Olarin kivijalkatilojen muutosmahdollisuudet asunnoiksi yleispiirteiset periaatteet
|
|
- Aili Karjalainen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Olarin kivijalkatilojen muutosmahdollisuudet asunnoiksi yleispiirteiset periaatteet
2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 3 2. OLARI KUITINMÄKI ALUEEN ERITYISPIIRTEET Kaupunkikuva ja - rakenne Kaupallinen kehitys alueella 5 3. SELVITYSTYÖ Arviointiperusteet Johtopäätökset Johtopäätökset osa-alueittain Esimerkkikohteet 8 1. Ruomelanraitti, välittömästi raitin pohjois- ja eteläreunaan liittyvät kivijalkatilat 9 2. Ruomelanraitti, raitin eteläreunan leventymiin liittyvät kivijalkatilat 9 3. Ruomelanraitti, sisäpihoille suuntautuvat kivijalkatilat 9 4. Ruomelanraitti, raitin eteläreunan kivijalkatilat rinteessä Kuutamoinen, raitin pohjoisreunan kivijalkatilat Kuunsäde, pysäköintialueelle suuntautuvat kivijalkatilat Kuunsäde-Kuunkatu Kuitinmäenraitti Auringonkehrä Kuitinmäenraitti / Maapallonkatu Maapallonkatu Kuitinmäenraitti, esimerkkejä ei asumiseen soveltuvista tiloista Kuitinmäenpuistoon liittyvät rakennukset Esimerkki Friisinkalliontien ja Kuitinmäenraitin väliseltä vyöhykkeeltä LÄHTEET 14 2 Olari - Kuitinmäki - alueen kivijalkatilojen muutosmahdollisuudet asunnoiksi - yleispiirteiset periaatteet
3 KUITINMÄKI Friisinkalliontie Kuunkatu KUITINMÄKI II Ylismäentie Ruomelantie Olarinkatu Kuitinmäentie OLARI Päivänkajontie 1. JOHDANTO Selvityksen tavoitteena on ollut tuottaa pohjatietoa kaupungin asemakaavoitusta ja rakennuslupamenettelyjä varten. Työssä on tarkasteltu Olarin ja Kuitinmäen asuinkortteleita. Liike- ja palvelutoimintojen korttelit on rajattu tämän selvitystyön ulkopuolelle. Matinkylä-Olari suuralueella kaupankäynti ja palvelut ovat keskittymässä yhä enenevässä määrin Matinkylän metrokeskukseen Länsimetron valmistumisen myötä. Toiminnallinen muutos näkyy Olarin ja Kuitinmäen keskusten alueella ja heijastuu myös Olarin ja Kuitinmäen asuinrakennusten kivijalkatiloihin: alueen kaupunkiympäristölle tyypillinen, asuinrakennusten elävä kivijalkaympäristö on muuttumassa. Kivijalkatilojen käyttöaste on korkea täysin käyttämättömiä tiloja ei juurikaan ole - mutta alkuperäisestä tarkoituksesta poiketen kivijalkatiloja on muutettu esim. vuokravarastoiksi. Esille on noussut muutostarve toteuttaa uusia asuinhuoneistoja kivijalkaan: tarkastelualueella on tiedossa taloyhtiötä, joiden puolelta on ilmaistu tarve tai mielenkiintoa käyttötarkoituksen muutoksiin asunnoiksi. Keskeisenä perusteluna on, että uusia asuinhuoneistoja myymällä taloyhtiöt voivat rahoittaa linjasaneerauksia, jotka on toteutettava Olari-Kuitinmäki -alueen rakennuksissa. Alueella on haettu poikkeuslupia asumiseen on n. 10 kpl ja päiväkodeille n. 5 kpl (tilanne kevät 2015, ks. sivu 5). Alueen suunnittelua ohjaavien yleisperiaatteiden puuttuessa yksittäisen hankkeen soveltuvuutta tai vaikutusta Olari-Kuitinmäki kaupunkirakenteeseen on ollut hankala arvioida. Päiväkodeille on myönnetty käyttötarkoituksen muutoksia. Kaupungin tavoitteena on ollut päästä tarkistamaan Olarin asemakaavaa, mikä loisi edellytyksiä hakea erilaisille käyttötarkoituksen muutoksille rakennuslupia. Kaupunginvaltuusto on tehnyt aloitteen, jossa esitetään asuinalueiden, esim. Olarin, tyhjiksi jääneiden pienten liiketilojen käyttötarkoituksen muutosten osalta raskaan asemakaavamuutos- ja rakennuslupaprosessin keventämistä. Aloitteessa esitettiin, että kaupunki käynnistäisi selvityksen, jonka tavoitteena on kehittää kevennetty malli huoneistojen käyttötarkoituksen muuttamiseksi, esimerkiksi kerrostalojen pienten liiketilojen muuttamiseksi asuinhuoneistoiksi. Olarin ja Kuitinmäen asemakaava-alueilla potentiaaliset tilat ovat myymälä-, toimisto- ja sosiaalitiloja. Huonosti liike- tai palvelutiloiksi kelpaavien tai tyhjillään olevien katutason tilojen käyttötarkoituksen muuttaminen on tarkoituksenmukaista taloyhtiöiden näkökulmasta sekä asukaspohjan ja sosiaalisen ympäristön kannalta. Toisaalta kaupungin tavoitteena on ylläpitää Olarissa lähipalveluja ja välttää kaupunginosan toiminnallista yksipuolistumista ainoastaan asuinalueeksi. Palvelujen saatavuuden ja Olarin ominaisluonteen kannalta kivijalkaliikkeiden ja -palvelujen varantoa on tavoiteltavaa säilyttää alueella. Pienet kivijalkaliiketilat ovat myös elinkeinoelämän monimuotoisuuden kannalta tärkeitä. Etelä-Espoossa valtaosa liiketiloista on sijoittunut kauppakeskuksiin. Kivijalkojen pienliiketilat ovat arvokkaita erityisesti sellaisille yrittäjille, jotka eivät pysty sitoutumaan kauppakeskusten korkeampaan vuokratasoon ja yhtenäisiin aukioloaikoihin. Ne mahdollistavat matalan kynnyksen yritystoiminnan käynnistämisen monilla toimialoilla. Selvityksessä esitetyt linjaukset ovat yleispiirteisiä, yksittäisten kohteiden lupamenettelyssä tai mahdollisissa asemakaavan muutoksissa selvitys palvelee yhtenä arviointityökaluna. Tarkastelukriteereinä ovat toiminnalliset ja kaupunkikuvalliset ominaisuudet ja vaikutukset. Muutosten edellyttämät, yksittäisten kohteiden lisäautopaikkatarpeet, mahdolliset uudet pihajärjestelyt, tarve uusille asuntovarastoille ym. tiloille sekä tilojen pohjaratkaisut selvitetään kunkin hankkeen yhteydessä. Selvityksen laatimisesta ovat vastanneet Arkkitehdit Anttila & Rusanen Oy:sta arkkitehti Mikko Rusanen ja arkkitehti Leena Holmila. Osa-alueiden kaupallisen merkityksen arvioinnin on tehnyt KTM Mari Pitkäaho Ramboll Finland Oy:sta. Espoon kaupungilta työtä ovat ohjanneet projektinjohtaja Markus Saari, asemakaavapäällikkö Ossi Keränen, aluearkkitehti Sirpa Sivonen-Rauramo ja arkkitehti Jaana Hietanen-Köninki. Työn yhteydessä haastateltiin myös alueen isännöinnistä valtaosin vastaavan Olarin huollon edustajia. Selvitystyön rajaus. Osa-aluerajaukset viittaavat alueen alkuperäisiin asemakaavoihin (Olari, Kuitinmäki ja Kuitinmäki II). Olari - Kuitinmäki - alueen kivijalkatilojen muutosmahdollisuudet asunnoiksi - yleispiirteiset periaatteet
4 2. OLARI KUITINMÄKI ALUEEN ERITYISPIIRTEET 2.1 KAUPUNKIKUVA JA - RAKENNE Olari-Kuitinmäki -alueen keskeiset osat ovat rakentuneet kolmessa vaiheessa: Olari, Kuitinmäki ja Kuitinmäki II. Olarin rakentaminen aloitettiin 1969, Kuitinmäen puolelle jatkettiin vuonna 1973 ja viimeisenä rakennettiin Kuunkadun eteläpuolinen Kuitinmäki II alue. Olari ja Kuitinmäki toteutettiin aluerakentamiskäytännöllä eli rakennusliikkeet toteuttivat asuntojen ohella myös julkisten palvelujen tilat, ulkoalueet ja muun infrastruktuurin. Olari-Kuitinmäki alue on kahden rakennusliikkeen, Rakennus Oy Arjatsalon ja A. Puolimatkan toteuttama. Olarin asemakaava on arkkitehti Simo Järvisen laatima, Järvinen teki myös rakennusten arkkitehtisuunnittelun yhdessä arkkitehti Eero Valjakan kanssa. Olarin alue sai rakennustaiteen ja yhdyskuntasuunnittelun valtionpalkinnon vuonna Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavaa varten laaditussa kulttuuriympäristöselvityksessä Olarin asuntoalue on osoitettu maakunnallisesti arvokkaaksi kulttuuriympäristöksi: alue edustaa laadukasta lähiötä mielenkiintoisella kaavoitushistorialla. Espoon eteläosien yleiskaavassa Olarin asuntoalue on merkitty kaupunkikuvallisesti arvokkaaksi alueeksi, joka kuuluu seudullisesti ja paikallisesti merkittäviin kulttuuriympäristöihin. Aluetta koskee yleiskaavan määräys: Kaupunkimaisema, jonka rakennus-, ja kulttuurihistoriallisia arvoja sekä kaupunkikuvaa on suojeltava. Suojelu ei koske yksittäisiä rakennuksia, vaan kohdistuu alueen ominaispiirteiden vaalimiseen. Alueiden kehittämisen tulee tapahtua niiden omista lähtökohdista käsin ja alueen erityisarvojen sanelemin ehdoin. Alueen suunnittelussa ja rakentamisessa tulee asettaa erityinen paino alueiden ominaisluonteen säilymiseen. Alueen alkuperäisten asemakaavojen keskeisenä tavoitteena oli luoda aktiivinen, autoliikenteestä erotettu jalankulkuympäristö. Korttelirakenteella tavoiteltiin tiivistä ja kaupunkimaista rakentamista. Kortteli- ja puistoalueet tukeutuvat alueen läpikulkevaan kevyen liikenteen pääraittiin (Ruomelanraitti - Kuutamoinen - Kuitinmäenraitti), keskustaruotoon. Asemakaava salli myymälä-, toimisto- ja sosiaalitilojen rakentamisen pohjakerrokseen kerrosalan ja kerrosluvun lisäksi, ja rakentajat velvoitettiin sopimuksella toteuttamaan 8 % kerrosalasta liike- yms. tiloina. Erityisesti Olari on kaupunkikuvalliselta ilmeeltään hyvin yhtenäinen: Arjatsalon toteuttamat rakennukset ovat paikalla rakennettuja, betonirunkoisia ja pilari-laatta-järjestelmään perustuvia, mikä edusti rakennusaikanaan uutta rakennustekniikkaa ja mahdollisti pohjakerroksen tilojen joustavan järjestelyn. Rakennusten julkisivut ovat punatiilipintaisia värillisillä julkisivulasiyksityiskohdilla. Kuitinmäen puolella alueen toteutus muuttuu kaupunkikuvallisesti monimuotoisemmaksi eikä alue hahmotu niin yhtenäisenä kuin vanhan Olarin puoli. Korttelirakenteeltaan koko Olari-Kuitinmäki alue on toteutunut alkuperäisen asemakaavan mukaisesti, sen sijaan Kuitinmäki II alueen kaupunkirakenne ei enää ole yhtä selkeä kokonaisuus. Olari-Kuitinmäen halki kulkeva pääraitti (Ruomelanraitti - Kuutamoinen - Kuitinmäenraitti), keskustaruoto, on toteutunut pääosin alkuperäisten tavoitteiden mukaisesti: raitti yhdistää vanhan Olarin ja Kuitinmäen ostoskeskukset kulkien koko alueen läpi Kuitinmäentielle asti eikä se risteä alueella kertaakaan autoväylien kanssa katutasossa. Olarin asemakaavasuunnitelma. Kuva: Arkkitehti-lehti 7 / Alkuperäisten asemakaavojen tavoitteena oli luoda alueelle aktiivinen jalankulkuympäristö. Kuvassa on esitetty Olari - Matinkylä jalankulkuverkosto: tummennettu alue esittää Olari-Kuitinmäki alueen sijainnin, ruudutetut alueet ovat korttelien sisäisiä puistoja ja palloviivoin on esitetty pääulkoilureitit. Kuva: Arkkitehti-lehti 2 / heikosti hahmottuva risteys grillikioski PÄIVÄ- KOTI KUITINMÄKI Alueen kaupunkikuva KUITINMÄEN OSTOSKESKUS KUITINMÄKI II rakentamaton tontti KUITINMÄEN KOULU urheilukenttä suuntien heikko hahmottuminen PÄIVÄKOTI puisto KOMEETAN KOULU Olari-Kuitinmäen kokonaiskaupunkikuvan kannalta keskeinen erityisvyöhyke (Ruomelanraitti) Julkisen kaupunkitilan kannalta keskeiset alueet, kaupunkirakenteessa erottuva tai merkittävä vyöhyke, erityisiä arkkitehtonisia arvoja kaupunkikuvallisen ilmeen kannalta Julkisen kaupunkitilan kannalta keskeiset alueet, kaupunkirakenteessa erottuva tai merkittävä vyöhyke, ei erityisiä arkkitehtonisia arvoja kaupunkikuvallisen ilmeen kannalta Alue, joka ei kaupunkikuvan kannalta ole erityisen merkittävä yhtenäinen kokonaisuus Olari-Kuitinmäki - raitti, keskustaruoto Tilaa rajaava, kaupunkikuvallisesti laadukas reuna Tilaa rajaava, kaupunkikuvallisesti heikko reuna rakentamaton tontti MATINKYLÄ ISO OMENA OLARI OLARIN OSTOS- KESKUS PRISMA Heikosti hahmottuva raitin osa Keskusraittiin liittyvä puisto / viheralue / kenttä Pysäköintialue Kohde / alue, jota voidaan kehittää Ylikulkusilta Keskeinen näkymä / näkymälinja, avautuva pääraitin jakso Pääkatuverkko Jalankulku- / pyöräreitti 4 Olari - Kuitinmäki - alueen kivijalkatilojen muutosmahdollisuudet asunnoiksi - yleispiirteiset periaatteet
5 A A A OLARI OLARIN OSTOS- KESKUS PK Asemakaavan sallimia liiketiloja on toteutunut runsaasti erityisesti Olari-Kuitinmäki alueella. Pääraitin varrelle niitä on toteutettu vaihtelevasti: Olarin puolella liiketiloja on toteutettu koko raitin pituudelta, Kuitinmäen puolella raitin varrella liiketiloja ei osin ole lainkaan, samoin Kuitinmäki II alueella raitin loppupää on toteutunut ilman liiketiloja, mikä katkaisee toiminnallisen yhteyden Prisman ja Ison Omenan suuntaan. Prisman asiakasvirrat eivät hyödynnä raitin kivijalkaliiketiloja. Olarin osalta raitti (Ruomelanraitti) on toteutunut hyvin puhtaasti alkuperäisen asemakaavan tavoitteiden mukaisesti ja arkkitehtonisesti yhtenäisenä kokonaisuutena ollen kaupunkikuvallisesti ja kaupunkirakenteellisesti merkittävä kokonaisuus aikansa kaupunkisuunnittelun ja rakennusarkkitehtuurin tavoitteiden edustajana. PÄIVÄ- KOTI KUITINMÄKI 2.2 KAUPALLINEN KEHITYS ALUEELLA? A A PK KUITINMÄEN OSTOSKESKUS A A A KUITINMÄKI II KUITINMÄEN KOULU PÄIVÄKOTI PK A PK PK Kaupan rakenne ja ihmisten kulutustottumukset ovat muuttuneet Olarin alkuajoista. Kauppa on keskittynyt voimakkaasti suurempiin keskittymiin eikä yksittäisillä liiketiloilla ole enää sellaista vetovoimaa, joka voisi kilpailla suurten kauppakeskusten kanssa. Keskittyminen ei liity pelkästään kaupallisiin toimijoihin, vaan myös esimerkiksi pankit, posti ja monet kunnalliset palvelut, kuten kirjasto ja terveyspalvelut ovat lähteneet Olarista. Matinkylään keskittyvä tarjonta, yksityisautoilun painottuminen, kuluttajien kasvanut valikoimavaatimus ja laatutietoisuus ovat merkittävästi vähentäneet Olarin kävelyraittiin rajautuvien liiketilojen kaupallista vetovoimaa. Kaupan ja palvelujen sijoittumiselle ohi kulkevat asiakasvirrat ovat tärkeitä. Olarissa nämä virrat on jaettu kahtia, kun kävelyraitti on erotettu autoyhteyksistä. Parhaat liikepaikat ovat sellaisissa sijainneissa, joissa kävely- ja pyöräilyvirrat, autoliikenne ja joukkoliikenne kohtaavat. Tällainen sijainti on Kuitinmäen ostoskeskuksella, joka on säilynyt kaupallisesti kohtuullisen elävänä. Toinen Kuitinmäen ostoskeskuksen etu on sinne sijoittuva päivittäistavarakauppa, joka tuo ympärilleen tasaisen asiakasvirran. Olarin ostoskeskuksessa Ruomelanraitilla päivittäistavarakauppaa ei ole, mikä heikentää oleellisesti sen kaupallista vetovoimaa. Olarin ostoskeskuksen sijainti alueen keskellä sivussa autoliikenteen pääreiteiltä on päivittäistavarakaupalle ongelmallinen, vaikka lähialueen asukaspohja mahdollistaisi pienen ruokakaupan elättämisen.? KOMEETAN KOULU PRISMA Olarin pääraittiin rajautuvat liiketilat eivät ole enää kaupallisesti vetovoimaisia varsinkaan erikoistavarakaupalle. Erilaiset pienpalvelut, kuten kampaamot ja kauneus- ja terveysalan yritykset sekä ravintolat voivat kuitenkin olla kiinnostuneita näistä tiloista. Potentiaalinen käyttäjäryhmä ovat myös pientoimistot sekä erilaiset yhdistykset ja muut kolmannen sektorin toimijat. Heikosti kaupalliseen toimintaan soveltuvat tilat siirtyvät tyypillisesti joko toimisto- tai varastokäyttöön. Varastokäyttö ei tue alkuperäisen asemakaavan tavoitetta aktiivisesta jalankulkuympäristöstä. Alueen toiminnallinen kaupunkirakenne Aktiivinen kaupallinen / työpaikkavyöhyke Näivettynyt kaupallinen piste (Vanhan Olarin ostoskeskus) Puoliaktiivinen, asumisen, kivijalkaliiketilojen ja palvelujen vyöhyke Toiminnallisesti yksipuolinen, pääasiassa asumista käsittävä vyöhyke Aukiotila, jonka kivijalassa paljon liiketiloja / palveluja Aukiotila, jonka kivijalassa vähän toimintoja Pääraittiin liittyvä keskeinen viher- / puistoalue / kenttä Kaupallisesti kiinnostava sijainti Haetut poikkeusluvat (hyväksytty / vireillä / hylätty, A= muutos asunnoksi, PK=muutos päiväkodiksi,?=ei tietoa) Raitit: MATINKYLÄ ISO OMENA Pääkatuverkko Jalankulku- / pyöräreitti Pääraitin toiminnallisesti aktiivinen osa, runsaasti aktiivisia kivijalkapalveluita ja -liikkeitä Pääraitin toiminnallisesti puoliaktiivinen osa, jonkin verran aktiivisia kivijalkapalveluita ja -liikkeitä Pääraitin toiminnallisesti passiivinen osa, kivijalassa ei asumista, palveluita tai aktiivisia liiketiloja Muu raitti, jonka varrella on liiketiloja tai palveluita Olari - Kuitinmäki - alueen kivijalkatilojen muutosmahdollisuudet asunnoiksi - yleispiirteiset periaatteet
6 3. SELVITYSTYÖ 3.1 ARVIOINTIPERUSTEET Selvitystyössä Olari-Kuitinmäki - aluetta on arvioitu kaupunkikuvallisin ja toiminnallisin perustein. Toiminnallisuutta arvioitaessa on kiinnitetty huomiota liiketilojen merkitykseen kaupunkirakenteelle ja tilojen soveltumista muutoksille yleispiirteisellä tasolla, erityisesti asumisen näkökulmasta. Sijainteja arvioitiin myös kaupallisen toimivuuden kannalta: onko liiketiloille kysyntää ja miten ne soveltuisivat kaupalle tai palveluille. Tehty arviointi ja esitetyt johtopäätökset perustuvat aluetta koskeviin aiemmin tehtyihin selvityksiin, alkuperäiseen asemakaava-aineistoon sekä paikalla käynteihin ja Olarin huollon haastatteluun. Lisäksi on tarkasteltu alueelle haettuja poikkeuslupia. Olari-Kuitinmäki - alueelta ei ole laadittu koko aluetta koskevaa rakennushistoriallista selvitystä, mutta sellainen tulisi laatia jatkossa, lähtötiedoksi käyttötarkoitutusten muutosten tekemiselle. Alueella on selkeästi rakennushistoriallisia arvoja, jotka tulisi kartoittaa siten, että Olari-Kuitinmäki aluetta tarkastellaan kokonaisuutena. 3.2 JOHTOPÄÄTÖKSET Johtopäätöksenä selvitysalueelle on laadittu yleispiirteiset suositukset käyttötarkoituksen muutosmahdollisuuksista (luku 3.3.). Työn johtopäätöksenä suurella osalla alueesta käyttötarkoituksen muutosten toteuttaminen on mahdollista ilman merkittäviä vaikutuksia Olari - Kuitinmäen kaupunkikuvalliseen tai toiminnalliseen luonteeseen (osa-alue 3). Kohteet, joilla käyttötarkoituksen muutoksia asumiseen ei suositella, liittyvät alueen läpikulkevaan Olari-Kuitinmäki raittiin, keskustaruotoon ja siihen liittyviin aukiotiloihin (osa-alueet 1AB). Kivijalkatilojen säilyminen liike- ja palvelutilana näillä paikoilla on kaupunkikuvallisesti ja / tai toiminnallisesti perusteltua. Selkein kokonaisuus ovat vanhan Olarin Ruomelanraitin pohjoisreunan rakennukset, joiden arkkitehtonisten arvojen säilyttäminen ja tilojen soveltumattomuus asumiseen eivät puolla käyttötarkoituksen muutosta asumiseen. Lisäksi työssä on osoitettu osa-alueet, joilla käyttötarkoituksen muutoksia voidaan tehdä, kunhan rakennusten kaupunkikuvalliset ja / tai toiminnalliset erityispiirteet otetaan huomioon (osa-alueet 2AB). Mahdolliset rakennushistorialliset arvot tulee selvittää hankekohtaisesti, tässä työssä esitetty luokittelu antaa periaatteellisia suuntaviivoja käyttötarkoitusten muutoksille. Käyttötarkoituksen muuttuessa asumiseksi on varmistettava, että asumista koskevat määräykset ja normit täyttyvät. Raittiin liittyvän mahdollisen uudisrakentamisen tulisi tukea raitin ja siihen liittyvien aukioiden toiminnallista luonnetta siten, että myös uudisrakennuksen pohjakerrokseen sijoitetaan alkuperäisen asemakaavan hengessä liike-, toimisto-, palvelu- tai yhteistiloja. Koko Olari - Kuitinmäki - alueella on selkeästi rakennushistoriallisia arvoja, jotka tulisi jatkossa kartoittaa laatimalla aluetta kokonaisuutena käsittelevä rakennushistoriallinen selvitys. Erityisesti Ruomelanraitti Olarin puolella edustaa kaupunkikuvallisesti ja kaupunkirakenteellisesti merkittävää kokonaisuutta, jonka säilyminen tulee turvata. Johtopäätökset aluetta koskevista suosituksista Osa-alueet, joilla käyttötarkoituksen muutoksia asumiseen: - ei tulisi tehdä, osa- alue kaupunkikuvallisesti ja toiminnallisesti merkittävä kaupunkirakenteessa - ei tulisi tehdä, osa-alueella on huomattavaa toiminnallista merkitystä kaupunkirakenteessa - voidaan tehdä osa-alueen kaupunkikuvallinen ja toiminnallinen merkitys huomioiden - voidaan tehdä osa-alueen kaupunkikuvallinen merkitys huomioiden - voidaan tehdä, alueella ei ole erityisiä kaupunkikuvallista tai toiminnallista merkitystä Olari - Kuitinmäki pääraitti keskustaruoto Puisto Pääkatu Kävely- ja pyöräreitti 6 Olari - Kuitinmäki - alueen kivijalkatilojen muutosmahdollisuudet asunnoiksi - yleispiirteiset periaatteet
7 3.3 JOHTOPÄÄTÖKSET OSA-ALUEITTAIN Selvitysalue on jaettu viiteen eri osa-alueeseen alkuperäisten käyttötarkoitusten muutosmahdollisuuksien mukaan. Osa-alueet ja niitä koskevat suositukset on esitetty edellisen sivun kartalla sekä oheisissa taulukoissa. 1A. Osa-alue, jolla käyttötarkoituksen muutoksia asumiseen ei tulisi tehdä. Alueella on selkeitä kaupunkikuvallisia, arkkitehtonisia ja toiminnallisia arvoja tai reunaehtoja. Kaupunkikuvalliset / arkkitehtoniset kriteerit Toiminnalliset kriteerit Merkitys keskustaruodolle eli Olari-Kuitinmäki raitille Lähtökohtainen muutospaine osa-alueella Kaupallinen toimivuus ja arvio liiketilakysynnästä Alkuperäisten käyttötarkoituksen säilymisellä on selkeä kaupunkikuvallinen ja arkkitehtoninen merkitys Olari-Kuitinmäki kokonaiskaupunkikuvalle. Muutos asuinkäyttöön ei ole mahdollista heikentämättä kohteen kaupunkikuvallista / arkkitehtonista arvoa. Alkuperäisen käyttötarkoituksen säilyttämisellä on toiminnallisen rakenteen kannalta huomattavaa merkitystä. Alkuperäisen käyttötarkoituksen säilyttäminen on merkittävää alkuperäisen asemakaavan tavoitteiden kannalta. Kohde, jossa tilat eivät täytä asumiselta edellytettäviä reunaehtoja. Käyttötarkoituksen muutoksen sallimisella olisi selkeä, heikentävä vaikutus raitin kaupunkikuvalliseen ja toiminnalliseen luonteeseen. Lähtökohtainen muutospaine osa-alueella on vähäinen. Kuunkadun eteläpuolelle sijoittuvat tilat ovat lähellä kaupallista ydintä ja hyvin saavutettavissa kaikilla kulkumuodoilla. Tilat pystyvät hyödyntämään ostoskeskuksen asiakasvirtoja ja pysäköintiä ja ne soveltuvat hyvin kaupallisille toiminnoille. Ruomelanraitin varressa olevat tilat ovat kaupallisesti hiljaisempia, mutta nykyisen tyyppinen käyttö voi jatkua. 2A. Osa-alue, jolla käyttötarkoituksen muutoksia asumiseen voidaan tehdä huomioiden kaupunkikuvallinen, arkkitehtoninen ja toiminnallinen merkitys. Kaupunkikuvalliset / arkkitehtoniset kriteerit Toiminnalliset kriteerit Merkitys keskustaruodolle eli Olari-Kuitinmäki raitille Lähtökohtainen muutospaine osa-alueella Kaupallinen toimivuus ja arvio liiketilakysynnästä Osa-alueella on selkeä arkkitehtoninen merkitys Olari-Kuitinmäki kokonaiskaupunkikuvalle. Käyttötarkoituksen muutoksilla ei saa heikentää arkkitehtonisia arvoja. Kivijalkapalveluilla on toiminnallista merkitystä kokonaiskaupunkirakenteelle. Kivijalkapalvelujen säilyminen on suositeltavaa, mutta ei välttämätöntä. Kivijalkatilojen yhteydessä on hyvin saavutettavaa asiointipysäköintiä. Käyttötarkoitusten muutosten sallimisella asumiseen vähäinen vaikutus raitin kaupunkikuvalliseen tai toiminnalliseen luonteeseen. Lähtökohtainen muutospaine osa-alueella on vähäinen. Osa-alueen liiketilat ovat kaupallisesti heikohkoja, mutta soveltuvat ajanvaraustoiminnoille, joille satunnaiset asioinnit eivät ole niin merkittäviä. Asiakaspysäköinnin saatavuus tukee liiketiloja. Lähimpänä Friisinkalliontietä olevilla tiloilla on myös jonkin verran näkyvyyttä ohikulkuliikenteelle, myös bussipysäkit sijaitsevat lähellä. 1B. Osa-alue, jolla käyttötarkoituksen muutoksia asumiseen ei tulisi tehdä. Tiloilla on selkeää toiminnallista merkitystä kaupunkirakenteessa Kaupunkikuvalliset / arkkitehtoniset kriteerit Toiminnalliset kriteerit Merkitys keskustaruodolle eli Olari-Kuitinmäki raitille Lähtökohtainen muutospaine osa-alueella Kaupallinen toimivuus ja arvio liiketilakysynnästä Kohteet eivät ole arkkitehtonisesti / kaupunkikuvallisesti erityisen merkittäviä. Alkuperäisen käyttötarkoituksen säilyttämisellä on Olari-Kuitinmäen toiminnallisen rakenteen kannalta huomattavaa merkitystä. Alkuperäisen käyttötarkoituksen säilyttäminen on merkittävää alkuperäisen asemakaavan tavoitteiden kannalta. Osa-alueen kivijalkatilat soveltuvat huonosti asuinkäyttöön. Käyttötarkoitusten muutoksilla asuinkäyttöön olisi merkittävä vaikutus raitin toiminnalliseen rakenteeseen / luonteeseen. Lähtökohtainen muutospaine osa-alueella on vähäinen. Kuitinmäen ostoskeskuksen aukioon rajautuvat tilat ovat kaupallisesti toimivia. Muut raittiin rajautuvat tilat ovat vähemmän kiinnostavia heikomman näkyvyyden, asiakaspysäköintipaikkojen vähäisyyden ja hiljaisempien asiakasvirtojen takia. Tilat soveltuvat hyvin mm. kampaamoille ja vastaaville ajanvarauksella toimiville yrityksille, joille satunnaiset asioinnit eivät ole niin merkittäviä. 2B. Osa-alue, jolla käyttötarkoituksen muutoksia asumiseen voidaan tehdä huomioiden kaupunkikuvallinen ja arkkitehtoninen merkitys. Kaupunkikuvalliset / arkkitehtoniset kriteerit Toiminnalliset kriteerit Merkitys keskustaruodolle eli Olari-Kuitinmäki raitille Lähtökohtainen muutospaine osa-alueella Kaupallinen toimivuus ja arvio liiketilakysynnästä Osa-alueella on selkeä arkkitehtoninen merkitys Olari-Kuitinmäki kokonaiskaupunkikuvalle. Käyttötarkoituksen muutoksilla ei saa heikentää arkkitehtonisia arvoja. Toiminnallisesti muutokset ovat mahdollisia. Monipuolisuus kivijalkatoiminnoissa olisi kuitenkin toivottavaa, muutos yksinomaan asuinkäyttöön on luonteeltaan kaupunkitilaa passivoiva. Käyttötarkoitusten muutosten sallimisella ei saa olla vaikutusta raitin arkkitehtoniseen ilmeeseen. Muutosten sallimisella ei ole merkittävää vaikutusta raitin toiminnalliseen luonteeseen. Osa-alueelle on jo mahdollisesti kohdistunut muutospainetta alkuperäiseen käyttötarkoitukseen nähden, esimerkiksi haettu poikkeuslupia asunnoiksi muuttamiselle tai toteutettu luvatta käyttötarkoituksen muutoksia. Liiketiloja on varastokäytössä. Osa-alueen sijainti on kaupallisesti heikko, tiloille ei ole odotettavissa suurta kysyntää liiketiloina. 3. Osa-alue, jolla käyttötarkoituksen muutoksia voidaan toteuttaa. Alueella ei ole merkittävää kaupunkikuvallista, arkkitehtonista tai toiminnallista arvoa Olari - Kuitinmäki kokonaisuuden kannalta. Kaupunkikuvalliset / arkkitehtoniset kriteerit Toiminnalliset kriteerit Merkitys keskustaruodolle eli Olari-Kuitinmäki raitille Lähtökohtainen muutospaine osa-alueella Kaupallinen toimivuus ja arvio liiketilakysynnästä Alkuperäisen käyttötarkoituksen muutoksilla ei ole merkittäviä vaikutuksia Olari-Kuitinmäki alueen kokonaiskaupunkikuvaan. Alkuperäisen käyttötarkoituksen muutoksilla ei ole merkittävää vaikutusta Olari-Kuitinmäki alueen toiminnalliseen rakenteeseen tai palvelujen saavutettavuuteen. Osa-alue ei välttämättä alun perinkään ole toteutunut liiketilojen osalta alkuperäisen asemakaavan tavoitteiden mukaisesti. Käyttötarkoituksen muutoksilla ei ole vaikutusta raitin kaupunkikuvalliseen tai toiminnalliseen luonteeseen. Osa-alueelle on jo mahdollisesti kohdistunut muutospainetta alkuperäiseen käyttötarkoitukseen nähden, esimerkiksi haettu poikkeuslupia asunnoiksi muuttamiselle tai toteutettu luvatta käyttötarkoituksen muutoksia. Liiketiloja on varastokäytössä. Osa-alue sijaitsee kaupallisesti heikosti, tiloille ei ole odotettavissa suurta kysyntää liiketiloina. Olari - Kuitinmäki - alueen kivijalkatilojen muutosmahdollisuudet asunnoiksi - yleispiirteiset periaatteet
8 3.3 ESIMERKKIKOHTEET Esimerkkikohteet havainnollistavat laadittua osa-aluekohtaista arviointia. Käyttötarkoituksen muutosten soveltuvuutta asumiselle on arvioitu toiminnallisesta ja kaupunkikuvallisesta näkökulmasta. Kohteet on jaettu kolmeen kategoriaan edellä esiteltyjen arviointikriteerien pohjalta: ei perusteluja käyttötarkoituksen muutokselle asumiseen (toiminnallisuus ja kaupunkikuva tai vähintään toinen kriteereistä) perusteluja muutokselle asumiseen tietyin edellytyksin muutokset asumiseen mahdollisia Mikäli tiloja ei ole avattavissa muuhun ilmansuuntaan kuin pohjoiseen, ei niitä tule osoittaa asuinkäyttöön. Lisäksi asuinkäyttöön osoitettavien tilojen ei tulisi sijaita viereisen raitin korkotasoa alempana Kun kivijalkatiloja muutetaan asumiseen, tulisi yksityisen ja yleisen tilan rajapinnan muokkaamiselle muodostaa yhtenäinen alueellinen ilme, niin ettei jokaisen kohdan muutoksessa käytetä erilaisia elementtejä ja lähestymistapaa. Rajausperiaatteet tulee täsmentää jatkosuunnittelussa. 7 Esimerkkikohteet kartalla: 1. Ruomelanraitti, välittömästi raitin pohjois- ja eteläreunaan liittyvät kivijalkatilat Ruomelanraitti, raitin eteläreunan leventymiin liittyvät kivijalkatilat 3. Ruomelanraitti, sisäpihoille suuntautuvat kivijalkatilat Ruomelanraitti, raitin eteläreunan kivijalkatilat rinteessä Kuutamoinen, raitin pohjoisreunan kivijalkatilat 6. Kuunsäde, pysäköintialueelle suuntautuvat kivijalkatilat 7. Kuunsäde Kuitinmäenraitti Auringonkehrä Kuitinmäenraitti / Maapallonkatu 11. Maapallokatu Kuitinmäenraitti, esimerkkejä ei asumiseen soveltuvista kohteista 13. Kuitinmäenpuistoon liittyvät rakennukset 14. Esimerkki Friisinkalliontien ja Kuitinmäenraitin väliseltä vyöhykkeeltä Osa-alueet, asumiseen: Osa-alueet, joilla joilla käyttötarkoituksen käyttötarkoituksen muutoksia asumiseen: Puisto Puisto -- ei toiminnallista merkitystä merkitystäkaupunkirakenteessa kaupunkirakenteessa ei tulisi tulisi tehdä, tehdä, osa-alueella on huomattavaa toiminnallista Pääkatu Pääkatu -- voidaan ja toiminnallinen toiminnallinenmerkitys merkityshuomioiden huomioiden voidaan tehdä tehdä osa-alueen kaupunkikuvallinen ja Kävely-jajapyöräreitti pyöräreitti Kävely- -- voidaan merkitys huomioiden huomioiden voidaan tehdä tehdä osa-alueen kaupunkikuvallinen merkitys -- voidaan kaupunkikuvallista tai tai toiminnallista toiminnallistamerkitystä merkitystä voidaan tehdä, tehdä, alueella ei ole erityisiä kaupunkikuvallista 8 Olari- -Kuitinmäki Kuitinmäkipääraitti pääraitti keskustaruoto keskustaruoto Olari -- ei ja toiminnallisesti toiminnallisestimerkittävä merkittäväkaupunkirakenteessa kaupunkirakenteessa ei tulisi tulisi tehdä, tehdä, osa- alue kaupunkikuvallisesti ja Olari - Kuitinmäki - alueen kivijalkatilojen muutosmahdollisuudet asunnoiksi - yleispiirteiset periaatteet
9 1. RUOMELANRAITTI, VÄLITTÖMÄSTI RAITIN POHJOIS- JA ETELÄREUNAAN LIITTYVÄT KIVIJALKATILAT Kohteen muuttaminen asuinkäyttöön ei ole perusteltua. Ruomelanraitti julkisena tilana yhdessä sitä rajaavien asuinrakennusten kanssa muodostaa kaupunkiympäristönä ja arkkitehtuuriltaan merkittävän kokonaisuuden, jonka arvo tulee säilyttää. Tilojen riittävän yksityisyyden ja näkösuojan turvaaminen ei ole mahdollista ilman, että julkisen tilan ja rakennuksen välistä suhdetta / rajautumista muutettaisiin tai rakennuksen pohjakerroksen arkkitehtuuriin tehtäisiin muutoksia. Ruomelanraitin pohjoisjulkisivun kivijalkatilat sekä eteläreunan raitin leventymiin liittyvät kivijalkatilat ovat kaupunkikuvallisesti näkyvimmällä paikalla ja muutoksille herkimpiä. Ruomelanraitin katutilaan välittömästi rajautuvien tilojen säilyttäminen palvelujen, liiketilojen tai yhteistilojen (poislukien varastokäyttö) käytössä tukee alueen alkuperäistavoitteita toiminnallisesta kävelyraitista. Kaupallisesta näkökulmasta asiakasvirrat ovat heikkoja, mutta sijainti voi kiinnostaa palveluja. Haasteena on asiakaspysäköinnin järjestäminen. 2. RUOMELANRAITTI, RAITIN ETELÄREUNAN LEVENTYMIIN LIITTYVÄT KIVIJALKATILAT Käyttötarkoituksen muutokset mahdollisia tietyin varauksin. Ruomelanraitti julkisena tilana yhdessä sitä rajaavien asuinrakennusten kanssa muodostaa kaupunkiympäristönä ja arkkitehtuuriltaan merkittävän kokonaisuuden, jonka arvo tulee säilyttää. Eteläreunan kivijalkatiloja erottaa pääraitista aukiomainen vihervyöhyke ja kivijalan editse johtaa vain pienimuotoinen kulkureitti. Asuntojen näkösuoja ja yksityisyys ovat raitin eteläpuolella helpommin toteutettavissa. Rakennuksen kivijalkaa reunustavaa kasvillisuutta voidaan käyttää ja kehittää osana asuintilojen rajaamista kulkureiteistä. Käyttötarkoituksen muutokset on tehtävä julkisivujen arkkitehtuuria muuttamatta. Ruomelanraitin säilyminen palvelu- tai työpaikkatiloina on raitin toiminnallisen monimuotoisuuden kannalta suositeltavaa. Raitin eteläpuoleisilla kivijalkatiloilla ei kuitenkaan ole toiminnallisen profiilin kannalta yhtä selkeää asemaa kuin pohjoisreunan vastaavilla: tiloja erottaa raitista puistomainen vihervyöhyke. Korttelipihoihin rajautuvien kivijalkatilojen käyttötarkoituksen muutoksille ei ole raitin pohjoisreunaa vastaavia toiminnallisia rajoitteita. Kivijalkatilojen eteläpuoli suuntautuu hyvään ilman suuntaan kohti miellyttävää puistomaista avokallioaluetta. Tilat on rakennettu alun perinkin kivijalkapalveluja varten, joten niihin ei sijoitu asuntojen yhteistiloja tai varastoja, joille tulisi osoittaa korvaavia tiloja. TIlat sijaitsevat kaupallisesti heikohkosti ja soveltuvat esimerkiksi toimistoille tai varastoille. 3. RUOMELANRAITTI, SISÄPIHOILLE SUUNTAUTUVAT KIVIJALKATILAT Käyttötarkoituksen muutokset mahdollisia tietyin varauksin. Pihoille suuntautuvat kivijalkatilat ovat osa vanhan Olarin kaupunkiympäristöltään ja arkkitehtuuriltaan merkittävää kokonaisuutta, mutta ne eivät sijoitu kaupunkikuvan kannalta keskeisimpiin kohtiin. Käyttötarkoituksen muutoksia voidaan tehdä julkisivujen arkkitehtuuria muuttamatta, julkisivuarkkitehtuurin säilyttämisen tulee olla käyttötarkoituksen muutoksen sallimisen edellytys. Rakennuksen ja korttelipihan kulkuväylien rajapinnan muokkaaminen asuintilojen yksityisyyden ja näkösuojan turvaamiseksi on mahdollista: kivijalkaa reunustavaa kasvillisuutta voidaan kehittää ja hyödyntää tähän tarkoitukseen. Samoin julkisivun sisäänvedossa oleva käynti on asuinkäyttöön soveltuva. Korttelipihoihin rajautuvien kivijalkatilojen käyttötarkoituksen muutoksille ei ole toiminnallisia rajoitteita. Toiminnallisesti monipuolinen kivijalka on alueen luonteen kannalta suositeltavaa, mutta pääraitilta sivussa olevat tilat eivät ole toiminnallisen profiilin kannalta keskeisiä. Tilat suuntautuvat laadukkaille piha-alueille, mikä tekee niistä myös asuinkäyttöön sopivia. Tilat on rakennettu alun perinkin kivijalkapalveluja varten, joten niihin ei sijoitu asuntojen yhteistiloja tai varastoja, joille tulisi osoittaa korvaavia tiloja. Kaupallisesta näkökulmasta sijainnit ovat huonoja: tiloilla ei ole näkyvyyttä eikä ohikulkevia asiakasvirtoja. Tilat soveltuvat toimistokäyttöön ja palveluille (esim. päiväkoti-, kerhotilat). Olari - Kuitinmäki - alueen kivijalkatilojen muutosmahdollisuudet asunnoiksi - yleispiirteiset periaatteet
10 4. RUOMELANRAITTI, RAITIN ETELÄREUNAN KIVIJALKATILAT RINTEESSÄ Käyttötarkoituksen muutokset mahdollisia tietyin varauksin. Ruomelanraitti julkisena tilana yhdessä sitä rajaavien asuinrakennusten kanssa muodostaa kaupunkiympäristönä ja arkkitehtuuriltaan merkittävän kokonaisuuden, jonka arvo tulee säilyttää. Kohteen kivijalkatilat ovat kaupunkikuvassa hyvin erottuvia, mutta eivät kiinteästi liity Ruomelanraitin katutilaan. Käyttötarkoituksen muutoksia voidaan tehdä julkisivujen arkkitehtuuria muuttamatta. Tilat eivät toiminnallisesti liity suoraan Ruomelanraittiin eivätkä ole raitin toiminnallisen profiilin kannalta keskeisiä. Rinnetonteille sijoittuvat rakennukset, joihin muodostuu kaksikin kivijalkakerrosta, ovat otollisia myös asuinkäyttöön. Tilojen laajat ikkuna-aukot sopivat asuintiloille. Tilat eivät avaudu suoraan kulkureiteille ja yksityisyys voidaan turvata. Tilat on rakennettu alun perinkin kivijalkapalveluja varten, joten niihin ei sijoitu asuntojen yhteistiloja tai varastoja, joille tulisi osoittaa korvaavia tiloja. 5. KUUTAMOINEN, RAITIN POHJOISREUNAN KIVIJALKATILAT Käyttötarkoituksen muutokset mahdollisia. Kuutamoinen on osa Olari-Kuitinmäen pääraittia. Kaupunkikuva poikkeaa Ruomelanraitista. Kivijalkatilojen merkitys osuudella on vähäisempi ja niiden suhde raittiin epäyhtenäisempi. Eteläreunaan rajautuu viereisten asuinkorttelien piha-alueita erilaisin aidoin ja istutuksin. Pohjoisreunaa rajaavien rakennusten kivijalkakerroksiin vain osaan on toteutunut raitille avautuvia tiloja, nämä rakennukset ovat kaupunkiympäristönä osa alkuperäisen toteutusvaiheen arkkitehtonisesti merkittävää kokonaisuutta, jonka arvo tulee säilyttää. Arkadikäytävämäiselle julkisivuosuudelle sijoittuviin tiloihin on mahdollista sijoittaa asuintiloja ilman arkkitehtonista ilmettä heikentäviä muutoksia ja julkisivulinjan sisäänveto raitista suo tiloille yksityisyyttä. Jos kivijalkatiloja muutetaan asumiseen, tulisi yksityisen ja yleisen tilan rajapinta käsitellä siten, että rajauksen käsittelytapa ja ilme on alueella yhtenäinen ja siten, ettei kohteen arkkitehtonista tai kaupunkikuvallista arvoa heikennetä. Raitille avautuvien tilojen käyttötarkoituksen muutoksille ei ole toiminnallisia rajoitteita. Kuutamoisen kivijalkatilat eivät ole alueen toiminnallisen profiilin kannalta merkittäviä. Asuintilojen yksityisyys raittiin nähden on mahdollista turvata. Tilat on rakennettu alun perinkin kivijalkapalveluja varten, joten niihin ei sijoitu asuntojen yhteistiloja tai varastoja, joille tulisi osoittaa korvaavia tiloja. 6. KUUNSÄDE, PYSÄKÖINTIALUEELLE SUUNTAUTUVAT KIVIJALKATILAT Käyttötarkoituksen muutokset mahdollisia tietyin varauksin. Kuunsädettä rajaavat rakennukset ovat kaupunkiympäristönä osa alkuperäisen toteutusvaiheen arkkitehtonisesti merkittävää kokonaisuutta, jonka arvo tulee säilyttää. Käyttötarkoituksen muutoksia voidaan tehdä, mikäli julkisivujen arkkitehtuuria ei muuteta. Kivijalkatilat sijoittuvat toiseen kerrokseen, joten niille muodostuu myös asuinkäyttöön riittävä yksityisyys. Kuunsäde on pääkatuverkolta hyvin saavutettavissa ja pysäköintipaikkojen tarjonta tekee ympäröivistä kivijalkatiloista hyvin saavutettavia. Pääraittiin nähden Kuunsäde on syrjäinen. Vaikka toiminnallisesti monipuolisen kivijalkaympäristön ylläpitäminen on tavoiteltavaa, voidaan muutoksia myös asuinkäyttöön sallia. Kaupallisesta näkökulmasta liiketilojen sijainti on heikohko, mutta ne voivat toimia palveluliiketiloina esimerkiksi kauneus- ja terveyspalveluille, joille satunnainen asiointi ei ole niin merkittävää. 10 Olari - Kuitinmäki - alueen kivijalkatilojen muutosmahdollisuudet asunnoiksi - yleispiirteiset periaatteet
11 7. KUUNSÄDE-KUUNKATU Käyttötarkoituksen muutokset mahdollisia tietyin varauksin. Kuunsäteen ja Kuunkadun välille sijoittuvat rakennukset ovat kaupunkiympäristönä osa alkuperäisen toteutusvaiheen arkkitehtonisesti merkittävää kokonaisuutta, jonka arvo tulee säilyttää. Käyttötarkoituksen muutoksia voidaan tehdä, mikäli julkisivujen arkkitehtonista arvoa ei heikennetä. Liiketiloja sijaitsee erityisesti Kuunsäteen ympäristössä, joka on saavutettavissa pääkatuverkolta ja pysäköintipaikkojen tarjonta tekee ympäröivistä kivijalkatiloista hyvin saavutettavia. Pääraitilta nähden Kuunsäde on syrjäinen. Vaikka toiminnallisesti monipuolisen kivijalkaympäristön ylläpitäminen on tavoiteltavaa, voidaan muutoksia myös asuinkäyttöön sallia. 8. KUITINMÄENRAITTI Kohteen muuttaminen asuinkäyttöön ei ole perusteltua. Kaupunkikuva tai arkkitehtuuri ei ole pakottavana esteenä käyttötarkoituksen muutoksille. Yksittäisenä rakennuksena kohde ei ole erityisen merkittävä arkkitehtonisesti eikä muodosta osaa erityisen merkittävästä kaupunkikuvallisesta kokonaisuudesta. Kohde on osa Olari-Kuitinmäen pääraittia ja Auringonkehrän aukiota. Raitin katutilaan välittömästi rajautuvien tilojen säilyttäminen liike-. palvelu- ja toimistotilakäytössä puoltaa alueen alkuperäistavoitteita toiminnallisesta kävelyraitista. Raittille avautuville kivijalkatiloille olisi vaikea turvata asuinkäytön vaatimaa yksityisyyttä. Ostoskeskuksen läheisyys tukee liiketiloja. 9. AURINGONKEHRÄ Kohteen muuttaminen asuinkäyttöön ei ole perusteltua. Auringonkehrä on selkeästi rajautunut kaupunkitila, jonka eteläreunaa rajaa arkkitehtonisesti ja kaupunkikuvallisesti merkittävä Olari-Kuitinmäki alueelle tyypillinen rakentaminen. Käyttötarkoitusten muutoksien ei tule muuttaa / heikentää kohteen arkkitehtonista ilmettä tai kaupunkikuvallista kokonaisuutta. Kuitinmäen ostoskeskuksen taakse jäävän aukion kivijalkatilat ovat kaupunkirakenteessa melko passiivisessa roolissa, vaikka aukio liittyykin yhdeltä sivultaan suoraan Olari-Kuitinmäki pääraittiin. Aukiolla sijaitsee leikkipuisto. Välittömästi raittiin rajautuvien kivijalkatilojen säilyminen toiminnassa on toivottavaa, mutta kauemmas raitista liikuttaessa tilojen toiminnallinen merkitys kaupunkirakenteessa vähenee. Sijainti lähellä ostoskeskusta tukee liiketiloja. Tilojen säilyminen liiketilakäytössä tukisi Kuitinmäenraitin (kohde 8) liittymistä ostoskeskuksen kaupalliseen kokonaisuuteen. Olari - Kuitinmäki - alueen kivijalkatilojen muutosmahdollisuudet asunnoiksi - yleispiirteiset periaatteet
12 10. KUITINMÄENRAITTI / MAAPALLONKATU Kohteen muuttaminen asuinkäyttöön ei ole perusteltua. Kohde edustaa arkkitehtonisesti ja kaupunkikuvallisesti Olari-Kuitinmäki alueelle ominaista rakentamista. Pääraittia rajaava rakennus on kaupunkikuvallisesti keskeisellä paikalla muodostaen yhden näkymäpäätteen liikuttaessa raittia pitkin etelästä pohjoiseen. Kohde on osa Olari-Kuitinmäen pääraittia. Raitin katutilaan välittömästi rajautuvien tilojen säilyttäminen palvelujen, liiketilojen tai yhteistilojen käytössä puoltaa alueen alkuperäistavoitteita toiminnallisesta kävelyraitista. 11. MAAPALLONKATU Kohteen muuttaminen asuinkäyttöön ei ole perusteltua. Maapallonkadun pohjoisreunaa rajaa arkkitehtonisesti ja kaupunkikuvallisesti merkittävä Olari-Kuitinmäki alueelle tyypillinen rakentaminen. Käyttötarkoitusten muutoksien ei tule muuttaa / heikentää arkkitehtonista ilmettä tai kaupunkikuvallista kokonaisuutta. Maapallonkatu liittyy suoraan pääkatuverkkoon ja pysäköintipaikkojen tarjonta tekee ympäröivistä kivijalkatiloista hyvin saavutettavia. Maapallonkatu liittyy pääraittiin ja tukee osaltaan toiminnallisesti monipuolisen kivijalkaympäristön ylläpitämistä, mutta kivijalkatilat eivät ole koko alueen kannalta keskeisimpiä säilytettäviä. Pysäköintipaikat tukevat liiketilakäyttöä, mutta tilat kiinnostavat luultavasti lähinnä toimistoja, mahdollisesti myös palveluita. 12. KUITINMÄENRAITTI, ESIMERKKEJÄ EI ASUMISEEN SOVELTUVISTA TILOISTA Kohteen muuttaminen asuinkäyttöön ei ole perusteltua. Keskusruotoraitin luonteen kannalta kivijalkapalvelujen ja yhteistilojen säilyminen on ensisijainen tavoite. Keskusruotoraittiin rajautuvat kivijalkatilat tulisi ensisijaisesti säilyttää palveluille varattuina. Kivijalkatilat suuntautuvat vailla näkösuojaa raitille ja ovat kulkuväylässä välittömästi kiinni, asuinkäytön edellyttämää yksityisyyttä ei ole järjestettävissä. Sijainti pallokentän reunassa on kaupallisesti vaikeahko, tiloilla ei ole asiakaspysäköintiä. Voi toimia pienyritysten ja yhdistysten toimistotiloina ym. käytössä, joka ei ole varsinaisesti kaupallista toimintaa. 12 Olari - Kuitinmäki - alueen kivijalkatilojen muutosmahdollisuudet asunnoiksi - yleispiirteiset periaatteet
13 13. KUITINMÄENPUISTOON LIITTYVÄT RAKENNUKSET Käyttötarkoituksen muutokset ovat mahdollisia, kun kaupunkikuvallista / arkkitehtonista arvoa ei heikennetä. Puistoa rajaavat rakennukset muodostavat alueelle omaleimaisen luonteen ja arkkitehtonisesti eheän kokonaisuuden. Käyttötarkoituksen muutoksilla ei tule muuttaa rakennusten julkisivujen arkkitehtuuria. Asuinkäytön kannalta tilat sijoittuvat edullisesti ja suuntautuvat laadukkaaseen puistoympäristöön. Tilojen riittävä yksityisyys on turvattavissa. Mikäli tiloja ei ole avattavissa muuhun ilmansuuntaan kuin pohjoiseen, ei niitä tule osoittaa asuinkäyttöön. 14. ESIMERKKI FRIISINKALLIONTIEN JA KUITINMÄENRAITIN VÄLISELTÄ VYÖHYKKEELTÄ Käyttötarkoituksen muutokset ovat mahdollisia. Kivijalkatilat eivät sijoitu keskeisten kulkureittien varrelle eikä niillä ole alueen kokonaiskaupunkikuvan kannalta erityistä merkitystä. Tilaan liittyvää piha-aluetta voidaan muokata asuinkäyttöön soveltuvaksi. Tilojen käyttötarkoituksella ei ole palvelujen saatavuuden tai toiminnallisen kokonaisrakenteen kannalta erityistä merkitystä. Asuinkäytön kannalta rakennusten kivijalkatilojen edustaa voisi olla mahdollista muokata yksityisyyden ja asuinmukavuuden kannalta suotuisiksi. Tiloihin ei sijoitu asuntojen yhteistiloja tai varastoja, joille tulisi osoittaa korvaavia tiloja. Olari - Kuitinmäki - alueen kivijalkatilojen muutosmahdollisuudet asunnoiksi - yleispiirteiset periaatteet
14 4. LÄHTEET Alkuperäiset asemakaavaselostukset: päivätty AK-kartta, korttelit 22030, ja (Ruomela) päivätty AK-kartta, korttelit (Kuitinmäki) Aluetta koskevat poikkeuslupahakemukset vuosilta Arkkitehti-lehdet, numerot 7/1968 ja 2/1972 Espoon Eteläosien yleiskaava (KHO ) liitteineen Kuitinmäki -- Olarin ostoskeskuksen kehittämissuunnitelma (Stelos Oy / EMi Arkkitehdit ym., 2003) Missä maat on mainioimmat - Uudenmaan kulttuuriympäristöt (Uudenmaan liitto, 2012) Olari, ympäristön perusparantaminen asukaslähtöisenä suunnitteluna (Espoon kaupunki, 1997) OY Esso Ab - Kuitinmäen pääkonttorin rakennushistoriaselvitys (Livady Oy, 2013) Kuvat: Sivu 3 ilmakuva Espoon kaupunki, kuvanmuokkaus AA&R Sivu 4 kuvat Arkkitehti-lehti 7 / 1968 ja Arkkitehti-lehti 2 / 1972 Kaikki kartat ja valokuvat AA&R 14 Olari - Kuitinmäki - alueen kivijalkatilojen muutosmahdollisuudet asunnoiksi - yleispiirteiset periaatteet
15
16
Espoon kaupunki Pöytäkirja 48. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1
Kaupunkisuunnittelulautakunta 16.03.2016 Sivu 1 / 1 900/2016 10.02.03 48 Olarin kivijalkatilojen käyttötarkoitusten muutokset asumiseen Valmistelijat / lisätiedot: Sanna Seppänen, puh. 043 825 3077 Ross
LisätiedotNahkurintorin alueen kehittämisen kumppanuushaku
Nahkurintorin alueen kehittämisen kumppanuushaku Kumppanuushaun kaavalliset lähtökohdat ja alueen käytön tavoitteet Nahkurintorin alue sijaitsee Lohjan kaupunkikeskustan kaupallisella ydinalueella. Kehittämisalue
LisätiedotValkeakosken Kanavanranta
Eteläinen Hesperiankatu 8 00100 Helsinki, Finland T +358-40-521-3078 E info@lunden.co W www.lunden.co Valkeakosken Työpaja Lähtötilanne Suunnittelualue Valtakatu uimahalli kaupungintalo linja-autoasema
LisätiedotMyyr York Downtown kilpailu. Asukastilaisuus , Kilterin koulu Asemakaavasuunnittelija Anne Olkkola
Myyr York Downtown kilpailu Asukastilaisuus 4.3.2019, Kilterin koulu Asemakaavasuunnittelija Anne Olkkola Kilpailun tavoite ja aluerajaus Citycon Oyj, SATO Oyj, SRV Yhtiöt Oyj, Taitokaari Oy ja Vantaan
LisätiedotPikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus
Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden
LisätiedotTulevat hankkeet ja maankäytön muutospaineet Olarissa. M Saari 27.10.2015
Tulevat hankkeet ja maankäytön muutospaineet Olarissa M Saari 2 Matinkylä Maankäyttö metroaseman ympäristössä tehostuu. Matinkylä ja Olari kasvavat yhteen ja Matinkylästä kasvaa vahva kaupunkikeskus, jossa
Lisätiedotnuovo YLEMPI KELLARIKERROS 1:200 1. KERROS 1:200 JULKISIVU VAASANKADULLE 1:200
ASEMAPIIRROS 1 : 500 Jyväskylä on Alvar Aallon ja modernin arkkitehtuurin kaupunki tämä on nostettu esille myös Jyväskylän arkkitehtuuripoliittisessa ohjelmassa kaupungin rakentamista ohjaavana johtoajatuksena.
LisätiedotYLEISSUUNNITELMA 1:2000 " apila"
KANSIPIHA TORI LPA II KL XII I MELUAITA HOTELLI LIIKE- JA PELUKESKUS ASUNTOJA LIIKE- JA LÄHIPELUTILOJA YLEISSUUNNITELMA 1:2000 OSA-UE 2 / ASUNTOKORTTELI aukio OSA-UE 3 / ASUNTOKORTTELI 88,5 89.0 LIIKE-
LisätiedotMyllypuro 2, asemakaava 8189 RAKENTAMISTAPAOHJE
Myllypuro 2, asemakaava 8189 RAKENTAMISTAAOJE 2.9.2016 ALUEEN SIJAINTI TYÖN TILAAJA Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Maankäytön suunnittelu TYÖN TEKIJÄ WS Finland Oy RAKENTAMISTAAOJE
LisätiedotHANGON KAUPUNKI HANGÖ STAD
HANGON KAUPUNKI HANGÖ STAD 14.4.2016 8.3.2016 12 Lainvoimainen Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus 15.2.2016 33 4.8. 4.9.2014 Kaavaehdotus nähtävillä MRL 65, MRA 27 11.6.2014 Ympäristölautakunta 28.4.2014
LisätiedotSTANSVIKINNUMMEN ALUSTAVAT SUUNNITTELUPERIAATTEET Nähtävillä Kaupunkisuunnitteluvirasto
STANSVIKINNUMMEN ALUSTAVAT SUUNNITTELUPERIAATTEET Nähtävillä 18.5. - 5.6.2015 Kaupunkisuunnitteluvirasto 18.5.2015 Stansvikinnummen alustavat suunnitteluperiaatteet Nähtävillä 18.5. - 5.6.2015 Kaupunkisuunnitteluvirasto
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja Alueen varauksen jatkaminen Matinkylästä keskustakorttelin suunnittelua varten, kortteli 23311
28.11.2016 Sivu 1 / 1 3081/2015 10.00.02 112 16.11.2015 115 Alueen varauksen jatkaminen Matinkylästä keskustakorttelin suunnittelua varten, kortteli 23311 Valmistelijat / lisätiedot: Katja Hakala, puh.
LisätiedotAlue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1.
XVII KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 314 TONTTIEN 1 JA 2 ASEMAKAAVAN MUUTOS- EHDOTUS. KARTTA NO 6680. (ITSENÄISWDENKATU 6 JA 8 ) Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 28. päivänä maaliskuuta 1988 päivättyä
LisätiedotSuunnitelmavaihtoehto 1 sovitettuna kaupunkimalliin. Suunnitelmavaihtoehto 2 sovitettuna kaupunkimalliin
Suunnitelmavaihtoehto 1 sovitettuna kaupunkimalliin Suunnitelmavaihtoehto 2 sovitettuna kaupunkimalliin Taimiston ja Tuomarinkadun alue, asemakaava 8539 Valmisteluvaiheen suunnitteluaineisto, tiivistelmä
LisätiedotPöytäkirja 12 /2015 :t 53-64 5.11.2015. Kaupunkikuvaneuvottelukunta. Aika 5.11.2015 klo 8.30 11.32 Rakennusvalvonta, Kielotie 20 C, 01300 Vantaa
Aika klo 8.30 11.32 Paikka Rakennusvalvonta, Kielotie 20 C, 01300 Vantaa Jäsenet Asiantuntija-jäsenet Muut osallistujat Ilkka Rekonen, lupapäällikkö, puheenjohtaja vs. Sirkka Kähärä, kaupunkisuunnittelulautakunnan
LisätiedotNUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI)
Ympa 31.10.2002 Ympa liite VIHDIN KUNTA NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI) RAKENTAMISOHJE KORTTELEILLE 417 JA 457 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖKESKUS 31.10.2002
LisätiedotRatapihakorttelit Suunnitteluperiaatteet. KSV Pasila-projekti
Keski-Pasila Ratapihakorttelit Suunnitteluperiaatteet Lähtökohdat Noudatetaan Keski-Pasilan osayleiskaavaa listatekstissä selostetuin muutoksin Alueen kerrosalatavoite on noin 155 000 k-m2 Alue rakennetaan
LisätiedotENGELINRANTA - IHANAN LÄHELLÄ!
ENGELINRANTA - IHANAN LÄHELLÄ! Katunäkymä Näkymä asunnosta Järvinäkymä Kuva: Kaisa Paavilainen LINJA-AUTOASEMAN ALUE ENGELINRANTA 2016 HÄMEENLINNA FINLAND 27.05.2016 ENGELINRANTA - IHANAN LÄHELLÄ! Hämeenlinnan
LisätiedotETELÄINEN POSTIPUISTO ASEMAKAAVALUONNOKSEN ESITTELY. Eteläinen Postipuisto kaakon suunnasta
ETELÄINEN POSTIPUISTO ASEMAKAAVALUONNOKSEN ESITTELY Eteläinen Postipuisto kaakon suunnasta ETELÄINEN POSTIPUISTO Eteläisen Postipuiston alueelle suunnitellaan uutta asuin- ja työpaikkarakentamista. Tavoitteena
LisätiedotKARTANONTIE 22, ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUSLUONNOS
HELSINGIN KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO ASEMAKAAVAOSASTO KARTANONTIE 22, ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUSLUONNOS LUONNOS NÄHTÄVILLÄ 4. 22.2.2013 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUSLUONNOS Asemakaavan muutos koskee:
LisätiedotNOSTE SISÄÄNTULO JYVÄSKYLÄÄN HÄMEENKADUN ALUEEN KUTSUKILPAILU SISÄÄNTULONÄKYMÄ ETELÄSTÄ
SISÄÄNTULONÄKYMÄ ETELÄSTÄ MAANALAINEN PYSÄKÖINTI (ALUE B) 1:1000 N HAVAINNEKUVA 1:1000 Suunnitelma muodostaa Jyväskylän ruutukaavakaupungin lounaiskulmaan selkeän päätteen ja uuden vetovoimaisen saapumisnäkymän
LisätiedotSULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS
SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS Kuntakehityslautakunta 22.4.2015 KAAVALUONNOS KAAVAEHDOTUS 15.4.2014 PALAUTE OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSESTA Nähtävillä 22.5. 27.6.2014 Lausuntoja 23 Muistutuksia 20 Pääasiat lausunnoissa
LisätiedotRASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY
RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / 20.5.2016 ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY kartta.hel.fi Fonecta Johdanto Rastilan keskuksesta valmistellaan viitesuunnitelmaa asemakaavamuutoksen
LisätiedotSELVITYS RANTALAN PAPPILAN ALUEEN MAANKÄYTÖN EDELLYTYKSISTÄ
RANTALAN PAPPILAN ALUE SELVITYS RANTALAN PAPPILAN ALUEEN MAANKÄYTÖN EDELLYTYKSISTÄ 1 1. Kaavatilanne 1.1 Maakuntakaava Pohjois-Savon maakuntakaava 2030 on vahvistettu YM:ssä 7.12.2011. Terveyskampuksen
LisätiedotRAKUUNANTIE 19 PALKKIYHTYMÄ OY
Tontti sijaitsee Huopalahdentien ja Rakuunantien risteyksessä, kahden eriluonteisen kaupunkirakenteen rajapinnassa. Rajakohtaa korostaa ja sen osaltaan muodostaa Huopalahdentien ylittävä kävelysilta, jolla
LisätiedotYmpäristölautakunta päättää asettaa osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäväksi 30 päivän ajaksi.
Ympäristölautakunta 135 09.10.2013 Ympäristölautakunta 159 11.11.2015 Kaupunginhallitus 314 30.11.2015 Vanhan paloaseman ja sen lähiympäristön asemakaavan muutos; Asemakaavan aluerajauksen muuttaminen
LisätiedotKAUPPATIE II KAUPPATIE II LIITE B1
LIITE B1 LUONNOSVAIHEEN VAIHTOEHTOJEN VERTAILU Lähtökohdat Asemakaavan muutosalue sijaitsee Hyrylän keskustassa Kauppatien varrella. Korttelin uudistaminen liittyy tiiviisti kunnan tavoitteeseen kehittää
LisätiedotSäilyneisyys ja arvottaminen
RAAHE 5. kaupunginosan korttelin 17 rakennushistoriallinen selvitys ja arvottaminen 20.11.2007 FG Suunnittelukeskus Oy Raahen 5. kaupunginosan korttelin 17 rakennushistoriallinen selvitys 1 Säilyneisyyden
LisätiedotKannelmäki - Lassila - Pohjois-Haaga, alueellinen kehittämissuunnitelma
LIITE 1 Kannelmäki - Lassila - Pohjois-Haaga, alueellinen kehittämissuunnitelma KSLK 10.2.2011 Kannelmäki - Lassila - Pohjois-Haaga, alueellinen kehittämissuunnitelma Suunnitelmakartat ja toimenpiteet
LisätiedotASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos
ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos Hyvinkään kaupungin 12. kaupunginosan asemakaavan muutos korttelissa 1127. 12:020 HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS 13.3.2015 Asemakaavan
LisätiedotROVANIEMEN KESKUSTAN OIKEUSVAIKUTTEINEN OSAYLEISKAAVA
ROVANIEMEN KESKUSTAN OIKEUSVAIKUTTEINEN OSAYLEISKAAVA Kaupunginvaltuuston informaatio to 9.12.2010 Rakennemallien vaihtoehdot Lähtötilanne ja tavoitteet Perusselvitykset Mitoitus Vyöhykkeet ja osa-alueet
LisätiedotKaupunkirakenteelliset periaatteet
Kaupunkirakenteelliset periaatteet 25.11.2016 - Kaupunkisuunnitteluvirasto - Täydennysrakentamisprojekti - Linda Wiksten Kaupunkirakenteelliset periaatteet Meri-Rastilan täydennysrakentaminen pyrkii tiivistämään
LisätiedotSisältö KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO ASEMAKAAVAOSASTO ROIHUVUORI LASITUSLIIKKEEN TONTIN ASEMAKAAVAN MUUTOS
Sisältö Sijainti Asemakaavamuutoksen tärkeimmät tavoitteet ja suunnittelun taustaa Suunnittelualueen rajaus Valokuvia nykytilanteesta Maisemarakenne Luontotiedot, rakennettu ympäristö, ympäristöhäiriöt
LisätiedotL48 Kullervonkatu, 1. kaupunginosa Anttila, korttelin 63 asemakaavan ja tonttijaon muutos
L48 Kullervonkatu, 1. kaupunginosa Anttila, korttelin 63 asemakaavan ja tonttijaon muutos 27.11.2015 Lohjan 1. kaupunginosa Anttila, korttelin 63 tonttien 7, 8, ja 9 maanomistajat edustajanaan Mikko Uusitalo
LisätiedotIII LPA. jk-6. py-5 4800 +102.8 III III III. 35 dba III. jk-6 III III III III
0 0 V V V V V V V V V V V V 9 kt kt 9 0 9 0 00 0 0 0 0 0 0 lt V 00 +0. dba jk- jk- py- 900 00 9900 00 LPA ASEMAKAAVAMERKNNÄT JA -MÄÄRÄYKSET LPA 00000 Autopaikkojen korttelialue. 00000 m kaava-alueen rajan
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunkisuunnittelulautakunta 10.06.2015 Sivu 1 / 1
Kaupunkisuunnittelulautakunta 10.06.2015 Sivu 1 / 1 4462/10.02.03/2014 101 Karakallion keskusta, asemakaavan muutos, kaavan lähtökohdat ja tavoitteet, alue 131609, 57. kaupunginosa Karakallio Valmistelijat
LisätiedotLänsikatu. rp23. Sepänkatu. rp24. rp26 LOUHELANKATU. rp25 LÄNSIKATU. Louhelankatu III le p. rp28. rp27 68 IV SEPÄNKATU III.
1 4 2 1 1 Louhelankatu Länsikatu I I 4 Sepänkatu 20 1 1 1 1 20 0 20 21 2 2 24 22 3 2 1 1 rp2 rp2 rp24 rp23 rp rp2 0 30 40 0 20 0 a le p I 0 SEPÄNKATU LOUHELANKATU LÄNSIKATU 43300 400 43400 400 IV AK ASEMAKAAVAMERKINNÄT
LisätiedotRASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY
RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / 27.9.2016 ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY SIJAINTI kartta.hel.fi Fonecta NYKYTILANNE Rastilan liikekeskus sijaitsee Rastilan metroaseman
LisätiedotKivistön kaupunkikeskus / kaupunkikuvallinen konseptikäsikirja 13.10.2014
Cederqvist & Jäntti 1 2 3 Alueen yleiskuvaus, 01.1 Sijainti ja kaupunkirakenne 4 Asemapiirros Kivistön kaupunkikeskus / kaupunkikuvallinen konseptikäsikirja 13.10.2014 Alueen yleiskuvaus, 01.1 Sijainti
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA JA KAAVA-ALUEEN RAJAUS ALUEEN ORTOKUVA 2011 1 Kohde Kaavan lähtökohdat ja tavoitteet Vireilletulo Maakuntakaavojen yhdistelmä Asemakaavan muutos Korkeavaha I B Aloite: Kupungin
LisätiedotLiikenne. Asukastilaisuus Salla Karvinen Suunnitteluinsinööri Kaupunkisuunnittelukeskus, liikennesuunnitteluyksikkö
Liikenne Asukastilaisuus 3.5.2017 Salla Karvinen Suunnitteluinsinööri Kaupunkisuunnittelukeskus, liikennesuunnitteluyksikkö Liittyminen liikenneverkkoon Alueen pää- ja kokoojakatuverkko täydentyy: Finnoonsilta-kadun
LisätiedotLÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark )
LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark. 7.12.2016) Lähtökohdat Pieksämäen merkittävin tilaa vaativan kaupan alue on kehittynyt Pieksämäen kantakaupungin ja Naarajärven taajamakeskusten
LisätiedotLausunto MV/232/ / (3)
Lausunto MV/232/05.03.00/2013 1 (3) 20.12.2013 Arkkitehtitoimisto A-Konsultit Oy Ratakatu 19 00120 HELSINKI Viite Lausuntopyyntö 9.12.2013 Asia HELSINKI, Töölönkatu 28:ssa sijaitsevan rakennuksen ja tontin
LisätiedotKeskustelutilaisuus
17.8.2016 Keskustelutilaisuus Liisankatu 14 Asemakaavan muutos OAS + Luonnos Kaupunkisuunnitteluvirasto Marjaana Yläjääski Mitä alueelle suunnitellaan? - Kaksi uutta asuinkerrostaloa - yht. 3400 k-m² -
LisätiedotRAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8465 II (Tammerkoski) koskee tonttia no. 11-6 YLA:..2013
RAKENTAMISTAPAOHJE asemakaava nro 8465 II (Tammerkoski) koskee tonttia no. 11-6 YLA:..2013 Anna Hyyppä 18.2.2013 PERUSTIEDOT Rakentamistapaohjeen käyttö Rakentamistapaohjetta käytetään eri valmiusvaiheissaan
LisätiedotKYÖSTI KALLION TIEN PUISTON / KYÖSTI KALLION TIE 2A:N ASEMAKAAVAMUUTOS MAANKÄYTTÖLUONNOKSIA Kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosasto
KYÖSTI KALLION TIEN PUISTON / KYÖSTI KALLION TIE A:N ASEMAKAAAMUUTOS MAANKÄYTTÖLUONNOKSIA..07 Kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosasto 0 Helsingin uusi yleiskaava (KSLK.0.0) 00 metriä 00 Kulosaen kerrostaloalueen
LisätiedotKirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.
Kirkkokatu 9 Asemakaavan muutos, 689 Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.2015 Tontin sijainti Heinolan keskustassa Lähtökohdat Korttelin 20 tontille
LisätiedotPientalotonttien tarjoaminen ammattirakentajille, kaavoituspalveluiden esitys
30.3.2016 Pientalotonttien tarjoaminen ammattirakentajille, kaavoituspalveluiden esitys Aika: Torstai 30.3.2016 klo 12:30 14.30 Paikka: Läsnä: Innogate Jouni Laitinen, kaavoituspäällikkö Elina Nissinen,
LisätiedotTOIMITILARAKENTAMINEN PALVELUTALO LIIKENNE JA PYSÄKÖINTI
JOUSENPUISTON ASEMAKAAVALLINEN ESISELVITYS 2 TAUSTAA Tehtävänä oli selvittää Jousenpuiston korttelin asemakaavallinen perusratkaisu Jousenpuiston metroaseman sijoittuessa alueen pohjoisreunaan. Alueesta
LisätiedotMuistutukset ja lausunnot sekä kaupungin vastineet niihin
Kaleva, Pellervon koulun ja Tredun tontit, Pellervonkatu 20 ja Sammonkatu 45, katu- ja virkistysaluetta. Asemakaava nro 8297 Diaarinumero: TRE: 4152/10.02.01/2017 Muistutukset ja lausunnot sekä kaupungin
LisätiedotRAKUUNAMÄKI OSAYLEISKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOS
RAKUUNAMÄKI OSAYLEISKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Asukastilaisuus 5.4.2018 Taustaa - Rakuunamäen ydinalue poistumassa Puolustusvoimien käytöstä toimintojen siirtyessä Leirikentän alueelle > Asema- ja yleiskaavan
LisätiedotPohjois-Haagan osayleiskaava-alueen saavutettavuus henkiautolla, joukkoliikenteellä ja kävellen
SAAVUTETTAVUUSTARKASTELU - Pohjois-Haagan itäosan osayleiskaava Ksv /yleiskaavatoimisto 2.5.2013 Saavutettavuus näkyy vahvasti kaupunkilaisten arkielämässä. Asukkaiden tulee saavuttaa tarvitsemansa toiminnot
LisätiedotVuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013
Mitoituksen päivitys 2013 1 Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013 Vuoreksen kaupunginosa on lähtenyt jo rakentumaan. Vuoreskeskus on ensimmäisiltä osiltaan rakentunut ja myös muita
LisätiedotHELSINKI HIGH-RISE SUUNNITTELUOHJELMA. Arkkitehtuuri- ja toteutuskilpailu. (Beta) www.helsinkihighrise.fi
1 HELSINKI HIGH-RISE Arkkitehtuuri- ja toteutuskilpailu www.helsinkihighrise.fi (Beta) SUUNNITTELUOHJELMA 2 SUUNNITTELUOHJELMA Luonnos 1.12.2014 Suunnitteluvaatimukset ja -ohjeet Suunnitelmalle on alla
LisätiedotOulun keskustan korkean rakentamisen laatuperiaatteet
Oulun keskustan korkean rakentamisen laatuperiaatteet yhteenveto verkkokyselyn 9.-23.11.2018 vastauksista vastauksia 478 kpl keskustan korkean rakentamisen laatuperiaatteiden verkkosivut: https://www.ouka.fi/oulu/kaupunkisuunnittelu/korkea-rakentaminen
LisätiedotLausunto 1 (4) Dnro 148/05.01/2017. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Raaseporin kaupunki/kaavoituslautakunta. Elina Kurjenkatu 11 B
Lausunto 1 (4) 8.3.2017 Dnro 148/05.01/2017 Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen Raaseporin kaupunki/kaavoituslautakunta Elina Kurjenkatu 11 B 10300 Karjaa Lausuntopyyntö 7.2.2017 Lepin liikealue, itäisen osan
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 60
01.06.2015 Sivu 1 / 1 2479/10.03.01/2015 60 Alueen varauksen uudistaminen Espoon keskuksesta Koy Espoon Entresselle ja Helsingin Osuuskauppa Elannolle kauppakeskus Entressen laajentamista varten Valmistelijat
LisätiedotJokelan puutarhakaupungin ideasuunnitelma Arkkitehtitoimisto A-KONSULTIT Oy
ASUINRAKENNUS JOKELASSA periaatekaavioita Tiivis katutila 2-kerroksinen rakennusmassa erottaa katutilan piha-alueesta. Lähimpänä kävelytietä on 1-kerroksinen työhuoneiden rivistö, joka rytmittää pitkää
Lisätiedot1705 NIKU Kasarminkatu 6 ASEMAKAAVAMUUTOS, VALMISTELUAINEISTO, ALP-2 alue Vireillä oleva kaavamuutos ja sen ehdotusvaihe koskee Kuopion kaupungin omistamaa Kuopion keskustan 6. kaupunginosan korttelia
LisätiedotNURMEKSEN ASEMAPUISTON ALUEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 14/ 10/ 2009 JENNI LEINONEN OULUN YLIOPISTO
NURMEKSEN ASEMAPUISTON ALUEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 14/ 10/ 2009 JENNI LEINONEN OULUN YLIOPISTO ALUEEN RAKEISUUSKAAVIO - SYVENTYMISALUE PUNAISELLA ALUESUUNNITELMALUONNOS PAIKOITUS - VÄHINTÄÄN 1 AUTOPAIKKA
LisätiedotASUNTOTUOTANTOTOIMISTO 17.06.2013
HELSINGIN KAUPUNKI HANKESELOSTUS ASUNTOTUOTANTOTOIMISTO 17.06.2013 Helsingin asumisoikeus Oy Kivipari Sijainti ja tontti Kaupunginosa 4, kortteli 4129, tontti Kiviparintie a 00920 Helsinki Tontti on Kiviparintiellä,
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
PORI/2409/2015 VP 16/12.5.2016 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HYVELÄNVIIKIN 54. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 54 ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1676 Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma,
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 14-3 / HAKALAHDENKATU 56 JA JUNGSBORGINKATU 13
KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 14-3 / HAKALAHDENKATU 56 JA JUNGSBORGINKATU 13 Ilmakuva lännestä. Asemakaavamuutosalueen likimääräinen
LisätiedotKEVÄTKUMMUN KOULU JA PALVELUKESKUS Kortteli 901 ja kortteli 902 sekä puistoaluetta
KEVÄTKUMMUN KOULU JA PALVELUKESKUS Kortteli 901 ja kortteli 902 sekä puistoaluetta Asemakaava 506 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma PORVOON KAUPUNKISUUNNITTELU Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
LisätiedotKANAVA KANAVA PUISTO KANAVA VESI UOMA VIII VIII 3380
KANAA KANAA PUISTO +85.0 +84.5 +85.5 KANAA +88.30 ESI UOMA III 3380 +90.30 +88.70 +86.5 +87.00 I PYSÄKÖINTI PIHAKANSI +97.65 +97.6 +88.0 4730 3180 +89.80 I I +90.20 III 3380 400 +89.0 I 550 III 3380 +96.0
LisätiedotNEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK
NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS Neulaniemen rakennemallien kuvaus VE1 Vuoristotie Malli pohjautuu kahteen tieyhteyteen muuhun kaupunkirakenteeseen. Savilahdesta tieyhteys
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) VIRRANPUISTON YMPÄRISTÖ ASEMAKAAVAN MUUTOS, joka koskee Iisalmen kaupungin 5. kaupunginosan korttelia 80 (osa) ja puistoaluetta. Kaava-alue sijaitsee Iisalmen
LisätiedotVaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen 2.-27.5.2012. Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi
Vaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen 2.-27.5.2012 Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi 2.5.2012 Keskustastrategian rakennemallivaihtoehdot 3 kpl maankäytön
LisätiedotVANTAAN KAUPUNKI Maankäyttö- ja ympäristötoimi Kaupunkisuunnittelu 27.4.2011
ANTAAN KAUPUNKI Maankäyttö- ja ympäristötoimi Kaupunkisuunnittelu 27.4.2011 Maanomistaja / rajanaapuri Asukkaat ja työntekijät iranomaiset ja yhteisöt iite: Ilmoitus asemakaavamuutoksen viitesuunnitelman
LisätiedotLEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN RAKENTAMISTAPAOHJE
LEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN RAKENTAMISTAPAOHJE HURUSLAHDENRANNAN HAVAINNEKUVA 08.12.2003 LEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN rennustapaohje kaavartta - ALUE 1 kortteli 1009, tontit 12, 18, 19 ja 21 31.08.2004
LisätiedotLIITE 1 Kaava-alueen sijaintikartta. Kaava-alue rajattu punaisella viivalla kartalle. Hiu 19. kaupunginosa Puron tilan kohdalla asemakaavamuutos
LIITE 1 Kaava-alueen sijaintikartta. Kaava-alue rajattu punaisella viivalla kartalle. Hiu 19. kaupunginosa Puron tilan kohdalla asemakaavamuutos LIITE 3 LIITE 4 UUSIKAUPUNKI YLEISKAAVA KESKEINEN ALUE
LisätiedotTäydennysrakentaminen Seinäjoki
Täydennysrakentaminen Seinäjoki 21.3.2019 Helsinki Kaavoitusjohtaja Martti Norja Seinäjoen historiaa Seinäjoen, joka oli Ilmajoen sivukylä, kasvu sai alkunsa kun Abraham Falander ( Wasastjärna) perusti
LisätiedotPalojoen varsi Asemakaava ja rakennustapaohjeet. Tontti-info Hyvinkään kaupunki, kaavoitus Anitta Ojanen
Palojoen varsi Asemakaava ja rakennustapaohjeet Tontti-info 20.4.2017 Hyvinkään kaupunki, kaavoitus Anitta Ojanen Palojoen varren alue on osa laajempaa Metsäkaltevan yli 6000 asukkaan tulevaa asuntoaluetta
LisätiedotHelsingin kaupungintalo, galleria
Hankesuunnitelma Pohjoisesplanadi 11-13 Muutos Hankenumero 2085412 Helsingin Leijona Oy Sijainti 2 Yhteenveto Hankkeen nimi Hankenumero 2085412 Osoite Pohjoisesplanadi 11-13, 00170 Helsinki Sijainti 1.
LisätiedotMYLLYTULLIN TÄYDENNYSRAKENTAMISEN VISIO
Oulun kaupunki Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut SERUM ARKKITEHDIT OY NILSIÄNKATU 11-13 F 6 FIN-00510 HELSINKI FINLAND WWW.SERUM.FI 1. NYKYTILANNE Viistoilmakuva tarkastelualueesta 2. ANALY YSI RAKENNUSKANTA
LisätiedotMaankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. Asemakaavan muutos nro 002034 Korso suojelu ja täydentäminen
Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Asemakaavan muutos nro 002034 Korso suojelu ja täydentäminen Suunnittelualueen alustava rajaus ilmakuvassa Hakija: Asemakaavan
LisätiedotMAANKÄYTÖN TARKASTELUVAIHTOEHDOT A1, A2, B
POHJOIS-HAAGAN ITÄOSAN OSAYLEISKAAVA 29.5.2012 MAANKÄYTÖN TARKASTELUVAIHTOEHDOT A1, A2, B Vaihtoehtojen kuvaus ja vaikutusten arviointi Periaateleikkaukset Hämeenlinnanväylän melusuojauksesta toimitilarakentamisella
LisätiedotOulun kaupungin tekninen keskus
Oulun kaupungin tekninen keskus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA V kaupunginosan korttelia 10 tonttia nro 3 sekä katualuetta koskeva asemakaavan muutos (Uusikatu 72) AM2070 26.1.2010 asemakaavan
Lisätiedotalue, jolle kaavahankkeella saattaa olla vaikutuksia
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Raksilan kaupunginosan korttelia 2 tonttia nro 2 koskeva asemakaavan muutos (Teuvo Pakkalan katu) AM2025 asemakaavan muutosalue alue, jolle kaavahankkeella
LisätiedotVantaan keskustojen kehittäminen
Vantaan keskustojen kehittäminen Asukastilaisuus Myyrmäen yritystilaisuus 2.11.2016 Kilterin 17.11.2016 koulu Anne Olkkola Lea Varpanen, kehittämispäällikkö Kansainvälinen Vantaa, maailma lähellä 6.8.2015
LisätiedotSäilyneisyys ja arvottaminen
Raahen 5. kaupunginosan korttelin 18 rakennushistoriallinen selvitys ja arvottaminen 4465-4288 Raahe 5. kaupunginosan korttelin 18 rakennushistoriaselvitys. Suunnittelukeskus Oy 1 Säilyneisyyden kriteerit
Lisätiedot1 (5) Ksv:n hankenro 1541_8 HEL Oas /16 TÄHTITORNINKATU 16 18, ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
TÄHTITORNINKATU 16 18, ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnittelun tavoitteet ja alue 1 (5) Ksv:n hankenro 1541_8 HEL 2015-010121 9.2.2016 Oas 1232-00/16 Suomen Lähetysseuran
LisätiedotHakija vastaa asemakaavoituksen esittämiin perusteluihin ja selvittää punaisen tukkitien sijaintia sekä leveyttä korttelissa 1088.
YHDEN ASUNNON TALON JA TALOUSRAKENNUKSEN RAKENTAMINEN PULKKASAARENKATU 14, ALA-PISPALA 837-218-1088-0014 POIKKEAMISPÄÄTÖSHAKEMUKSEN PERUSTELUT ASUINRAKENNUKSEN JA TALOUSRAKENNUKSEN SIJOITTELUUN TONTILLA
LisätiedotLUONNONLÄHEISTÄ JA RAUHALLISTA ASUMISTA SAIMAAN ÄÄRELLÄ
1.5.2012 TAIPALSAAREN KUNTA RAKENTAMISTAPAOHJE PAPPILANNIEMEN ASUNTOALUE LUONNONLÄHEISTÄ JA RAUHALLISTA ASUMISTA SAIMAAN ÄÄRELLÄ Pappilanniemi tarjoaa laadukkaan ympäristön asumiselle. Vaihtelevat maastonmuodot
LisätiedotRASTERI. ALUESUUNNITTELUKILPAILU TURKU ENERGIAN TONTTI, Turku. Turku Energia- aluesuunnittelukilpailu
Turku Energia- aluesuunnittelukilpailu Nimimerkki: RASTERI Lähtökohtana ehdotuksessa on ollut säilyttää vanhat arvokkaat rakennukset, palauttaa niiden sisä- ja ulkotilat alkuperäiseen asuunsa modernein
LisätiedotPISPALA. Pispalan asemakaavojen uudistaminen I-vaiheen kaavaehdotukset 8256 ja 2857 Esittely Haulitehtaalla
Pispalan asemakaavojen uudistaminen I-vaiheen kaavaehdotukset 8256 ja 2857 Esittely Haulitehtaalla 2.10.2013 Pispalan asemakaavojen uudistaminen, I-vaihe, kaavaehdotukset 8256 ja 2857 Esittely Haulitehtaalla
LisätiedotSEPÄNKATU 7. Asemakaavan muutos on käynnistynyt ja kaava tullut vireille Asukasilta Kaavaluonnos nähtävillä
SEPÄNKATU 7 Asemakaavan muutos on käynnistynyt ja kaava tullut vireille 26.9.2017 Asukasilta 27.9.2017 Kaavaluonnos nähtävillä 18.5.-18.6.2018 Kaavoitusarkkitehti Tapani Tommila 5.6.2018 MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUN
LisätiedotTalo Osakeyhtiö Kuopion Tulliportinkatu 27, 70100 Kuopio
LIITE 7 Talo Osakeyhtiö Kuopion Tulliportinkatu 27, 70100 Kuopio Kohdeinventointi Laatija: Kiinteistökehitys Ko-Va Oy / Väinö Korhonen Pvm: 9.4.2014 KOHDEINVENTOINTILOMAKE ITÄ-SUOMI KUOPIO Kaupunginosa:
LisätiedotKORTTELIN 1910 VÄHÄISTÄ SUUREMMAT POIKKEAMAT ASEMAKAAVASTA
sivu 1/10 KORTTELIN 1910 VÄHÄISTÄ SUUREMMAT POIKKEAMAT ASEMAKAAVASTA HAKEMUKSEN PERUSTELUT Rakennusalueen rajan ylitys Suunnitteluratkaisussa ylitetään osoitetun VIII-kerroksisen rakennusalueen raja Myrskynkadun
Lisätiedotlohja Nahkurinraitti vaihtoehtojen vertailu
A B C D E Työssä on tutkittu vaihtoehtoisia tapoja sijoittaa asuinrakentamista Lohjan keskustassa sijaitsevan korttelin 222 tonteille 5 ja 7. Suunnittelualueena olevat tontit ovat Laurinkadun ja Nahkurinkadun
LisätiedotOsallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde:
TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 1(6) 22.10.2015 THUREVIKIN PAPPILA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Asemakaavan muutos koskee Tornion kaupungin 12. Palosaaren
LisätiedotLIDLIN ASEMAKAAVAN MUUTOS 4:45 KAUPUNKIKUVALLINEN SELVITYS
Vastaanottaja Lidl Asiakirjatyyppi Asemakaavan taustaselvitys Päivämäärä 16.4.2019 Viite 1510038898 LIDLIN ASEMAKAAVAN MUUTOS 4:45 KAUPUNKIKUVALLINEN SELVITYS 1 1. ALUEEN SIJAINTI JA NYKYTILA Lidlin asemakaavan
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ULLAVANJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTOS TILA
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ULLAVANJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTOS TILA 272-430- 15-47 Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue Kaavoituspalvelut PL 43, 67101 Kokkola
LisätiedotAsemakaavamuutos koskee kortteleita 9, 10, 16 ja 17 sekä katu- ja puistoaluetta
LOIMAAN KAUPUNKI 29.4.2016 1( 5) Asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma AK 0183 Torin ympäristö, 1. (Keskusta) kaupunginosa Asemakaavamuutos koskee kortteleita 9, 10, 16 ja 17 sekä katu-
LisätiedotPäivölänlaakso. Ahjon asemaseudun kehittämisalue. 1: /
RAKENTAMINEN Uusi alakoulu äivölänlaakso ni suuri kaupunki Ahjon asemaseudun kehittämisalue. t voon or Talman uusi asema Ahjon uusi asema Ahjont Terästn varsi kerrostaloalueena kehitettävää aluetta. Teräst
LisätiedotJÄMIJÄRVI JÄMI HARJUMÖKKIALUE
RAKENTAMISTAPAOHJE JÄMIJÄRVI JÄMI HARJUMÖKKIALUE KORTTELIT 307-310 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI / SUUNNITTELUTOIMISTO 9.6.2014 Ilmari Mattila RAKENTAMISTAPAOHJE HARJMÖKKIALUE KORTTELIT 307-310 Sijaintikartta LUONNONLÄHEISTÄ
LisätiedotPöytäkirja 10/2019 :t Kaupunkikuvaneuvottelukunta. Aika klo Rakennusvalvonta, Kielotie 20 C, Vantaa
Aika klo 8.33 11.45 Paikka Rakennusvalvonta, Kielotie 20 C, 01300 Vantaa Jäsenet Asiantuntijajäsenet Muut osallistujat Allekirjoitukset Puheenjohtaja Tarja Laine, kaupunkisuunnittelujohtaja, puheenjohtaja
LisätiedotLUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS
LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS Naantalissa Luolalan kaupunginosassa on korttelissa 7 tontit 4, 5 ja 6 osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi kaavamerkinnällä (K-1). Korttelialueelle
LisätiedotVÄINÖLÄNNIEMI AL-39 III VI IV III III III. saa-2. p sr sr dB p saa-2. 35dB. ap (1-35-1) 35dB. sr-30. saa-2 saa-2.
990:0M50 S 4 S4 6 3 9 S0 3 4 5 7 36 5 83.4 84.3 84.3 84.8 87.9 88.5 83.5 Satamakatu Koljonniemenkatu Minna Canthin katu 50 0 0 40 30 0 500 76500 yap/50 ap/00pm rto- ap/sr- saa- (--) (--) p sr-5 4500 ap
LisätiedotKARAKALLION KESKUSTA ASEMAKAAVAN MUUTOS
KARAKALLION KESKUSTA ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavan vaiheet tähän mennessä Asemakaavan muutoshakemus 23.10.2014 Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti kaavan lähtökohdat ja tavoitteet 10.6.2015 Osallistumis-
Lisätiedot