Maa- ja metsätalousministeriö MINVA MMM RO Unnaslahti Antti(MMM)

Transkriptio

1 Maa- ja metsätalousministeriö MINVA MMM RO Unnaslahti Antti(MMM) Viite Asia Maatalous- ja kalastusneuvosto Maatalous- ja kalastusneuvosto kokoontuu Brysseliin 6.11., jossa Suomea edustaa maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä. Neuvosto keskustelee kestävästä maaperän hoitamisesta EU:n maatalouspolitiikan osana. Suomi katsoo, että EU:n yhteisellä maatalouspolitiikalla on tärkeä rooli maatalousmaan kestävän käytön edistämisessä eikä ole syytä luoda muuta erillistä lainsäädäntöä tähän tarkoitukseen. Yhteisen maatalouspolitiikan tulee sisältää riittävästi joustavuutta, jotta olosuhteet huomioivia tarpeellisia toimenpiteitä voidaan toteuttaa niin pohjoisissa kuin eteläisissä jäsenmaissa. Komissio antaa maatalous- ja kalastusneuvostolle tilannekatsauksen kansainvälistä kauppaa koskevista maatalouskysymyksistä. Euroopan unionilla on meneillään useita kauppaneuvotteluita, joilla voi olla vaikutuksia EU:n maatalouteen elintarvikeviennin mahdollisen kasvamisen ja toisaalta tuonnin aiheuttaman kilpailun kiristymisen vuoksi. WTO:n joulukuussa pidettävän ministerikokouksen tuloksena pyritään edelleen aikaan saamaan ratkaisua kauppaa vääristävälle maataloustuelle käytössä olevien ylärajojen kiristämisestä. Kattavan ratkaisun syntyminen on kuitenkin nykyisessä neuvotteluasetelmassa epätodennäköistä. Lisäksi komissio esittelee torjunta-aineiden kestävästä käytöstä tehdyn raportin, jonka pohjalta neuvosto keskustelee. Asiaa käsitellään ennen neuvostoa vielä COREPER I -kokouksessa Muissa asioissa Slovakian ja Tšekin valtuuskunnat tiedottavat elintarvikkeiden kaksoislaatuun liittyvästä huippukokouksesta, joka järjestettiin Bratislavassa 13. lokakuuta 2017.

2 2(15) Asialista: MAATALOUS- JA KALASTUSNEUVOSTON KOKOUS BRYSSELISSÄ Esityslistan hyväksyminen 2. (mahd.) A-kohtien luettelon hyväksyminen a) Lainsäädäntöasiat * b) Muut kuin lainsäädäntöasiat Muut kuin lainsäädäntöasiat MAATALOUS sivu 3. Selvitys torjunta-aineiden kestävästä käytöstä Komission alustus ja keskustelu 4. Kauppaan liittyvät maatalouskysymykset Komissio esittelee 5. Kestävä maaperänhoito Keskustelu 3 7 Muut asiat 6. "Equal Quality of Products for All" -huippukokouksen tulokset (Bratislava, 13. lokakuuta 2017) Slovakian ja Tšekin valtuuskuntien tiedotusasia * Julkinen käsittely (neuvoston työjärjestyksen 8 artiklan 1 kohta)

3 3(15) Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM RO Schulman Markus Asia Kansainväliseen kauppaan liittyvät maatalouskysymykset Kokous Maatalous- ja kalastusneuvosto U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Maatalous- ja kalastusneuvosto kuulee komission tilannekatsauksen kansainvälistä kauppaa koskevista maatalouskysymyksistä. Suomi ottaa komission tilannekatsauksen tiedoksi. Pääasiallinen sisältö WTO:n ministerikokous MC11 Buenos Airesissa Ministerikokouksen valmistelu jatkuu, mutta edistys yhteisymmärryksen saavuttamiseksi on ollut vaatimatonta. Marrakechissa lokakuuta pidetty miniministerikokous ei pystynyt viemään neuvotteluja ratkaisevasti eteenpäin. Maatalousaiheista maatalouden sisäinen tuki on edelleen neuvottelujen kohteena ja ehdolla ministerikokouksen tulokseksi. Muita neuvottelujen kohteena olevia aiheita ovat Nairobin ministerikokouksen päätöksistä johtuva kysymys kehitysmaiden varastointiohjelmista ruokaturvan tarpeisiin (PSH) ja eräiden kehitysmaiden vaatimus erityissuojamekanismin (SSM) luomiseksi. Neuvottelujen kohteena ovat myös puuvillaa koskevat kysymykset, joihin liittyy erityisesti puuvillan tuen alentaminen. Vientirajoituksia koskevien sääntöjen kiristäminen on myös ollut esillä ja saattaa sisältyä kokouksen tuloksiin. EU on yhdessä Brasilian, Kolumbian, Uruguayn ja Perun kanssa antanut ehdotuksen sisäisen tuen sitoumusten kiristämiseksi.

4 4(15) EU:n keskeisimmät ja ajankohtaisimmat voimassa tai neuvotteluvaiheessa olevat kauppasopimukset: EU/Japani Japanin kanssa EU on käynyt vapaakauppaneuvotteluja vuodesta Japani-neuvotteluissa EU on kiinnittänyt erityistä huomiota tullien ulkopuolisiin kaupan esteisiin. Japani on potentiaalisesti merkittävä markkina-alue EU:n maataloustuotteille erityisesti Yhdysvaltojen irrottauduttua Tyynenmeren kumppanuussopimuksesta (TPP). EU ja Japani sopivat poliittisella tasolla vapaakauppasopimuksesta huippukokouksessa Brysselissä Tavoitteena on saada jäljellä olevat kysymykset ratkaistua vuoden 2017 loppuun mennessä. Toteutuessaan sopimus avaisi merkittävästi Japanin maatalousmarkkinoita eurooppalaiselle viennille. EU/Mercosur vapaakauppaneuvottelut Mandaatti vapaakauppasopimuksen neuvottelemiseksi Mercosur - ryhmän kanssa hyväksyttiin jo vuonna Neuvottelut olivat kuitenkin keskeytyneinä usean vuoden ajan toisistaan liiaksi poikkeavien tavoitteiden vuoksi. Osapuolet vaihtoivat uudistetut neuvottelutarjoukset keväällä EU ei kuitenkaan sisällyttänyt tarjoukseen Mercosurille tärkeitä naudanlihan ja etanolin tullikiintiötarjouksiaan. Viimeinen neuvottelukierros käytiin Brasiliassa lokakuuta, jolloin komissio täydensi tarjoustaan naudanlihan ja etanolin osalta. Seuraava kierros käydään marraskuun alussa. Eräät EU:n jäsenmaat ovat tuoneet esiin huolensa Mercosursopimuksen mahdollisista vaikutuksista erityisesti naudanliha-, etanoli-, siipikarjanliha ja sokerisektorilla. Maat ovat vastustaneet EU:n tarjouksen täydentämistä ja vaatineet suojalausekkeiden vahvistamista. Maataloustuotteiden markkinoillepääsyn parantaminen on Mercosurmaille keskeinen tavoite, ja mailla on kilpailukykyinen ja vientiin suuntautunut maataloussektori. Vaikeita kysymyksiä neuvotteluissa ovat myös mm. SPS-kysymykset sekä alkuperäsäännöt. EU/USA vapaakauppaneuvottelut (TTIP) Neuvottelut EU:n ja USA:n välisestä kauppa- ja investointikumppanuudesta aloitettiin vuonna Neuvottelujen tavoitteena on WTO-sitoumuksia pidemmälle menevä laaja-alainen ja vastavuoroinen kaupan vapauttaminen ja sääntely-yhteistyön

5 5(15) syventäminen. Neuvotteluissa on käyty viisitoista neuvottelukierrosta. Neuvotteluita ei ole käyty USA:n presidentin vaalien jälkeen. EU/Kanada vapaakauppasopimus (CETA) Vuonna 2009 aloitetut neuvottelut saatiin päätökseen vuoden 2014 elokuussa. Sopimus allekirjoitettiin , ja se tuli väliaikaisesti voimaan EU/Etelä-Korea vapaakauppasopimus EU:n ja Etelä-Korean välinen vapaakauppasopimus astui väliaikaisesti voimaan vuonna 2011 ja lopullisesti joulukuussa Sopimus oli silloin kattavin EU:n neuvottelema kahdenvälinen kauppasopimus, joka on muun muassa poistanut tullit maiden väliseltä kaupalta joitakin maataloustuotteita lukuun ottamatta. Sopimus on merkittävästi kasvattanut EU:n vientiä Etelä-Koreaan. EU/Meksiko vapaakauppasopimus EU:n ja Meksikon välisen uudistetun vapaakauppasopimuksen viides neuvottelukierros järjestettiin ja uusia neuvottelukierroksia on suunniteltu järjestettävän kuukausittain vuoden loppuun asti. Maataloustuotteissa joillakin jäsenmailla on herkkiä tuotteita. Potentiaalisena vientituotteena EU:sta Meksikoon on nostettu esiin esim. sianliha. Vaikeita kysymyksiä neuvotteluissa ovat mm. SPS-asiat ja maantieteelliset merkinnät. Neuvottelumandaatit sopimuksille Australian ja uuden Seelannin kanssa. Syyskuun 13. päivänä komissio antoi ehdotuksen neuvottelujen aloittamiseksi vapaakauppasopimuksesta Australian ja Uuden Seelannin kanssa sekä näitä koskevat ehdotukset neuvottelumandaateiksi. Sopimukset tullaan todennäköisesti tekemään unionisopimuksina ja sisältäisivät siten ainoastaan unionin toimivaltaan kuuluvia määräyksiä. Maat ovat merkittäviä maataloustuotteiden viejiä. Muut sopimukset EU:lla on voimassa olevat kauppasopimukset myös esim. Chilen ja Etelä-Afrikan kanssa. EU on neuvotellut valmiiksi sopimukset myös Singaporen ja Vietnamin kanssa. EU neuvottelee sopimuksista Filippiinien, Indonesian, Intian, Malesian ja Thaimaan kanssa. Chilesopimuksen uudistamisesta keskustellaan.

6 6(15) Kauppa AKT-maiden (Afrikka, Karibia, Tyynimeri) kanssa perustuu EPAsopimuksiin ja markkinoillepääsyasetuksen antamiin kauppaetuihin. Kahdenvälisten kauppasopimusten kumulatiiviset vaikutukset EU:n maatalouteen Vapaakauppasopimukset avaavat markkinoita eurooppalaisen maatalous- ja elintarviketuotannon viennille. Avautuvat markkinat merkitsevät kuitenkin myös tuonnin helpottumista ja kilpailun kiristymistä EU:n alueella. Syksyllä 2016 komissio julkaisi usean jäsenmaan toivoman tutkimuksen vapaakauppasopimusten kumulatiiviosista vaikutuksista maataloussektorilla. Tutkimuksen mukaan erityisesti eurooppalaisella maitosektorilla ja sianlihalla on mahdollisuus hyötyä avautuvista markkinoista. Toisaalta analyysi paljastaa naudanlihan, riisin sekä joiltain osin siipikarjanlihan ja sokerin haavoittuvuuden kasvavan tuonnin edessä. Tutkimuksessa ei huomioitu sopimuksiin lähes säännönmukaisesti liittyneitä herkkien tuotteiden tullikiintiöitä. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Kyseessä on tiedotusasia. Käsittely Euroopan parlamentissa - Kansallinen valmistelu EU18- jaosto (maatalous- ja elintarvikkeet) EU-ministerivaliokunta (kirjallinen menettely) Eduskuntakäsittely Suuri valiokunta Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema - Taloudelliset vaikutukset - Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät

7 7(15) - Asiakirjat Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot EUTORI-tunnus MMM/RO/EUKA, ylitarkastaja Markus Schulman, puh , markus.schulman@mmm.fi Liitteet Viite

8 8(15) Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM RO Keskinen Milja(MMM) Asia Maaperän kestävä käyttö Kokous Maatalous- ja kalastusneuvosto U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Maatalous- ja kalastusneuvosto keskustelee maaperän kestävästä käytöstä. Suomen kanta Pj-maa esittää jäsenmaille keskusteltavaksi kaksi kysymystä, joiden avulla jäsennetään keskustelua maaperän kestävästä käytöstä. 1. How to maintain, or in some cases increase, the current high level of agricultural production while ensuring that agricultural soils are managed sustainably? What policy measures are necessary to achieve this goal? Suomi katsoo, että EU:n yhteisellä maatalouspolitiikalla (YMP) on tärkeä rooli maatalousmaan kestävän käytön edistämisessä eikä ole syytä luoda muuta erillistä lainsäädäntöä tähän tarkoitukseen. YMP:ssä erityisesti pilarissa II on jo monia asiaan liittyviä toimia. Lisäksi täydentävissä ehdoissa ja I pilarin viherryttämistuessa on vaatimuksia, jotka edistävät maatalousmaan kestävää käyttöä, mutta tulevaisuudessa nämä vaatimukset voitaisiin toteuttaa yksinkertaisemmin esimerkiksi yhdistämällä viherryttämistuen ja täydentävien ehtojen hyvän maatalouden ja ympäristön toimenpiteet yhteen kokonaisuuteen. Suomi katsoo, että YMP:n tulee sisältää riittävästi joustavuutta toteuttaa tarpeellisia toimia niin pohjoisissa kuin eteläisissä jäsenmaissa. Toimenpiteissä tulee huomioida paikalliset olosuhteet ja se, että maaperän hoitamiseen liittyvät tarpeet ovat erilaisia eri jäsenmaissa. Toimenpiteet, joissa neuvoja tai viljelijä itse ensin arvioi maaperän tilanteen, auttavat kohdistamaan toimet myös tilakohtaisesti oikein. Esimerkiksi Suomessa maatalouden ympäristöja ilmastokorvauksen ympäristösitoumukseen kuuluu peltomaan laatutesti, jonka viljelijä itse tekee omista peltolohkoistaan.

9 Pääasiallinen sisältö 9(15) Maataloustuotannon säilyttäminen korkealla tasolla edellyttää maaperän hyvää hoitoa. Tuotannon taloudellinen kannattavuus syntyy pitkäjänteisestä tuotantojärjestelmän kehitystyöstä. Suomi katsoo, että ensisijaisina politiikan keinoina tulee olla monitavoitteiset toimenpiteet, jotka huomioivat sekä talouden että ympäristön vaatimukset. Suomi näkee, että modernia teknologiaa, täsmäviljelyä ja oikein mitoitettuja koneita käyttämällä mahdollistetaan maaperän kestävä hoito ja tuotantopanosten tehokkaampi käyttö. Suomen olosuhteissa peltomaan kuivatuksen toimivuudesta huolehtiminen on tärkeää. Pellon kasvukunnon ylläpito edellyttää myös ravinnetaloudesta huolehtimista. Se ei ainoastaan varmista korkeaa satotasoa vaan myös juurimassan lisäyksen maaperään. Tietoon perustuvia ratkaisuja tulisi hyödyntää enemmän viljelyssä ja neuvonnan merkitys on tässä keskeinen. 2. What are the best strategies for protecting valuable agricultural soils and avoiding soil sealing, at both EU and Member State levels? EU-tasolla on tehty paljon seuranta- ja tiedonvaihtotoimia sekä nostettu jäsenvaltioiden tietoisuutta asiasta. Suomi katsoo, että näitä EU tason toimia on syytä jatkaa ja vahvistaa. Suomen näkemyksen mukaan alueidenkäytön suunnittelun tulee kuulua kansallisen toimivallan alle, koska viljelymaiden muutoksiin vaikutetaan parhaiten kansallisen, alueellisen ja paikallisen tason toimenpiteillä. Viljelysmaiden alueidenkäyttöä koskevien muutosten ohjaamisessa toimivin ratkaisu on alueidenkäytön strateginen suunnittelujärjestelmä, joka ohjaa maan käyttöä kestävällä tavalla. Suomi on huolissaan siitä, ettei maankäytön muutosten vaikutuksia maataloustuotantoon ja ruokaturvaan tunnisteta riittävästi. Siksi tarvitaan keinoja (työvälineitä, suunnitteluohjeita, vaikutusten arviointeja), jolla voidaan paremmin arvioida laajemmin muutosten vaikutuksia ja ottaa ne paremmin maankäytön suunnittelussa huomioon. Rakentamisessa tulee etsiä ratkaisuja, joilla maankäyttöä suunnataan muualle kuin viljaville peltoalueille. Suomi pitää tärkeänä, että maatalouden yhteisellä tukipolitiikalla kannustetaan peltomaiden kestäviä viljelytapoja ja maaseutumaiseman pitämistä avoimena ja hoidettuna. Alueiden käytön seurantaa tulee kehittää ja alueiden käyttöä tulee seurata tehokkaasti, jotta saadaan ajantasaista tietoa muutoksista ja muutosten vaikutuksista sekä tietoa suunnittelujärjestelmän toimivuudesta sekä voidaan kehittää maankäytön ohjausta ja sen toimeenpanoa.

10 10(15) Kestävällä maaperän hoidolla on tärkeä merkitys maataloustuotannossa. Puheenjohtajamaan mielestä on tarve laajaalaiselle keskustelulle maaperästä, jotta varmistetaan maaperän tilan säilyminen. Kestävän kehityksen tavoiteohjelmaan (Agenda2030) sisältyy useita tavoitteita (SDG), jotka käsittelevät maaperään liittyviä kysymyksiä - erityisesti tavoite 15.3, jonka tavoitteena on aavikoitumisen estäminen sekä aavikoitumisen, kuivuuden ja tulvien heikentämien maa-alueiden ja maaperän parantaminen ja pyrkimys saavuttaa nollataso maan huononemisessa (land degradationneutrality, LDN). Maatalouden näkökulmasta LDN kuvaa maan kasvukyvyn alueellista säilymistä. Myös kestävän kehityksen tavoitteet, jotka liittyvät kestävien ruokajärjestelmien varmistamiseen (SDG 2.4) ja vaarallisten kemikaalien aiheuttamiin uhkiin (SDG 3.9) ovat tärkeitä. Kestävän kehityksen tavoitteiden myötä kansainvälinen tietoisuus maaperän merkityksestä kasvaa. Tämä näkyy kansainvälisissä sopimuksissa ja aloitteissa. Tausta-asiakirjan mukaan suurin haaste on, miten varmistetaan ruokaturva ja riittävä maataloustuotanto samalla kun parannetaan maaperän kestävää hoitoa. Nykyinen YMP edistää jo kestävää maaperän hoitoa, mutta on varmasti tapoja parantaa nykyisiä välineitä tulevan yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksen yhteydessä. Maataloussektorilla on myös haasteita, jotka liittyvät maatalousmaan saatavuuteen. Infrastruktuurin rakentaminen maatalousmaalle johtaa usein maaperän poistumiseen maatalouskäytöstä (maaperän sulkeminen, soil sealing). Tämä on vakava huolenaihe, sillä viljelyskelpoisen maaperän muodostuminen on hyvin hidas prosessi. Maaperän eroosio, maaperän orgaanisen aineksen ja maaperän biologisen monimuotoisuuden väheneminen, maaperän tiivistyminen ja maaperän saastuminen vaikuttavat maataloustuotantoon ja muuttavat maaperän ekosysteemin normaalia toimintaa. On tutkittava keinoja rajoittaa, lieventää ja kompensoida maaperän sulkemisen vaikutuksia. Taustaa kestävästä maaperän hoidosta Suomessa Maatalousmaan kestävän käytön edistäminen on tunnistettu oleelliseksi kysymykseksi EU:n yhteisen maatalouspolitiikan toteuttamisessa Suomessa. Syväjuuristen kasvien ja aluskasvien viljely, viljelykierto ja erilaiset kevennetyt muokkausmenetelmät ovat jo keinovalikoimassa. Suomessa maaseudun kehittämisohjelmassa on useita toimia, jotka auttavat lisäämään tai säilyttämään orgaanista ainesta maaperässä: lietelannan sijoittaminen peltoon, ravinteiden ja orgaanisten aineiden kierrättäminen, orgaanisen katteen käyttö puutarhakasveilla ja siemenperunalla, peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys ja ympäristöhoitonurmet. Lisäksi täydentävissä ehdoissa ja I pilarin viherryttämistuessa on vaatimuksia, jotka edistävät maatalousmaan kestävää käyttöä. Myös investointituissa on tähän liittyviä toimia kuten säätösalaojitus ja lannan varastointi sekä tehostettu käsittely.

11 Erikseen on syytä mainita, että Suomessa maatalouden ympäristö- ja ilmastokorvauksen ympäristösitoumukseen kuuluu viljelijöiden omista peltolohkoistaan tekemä peltomaan laatutesti. Sen tarkoituksena on maan biologisten ja fysikaalisten ominaisuuksien määrittäminen ja maan laadun kokonaisvaltainen arviointi. Arvioitavina ovat maaperän rakenne, lajirikkaus sekä veden sitomiskyky kastelu- ja ojitustarpeen määrittämiseen. Testin tarkoituksena on auttaa viljelijää kiinnittämään huomiota keskeisiin ympäristötekijöihin ja siten parantamaan pellon kasvukuntoa ja sadon muodostumiseen vaikuttavia tekijöitä sekä maaperän, vesistön ja lajiston suojelua. Laatutesti on mahdollistanut viljelijöiden ja neuvonnan syvällisemmän keskustelun maan rakenteen ja kasvukunnon ylläpidosta ja parantamisesta. Tämä toimenpide vastaa siis tietoisuuden lisäämiseen maaperän merkityksestä, joka on ollut oleellinen aihe asiasta käydyssä keskustelussa. Maaperän tuottokyvyn ylläpito ja parantaminen on tärkeätä. Entistä enemmän tulisi kiinnittää huomiota siihen, että löydettäisiin keinoja maan tiivistymisen vähentämiseksi ja maan rakenteen parantamiseksi. Suomen olosuhteissa se tarkoittaa muun muassa sitä, että viljelykäytössä jo olevien peltojen kuivatuksesta huolehditaan ja raskaiden koneiden käyttöä märällä maalla vältetään. Viljelysmaiden alueidenkäytön muutosten ohjaamista on Suomessa tuettu muun muassa asettamalla valtioneuvoston päätös Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteissa (2000 ja 2008), joissa linjataan, että ilman erityisiä perusteita ei hyviä ja yhtenäisiä peltoalueita tule ottaa taajamatoimintojen käyttöön. Maakunnan suunnittelussa ja muussa alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Nykytilanne Puheenjohtajamaa Viro järjesti Tallinnassa maaperää kestävässä ruuantuotannossa ja ekosysteemipalvelujen tuottamisessa koskevan korkean tason konferenssin. Konferenssissa käsiteltiin poliittisia toimenpiteitä, ilmastonmuutosta, maaperätietoja sekä viestintää ja tietoisuuden lisäämistä. Maaperän kestävän hoidon ja maataloustuotannon välistä yhteyttä korostettiin. Maatalous- ja kalastusneuvosto keskusteli Ranskan aloitteesta Neljä promillea: maaperän, ruokaturvan ja ilmaston yhteys, jota useat valtuuskunnat kannattivat. Euroopan talous- ja sosiaalikomitea antoi lausunnon aiheesta "Maankäyttö kestävässä elintarviketuotannossa ja ekosysteemipalveluissa. 11(15) Komission tiedonanto "Maaperän suojelun teemakohtaisesta strategiasta" on edelleen kattavin EU-kehys, jossa käsitellään maaperän huonontumisen eri muotoja. Vuoden 2006 jälkeen edistystä on saavutettu muilla kuin lainsäädännöllisillä alueilla, mukaan lukien maaperänsuojelun sisällyttäminen muihin EU:n politiikkoihin. EU:n

12 12(15) tasolla on toteutettu useita toimia, kuten EU:n maaperän suojelua käsittelevän asiantuntijaryhmän perustaminen, seitsemännen ympäristöä koskevan toimintaohjelman toimet sekä komission valmisteluasiakirja "Maatalous ja kestävä vesihuolto EU:ssa" Komissio julkaisi äskettäin selvityksen maaperään liittyvästä politiikasta EU:n ja sen jäsenvaltioiden tasolla sekä analyysin aukoista, joita politiikka ei kata. Tavoitteena on määritellä lähtötilanne maaperäpolitiikan edelleen kehittämiselle. Analyysi maaperän suojelua käsittelevistä YMP:n toimenpiteistä päätyi siihen, että YMP:lla on suuri mahdollisuus maaperän suojelemiseen. Analyysin mukaan maaperän toimenpiteet jakautuvat kuitenkin täydentäviin ehtoihin, viherryttämiseen ja maaseudun kehittämistoimiin ilman erityisiä määrällisiä tavoitteita. Puheenjohtajamaan päätelmät konferenssista Yhteiseen maatalouspolitiikkaan olisi esitettävä enemmän tuloksiin perustuvia toimenpiteitä ja ratkaisuja. Painopisteen tulisi siirtyä viljelijöille myönteisiä kannustimia aikaansaavaan politiikkaan, jolle olisi varattava riittävä rahoitus. Jotta voidaan ottaa paremmin huomioon tärkeät paikalliset maaperän ja maankäytön ominaispiirteet, kohdennetumpia maaperän suojelutoimenpiteitä olisi oltava käytettävissä kansallisissa maaseudun kehittämisohjelmissa. On erittäin tärkeää, että EU:n jäsenvaltiot suojelevat maatalousmaita peruuttamattomilta vaihtoehtoisilta käyttötarkoituksilta ja väärinkäytöltä kansallisilla säädöksillä. On tärkeää että kaikki jäsenvaltiot jatkavat maaperän suojelua kansallisella tasolla varmistaakseen kestävän ruuantuotannon ja ekosysteemipalvelut. Maaperällä ja sen ravinnetasapainolla ja vesitaloudella on keskeinen rooli ruokaturvalle. On äärimmäisen tärkeää suojata arvokasta maatalousmaata rakentamiselta (soil sealing). EU:ssa olisi tehtävä enemmän, jotta saavutetaan YK:n kestävän kehityksen tavoite kasvukuntoisen maan säilymisestä (LDN) maailmassa. Johdonmukainen maaperästrategia EU:n tasolla antaisi mahdollisuuden tutkia maaperän tilaa asianmukaisesti, määritellä yhtenäinen terminologia ja määritellä ensisijaiset tavoitteet ja erilaisten poliittisten toimenpiteiden merkitys maaperän hyvän tilan saavuttamiseksi. Maaperällä on tärkeä rooli ilmastojärjestelmässä ja aloitteita maaperän hiilen kierron tasapainottamiseksi on tuettava. Tärkeät kansalliset ja alueelliset maaperäaloitteet, joilla on myönteinen vaikutus ilmastoon, veteen ja maaperän biologiseen monimuotoisuuteen, olisi asetettava etusijalle Euroopan unionin rahoitusohjelmiin. Koska maaperän tila vaihtelee jäsenvaltioiden välillä, näiden aloitteiden ja ehdotettujen

13 13(15) toimenpiteiden ja ratkaisujen on otettava huomioon kansalliset ja alueelliset erot. Maaperää koskevien tietojen käyttöä olisi lisättävä päätöksenteossa ja maankäyttöä koskevissa päätöksissä. Lisäksi maaperätietojen laatua ja saatavuutta on ylläpidettävä ja parannettava erityisesti niillä sektoreilla, joita ei ole vielä perusteellisesti tutkittu. Maaperätietojen parempaa hyödyntämistä varten on tarpeen modernisoida maaperäkarttoja. Euroopan unionissa on välttämätöntä sopia yhdenmukaisista mittauksista ja jatkuvasta maaperän seurannasta. Big datan potentiaalia on tutkittava. Maaperätietojen kerääminen ja yhdistäminen yksinkertaisella ja tehokkaalla tavalla mahdollistaa täsmäviljelyn käyttöönoton ja maatalouden teknologisten välineiden laajemman käytön, kuten ravinteiden käyttösuunnitelmat. Tämän seurauksena viljelijät voisivat alentaa kustannuksia ja lisätä tuottavuutta. Se vaikuttaisi myönteisesti myös ympäristöön mahdollistamalla viljelyn paremman suunnittelun ja tehokkaamman maaperän sekä muiden resurssien ja panoksien käytön. Lisäksi on tarpeen lisätä kaikilla koulutuksen tasoilla tietoisuutta maaperän merkityksestä yleisesti ja erityisesti sen merkitystä ruuantuotannossa. Tiedonsiirto- ja neuvontapalvelujen tehokkaan organisoinnin kautta luodaan suotuisat olosuhteet yleisön tietoisuuden lisäämiseen ja viljelijöiden työn tuottavuuden ja tulojen parantamiseen sekä edistetään tehokkaampien ja ympäristö-ystävällisempien teknologioiden käyttöä. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu EU18- jaosto (maatalous ja elintarvike) EU-ministerivaliokunta (kirjallinen menettely) Eduskuntakäsittely Suuri valiokunta Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät

14 Eräissä EU:n jäsenmaissa maatalousmaan käyttötarkoituksen muuttamisesta on rajoitettu esimerkiksi siitä perittävällä maksulla. (Komission yksiköiden valmisteluasiakirja; Ohjeet parhaista käytännöistä, joilla rajoitetaan, vähennetään tai kompensoidaan maaperän sulkemista rakentamisella SWD(2012) 101 final/2) 14(15) Asiakirjat Samanaikaisesti EU:ssa käydään myös keskustelua maatalousmaahan liittyvästä keinottelusta, joka on erityisesti entisten Itä-Euroopan maiden ongelma. (Komission tulkitseva tiedonanto maatalousmaan hankinnasta ja Euroopan unionin oikeudesta (2017/C 350/05)) 13314/17 Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Milja Keskinen, MMM, EUTORI-tunnus Liitteet Viite

15 15(15) LIITTEET Asiasanat Hoitaa Tiedoksi jaosto maatalous- ja elintarvike (EU 18), maatalous- ja kalastusneuvosto MMM ALR, EUE, MAVI, SM, STM, TEM, TULLI, UM, VM, VNK, YM