HELSINGIN KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO. KALLAHDENNIEMI Vuosaari ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS

Transkriptio

1 HELSINGIN KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO ASEMAKAAVAOSASTO 00/90 KALLAHDENNIEMI Vuosai ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS

2

3 ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS ASEMAKAAVA- JA ASEMAKAAVAN MUUTOSKARTTA NRO 90 PÄIVÄTTY..00 Asemakaava koskee: Helsingin kaupungin. kaupunginosan (Vuosai) kortteleita 0, osaa korttelia 0 sekä liikenne-, virkistys-, luonnonsuojelu- ja vesialueita Asemakaavan muutos koskee: Helsingin kaupungin. kaupunginosan (Vuosai) korttelia 0, puistoaluetta ja osaa venesatamasta Kaavan nimi: Vuosaen Kallahdenniemi Hankenumero: 09_ Laatija: Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosasto Vireilletulosta ilmoittaminen:..00 Kaupunkisuunnittelulautakunta:..00 Nähtävilläolo (MRL ): Kaupunkisuunnittelulautakunta: muutettu.0.0 Hyväksyminen: kaupunginvaltuusto Voimaantulo:

4 i Alueen sijainti: Kallahdenniemi sijaitsee Vuosaen eteläosassa. Pohjoisessa alue rajautuu Kallahden asuntoalueeseen, muualla mereen. Vuosaen meoasemalta alueelle on noin km. Alueen maapinta-ala on noin 8 hehtaia. LIITTEET Osallistumis- ja viointisuunnitelma (..00, päivitetty.9.009) Seurantalomake Asemakaava ja asemakaavan muutos Havainnekuva Ote maakuntakaavasta Ote Yleiskaava 00:sta Ote ajantasa-asemakaavasta Ote voimassa olevasta asemakaavasta Maanomistusktta Vesihuoltosuunnitelma Energiahuolto- ja tietoliikennesuunnitelma Luettelo maanomistajista ja rakennusoikeuksista

5 ii LUETTELO MUUSTA KAAVAA KOSKEVASTA MATERIAALISTA Kallahdenniemi, osa : maisema- ja kulttuurihistoriallinen selvitys ja virkistysalueen yleissuunnitelma. Kaupunkisuunnitteluviraston julkaisuja 00:. Kallahdenniemi, osa : Rakennusperinnön vot. Kaupunkisuunnitteluviraston julkaisuja 00:8. Uutelan ja Kallahdenniemen alueiden vesihuoltoselvitykset. SCC VIATEK OY, 00. Kallahdenniemen luontoselvitys ja maankäytön luontovaikutukset. Ympäristösuunnittelu Enviro Oy ja Alleco ky, 00. Kallahdenniemen ympäristön vesikasvillisuus. Alleco ky, 00. Kallahdenhjun luonnonsuojelualueen hoito- ja käyttösuunnitelma v Ympäristösuunnittelu Enviro Oy, 00. Kallahden rantaniityn luonnonsuojelualueen hoito- ja käyttösuunnitelma v Ympäristösuunnittelu Enviro Oy, 00. Kuningatten niemi Vuosaessa, kehittämissuunnitelma. MA-kkitehdit ja Matti Ollila & Co, 00. Kuningatten niemeen suunnitellun maankäytön vaikutukset Kallahden Natura 000 -alueeseen. Alleco Oy ja Ympäristösuunnittelu Enviro Oy, 00. Kuningatten laiturisuunnitelma. MA-kkitehdit ja Matti Ollila & Co, 008. Kallahdenniemen laiturihankkeiden maisema- ja luontovaikutusten selvitys, MA-kkitehdit, Ympäristösuunnittelu Enviro Oy ja Alleco Oy, 0.

6 iii YHTEYSHENKILÖT KAAVAN VALMISTELUSSA Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirasto: projeipäällikkö Ilkka Laine kkitehti Keiko Yoshizaki-Tyrkkö maisema-kkitehti Raisa Kiljunen-Siirola kkitehti Leena Makkonen insinööri Hri Verkamo diplomi-insinööri Heikki Palomäki insinööri Peik Salonen suunnitteluavustaja Pirkko Salomaa suunnitteluavustaja Matti Päivänsalo Helsingin Vesi: Kaupunginmuseo: Kiinteistövirasto: Liikuntavirasto: Jukka Saijärvi Jaana Perttilä Merja Sederholm Erik Nieminen Tapio Koskinen Antti Salaterä Turo Sainen Rakennusvalvontavirasto: Juha Veijalainen Rakennusvirasto: Sosiaalivirasto: Ympäristökeskus: Helena Söm Inkeri Rehtilä Pekka Paaer Paula nurmi Raimo Pakinen Muut asiantuntijat Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä: Ville Lepistö Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus: Leena Eerola Mkku Humberg

7 iv SISÄLLYS TIIVISTELMÄ Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen sisältö Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen valmistelun vaiheet LÄHTÖKOHDAT Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaavat Rakennusjärjestys Kiinteistörekisteri Päätökset Selvitykset Muut suunnitelmat Pohjaktta Maanomistus Alueen yleiskuvaus Rakennettu ympäristö 8 Palvelut 9 Luonnonympäristö 9 Suojelukohteet 0 Liikenne Yhdyskuntatekninen huolto Maaperä Ympäristöhäiriöt TAVOITTEET ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS Yleisperustelu ja -kuvaus Mitoitus Erillispientalojen korttelialue, jolla on kulttuurihistoriallisia ja maisemallisia voja (AO/s) ja erillispientalojen ja virkistyspalvelujen korttelialue, jolla on kulttuurihistoriallisia ja maisemallisia voja (AO-/s) Yleisten rakennusten korttelialue, jolla on kulttuurihistoriallisia ja maisemallisia voja (Y/s) Loma-asuntojen korttelialue, jolla on kulttuuri-historiallisia ja maisemallisia voja (RA/s)

8 v Virkistyspalvelujen alue, joka on tkoitettu yleiseen tai yhteisöjen käyttöön (V-/s) Lähivirkistysalue, jolla on maisemallisia ja geologisia voja (VL/s) Uimanta-alue, jolla on maisemallisia ja geologisia voja (VV/s) Luonnonsuojelualueet (SL) Suojelualue (S-) Venesatama (LV) Vesialue (W) 8 Liikenne 8 Palvelut 9 Luonnonympäristö 9 Suojelukohteet 9 Yhdyskuntatekninen huolto 0 Nimistö ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMISEN VAIKUTUKSET Vaikutukset yhdyskuntakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen Vaikutukset Natura 000 -alueeseen, luontoon ja maisemaan Vaikutukset ihmisten terveyteen, turvallisuuteen, eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä, sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset SUUNNITTELUN VAIHEET Vireilletulo, osallistumis- ja viointisuunnitelma ja vuorovaikutus Viranomaisyhteistyö Esitetyt mielipiteet 8 Muistutukset ja lausunnot sekä nähtävilläolon jälkeen tehdyt muutokset 9 KÄSITTELYVAIHEET

9 TIIVISTELMÄ Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen sisältö Vuosaen Kallahdenniemi on Itä-Helsingille tärkeä merellinen virkistysalue. Kallahdenniemen etelärannalla sijaitsee suosittu uimanta. Kallahdenhjun ja Kallahden rantaniityn luonnonsuojelualueet sekä niemeä ympäröivä vesialue ovat Natura 000 -aluetta. Huvilayhdyskunta edustaa Helsingin rannikon huvilakulttuurin historiaa. Kallahdenniemen eri vuosikymmenien aikana rakennetut huvilat ja vaihteleva rantaja hjuluonto muodostavat seudullisesti merkittävän ja säilyttämisen voisen kokonaisuuden. Asemakaavan tavoitteena on säilyttää alueen luonto-, maisema- ja kulttuurihistorialliset vot ja luoda edellytykset alueen virkistyskäytön kehittymiselle. Pääosa Kallahdenniemestä on osoitettu virkistysalueeksi. Kallahdenniemen uimanta on merkitty uimanta-alueeksi. Natura-alue, luonnonsuojelualueet ja muut tärkeät luontokohteet on merkitty kaavaan. Virkistysalueille on osoitettu jalankululle ja polkupyöräilylle vatut reitit. Reitistöä lisäämällä pyritään ohjaamaan kulkua niin, että vokas ympäristö säilyy. Kallvikinniementien maisemallisesti vokas ympäristö tulee säilyttää ja rannat tulee säilyttää luonnonmukaisina ja rakentamattomina. Kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti vokkaat huvila-alueet on merkitty kaavaan pientalojen tai virkistyspalvelujen korttelialueiksi. Huvilakulttuuriin liittyvä ympäristö tulee säilyttää. Kaavatkaisu sallii maltillisen lisärakentamisen, joka mahdollistaa asuttavuuden ja virkistyspalveluiden toiminnan kehittämisen, mutta ei muuta oleellisesti alueen luonnetta. Ortodoksisen kulttuurikeskus Sofian alue on osoitettu yleisten rakennusten korttelialueeksi. Kaava antaa mahdollisuuden kulttuurikeskustoiminnan kehittämiseen siten, että toiminnot sopeutuvat Kallahdenniemen vokkaaseen ympäristöön. Tontin rakennusoikeus antaa mahdollisuuden esim. uuden majoitussiiven rakentamiseen. Asemakaavassa on merkitty suojeltaviksi yhteensä 9 rakennusta (sr- ja sr-). Liikenneverkko on pidetty suppeana ja Kallvikinniementien päähän on osoitettu uimannan pysäköintialue.

10 Kaava-alueen pinta-ala on noin ha, josta kaavamuutosaluetta on,8 ha ja loput on ennestään asemakaavoittamatonta. Kaava-alueesta korttelialuetta on noin 0 ha, virkistyspalvelu- ja virkistysaluetta ha, suojelu- ja luonnonsuojelualuetta ha ja liikennealuetta ha. Vesialuetta on ha, josta Natura-alueeseen kuuluva osa on ha. Koko kaava-alueella rakennusoikeus on yhteensä 0 k-m, josta 900 k-m on Kulttuurikeskus Sofian korttelialueella (Y/s), k-m pientalojen korttelialueilla (AO/s, AO-/s) ja 80 k-m virkistyspalvelu- (V-) ja virkistysalueilla (VV). Nykyiseen rakennuskantaan nähden uutta rakennusmahdollisuutta on yhteensä n. 00 k-m, josta pääosa, n. 00 k-m on kulttuurikeskuksen korttelialueella. Kulttuurikeskuksen tontilla on käyttämätöntä rakennusoikeutta myös voimassa olevassa kaavassa, johon nähden rakennusoikeus kasvaa vain k-m. Muuten lisärakentaminen jakautuu pieninä yksiköinä pientalojen ja virkistyspalvelujen korttelialueille ja virkistysalueille. Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen valmistelun vaiheet Kaavoitustyö on käynnistetty kaupungin aloitteesta. Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty liitteenä olevan osallistumis- ja viointisuunnitelman mukaisesti. Osallistumis- ja viointisuunnitelmasta on esitetty kirjallista mielipidettä. Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi asemakaavan suunnitteluperiaatteet jatkosuunnittelun pohjaksi v. 00. Asemakaava- ja asemakaavan muutosluonnos oli nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa ja Vuotalossa. Asemakaava- ja asemakaavan muutosluonnoksesta on jätetty 0 mielipidettä, jotka on otettu kaavoituksessa huomioon. Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti..00 palauttaa asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen nro 90 uudelleen valmisteltavaksi siten, että kaavaehdotuksen AO-/s-korttelia 0/ pienennettäisiin ja vastaavasti virkistysaluetta laajennettaisiin niin kuin kaupunkisuunnitteluvirasto on aiemmassa käsittelyssä vuonna 00 suunnitteluperiaatteiden yhteydessä esittänyt.

11 Uudesta asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksesta nro 90 on esitetty kaksi kirjallista mielipidettä, jotka eivät antaneet aihetta muuttaa kaavaehdotusta. Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti lähettää..00 asemakaavaja asemakaavan muutosehdotuksen nro 90 kaupunginhallitukselle puoltaen sen hyväksymistä. Asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotus oli julkisesti nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa Ehdotuksesta tehtiin muistutusta ja annettiin 0 lausuntoa. Aluetta koskevat rakentamistapaohjeet ovat valmisteilla. LÄHTÖKOHDAT Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Asemakaavaa ja asemakaavan muutosta koskee viisi erityistavoitetta: valtakunnallisesti merkittävien kulttuuri- ja luonnonperinnön vojen säilymisen vmistaminen ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävien ja yhtenäisten luonnonalueiden ottaminen huomioon siten, ettei näitä aluekokonaisuuksia tpeettomasti pirstota rantaan tukeutuvan loma-asutuksen mitoittaminen siten, että turvataan luontovoiltaan vokkaiden ranta-alueiden säilyminen sekä loma-asumisen viihtyisyys väestön tpeiden edellyttämien ylikunnalliseen virkistyskäyttöön soveltuvien riittävän laajojen ja vetovoimaisten vapaa-ajan alueiden turvaaminen vapaa-ajan alueita yhdistävän viheralueverkoston jatkuvuuden turvaaminen ja yhtenäisen kokonaisuuden muodostaminen vapaa-ajan alueista. Tavoitteet toteutuvat kaavassa seuraavasti: Kallahdenniemen luonto-, maisema- ja kulttuurihistorialliset vot, alueen käyttö ja rakennuskanta säilyvät pääosin ennallaan.

12 Maakuntakaava Yleiskaava Kaavaan on merkitty luonnonsuojelualueet, Natura 000 -alue ja muut vokkaat luontokohteet. Rakennussuojelumerkinnöillä (sr-, sr-) osoitettuja vokkaita rakennuksia on runsaasti. Myös vokkaat puuthat on suojeltu kaavamerkinnällä. Kaikki korttelialueet ja virkistysalueet on merkitty lisämerkinnällä /s, jonka mukaan alue on kulttuurihistoriallisesti ja/tai maisemallisesti vokas. Kaavatkaisu sallii ranta-alueella maltillisen lisärakentamisen, joka mahdollistaa asuttavuuden, virkistyspalveluiden ja kurssikeskuksen toiminnan kehittämisen mutta ei muuta oleellisesti alueen luonnetta. Ranta on säilytettävä luonnonmukaisena. Maapinta-alasta lähes 0 % on osoitettu virkistys- tai luonnonsuojelualueeksi ja pääosa ranta-alueista palvelee yleistä virkistyskäyttöä. Asemakaava ja asemakaavan muutos ei ole ristiriidassa valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kanssa. Ympäristöministeriön vahvistamassa Uudenmaan maakuntakaavassa suunnittelualue on virkistysaluetta, Natura 000 -verkostoon kuuluvaa aluetta ja vokasta hjualuetta tai muuta geologista muodostumaa. Lisäksi alueen kaakkoisnurkka on pääkaupunkiseudun rannikko- ja saistovyöhykettä. Helsingin yleiskaava 00:ssa (kaupunginvaltuusto..00, tullut kaava-alueella voimaan..00) alue on vesi-, virkistys- ja luonnonsuojelualuetta, pientalovaltaista aluetta asumiseen sekä hallinnon ja julkisten palvelujen aluetta. Lisäksi suurin osa alueesta on osoitettu kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittäväksi alueeksi sekä Natura-alueeksi. Nyt laadittu asemakaava ja asemakaavan muutos on yleiskaavan mukainen.

13 Asemakaavat Rakennusjärjestys Kiinteistörekisteri Päätökset Selvitykset Suurin osa alueesta on asemakaavoittamatonta. Ortodoksisen kulttuurikeskuksen alueella on voimassa asemakaava nro 8 (vahvistettu 8..99). Asemakaavassa alue on opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialuetta sekä puisto- ja katualuetta. Korttelin rakennusoikeus on 00 k-m. Lisäksi alueen pohjoisosassa Pikku Kallahden venesatama-alueella on voimassa asemakaava nro 980 (vahvistettu 0..99). Helsingin kaupungin rakennusjärjestys on hyväksytty Alue on merkitty valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin lukuun ottamatta korttelia 0. Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi alueen asemakaavan suunnitteluperiaatteet..00. Ympäristölautakunta hyväksyi esityksen Helsingin luonnonsuojeluohjelmasta Ohjelmassa on esitetty Kallahden matalikon rauhoittamista. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on antanut..00 poikkeamispäätöksen uuden laiturin rakentamista vten vanhalle laituripaikalle Kuningatten niemellä. Päätöksestä on valitettu ja asian käsittely on kesken korkeimmassa hallinto-oikeudessa, joten päätös ei ole voimassa. Kaavoituksen ja muun aluetta koskevan suunnittelun yhteydessä on laadittu seuraavat selvitykset: Uutelan ja Kallahdenniemen alueiden vesihuoltoselvitykset. SCC VIATEK OY, 00. Kallahdenniemen ympäristön vesikasvillisuus, Alleco Ky 00. Kallahdenniemen luontoselvitys ja maankäytön luontovaikutukset. Ympäristösuunnittelu Enviro Oy, Alleco Ky, 00.

14 Muut suunnitelmat Kallahdenniemi, osa : maisema- ja kulttuurihistoriallinen selvitys ja virkistysalueen yleissuunnitelma. Kaupunkisuunnitteluviraston julkaisuja, 00:. Kallahdenniemi, osa : Rakennusperinnön vot. Kaupunkisuunnitteluviraston julkaisuja, 00:8. Kuningatten niemeen suunnitellun maankäytön vaikutukset Kallahden Natura 000 -alueeseen. Alleco Oy ja Ympäristösuunnittelu Enviro Oy, 00. Kallahdenniemen laiturihankkeiden maisema- ja luontovaikutusten selvitys, MA-kkitehdit, Ympäristösuunnittelu Enviro Oy ja Alleco Oy, 0. Kallahdenniemen raitin yleissuunnitelma on hyväksytty kaupunginhallituksessa Suunnitelma koskee osaa Kallvikintien vren kevyen liikenteen raittia. Liikuntavirasto on teettänyt Kallahdenniemen uimantasuunnitelman, joka koskee uimanta-aluetta ja sen ympäristöä liikenne- ja pysäköintijärjestelyineen (Arkkitehtiryhmä A oy ja Arkkitehtitoimisto Jyrki Sinkkilä, 998). Helsingin ympäristökeskus on laatinut Kallahdenhjun luonnonsuojelualueen hoito- ja käyttösuunnitelman 00 0 (Helsingin ympäristökeskus 00). Helsingin ympäristökeskus on teettänyt Kallahden rantaniityn luonnonsuojelualueen hoito- ja käyttösuunnitelma v (Ympäristösuunnittelu Enviro Oy, 00). Kaupunginhallitus päätti Kuningatten saen kehittämissuunnitelman laatimisesta. Tavoitteena on, että alue muodostaisi jatkossa vetovoimaisen, helsinkiläistä saistoperinnettä esittelevän alueen, jonne voisi sijoittua esim. tilausravintola ja sauna. Kiinteistöviraston tilakeskus on teettänyt Kuningattenniemi Vuosaessa -kehittämissuunnitelman (MA-kkitehdit, Insinööritoimisto Matti Ollila & Co, 00). Kiinteistöviraston tilakeskus on teettänyt laiturisuunnitelman Kuningat-niemelle (MA-kkitehdit, Insinööritoimisto Matti Ollila & Co, 008).

15 Pohjaktta Maanomistus Alueen yleiskuvaus Helsingin kaupungin kiinteistöviraston kaupunkimittausosasto on laatinut pohjaktan, joka on tkistettu Kaupunki omistaa Kallahdenniemen maa-alasta noin kaksi kolmasosaa, mm. Kallahdenhjun ja Kallahden rantaniityn luonnonsuojelualueet, Kallahden ulkoilupuiston sekä valtaosan suunnittelualueen virkistysalueesta. Ortodoksinen kulttuurikeskus on säätiön omistuksessa. Suurin osa huvilatiloista on yksityisten omistuksessa. Yksityisomistus on keskittynyt pääasiassa Kallvikintien huvila-alueelle sekä Leppäniemeen. Suurin osa vesialueesta on kaupungin omistuksessa. Kallahdenniemi on Itä-Helsingille tärkeä merellinen virkistysalue. Kallahdenniemen luonto ja kulttuurihistoriallisesti vokkaat rakennukset muodostavat seudullisesti ainutlaatuisen ja säilyttämisen voisen kokonaisuuden. Alueella on tärkeä virkistysvo vuosaelaisille ja Kallahdenniemen matalat hiekkannat ovat kesäisin hyvin suosittuja. Alue on jääkauden muodostamaa hiekkahjua ja sitä ympäröivää merialuetta. Maa-alue on pääosin metsän peitossa. Hju vanhoine mäntyineen on vaikuttava osa Vuosaen maisemaa. Maasto on monipuolista ja alueella on erilaisia luontotyyppejä. Kallahdenhju, Kallahden rantaniitty ja Prinsessa-niminen sai ovat luonnonsuojelualueita. Luonnonsuojelualueet ja niemeä ympäröivä merialue kuuluvat Natura 000 -verkostoon. Kallahdenniemen rakennuskanta on monipuolista huvilakulttuurin edustajista moderneihin omakotitaloihin. Rakennukset sijaitsevat hvakseen pääosin Kallvikintien vrella ja Leppäniemessä. Alueen huvilayhdyskunta on kulttuurihistoriallisesti vokas. Helsingissä on jäljellä enää muutamia huvilayhdyskuntia, jotka ovat säilyneet yhtä alkuperäisessä asussaan. Ortodoksisen kulttuurikeskus Sofian rakennukset muodostavat huviloiden mittakaavasta poikkeavan, 0-luvulta alkaen rakennetun opistorakentamista edustavan rakennusryhmän. Kaava-alueen pinta-ala on noin ha, josta maata on noin 8 ha. Niemi on noin, km pitkä. Kallahdenniemellä oli asukkaita vuoden 009 alussa noin 0.

16 8 Rakennettu ympäristö Kallahdenniemen rakennuskanta on inventoitu ja vioitu kulttuurihistoriallisen merkityksen suhteen (Kallahdenniemi, osa : Rakennusperinnön vot, Kaupunkisuunnitteluvirasto 00:8). Kallahdenniemen kulttuurihistoriallisesti vokas rakennuskanta koostuu eri-ikäisistä huviloista, kesämökeistä, omakotitaloista ja yhteisöjen käytössä olevista rakennuksista sekä niihin liittyvistä pihakennuksista ja saunoista. Kallahdenniemen rakennetussa ympäristössä kuvastuvat niemen historian vaiheet yli sadan vuoden ajalta ja se on säilynyt pääpiirteissä muuttumattomana viimeiset 0 vuotta. Iällinen kerroksellisuus onkin eräs Kallahdenniemen rakennuskannan merkittävä vo. Kerroksellisuus kuvastuu myös alueen ja rakennusten käytön monipuolisuudessa. Voimakkaimmin painottunut alueen käyttömuoto on vapaa-ajanvietto. Kallahdenniemen vhaisinta rakennusperintöä edustavat alueen lukuisat huvilat. Niiden historia liittyy Helsinkiä ympäröivään saistoon 880-luvulta lähtien syntyneen huvila-asutuksen muodostumiseen. Etenkin höyrylaivaliikenteen kehittyminen edisti vuosisadan lopulla kesäasutuksen leviämistä. Ensimmäinen vsinainen kesähuvila Kallahdenniemelle rakennettiin vuonna 88. Se on säilynyt miltei alkuperäisasussaan sisätilojaan myöten Kallvikintien vressa. Tämän huvilan rakentamisen jälkeen Kallahdenniemen rakennuskanta on vähitellen täydentynyt, ensin suurehkoilla huviloilla ja myöhemmin, 90 0-luvuilla pienemmillä ja tyyliltään vaatimattomammilla huviloilla ja kesämökeillä. Helsingissä on jäljellä enää muutamia huvilayhdyskuntia, jotka ovat säilyneet yhtä alkuperäisessä asussa, ja alue on kulttuurihistoriallisesti vokas. Muutamissa huviloissa asutaan nykyisin ympärivuotisesti. Vsinaisia omakotitaloiksi alun perin tkoitettuja rakennuksia on myös jonkin verran, pääasiassa 90 0-luvuilta. Alueen rakennuskanta kertoo myös Pikku Kallahden rannalla vuosina toimineen Sasekan historiasta. Tehtaan tuottamaa rakennusmateriaalia, Siporexia, eri muodoissaan on käytetty monissa Kallahdenniemen rakennuksissa. Suuri osa Kallahdenniemen rakennuksista on yksityiskäytössä, mutta myös erilaiset yhteisöt sekä Helsingin kaupunki 90-luvulta alkaen ovat hankkineet omistukseensa useita tiloja ja rakennuksia. Monet rakennuskokonaisuudet ovat yhteisöjen vapaa-ajanviettotiloina tai toimivat mm. koululaisten yhdistysmuotoisen kesäleiritoiminnan paikkoina.

17 9 Uudempaa rakennuskerrostumaa edustavat koulutustiloiksi tkoitetut rakennukset. Osuuspankki-opisto, silloinen Gebhd-opisto, aloitti kurssitoimintansa Lähdelahden rannalla 90-luvun lopulla, ja sen suuri tontti on vähitellen täydentynyt aina 980-luvulle saakka. Kurssikeskuksen suurmittakaavaiset rakennukset poikkeavat ympäristön huvilaalueen pienimuotoisuudesta. Osuuspankki on myynyt opiston vuonna 00 Suomen ortodoksisen kulttuurikeskuksen säätiölle. Vuonna 008 avattu Kulttuurikeskus Sofia tjoaa hiljentymispalveluita, kokous- ja kurssitiloja majoitustiloineen sekä virkistys- ja ravitsemuspalvelua. Palvelut Alueella on uimanta- ja muita virkistyspalveluja, kuten kesäleiritoimintaa ja tilausravintolapalveluita. Kallahdenniemen uimanta on valvottu uimanta. Kulttuurikeskus Sofia tjoaa mm. erilaisia kokous-, kurssija majoituspalveluja. Luonnonympäristö Lähimmät päiväkodit ja peruskoulu sijaitsevat Meri-Rastilan ja Kallahden asuntoalueilla n. km etäisyydellä. Sosiaali- ja terveyspalvelut sekä kaupalliset palvelut ovat Vuosaen keskustassa, noin km päässä. Kallahdenniemen asemakaavatyön pohjaksi on selvitetty aleen maisema- ja luonnonvoja, alueen historiaa sekä maiseman ja huvilaalueiden ominaispiirteitä ja säilyneiden puuthojen voa (Kallahdenniemi, osa, Maisema- ja kulttuurihistoriallinen selvitys ja virkistysalueiden yleissuunnitelma, Kaupunkisuunnitteluvirasto 00:). Kallahdenniemi on syntynyt jäätikköjoen kuljettamasta hiekasta ja sorasta. Niemi on osa hjujaksoa, joka ulottuu Suomenlahdelta Hyvinkäälle. Se on Helsingin ainoa selvän hjannemuodon omaava pitkittäishju. Maiseman perustekijä on metsäinen hjuselänne. Niemen tyven kapea hju kilpikanamäntyineen vaihtuu tasaisemmaksi ja alavammaksi kangasmetsäksi niemen eteläosiin edettäessä. Hjun kapea osa, Kallahdenhju muistuttaa Punkahjua pienoiskoossa (Kallahdenhjun luonnonsuojelualue). Niemen kärjessä on laakea niittyalue (Kallahden rantaniityn luonnonsuojelualue), joka on muodostunut merenpohjan kohoamisen seurauksena. Kallahden rantaniitty on yksi Etelä-Suomen phaiten säilyneistä yksittäisistä kasvillisuuskohteista. Kallahdenniemi on kasvillisuudeltaan monipuolinen kokonaisuus. Metsät ovat pääosin kuivaa kangasmetsää. Kallahdenhjulla kasvaa keskimäärin 0-vuotiaita kilpikanamäntyjä. Heposaen ja Leppäniemen tyvissä on tervaleppä- ja mesiangervokasvustot. Leppäniemen tyven tervaleppäkorpi on rehevä ja siellä esiintyy runsaasti kasvilajeja. Luonnonsuojelulain perusteella erityisesti suojeltava kasvilaji on myös

18 0 Suojelukohteet havaittu korvessa. Lähdeniemen ja Lähdenokan rannoilla on hyvin säilyneitä rantaniittyjä. Pesimälinnuston kannalta Heposaenniemen, Leppäniemen ja Lähdenokan tyvet ja ulkoilupuiston itäosa ovat paikallisesti vokkaita. Muuttolintujen suosimia alueita ovat Hepolahti, Rivelilahti ja Kallahden rantaniityn edustojen matalikot. Kallahden rantaniityn viereinen länteen avautuva Kallahden uimanta on erikoisen matala ja laaja. Kahluukorkeudessa oleva vesi ulottuu kauas ulapalle saakka. Hiekkantoja on lisäksi Riveliniemen molemmilla puolilla ja Leppäniemen kärjen läheisyydessä. Myös historia on muokannut maastoa. 800-luvun loppupuolella hiekkaa ja soraa nostettiin Helsingin keskustan rakentamiseksi. Soranottopaikat ovat nykyään metsittyneet mutta selvästi nähtävissä. Pikku Kallahden ja Hepolahden rannoilla on satoja meejä pitkä ja 0 meiä korkea, jyrkkäreunainen rantavalli sekä niemen keskiosassa syvät hiekanottokuopat. Muutama II maailmansodan aikainen pommikuoppa on vielä havaittavissa maastossa. Luonnonsuojelu Valtioneuvosto on vahvistanut 98 valtakunnallisen hjujensuojeluohjelman, johon Kallahdenniemi kokonaisuudessaan kuuluu. Aluerajaus käsittää Kallahdenniemen ja sitä ympäröivät vedenalaiset hiekkaselänteet kallio- ja soraluotoineen Kutusärkän eteläpuolelle saakka. Hju ja hiekkaselänteet ovat rauhoitettuja maa-aineslain nojalla. Luonnonsuojelulain perusteella rauhoitettuja luonnonsuojelualueita on kolme. Kallahdenhjun luonnonsuojelualue on rauhoitettu 9. Aluetta on laajennettu pohjoissuuntaan vuonna 990. Suojelun perusteina ovat hvinainen pitkittäishju, sen luontotyyppejä ja vokas maisema. Kallahden rantaniityn luonnonsuojelualue on rauhoitettu 99. Suojelun perusteena on maankohoamisen yhteydessä syntynyt vokas niittyalue valtakunnallisen hjujensuojeluohjelman alueella. Alue edustaa useita eri niittytyyppejä ja on myös maisemallisesti vokas. Prinsessan kallioluoto, joka on osa Kallahdenniemen hjujaksoa, on rauhoitettu vuonna 999. Suojelun perusteena on alueen linnusto ja geologiset vot. Kallahdenniemen Natura 000 -alue on kooltaan hehtaia. Siihen kuuluvat Kallahdenhjun luonnonsuojelualue, Kallahden rantaniityn

19 luonnonsuojelualue sekä suunnittelualueen ja sitä ympäröivät vesialueet Kutusärkän saen eteläpuolelle saakka. Alueella pesii lintudireiivin liitteen I lintulajeja. Alueen luontodireiivin luontotyyppejä ovat vedenalaiset hiekkasärkät, Itämeren boreaaliset rantaniityt ja hjumuodostumien metsäiset luontotyypit. Leppäniemen tyvessä on luonnonsuojelulain mukainen uhanalaisen erityisesti suojeltavan lajin esiintymispaikka. Uudenmaan ympäristökeskus on päätöksellään rauhoittanut alueen luonnonsuojelulain nojalla. Kallahden rantaniityn luonnonsuojelualueen länsi- ja itäpuoleiset matalikot ovat vesikasvillisuuden ja muuttolintujen kannalta maakunnallisesti merkittäviä kohteita. Ympäristölautakunta hyväksyi esityksen Helsingin luonnonsuojeluohjelmasta Ohjelmassa on esitetty Kallahden matalikon rauhoittamista. Helsingin kaupungin luontotietojärjestelmän mukaan vokkaita kasvillisuusalueita ovat Leppäniemen tyven korpi- ja lehtoalue (I), Lähdeniemen rantaniitty (III), Lähdenokan kärki (III) ja Heposaenniemen kainalo (III). Heposaenniemen tyvi on tervaleppälehdon ja pesimälinnuston takia paikallisesti merkittävä kohde. Rakennetun ympäristön suojelu Kallahdenniemi on kulttuurihistoriallisesti ja rakennustaiteellisesti vokas. Kallahdenniemen rakennusperinnön voja koskevan selvityksen mukaan (Ksv, 00) alueella on 8 tilaa tai pihapiirikokonaisuutta, joissa on rakennus tai rakennuksia, jotka täyttävät rakennussuojelun kriteerit. Suojeltavat rakennukset ovat pääosin 900-luvun alkupuolella rakennettuja kulttuurihistoriallisesti ja ympäristön kannalta vokkaita huviloita, saunoja, talousrakennuksia ja kulttuurikeskuksen majoitusrakennuksia 90- ja 90-luvuilta. Huviloista kuusi on myös rakennustaiteellisesti huomattavia, ja ne ovat säilyneet miltei alkuperäisessä muodossa. Huvilaelämään kuului puuthanhoito. Alueen pihoista osa on säilynyt alkuperäisen oloisena ja niissä näkyy edelleen vaikutteita vhaisen 900-luvun pihajäsentelystä. Säilyneet pihat ovat luonteeltaan toisistaan poikkeavia ja kuvastavat alueella vallinnutta monimuotoista puuthakulttuuria. Muutamassa pihassa puuthakenteet ja pengerrykset ovat säilyneet selväpiirteisinä.

20 Kallahdenhjun luonnonsuojelualueen pohjoisreunassa sijaitseva, 900-luvun alussa rakennettu huvila tuhoutui tulipalossa helmikuussa 00 korjauskelvottomaksi. Kaupunginmuseon kannanoton mukaan rakennuksen suojeluvot on pääosin menetetty, rakennuksen voi purkaa, eikä sitä tvitse merkitä asemakaavaan. Liikenne Niemelle johtava katu, Kallvikintie (kaavaehdotuksessa Kallvikinniementie) kulkee kapean kannaksen läpi, ja kadun molemmilla puolilla on luonnonsuojelualuetta. Katu jatkuu niemen keskellä ulkoilualueen päähän. Kallvikintien reunassa on osalla matkaa erillinen kevyen liikenteen väylä. Rantapaadentie haautuu Kallvikintieltä ennen Leppäniementietä uimannalle ja jatkaa rantaniityn kautta alueen eteläkärkeen, Kuningatteen saakka kapeana soratienä. Leppäniementie haautuu Kallvikintieltä Leppäniemeen. Nopeusrajoitus koko alueella on 0 km/h. Kulttuurikeskuksessa järjestetään kursseja ja hotellimajoitustoimintaa, mikä aiheuttaa henkilöauto-, linja-auto- ja taksiliikennettä. Alueella on muuten vain vähän ajoneuvoliikennettä, mutta poikkeuksen muodostavat kauniit kesäpäivät, jolloin uimannalle menevien yksityisautoilijoiden määrä on suuri. Ongelmia syntyy autojen kohtaamisessa, pysäköimisessä ja jalankulkijoiden kanssa. Suuri osa autoilijoista ajaa Rantapaadentietä uimannalle asti ja pysäköi uimannan kapean soratien vrelle ja välillä myös maastoon. Kallvikintien ajorata rajautuu epäselvästi, mikä houkuttelee pysäköimään kadun vrelle kohtiin, joissa katu vaikuttaa leveämmältä. Maaliskuusta 00 alkaen palvelulinja J98 poikkeaa Kallahdenniemessä kulttuurikeskus Sofian pihassa. Muuten lähin bussipysäkki sijaitsee Leikosaentiellä kaava-alueen pohjoispuolella. Etäisyys sekä Vuosaen että Rastilan meoasemalle on km. Yhdyskuntatekninen huolto Kulttuurikeskus Sofian alue kuuluu vesilaitoksen toiminta-alueeseen ja se on liitetty vesi- ja viemäriverkostoon. Kallvikintien ja Leppäniementien kiinteistöistä osa kuuluu yksityisiin vesiosuuskuntiin. Viemäriverkoston ulkopuolella jätevesienkäsittelymenetelminä ovat käytössä umpikaivot, saostuskaivot ja maahan imeytys. Maaperä Kaava-alueen maaperä on pääosin rakennettavuudeltaan hyvää kitkamaata, maakerroksen paksuus on yli mei. Kallahdenhjun pohjoisosa on saven lievealuetta, jossa saven päällä olevan hiekkakerroksen paksuus on yli meiä. Alueella on myös muutamia kalliopaljastumia.

21 TAVOITTEET Ympäristöhäiriöt Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisun /00 (Ktoitus mahdollisesti saastuneista alueista Helsingissä) mukaan alue kuuluu maaperän puhtauden kannalta luokkaan: "tutkimustve vähäinen / kunnostustve epätodennäköinen". Maaperän pilaantuneisuustutkimuksia ei ole tehty. Alueella ei ole merkittäviä ympäristöhäiriöitä. Kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksymien suunnitteluperiaatteiden mukaisesti asemakaavan tavoitteet ovat seuraavat: Alue suunnitellaan luonnon, maiseman ja kulttuurihistorian kannalta vokkaaksi ympäristöksi. Luonnonsuojeluvot säilytetään. Kulttuurihistoriallisesti vokas rakennuskanta ja pihapiirit säilytetään ja tilat kaavoitetaan pääasiassa asumisen tai virkistyspalveluiden käyttöön. Yleisiä ja yhteisöjen virkistyspalveluja tiloilla kehitetään. Virkistyskäyttöä ja -reittejä kehitetään. Liikenneverkko pidetään suppeana, liikennesuunnittelun keinoin pyritään hillitsemään ajonopeuksia ja pysäköintiä keskitetään. Vataan paikka Kallahdenniemestä kertovalle info- ja opetustilalle. Kuningat-niemen kehittämistavoitteet perustuvat kaupunginhallituksen päätökseen Kuningatten kehittämissuunnitelman laatimisesta. Toiveena tässä päätöksessä on, että alue muodostaisi jatkossa vetovoimaisen, helsinkiläistä saistoperinnettä esittelevän alueen, jonne voisi sijoittua esim. tilausravintola ja sauna. ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS Yleisperustelu ja -kuvaus Kallahdenniemen luonto-, maisema- ja kulttuurihistorialliset vot, alueen käyttö ja rakennuskanta säilyvät pääosin ennallaan. Kaavaan on merkitty luonnonsuojelualueet, Natura 000 -alue ja muut vokkaat luontokohteet. Rakennussuojelumerkinnöillä (sr-, sr-) osoi-

22 tettuja vokkaita rakennuksia on yhteensä 9. Myös vokkaat puuthat on suojeltu. Lisäksi kaikki korttelialueet ja virkistysalueet on merkitty lisämerkinnällä /s, jonka mukaan alue on kulttuurihistoriallisesti ja/tai maisemallisesti vokas. Ranta on säilytettävä luonnonmukaisena. Kaavatkaisu sallii maltillisen lisärakentamisen, joka mahdollistaa asuttavuuden, virkistyspalveluiden ja kurssikeskuksen toiminnan kehittämisen mutta ei muuta oleellisesti alueen luonnetta. Nykytilanteeseen nähden merkittävin laajennusmahdollisuus on kulttuurikeskuksen korttelialueella. Liikenneverkko on pidetty suppeana ja Kallvikinniementien päähän on osoitettu yleinen pysäköintialue uimannan ja virkistysalueen käyttäjille. Mitoitus Kaava-alueen pinta-ala on noin ha, josta pääosa on ennestään asemakaavoittamatonta ja,8 ha kaavamuutosaluetta. Kaava-alueesta korttelialuetta on noin 0 ha, virkistyspalvelu- ja virkistysaluetta ha, suojelu- ja luonnonsuojelualuetta ha, liikennealuetta ha. Vesialuetta on ha, josta Natura-alueeseen kuuluva osa on ha. Korttelialueesta on erillispientalojen korttelialuetta (AO/s), ha, erillispientaloille ja virkistyspalveluille vattavaa korttelialuetta (AO-/s),9 ha, yleisten rakennusten korttelialuetta (Y/s), ha ja loma-asuntojen korttelialuetta (RA/s) 0, ha. Koko kaava-alueella rakennusoikeus on yhteensä 0 k-m, josta 900 k-m on Kulttuurikeskus Sofian korttelialueella (Y/s), k-m pientalojen korttelialueilla (AO/s, AO-/s), 80 k-m virkistyspalvelu- (V-) ja virkistysalueilla (VV) sekä k-m loma-asumisen korttelialueella (RA). Nykyiseen rakennuskantaan nähden uutta rakennusmahdollisuutta on yhteensä n. 00 k-m, josta pääosa, n. 00 k-m on kulttuurikeskuksen korttelialueella. Kulttuurikeskuksella on käyttämätöntä rakennusoikeutta myös voimassa olevassa kaavassa, johon nähden rakennusoikeus kasvaa k-m. Muuten lisärakentaminen jakautuu pieninä yksiköinä pientalojen ja virkistyspalvelujen korttelialueille ja virkistysalueille. Asemakaavan toteutuminen ei merkitse juurikaan asukasmäärän lisäystä.

23 Erillispientalojen korttelialue, jolla on kulttuurihistoriallisia ja maisemallisia voja (AO/s) ja erillispientalojen ja virkistyspalvelujen korttelialue, jolla on kulttuurihistoriallisia ja maisemallisia voja (AO-/s) Huvilatilojen käyttötkoitus on määritelty yleiskaavan perusteella seuraavasti: Kallahdenhjulla, Yleiskaava 00:ssa asuntoalueella sijaitsevat huvilatilat on merkitty pääosin asuntokäyttöön erillispientalojen korttelialueeksi (AO/s). Yleiskaavassa virkistysalueella sijaitsevat, yksityisomistuksessa olevat huvilat on merkitty asunto- ja virkistyskäyttöön erillispientalojen ja virkistyspalvelujen korttelialueeksi (AO-/s). Tkoituksena on säilyttää nykyinen rakennuskanta ja toiminta sekä huvilakulttuuriin liittyvä puuthamainen ympäristö. Kallvikinniementien vrella kahdelle tontille saa rakentaa kokonaan uuden päärakennuksen. Kaava mahdollistaa olemassa olevien päärakennusten tai saunojen laajentamisen. Tontin rakennusoikeus on määritelty laskemalla yhteen nykyisen päärakennuksen ja saunan kerrosala sekä 0 k-m :n lisärakennusoikeus. Yleiskaavan mukaisella asuntoalueella tontin rakennusoikeudeksi on merkitty kuitenkin vähintään 00 k-m. Tonteille, joilla on useita päärakennuksia ja saunoja, on merkitty 0 k-m lisärakennusoikeus kutakin asuinryhmää kohti. Asuinrakennuksille ja saunoille on merkitty rakennusalat. Rakennusalojen ulkopuolelle saa sijoittaa yhteensä 0 k-m talousrakennuksia. Rakennusten ullakoille on mahdollista sisustaa asuintiloja merkittyjen kerrosalojen lisäksi. Muutos- ja korjaustyöt sekä uudisrakentaminen sekä pihakenteet ja kasvillisuus tulee toteuttaa alueelle ominaiseen rakennustapaan ja tyyliin soveltuvalla tavalla. Rakennussuojelun kriteerit täyttävät rakennukset on merkitty suojelumerkinnöillä sr- tai sr-. Joidenkin tonttien piha-alueet on merkitty puuthakulttuurin vuoksi vokkaiksi (s-). Yleisten rakennusten korttelialue, jolla on kulttuurihistoriallisia ja maisemallisia voja (Y/s) Ortodoksisen kulttuurikeskuksen alue osoitetaan yleisten rakennusten korttelialueeksi (Y/s). Alueelle saa sijoittaa koulutus-, majoitus-, kokoontumis-, ravintola-, kulttuuri-, hoivapalvelu- ja virkistyspalvelutiloja sekä toiminnan edellyttämiä henkilökunnan asuntoja. Toiminnot eivät saa aiheuttaa sellaista liikennemäärää, joka haittaa virkistysalueen käyttöä, Kallvikinniementien liikenneturvallisuutta tai tieympäristön luontovoja.

24 Korttelialueen rakennusoikeus on 900 k-m, josta on käytetty 8 0 k-m. Tontilla on siis mahdollisuus 0 k-m :n uudisrakentamiseen. Voimassa olevaan kaavaan nähden rakennusoikeus kasvaa k-m. 90- ja 0-luvuilla rakennetut majoitusrakennukset sekä rantasauna ovat kulttuurihistoriallisesti vokkaita. Ne on merkitty rakennussuojelumerkinnällä (sr-). Rakennuksiin saa sijoittaa hoivapalveluja edellyttävää asumista, edellyttäen että tvittavat palvelut järjestetään korttelialueella. Alueella on pumppaamon rakennusala ja johtokujan merkintä, jotka palvelevat myös Kallvikinniementien muita kiinteistöä. Rannalle on merkitty alueen osa vuorovenelaituria vten. Loma-asuntojen korttelialue, jolla on kulttuurihistoriallisia ja maisemallisia voja (RA/s) Voirasia-sai on merkitty loma-asuntojen korttelialueeksi, jolla on kulttuurihistoriallisia ja maisemallisia voja. Huvilakulttuuriin liittyvä puoliavoin ja puuthamainen ympäristö tulee säilyttää. Saessa on kolme rakennusta vapaa-ajankäyttöön ja rakennusoikeus on nykyisen mukainen, k-m. Virkistyspalvelujen alue, joka on tkoitettu yleiseen tai yhteisöjen käyttöön (V-/s) Virkistyspalvelujen alueet sijaitsevat Heposaenniemellä, Lähdenokassa, Rivelilahden rannalla, Riveliniemessä ja Kuningattessa. Alueet ovat kaupungin omistamia huviloita, jotka sijaitsevat yleiskaavan virkistysalueella ja ovat nykyisin yhteisöjen tai yritysten käytössä. Alueella on kulttuurihistoriallisia ja maisemallisia voja. Huvilakulttuuriin liittyvä puoliavoin ja puuthamainen ympäristö tulee säilyttää. Alueelle saa sijoittaa henkilökunnan asunnon. Kaavaan merkitty rakennusoikeus mahdollistaa 0 k-m lisärakentamista kutakin aluetta kohti lukuun ottamatta Kuningatten rannan saunoja, joissa ei ole laajennusmahdollisuutta. Kaavaan merkityn kerrosalan lisäksi rakennusten ullakoille on mahdollista rakentaa kerrosalaan laskettavia tiloja olemassa olevia ikkuna-aukkoja hyödyntäen. Rakennussuojelun kriteerit täyttävät rakennukset on merkitty suojelumerkinnöillä sr- tai sr-.

25 Lähivirkistysalue, jolla on maisemallisia ja geologisia voja (VL/s) Yleiset virkistysalueet sijaitsevat pääosin niemen eteläosassa. Alueita tulee hoitaa osana hjumaisemaa niin, että alueen luonto- ja maisema-vot säilyvät. Leppäniemeen hiekkannan lähelle on merkitty rakennusala ja 0 k-m rakennusoikeutta nykyisten katosten ja vajojen kohdalle. Kuningatten laiturin tyveen on osoitettu rakennusala ja 0 k-m rakennusoikeutta puretun venevajan kohdalle. Virkistysalueelle on osoitettu reitit jalankulkua ja pyöräilyä vten ja kaksi suojeltavaa pommikuoppaa (s) sekä alueenosa, jolla on luonnonsuojeluvoa (ls). Uimanta-alue, jolla on maisemallisia ja geologisia voja (VV/s) Kallahdenniemen nykyinen uimanta on merkitty uimanta-alueeksi. Aluetta tulee hoitaa osana hjumaisemaa niin, että alueen luonto- ja maisema-vot säilyvät. Korjaus- ja uudisrakentamisen tulee sopeutua alueen luonto- ja maisema-voihin. Ranta-alueet tulee säilyttää luonnonmukaisena ja rakentamattomana. Uimannalla on neljä rakennusalaa. Eteläisin (0 k-m ) on nykyistä kioskirakennusta vten. Vastaava rakennusala (0 k-m ) on merkitty rannan pohjoisosaan. Muut rakennusalat (0 ja 80 k-m ) ovat nykyistä grillikatosta ja surffaajien vastoa vten. Pohjoisosaan on merkitty surffaajien käyttöön pysäköimispaikka (p) noin 0 autoa vten. Luonnonsuojelualueet (SL) Suojelualue (S-) Venesatama (LV) Kallahdenhjun luonnonsuojelualue, Kallahden rantaniitty ja Kallahden matalikko rantaniityn edustalla on merkitty luonnonsuojelualueeksi. Luonnonsuojelualueet on merkitty myös Natura 000 -verkostoon kuuluviksi alueiksi (-nat). Luonnonsuojelulain :n perusteella suojeltu uhanalaisen eliölajin esiintymisalue on merkitty suojelualueeksi. Alue sijaitsee Leppäniemen tyvessä Hepolahden puolella. Osa Kallahden nykyistä venesatamaa on merkitty Natura-alueeksi (-nat). Alueelle saa sijoittaa veneiden poijupaikkoja kuten tähänkin asti, mutta ei muita rakennelmia.

26 8 Vesialue (W) Suurin osa vesialueesta on Natura-aluetta (-nat). Kallahden matalikko on merkitty vesialueen sijasta luonnonsuojelualueeksi. Rantaviiva on säilytettävä luonnonmukaisena. Natura-alueella sallitaan olemassa olevan laiturin ja uimapaikan ylläpito ja vähäinen ruovikon niitto luontovot huomioiden. Muille veteen tai rantaan kohdistuville toimenpiteille on haettava vesialueen omistajan suostumus ja rakennus-, toimenpide- tai maisematyölupa, ja siitä on tehtävä ilmoitus Uudenmaan ELY-keskukselle. Laiturin rakentaminen ja käyttö eivät saa haitata luonnonsuojeluvoa. Laituri tulee sovittaa maisemaan. Vesialueella on neljä alueen osaa (lv, lv- ja lv-), joille saa sijoittaa venelaiturin. Myös laitureille johtavat veneväylät on merkitty kaavaan. Laitureista kolme on olemassa, ja ne on merkitty myös vuoroveneiden käyttöön. Kuningatten niemelle on merkitty vanhan laiturin paikalle uusi enintään 9 m pitkä laituri Kuningatten kehittämistä koskevien suunnitelmien perusteella. Vesialueelle on lisäksi merkitty johtoa vten vatut alueen osat vesihuoltoa vten. Liikenne Liikenneverkko on pidetty suppeana ja se perustuu nykyisiin ajo- ja kulkureitteihin. Kallvikinniementie johtaa Leikosaentieltä virkistysalueen yleiselle pysäköintialueelle. Leppäniementie haautuu Kallvikinniementieltä. Katualueet ovat maisemallisesti vokkaita ja niiden ympäristö tulee säilyttää. Ajoradan enimmäisleveys on meiä lukuun ottamatta tvittavia kohtaamispaikkoja. Kohtaamispaikkoja sijoitetaan erityisesti liittymien yhteyteen sekä kateisiin, ja ne ovat pääosin leveydeltään, m perustuen kahden linja-auton kohtaamiseen. Alueella tulee välttää sellaisia toimenpiteitä, joista on haittaa luonnolle ja maisemalle. Katua ei saa reunustaa tavallisesti käytetyillä reunakivillä. Ajoradan reunustaminen maisemaan sopivilla rakenteilla on kuitenkin tärkeää, jotta ajorata saadaan rajattua selkeästi ja erotettua vieressä kulkevasta raitista sekä estettyä kadun vren hallitsemattoman pysäköinnin. Pyöräilijät ohjataan käyttämään ajorataa. Rantapaadentie on merkitty uimanta-alueelle saakka jalankululle ja pyöräilylle vatuksi kaduksi, jolla tontille ja pysäköintialueelle ajo on sallittu (pp/t). Loppuosa Rantapaadentietä on merkitty jalankululle ja pyöräilylle vatuksi virkistys- ja uimanta-alueen osaksi. Tontille 0/ on osoitettu ajoyhteys Rantapaadentietä. Yleinen pysäköintialue (LP) on sijoitettu Kallvikinniementien päähän entiselle hiekanottopaikalle, joka toimii pysäköintialueena nykyisinkin. Py-

27 9 säköintialue sijaitsee uimantaa ja muita virkistystoimintoja ajatellen keskeisellä paikalla. Pysäköintialueelle voidaan pysäköidä kolme linjaautoa ja noin 00 henkilöautoa. Riveliniemelle ja Kuningattelle on sallittu ainoastaan huoltoajo. Uimannalle kulkevan linja-autovuoron mahdollisuus on tutkittu. Normaali linjaliikenne ei ole tkoituksenmukaista vakituisen käyttäjämäärän vähäisyyden vuoksi. Sen sijaan palvelulinja J98 on aloittanut liikennöimisen kulttuurikeskukselle maaliskuussa 00. Virkistysalueelle on merkitty reitit jalankululle ja pyöräilylle tai vain jalankululle. Vesialueelle on merkitty veneväylät vuorovenettä vten. Vuoroveneen tulee kulkea ainoastaan veneväylää pitkin vuorovenelaitureille, koska vesialue on Natura-aluetta. Korttelialueiden autopaikkamäärät on merkitty vähimmäis- ja enimmäismäärinä. Erillispientalojen korttelialueilla (AO/s) sekä erillispientalojen tai virkistyspalvelujen korttelialueilla (AO-/s) autopaikkoja on oltava vähintään autopaikka/00 k-m, kuitenkin enintään autopaikkaa asuntoa kohden. Yleisten rakennusten korttelialueella (Y/s) autopaikkoja on oltava vähintään ap/00 k-m ja enintään ap/80 k-m. Virkistyspalvelujen alueilla autopaikat on sijoitettava kaavakttaan merkitylle pysäköimispaikalle. Palvelut Asemakaava mahdollistaa alueen virkistyspalvelujen ja ortodoksisen kulttuurikeskuksen toiminnan jatkumisen ja kehittämisen. Luonnonympäristö Suojelukohteet Luonnonsuojelualueet, Natura 000 -alue ja muut vokkaat luontokohteet on merkitty kaavaan. Kortteli- ja virkistysalueet on vustettu /s-merkinnällä, joka kertoo alueiden olevan kulttuurihistoriallisesti, maisemallisesti tai geologisesti vokkaita. Maisemallisesti vokas puusto on säilytettävä ja tvittaessa uudistettava siten, että sen merkitys ympäristölle säilyy. Ranta on säilytettävä luonnonmukaisena. Kallahdenhjun luonnonsuojelualue, Kallahden rantaniitty ja Kallahden matalikkoalue on merkitty luonnonsuojelualueeksi (SL). Uhanalaisen kasvin esiintymisalue on merkitty suojelualueeksi (S-). Natura 000 -verkostoon kuuluva alue (luonnonsuojelualueet ja vesialue) on merkitty kaavakttaan (-nat).

28 0 Kasvillisuuden ja linnuston kannalta vokas kohde on osoitettu merkinnällä sl (alueen osa, jolla on luonnonsuojeluvoa). Asemakaavalla suojeltavia rakennuksia (sr- ja sr-) on yhteensä 9. Ne ovat pääosin 900-luvun alkupuolella rakennettuja kulttuurihistoriallisesti ja ympäristön kannalta vokkaita huviloita, saunoja ja talousrakennuksia sekä 0- ja 0-luvuilla rakennettuja kulttuurikeskuksen rakennuksia. Puuthakulttuurin kannalta vokkaat pihat on osoitettu merkinnällä s-. Virkistysalueella kaksi pommikuoppaa on merkitty suojeltavaksi (s). Yhdyskuntatekninen huolto Vesihuolto Yleiskaava 00:ssa asuntoalueeksi merkitty alue ehdotetaan liitettäväksi kaupungin vesihuoltoverkkoon rakentamalla Kallvikinniementielle vesijohto ja jätevesiviemäri. Liitos olemassa olevaan verkkoon tehdään ortodoksisen kulttuurikeskuksen tontilla. Tämä edellyttää vesilaitoksen toiminta-alueen laajentamista. Vesihuoltojohtoa vten on merkitty johtokuja tonteille 0/ ja sekä vesialueelle. Osa Kallvikinniementien kiinteistöistä voi liittyä rakennettavaan jätevesiviemäriin painovoimaisesti, osa kiinteistökohtaisella pumppaamolla. Muilta osin vesihuolto hoidetaan kiinteistökohtaisesti tai nykyisen vesiosuuskunnan muodossa. Kiinteistökohtainen jätevesienkäsittely toteutetaan umpisäiliöratkaisuna. Vesihuoltotöissä on käytettävä ympäristöä säästävää tekniikkaa ja työtapaa. Kallvikinniementiellä on säilytettävä tieympäristön vokkaat ominaispiirteet ja vältettävä sellaisia toimenpiteitä, joista on haittaa puuston juuristolle. Kaavoitusta seuraavassa jatkosuunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota Kallvikintien ja yleisen pysäköintialueen hulevesien käsittelyyn Helsingin kaupungin hulevesisategian periaatteet huomioon ottaen. Energiahuolto ja tietoliikenne Sähköverkkoa ja tietoliikenneverkkoa täydennetään tulevaa rakennuskantaa vastaavaksi.

29 Nimistö Nimistötoimikunta päätti esittää alueen nimistöksi seuraavaa: Riveliniemeen johtavalle reitille nimeksi Riveliniemenpolku (Revelsuddsstigen) ja Kuningat-nimiseen entiseen saeen johtavalle reitille nimeksi Kuningattenpolku (Drottningstigen). Heposaeen johtavalle ajoyhteydelle nimeksi Heposaentie (Hästholmsvägen) ja pääuimannalle nimeksi Kallahdenniemen uimanta (Kallviksuddens badsand). Kallahdenraitille ja Kallvikintielle yhtenäiseksi nimeksi Kallvikinniementie asukaspalautteen perusteella. ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMISEN VAIKUTUKSET Vaikutukset yhdyskuntakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön Kaavan toteuttamisella ei ole merkittävää vaikutusta yhdyskuntakenteeseen, väestön taikka työpaikkojen määrään, koska kaava on luonteeltaan säilyttävä eikä siihen sisälly kovin merkittäviä rakentamismahdollisuuksia kulttuurikeskusta lukuunottamatta. Kulttuurikeskuksen tontilla on myös voimassa olevan asemakaavan mukaan merkittävä lisärakentamismahdollisuus. Uudisrakentaminen on kaavassa sovitettu kulttuurikeskuksen nykyisien rakennuksien mittakaavaan, mutta muutos on lähiympäristön tasolla merkittävä. Laajennuksen kerrosluku on sama kuin nykyisten majoitusrakennusten ja laajennus sijoittuu mereltä katsottuna nykyisten rakennusten taakse. Näin ollen vaikutus rantamaisemaan jää vähäiseksi. Huviloiden osalta kaavatkaisu tukee alueen nykykäytön jatkamista ja mahdollistaa pienen lisärakentamisen korjaus- ja kunnossapitosuunnitelmien toteuttamiseksi ja asumisen laadun pantamiseksi. Kaava tukee näin alueen pitämistä elävänä, ja vokkaalla rakennuskannalla on pemmat edellytykset säilyä. Arvokkaiden rakennusten ja ympäristöjen säilymistä edistävät myös kaavan suojelumääräykset. Kallahdenhjun asuntoalueelle kaava sallii kaksi kokonaan uutta huvilaa. Kaavassa uudet huvilat on sovitettu olemassa olevien rakennusten välimatkoihin ja mittakaavaan. Muutos vaikuttaa Kallvikinniementien katukuvaan, mutta ei ole ristiriidassa alueen luonteen kanssa vaan pikemminkin täydentää nykyisten rakennusten sjaa.

30 Kaavan sallima lisärakentaminen voi hidastaa tai pysäyttää alueen väestömäärän vähenemisen. Vuonna 00 alueen asukasmäärä oli 0, mutta vuoden 009 alussa vain. Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen Alueella rakennukset ja toiminnat säilyvät miltei ennallaan, joten liikennemäärään ei ole odotettavissa merkittävää muutosta. Asuntoalueiden, yleisten rakennusten korttelialueen ja virkistyspalveluille vattavien alueiden autopaikkojen määräksi on merkitty myös enimmäismäärät sekä yleisten rakennusten korttelialueella liikennemäärään liittyvä määräys, mikä lieventää liikennemäärien kasvua. Vuosaen edelleen kasvava väestömäärä voi kasvattaa virkistyskäyttäjien määrää. Vuosaessa on kuitenkin vauduttu väestön kasvuun ja rakennettu laaja virkistysalueverkosto, joka vähentää Kallahdenniemelle kohdistuvia virkistyskäytön paineita. Vsinkin Aurinkolahden uimanta tasaa Kallahdenniemelle suuntautuvaa liikennettä. Kaava mahdollistaa liikenteen sujuvuutta ja liikenneturvallisuutta pantavia toimenpiteitä Kallvikinniementiellä. Alueelle osoitetun kolmen vuorovenelaiturin käyttömahdollisuus voisi tuoda jonkun verran helpotusta Kallvikinniementien liikennemäärään, jos uimannan käyttäjät voisivat käyttää vuoroveneitä henkilöautojen sijaan. Virkistysalueen ja uimantojen pysäköintiongelmiin kaava tuo selkeän pannuksen. Yleinen pysäköintialue voidaan rakentaa noin 00 autopaikkaa vten. Autoliikenne ohjataan Kallvikinniementietä pitkin pysäköintialueelle. Pysäköintialueen rakentaminen selkeyttää alueen pysäköintijärjestelyjä. Rantapaadentien pysäköintiongelma poistuu ja ympäristön metsän kulutus vähenee. Myös ajoradan selkeä rajaaminen selkeyttää pysäköintiä, ja sillä pyritään vähentämään hallitsematonta pysäköintiä kadun vteen. Kaavassa on vauduttu vesihuoltojärjestelmän laajentamiseen Yleiskaava 00:ssa asuntoalueeksi merkityllä alueelle. Vesihuollon järjestäminen Kallahdenhjun alueelle edellyttää vesilaitoksen toimintaalueen laajentamista. Vaikutukset Natura 000 -alueeseen, luontoon ja maisemaan Kallahdenniemen asemakaavan vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen ja vokkaisiin luontokohteisiin sekä Natura-alueisiin on selvitetty Enviro Oy:n vuonna 00 tekemässä Kallahdenniemen luontoselvitys

31 ja maankäytön luontovaikutukset -nimisessä raportissa. Asemakaavaa on valmisteltu vuorovaikutteisesti luontoselvityksen kanssa. Kallahdenniemen asemakaavan vaikutukset Kallahden niitty-, hju- ja vesialueiden Natura 000 -alueeseen Asemakaavan vaikutukset Kallahden hju-, niitty- ja vesialueet Natura 000 -alueen luontovoihin on vioitu luonnonsuojelulain :n mukaisesti. Kallahden Natura 000 -alue on suojeltu luontodireiivin perusteella, joten luontovaikutusten vioinnissa on ensisijaisesti selvitetty suunnitelman vaikutukset suojeltaviin luontotyyppeihin. Naturatietolomakkeen mukaan alueen luontotyyppejä ovat vedenalaiset hiekkasärkät, merenrantaniityt, hjumetsät, rantavallit ja Itämeren hiekkannat. Luontotyyppeihin kohdistuvien vaikutusten lisäksi on vioitu vaikutuksia lintudireiivin liitteen I lajeihin ja muihin Natura-tietolomakkeessa mainittuihin lajeihin. Koska Natura 000 -alue on monien Helsingissä hvinaisten kasvi- ja lintulajien tärkeä elinympäristö, tehtiin lajikohtainen viointi. Kaavan vaikutuksesta merenrantaniittyihin on todettu, että jos laadittujen hoito- ja käyttösuunnitelmien toimenpiteet toteutuvat, merenrantaniittyjen ja hjumetsien vot säilyvät vähintäänkin nykyisinä. Kaava ei heikennä rantavallien ja Itämeren hiekkantojen luontovoja. Vedenalaiset hiekkannat -luontotyypin matalikot kattavat puolet Naturaalueen vesialueesta. Laajimmat Kallahdenniemeä reunustavat matalikot on esitetty liitettäväksi luonnonsuojelualueeseen, mikä pantaa luontotyypin suojelutilannetta, koska veneilyä ja muuta luontotyyppiin mahdollisesti vaikuttavaa virkistyskäyttöä voidaan ohjata nykyistä pemmin. Kallahdenniemen suunniteltu maankäyttö ei vaikuta suojeltuihin lintu- ja kasvilajeihin. Yhteisvaikutukset on vioitu Yleiskaava 00:n vaikutusviossa (Ympäristötutkimus Metsätähti Oy 00). Suurimpina uhkina mainitaan Natura-alueen lisääntyvästä käytöstä johtuva luontotyyppien ja kasvillisuuden kuluminen sekä linnuston häirinnän lisääntyminen. Osa Vuosaen virkistyskäytöstä ohjautuu Aurinkolahden hiekkannalle ja on mahdollista, että Vuosaen muiden virkistysmahdollisuuksien kehittäminen vähentää Kallahdenniemen uimannan käyttöä ja ympäröivien luontokohteiden kulumista.

32 Kuningatten laiturihankkeen vaikutukset Naturavoihin Kuningatten niemeen suunnitellun maankäytön vaikutukset on selvitetty erikseen Kuningatten niemeen suunnitellun maankäytön vaikutukset Kallahden Natura 000 -alueeseen -nimisessä raportissa (Alleco Oy & Enviro Oy 00). Natura-selvityksen mukaan Kuningatten niemen suunniteltu huvilaalueen kunnostus ja laiturin rakentaminen tapahtuvat pääosin Kallahden hju-, niitty- ja vesialueiden Natura 000 -alueen ulkopuolella, johon Kuningatten kohdalla kuuluu ainoastaan ympäröivä vesialue. Laiturin kiinteä noin, meiä meren puolelle ulottuva rakenne ja sen jatkeeksi tuleva kelluva laituri sijaitsevat Natura-alueella. Laiturin kohdalla oleva vesialue edustaa luontotyyppiä vedenalaiset hiekkasärkät. Muuten laiturin kohdalla ei esiinny Natura-tietolomakkeessa mainittuja luontotyyppejä eikä lajeja. Edelleen selvityksessä on todettu, että alueen suunnitelmissa ehdotetut hoito- ja käyttötoimet (kulun ohjaaminen, kasvillisuuden hoito ja suojelualueen laajentaminen) lieventävät toteutuessaan haitallisia vaikutuksia, sillä kasvillisuuden kuluminen ei lisäänny nykyisestä ja kuluneiden alueiden palautuminen luonnontilaisempaan suuntaan on mahdollista. Venereitin viitoittaminen uudelle laiturille sekä mahdollinen ankkurointikielto Rivelinniemen eteläpuolisessa lahdessa ohjaa myös vesialueen käyttöä. Selvityksen mukaan Kuningatten alueelle suunniteltu hanke ei synnytä merkittäviä, uusia Natura-alueeseen kohdistuvia vaikutuksia, eikä sillä ole merkittäviä yhteisvaikutuksia muiden hankkeiden kanssa. Uudenmaan ympäristökeskus on antanut..00 kiinteistöviraston tilakeskukselle lausunnon Kuningatten niemen suunniteltuun maankäyttöön liittyvästä Natura-selvityksestä. Lausunnossaan Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että kunhan Kallahden rantaniityn vuonna 00 laaditussa luonnonsuojelualueen hoito- ja käyttösuunnitelmassa ehdotetut toimenpiteet toteutetaan, hanke ei yksinään tai yhdessä muiden tiedossa olevassa hankkeiden kanssa merkittävästi heikennä Kallahden niitty-, hju- ja vesialueet Natura 000 -alueen perusteena olevia luontodireiivin liitteen l luontotyyppejä siten, että luontotyyppien suojelun taso vaantuisi Natura 000 -alueella. Lausunnon jälkeen suunniteltua laituria on pidennetty vesialueen mataluuden vuoksi. Laiturin kokonaispituus on 9 meiä. Syksyllä 008 Uudenmaan ympäristökeskus on todennut tilakeskukselle antamas-

33 saan sähköpostilausunnossa aikaisempaa pidemmästä laiturisuunnitelmasta, että laiturisuunnitelmaa on jonkin verran muutettu ja että muutos ei vaikuta ympäristökeskuksen lausunnon lopputulokseen. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on antanut..00 poikkeamispäätöksen uuden laiturin rakentamista vten vanhalle laituripaikalle Kuningatten niemellä. Päätöksestä on valitettu ja asian käsittely on kesken korkeimmassa hallinto-oikeudessa, joten päätös ei ole voimassa. Kaupunkisuunnitteluvirasto on katsonut muistutusten ja ympäristölautakunnan lausunnon johdosta tpeelliseksi teettää lisäselvitys n. 9 meiä pitkän laiturin vaikutuksista Natura-alueeseen ja maisemaan. Selvitys koskee sekä Kuningatteen suunniteltua laituria että Riveliniemessä olevaa laituria. Lähtökohdaksi otettiin, että Kuningatten laituri palvelee ainoastaan Kuningattessa sijaitsevia virkistyspalvelujen alueita (V-/s) ja mahdollinen vuoroveneliikenne ohjataan Riveliniemeen. Selvitys Kallahdenniemen laiturihankkeiden maisema- ja luontovaikutuksista (MA-kkitehdit, Enviro Oy ja Alleco Oy) valmistui Natura-vaikutuksien osalta selvityksessä todetaan, että jos kulunohjaus ja muut lieventävät toimenpiteet toteutuvat, Kuningatten ja Riveliniemen laiturihankkeet sekä tiedossa oleva tuleva käyttö eivät synnytä merkittäviä uusia Natura-alueeseen kohdistuvia vaikutuksia. Laiturin rakentamisella ei ole merkittäviä yhteisvaikutuksia muiden hankkeiden kanssa. Maisemaselvityksessä todetaan, että suunnitellut uudet laiturit eivät merkittävästi poikkea alueen nykyisistä laitureista ja että ne sopivat hyvin Kallahdenniemen rannikkomaisemaan. Vaikutukset muihin luontovoihin Kallahdenniemen luontoselvitys -raportissa todetaan, että rakentamiseen käytettävän pinta-alan muutos on vähäinen. Rakennuspaikkoja ei ole osoitettu jo rakennettujen alueiden ulkopuolelle ja maankäyttö pysyy lähes nykyisellään. Kaava ei tuo muutoksia uimantojen ja uimapaikkojen käyttöön, eikä välittömästi vaikuta alueiden luontovoihin. Vesibussiliikenteen järjestäminen ei vaikuta Kallahdenniemen luontovoihin. Leppäniemen luontopolku sivuaa kahta vokasta luontokohdetta, mutta jos annetut suositukset otetaan huomioon, rantapolun rakentaminen ei merkittävästi heikennä kohteiden luontovoja. Arvokkaille luontokohteille ei osoiteta kaavassa rakentamista. Kaavalla ei ole suo-

34 ria luonnonvoja heikentäviä vaikutuksia. Virkistyskäytöstä aiheutuvaa epäsuoraa vaikutusta voi ilmetä esim. roskaantumisena ja kulumisena. Asemakaavan ja luonnonsuojelualueiden hoito- ja käyttösuunnitelmien avulla pyritään ohjaamaan Yleiskaava 00:n mukaisen asukasmäärän virkistyskäyttöä siten, että alueen luontovot säilyvät. Maiseman ja geologisten vojen säilyttäminen on turvattu asemakaavamääräyksin. Arvokasta hjumaisemaa, katumiljöötä, huvila-aluetta ja rantamaisemaa koskevilla määräyksillä pyritään säilyttämään maisemallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta tärkeän alueen vot. Autoliikenteen aiheuttamaan luonnon kulumiseen on vauduttu järjestämällä autojen kohtaamispaikkoja ja pysäköintialueita. Katualueen miljöön säilyttämiseksi on määrätty ajoradan enimmäisleveys ja kielletty sellaiset toimenpiteet, joista on haittaa luonnolle ja maisemalle. Vaikutukset ihmisten terveyteen, turvallisuuteen, eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä, sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin Asemakaava mahdollistaa alueen nykyisten toimintojen, asumisen, virkistyspalvelujen ja ortodoksisen kulttuurikeskuksen toiminnan jatkumisen ja kehittämisen. Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset SUUNNITTELUN VAIHEET Kaavan toteutuksesta kaupungille aiheutuvat kustannukset ilman vonlisäveroa ovat yhteensä noin,0 milj. euroa. Katujen ja yleisten alueiden kustannukset ovat noin 0, milj. euroa ja vesihuollon noin 0, milj. euroa. Yleiseen virkistyskäyttöön osoitettujen yksityisten maiden hankinnasta aiheutuu n.,0 miljoonan euron kustannukset. Vireilletulo, osallistumis- ja viointisuunnitelma ja vuorovaikutus Kaavoitustyö on tullut vireille kaupungin aloitteesta vuonna 00. Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja viointisuunnitelma (päivätty..00). Sitä sekä kaavan lähtökohtia ja

35 Viranomaisyhteistyö tavoitteita esiteltiin yleisötilaisuudessa monitoimitalo Rastiksessa. Kaavan valmistelusta on tiedostettu kaavoituskatsauksessa vuodesta 00 alkaen. Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi alueen asemakaavan ja asemakaavan muuttamisen periaatteet.0.00 jatkosuunnittelun pohjaksi. Osallisille lähetettiin päivitetty osallistumis- ja viointisuunnitelma (.9.009) sekä ilmoitus asemakaavan muutosluonnoksesta (kirje päivätty.9.009). Asemakaava- ja asemakaavan muutosluonnos, selostusluonnos ja päivitetty osallistumis- ja viointisuunnitelma olivat nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa, Vuotalossa ja viraston internetsivuilla Kaavoittaja oli tavattavissa Vuotalossa klo 9. Lisäksi kaavaluonnosta on esitelty keväällä 009 Vuosaen asukastoimikunnalle ja tiehoitokunnan kokouksessa alueen maanomistajille. Yksittäisten maanomistajien kanssa on käyty lukuisia neuvotteluja. Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti..00 palauttaa asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen nro 90 uudelleen valmisteltavaksi siten, että kaavaehdotuksen AO-/s-korttelia 0/ pienennettäisiin ja vastaavasti virkistysaluetta laajennettaisiin niin kuin kaupunkisuunnitteluvirasto on aiemmassa käsittelyssä vuonna 00 suunnitteluperiaatteiden yhteydessä esittänyt. Päätöksen johdosta on neuvoteltu kiinteistöviraston tonttiosaston kanssa sekä muutoksen kohteena olleen tontin 0/ maanomistajien kanssa ja heille on vattu mahdollisuus mielipiteen esittämiseen..00 mennessä. Uudesta asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksesta nro 90 on esitetty kaksi kirjallista mielipidettä, jotka eivät antaneet aihetta muuttaa kaavaehdotusta. Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti..00 puoltaa asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen nro 90 hyväksymistä. Aluetta koskevat rakentamistapaohjeet ovat valmisteilla. Viranomaisneuvottelu on käyty..00 Uudenmaan ympäristökeskuksen, Uudenmaan liiton, kaupunginmuseon, ympäristökeskuksen ja liikuntaviraston kanssa.

36 8 Esitetyt mielipiteet Kaavamuutoksen valmistelun yhteydessä on tehty viranomaisyhteistyötä Helsingin Energian, Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen, Helsingin Veden, kaupunginmuseon, HKL:n, liikuntaviraston, kiinteistöviraston tonttiosaston ja tilakeskuksen, rakennusviraston, rakennusvalvontaviraston, sosiaaliviraston sekä Uudenmaan ympäristökeskuksen kanssa. Kaupunginmuseo on ilmoittanut, ettei sillä ole huomautettavaa asemakaavaluonnoksesta. Kaavamuutoksen valmisteluun liittyen on asemakaavaosastolle saapunut kirjeitse 9 mielipidekirjettä. Lisäksi suullisia mielipiteitä on esitetty keskustelutilaisuuksissa, neuvotteluissa ja puhelimitse. Osallistumis- ja viointisuunnitelmaan liittyen asemakaavaosastolle saapui mielipidekirjettä. Mielipiteet kohdistuivat pääasiassa luonnonsuojeluun, rakennusoikeuteen ja liikenteeseen. Kaavaluonnoksen nähtävilläoloon liittyen asemakaavaosastolle on saapunut kirjeitse 0 mielipidettä. Mielipiteet kohdistuivat pääosin seuraaviin asioihin: Kuningatten rannalle merkityn laiturin vaikutukset Natura- ja luonnonsuojeluvoihin sekä maisemaan Kuningatten ja Riveliniemen välillä kulkevan vesihuoltoputken puuttuminen kaavaktasta kaavan luontovaikutusten viointi rakennusoikeuden lisääminen ja/tai rakennusalan laajentaminen muutamalla tontilla yleisten virkistysreittien sijainti Kuningattessa virkistyspalvelujen alueiden läheisyydessä. Mielipiteet on kaavoitustyössä otettu huomioon mm. siten, että Kuningatten ja Riveliniemen väliselle vesialueelle on lisätty johtoa vten vattu alueen osa. Tontin 0/ käyttötkoitus on muutettu erillispientalojen korttelialueesta erillispientalojen ja virkistyspalvelujen korttelialueeksi (AO-/s) ja tontille on lisätty saunan rakennusala sekä 0 k-m rakennusoikeutta. Kortteli on jaettu kahdeksi tontiksi. Tontin 0/ rakennusala on siirretty m etelään. Kuningatten laiturin tyvelle on lisätty rakennusala ja 0 k-m rakennusoikeutta.

37 9 Kuningattessa sijaitsevaa saunaa vten merkittyä virkistyspalvelujen aluetta on laajennettu. Virkistysreittejä Kuningattessa on muutettu. Kaupunkisuunnittelulautakunnan kaavaehdotuksen nro 90 palautuspäätöksen jälkeen valmistellusta uudesta kaavaehdotuksesta nro 90 on saapunut asemakaavaosastolle kirjettä. Kirjeissä lautakunnan päätöksen kohteena olevan alueen maanomistaja vastustaa alueen kaavoittamista virkistyskäyttöön ja kiinnittää huomiota mm. seuraaviin asioihin: yleinen virkistyskäyttö vaantaa alueen luontovot alueen ottamiselle yleiseen virkistyskäyttöön ei ole perusteita ja alueen merkitys on virkistyskäytön kannalta vähäinen. Edelleen maanomistaja esittää alueen rauhoittamista yksityisessä omistuksessa olevana suojelualueena ja kiinteistön edustalla olevan kaupungin vesijättömaan liittämistä kiinteistöön. Esitetyt mielipiteet eivät ole johtaneet muutoksiin kaavaehdotuksessa. Vesijättömaan osalta on tkoituksenmukaista, että maanomistaja lunastaa kaupungin vesijättömaasta sen osan, joka on kaavaehdotuksessa merkitty korttelialueeksi. Muistutukset ja lausunnot sekä nähtävilläolon jälkeen tehdyt muutokset Asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotus oli julkisesti nähtävillä Kaavaehdotuksesta antoivat lausuntonsa Helsingin Energia ja Helen Sähköverkko, kaupunginmuseon johtokunta, kiinteistölautakunta, liikuntalautakunta, nuorisoasiainkeskus, pelastuslautakunta, ympäristölautaunta, yleisten töiden lautakunta, HSY Vesi sekä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Ehdotuksesta tehtiin muistutusta. Lisäksi on neuvoteltu mm. Uudenmaan ELY-keskuksen, kiinteistöviraston tilakeskuksen, rakennusvalvontaviraston ja Kulttuurikeskus Sofian kanssa. Muistutuksissa, lausunnoissa ja neuvotteluissa kiinnitettiin huomiota pääosin seuraaviin asioihin: Kuningatten laiturin rakentaminen ja käyttö laiturin vaikutusten vioinnin riittävyys linnustoalueen kaavamääräykset

38 0 AO-/s-tontin 0/ pienentäminen ja virkistysalueen vastaava laajentaminen rakennusoikeuden lisääminen ja rakennusalan laajentaminen AO/s-tontilla 0/ kaikkien kaupungin omistamien huviloiden merkitseminen korttelialueeksi vokkaan puuston huomioiminen LP-alueen kaavamääräyksissä Natura-alueen koneellinen niittäminen luontopolun merkitseminen Kallahdenhjun luonnonsuojelualueelle kahden rakennusalamerkinnän lisääminen muuntamoille Kulttuurikeskus Sofian omistamien tonttien välisen rajan tkistaminen, pysäköintialueen merkitseminen kaavaan ja korttelin käyttötkoituksen tkistaminen. Elinkeino, liikenne- ja ympäristökeskus toteaa lausunnossaan seuraavaa: asemakaava on hyvin laadittu ja sisältää riittävän vioinnin asemakaavan vaikutuksista Natura-alueeseen jätevesiasetukseen viittaava kaavamääräys on poistettava. Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti.0.0, että asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotusta tkistetaan lausuntojen ja muistutusten johdosta seuraavasti: Kuningatten laituria koskevaa kaavamääräystä (lv-) on muutettu siten, että laituri ei palvele vuoroveneliikennettä eikä yleistä virkistyskäyttöä, vaan ainoastaan Kuningatten virkistyspalvelujen alueita (V-/s). Lisäksi laiturin kiinteä osa saa olla enintään 8 m pitkä. Riveliniemen laiturille johtava rantakaistale on muutettu lähivirkistysalueeksi (VL/s). _ Venereittiä koskeva kaavamääräys on muutettu muotoon "Veneväylä, jonka sijainti on likimääräinen. Rakentamisessa tulee välttää luontoon kohdistuvaa haittaa." Maininta vuoroveneestä on poistettu. _ Jätevesien käsittelyyn liittyvä kaavamääräys on poistettu. _ Leppäniemen virkistysalueella ulkoilupolku on siirretty pois rakennuksen välittömästä läheisyydestä. _ Natura-alueen kaavamääräystä (-nat) on muutettu niin, että vähäinen ruovikon koneellinen niitto luontovot huomioiden on mahdollista. Määräystä on lisäksi täsmennetty ja täydennetty. _ Kallahdenhjun luonnonsuojelualueelle on lisätty ulkoilupolun merkinnät.

39 _ Kaavakttaan on merkitty kahdelle muuntamolle rakennusalat (et). Kaavaselostuksessa esitetyt yhdyskuntataloudelliset kustannukset on tkistettu lausunnoissa esitetyn mukaisiksi. Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti samalla, että asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotusta tkistetaan lisäksi seuraavasti: Rakennusjärjestystä koskeva määräys on muutettu muotoon " Rakennusjärjestyksen ja :stä poiketen jäteaitauksille, -katoksille tai -suojille, pihakennelmille ja laitureille on haettava toimenpidelupa". Kulttuurikeskus Sofian omistamien tonttien välistä rajaa on siirretty muutama mei pohjoiseen, Y/s-korttelialueelle on lisätty pysäköintialueen merkintä ja korttelialueen käyttötkoitukseen on lisätty mahdollisuus järjestää hoivapalvelua ja sijoittaa suojeltuihin (sr-) rakennuksiin hoivapalvelua edellyttävää asumista. Lisäksi kaavakttaan on tehty teknisluonteisia tkistuksia. KÄSITTELYVAIHEET Asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotus esiteltiin kaupunkisuunnittelulautakunnalle..00. Lautakunta jätti asian pöydälle. Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti..00 puoltaa asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä. Merkittiin, että keskustelun kuluessa jäsen Palmroth-Leino jäsen Johanssonin kannattamana teki seuraavan muutosesityksen: "Kallahdenniemen asemakaavaa muutetaan siten, että AO-/s-korttelia 0/ ei pienennetä, vaan tontti jää kokonaisuudessaan asuinkäyttöön kuten aikaisemmin päätettiin. Perusteluna, että virkistysalueen laajennus tulee lian kalliiksi kaupungin veronmaksajille saatuun hyötyyn nähden." Suoritetussa äänestyksessä esittelijän ehdotus voitti äänin (Holopainen, Modig, Niemi, Puura, Soininvaa) (Johansson, Sipilä, Palmroth-Leino, Rauhamäki). Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti.0.0 muuttaa asemakaavaja asemakaavan muutosehdotusta lausuntojen ja muistutusten johdosta.

40 Käsittely.0.0 Palautusehdotus: Palmroth-Leino Elina: Palautusehdotus: Palautetaan Kallahdenniemen asemakaava uudelleen valmisteltavaksi siten, että AO-/s-korttelia 0/ ei pienennetä vaan tontti jää kokonaisuudessaan asuinkäyttöön. Perusteluna on, että virkistysalueen laajennus ei tuo merkittävää pannusta alueelle ja tulee liian kalliiksi kaupungin veronmaksajille hyötyyn nähden. Lisäksi alueen luonto säilyisi monimuotoisempana nykytilassa. Kannattajat: Johansson Stefan. Äänestys JAA-ehdotus: Asian käsittelyä jatketaan EI-ehdotus: Palautusehdotus: Palautetaan Kallahdenniemen asemakaava uudelleen valmisteltavaksi siten, että AO-/s-korttelia 0/ ei pienennetä vaan tontti jää kokonaisuudessaan asuinkäyttöön. Perusteluna on, että virkistysalueen laajennus ei tuo merkittävää pannusta alueelle ja tulee liian kalliiksi kaupungin veronmaksajille hyötyyn nähden. Lisäksi alueen luonto säilyisi monimuotoisempana nykytilassa. Jaa-äänet: Mi Holopainen, Matti Niemi, Heli Puura, Osmo Soininvaa, Sampo Villanen Ei-äänet: Stefan Johansson, Arja Khuvaa, Lasse Männistö, Elina Palmroth- Leino Tyhjä-äänet: 0 Poissa: 0 Suoritetussa äänestyksessä lautakunta päätti äänin - jatkaa asian käsittelyä. Helsingissä.0.0 Olavi Veltheim

41 Hankenro 09 Kslk Oas 8-0/09 () VUOSAARI, KALLAHDENNIEMI ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tämä osallistumis- ja viointisuunnitelma korvaa aiemman,..00 päivätyn suunnitelman. Suunnittelualue Kallahdenniemi sijaitsee Vuosaen eteläosassa. Vuosaen meoasemalta alueelle on noin km. Kaava-alue käsittää Kallahdenniemen ja sitä ympäröivää merialuetta saineen. Alueen pinta-ala on noin 0 ha, josta maapinta-ala on noin 8 ha. kuva kaava-alueesta Nykytilanne Alue on suurelta osin luonnontilaista metsää ja meren rantaa. Alueella on kaksi luonnonsuojelualuetta, Kallahdenhju ja Kallahden rantaniitty. Kallahdenhju kuuluu myös valtakunnalliseen hjujensuojeluohjelmaan. Luonnonsuojelualueet ja niemeä ympäröivä merialue kuuluvat Kallahdenniemen Natura-alueeseen. Alueen rakennuskanta on monipuolinen alkaen 900-luvun alun huviloista 90 0-luvun omakotitaloihin. Huvilayhdyskunta on kulttuurihistoriallisesti vokas. Pääosa huviloista on yksityisessä asuntotai loma-asuntokäytössä, osa virkistyspalvelukäytössä. Huviloiden lisäksi Kallahdessa on rakennettu kurssikeskus, jossa toimii nykyisin Ortodoksinen kulttuurikeskus. Kallahdenniemi ja etenkin sen uimannat ovat hyvin suosittua virkistysaluetta. Alueelle liikennöidään luonnonsuojelualueen läpi kapeaa tietä, mistä aiheutuu ajoittain liikenneongelmia.

42 Hankenro 09 Kslk Oas 8-0/09 () Mitä alueelle suunnitellaan Asemakaavoituksen tavoitteena on säilyttää alueen kulttuurihistorialliset, maisemalliset ja luontovot sekä kehittää virkistyskäyttöä. Alueen käyttö ja rakennuskanta säilyvät pääosin ennallaan. Aloite Kaavamuutos on tullut vireille kaupunkisuunnitteluviraston aloitteesta. Maanomistus Helsingin kaupunki omistaa Kallahdenniemen maa-alasta noin kaksi kolmasosaa. Ortodoksinen kulttuurikeskus on säätiön omistuksessa. Suurin osa alueen huviloista on yksityisomistuksessa. Kaavatilanne Pääosalla alueesta ei ole asemakaavaa. Ortodoksisen kulttuurikeskuksen alueella on voimassa asemakaava vuodelta 99. Asemakaavassa alue on opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialuetta sekä puisto- ja katualuetta. Korttelin rakennusoikeus on 00 k-m. Yleiskaava 00:ssa alueella on vesi-, virkistys- ja luonnonsuojelualuetta sekä hallinnon ja julkisten palvelujen aluetta ja pientalovaltaista aluetta asumiseen. Osa alueesta on lisäksi merkitty kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittäväksi alueeksi ja pääosa vesialueesta on merkitty Natura-alueeksi. Muut suunnitelmat ja päätökset Liikuntavirasto on teettänyt Kallahdenniemen yleissuunnitelman, joka käsittää Kallahdenniemen virkistys- ja maisemasuunnitelman (Maisema & suunnittelu Fairhurst, 99). Liikuntavirasto on teettänyt Kallahdenniemen uimantasuunnitelman, joka käsittää uimanta-aluetta ja sen ympäristöä liikenne- ja pysäköintijärjestelyineen (Arkkitehtiryhmä A Oy ja Arkkitehtitoimisto Jyrki Sinkkilä, 998). Kallahdenniemen raitin yleissuunnitelma on hyväksytty Kaupunginhallituksessa Suunnitelma käsittää osan Kallvikintien vren kevyen liikenteen raittia. Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi alueen asemakaavan ja asemakaavan muuttamisen periaatteet..00. Kiinteistöviraston tilakeskus on teettänyt Kuningattenniemi Vuosaessa - kehittämissuunnitelman (MA-kkitehdit, Insinööritoimisto Matti Ollila & Co, 00). Ympäristölautakunta hyväksyi esityksen Helsingin luonnonsuojeluohjelmasta Ohjelmassa on esitetty Kallahden matalikon rauhoittamista. Tehdyt selvitykset Suunnittelualuetta koskevia selvityksiä: Kallahdenniemen luontoselvitys ja maankäytön luontovaikutukset (Ympäristösuunnittelu Enviro Oy, Alleco Ky, 00) Uutelan ja Kallahdenniemen alueiden vesihuoltoselvitykset (SCC VIATEK OY, 00) Kallahdenhjun luonnonsuojelualueen hoito- ja käyttösuunnitelma Helsingin ympäristökeskus 00. Kallahdenniemi, osa : maisema- ja kulttuurihistoriallinen selvitys ja virkis-

43 Hankenro 09 Kslk Oas 8-0/09 () tysalueen yleissuunnitelma. Kaupunkisuunnitteluviraston julkaisuja 00:. Kallahdenniemi, osa : Rakennusperinnön vot. Kaupunkisuunnitteluviraston julkaisuja 00:8. Vaikutusten viointi Kaupunkisuunnitteluvirasto vioi kaavan valmistelun yhteydessä kaavan toteuttamisen vaikutuksia yhdyskuntakenteeseen, rakennettuun ympäristöön ja kulttuurihistoriallisiin voihin, virkistyskäyttöön, nykyisten asukkaiden olosuhteisiin ja kulttuurikeskuksen toimintaedellytyksiin, maisemaan, luonnonolosuhteisiin ja luonnonsuojeluvoihin, yhdyskuntatekniseen huoltoon, yhdyskuntatalouteen ja liikenteen toimivuuteen. Kaavan valmisteluun osallistuminen Aloitusvaihe Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja viointisuunnitelma (päivätty..00). Vireilläolosta on ilmoitettu kaavoituskatsauksessa vuodesta 00 alkaen. Kaavan lähtökohtia esiteltiin yleisötilaisuudessa monitoimitalo Rastiksessa. Valmisteluvaihe Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi alueen asemakaavan ja asemakaavan muuttamisen periaatteet.0.00 jatkosuunnittelun pohjaksi. Asemakaavaluonnos, päivitetty osallistumis- ja viointisuunnitelma sekä muuta valmisteluaineistoa on esillä : Kaupunkisuunnitteluvirastossa, Kansakoulukatu,. krs Vuotalon aulassa, Mosaiikkitori (kohdassa Nähtävänä nyt ) Kaavaluonnoksesta on mahdollisuus esittää mielipiteensä. Viranomais- ja muu asiantuntijayhteistyö järjestetään erillisin neuvotteluin. Ehdotusvaihe Kaavaluonnoksen ja saadun palautteen pohjalta valmistellaan kaavaehdotus. Tavoitteena on, että ehdotus esitellään kaupunkisuunnittelulautakunnalle syksyllä 009. Lautakunnan puoltama ehdotus asetetaan julkisesti nähtäville ja siitä pyydetään viranomaisten lausunnot. Kaavaehdotuksesta voi tehdä muistutuksen nähtävilläoloaikana. Tavoitteena on, että kaavaehdotus on kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston käsiteltävänä vuonna 00. Ketkä ovat osallisia Alueen suunnittelussa osallisia ovat: alueen ja lähialueiden maanomistajat, asukkaat ja yritykset Vuosaen asukastoimikunta Vuosai-Seura Vuosaisäätiö Helsingin Yrittäjät Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry kaupungin asiantuntijaviranomaiset: liikuntavirasto, kiinteistövirasto, rakennusviraston katu- ja puisto-osasto, ympäristökeskus, kaupunginmuseo, nuorisoasiainkeskus, opetusvirasto, pelastuslaitos, Helsingin Vesi, Helsingin Energia. Valtion asiantuntijaviranomaiset: Uudenmaan ympäristökeskus.

44 Hankenro 09 Kslk Oas 8-0/09 () Mistä saa tietoa Suunnittelun etenemistä voi seurata kaupunkisuunnitteluviraston internetpalvelusta: kohdassa Suunnitelmat ktalla. Suunnittelun etenemisestä sekä osallistumismahdollisuuksista tiedotetaan: kirjeillä osallisille Vuosai- lehdessä ja Helsingin Uutisissa (kohdassa Nähtävänä nyt) Helsingin kaavoituskatsauksessa. Asemakaavaehdotuksen julkisesta nähtävilläolosta tiedotetaan kuulutuksella, joka julkaistaan Helsingin Sanomissa, Hufvudstadsbladetissa ja Meossa sekä viraston Internet-sivuilla ( Kaavaa valmistelee kkitehti Keiko Yoshizaki-Tyrkkö puhelin 0 sähköposti keiko.yoshizaki(a)hel.fi maisema-kkitehti Raisa Kiljunen-Siirola puhelin 0 09 sähköposti raisa.kiljunen(a)hel.fi liikennesuunnittelija Hri Verkamo puhelin 0 sähköposti hri.verkamo(a)hel.fi insinööri Peik Salonen puhelin 0 8 sähköposti peik.salonen(a)hel.fi Mielipiteet Mielipiteet kaavaluonnoksesta ja kaavan valmisteluaineistosta tulee esittää viimeistään Kaavan valmistelija on tavattavissa.9. klo 9 Vuotalon aulassa, Mosaiikkitori ja kaupunkisuunnitteluvirastossa sopimuksen mukaan. Kirjalliset mielipiteet tulee toimittaa osoitteeseen: Kaupunkisuunnitteluvirasto, kirjaamo PL 00, Helsingin kaupunki (käyntiosoite Kansakoulukatu ) tai faksi 0 8 tai sähköposti kaupunkisuunnittelu(a)hel.fi Mielipiteensä voi esittää myös suullisesti kaavan valmistelijalle.

45 Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 09 Helsinki Täyttämispvm.09.0 Kaavan nimi. Vuosai, Kallahdenniemen asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotus Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm.0.00 Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus 0990 Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha], Uusi asemakaavan pinta-ala [ha], Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 9,9 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omantaiset Ei-omantaiset Lomakennuspaikat [lkm] Omantaiset Ei-omantaiset Aluevaukset Pinta-ala Pinta-ala Kerrosala Tehokkuus Pinta-alan Kerrosalan muut. [ha] [%] [k-m²] [e] muut. [ha +/-] [k-m² +/-] Yhteensä, 00,0 0 0,0, 90 A yhteensä, 8,9 0,0, P yhteensä Y yhteensä,, , -0,8 00 C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä,08, 80 0,0,0 80 R yhteensä 0, 0, 0,0 0, L yhteensä,9,,88 E yhteensä S yhteensä,9,,9 M yhteensä W yhteensä,00,,00 Maanalaiset tilat Yhteensä Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [k-m²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Rakennussuojelu Suojellut rakennuksetsuojeltujen rakennusten muutos [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä

46 Alamerkinnät Aluevaukset Pinta-ala Pinta-ala Kerrosala Tehokkuus Pinta-alan Kerrosalan muut. [ha] [%] [k-m²] [e] muut. [ha +/-] [k-m² +/-] Yhteensä, 00,0 0 0,0, 90 A yhteensä, 8,9 0,0, AO-/s,009,0 80 0,0, AO/s,9 8,0 0,0,9 P yhteensä Y yhteensä,, , -0,8 00 Y/s, 00, , -0,8 00 C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä,08, 80 0,0,0 80 V-/s,9088 8, 90 0,0, VL/s 0,9 9,9 0 0,00 8,08 0 VV/s,0,0 0 0,0,0 0 R yhteensä 0, 0, 0,0 0, RA/s 0, 00,0 0,0 0, L yhteensä,9,,88 Kadut,99 9,,99 Kev.liik.kadut 0,0, 0,0 LV,0, LP 0,8, 0,8 E yhteensä S yhteensä,9,,9 S-,8,,8 SL-nat,9 9,,9 M yhteensä W yhteensä,00,,00 W,00 00,0,00 Suojellut rakennuksetsuojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä Asemakaava

47 Vuosai KALLAHDENNIEMI Asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotus nro 90

48 ASEMAKAAVAMERKINN T JA -M R YKSET DETALJPLANEBETECKNINGAR OCH -BEST MMELSER AO/s Erillispientalojen korttelialue, jolla on kulttuurihistoriallisia ja maisemallisia voja. Huvilakulttuuriin liittyv puoliavoin ja puuthamainen ymp rist tulee s ilytt. Kvtersomr de f r frist ende sm hus. Omr det h kulturhistoriska och landskapsm s- siga v rden. Den till villakultur anknutna halvppna och dg rdsaiga milj n ska bevas. AO-/s Erillispientalojen ja virkistyspalvelujen korttelialue, jolla on kulttuurihistoriallisia ja maisemallisia voja. Huvilakulttuuriin liittyv puoliavoin ja puuthamainen ymp - rist tulee s ilytt. Kvtersomr de f r frist ende sm hus och rekreationsservice. Omr det h kulturhistoriska och landskapsm ssiga v rden. Den till villakultur anknutna halv ppna och d- g rdsaiga milj n ska bevas. Y/s Yleisten rakennusten korttelialue, jolla on kulttuurihistoriallisia ja maisemallisia voja. Toimintojen tulee soveltua Kallahdenniemen vokkaaseen ymp rist n. Alueelle saa sijoittaa koulutus-, majoitus-, kokoontumis-, ravintola-, kulttuuri-, hoivapalvelu- ja virkistyspalvelutiloja sek toiminnan edellytt mi henkil kunnan asuntoja. Lis ksi sr- -merkittyihin rakennuksiin saa sijoittaa hoivapalveluja edellytt v asumista, edellytt en ett tvittavat palvelut j rjestet n korttelialueella. Toiminnot eiv t saa aiheuttaa sellaista liikennem r, joka haittaa virkistysalueen k ytt, Kallvikinniementien liikenneturvallisuutta tai tieymp rist n luontovoja. Kvtersomr de f r allm nna byggnader. Omr det h kulturhistoriska och landskapsm ssiga v rden. Verksamheten ska anpassas till den v rdefulla milj n p Kallviksudden. P omr det f r placeras uymmen f r utbildning, inkvtering, m ten, restaurang, kultur, v rdservice och rekreationsservice samt personalbost der som verksamheten f ruts tter. I sr- -m ra byggnader f r d rutver placeras boende som kr ver v rdservice, f rutsatt att de n dv ndiga tj nsterna anordnas i kvtersomr det. Verksamheten f r inte medf ra s dan afikm ngd som st r rekreationsomr dets anv ndning, Kallviksuddsv gens afiks kerhet eller v gmilj ns naturv rden. RA/s Loma-asuntojen korttelialue, jolla on kulttuurihistoriallisia ja maisemallisia voja. Huvilakulttuuriin liittyv puoliavoin ja puuthamainen ymp rist tulee s ilytt. Kvtersomr de f r fritidsbost der. Omr det h kulturhistoriska och landskapsm ssiga v rden. Den till villakultur anknutna halvppna och dg rdsaiga milj n ska bevas. V-/s Virkistyspalvelujen alue, joka on tkoitettu yleiseen tai yhteis jen k ytt n. Alueella on kulttuurihistoriallisia ja maisemallisia voja. Huvilakulttuuriin liittyv puoliavoin ja puuthamainen ymp rist tulee s ilytt. Alueelle saa sijoittaa henkil kunnan asunnon. Omr de f r rekreationsservice som r avsedd f r allm nt eller kolleivt bruk. Omr - det h kulturhistoriska och landskapsm ssiga v rden. Den till villakultur anknutna halv ppna och dg rdsaiga milj n ska bevas. P omr det f r placeras en personalbostad. VL/s L hivirkistysalue, jolla on maisemallisia ja geologisia voja. Aluetta tulee hoitaa osana hjumaisemaa niin, ett luonto- ja maisemavot s ilyv t. Omr de f r n rrekreation. Omr det h landskapsm ssiga och geologiska v rden. Omr det ska sk tas som en del av slandskapet s att natur- och landskapsv rden bevas. VV/s Uimanta-alue, jolla on maisemallisia ja geologisia voja. Aluetta tulee hoitaa osana hjumaisemaa niin, ett luonto- ja maisema-vot s ilyv t. Omr de f r badsand. Omr det h landskapsm ssiga och geologiska v rden. Omr det ska sk tas som en del av slandskapet s att natur- och landskapsv rden bevas. SL Luonnonsuojelualue. Naturskyddsomr de. S- LV Suojelualue. Luonnonsuojelulain :n perusteella suojeltu uhanalaisen eli lajin esiintymisalue. Venesatama. Skyddsomr de. F rekomstomr de f r hotad t skyddat i enlighet med naturskyddslagens. Sm b tshamn. W Vesialue. Vattenomr de. LP Yleinen pys k intialue. Omr de f r allm n pkering.

49 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Linje m utanf r planomr dets gr ns. Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. Kvters-, kvtersdels- och omr desgr ns. Osa-alueen raja. Gr ns f r delomr de. Ohjeellinen alueen tai osa-alueen raja. Rigivande gr ns f r omr de eller del av omr de. Ohjeellinen tontin raja. Rigivande tomtgr ns. X X Risti merkinn n p ll osoittaa merkinn n poistamista. Kaupunginosan numero. Korttelin numero. Kryss p beteckningen anger att beteckningen slopas. Stadsdelsnummer. Kvtersnummer. Ohjeellisen tontin numero. Nummer p rigivande tomt. KALLAHDENNIE Kadun tai muun yleisen alueen nimi. Namn p gata eller annat allm nt omr de. 0 Rakennusoikeus kerrosalaneli meein. Byggnadsr tt i kvadratmeter v ningsyta. ## Roomalainen numero osoittaa rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. Romersk siffra anger st rsta till tna antalet v ning i byggnaden eller i en del d rav. ## (/) Sulkeissa oleva murtoluku roomalaisen numeron j ljess osoittaa, kuinka suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasta saa rakennuksen ylimm ss kerroksessa k ytt kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Ett br al inom pentes efter en romersk siffra anger hur stor del av ealen i byggnadens st rsta v ning man f r anv nda i byggnadens versta v ning f r ett uymme som inr knas i v ningsytan. Maisemallisesti vokas katu, jolla ymp rist tulee s ilytt. Ajoradan enimm isleveys on mei lukuun ottamatta kohtaamispaikkoja. Alueella tulee v ltt sellaisia toimenpiteit, joista on haittaa luonnolle tai maisemalle. Katua ei saa reunustaa reunakivin. Landskapsm ssigt v rdefull gata, p vilken milj n ska bevas. K rbanans maximibredd r meter med undantag f r m tesplatser. P omr det ska undvikas s dana tg rder som f rorsak skada p natur eller landskap. Gatan f r ej avgr nsas med kantsten. -nat Natura 000 -verkostoon kuuluva alue. Rantaviiva on s ilytett v luonnonmukaisena. Alueella sallitaan olemassa olevan laiturin ja uimapaikan yll pito ja v h inen ruovikon niitto luontovot huomioiden. Muille veteen tai rantaan kohdistuville toimenpiteille on haettava vesialueen omistajan suostumus ja rakennus-, toimenpide- tai maisematy lupa, ja siit on teht v ilmoitus Uudenmaan ELY -keskukselle. Laiturin rakentaminen ja k ytt eiv t saa haitata luonnonsuojeluvoa. Laituri tulee sovittaa maisemaan. Omr de som h r till n tverket Natura 000. Sandlinjen ska bevas i naturtillst nd. P omr det till ts underh ll av befintlig brygga och simplats samt sm skalig sl tter av sandgr s, under f ruts ttning att naturv r- dena beaas. F r andra tg rder p sand eller vatten ska ans kas om godk nnande av vattenomr dets ge samt bygglov, t- g rdstillst nd eller tillst nd f r milj tg rder och det ska redovisas till ELY-cenalen i Nyland. Byggande och anv ndning av brygga f r inte st ra naturskyddsv rdena. Bryggan b r anpassas till landskapet. Rakennusala. Byggnadsyta. ts Saunan rakennusala. Saunan enimm iskerrosala on 0 k-m ja enimm iskorkeus m. Byggnadsyta f r bastu. Bastuns maximiv - ningsyta r 0 m vy och maximih jd m h gt. t Talousrakennuksen rakennusala. Rakennuksen enimm iskerrosala on 0 k-m ja enimm iskorkeus m. Byggnadsyta f r ekonomibyggnad. Byggnadens maximiv ningsyta r 0 m vy och maximih jd m h gt. et Muuntamon rakennusala. Byggnadsyta f r ansformator.

50 et-ma Pumppaamon rakennusala. Byggnadsyta f r pumpstation. sr- Rakennustaiteellisesti, historiallisesti ja ymp rist n kannalta vokas rakennus. Rakennusta tai sen osaa ei saa purkaa eik siin tai sen vokkaissa sis tiloissa saa tehd sellaisia korjaus-, muutos- tai lis rakentamist it, jotka heikent v t rakennustaiteellisia ja historiallisia voja tai muuttavat kkitehtuurin ominaispiirteit. Mik li rakennuksessa tai sen vokkaissa sis tiloissa on aikaisemmin tehty t llaisia toimenpiteit, tulee ne korjaus- ja muutost iden yhteydess palauttaa alkuper istoteutuksen mukaisiksi. Rakennuksen alkuper iset tai niihin verrattavat rakenteet, julkisivut, vesikatto, ikkunat ja ulko-ovet yksityiskohtineen, materiaaleineen ja v reineen sek vokkaat sis tilat tulee s ilytt, mink tulee olla korjaust iden l ht kohtana. Mik li alkuper isi rakennusosia joudutaan pakottavista syist uusimaan, se tulee tehd alkuper istoteutuksen mukaisesti. Lis rakentaminen saa poiketa rakennusalasta v h isess m rin. Arkiteonis, historis och ur milj m ssig synpun v rdefull byggnad. Byggnaden eller en del av den f r inte rivas och den eller dess v rdefulla interi r f r inte heller reperas, ndras eller byggas till s att dess kiteoniska eller historiska v rde f r- svagas eller kiteurens ka r ndras. Ifall s dana tg rder tidige vidtagits i byggnaden, ska man i samband med repations- eller ndringsbeten terst lla den i sitt ursprungliga skick. Detaljer, material och f rger i byggnadens ursprungliga eller med dessa motsvande konsuioner, fasader, vattentak, f nster och ytterd rr samt v rdefulla inre uymmen ska bevas och utg ra referenser vid repationsbeten. Ifall ursprungliga byggnadsdel m ste f rnyas av tvingande sk l, ska dessa g ras i enlighet med originalutf randet. Tillbyggnad f r i n gon m n avvika fr n byggnadsytan. sr- Rakennustaiteellisesti, historiallisesti ja ymp rist n kannalta vokas rakennus. Rakennusta tai sen osaa ei saa purkaa eik siin saa tehd sellaisia korjaus-, muutos- tai lis - rakentamist it, jotka heikent v t rakennustaiteellisia ja historiallisia voja tai muuttavat kkitehtuurin ominaispiirteit. Mik li rakennuksessa on aikaisemmin tehty t llaisia toimenpiteit, tulee ne korjaus- ja muutost iden yhteydess palauttaa alkuper istoteutuksen mukaisiksi. Rakennuksen alkuper iset tai niihin verrattavat rakenteet, julkisivut, vesikatto, ikkunat ja ulko-ovet yksityiskohtineen, materiaaleineen ja v reineen tulee s ilytt, mink tulee olla korjaust iden l ht kohtana. Mik li alkuper isi rakennusosia joudutaan pakottavista syist uusimaan, se tulee tehd alkuper istoteutuksen mukaisesti. Lis rakentaminen saa poiketa rakennusalasta v h isess m rin. Arkiteonis, historis och ur milj m ssig synpun v rdefull byggnad. Byggnaden eller en del av den f r inte rivas och den f r inte heller reperas, ndras eller byggas till s att dess kiteoniska eller historiska v rde f rsvagas eller kiteurens ka r ndras. Ifall s dana tg rder tidige vidtagits i byggnaden, ska man i samband med repations- eller ndringsbeten terst lla den i sitt ursprungliga skick. Detaljer, material och f rger i byggnadens ursprungliga eller med dessa motsvande konsuioner, fasader, vattentak, f nster och ytterd rr ska bevas och utg ra referenser vid repationsbeten. Ifall ursprungliga byggnadsdel m ste f rnyas av tvingande sk l, ska dessa g ras i enlighet med originalutf randet. Tillbyggnad f r i n gon m n avvika fr n byggnadsytan. s Suojeltava pommikuoppa. Maaston muoto on s ilytett v ja ymp rist pidett v avoimena. Bombkrater som ska skyddas. Terr ngformen ska bevas och omgivningen ska h lls ppen. sl Alueen osa, jolla on luonnonsuojeluvoa. Alueella ei saa suorittaa luonnontilaa muuttavia toimenpiteit. Del av omr de med naturskyddsv rde. P omr det f r inte f retas tg rder som ndr dess naturtillst nd s- Alueen osa, joka on puuthakulttuurin kannalta vokas. Alueella olevat puuthasommitelmat ja rakenteet kuten terassit, muurit ja portaat tulee s ilytt ja kunnostaa. Puuthan kasvillisuus tulee s ilytt elinvoimaisena ja tvittaessa uudistaa niin, ett puuthan kulttuurihistoriallinen vo s ilyy. Del av omr de som h dg rdskulturm s- siga v rden. Tr dg rdskompositioner p omr det och konsuioner som terrasser, mur och appor ska bevas och ist nds ttas. Tr dg rdens v xtbest nd ska bevas livskraftigt och vid behov f rnyas s att dg r- dens kulturhistoriska v rde bevas.

51 lv Alueen osa, jolle saa sijoittaa vuorovenelaiturin. Del av omr de d r regulj rb tbrygga f r f r- l ggas. lv- Alueen osa, jolle saa sijoittaa venelaiturin Kuningatten v-/s -alueiden k ytt n. Laiturin kiinte osa saa olla enint n 8 m pitk. Del av omr de d r b tbrygga f r f rl ggas f r Drottningens v-/s -omr denas bruk. Den fasta delen av b tbryggan f r va h gst 8 m l ng. lv- Alueen osa, jolle saa sijoittaa venelaiturin Riveliniemen v-/s -alueen, vuoroveneiden ja yleiseen k ytt n. Del av omr de d r b tbrygga f r f rl ggas f r Revelsuddens v-/s -omr dets, regulj r- b ts och allm nhetens bruk. vp Alueen osa, jolle saa sijoittaa veneiden poijupaikkoja. Alueelle ei saa sijoittaa muita rakennelmia. Del av omr de d r bojplatser f r b t f r f rl ggas. P omr det f r inte f rl ggas andra konsuioner. vv Alueen osa, jolle ei saa sijoittaa rakennelmia. Del av omr de d r konsuioner inte f r f rl ggas. p Pys k imispaikka. Pkeringsplats. Venev yl, jonka sijainti on likim r inen. Rakentamisessa tulee v ltt luontoon kohdistuvaa haittaa. Rigivande l ge f r fled f r sm b t. Vid byggande ska ol genheter f r naturen undvikas. Johtoa vten vattu alueen osa. F r ledning reserverad del av omr de. y Vesialueen ylitt v silta. Bro ver vattenomr de. ajo Alueella oleva ajoyhteys. K rf rbindelse. pp/t Jalankululle ja polkupy r ilylle vattu katu, jolla tontille ja pys k imispaikalle ajo on sallittu. Gata reserverad f r g ng- och cykelafik d r inft till tomt och pkeringsplats r till ten. pp/h Yleiselle jalankululle ja polkupy r ilylle vattu alueen osa, jolla huoltoajo on sallittu. F r allm n g ng- och cykelafik reserverad del av omr de d r serviceafik r till ten. ~ pp Yleiselle jalankululle ja polkupy r ilylle vattu likim r inen alueen osa. F r allm n g ng- och cykelafik reserverad ungef rlig del av omr de. ~ Yleiselle jalankululle vattu ulkoilupolku, jonka sijainti on likim r inen. Rakentamisessa tulee v ltt luontoon ja maisemaan kohdistuvaa haittaa. F r allm n g ngafik reserverad friluftsstig vs l ge r rigivande. Vid byggande ska undvikas skador p natur och landskap. ASEMAKAAVA-ALUEELLA: P DETALJPLANEOMR DET: - Vesihuoltot iss on k ytett v ymp rist s st v tekniikkaa ja ty tapaa. Kallvikinniementiell on s ilytett v tieymp rist n vokkaat ominaispiirteet ja v ltett v sellaisia toimenpiteit, joista on haittaa puuston juuristolle. - Vid vattenf rs rjningsbeten ska anv ndas s dan teknik och betsmetoder som skon milj n. P Kallviksuddsv gen ska v gmilj ns v rdefulla ka r bevas och tg rder som skad dbest ndets rotsystem ska undvikas. - Muutos- ja korjausty t sek uudisrakentaminen, pihakenteet ja istutukset tulee toteuttaa alueelle ominaiseen maisemaan, rakennustapaan ja tyyliin soveltuvalla tavalla. Mik li rakennuksissa tai niiden l hiymp rist ss on suoritettu toimenpiteit n iden pyrkimysten vastaisesti, tulee t llaiset muutokset kunnostus-, lis rakentamis- tai muutost iden yhteydess pyrki korjaamaan alueelle soveltuvalla tavalla. - ndrings- och repationsbeten och nybyggande p tomten samt g rdskonsuioner och plantering ska f rverkligas enligt omr dets typiska byggnadss tt och med anpassning till dess stil och landskap. Om t- g rder p byggnader eller i deras n rmilj tidige vidtagits i sid med denna s van ska man i samband med repations-, tillbyggnads- eller ndringsbeten f rs ka terst lla dessa p ett f r omr det l mpligt s tt.

52 - Asemakaavakttaan merkityn kerrosalan lis ksi saa rakennuksen olemassa olevalle ullakolle sisustaa asuintiloja olemassa olevia ikkuna-aukkoja hy dynt en. - Ut ver den in detaljplanen angivna v - ningsytan f r p befintlig vind i byggnad inredas bostadsuymmen med utnyttjande av befintliga f nster ppning. - Aluetta ei saa aidata ilman erityissyyt. Aidan korkeus saa olla korkeintaan 0 cm. Aidan on oltava l pin kyv ja sovelluttava kulttuurihistoriallisesti vokkaaseen huvilaymp rist n. Kuningatten niemell sijaitsevia V-/s - alueita ei saa aidata. - Omr det f r inte inh gnas utan speciella sk l. Staketet f r va h gst 0 cm h gt. Staketet ska va anspent och passa in i den kulturhistoris v rdefulla villamilj n. V-/s - omr den p Drottningens udd f r inte inh gnas. - Maisemallisesti vokas puusto on s ilytett v ja tvittaessa uudistettava siten, ett sen merkitys ymp rist lle s ilyy. - Det landskapsm ssigt v rdefulla dbest ndet ska bevas och vid behov f rnyas s att dess betydelse f r omgivningen bevas. - Ranta on s ilytett v luonnonmukaisena. - Sanden ska bevas i naturtillst nd. - Rakennusj rjestyksen ja :sta poiketen j teaitauksille, -katoksille tai -suojille, pihakennelmille ja laitureille on haettava toimenpidelupa. - Med avvikelse fr n byggnadsordningens och ska f r sopinh gnader, -skjul eller -skydd, g rdsbyggnader och bryggor ans kas om tg rdstillst nd. - Korttelialueelle on laadittava erillinen tonttijako. - Ska p kvtersomr de uppg ras sepat tomtindelning. AO/S JA AO-/S -KORTTELIALUEILLA: P AO/S OCH AO-/S -KVARTERSOMR DE: - Asemakaavaan merkityn kerrosalan lis ksi kullekin asemakaavaktan ohjeelliselle tontille saa sijoittaa rakennusalan ulkopuolelle yhteens enint n 0 k-m talousrakennuksia kuten autotalli-, vasto- ja huoltotiloja. Yksitt isen talousrakennuksen pinta-ala ei saa ylitt 0 k-m ja korkeus m. Rakennuksen et isyyden on oltava v hint n 0 m kadun rajasta, 0 m rantaviivasta ja m naapurin rajasta. Tontille 0/ saa sijoittaa yhteens enint n 0 k-m talousrakennuksia edell mainituin ehdoin. - Ut ver den i detaljplanen angivna v ningsytan f r p vje rigivande tomt i detaljplanektan placeras totalt h gst 0 m vy ekonomibyggnader s som gage, f rr ds- och serviceuymmen utanf r byggnadsytan. Ytan f r enskild ekonomibyggnad f r inte verskrida 0 m vy och h jd m h gt. Byggnadens avst nd ska va minst 0 m fr n gatugr ns, 0 m fr n sandlinje och m fr n gr ns mot grannen. P tomt 0/ f r placeras sammanlagt h gst 0 m vy ekonomibyggnader p f rut n mnda villkor. - Uudisrakennusten on oltava yksiasuntoisia. Enint n 0 k-m:n suuruinen osa saa kuitenkin olla erotettavissa sivuasunnoksi. -I nybyggnaderna f r finns endast en bostad. En h gst 0 k-m stor del f r g att avskilja som sidobostad. AUTOPAIKKOJEN M R T: BILPLATSERS ANTAL P TOMT: - AO/s ja AO-/s -korttelialueilla v hint n ap/00 k-m + tila yhden auton tilap ist pys k inti vten, kuitenkin enint n ap /asunto. - P AO/s och AO-/s -kvtersomr de minst bp/00 m vy + uymme f r tillf llig pkering av en bil, dock h gst bp/bostad. - Y/s -korttelialueella v hint n ap/00 k-m ja enint n ap/80 k-m. - P Y/s -kvtersomr de minst bp/00 m vy och h gst bp/80 m vy. - V-/s -alueella autopaikat on sijoitettava kaavakttaan merkitylle pys k imispaikalle. Riveliniemeen ja Kuningatteen ei saa sijoittaa autopaikkoja. - P V-/s -omr de ska bilplatser placeras p pkeringsplats som angivits i detaljplanen. P Revelsudden och Drottningen f r bilplatser inte placeras.

53 0 9 Ras U8 K 9 ma Ras Pmo at k ru us ha Ju Vuosaen kyl 0 nn vj 08 at 9 ja ku un us : Kultahiekanpuistikko k v 8 8 ma Paikoitus Huvimaja VUOSAARI k Ras 9 9 at v Vuosai lv So ma vj 9 ra ko rin Au 8 rs P0 tu ka in ik K 9 v nta k Last at ma k at ma 98 Ras 0 pivkoti Ras 8 k 8 Viilipunkka 9 8:8 Kpa 9 Lasten 0 k rin Au Kalla hdenrai tti rs v : v ku 8 v k 0 v v k ak Paikoitus npol v 9 pivkoti k 9 Koulu rs 0 k k Lasten Ras 0 Paikoitus Zmo rs v k k at ma ma 0 v Kentt 9 ak 8 8 VUOSAARI v v v soja 0 0 ko Lei enra 8 uja itti sa nkat nk ka ihie 8 lkk Ka Korttelitalo k n Ruokala k vo Kai M tila as R K ier Lasten pivkoti rs 8 k 0 rs 9 0 tie 8 ak k rs rs rs ak 9 J ma K Pmo 0 0 Paikoitus ma rs 0 ma K 0 ak k 9 Paikoitus Kerhor k v K k b v K v Paikoitustalo v v 9 9 Nuott aniem entie v ma Zmo 0 8 Ka lk kih iek an tie al Hiekkajaalanpuisto 9 k 0 0 ri tu G ai : K 9 : Vuosaen kyl 0 :0 8 VUOSAARI reitti 09 VUOSAARI : 8 : 9 : Hie kkaj aala nra nta 9 Ulkoilu Kalkkihiekantori :0 Pmo Vt k : 0 9 k 0 8 :9 Kentt : 8 :9 8 8:8 8: Pikku Kallahti L kr 9 9 Pukus L Pukus 0 Vuosaen kyl : : 0 8 L L VUOSAARI 8: 8: :89 : Vuosaen kyl 0 0 Luonnonsuojelualue 0 0 Vuosaen kyl : 9 Vuosaen kyl 0 kj 0 V L VUOSAARI : : Kallahdenhju 0 8: Heposaenniemi 0 8: 8: : vj 0 0 8, k v 0 Ras 9 8 :09 kj 8 sn V 0 0 : 0 9 Pmo 0 9 L kk 0 a 9 K 8 9 ajaa lanr anta : P Hiekk ie 8 npolk u 0 Hiekk ajaala k L 0 : vj H 8 ra ko in ur A 9 8: nt 9 9 a v 0 0 Vuosaen kyl v K vj k 8 K Ka lkk ihie ka np olk u Paikoitus v 0 9 : 8: 9 v k v vj v 8 8 v Ison Kallahden puisto 0 k v rs v kr ak 0 k : ta n vj.0.0 ak 9 vj 0 rs kr 0 v Vuosaen kyl 0 Tenniskentt 8 Vuosaen kyl 8 8 v ra n 0 : kr e d h ak 0 rs sn ie nt ri tu ai al kk ie Paikoitus VUOSAARI H ak rs 0 ak k VUOSAARI 8 v k v 0 vj 8 v 0 K 9 0 Paikoitus P9 8 ak G a 8 pivkoti v Lasten k 0 0 ak v Zmo 9 0 ti ak 0 rait Suorttio il rs u rin U 8 9 k P 0 aitu Hiekkalaiturinaukio KALLAHDENNIEMEN HAVAINNEKUVA 8 8 Mustalahti Ras 8 9 r ko in A k v ur ak 9 0 kkal 9 8 ta an 8 9 K ilm 0 8 ak Hie v 0 H u it la a k k ie k k ri Zmo v 8 0 rs ak Ras rs k ma Aurinkolahdenaukio k ra ak 9 n v k 8 VUOSAARI Ullaksenpuisto it ak ti 0 8 W : 0 v 9 k 9 v k 8 0 v at Ulkoilure itti 9 : 0 : Ras G 9 0 Ras : nta ora 0 v Vuosaen kyl 0 9 :09 vj 09 : : : Nuottaniemi : Lohiniemi : (.0 ) VUOSAARI VUOSAARI :8 : 0 8 Vuosaen kyl : Luonnonsuojelualue Vuosaen kyl VUOSAARI 0 k Vuosaen kyl vj VUOSAARI 0 9 at :8 Hev en ossa tie Vuosaen kyl : 0 Ras 0 vj 8: k : :09 : VUOSAARI : 8: 8 Vuosaen kyl 8: ma 8: at k 0 at 0 Porsassai sn :8 k 0 0 : Pukus 0 ) k vj sn : : , 0 at : 0 : vj : : kr vj ) ( Leppniemi.0 Hepolahti 8: 0 vj ( 9 :9 sn : 8 at Tennis : vj 9 8: 8: : : 9 :9 : at k : 8 0 k Ras at :0 sn lv al K : in sn tie : 0 : Kentt 08 :8 sn all sn : 8 k vj :0-M0 sn rs at Ras at 0 vj 9 Vuosaen kyl 0 : :8 8 9 VUOSAARI vj : Vuosaen kyl k Vuosaen kyl at VUOSAARI vj kr sn 0 kr VUOSAARI : Ras ik : k : Hepolahti 8 8 :0 :0 : 08 8 Kentt 0 ) 9 9 Ras :0-M0 8: :0 :0 8: v :8 v.0 ( :9 VUOSAARI sn at sn 8 :0 k sn :0 9 at kr vj Vuosaen kyl Vuosaen kyl 0 09 sn 0 8 :8 0 VUOSAARI :9 :0 :0 Ras k : :0 vj 0 : Lhdenokka sn : : 8: : Ras k 9 9 Ras 0 k : :9 0 8: 9 0 :0 0 :0-M0 sn :99 ).0 ( :0 Ras 00 :00 :98 0 8: 0 0 : Uimaluoto : Lhdelahti Vuosaenselk k : : Ras 8 : 0 : : 0 : : :00 :0-M0 :0 vj Ras 8 k 9 ma 8 kr ti e 8: : n ie m : Paikoitus e n Halli k p p Vuosaen kyl e L 0 VUOSAARI 0 k 8: 09 : k k 8 lk k 0 Vuosaen kyl 9 0 at 8 Vuosaen kyl 0 VUOSAARI vj 0 VUOSAARI 0 8 : :9 Rivelilahti Vuosaen kyl vj : ti e k d en aa 0 p sn 8 R an ta :8 Koulu k 00 sn 9 0 VUOSAARI k ).0 Vuosaen kyl sn ( : 9 VUOSAARI :9 : ma 0 : 0 8: 0 :00 8: kr Ras at Koulu k :9 : L Pukus L : ma 8: 0 : 0 Opisto k Ras :00 : rs 0 L 0 vj : L : : 9 L : L L 9 8 L : k 8 : k 0 L L 8 Lhdeniemi 0 : 9 0 L Pmo k vj sn k 0 8 :00 0 Neitsytsaet 9 0 : k 8 kr 8 k : 08 : : 9 : : : 9 Tenniskentt k : : : : Riveliniemi 8 k :9 8 VUOSAARI 0 8 : sn : 0 Pukus sn 8 v : k vj :0 :8 : : Pmo 0 0 Vuosaen kyl : : VUOSAARI 0 88: 0 8: 0 9 VUOSAARI 0 8: :0 0 : 0 0 Vuosaen kyl Vuosaen kyl L 0 L 0 Kentt :,8 :0 L 0 8 VUOSAARI L VUOSAARI rs : Vuosaen kyl 0 rs 0 88: Vuosaen kyl 0 0 v k 0 0 8: Pitkospuut Pitkospuut Kallahdenniemi 8: 0 Pitkospuut 0 8: VUOSAARI : VUOSAARI 0 0 Kalliosai 8: 0 Vuosaen kyl Pitkospuut Vuosaen kyl 00 Luonnonsuojelualue 0 0 8: 8: Pitkospuut 0 VUOSAARI 9 : Vuosaen kyl VUOSAARI Vuosaen kyl Voirasia 9 Kuningat Pitkospuut Prinssi Rati : 0 9 : k : 8 : sn 8: Kallahti 9 0 at 9 8 8: sn V RIEN SELITYS: Rauhoituspiiri : 0 Pmo 0 : Nykyinen rakennus : sn : : 8: : 00 9 Yleinen rakennus Voinappi 0 8: Uusi rakentamismahdollisuus 8: VUOSAARI VUOSAARI 8: Mets Rauhoituspiiri Vuosaen kyl 8: Luonnonsuojelualue Ahvensai VUOSAARI VUOSAARI Niitty Prinsessa 0 00 : 8 : Vuosaen kyl Vuosaen kyl 00 Piha 8: Pikku Ahvensai 00 : Vuosaen kyl 8: 8: Ahvenkivi 0 9 8: : 0 Rauhoituspiiri Hiekkanta /-kentt Rauhoituspiiri Rauhoituspiiri m 8: vj

54 Ote maakuntakaavasta Kallahti, Kallahdenniemi Liite kaavaan nro 90 /..00

55 Ote yleiskaava 00:sta Kallahti, Kallahdenniemi Liite kaavaan nro 90 /..00

56 Ote ajantasa-asemakaavasta Kallahti, Kallahdenniemi Liite kaavaan nro 90 /..00