Kriteerien käyttö. SYKE, Uhanalaisuuden arviointikoulutus Terhi Ryttäri, Markku Mikkola-Roos, Heikki Kotiranta, Esko Hyvärinen 2.2.

Transkriptio

1 Kriteerien käyttö SYKE, Uhanalaisuuden arviointikoulutus Terhi Ryttäri, Markku Mikkola-Roos, Heikki Kotiranta, Esko Hyvärinen

2 Kriteerit yhteenveto: A. Populaatiokoon pieneneminen (mennyt, nykyinen tai ennustettu) B. Levinneisyys- tai esiintymisalueen pieni koko sekä pirstoutuminen, jatkuva taantuminen tai voimakkaat vaihtelut C. Pieni populaatiokoko ja jatkuva taantuminen, pirstoutuminen tai voimakkaat vaihtelut D. Hyvin pieni populaatiokoko tai erittäin rajoittunut esiintyminen E. Häviämisriskin kvantitatiivinen analyysi (esim. PVA, Population Viability Analysis) 2

3 Kriteerien käytön jakautuminen Lillalta graafi! D2 A2 C D1 B1 B2 3

4 Termejä Havaittu (observed): tiedot perustuvat suoriin havaintoihin populaation kaikista tiedetyistä yksilöistä. Arvioitu (estimated): tiedot perustuvat otantaan tai biologisiin oletuksiin, joiden perusteella havaittu muuttuja voidaan muuttaa arvioinnissa tarvittavaksi muuttujaksi Ennustettu (projected): kuten arvioitu, mutta tarvittava muuttuja ekstrapoloidaan (yleistetään) koskemaan tulevaisuutta. Päätelty (inferred): tiedot perustuvat epäsuoriin todisteisiin kannan kehityksestä. Epäilty (suspected): "aihetodisteisiin" (circumstantial evidence) perustuva tieto, tai populaation taantumisen aste perustuu esim. tietoihin elinympäristön laadullisesta heikkenemisestä (A2c). 4

5 A-kriteeri Populaatiokoon pieneneminen minkä tahansa seuraavan vaihtoehdon mukaan: A1. Havaittu, arvioitu, päätelty tai epäilty populaation pieneneminen vähintään 90 %:lla ( CR) tai 70 %:lla ( EN) tai 50 %:lla ( VU) viimeisten kymmenen vuoden tai kolmen sukupolven aikana (valitaan pitempi jakso) tilanteessa, jossa pienenemisen syyt ovat selvästi peruttavissa (reversible) JA ymmärretyt JA loppuneet (ceased), perustuen johonkin seuraavista vaihtoehdoista a e: a) suora havainto b) lajille käyttökelpoinen runsausindeksi c) esiintymisalueen tai levinneisyysalueen pieneneminen ja/tai elinympäristön laadun heikentyminen d) todellinen tai mahdollinen hyödyntäminen e) vieraslajien, risteytymisen, tautien, saasteiden, kilpailijoiden tai loisten haitalliset vaikutukset 5

6 A-kriteeri jatkuu A2. Havaittu, arvioitu, päätelty tai epäilty populaation pieneneminen vähintään 80 %:lla ( CR) tai 50 %:lla ( EN) tai 30 %:lla ( VU) viimeisten kymmenen vuoden tai kolmen sukupolven aikana (valitaan pitempi jakso) tilanteessa, jossa pieneneminen ja sen syyt eivät ehkä ole loppuneet TAI niitä ei ymmärretä TAI ne eivät ehkä ole peruttavissa, perustuen johonkin vaihtoehdoista a e. A3. Vähintään 80 % ( CR) tai 50 % ( EN) tai 30 % ( VU) populaation pieneneminen, jonka ennustetaan tai epäillään tapahtuvan tulevien kymmenen vuoden tai kolmen sukupolven aikana (valitaan pitempi jakso, korkeintaan 100 vuotta), perustuen johonkin vaihtoehdoista a e. A4. Havaittu, arvioitu, päätelty, ennustettu tai epäilty populaation pieneneminen vähintään 80 % ( CR) tai 50 % ( EN) tai 30 % ( VU) kymmenen vuoden tai kolmen sukupolven ajanjaksolla (valitaan pitempi; tulevaisuuteen maksimi 100 vuotta), johon sisältyy sekä mennyttä että tulevaa, ja pieneneminen ja sen syyt eivät ole loppuneet TAI niitä ei ymmärretä TAI ne eivät ehkä ole peruttavissa, perustuen johonkin vaihtoehdoista a e. 6

7 Vakioreitit Linjalaskentareittejä, jotka perustettiin 2006 Yli 560 reittiä tasaisesti 25 km välein koko Suomessa 6 km pitkät reitit valmiiksi piirretty kartalle Joustava laskentakäytäntö: kaikkia reittejä ei tarvitse laskea joka vuosi

8 Vakioreitit Suomen tavoite: jokainen reitti lasketaan vähintään kahdesti 5 vuodessa, mutta mieluimmin useammin Jokaisella reitillä olisi ns. vakiolaskija Nykyään lasketaan vuosittain 300 reittiä 560:stä Ruotsissa 700 reitistä lasketaan vuosittain yli 500 Osa reiteistä syrjäseuduilla

9 Vakioreitit 2 x 1 km suorakaide, joka kävellään ympäri Kaikki reitit laskettu kertaalleen, kahta ei ole toistettu Lähtöpiste ja kulkusuunta määritetty Reitit muutettu kulkukelpoisiksi (mm. vesistöjen kiertäminen) Reittien maastotyypit on valmiiksi määritetty

10 A-kriteeri: suokukko Kuva: Antti Below Laji muutos Arvioitsij at Suokukko EN CR Aito AR, (A2:a,b,c) MMR sp 3sp alku loppu P-arvo Pop Pop_alku Pop_loppu n Steep 21 decline 5,3 15, (p<0.05) * , ,522 Muutos_ K -96,70 % Etelä- ja Keski-Suomessa kanta romahti soiden ojituksen ja rantaniittyjen umpeutumisen seurauksena jo luvuilla. Pohjois-Suomen avosoilla väheneminen alkoi samanaikaisesti ja on jatkunut edelleen jyrkkänä. Lounais-Lapin avosoilla suokukko väheni neljäsosaan kahdessa vuosikymmenessä. Vähenemisen syynä eivät ole vain elinympäristömuutokset Suomessa, vaan myös talvehtimis- ja levähdysalueilla tapahtuneet muutokset.

11 A-kriteeri: piekana Kuva: Petri Ahlroth Kuva: Antti Below Laji muutos Arvioitsij at Piekana LC EN(A2ab) Tieto JV,JH sp 3sp alku loppu P-arvo Pop Pop_alku Pop_loppu n Muutos_ K Moderate decline (p<0.01) ** , , ,70 % Perustuu pitkälti aiempaa parempaan aineistoon. Tarkastelujakso on pidentynyt kuudella vuodella. Laji on riippuvainen pikkunisäkkäistä ja kantaan vaikuttavat myyräsyklit sekä ilmastonmuutos. Suurin alamäki on kuitenkin jo 20 vuoden takaa.

12 A-kriteeri: hömötiainen Kuva: Antti Below Kuva: Antti Below Laji muutos Arvioitsij at Hömötiainen LC VU(A2ab) Aito JV,JH sp 3sp alku loppu P-arvo Pop2006- Muutos_K 2014 Pop_alku Pop_loppu n Moderate 374 decline 4,6 13, (p<0.01) ** ,51-43,20 % Vuoden 2005 jälkeen lajin taantuma on ollut voimakasta. Vaatii koivupökkelön, ei tykkää hoidetuista metsistä, ei toisaalta vaikuta menestyvän hyvin vanhoissakaan metsissä. Oulun yliopistossa tehtyjen tutkimusten perusteella lehtilahopuun merkitys habitaatin valinnassa korostuu.

13 A-kriteeri: kangasvuokko (Pulsatilla vernalis) Monivuotinen, pitkäikäinen laji sukupolven pituus arviolta vuotta (eli keskimääräinen lisääntyvien yksilöiden ikä) arviointijakson pituus vuotta Kuivien kangasmetsien ja valoisien harjujen laji: vaatii kukkiakseen runsaasti valoa ja taimettumiseen paljasta kivennäismaata, hyötyy metsäpaloista Vähenemisen syitä ja uhkia: rakentaminen, soranotto, metsätalous, metsäpalojen väheneminen, umpeenkasvu ja yleinen rehevöitymiskehitys, siirrot puutarhoihin Levinneisyysalueen (EOO) koko: n km² Esiintymisalueen koko: > km² em. luvut ylittävät B-kriteerin raja-arvot 13

14 Kangasvuokko jatkuu Nykypaikkoja: 866, tilanne tunnetaan melko hyvin (Hertan paikat!) Hävinneitä tai epävarmoja esiintymiä: 82 (kirjattu Herttaan) Esiintymiä varmasti hävinnyt myös ilman dokumentointia Vähenemisen arviointi? Useimmissa esiintymissä hyvin vähän yksilöitä (alle 10), muutamissa parhaissa satoja Väheneminen voimakkaampaa kuin esiintymien perusteella voi arvioida, mutta kuinka paljon? asiantuntija-arvion perusteella yli 30% mutta ehkä alle 50 % VU: A4ac (suora havainto ja esiintymisalueen/elinympäristön väheneminen) 14

15 Kangasvuokko jatkuu Eli kangasvuokko on VU lajin yksilömäärän vähenemisen, esiintymien vähenemisen ja elinympäristöjen laadun heikentymisen takia (vähintään 30 % 75 vuoden tarkastelujakson aikana, joka sisältää sekä mennyttä että tulevaa) 866 paikasta 231 sijaitsee suojelualueilla Osaa suojelluista hoidetaan (mm. ennallistamispolttoja; ei välttämättä riittävää), mutta suurin osa metsätalouden tai muun maankäytön piirissä Metsätalous ei automaattisesti pahasta, mutta hakkuun jälkeiset heinittymis- ja taimikkovaiheet ovat Biotalous? Hakkuutähteiden keruu on ehkä hyvä, mutta juurakoiden kaivamisen vaikutukset? Pulsatillojen lisääntyminen hidasta, koska taimettumiselle suotuisat olot harvoin; ei siemenpankkia 15

16 B-kriteeri B1. Levinneisyysalueen (EOO) arvioidaan olevan alle 100 km² ( CR) tai alle km² ( EN) tai alle km² ( VU) JA vähintään kaksi kohtien a c ehdoista täyttyy: TAI B2. Esiintymisalueen (AOO) arvioidaan olevan alle 10 km² ( CR) tai alle 500 km² ( EN) tai alle km² ( VU) JA vähintään kaksi kohdista a c ehdoista täyttyy: 16

17 B-kriteeri jatkuu a. levinneisyys on voimakkaasti pirstoutunut TAI vain yksi ( CR) tai viisi ( EN) tai kymmenen ( VU) esiintymispaikkaa tunnetaan b. havaittu, päätelty tai ennustettu jatkuva taantuminen joissakin seuraavista: (i) levinneisyysalue (ii) esiintymisalue (iii) soveliaan elinympäristön määrä ja/tai laatu (iv) esiintymispaikkojen tai osapopulaatioiden määrä (v) lisääntymiskykyisten yksilöiden määrä c. erittäin suuret vaihtelut joissakin seuraavista: (i) levinneisyysalue (ii) esiintymisalue (iii) esiintymispaikkojen tai osapopulaatioiden määrä (iv) lisääntymiskykyisten yksilöiden määrä 17

18 B-kriteeri: isovesirikko (Elatine alsinastrum) Yksivuotinen vesikasvi tarkastelujakson pituus A:ssa olisi 10 vuotta, mutta B:ssä ei väliä Lammikkojen ja kaivantojen kasvi savikkomailla, paikat yleensä lyhytikäisiä, häviää umpeenkasvun myötä Siemenpankki on Nykypaikoiksi tulkittuja 18 (1990-luvun jälkeen havaittuja), hävinneitä tai epävarmoja 24 (Hertta), mutta vuoden 2000 jälkeen vain kaksi positiivista havaintoa --- tiedon laadussa toivomisen varaa! EOO: km² (ylittää B1:n raja-arvon) AOO: 72 km² (jos lasketaan suoraan nykypaikkojen määrä x 4km²) AOO alittaa selvästi EN:n 500 km² raja-arvon ( edetään B2:lla 18

19 Isovesirikko jatkuu a: Onko pirstoutunut? / Esiintymispaikkoja on tiedossa vähän: 2-18 paikkaa (1 CR; 5 EN; 10 VU) Pirstoutunut ehkä ei, koska leviää myös lintujen mukana a:n ehdot täyttyvät ehkä esiintymispaikkojen osalta (EN- VU), mutta mikä on todellinen paikkojen määrä??? b: havaittu, päätelty tai ennustettu jatkuva väheneminen joissakin seuraavista: (i) levinneisyysalue - kyllä (ii) esiintymisalue - kyllä (iii) soveliaan elinympäristön määrä ja/tai laatu - kyllä (iv) esiintymispaikkojen tai osapopulaatioiden määrä - kyllä (v) lisääntymiskykyisten yksilöiden määrä - kyllä 19

20 Isovesirikko jatkuu c. erittäin suuret vaihtelut joissakin seuraavista: (i) levinneisyysalue ehkä ei? (ii) esiintymisalue - kyllä (iii) esiintymispaikkojen tai osapopulaatioiden määrä - kyllä (iv) lisääntymiskykyisten yksilöiden määrä näennäisesti kyllä, mutta kriteerien mukaan ehkä ei, koska lajilla on siemenpankki EN: B2ab(i,ii,iii,iv,v) (vuoden 2010 tulos) EN: B2b(i,ii,iii,iv,v)c(ii,iii) Tai VU-EN: B2ab(i,ii,iii,iv,v)c(ii,iii) 20

21 Isovesirikko jatkuu Arviointia vaikeuttaa lajin biologian hankaluus ja tuoreiden tietojen puute Ei mikään yleisölaji, menee helposti ohi kasviharrastajaltakin Taantuminen on todellista, mutta esiintymiä ehkä enemmän kuin on tiedossa EN vai VU? Jos luokkaa pudotetaan niin kirjattava Muutoksen syy nro 6 (virhe aiemmassa arvioinnissa ) 21

22 C-kriteeri: Pieni populaatio ja jatkuva taantuminen, pirstoutuminen tai voimakkaat kannanvaihtelut Populaatiokoko on alle 250 (CR) tai alle 2500 (EN) tai alle (VU) SEKÄ joko C1 tai C2 C1. Arvioitu jatkuva taantuminen: Vähintään 25 %:n jatkuva taantuminen 3 vuoden tai yhden sukupolven aikana = CR Vähintään 20 %:n jatkuva taantuminen 5 vuoden tai kahden sukupolven aikana = EN jne. TAI 22

23 C2. Havaittu, ennustettu tai päätelty populaatiokoon jatkuva taantuminen JA vähintään toinen seuraavista a b: a. populaation rakenne joko: (i) missään osapopulaatiossa ei ole yli 50 (CR) tai yli 250 (EN) tai yli 1000 (VU) lisääntymiskykyistä yksilöä TAI (ii) Vähintään 90 % (CR) tai vähintään 95 % (EN) tai kaikki (VU) lisääntymiskykyiset yksilöt ovat yhdessä osapopulaatiossa TAI b. Erittäin suuret vaihtelut lisääntymiskykyisten yksilöiden määrässä 23

24 Sieniyksilö Jokainen puunrunko, jossa sieni asuu, lasketaan kahdeksi yksilöksi. Tämähän ei ole totta läheskään aina, mutta näin on sovittu ruotsalaisten ja norjalaisten kanssa LAHOTTAJASIENISUKUPOLVI - sukupolven ikää on vaikea tietää lähestytään isäntäpuun mukaan: männyssä ja tammessa kasvavien lajien sukupolven ikä on maksimissaan 50 vuotta samoin kuin mykorritsasienillä. Kuusella, jalavalla, lehmuksella, saarnella, suurilla pajuilla ja haavalla 30 vuotta ja muilla 20 vuotta muilla puulajeilla kasvavilla 24

25 Populaatiokoko Havaittavuudessa suuria eroja: 1 mm 3 m, joillakin kauas näkyvä lakki, monet aivan alustanmyötäisiä, kirkas väri, yksivuotinen/monivuotinen itiöemä Populaatiokokojen arvioinnissa käytettiin Kaisa Junnisen (2009) tekemää kalkkikäävän suojeluselvitystä. Sen perusteella arvioitiin kertoimet lajien havaittavuudessa. Kertoimet kääväkkäille: Suurikokoiset, monivuotiset ja aika helposti havaittavat lajit saivat kertoimen 3 10 Pienikokoiset, vaikeasti havaittavat saivat vastaavasti suuremmat kertoimet, (jopa runsaasti ylikin) 25

26 26

27 27

28 Populaatiokoon laskeminen Tunnetut havainnot x havaittavuuskerroin x 2 (jokaisessa havaitussa puussa 2 yksilöä) = populaation koko Yleisille lajeille kerroin aina 100 ja hyvin yleisille 1000 Esimerkki 1: kantokääpä 1000 x 3 = x 2 = LC Esimerkki 2: kanadankääpä 40 x 8 = 320 x 2 = 640 EN 28

29 Mistä tiedetään, että jatkuvasti taantuva populaatio? Lajien jatkuvasta taantumisesta ei ole suoria havaintoja, mutta lajien habitaattien tai isäntäpuiden vähenemisestä on C-kriteerin lajit kasvavat lähes kaikki suurilla haavoilla tai mäntykeloilla Näiden on todettu taantuneen koko Suomessa, esim. suuret haavat on Itä-Suomessa kaulattu ja muutaman vuosikymmenen kuluttua ne ovat loppuun lahonneet Kirj. Junninen, K. 2009: Kalkkikäävän (Antrodia crassa) suojeluselvitys. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja, A 182:

30 D-kriteeri; pieni populaatiokoko tai rajoittunut esiintyminen Suunniteltu tunnistamaan populaatiokooltaan hyvin pienet tai hyvin suppealla alueella esiintyvät taksonit, joiden pieni yksilömäärä tai suppea levinneisyys tekevät ne erityisen alttiiksi voimakkaalle vähenemiselle tai häviämiselle. Hyvin pieni populaatiokoko TAI Hyvin pieni esiintymisalue TAI hyvin vähän esiintymispaikkoja JA taksoniin kohdistuu vakavia uhkia 30

31 D1-kriteeri; hyvin pieni populaatiokoko Populaatiokoko on alle 50 => alle 250 => alle => CR EN VU 31

32 D1 kriteeri; esimerkkinä ahma Gulo gulo (2015) Sukupolven pituus 5v; 3v tarkastelujakso 15 v Vuonna 2000 lisääntymiskykyisten määrä n. 40, v n yksilöä > kanta noin kaksinkertaistunut tarkastelujakson aikana. A-kriteeri ei täyty; C-kriteeri ei täyty Levinneisyysalueen koko n km2, esiintymisalueen koko n B-kriteeri ei täyty Lisääntymiskykyisiä yksilöitä v (kokonaiskanta yksilöä) D1 kriteerin mukaan populaatiokoko EN Tunturialueen kanta osa Skandinavian kantaa, Itä-S:n kanta osa suomalais-venäläistä esiintymisaluetta. Itä-Suomen ja Venäjän kannat samalla alhaisella tasolla. Ei rajantakaista vahvistusta alueen ulkopuolella ei vaikutusta; luokkaa ei muuteta (alenneta tai koroteta) EN 32

33 D2-kriteeri; hyvin rajoittunut esiintymisalue tai vähän esiintymispaikkoja D2-kriteeri: Esiintymisalue yleensä alle 20 km 2 tai, Esiintymispaikkoja yleensä korkeintaan viisi JA Populaatio siten altis äkillisille ja ennustamattomille ihmistoiminnan tai sattuman vaikutuksille VU (EN ja CR eivät mahdollisia D2:lla) 33

34 D2 kriteeri; esimerkkinä dyyninyhäkäs Melanophthalma suturalis (2010) Hyvin harvinainen ja suppealla alueella (eräät Hangon hiekkarannat) esiintyvä kovakuoriaislaji Populaatiokokoa ei tunneta tai voida arvioida C ja D1 - kriteerejä ei voida käyttää Taantumisesta ei näyttöä A ja C -kriteerit eivät täyty B-kriteerin raja-arvot (EOO ja AOO) täyttyvät, mutta alakohtien soveltamiseksi lajista tiedetään liian vähän tai vaatimukset eivät täyty B-kriteeriä ei voida uskottavasti käyttää Alle viisi erillistä esiintymispaikkaa Hankoniemellä, joita voi lisäksi uhata sama yksittäinen tapahtuma, esim. öljyonnettomuus. Myös muut ennalta arvaamattomat satunnaistekijät voivat nopeasti hävittää osapopulaatioita, jolloin laji täyttäisi esim. B-kriteerin CR-tasolla. Tuntemattomia esiintymispaikkoja on todennäköisesti hyvin vähän. VU 34

35 NT:ksi D-kriteerillä - esimerkkejä Populaatiossa on noin 1500 lisääntymiskykyistä yksilöä Parhaan arvion mukaan populaatiossa on lisääntymiskykyistä yksilöä, mutta arvio on hyvin epävarma ja todellinen luku voi olla vain lisääntymiskykyistä yksilöä EOO alle 20 km 2 tai enintään 5 esiintymispaikkaa, mutta uhkia ei juuri nyt ole. Populaation pienenemistä aiheuttavia tekijöitä voi olla, mutta nämä eivät todennäköisesti hävitä tai tee lajia äärimmäisen uhanalaiseksi lyhyellä aikavälillä. Esiintymispaikkoja on noin 6-10, joista osaan kohdistuu erilaisia uhkia, joiden tuloksena yksittäisiä esiintymispaikkoja voi hävitä ja laji taantua merkittävästi niin, että CR-kriteeritkin voisivat pahimmillaan täyttyä. 35

36 KIITOS KÄRSIVÄLLISYYDESTÄ! Ottakaa yhteyttä, jos olette pulassa: 36