1(7) Maa- ja metsätalousministeriö NEUVOSTORAPORTTI MMM

Transkriptio

1 1(7) Maa- ja metsätalousministeriö NEUVOSTORAPORTTI MMM RO Rönty Osmo Asia Maatalous- ja kalastusneuvosto Kokous Maatalous- ja kalastusneuvosto Neuvosto kuuli selostuksen Maltan puheenjohtajakauden työohjelmasta. Luonnonmukaista tuotantoa koskevasta ehdotuksesta yritetään vielä ratkaisua. Keskustelu vuoden 2020 jälkeisestä yhteisestä maatalouspolitiikasta alkaa helmikuussa julkisella kuulemisella. Komissio antaa asiasta tiedonannon ennen tämän vuoden loppua. Neuvosto keskusteli maataloustuotteiden kansainvälisestä kaupasta ja komission tutkimuksesta kauppasopimusten kumulatiivisista vaikutuksista EU:n maatalouteen. Jäsenmaat korostivat, että neuvotteluissa on päästävä tasapainoiseen ja myös maataloudelle myönteiseen lopputulokseen. Komission tutkimus antaa puutteistaan huolimatta tärkeää tietoa sopimusten vaikutuksista. Neuvosto keskusteli maataloustuotteiden markkinatilanteesta ja komission maitoalan pakettia koskevasta kertomuksesta. Markkinatilanne on monilla tuotteilla parantunut, mutta tilannetta ei pidetty vielä vakaana. Viime syksyn kriisipaketti on vaikuttanut positiivisesti, vaikka tarkkoja vaikutuksia on vielä liian varhaista osoittaa. Maitoalan paketin toimenpiteitä halutaan jatkaa myös vuoden 2020 jälkeen. Komissio suunnittelee tukea lampaanlihasektorille. 1. Esityslistan hyväksyminen Esityslista hyväksyttiin asiakirjan 5196/17 mukaisena. 2. A-kohtien luettelon hyväksyminen (muut kuin lainsäädäntöasiat) A-kohdat hyväksyttiin asiakirjan 5211/17 mukaisina. 3. A-kohtien luettelon hyväksyminen (lainsäädäntöasiat) A-kohdat hyväksyttiin asiakirjan 5212/17 mukaisina.

2 4. Puheenjohtajavaltion työohjelma 2(7) Puheenjohtaja, Maltan Galdes, esitteli ohjelman. Yhteisen maatalouspolitiikan osalta seurataan maataloustuotteiden markkinatilanteen ja kansainvälisten kauppaneuvotteluiden kehitystä. Luonnonmukaista tuotantoa koskevasta ehdotuksesta yritetään päästä ratkaisuun. Omnibus-ehdotuksen yhteistä maatalouspolitiikkaa koskevat asiat sovitaan maatalouden erityiskomiteassa, vaikka ehdotusta koskeva kokonaiskoordinaatio kuuluu coreperille. Epävirallisen maatalousneuvoston teemana on veden kestävä käyttö. Metsäasioissa esillä ovat mm. kestävä metsänhoito, YK:n metsäfoorumi ja kansainvälinen puukauppa. Eläin- ja kasvinterveysasioissa jatketaan mikrobiresistenssin vastaista työtä ja edistetään eläinlääkkeitä ja lääkerehuja koskevien asetusehdotusten käsittelyä pakettina. Yhteisessä kalastuspolitiikassa mm. pyritään neuvoston yleisnäkemykseen teknisten toimenpiteiden asetuksen ja Pohjanmeren monivuotista suunnitelmaa koskevan asetuksen osalta. Komissaari Hoganin mukaan komissio auttaa ratkaisun löytämiseksi luomuehdotuksen osalta. Yhteisen maatalouspolitiikan modernisoimista ja yksinkertaistamista koskeva komission tiedonanto annetaan ennen vuoden loppua. Sitä valmistellaan julkisella kuulemisella, joka alkaa helmikuussa. Suoriin tukiin liittyen annetaan maaliskuussa ekologisia aloja koskeva raportti. Laajempi viherryttämistä koskeva arviointi valmistuu vuoden loppuun mennessä. Omnibusiin liittyvistä yksinkertaistamisehdotuksista olisi hyvä päästä ratkaisuun nopeasti. 5. Kansainvälinen kauppa Tutkimus vapaakauppasopimusten sisältämien myönnytysten vaikutuksista maataloustuotteiden kannalta 5382/17, 5503/17 Komissaari Hogan kertoi lyhyesti kauppaneuvottelutilanteesta. Neuvottelut Japanin kanssa saadaan pian päätökseen, ja sopimus lisää merkittävästi EU:n maataloustuotteiden markkinoillepääsyä. TTIPneuvottelut ovat jäässä. Mercosur-neuvotteluissa on edetty varovaisesti. Uuden-Seelannin osalta analysoidaan vaikutukset EU:n maitosektorille (vastauksena Puolan muissa asioissa esittämään huoleen, asiakirja 5385/17). Uuden -Seelannin ja Australian osalta voidaan pyytää erilliset neuvottelumandaatit. Multilateraalisista asioista Nairobin WTO-kokouksen tulokset, Pariisin ilmastosopimus, YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ja Berliinin G20-kokouksessa esillä olleet asiat otetaan huomioon yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksessa. Komissaari myönsi 13 jäsenmaan asiakirjaan (5503/17) viitaten, että komission kumulatiivisessa vaikutusanalyysissa oli tiettyjä puutteita. Kyseessä on korkealaatuinen taloudellinen analyysi, joka ei kuitenkaan voi ottaa kaikkia neuvotteluaspekteja huomioon. Arvio tariffikiintiöistä ei ole mahdollinen, koska neuvottelut ovat kesken eikä EU:n neuvottelupositiota haluta paljastaa. Mahdolliset myönnytykset päätetään aikanaan poliittisesti, mutta maatalousneuvosto ei tee sitä päätöstä. Komissio neuvottelee neuvoston mandaatin puitteissa. Kauppaneuvotteluihin kohdistuu komissaarin mukaan monenlaisia haasteita. Toistuuko kansalaisten kriittisyys CETA-neuvottelujen tapaan? Brexitin vuoksi sopimuksia on neuvoteltava uudelleen. WTO:n piirissä riitatapaukset ovat lisääntyneet. Venäjän tilanteen osalta ei ole näkyvissä muutosta. USA:n uuden hallinnon politiikkaa ei vielä tiedetä. Haasteet voidaan kuitenkin kääntää mahdollisuuksiksi. EU:n maataloustuotteiden vienti on ennätyslukemissa, ja potentiaali kasvaa neuvottelujen myötä. Maataloustuotteiden kauppatase on ollut positiivinen jo 7 vuoden ajan, mikä on luonut paljon työpaikkoja. Komissiolta tulee pian uusi tutkimus voimassa olevien kauppasopimusten vaikutuksista.

3 Johtopäätöksenään komissaari totesi, että EU:n tulee pitää kiinni avoimuudesta, sääntöjen noudattamisesta, solidaarisuudesta ja yhteistyöstä. Komissaari jatkaa vienninedistämismatkojaan. 3(7) Keskustelussa jäsenmaat pitivät kauppaneuvotteluja ja niiden tasapainoista ja myös maataloudelle myönteistä lopputulosta tärkeänä. Herkät tuotteet on määriteltävä tapauskohtaisesti ja niitä on puolustettava neuvotteluissa. Terveys- ja kasvinsuojeluasiat (SPS) ovat myös tärkeitä, samoin korostettiin eläinten hyvinvointistandardien, ruokaturvan ja mikrobiresistanssin merkitystä. Muutama jäsenmaa yhtyi Puolan esille nostamaan huoleen Uuden-Seelannin kanssa käytävistä neuvotteluista. Noin puolet jäsenmaista, Suomi mukaan lukien, piti hyvänä keskustelua komission kumulatiivisen tutkimuksen metodologiasta, koska sopimusten vaikutuksista halutaan mahdollisimman tarkkaa tietoa. Suomi korosti olevansa EU:n kattavan kauppa-agendan vahva tukija. Kauppasopimukset sisältävät sekä mahdollisuuksia että uhkia, ja on välttämätöntä luokitella osa maataloustuotteista neuvotteluissa herkiksi tuotteiksi, joiden osalta kaupan täydellinen vapauttaminen ei ole mahdollista. Edellytykset kannattavalle tuotannolle on säilytettävä koko unionin alueella, mukaan lukien epäsuotuiset alueet. Myös tullien ulkopuolisten kaupan esteiden poistamiseen on kiinnitettävä huomiota. Sopimukset eivät saa johtaa elintarviketurvallisuuden heikkenemiseen EU:ssa. Unionin on puolustettava neuvotteluissa arvojaan. Komissaari Hogan korosti, että maatalous- ja kauppaministereiden on työskenneltävä yhdessä, jotta neuvotteluissa saavutetaan tasapainoinen ratkaisu. Komission tutkimus antaa vaikutuksista parhaan käytettävissä olevan tiedon. Jäsenmaiden tulisi huomioida myös jalostettujen maataloustuotteiden viennistä saatava hyöty. Uudelle-Seelannille on jo kerrottu maitosektorin olevan EU:lle herkkä sektori. Vastaavasti Australian kohdalla EU:lle herkkä tuote on naudanliha. Kumulatiivinen tutkimus ei ottanut kaupan SPS-esteiden poistumista huomioon. Jos esteet poistuvat, vaikutukset ovat esitettyä positiivisemmat. Tältä osin odotetaan Japani-neuvotteluista hyvää tulosta. EU tulee pitämään kiinni korkeista standardeistaan. Komissaari toivoi kansalaisjärjestöjen tunnustavan EU:n tekemän hyvän työn vapaan ja reilun kaupan edistämisessä. 6. Markkinatilanne ja maitoalan pakettia koskeva kertomus 5288/17 Puheenjohtajamaa oli esittänyt keskustelun pohjaksi kaksi kysymystä, jotka koskivat syyskuun 2016 kriisipaketin tehokkuutta sekä maitoalan paketin käyttökelpoisuutta ja sen toimenpiteiden mahdollista jatkamista vuoden 2020 jälkeen. Komissaari Hogan kertoi, että erityisesti maito- ja lihasektorilla hinnat ovat nousseet, mutta tilanne on vielä herkkä. Maidon keskimääräinen tuottajahinta EU:ssa on noussut 32 senttiin/kg ja sen odotetaan pysyvän hyvänä. Maitotuotteista erityisesti voin hinta on korkealla tasolla. Maitotuotteiden vienti kasvoi 1,9 % marraskuusta 2015 marraskuuhun Erityisesti voin ja juuston vientimäärät ovat kasvaneet. Tilanne näyttää nyt hyvältä, mutta keväälle tyypillinen maitomäärän kasvu voi muuttaa sitä. Naudanlihan hinnat ovat vakiintuneet, mutta tilannetta vaikeuttaa kysynnän aleneminen Etelä- Euroopassa. Sianlihan hinta on pysynyt hyvänä tuotannon kasvusta huolimatta, koska vienti vetää. Huolia aiheuttaa Baltian maissa ja Puolassa esiintyvä afrikkalainen sikarutto. Siipikarjanlihan hinta on laskenut kasvavan tuotannon vuoksi. Sektorilla huolestuttaa lintuinfluenssa, jota esiintyy nyt 14 jäsenmaassa. EU:n viljamarkkinat ovat tasapainossa, vaikka mm. Ranskassa ja Irlannissa saatiin viime vuonna huono sato. Sokerin hinta maailmanmarkkinoilla on ollut nousussa. Komissio seuraa markkinatilannetta tarkasti, koska sokerin tuotantokiintiöt lakkautetaan syksyllä. Sujuvan siirtymäkauden varmistamiseksi erityinen työryhmä seuraa sokerisektorin tilannetta. Hedelmä- ja

4 vihannessektorilla monien tuotteiden hinta on ollut korkea sääolojen vuoksi pienentyneen sadon vuoksi. Hintavaihtelu on merkittävää. Komissaari harkitsee tukitoimia omenoille. 4(7) Yhteenvetona markkinatilanteesta komissaari totesi, että markkinat ovat toipuneet kriisistä komission kriisitoimenpiteiden, tuotannon sopeuttamisen ja viennin kasvattamisen myötä. Haasteita riittää kuitenkin edelleenkin ja komissio seuraa tilannetta tarkasti, ei vähiten eläintautitilanteen vuoksi. Syksyn 2016 kriisipaketin osalta komissaari totesi, että yhteinen maatalouspolitiikka ei voi perustua jatkuviin poikkeustoimenpiteisiin ja siksi maataloussektorin kestävyyttä on parannettava. Maidontuotannon vähentämistoimenpide keskittyy kolmeen jäsenmaahan. Vähennettävästä määrästä 55 % on Saksassa, Ranskassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Tuotannon mukautustuesta (561 milj. euroa kansallinen rahoitus mukaan lukien) käytetään kolme neljäsosaa maitosektorilla. Rasvattoman maitojauheen myynnistä interventiovarastosta on järjestetty kolme tarjouskierrosta, mutta vain 40 tn on hyväksytty, koska tarjottu hinta ei ole ollut riittävä. Varastojen purkua jatketaan varovaisella linjalla. Maitopakettia koskeva raportti annettiin Maitosektori ja Euroopan parlamentti ovat kannattaneet maitopaketin toimenpiteiden jatkamista myös vuoden 2020 jälkeen. Tuottajaorganisaatioilla on merkittävä vaikutus hintojen vakauteen ja maidonkeräilyn varmuuteen. Tosin vasta 37 % osuuskuntien ulkopuolisesta maidontuotannosta markkinoidaan tuottajaorganisaatioiden kautta, joten niihin liittymistä on edistettävä. Komissaari totesi vielä, että EU:n lampaanlihafoorumi suosittelee loppuraportissaan ympäristötukea laajaperäisillä ruohoalueilla kasvatettaville lampaille sekä sisämarkkinoilla tapahtuvaa menekinedistämistä lampaanlihalle. Komissaarin mukaan komission vuoden 2018 työohjelmassa korvamerkitään 15 milj. euroa lampaanlihasektorin erityistoimenpiteille. Vuoden 2017 aikana voidaan käyttää olemassa olevia menekinedistämisohjelmia. Komission nettisivuille on perustettu erityinen lampaanlihamarkkinoiden seurantasivu jota päivitetään säännöllisesti. Jäsenmaat voivat myös suunnata suoria tukia laajaperäiselle laitumelle ja käyttää maaseudun kehittämistoimenpiteitä lampaanlihasektorin edistämiseen. Jäsenmaat olivat tyytyväisiä parantuneeseen markkinatilanteeseen, mutta kehottivat komissiota valppauteen. Tilanne ei ole vielä vakaa. Monet jäsenmaat korostivat puheenvuoroissaan sitä, että maatalousmarkkinoiden työryhmän suosituksia epäterveiden kauppatapojen osalta tule toteuttaa. Viljelijöiden asemaa elintarvikeketjussa on voitava vahvistaa. Tuottaja- ja toimialaorganisaatioiden kilpailuoikeudellista asemaa on selkeytettävä. Puheenvuoroissa kiinnitettiin myös huomiota sokerikiintiöiden päättymiseen, mikä on hoidettava hallitusti. Komission varovaista linjaa rasvattoman maitojauheen varastojen purkamisessa tuettiin. Muutama jäsenmaa kannatti toimenpiteitä lampaan- ja vuohenlihasektorille. Syksyn 2016 kriisipaketin vaikutuksia on jäsenmaiden mukaan vielä vaikea arvioida, koska toimenpano on kesken. Muutama jäsenmaa, Suomi mukaan lukien, pyysi komissiota kehittämään jatkossa nopeammin toimivia kriisitoimenpiteitä. Liki kaikki jäsenmaat kannattivat maitopaketin toimenpiteiden jatkamista vuoden 2020 jälkeen, vaikka vahvan osuustoiminnan maat eivät kokeneet saaneensa paketista merkittävää hyötyä omalla kohdallaan. Tuottajaorganisaatioita ei saa suosia osuuskuntien kustannuksella. Suomi korosti, että tulevassa yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksessa on kiinnitettävä huomiota epäsuotuisten alueiden tuottajien aseman parantamiseen; maitopaketista ei katsota olleen heille erityistä hyötyä.

5 5(7) Vastauksessaan jäsenmaille komissaari Hogan totesi, että komission tulevassa tiedonannossa arvioidaan nykyisten markkinatoimenpiteiden toimivuutta ja käsitellään sitä, miten maataloussektorin kestävyyttä voidaan parantaa. Yhteisen maatalouspolitiikan rahoitusta on voitava perustella rahoituskehysneuvotteluissa. Vaikka maidon tuottajahinta on kasvanut EU:ssa keskimäärin, joissakin jäsenmaissa on ongelmia päästä mukaan hyvään markkinakehitykseen. Syitä tähän on arvioitava. Komissio antaa syksyllä epäterveitä kauppatapoja koskevia ehdotuksia (ei välttämättä lainsäädäntöä). Maitopaketin jatkaminen on saanut tukea, ja komissio harkitsee asiaa. Tässä yhteydessä on huolehdittava, että toimivaa osuuskuntajärjestelmää ei vahingoiteta. Lampaan- ja vuohenlihan ylimääräinen 15 milj. euron rahoitus suunnataan kestävälle tuotantotavalle. Viljantuotannossa on kiinnitettävä huomiota myös tuotantopanosten kustannuksiin, esim. kuinka saadaan lisää kilpailua lannoitekauppaan. Sokerin osalta mahdollisten markkinatoimenpiteiden tarve arvioidaan vuoden 2017 puolivälissä. Jäsenmaiden toimijoiden halukkuus osallistua Kanadaan suuntautuvalle vienninedistämismatkalle olisi ilmoitettava komissiolle mennessä. Kaikilla jäsenmailla on mahdollisuus osallistua. Puheenjohtaja totesi yhteenvedossaan, että viime syksyn kriisipaketti sai jäsenmailta myönteisen arvion, vaikka sen vaikutuksia on vielä liian varhaista arvioida tarkemmin. Maitopaketin katsotaan parantaneen viljelijöiden asemaa, ja sen toimenpiteitä halutaan paitsi jatkaa myös vuoden 2020 jälkeen, myös laajentaa muille sektoreille. Toimenpiteiden vapaaehtoinen luonne halutaan säilyttää. EU:n lampaanlihafoorumin suosituksiin suhtauduttiin myönteisesti. Sokerisektorin tilannetta on tarkkailtava. Maaliskuun neuvostossa keskustellaan vuoden 2020 jälkeisestä yhteisestä maatalouspolitiikasta. 7. Muut asiat a) Aikomus aloittaa EU:n kauppaneuvottelut Uuden-Seelannin kanssa = Puolan valtuuskunnan tiedotusasia 5385/17 Asia käsiteltiin kohdan 5 yhteydessä. b) Päätelmät maksajavirastojen johtajien 40. konferenssista (Bratislava, lokakuuta 2016) = Slovakian valtuuskunnan tiedotusasia 5098/17 Slovakia kertoi konferenssista, jonka teemoina olivat yhteisen maatalouspolitiikan yksinkertaistaminen sekä petosten ja väärinkäytösten torjumiseen liittyvät asiat. Konferenssin päätelmät liittyivät 1) komission, Euroopan tilintarkastustuomioistuimen, komission petostentorjuntapääosaston (OLAF) ja jäsenmaiden yhteistyön vahvistamiseen ja keskinäiseen keskusteluun yhteisen maatalouspolitiikan yksinkertaistamisesta, 2) viljelijöiden edustajien osallistumiseen konferenssiin ja tietojenvaihtoon, 3) jäsenmaiden väliseen yhteistyöhön ja tiedonvaihdon lisäämiseen maaseudun kehittämisrahaston varoihin liittyvissä petosepäilytapauksissa ja 4) jäsenvaltioiden ehdotusten huomioimiseen, kun kehitetään toimia paikalla tapahtuvien valvontojen tehokkuuden parantamiseksi. Suomi kannatti instituutioiden välisen yhteistyön vahvistamista ja halusi, että myös Euroopan parlamentti kytketään mukaan keskusteluun yhteisen maatalouspolitiikan yksinkertaistamisesta. Tanska kannatti konferenssin päätelmiä ja totesi, että valvonnassa tulisi keskittyä EU:n rahastoille aiheutuviin todellisiin riskeihin. Satelliittitietojen laajemman käytön avulla voidaan vähentää paikan päällä tapahtuvaa valvontaa. Lisäksi täydentävien ehtojen valvontamäärät riippuvat siitä, kuinka jäsenmaan hallinto on järjestetty, mikä ei ole hyväksyttävää.

6 6(7) Komissaari Hogan piti konferenssin tuloksia merkittävinä. On haettava sopiva tasapaino yksinkertaistamisen ja EU:n rahastojen suojelun välillä. Komissio jakaa maksajavirastojen näkemyksen siitä, että satelliittidatan käyttö mahdollistaa hallinnollisen taakan keventämisen. Yksinkertaistamista, myös valvontojen osalta, pohditaan yhteisen maatalouspolitiikan uudistamisen yhteydessä. Puheenjohtajan mukaan maksajavirastojen päälliköiden seuraava kokous on Vallettassa toukokuuta. c) Komission toimivalta hyväksyä delegoituja säädöksiä viinien suojattua alkuperänimitystä tai maantieteellistä merkintää koskevista poikkeuksista = Slovenian valtuuskunnan pyyntö 5285/17 Slovenia vastustaa komission aikomusta antaa delegoitu säädös, joka antaisi Kroatialle mahdollisuuden käyttää nimitystä Teran kroatialaisessa viinissä. Teran -viini on slovenialainen suojattu alkuperänimitys. Slovenian mielestä ei ole hyväksyttävää, että komissio antaisi mahdollisuuden nimen käyttöön myös toisessa jäsenmaassa. Tämä voisi muodostaa ennakkotapauksen, jolla murennetaan muidenkin suojattujen alkuperänimitysten asemaa. Unkari, Tsekki, Slovakia ja Bulgaria katsoivat, että tapauksella voi olla laajempaa merkitystä. Neuvoston oikeuspalvelu totesi, että SEUT:n nojalla komissiolla on toimivalta asiassa. Delegoitua asetusta voidaan analysoida tarkemmin vasta kun komissio on antanut sen ja se on neuvoston käsittelyssä. Komissio kehotti Sloveniaa ja Kroatiaa etsimään keskinäistä ratkaisua kiistassa. Teran on viinin nimenä suojattu alkuperänimitys, joka on varattu vain Slovenian käyttöön. Kroatia haluaisi käyttää sitä rypälelajikkeen nimenä. Tämä on mahdollista, koska Kroatiassa oli tämä käytäntö EU:iin liittymisen aikana. Vastaavia poikkeuksia on käytössä 56 kappaletta ja myös Slovenia hyötyy niistä. d) Korkeapatogeenisen lintuinfluenssan (HPAI) taudinpurkaukset ja uusien toimintavaihtoehtojen tarve = Alankomaiden valtuuskunnan pyyntö, jota Belgian valtuuskunta kannattaa 5452/17 Alankomaat kertoi, että lintuinfluenssan torjuntatoimenpiteiden vuoksi tullaan pian tilanteeseen, jossa ulkokanaloiden kanoja pidetään sisätiloissa yli sallitun 12 viikon ajan. Tällöin niiden munat on myytävä tavanomaisina munina, mistä aiheutuu tuottajille taloudellisia tappioita. Alankomaat pyysi, että komissio säätäisi poikkeuksesta jolla kanoja voitaisiin tässä tilanteessa pitää sisällä yli 12 viikkoa ja miettisi myös vaihtoehtoja pitkällä tähtäimellä. Kahdeksan jäsenmaata, Suomi mukaan lukien, kannatti ehdotusta. Komissaari Hogan totesi, että ulkokanojen munat ovat % tavanomaisia kalliimpia. 12 viikon aikaraja on kompromissi tuottajien ja kuluttajien välillä. Pidempi sisälläpitoaika voisi olla kuluttajien harhauttamista. Hogan kuitenkin harkitsee asiaa yhdessä komissaari Andriukaitiksen kanssa. Ehkä lainsäädännön sijaan ongelmaan voitaisiin vastata vakuutuksilla? Suomen edustajat MMM: Ministeri Tiilikainen, Lahti, Kaila, Valonen, Rönty / VNK: Seppä / EUE: Kytölä Asiakirjat Mainittu asiakohdittain.

7 7(7) Liitteet Viite Asiasanat Hoitaa Tiedoksi jaosto maatalous- ja elintarvike (EU 18), maatalouden erityiskomitea, maatalous- ja kalastusneuvosto, yhteinen maatalouspolitiikka, jaosto kalastus (EU 17) MMM ALR, EUE, EVIRA, MAVI, SM, STM, TEM, TULLI, UM, VM, VNK, YM