) A-kohtien luettelon hyväksyminen 4. Puheenjohtajavaltion työohjelma 3 = Puheenjohtajavaltio esittelee (Neuvoston työjärjestyksen 8 artiklan 2 kohdan mukainen julkinen keskustelu) 5. Kansainvälinen kauppa 6 Tutkimus vapaakauppasopimuksiin sisällytettyjen maataloustuotteita koskevien myönnytysten vaikutuksista = Keskustelu 6. Markkinatilanne ja maitoalan pakettia koskeva kertomus 11 = Komission tiedotusasia = Keskustelu Muut asiat 7. Päätelmät maksajavirastojen johtajien 40. konferenssista 16 (Bratislava, lokakuuta 2016) = Slovakian valtuuskunnan tiedotusasia

3 Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM RO Kahilampi Vesa(MMM) (19) Asia Puheenjohtajamaa Maltan työohjelma Kokous Maatalous- ja kalastusneuvosto U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Pääasiallinen sisältö Malta esittelee maatalouden erityiskomitealle puheenjohtajakauden työohjelmansa. Suomi ottaa Maltan työohjelman esittelyn tiedoksi. Maatalous Malta nostaa prioriteetiksi maatalouden sopeutumiskyvyn parantamisen ilmastonmuutokseen nähden. Erityinen huomio työohjelmassa annetaan tutkimus- ja kehitystyölle vesijärjestelmien hallinnassa. Maa seuraa myös markkinatilanteen kehittymistä pj-kautensa aikana sekä pohtii mahdollisten jatkotoimien sisältöä ja tarpeellisuutta. Malta sitoutuu myös jatkamaan aiempien puheenjohtajamaiden työtä kesken olevien kokonaisuuksien kuten Omnibus -asetuksen ja luomuasetuksen loppuun saattamiseksi. Metsät Malta pyrkii edistämään kestävän metsänhoidon kansainvälistä tunnettuutta sekä lakien ja sääntöjen mukaisen kansainvälisen puukaupan asemaa. Malta pyrkii myös neuvottelemaan tasapainoisen ja kestävän metsänhoidon ansiot huomioon ottavan EU:n kannan toukokuussa 2017 pidettävään YK:n metsäfoorumin kokoukseen. Eläin- ja kasvinterveys Malta aikoo edistää eläin- ja kasvinterveyden resilienssiä tukemalla EU:n ja lähialueiden korkeampaa valmiustasoa ja edistämällä tietoisuutta tautien torjumiseksi. Maa jatkaa myös mikrobiresistenssin vastaista työtä pyrkimällä edistämään eläinlääkkeitä ja lääkerehuja koskevien asetusten etenemistä.

4 4(19) Yhteinen kalastuspolitiikka Kalastuspolitiikka varsinkin Välimerellä on Maltalle keskeinen painopiste. Malta painottaa olevansa vahvasti sitoutunut kalakantojen kestävyyden parantamiseen sekä uudistetun yhteisen kalastuspolitiikan toimeenpanoon. Teknisten toimenpiteiden asetuksen osalta Malta pyrkii luomaan pj-kauden aikana neuvoston yleisnäkemyksen sekä aloittamaan trilogineuvottelut. Atlanttisen tonnikalan suojelua koskeva ICCAT-sopimuksesta annettu asetus etenee myös trilogeihin Maltan kauden aikana. Pohjanmeren pohjakalakantoja koskevaa monivuotista suunnitelmaa käsittelevän asetuksen osalta Malta pyrkii saavuttamaan kauden aikana neuvoston yleisnäkemyksen. Lisäksi maa jatkaa työtä avoinna olevien kysymysten ja komission tuoreiden esitysten kanssa. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Kyseessä on tiedotusasia. Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely Malta esittelee ohjelmansa Euroopan parlamentin täysistunnossa EU18- jaosto (Maatalous ja elintarvikkeet) ja EU-ministerivaliokunta Suuri valiokunta (kirjallinen menettely) Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat Maltan työohjelma Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Ylitarkastaja Vesa Kahilampi, MMM/EUKA, puh ,

5 5(19) EUTORI-tunnus Liitteet Viite

6 Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM RO Schulman Markus (19) Asia Kansainvälinen kauppa/tutkimus kahdenvälisten kauppasopimusten kumulatiivisista taloudellisista vaikutuksista EU:n maatalouteen Kokous Maatalous- ja kalastusneuvosto U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Maatalous- ja kalastusneuvosto käy keskustelun kansainvälisestä kaupasta ja tutkimuksesta kahdenvälisten kauppasopimusten kumulatiivisista taloudellista vaikutuksista EU:n maatalouteen. Asiasta keskusteltiin myös maatalouden erityiskomiteassa Puheenjohtaja on esittänyt seuraavan kysymyksen ministereille ohjaamaan keskustelua neuvostossa: Ottaen huomioon tutkimuksessa kahdenvälisten vapaakauppasopimusten kumulatiivisista taloudellisista vaikutuksista EU:n maatalouteen esiin nostetut vahvuudet ja heikkoudet, mikä on arvionne nykyisen kolmansia maita koskevan strategian merkityksestä? Suomi on pieni avoin talous ja EU:n kattavan kauppa-agendan vahva tukija. Niin kuin komission laatima tutkimuskin osoittaa, kauppasopimukset sisältävät maataloussektorin kannalta sekä mahdollisuuksia että uhkia. Avautuvat markkinat antavat Euroopan kilpailukykyisille tuottajille mahdollisuuden kasvaa. Osa maataloustuotteista on kuitenkin luokiteltava herkiksi, ja niiden kohdalla kaupan täydellinen vapauttaminen ei ole mahdollista. Maataloussektorin kannalta suurimmat haasteet liittyvät EU/Mercosur - neuvotteluihin. Vastaavasti esimerkiksi Japani-neuvottelut tarjoaa mahdollisuuksia kasvattaa maatalousvientiä. On tärkeää, että kauppapolitiikka ja maatalouspolitiikka tukevat vastavuoroisesti toisiaan. Eurooppa tarvitsee jatkossakin vahvan yhteisen maatalouspolitiikan. Politiikan on myös oltava tasapainoista EU:n jäsenmaiden ja alueiden suhteen. Maataloustuotteiden markkinoillepääsyn realisoitumisessa terveys- kasvinsuojelutoimien (SPS) merkitys on keskeinen. Tullien ulkopuolisten kaupan esteiden ja perusteettomien kauppaa haittaavien toimien poistamiseen vientimarkkinoilla on kiinnitettävä erityistä

7 7(19) huomiota. Sopimukset eivät myöskään saa johtaa elintarviketurvallisuuden heikkenemiseen unionin alueella. Myös kauppasopimusten toimeenpanoon on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota. On tärkeää, että neuvotteluissa EU puolustaa omia arvojaan mukaan lukien ympäristö ja eläinten hyvinvointi. Pääasiallinen sisältö Euroopan unioni on solminut kahdenvälisiä vapaakauppasopimuksia usean maan kanssa. Eräiden maiden kanssa neuvottelut sopimuksesta ovat käynnissä, ja EU:n komissio on ilmoittanut aikeistaan esittää neuvottelujen aloittamista lähitulevaisuudessa tiettyjen maiden kanssa. Vapaakauppasopimukset avaavat markkinoita eurooppalaisen maatalous- ja elintarviketuotannon viennille. Avautuvat markkinat merkitsevät kuitenkin myös tuonnin helpottumista ja kilpailun kiristymistä EU:n alueella. Monet EU:n jäsenmaista, ml. Suomi, ovat tuoneet esiin tarpeen selvittää kattavasti kauppasopimusten maatalousmyönnytysten yhteisvaikutuksia eurooppalaiselle maataloudelle. Komissio on aiemmin laatinut vaikutusanalyysejä neuvoteltavista sopimuksista, mutta osa niistä on useita vuosia vanhoja, eikä selvitystä sopimusten yhteisvaikutuksista ole komission taholta aiemmin tehty. Marraskuun neuvostossa komissio esitteli tutkimuksen tulevien kauppasopimusten kumulatiivisista talousvaikutuksista EU:n maatalouteen. Tutkimuksen tulokset kuvaavat tilannetta, jossa EU on solminut vapaakauppasopimuksen Kanadan, Vietnamin, USA:n, Mercosur-ryhmän, Japanin, Thaimaan, Indonesian, Filippiinien, Australian ja Uuden Seelannin kanssa. Lisäksi tutkimus huomioi Turkin ja Meksikon kanssa solmittujen sopimusten uudistamisen. Tutkimus esittää vaikutukset suhteessa perusuraan, johon jo sisältyvät aiemmin solmitut sopimukset. Kyseessä on kaavamainen simulaatio, jota ei ole tarkoitettu ennusteeksi. Tutkimuksella pyritään kuitenkin tunnistamaan herkkyyksiä ja mahdollisesti offensiivisia intressejä. Tutkimus esittää kaksi vaihtoehtoista mallia, joista ensimmäisessä vapautetaan 97 % tullinimikkeistä kokonaan ja alennetaan jäljelle jääneitä tulleja 25 %. Toisessa mallissa 98,5 % nimikkeistä vapautetaan ja 1,5 % tulleista alennetaan 50 %. Tutkimus ei tee olettamuksia tullikiintiöistä tai muista kuin tullimuotoisista kaupan esteistä, jotka kuitenkin ovat todellisten sopimusten ja kauppasuhteiden oleellisia osatekijöitä. Käytännössä herkkien tuotteiden markkinoillepääsyä voidaan rajoittaa tullikiintiöin, jolloin alennettua tullia kannetaan vain kiintiön sisäiseltä tuonnilta. Tutkimuksen mukaan erityisesti eurooppalaisella maitosektorilla ja sianlihalla on mahdollisuus hyötyä avautuvista markkinoista. Toisaalta analyysi paljastaa naudanlihan, riisin sekä joiltain osin siipikarjalihan ja sokerin haavoittuvuuden kasvavan tuonnin edessä. Tammikuun neuvostossa ministereillä on mahdollisuus keskustella tutkimuksesta.

8 Suomessa LUKE ja VATT ovat tutkineet EU:n ja USA:n välisen TTIP-sopimuksen mahdollisia vaikutuksia Euroopan ja Suomen maatalouteen. Tutkimuksessa on mallinnettu tullien poistumisen lisäksi muutoksia tullien ulkopuolissa esteissä. Tutkimuksen mukaan kaupan täysi vapauttaminen USA:n kanssa kasvattaisi merkittävästi erityisesti lihatuotteiden tuontia USA:sta. Jos osa tullien ulkopuolisista esteistä säilyy, tuonnin lisääntyminen jää vähäisemmäksi. Tullien ulkopuolisilla esteillä, kuten kasvin- ja eläinterveyteen liittyvillä tai muilla teknisillä esteillä on merkittävä vaikutus siihen, miten markkinoillepääsy realisoituu. Tuonnin kasvu voi myös jäädä merkittävästi pienemmäksi, jos kuluttajat preferoivat eurooppalaisia tuotteita tuontituotteiden sijaan. Kasvava tuonti ei selvityksen mukaan suuntautuisi juurikaan Suomeen, vaan vaikutukset täällä syntyisivät yhteismarkkinoiden kautta. EU:n keskeiset voimassa tai neuvotteluvaiheessa olevat kauppasopimukset: EU/Kanada vapaakauppasopimus (CETA) 8(19) Vuonna 2009 aloitetut neuvottelut saatiin päätökseen vuoden 2014 elokuussa. Sopimus allekirjoitettiin ja sitä aletaan soveltaa väliaikaisesti pääosiltaan keväällä 2017 sen jälkeen, kun Euroopan parlamentti (EP) on sopimuksen hyväksynyt. Sopimuksen seurauksena Kanada tulee poistamaan tullinsa 91,7 %:ssa maatalousnimikkeistä ja EU 93,8 %:ssa maatalousnimikkeistä. Osa alennuksista tapahtuu siirtymäajan puitteissa. Koko tavarakaupassa vastaavat luvut ovat 98,6 % Kanadan osalta ja 98,7 % EU:n osalta. Jäljelle jäävät nimikkeet ovat osittain kaupan vapauttamisen ulkopuolella; osittain nimikkeissä avataan tullikiintiöitä. Sopimus ei muuta EU:n standardeja terveyden, elintarviketurvallisuuden tai ympäristön osalta. Sopimus on hyväksyttävä EP:n lisäksi aikanaan myös kansallisissa parlamenteissa. EU/USA vapaakauppaneuvottelut (TTIP) Neuvottelut EU:n ja USA:n välisestä kauppa- ja investointikumppanuudesta aloitettiin vuonna Neuvottelujen tavoitteena on WTO-sitoumuksia pidemmälle menevä laajaalainen ja vastavuoroinen kaupan vapauttaminen ja sääntely-yhteistyön syventäminen. Neuvotteluissa on käyty viisitoista neuvottelukierrosta. Syksyn aikana pyrittiin pääsemään teknisellä tasolla mahdollisimman pitkälle USA:n nykyhallinnon kanssa. USA:n uuden hallinnon halukkuudesta jatkaa neuvotteluja ei ole tietoa. EU/Mercosur vapaakauppaneuvottelut Mandaatti vapaakauppasopimuksen neuvottelemiseksi Mercosur -ryhmän kanssa hyväksyttiin jo vuonna Neuvottelut olivat kuitenkin keskeytyneinä usean vuoden ajan toisistaan liiaksi poikkeavien tavoitteiden vuoksi. Osapuolet vaihtoivat uudistetut neuvottelutarjoukset keväällä 2016 ja viimeisin neuvottelukierros käytiin lokakuussa Maataloustuotteiden markkinoillepääsyn parantaminen on Mercosur-maille keskeinen tavoite, ja mailla on kilpailukykyinen ja vientiin suuntautunut

9 9(19) maataloussektori. Tarjousten vaihdon yhteydessä useat EU-maat toistivat pyyntönsä komissiolle kattavan vaikutusanalyysin laatimiseksi. EU/Japani Japanin kanssa EU on käynyt vapaakauppaneuvotteluja vuodesta 2013 ja neuvottelukierroksia on ollut jo seitsemäntoista. Tavoitteena on kattava sopimus, joka kattaa kaikki kaupankäynnin alueet. Japani-neuvotteluissa EU on kiinnittänyt erityistä huomiota tullien ulkopuolisiin kaupan esteisiin. EU:n ja Japanin välisiin neuvotteluihin on vaikuttanut myös Tyynenmeren kumppanuutta (TPP) koskeva sopimus. Japani on EU:lle potentiaalisesti merkittävä markkina-alue maataloustuotteille. EU/Etelä-Korea vapaakauppasopimus EU:n ja Etelä- Korean välinen vapaakauppasopimus astui väliaikaisesti voimaan vuonna 2011 ja lopullisesti joulukuussa Sopimus oli silloin kattavin EU:n neuvottelema kahdenvälinen kauppasopimus, joka on muun muassa poistanut tullit maiden väliseltä kaupalta joitakin maataloustuotteita lukuun ottamatta. Sopimus on merkittävästi kasvattanut EU:n vientiä Etelä-Koreaan. EU:lla on voimassa olevat kauppasopimukset myös esimerkiksi Chilen, Meksikon ja Etelä-Afrikan kanssa. Singaporen ja Vietnamin kanssa neuvottelut on saatu päätökseen, mutta sopimukset eivät ole vielä voimassa. EU neuvottelee sopimuksista Intian, Filippiinien, Thaimaan, Malesian ja Indonesian kanssa, ja komissio valmistelee neuvottelujen aloittamista suurten maatalousviejien Australian ja Uuden Seelannin kanssa. Kauppa AKT-maiden kanssa perustuu EPA-sopimuksiin ja markkinoillepääsyasetuksen antamiin kauppaetuihin. WTO Kahdenväliset vapaakauppasopimukset ovat yleistyneet osittain monenvälisen WTO:ssa tapahtuvan sopimisen hidastumisen vuoksi. Työ WTO:ssa keskittyy nyt muun muassa vuoden 2017 lopulla pidettävän ministerikokouksen valmisteluun, jossa maatalouden sisäinen tuki noussee keskeisten aiheiden joukkoon. Markkinoillepääsyn osalta eteneminen ei tällä hetkellä vaikuta todennäköiseltä. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely - Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely Komissaarit Hogan ja Malmström kertoivat parlamentin AGRI- ja INTA-valiokunnille kauppaneuvotteluiden vaikutuksista maatalouteen EU18- jaosto (maatalous- ja elintarvikkeet) EU-ministerivaliokunta

10 Suuri valiokunta (kirjallinen menettely) 10(19) Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset - - Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat - Komission julkaisema raportti kauppasopimusten kumulatiivisista vaikutuksista Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot EUTORI-tunnus MMM/RO/EUKA, ylitarkastaja Markus Schulman, puh , markus.schulman@mmm.fi Liitteet Viite

11 Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM RO Sandholm Pekka (19) Asia KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE: Maitoalan markkinatilanteen kehittyminen ja maitoalan paketin säännösten soveltaminen Kokous Maatalous- ja kalastusneuvosto U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Komissio kertoo maatalous- ja kalastusneuvostolle kertomuksestaan liittyen nk. maitoalan pakettiin. Neuvosto käy asiasta ja yleisestä markkinatilanteesta keskustelun puheenjohtajamaan esittämien kysymysten pohjalta. Suomi ottaa komission kertomuksen maitoalan paketista tiedoksi. Puheenjohtajamaa on esittänyt ministerikeskustelua varten kaksi kysymystä: a) Yleiseen markkinatilanteeseen liittyen, miten arvioisitte syyskuussa 2016 hyväksytyn markkinoiden tukipaketin tehokkuutta? Suomen mielestä tässä vaiheessa on aikaista ja myös vaikea arvioida mikä on ollut tukitoimenpiteiden vaikutus ja toisaalta globaalisti vähitellen parantuneen markkinatilanteen vaikutus maataloustuotteiden markkinatilanteeseen. Suomi näkee kuitenkin yhteisvaikutuksen positiivisena. Maitomarkkinoiden tilanne on vakiintunut tällä hetkellä. Maidontuotannon vähentämiseksi myönnetyllä tuella (Komission delegoitu asetus (EU) 2016/1612 tuen myöntämisestä maidontuotannon vähentämiseksi) saavutettiin koko Euroopan tasolla nopeasti toivottu tuotannon vähentämistavoite, kun lisäksi monet jäsenvaltiot toteuttivat ja toteuttavat vastaavia tuotannon tasapainottamistoimia mukauttamistuella (Komission delegoitu asetus (EU) 2016/1613 poikkeuksellisesta mukautustuesta maidontuottajille ja muiden kotieläintuotantoalojen viljelijöille). Suomen osalta maidontuotannon vähentämistuessa hakijoita oli molemmilla sekä loka-joulukuun 2016 että marraskuun tammikuun 2017 vähentämisjaksoilla. Vähentämistuen toimivuuden arviointi on vielä kesken Suomen osalta, koska toimeenpano on vielä maksujen osalta kesken. Mukautustuen osalta Suomen maidontuotannon vähentämisjakso ajoittuu tammitoukokuulle 2017, joten tehokkuuden arviointi on ennenaikaista. Hakemusten perusteella mukauttamistukeen osallistujilla oli halukkuutta hillitä maidontuotantoa merkittävästi. Toimenpiteen rahoitus tuli sidotuksi lähes täysimääräisesti. Tukipaketin tehokkuuden

12 12(19) kannalta olennaista on toimenpiteiden oikea-aikaisuus ja se miten markkinoilla odotukset tukitoimenpiteiden vaikutuksista hinnoitellaan. Myös interventio-ostot ja yksityisen varastoinnin tuki ovat antaneet markkinoille tarpeellisen turvaverkon ja perusedellytykset tuotannon jatkumiselle. Suomen mielestä olisi syytä edelleen pohtia erilaisia toimenpiteitä mahdollisesti tulevien markkinakriisien helpottamiseksi. Suomen mielestä olisi syytä pohtia esimerkiksi sellaisia tasapainottamistoimenpiteitä, joiden säädöspohja, rahoitus ja toimeenpano olisi suunniteltu siten, että ne olisivat nopeammin ja sujuvammin käytettävissä rajusti heikentyvässä markkinatilanteessa. On myös syytä pohtia, miten voidaan parantaa maidontuottajien mahdollisuutta reagoida markkinatilanteen nopeasti heikentyessä. Maitoalan paketin toimenpiteet eivät toimineet viimeisimmän kriisin aikana riittävän nopeasti. Pääasiallinen sisältö b) Onko maitoalan paketti osoittautunut käyttökelpoiseksi viime vuosien aikana ja näettekö tarpeellisena sen soveltamisen jatkamisen vuoden 2020 jälkeen, kuten komissio raportissa ehdottaa? Suomessa maidontuotannossa on vahva osuustoiminta eikä maitopaketista ole ollut merkittävää hyötyä. Suomi pitää kuitenkin maitopaketin toimenpiteitä tärkeinä ja yhtyy komission päätelmiin ja on valmis tukemaan toimenpiteiden jatkoa myös 2020 jälkeen. Suomi tukee myös toimenpiteitä, joilla tulevassa CAP-uudistuksessa voitaisiin parantaa epäsuotuisten alueiden tuottajien asemaa. Maitoalan paketista ei nimittäin katsota olleen erityistä hyötyä epäsuotuisten alueiden tuottajille. Suomi myös kannustaa komissiota selventämään tuottajaorganisaatioiden kilpailuoikeudellista asemaa esimerkiksi laatimalla kaikkia tuottajaorganisaatioita koskevat kilpailuoikeudelliset suuntaviivat. 1. Tausta Komissio julkaisi 24. marraskuuta toisen kertomuksen maitopaketista. Tämä kertomus oli tarkoitus antaa vasta vuonna 2018, mutta maitoalan vaikean markkinatilanteen takia kertomusta päätettiin aikaistaa. Kertomuksissa tuli arvioida erityisesti maidontuottajiin ja maidontuotantoon epäsuotuisilla alueilla kohdistuvia vaikutuksia ja käsitellä mahdollisia kannustimia, joilla tuottajia rohkaistaan liittymään yhteistuotantosopimuksiin. Maitopaketin tavoitteena oli vahvistaa maidontuottajien asemaa maidontoimitusketjussa ja valmistella alaa markkinasuuntautuneempaa, kiintiöiden poiston jälkeistä ja kestävämpää tulevaisuutta varten pyrkien erityisesti ottamaan oppia vuoden 2009 maitomarkkinoiden kriisistä. Maitopaketti vuodelta 2012: Annettiin jäsenvaltioille mahdollisuus säätää maidontuottajien ja -jalostajien väliset kirjalliset sopimukset pakollisiksi ja viljelijöillä mahdollisuus tietyissä rajoissa mahdollisuus neuvotella sopimusehdoista kollektiivisesti tuottajaorganisaatioiden kautta. Vahvistettiin toimialakohtaisia organisaatioita koskevat EU-säännöt, joiden ansiosta maitoalan toimitusketjun toimijat voivat tehdä yhteistyötä ja jäsenvaltiot voivat tietyin edellytyksin säädellä alkuperäsuojattujen juustojen tarjontaa. Lisäksi se sisältää toimenpiteitä, joilla parannetaan markkinoiden avoimuutta.

13 Maitopaketin toimenpiteitä sovelletaan vuoden 2020 puoliväliin saakka. 13(19) 2. Markkinat Kertomuksessa komissio toteaa maidon erinomaisen markkinatilanteen vuodenvaihteessa 2013/2014 kääntyneen heikommaksi Kiinan kysynnän heikkenemisen ja Venäjän tuontikiellon ja toisaalta edelleen kasvaneen tarjonnan vuoksi. Komissio on soveltanut turvaverkon säännöksiä syksystä 2014 lähtien ja syksyllä 2016 markkinatilanne on kääntynyt paremmaksi. Maitoalan keskipitkän aikavälin näkymiä komissio pitää suotuisina. EU:lla on siten mahdollisuus parantaa asemaansa ja osuuttaan maailmanmarkkinoilla. 3. Maitopaketin säännösten soveltaminen Kertomuksen mukaan säännösten soveltaminen, erityisesti tuottajaorganisaatiota ja kollektiivisia neuvotteluja koskevat säännöt, on vähäisempää jäsenvaltioissa, joissa on vahva osuuskuntatoiminta. Osuuskuntien ulkopuolella olevia maitotoimituksia, joita tuottajaorganisaatioita ja kollektiiviset neuvottelut koskevat, on 36 prosenttia kaikista EU:n maitotoimituksista. Suomessa osuuskunnat keräävät lähes 90 prosenttia maidosta. Pakollisten sopimusten piiriin kuuluu 41 prosenttia EU:n maitotoimituksista 13 jäsenvaltiossa. UK:ssa sovelletaan vastaavia vapaaehtoisia sääntöjä. Ranskassa sopimuksen vähimmäiskesto on peräti 5 vuotta. Pakollinen kirjallinen sopimus voi jäsenvaltiosta mukaan koskea sopimusta tai tarjousta. Tuottajaosuuskunnan ja sen jäsenen väliset sopimukset saattavat sisältää samantyyppisiä ehtoja, mutta eivät kuulu paketin soveltamisen piiriin. Vuoden 2015 loppuun mennessä oli hyväksytty 259 maitoalan tuottajaorganisaatiota ja yksi lammasalan tuottajaorganisaatio. Maidon tuottajaorganisaatiot kattavat 37 prosenttia osuuskuntien ulkopuolella toimitusta maidosta. Yli 90 prosenttia hyväksytyistä tuottajaorganisaatioista oli Saksassa, Italiassa ja Ranskassa. Tärkeimpinä syinä tuottajaorganisaatioiden vähäiseen osuuteen pidetään tuottajien puutteellisia tietoja ja perustamiseen liittyvä taloudellisen tuen puute (vaikka joissakin maissa osana maaseudun kehittämistä). Lisäksi hallintoa pidetään raskaana, kollektiivisia rakenteita pelätään historiallisista syistä, ei tunneta menestystarinoita ja kilpailuoikeudellinen epävarmuus. Useimmissa niistä maista joissa ei ole hyväksyttyjä tuottajaorganisaatioita, Suomi mukaan lukien, ei tuottajaorganisaatioita katsottu tarpeellisiksi osuustoiminnan hoitaessa vastaavia tehtäviä. Kollektiivisia neuvotteluja sovellettiin vuosina 2014 ja 2015 kuudessa jäsenvaltiossa, Saksassa osuus kokonaistoimituksista oli korkein, 45 prosenttia vuonna Kilpailuviranomaiset eivät puuttuneet näihin järjestelyihin.

14 14(19) Kaksi jäsenvaltiota on hyväksynyt sääntöjä suojatulla alkuperänimityksellä (SAN) tai suojatulla maantieteellisellä merkinnällä (SMM) varustetun juuston tarjonnan säätelemiseksi. Ne arvioivat toimenpidettä myönteisesti. Viidessä jäsenvaltiossa on hyväksytty yhteensä kymmenen toimialaorganisaatiota, joista Ranskassa kuusi. Nämä maat pitävät järjestelyä vähintään tyydyttävänä ja eräissä muissakin maissa on kiinnostusta toimialaorganisaatioiden toimintaan. Maitomarkkinoiden läpinäkyvyyden parantamiseksi edellytetty kuukausittainen maitomäärien ilmoittaminen on alkuvaikeuksien jälkeen toiminut melko hyvin. 4. Vaikutus epäedullisessa asemassa olevien alueiden maidontuottajiin ja -tuotantoon Maidontuotannossa ei ole yhdenmukaista määritelmää epäedullisessa asemassa olevalle alueelle, joten jäsenvaltioilla ei ollut yhdenmukaista oikeusperustaa sovellettavaksi. Viittä erilaista oikeusperustaa mainittiin. Luxemburgin, Latvian, Maltan ja Suomen maidontuotannosta 100 prosenttia tuotetaan epäsuotuisilla alueilla, kun taas esimerkiksi Viron tuotannosta vain 0,4 prosenttia. Jäsenvaltiot eivät raportoineet merkittäviä eroja epäsuotuisten ja muiden alueiden maidontuotannon kehityksessä. Osuuskuntien merkitys näyttää olevan suurempi epäsuotuisilla alueilla. Maitopaketin ei katsottu olevan erityisesti hyödyksi epäsuotuisten alueiden tuottajille tai tuotannolle. 5. Päätelmät Komissio toteaa maitopaketin jossakin määrin parantaneen maidontuottajien asemaa toimitusketjussa, mutta enemmän olisi tehtävissä. Erityisesti komissio ehdottaa toimenpiteitä tuottajaorganisaatioiden toiminnan kehittämiseksi ja niiden levittämiseksi laajemmin maidontuottajien keskuuteen. Komissio ehdottaa muun muassa, että tuottajaorganisaatioiden hyväksymiseen liittyvää hallinnollista byrokratiaa olisi vähennettävä ja ehtoja harmonisoitava jäsenvaltioiden välillä, jäsenvaltioiden olisi annettava tukea tuottajaorganisaatioiden perustamiseen maaseudun kehittämisohjelmasta, tuottajia olisi informoitava tuottajaorganisaatioiden mahdollisuuksista ja niiden kilpailuoikeudellista asemaa olisi selkiytettävä. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Komission raportti on annettu neuvoston ja parlamentin markkinajärjestelyasetuksen 1308/2013 artiklan 225 perusteella. Käsittely Euroopan parlamentissa Euroopan parlamentin AGRI-valiokunta kuullee komission esittelyn kertomuksesta alkuvuodesta 2017.

15 Kansallinen valmistelu 15(19) EU18-jaosto (maatalous ja elintarvikkeet) ja EU-ministerivaliokunta Eduskuntakäsittely Suuri valiokunta (kirjallinen menettely) Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Tuottajaorganisaatioista säädetään markkinajärjestelylaissa 999/2012 Taloudelliset vaikutukset Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat 14886/16 Komission kertomus maitoalan markkinatilanteen kehittyminen ja maitoalan paketin säännösten soveltaminen. Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot MMM/RO/MARY, Pekka Sandholm, p , pekka.sandholm@mmm.fi MMM/RO/EUKA, Sanna-Helena Fallenius, p , sannahelena.fallenius@mmm.fi EUTORI-tunnus Liitteet Viite

16 Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM RO Fallenius Sanna-Helena(MMM) (19) Asia Maatalous- ja kalastusneuvoston muut asiat Kokous Maatalous- ja kalastusneuvosto U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Pääasiallinen sisältö Maatalous- ja kalastusneuvoston kokouksen muissa asioissa käsitellään Slovakian pyynnöstä päätelmät maksajavirastojen johtajien 40. konferenssista. Muihin asioihin saattaa tulla myös Slovenian keskustelupyyntö liittyen komission delegoituun asetukseen. Suomi ottaa asiakohdat tiedoksi. a) Päätelmät maksajavirastojen johtajien 40. konferenssista (Bratislava, lokakuuta 2016) Slovakian valtuuskunta tiedottaa järjestämästään 40. maksajavirastojen johtajien konferenssista, joka järjestettiin Bratislavassa lokakuussa Konferenssin teemoina oli yhteisen maatalouspolitiikan (CAP:n) yksinkertaistaminen vuosien 2020 ja 2017 jälkeen sekä petosten ja väärinkäytösten torjumiseen liittyvät asiat. Konferenssissa järjestettiin kolme eri työpajaa, jotka koskivat muun muassa paikan päällä tapahtuvia valvontoja ja täydentävien ehtojen yksinkertaistamista. Suomesta konferenssiin osallistui delegaatio Maaseutuvirastosta. Konferenssin neljä yleistä päätelmää olivat 1) komission, Euroopan tilintarkastustuomioistuimen, komission petostentorjuntapääosaston (OLAF) ja jäsenmaiden yhteistyön vahvistaminen ja keskinäinen keskustelu CAP:n yksinkertaistamisesta, 2) viljelijöiden edustajien osallistuminen konferenssiin ja tietojenvaihto voi edesauttaa keskinäistä ymmärrystä CAP:n toimeenpanosta, 3) jäsenmaiden välisen yhteistyön ja tiedonvaihdon lisääminen maaseudun kehittämisrahaston varoihin liittyvissä petosepäilytapauksissa ja 4) jäsenvaltioiden ehdotusten huomioiminen, kun kehitetään toimia paikalla tapahtuvien valvontojen tehokkuuden parantamiseksi.

17 17(19) b) (mahd.) Komission toimivalta hyväksyä delegoituja säädöksiä viinien suojattua alkuperänimitystä tai maantieteellistä merkintää koskevista poikkeuksista Slovenian valtuuskunta on pyytänyt keskustelua liittyen komission aikomukseen hyväksyä delegoitu säädös viinien maantieteellistä merkintää koskevista poikkeuksista. Kyseessä on Teran -viini, joka on slovenialainen suojattu maantieteellinen merkintä. Komissiolla on aikomus antaa mahdollisuus nimen käyttöön myös toisessa jäsenmaassa. Slovenian mielestä tämä ei ole hyväksyttävää. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Kyseessä ovat neuvoston muut asiat. Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely Kyseessä ovat neuvoston muut asiat. EU18-jaosto (maatalous ja elintarvike) EU-ministerivaliokunta Suuri valiokunta (kirjallinen menettely) Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset - Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat /17 Maksajavirastojen johtajien konferenssin päätelmät 5285/17 Slovenian lähettämä tausta-asiakirja Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Ylitarkastaja Sanna-Helena Fallenius, MMM/RO/EUKA, puh sannahelena.fallenius@mmm.fi

18 18(19) EUTORI-tunnus Liitteet Viite

19 19(19) LIITTEET Asiasanat Hoitaa Tiedoksi jaosto maatalous- ja elintarvike (EU 18), maatalous- ja kalastusneuvosto MMM ALR, EUE, MAVI, SM, STM, TEM, TULLI, UM, VM, VNK, YM