Tampereen kaupungin henkilöstölehti. Kotiseutu tutuksi kulttuuriraitilla. Kyselytunti kirvoitti kielet s.6 Muista ilmoittautua henkilöstöpäivään s.

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tampereen kaupungin henkilöstölehti. Kotiseutu tutuksi kulttuuriraitilla. Kyselytunti kirvoitti kielet s.6 Muista ilmoittautua henkilöstöpäivään s."

Transkriptio

1 Tampereen kaupungin henkilöstölehti Kotiseutu tutuksi kulttuuriraitilla Kyselytunti kirvoitti kielet s.6 Muista ilmoittautua henkilöstöpäivään s. 24

2 PÄÄKIRJOITUS TOUKOKUU 2008 SISÄLTÖ Kesät me muistimme, aina kesät ARI JÄRVELÄ Näin aloittaa Claes Andersson runonsa ja jatkaa: Niihin me takerruimme, niistä tuli eräänlainen fiksaatio. Kesään ei kai kukaan suhtaudu välinpitämättömästi. Kesäihmiset näkevät edessä olevan kesän täynnä mahdollisuuksia ja toiveita. Toiset taas alkavat haistella jo ensimmäisellä viikolla merkkejä kesän kääntymisestä syksyyn. Onneksi syksyyn kuitenkin on vielä pitkä matka. Tamperelaisilla ja matkailijoilla on edessään vilkas kulttuurin ja urheilun kesä. Jokaiselle kesän päivälle on runsaasti tarjontaa: kaupunkifestivaaleja, sottiisia, kitaramusiikkia, tieteiskirjallisuutta, rockia, yhteislaulua, konsertteja, teatteria, runoja, museoita, näyttelyitä, retkiä, pyöräilyä, jumppaa, juoksua, kisoja, suunnistusta, kesäjuhlia, kursseja, tanssia, musiikkia, salsaa, taidepajoja, luentoja. Tamperetta voi katsella opastetusti tai omin päin, tutustua ympäristöönsä kulttuuriraitteja seuraillen tai katsella kaupunkia muuten vain kävellen, pyörän satulasta, laivan kannelta, patosillalta tai näkötornista. Suurtapahtumat tuovat kymmeniä tuhansia kulkijoita Tampereen kaduille, Ratinaan ja Teiskon metsiin. Kulttuurin ja urheilun suurkuluttajilla on mahdollisuus kiitää tapahtumasta toiseen läpi kesän. Hengästyneenä tai hengästymättä. Jos kesätapahtumien kirjo alkaa ahdistaa, on syytä pysähtyä, käydä lainaamassa kirjastosta hyvä kirja ja istua nauttimaan. Suosittelen luettavaksi vaikka Owe Wikströmin kirjaa Läsnäolon taito, johdatus kiireettömään elämään. Kirja kertoo hiljaisuudesta, päämäärättömän kuljeskelun tarpeesta, hyvästä yksinäisyydestä, joutilaisuuden ylistyksestä, toisaalta rauhattomuudesta ja pirstoutuneista ihmisistä. Kesälaiturilla tai kannon päässä istuen voi miettiä, onko levottomuus tarttunut juuri minuun. Levottomat ihmiset yrittävät tehdä kaikkea samanaikaisesti. He eivät jaksa kuunnella vastaantulevan pitkäpiimäisiä kertomuksia, katse alkaa harhailla ja tekee mieli rynnätä eteenpäin. Levoton ihminen vilkuilee kelloa ja tarkkailee kännykkäänsä herkeämättä. Työssä hän säntäilee tilanteesta toiseen ja kotona laatii listoja, mistä kaikesta pitäisi huomenna selvitä. Levoton ihminen ei osaa olla läsnä koti-illassa, viikonlopussa tai lomalla. Lomalla hän pelkää sen jo loppuvan. Kun kesä alkaa hän suree sitä, ettei ehdi nauttia siitä. Ja kohta jo päivä lyhenee. Hyvää ja levollista tapahtumien kesää, hyviä kokemuksia ja muistoja. Kesä antaa voimia talven varalle, kuten Claes Andersson runossaan toteaa: Kesä piti hengissä meitä koko syksyn, talven ja kevään Kun me säkkipimeällä lähdimme töihin, kun me pimeällä palasimme kesä loisti meidän laukussamme kuin lamppu. Tuula Martikainen tilaajapäällikkö, sivistyksen ja elämänlaadun edistämisen ydinprosessi 2 Pääkirjoitus 3 Kehittäjäpalkitut työnsä ääressä 7 Kyselytunnilla henkilöstö kysyi johtajilta 8 Työtapaturmien määrä huolestuttaa 9 Kunta10-kyselytutkimus syyskuun alussa 10 Tampereesta tuli Reilun kaupan kaupunki 10 Työyhteisöviestintää tutkittiin, Puheenvuorossa Anna-Maria Maunu 12 Tampere-Mwanza yhteistyö jatkuu 13 Tiibet-näyttely Vapriikissa 13 Raitsu on myös tietopalvelu 14 Monipalvelu-mallia kokeillaan päiväkodeissa 16 Mitä teillä tehdään? 17 Tiesitkö Hämeen museosta? 18 Tuokiokuva työmatkalta 18 Laske ekologinen jalanjälkesi 19 Suunnittelujaosto vieraili Frankfurtissa 20 Mitä opittiin kuntokarate-kurssilla? 20 Putte-Kalle-jääkarhu seikkailee Marskin alueella 21 Halo tiedottaa 22 Tiedotteita ja ilmoituksia 24 Henkilöstöpäivä Pyynikin kentällä VILKKU Tampereen kaupungin henkilöstölehti 44. vuosikerta JULKAISIJA Tampereen kaupungin viestintäyksikkö TOIMITUKSEN OSOITE Vilkku, Tampereen kaupunki, PL 487, Tampere PÄÄTOIMITTAJA Raija Lindell, juttuideat ja -vinkit tai VILKKU INTER NETISSÄ tiedotus/julkaisut/vilkku TAITTO Marja Muhonen PAINOPAIKKA Painoyhtymä Oy, Porvoo ISSN SEURAAVA VILKKU ilmestyy syyskuussa. Etukäteen sovittu aineisto on toimitettava mennessä päätoimittajalle. Toimi tuksella on oikeus aineiston käsittelyyn ja lyhentämiseen. KANNEN KUVA Ville Saha. Tuula 2Pessa VILKKU kuljettaa 4 / 2008 väkeä kulttuuriraiteilla. OSOITTEENMUUTOKSET omalle palkanlaskijalle. PAINOSMÄÄRÄ kpl.

3 Kehittäjäpalkinnoille pääsi mm. kielisuoja, kulttuuriraitti ja työkalupakki rehtorille Kaupunki palkitsi kekseliäitä työntekijöitään TEKSTI ILONA VIHONEN KUVAT VILLE SAHA Tampereen kaupungin kehittäjäpalkinnot henkilöstölle jaettiin tänä vuonna kolmannen kerran. Jaossa oli euron rahapalkinnot, palkintosummat olivat euroa. Palkinnoista päättänyt raati sai 53 hakemusta, joista 16 palkittiin. Hakemuksissa tuli hyvin esiin kaupunkiorganisaation toiminnan laaja kirjo. Tässä muutama esimerkki palkituista älynväläyksistä, jotka ovat tuoneet iloa tai apua työntekijöille ja kaupunkilaisille. Kipinöitä kotiseutuheräämiselle Palkittu idea kulttuuriraiteista sai alkunsa, kun Tampere pyrki vuoden 2011 Euroopan kulttuuripääkaupungiksi. Turkuhan tittelin lopulta vei, mutta hyvät ideat eivät menneet hukkaan. Kulttuuriraitteja aiotaan laatia ja lanseerata useita lähivuosina. Koordinaattori Ulla Majamaan mukaan mallia on haettu muista eurooppalaisista kaupungeista, joissa merkkihenkilöiden historiaan liittyvillä paikoilla käydään palvomassa ja polvistumassa. Taiteilijoiden kotiseutu kiinnostaa yleisöä. Lapsuuden ja luomisajan maisemat näkyvät usein myös teoksissa. Jokainen taiteilija kuvaa jollakin tapaa ympäristöään. Eivät he ulkoavaruudesta tule, sanoo toinen palkittu, koordinaattori Tuula Pessa. Päätalosta Mustajärveen Ensin oman raittinsa sai Anni Polva, kun Tiina-kirjasarja juhli 50-vuotispäiväänsä. Raitit rakentuvat henkilön lisäksi jonkin tietyn teeman tai kaupungin- 3

4 Kielisuojasta tuli pylvässuoja Tuula Pessan mukaan raitit ovat antoisia vetäjillekin: Paikalle sattuu ihmisiä, jotka kertovat tarinoita, joita ei löydy kirjojen tai kansien välistä. osan ympärille. Anni Polvan raitilla tutustutaan Tiina-kirjojen Tampereenmaisemiin. Kalle Päätalo -raitti puolestaan johdattaa niiden rakennusten luo, joiden työmailla Päätalo työskenteli rakennusmestarina. Muut kaksi raittia vievät Väinö Linnan ja Lauri Viidan jäljille Amuriin ja Pispalaan. Raitit tuovat mielekkyyttä liikkumiseen. Ulla Majamaan mukaan kiinnostus asuinympäristöä kohtaan liittyy tietynlaiseen kotiseutuheräämiseen, joka lienee ennen kaikkea keskiiän ilmiö. Raittiesitteen julkaisun yhteydessä järjestetään opastettu kierros. Idea kuitenkin on, että jokainen voi kulkea raitin omana aikanaan. Esitteen saa tulostettua netistä tai napattua mukaan kirjastosta. Ulla Majamaan mukaan kesällä lanseerataan useampi uusi raitti. Kapinaraitti vie vuoden 1918 taistelupaikoille, tällä kertaa bussilla tai omalla autolla. Omat raittinsa saavat myös arkkitehti Wivi Lönn ja Härmälän huvilarannikko. Syksyllä Ikurissa voi kiertää muusikko Pate Mustajärven maisemissa. Kun kaupunki jakoi palkintoja Raatihuoneella, sähköasentaja Aimo Riikonen ja nostolavaautonkuljettaja Juha Visala saivat tunnustusta kehittämästään pylvässuojasta. Miehille raadin muotoilu tuli yllätyksenä. Eihän tässä mitään pylväitä ole tarkoitus suojata, Riikonen naureskelee. Vaan kieliä! Talvipakkasilla leikki loppuu päiväkotien pihoilla itkuisesti, kun pieni kieli erehtyy lipaisemaan lyhtypylvästä. Siinä ei hoitaja ehdi väliin. Siksi tarhoissa on tyydytty ripeään ensiapuun varaamalla eteiseen lämmintä vettä. Onnettomuuden jälkeen lapsen mieli maassa, kun kieli on kipeä. Hoitaja puolestaan voi joutua kuuntelemaan vanhempien syytteitä työn laiminlyönnistä. Kaikenlaisia ratkaisuja Ikiaikaiseen ongelmaan on kyllä yritetty puuttua aiemminkin. Riikonen näyttää valokuvia eri virityksistä puulaatikoista, roskasäkeistä ja naruesteistä, joilla pylvään houkutusta on koetettu hillitä. Ratkaisut ovat kuitenkin olleet yleensä paitsi rumia myös ongelmallisia silloin, kun sähköasentajan on pitänyt päästä pylvään huoltoluukulle. Miehet ovat joutuneet puukkohommiin. Riikosen ja Visalan keksinnön hienous onkin sen liikuteltavuudessa: ilmastointiputki on helppo nostaa pois tieltä huoltotöiden yhteydessä. Oli myös syytä keksiä jotain sellaista, mikä kestää palamista ja potkimista eikä lähde nuorison mukaan, Riikonen kertoo. Kaiken lisäksi putken materiaali on myrkytöntä, joten lapset voivat nuoleskella sitä vaaratta. Aimo Riikosen ja Juha Visalan kehittämän kielisuojan asentaminen pystyssä olevaan lyhtypylvääseen onnistuu alle puolessa tunnissa. 4

5 Apua koulun jälkeiseen suvantoon On taas se aika vuodesta, kun yhdeksäsluokkalaiset ympäri maan juhlivat peruskoulun viimeisen oppivuoden päättymistä. Luokat hajoavat, kun jokainen oppilas lähtee opiskelemaan kuka minnekin. Kaikille valinta ei kuitenkaan ole helppo. Jos koulunkäynnin kanssa on ollut ongelmia aiemmin, tässä kohtaa ne usein kärjistyvät. Koulun päättyminen voi johtaa syrjäytymiseen, jos seuraavaa kiinnekohtaa ei ole, kertoo kouluterveydenhoitaja Kirsi Kulmala. Siksi on tärkeää, että oppilasta autetaan ja kannustetaan pärjäämään silloinkin, kun koulun tuoma turva ympäriltä katoaa. Tuki nostaa motivaatiota 16-vuotias nuori, jolla on terveydellisistä tai muista syistä johtuvia oppimisvaikeuksia, voi hakea Kelalta kuntoutusrahaa. Raha on suuruudeltaan 17,45 euroa per päivä. Sen myöntämisen ehtona on se, ettei koulunkäynti keskeydy. Kulmalan mukaan Kelan tuki motivoi oppilasta opiskelemaan ja antaa kaivattua itsenäisyyttä. Ongelmana on ollut se, etteivät perheet tiedä kuntoutusrahasta. Oppimisvaikeudet eivät myöskään aina tule kouluterveydenhuollon tietoon. Kulmala ja koululääkäri Eila Rooseli palkittiin kehittäjäpalkinnolla toimintamallista, jolla oppilaan ongelmat voidaan tunnistaa yhteistyössä muiden oppilashuoltotyöryhmän jäsenten kanssa. Samalla kuntoutusrahahakemus Kelalle saadaan matkaan. Työryhmä kartoittaa ongelman Etelä-Hervannan koulussa, jossa Kulmala ja Rooseli työskentelevät, on koululaisia kaikenkaikkiaan 560. Muiden toimiensa ohella koulun oppilashuoltotyöryhmä etsii yhdeksäsluokkalaisten joukosta sellaiset oppilaat, joille kuntoutusraha voisi olla hyödyksi. Kulmalan mukaan tällaisia oppilaita on vuosittain kolmesta kymmeneen. Työryhmään kuuluu rehtorit, erityisopettajat, opinto-ohjaaja, psykologi, kuraattori, lääkäri ja terveydenhoitaja. Se kartoittaa oppilaan ongelmat erilaisista ammatillisista näkökulmista ja valmistelee tarvittaessa Kelan tukeen tarvittavan hakemuksen lausuntoineen. Kulmalan mukaan moniammatillisen yhteistyön on toimittava, jotta ryhmä voi työskennellä tehokkaasti. Kulmala ja Rooseli palkittiin osana muuta työryhmää myös sähköisestä kouluterveydenhuollon käsikirjasta, jolla kouluterveydenhuollon käytäntöjä on pyritty yhtenäistämään koulujen välillä. Kirsi Kulmalan (vas.) ja Eila Rooselin mukaan nuoret kärsivät yhä enemmän mielenterveysongelmista ja jaksamattomuudesta. Laho löytyy nyt edullisemmin Kolme värikkäisiin suojavaatteisiin pukeutunutta hahmoa häärii kerrostalon pihalla Onkiniemessä. Arboristi Päivi Laurikainen mittailee pihalla kasvavaa mäntyä silmillään ja merkitsee ylös, jos latva on päässyt kuivahtamaan tai kääpä on pesiytynyt runkoon. Niin ikään arboristit Marko Saarinen ja Päivi Shnoro tutkivat koneella, löytyykö puun rungosta lahoa: toinen survaisee ohuen terän runkoon, kun toinen seuraa tietokoneen ruudulta sille piirtyvää, puun kovuutta kuvaavaa käppyrää. Marko Saarinen (oik.) ja Päivi Shnoro tutkivat tuhansia puita kesän aikana. 5

6 Juuri lahonetsintäkoneen terä toi Laurikaiselle, Saariselle ja metsänhoitopäällikkö Tommi Granholmille kehittäjäpalkinnon. Ryhmä alkoi tehdä teränsä itse, mikä laski hinnan murtoosaan enti sestä. Vähällä vaivalla hyvää ja halpaa Kun terät vielä tilattiin maahantuojalta, 6000 euron lahonetsintäkoneen teriin hukkui Granholmin mukaan rahaa noin 2000 euroa vuodessa. Kaupungin puissa on paljon hiekkaa, nauloja ja roskaa, minkä vuoksi teriä menee ja katkeilee. Työmaa seisoi sitten sen aikaa, kun tilalle saatiin uusi, Päivi Laurikainen kertoo. Ryhmä päätti valmistaa terät itse. Sen jälkeen, kun oikea materiaali löydettiin rautakaupasta, terät ovat syntyneet vähällä vaivalla vähän taivuttelemalla ja teroittelemalla. Jos ennen terä maksoi euroa, nyt hintaa kertyy vain muutama euro. Ryhmä ehtii kesän aikana tutkia tuhansia puita. Vilkkaimmat keskuspuistot tarkastetaan muutaman vuoden välein, jottei lahoavista puista aiheudu vaaraa. Granholmin mukaan työn kustannuksia voi usein laskea helpoilla pikkuratkaisuilla. Luova asenne on hyvä säilyttää, hän toteaa. Työkalupakilla hyötyä tiedosta Rehtorin työkalupakista tulee väkisin mieleen, kuinka paljon irrallista tietoa tässä maailmassa on tarjolla. Ja kuinka hankala sellaista on hyödyntää. Monesti tiedonjyvät on koottava järjestelmällisesti yhteen, jotta ne kertovat jotain uutta. Tällä kertaa kokoamisen välineeksi riitti Excel-taulukko. Siihen rehtori Esa Parkkali kirjaa johtamansa Tammerkosken koulun tiedot oppilaiden arvosanoista koulun talouden lukuihin. Ja nyt, kun muut koulut tekevät samalla tavalla, tietoja voidaan vertailla toisiinsa. Tämä on tapa löytää luotettava tieto ja painopisteet tiedon viidakossa, Parkkali toteaa. Idea syntyi pari kolme vuotta sitten. Samat luvut ovat valtaosin olleet tarjolla aiemminkin, mutta rehtorit ovat saaneet ne lukuvuoden aikana sattumanvaraisesti erillisinä tiedostoina. Hajanaiset tilastot kaipasivat järjestämistä. Nyt alueen rehtoreilla on Parkkalin mukaan käytössään enemmän yhteisiä pelimerkkejä. Tietojen kokoaminen ja Esa Parkkalin kehittämä rehtorin työ kalupakki on otettu käyttöön Tampereen kouluissa kuluvan lukuvuoden aikana. vertailu edesauttavat myös pyrkimystä avoimuuteen koulujen toiminnassa. Etteivät toiset pääsisi helpommalla Tilastot paljastavat sellaista tietoa, joka on voinut jäädä koulun arjessa opettajalta tai muulta henkilökunnalta huomaamatta. Oppilaan keskiarvo voi esimerkiksi tipahtaa huomattavasti, syystä tai toisesta. Parkkalin mukaan koulun tavoitteena on, ettei oppilaan keskiarvo putoa siitä arvosta, jolla hän kouluun tulee. Jos rajuja notkahduksia tapahtuu, asiaan puututaan. Myös lisääntyviin poissaoloihin on helpompi reagoida, kun tarjolla on tilastoitua tietoa poissaolojen määrästä ja muusta opintohistoriasta. Yhtä lailla tärkeää on vertailla eri kouluja toisiinsa. Esimerkiksi suuret poikkeavuudet arvosanoissa koulujen välillä herättävät kysymyksen arviointikriteerien yhtenäisyydestä. Oppilaan oikeusturvan kannalta on tärkeää, ettei naapurikoulussa saa hyviä arvosanoja helpommin. Todistuksen arvosanat nimittäin ratkaisevat sen, kuka pääsee mihinkin kouluun kevään yhteisvalinnassa. Lisää kehittäjäpalkituista intrasta etusivun uutisarkistosta 6

7 Pormestarin kyselytunnilla vastaamassa olivat Niina Pietikäinen (vas.), Timo P. Nieminen, Asko Koskinen, Tarja Jokinen, Tuula Martikainen ja Juha Yli-Rajala. Puheenvuoroja jakoi Kirsi Koski. Pormestarin kyselytunti alkoi kahvittelulla Sammon keskuslukion aulassa. Kuntademokratian kehittämispäällikkö Antti Leskinen (seisomassa) jakoi osallistujille kysymyslomakkeita ryhmätyövinkkeineen. Leo Siiskonen ja Sirpa Koivisto esittivät kysymyksiä pormestarille ja kaupungin johdolle pormestarin kyselytunnilla. Kaupungin johto vastasi henkilöstön kysymyksiin Pormestarin kyselytunti sai henkilöstön kysymyshanat auki niin, että varatut kaksi tuntia eivät tahtoneet riittää. Sammon keskuslukion auditorioon kokoontui toukokuun puolivälissä vain noin vajaat kolmekymmentä Tampereen kaupungin työntekijää tekemään kysymyksiä kaupungin johdolle. Osanottajien vähäisyys ei haitannut, sillä kysymykset olivat mielenkiintoisia ja panivat vastaajat tiukoille. Kaikki olivat parituntisen rupeaman jälkeen yhtä mieltä siitä, että kyselytunteja tarvitaan jatkossakin. Kyselytunnilla olivat vastaamassa henkilöstön kysymyksiin pormestari Timo P. Nieminen, apulaispormestari Tarja Jokinen, johtaja Juha Yli-Rajala, palvelutuotantojohtaja Asko Koskinen, vs. henkilöstöjohtaja Niina Pietikäinen, tilaajapäällikkö Tuula Martikainen ja puheenvuoroja jakoi yhteysjohtaja Kirsi Koski. Kysymykset koskivat hyvin laajasti kaupunkiorganisaatiota. Vastauksia sorvattiin muun muassa seuraaviin kysymyksiin: Miten tilaaja tuottaja-malli vähentää byrokratiaa? Miten hyvinvointipalveluissa huomioidaan asiakaslähtöisyys? Onko aikomuksia palata ainakin osittain takaisin entiseen, pois tilaaja tuottaja-mallista? Mitä ulkoistamisella tavoitellaan? Sulkeeko yksityistäminen pois kolmannen sektorin? Minne on unohtunut hiljaisen tiedon siirtäminen? Voisiko Särkänniemen käyttö olla talvella ilmaista kouluille? Onko mahdollista kehittää koulujen pihoja monipuolisemmiksi? Mitä nyt tapahtuu, kun kumpikin palvelutuotantojohtaja lähtee pois, voiko vetää johtopäätökseen että tiltu on epäonnistunut? Miksi uudelleensijoitus ei pelaa kuin vain paperilla? Mitä aiotte tehdä, että henkilöstön tekemistä kehitysideoista todella välitetään ja ne huomioidaan? Koska kaupunki alkaa kiinnittää huomiota henkilöstön pätevyyteen ja esimerkiksi esimiesten pätevöitymiseen? Miltä näyttää viranomaispalvelujen tulevaisuus? Uteliaisuudesta kuulolle Kirsi Häkkinen ja Teija Helin tulivat kyselytunnille kuulolle silkasta mielenkiinnosta. Aluksi viihdyttiin kahvikupposen ääressä, jossa sai samalla laatia kirjallisia kysymyksiä johtajille. Tulin uteliaisuudesta kuulemaan, mitä tilaaja tuottaja-mallista puhutaan. Haluan kuulla johdon mietteitä ja millaiset asiat ihmisiä askarruttavat, kertoi erikoisammattimies Häkkinen viranomaispalveluista. Jospa täällä kuulisi jotakin uutta, miten tästä eteenpäin Tampereen kaupungilla mennään. Olihan toimintamallin muutos, ainakin minun työssäni, vähän sellainen veteen piirretty viiva, työhöni ei tullut suuria muutoksia, kertoi opintosihteerinä TAMK:ssa oleva Helin. Kirvesmies Leo Siiskonen peräsi esimiehille lisää koulutusta ja pätevyyttä henkilöstön johtamiseen. Hän totesi keskustelun tuoksinnassa, että kysyjien ja vastaajien välissä on kuin kuilu. Tuntuu että puhumme eri kieltä. Tämähän on kuin seikkailisi netissä, jossa ei koskaan tiedä minne lopulta päätyy. Sirpa Koivisto Koukkuniemestä sanoi olevansa sekä hämmästynyt että huolestunut kun kumpikin palvelutuotantojohtaja lähtee uusiin teh - tä viin pois Tampereen kaupungin palveluksesta. TEKSTI RAIJA LINDELL KUVAT VILLE SAHA JA MARIKA HAAPALA Pelkään tulevaisuutta. Aion kysyä, mitä tämä tarkoittaa, Koukkuniemessä perushoitajana työskentelevä Koivisto kertoi. Historian ensimmäinen Pormestari Nieminen oli tyytyväinen historian ensimmäiseen kyselytuntiin. Idea pormestarin kyselytunnista on johdettu asukasilloista, joihin asukkaat tulevat keskustelemaan kaupungin päättäjien kanssa. Uskon että voimme tehdä tällaisista henkilöstön ja kaupungin johdon tapaamisista perinteen. Nieminen kertoi, että hän saa henkilöstöltä kirjeitä, sähköpostia, tekstiviestejä, ja joskus työpaikkakuulumisia vaihdetaan ruokakaupan käytävälläkin. Varsinkin toimintamallin ensimmäisenä vuonna monet kysymykset askarruttivat henkilöstöä ja saivat ottamaan yhteyttä pormestariin. Tänä vuonna on postilaatikolla ollut jo vähän hiljaisempaa. Harvoin tulee kiitosta, pääosin viestit koskevat jotakin koettua epäkohtaa. Luen kaikki viestit ja harkitsen tarkkaan, mitä niille tehdään. Paras keino saada muutoksia aikaan omalla työpaikallaan on keskustella asiasta lähimmän esimiehensä kanssa ja pyrkiä sitä kautta edistämään asiaansa, Nieminen painotti. Hän kiitti henkilöstöä, sillä vaativasta muutoksen vuodesta 2007 selvittiin kohtuullisen hyvin. Vastuu on meillä kaikilla yhteinen. Varmasti virheitä on tehty ja tehdään, mutta niitä korjataan, toimintamalli kehittyy ja mennään eteenpäin. 7

8 Työtapaturmien tilasto karua luettavaa Sähkölaitos sai tarmokkaalla työllä turmat kuriin TEKSTI JA KUVA RAIJA LINDELL Tampereen kaupungin henkilöstön työtapaturmien tilastoa ei voi tyytyväisenä lukea. Työtapaturmien määrä on reippaassa kasvusuunnassa. Viime vuonna tapaturmia sattui kaupungin työpaikoilla tai henkilöstön työmatkoilla kaikkiaan 766 kappaletta. Se on 43 enemmän kuin edellisvuonna. Työmatkatapaturmia tapahtui selvästi enemmän kuin kolmena aikaisempana vuotena. Työturvallisuuden eteen on tehtävä nyt rajusti töitä. Kehityssuunta on aivan väärä ja tilasto on karua luettavaa, sanoo työympäristösuunnittelija Sampsa Hakuli- nen henkilöstöyksiköstä. Työtapaturmia tapahtui eniten sosiaali- ja terveyspalveluissa, jossa laitoshoito ja avopalvelut ovat kärjessä. Liikelaitosten kesken tapaturmien määrässä on suuria vaihteluja. Myönteinen esimerkki on Tam pereen Sähkölaitos, jossa on määrätietoisella työllä saatu tapaturmien määrä vähenemään. Olemme viime vuosina satsan neet työturvallisuuteen voi makkaas ti. Näiden asioiden on oltava jatku vasti esillä. Varsinkin työnjohto ja esi miestaso on saatava asian taak se sataprosenttisesti, koska he vaikuttavat omalla esimerkillään, sanoo kunnossapitopäällikkö ja oto-työsuojelupäällikkö Pentti Iso- Pietilä. Sähkölaitoksella on tapana käsitellä johtoryhmä- ja tiimipalavereissa jokainen tapaturma tai läheltä piti -tilanne. Turvakengät ja -kypärä sekä silmäsuojaimet ovat pakollisia työtehtävissä. Suojaimien käyttöä myös valvotaan. Työsuojelun iskulause onkin: Puuttumalla välität. Tsemppaus ja valistus ovat oleellisia tekijöitä. Lisäksi keskeinen toimenpide on kesätyöntekijöiden ja uusien työntekijöiden perehdyttäminen talon turvallisuuskulttuuriin. Meillä on aiheeseen liittyvä tiivistelmä opas, joka jaetaan kaikille, Iso-Pietilä kertoo. Hän iloitsee, ettei nyt viimeisen viiden kuukauden aikana ole tapah tunut ainuttakaan työtapaturmaa. Tilannetta seurataan Sähkölaitoksella kuukausittain. Ammattitaudit edelleen vähentyneet Kun on säännöt ja niistä pidetään kiinni, se vähentää onnettomuuksia, toteaa työympäristösuunnittelija Hakulinen. Jos jotakin myönteistä viime vuoden tapaturmatilastosta voi- Opiskelija Emma Kuronen on Lielahden voimalaitoksessa kesätöissä Sähkölaitoksen kunnossapitotiimissä. Kuvassa hän on turvaparina, joka vahtii, että paisuntasäiliössä kunnostustöissä olevalla työkaverilla on kaikki kunnossa. Työasuun kuuluvat haalarin lisäksi turvakypärä, suojalasit ja turvakengät. Tapaturmat 2007 organisaation mukaan Tapaturmat ja ammattitaudit

9 daan löytää, niin ammattitaudit ovat onneksi vähentyneet ja työtapaturmista aiheutuneet pitkät työkyvyttömyysjaksot ovat lyhentyneet. Vaikka tapaturmia sattui enemmän, ne olivat vakavuusasteeltaan pienempiä ja näin työkyvyttömyyspäivien lukumäärä väheni 300:lla, Hakulinen selvittää. Hän on huolissaan siitä, että monilla työpaikoilla on kasvavassa määrin vaaratilanteita, jotka aiheuttavat tapaturmia. Kaipailen heräämisiä tämän asian suhteen. Tampereen kaupungin tapaturmatilastot ovat samaa luokkaa kuin muissa Suomen suurissa kaupungeissa. Jokainen tapaturma turha Jokainen tapaturma työpaikalla on turha. Tampereen kaupungille aiheutuu tapaturmista noin 22 henkilötyövuoden menetys. Tapaturmista aiheutuvat kokonaiskustannukset ovat noin 4,6 miljoonaa euroa, Hakulinen kertoo. Tampereella on viime vuosina satsattu työturvallisuuteen muun muassa lisäämällä työsuojelupäälliköiden määrää työpaikoilla. Heitä on nyt 14. Hakulisen mukaan työsuojelupäälliköiden roolia on saatu vahvistettua työpaikoilla. Työsuojelupäälliköitä on koulutettu ja turvallisuusajattelus sa on mielestäni tapahtunut edistymistä. On tärkeää oivaltaa, etteivät työsuojelupäälliköt ole tulensammuttajia työpaikoilla, vaan asiantuntijoita, jotka nostavat esimerkiksi johtoryhmätyössä esille työsuojelunäkökulman. Hakulinen muistuttaa, että työsuojelupäälliköt ovat neuvonantajia paitsi työturvallisuudessa myös työhyvinvoinnissa. Työsuojelupäälliköt ovat työnantajan edustajia. Työsuojelupäälliköiden lisäksi työpaikoilla on 20 työsuojeluvaltuutettuja, jotka tuovat henkilöstön näkö kulman päätöksentekoon. Myös työpaikoilla olevat työsuojelu asia miehet ovat henkilöstön edus tajia ja osallistuvat mm. tapaturmien tut kintaan, jos työpaikalla tapahtuu jotakin. Kunta10-tutkimus syksyllä Työterveyslaitos tutkii kuntien henkilöstön työelämän laatua TEKSTI RAIJA LINDELL Tampereen kaupungin henkilöstö pääsee jälleen osallistumaan Kunta10-seurantatutkimukseen. Henkilöstölle lomakkeet lähetetään syyskuun alussa. Kymmenen eri kaupungin henkilöstön työelämän laatua tutkii Työterveyslaitos. Se keräsi vastaavaa tutkimustietoa viimeksi vuonna 2006, jolloin Tampereen kaupungin henkilöstöstä 70 prosenttia vastasi kyselyyn. Tutkimuslomakkeen saavat kaikki vakinaisessa työsuhteessa tai pitkäaikaisessa työsuhteessa olevat henkilöt. Tutkimukseen voi vastata työaikana. Kunta10-seurantatutkimuksessa selvitetään työelämän laatua. Tut kimuksen avulla saadaan tietoa työelämän ja terveyden välisistä suhteista. Tampereella käytetään tutkimuksen tuloksia henkilöstön hyvinvoinnin ja työelämän laadun parantamiseen. Tutkimuksessa tarkasteltavana olevat aihepiirit on jaettu viiteen osaan: työ, työyhteisö, johtaminen, muutokset työssä sekä terveys ja hyvinvointi. Kunta10 tutkimuksessa saadaan kattavasti tietoa esimerkiksi työn ja työajan hallinnasta, työilmapiiristä, kehityskeskusteluista ja johtamiseen liittyvistä haasteista, kertoo työympäristösuunnittelija Sampsa Hakulinen. Hän korostaa, että tutkimuksesta saadut tulokset ovat työkaluna erityisesti johtoryhmätyöskentelyssä, jonka ohjaamana toimenpiteiden tulisi näkyä mahdollisimman nopeasti päätöksenteossa työpaikoilla ja esimerkiksi henkilöstöohjelman laatimisessa. Tutkimustiedoista saadaan yhteenvedot ja tulokset kuntiin toimialatasolla tammikuussa 2009 ja yksikkökohtaisena pari kuukautta myöhemmin. Vastauksia käsitellään ja raportoidaan niin yleisellä tasolla, ettei kenenkään yksittäisen vastaajan mielipiteitä tai tietoja ole mahdollista tunnistaa, Hakulinen korostaa. Tutkimuslomakkeet lähetetään Työterveyslaitokselle vastauskuoressa tai suoraan sähköpostina. Vastaukset käsitellään täysin luottamuksellisesti Työterveyslaitoksessa, eikä työnantajat saa tietoonsa yksittäisen henkilön vastauksia. Lomakkeen tunnisteen ja vastaajan yhdistävä tieto on ainoastaan yhden henkilön käytettävissä Työterveyslaitoksessa. Tietoja säilytetään kassakaapissa. Osallistu arvontaan Kunta10-tutkimus tehdään syyskuun ensimmäisellä viikolla. Vastausaikaa on kaksi viikkoa. Tutkimuskaavakkeet lähetetään vastaajalle joko kirjallisena tai sähköisenä e-kyselynä, jolloin vastausmuistutuskin lähetetään sähköisenä. Lokakuussa lähetetään kirjallisia muistutuksia tutkimukseen vielä vastaamattomille. Tampereen kaupungin vastaajien kesken Työterveyslaitos arpoo ensi maaliskuussa kymmenen uimahalli- ja kylpylälippua. Kuten aikaisemminkin kyselyn tulokset julkaistaan yksikkökohtaisesti vain niistä yksiköistä, joissa vastaajia on ollut yli kymmenen. Johtamista koskevista kysymyksistä yksiköt saavat tietoa, jos vastaajia on vähintään 50. Rajoilla halutaan estää, ettei yksittäisiä vastaajia tunnista tuloksista. Kunta10-seurantatutkimus on Suomen suurin kunta-alan hen- Kunta10-tutkimus tekee Työterveyslaitos tarkoitettu kokoaikaiselle henkilöstölle on viikolla 36 syyskuussa vastaukset käsitellään luottamuksellisesti Työterveyslaitoksessa työnantaja ei saa tietoonsa yksittäisen henkilön vastauksia. kilöstön hyvinvointia selvittelevä tutkimus, joka on myös kansainvälisesti alallaan suurimpia. Laatuaan ensimmäinen kysely tehtiin Tampereella vuonna 2000 ja seuraavat vuosina 2004 ja Kyselyyn osallistuvat Tampereen kaupungin henkilöstön lisäksi Espoon, Vantaan, Turun, Oulun, Raision, Naantalin, Nokian, Valkeakosken ja Virtojen henkilöstö. Monitieteisessä tutkimukses sa on mukana eri alojen asian tun ti joita muun muassa Työterveyslaitoksesta, Stakesista ja eri yliopis tois ta. Tutkimuksen päärahoittajia ovat Suomen Akatemia, Työsuojelurahasto, Työterveyslaitos sekä tutkimukseen osallistuvat kunnat. 9

10 Tampereesta Reilun kaupan kaupunki TEKSTI PAULI VÄLIMÄKI KUVA ARI JÄRVELÄ Tampereen kaupunki sai ensimmäisenä kaupunkina Suomessa Reilun kaupan kaupungin arvonimen perjantaina 9.5. Myös eräissä muissa kaupungeissa on tehty päätös hakea arvonimeä, mutta Tampere ehti ensimmäisenä täyttää kriteerit. Reilun kaupan kaupungin arvonimen voi saada kaupunki, joka sitoutuu kehittämään hankintojaan eettisemmiksi ja edistämään reilua kauppaa alueellaan laajasti, monen toimijan yhteistyönä. Maailmalla arvonimen on saanut jo yli 400 kaupunkia, esimerkiksi Rooma, Malmö, Manchester, Bryssel ja Dublin. Tampere seuraa päätöksellään eurooppalaista trendiä ja näyttää hienoa esimerkkiä muille suomalaiskaupungeille. Arvonimi on osoitus siitä, että Tampere haluaa vaikuttaa positiivisesti kehitysmaiden viljelijöiden ja työntekijöiden elämään, sanoi arvonimen myöntäneen Reilun kaupan edistämisyhdistyksen toiminnanjohtaja Tuulia Syvänen. Reilun kaupan kaupungin kriteereihin kuuluu, että kaupunki sitoutuu käyttämään reilun kaupan kahvia ja teetä sekä aluksi vähintään yhtä muuta tuotetta kaupungintalolla ja virallisissa tilaisuuksissa. Keskusvirastotalon Näköalaravintola siirtyykin ensi maanantaista lähtien kokonaan Reilun kaupan kahviin. Kriteereissä edellytetään myös, että Reilun kaupan tuotteita on saatavilla niin kaupoissa kuin kahviloissa, yrityksissä ja seurakunnissa. Tampereella nämä kriteerit täyttyvät, eli Reilun kaupan kahvia ja teetä tarjotaan yli puolessa seurakunnista ja ainakin 50 työpaikalla ja 20 kahvilassa. Reilun kaupan arvonimen otti vastaan apulaispormestari Irja Tulonen. PUHEENVUOROSSA ANNA-MARIA MAUNU, viestintäjohtaja, konsernihallinnon viestintäyksikkö ARI JÄRVELÄ Työyhteisöviestinnän tutkimus Tampereesta: Lähiesimiehet viestinnän vahvin lenkki Kuntien viestinnän toimivuuden ja erityisesti sen vaikuttavuuden arviointia on pidetty vaikeana, jopa mahdottomana. Arviointi on perustunut esimerkiksi tiedotteiden ja tiedotustilaisuuksien määriin. Kuntaliiton, Helsingin yliopiston ja pilottikuntien yhteistyönä on nyt kehitetty välineet, joilla voidaan arvioida viestintää laadullisestikin. Kuntien viestinnän arviointihanke eli KISA valmistui huhtikuussa. Helsingin yliopiston viestinnän tutkimuskeskus kehitti kysely- ja arviointimenetelmät työyhteisöviestinnän, mediaviestinnän ja sidosryhmäviestinnän tarkasteluun. Lisäksi työkalupakissa on erillinen ns. pikatesti, jonka avulla voidaan selventää organisaation sisällä kehittämistä tarvitsevia viestinnän alueita. Valtionhallinnossa vastaava hanke eli VISA tehtiin 2000-luvun alussa. Miten sujui viestintä muutostilanteessa? Tampere oli yksi kuudesta pilottikunnasta KISAhankkeessa. Tampereella tutkittiin työyhteisöviestintää muutostilanteessa. Toimintamallin ja johtamisen uudistukset ovat olleet laajoja, ja ne läpikäyneellä Tampereen kaupungin henkilöstöllä on kattavaa kokemusta ja näkemyksiä siitä, mitä viestinnältä odotettiin ja miten viestinnässä onnistuttiin. Tampereen kaupungin työyhteisöviestinnän tutkimuksen tarkoitus oli kaksijakoinen: toisaalta tutkia Tampereen kaupungin toimintamallin 10

11 Hyvänä lähtökohtana on se, että kaupunki on sitoutunut Aalborgin kestävän kehityksen sopimukseen, jossa kestävän kulutuksen ja reilun kaupan edistäminen on eräänä tavoitteena. Tampere sai Reilun kaupan kaupungin arvonimen ja juhlapäivänä jaettiin Keskus torilla kaupunkilaisille Reilun kaupan tuotteita, muiden muassa banaaneja. loon. Lisäksi tuotteista maksetaan Reilun kaupan lisä, joka käytetään yhteisön elinolojen parantamiseen, kuten koulutuksen kehittämiseen. Tuotantoon ei saa käyttää lapsityövoimaa, ympäristöasioiden on oltava kunnossa ja työehtojen on noudatettava kansainvälisen työjärjestön säädöksiä. Vaatimusten noudattamista valvoo ulkopuolinen elin. Reilun kaupan tuotteita myytiin maailmalla viime vuonna 2,4 miljardin euron arvosta ja järjestelmästä hyötyi 7 miljoonaa ihmistä kehitysmaissa. Suomessa Reilun kaupan tuotteiden myynnin arvo oli viime vuonna 35 miljoonaa euroa. Tarjolla on yli 450 Reilun kaupan tuotetta, kahvin ja teen lisäksi mm. hedelmiä, viiniä ja tekstiilejä. Reilu kaupunki -kampanja Reilun kaupan edistämisyhdistys Lisäksi valtuusto hyväksyi yksimielisesti Reilun kaupan arvonimen hakemuksen, eli asialla on kaupungin johdon tuki. Arvonimi edellyttää meiltä kuitenkin aktiivisuutta ja uudenlaista osaamista, sillä hankinnoissa on otettava jatkossa huomioon myös tuotteiden eettinen laatu, Tulonen sanoi. Arvonimen kriteerien mukaisesti Tampereella on perustettu laajapohjainen Reilun kaupan kannatustyöryhmä, johon kuuluu kaupungin edustajien lisäksi edustajat seurakunnasta, järjestöistä ja yrittäjistä. Kannatustyöryhmän tehtävänä on levittää tietoa Reilusta kaupasta. Reilun kaupan tuotteista maksetaan kehitysmaiden tuottajille takuuhinta, joka riittää tuotantokustannuksiin ja perheen toimeentuuudistukseen liittyvää työyhteisöviestintää, toisaalta löytää lähestymistapoja kaikkien Suomen kuntien muutosvaiheen työyhteisöviestinnän tutkimiseen. Tutkimuksen empiirinen aineisto koostui viestintämateriaaleista, strategisten toimijoiden haastatteluista, neljästä ryhmäkeskustelusta ja ryhmäkeskustelujen jäsenille tehdystä sähköisestä kyselystä. Työyhteisöviestintää tarkasteltiin työyhteisön, esimiesten, johdon ja viestinnän näkökulmista. Tutkimustulosten luotettavuuden arviointia tehtiin suhteessa muihin Tampereen kaupungin johtamista ja henkilöstöä käsitteleviin tutkimuksiin. Tutkimukseen valittiin yhteensä 27 henkilöä yhdyskuntapalveluista, hyvinvointipalveluista, sosiaalipalveluista ja konsernihallinnosta, tilaajaryhmästä ja palvelukeskuksista. Tutkimus koostui sähköisestä kyselystä, viestintämateriaalien analysoinnista ja neljästä ryhmäkeskustelusta. Tutkimuksen tuloksia vertailtiin Työterveyslaitoksen Kunta10-tutkimuksen Tampereen osa-aineistoon vuosina 2001, 2004 ja Tiedonkulku muistutti vesiputousta Tutkimustulokset voi tiivistää niin, että tiedon- kulku toimintamallin uudistamisessa muistutti vesiputousta. Valmiista päätöksistä tiedotettiin eli kaadettiin henkilöstölle tietoa runsaasti, mutta henkilöstö ei ollut osallinen uudistuksen suunnittelussa. Viestintään olennaisesti kuuluva vuorovaikutus puuttui. Kaupungin viestintähenkilöstön toiminnan arvioimista pidettiin hankalana ja sen asema muutoksesta kertojana oli epäselvä. Tämä johtuu siitä, ettei kaupungin viestintähenkilöstöä ja -kanavia hyödynnetty täysimääräisesti. Myös kaupungin ylimmän johdon viestintä koettiin etäiseksi ja sen arviointi vaikeaksi. Tilanne ei kuitenkaan ole kokonaisuutena huono, sillä lähiesimiehet saivat kiitosta tiedonkulusta ja henkilöstön ajan tasalla pitämisestä. Lähiesimiehillä on hyvät edellytykset tulla jatkossa entistäkin enemmän mukaan osallistumisen ja viestinnän kehittämiseen. Ja juuri lähimiesten merkitys tiedonkulussa koettiin hyvin tärkeänä. Kommenteissa näkyi hyvin myös monien viestintäkanavien merkitys. Intraa ja henkilöstölehteä seurataan tarkasti. Parhaiten tiedonkulussa on onnistuttu silloin, kun lehdestä lukee sellaisia muutosta koskevia artikkeleja ja syventäviä tietoja, joista oma esimies on jo osannut kertoa pääpiirteissään. Työyhteisöviestinnän kehittämisessä on siis parantamisen varaa, ja siihen kuuluu olennaisesti henkilöstön mahdollisuus osallistua muutokseen alusta lähtien. Lähiesimiehet ovat onnistuneet luomaan sellaisen ilmapiirin, että heihin luotetaan tietolähteinä. Nyt julkaistu tutkimus näyttää, mihin asioihin on syytä paneutua, joten määrätietoinen henkilöstöviestinnän ja muutoksiin liittyvän vuorovaikutuksen parantaminen on mahdollista. Lisätietoja: Työyhteisöviestinnän tutkimus ja KISA-pikatesti ovat Loorassa viestinnän ja viestintäyksikön sivuilla. Työyhteisöviestintätutkimuksesta ja sen tuloksista kerrotaan tiistaina kello kaupungin virastotalossa valtuustosalissa (5.krs). Heidi Lavento ja Anna-Maria Maunu esittelevät tutkimusta. Kaikki asiasta kiinnostuneet ovat tervetulleita paikalle. Ilmoittautuminen Loorassa e-lomakkeelle, seuraa Looran tapahtumat-palstaa. 11

12 Kirumbalaisia pikkukoululaisia, jotka käyvät Tampereen Liisanpuiston kumppanikoulua. Tampere ja Mwanza uudelle projektikaudelle TEKSTI HEIKKI NÄREIKKÖ, RAIJA LINDELL KUVAT RIIKKA JUUMA Koulukompostiprojekti alkoi Mwanzassa. Neljä Tampereen ammattikorkeakoulun harjoittelijaa ja kaksi opinnäytetyötä tekevää opiskelijaa tulivat Mwanzaan yhdessä opettajansa Eeva-Liisa Viskarin kanssa. Ohjausryhmä kokouksessa olivat Hassan Kila ka (vas.edessä), Phidelis Kaumbwe, Vesa Komo nen, Moshi Shabaani, Eija Uurtamo, Riikka Juuma ja Reuben Sixbert, joka on Mwanzan projektikoordinaattori. Lisäksi mukana olivat Satu Vuorinen, Leocadia Mutagonda, Angelina Mabula, Joseph Mlinzi, Prisca Rwegoshora ja Gisabu Deusdedint. Tampereen ja tansanialaisen Mwanzan kaupun gin välisessä yhteistyössä alkoi uusi projektikausi, joka kestää vuoden 2010 loppuun. Yhteistyösopimus allekirjoitettiin Mwan zassa molempien kaupunkien ohjausryhmien yhteisessä kokouksessa huhtikuun lopussa. Tampereelta kokoukseen osallistuvat kansainvälisten asioiden päällikkö Satu Vuorinen, suunnittelija Eija Uurtamo, suunnittelupäällikkö Vesa Komonen ja projektikoordinaattori Riikka Juuma. Ohjausryhmien yhteinen kaksipäiväinen kokous oli todella onnistunut. Mietimme yhdessä kuinka projektia voidaan kehittää ja miten vastata erilaisiin yhteistyön haasteisiin, kertoi Juuma matkan jälkeen. Lisäksi tapaamisessa arvioitiin kuluneiden vuosien tuloksia, sovittiin työtapoihin liittyvistä käytännöistä, suunniteltiin tulevia suuntaviivoja ja varmistettiin molemminpuolinen sitoutuminen projektiin. Sovimme myös taloushallinnon kehittämisestä ja kollegojen suoran yhteydenpidon lisäämisestä. Tunnelma oli erittäin avoin, suora ja keskusteleva. Yhteistyön pitkä historia näkyy tavassa toimia yhdessä, sillä vaikeistakin asioista pystytään puhumaan avoimesti, Juuma kertoi tyytyväisenä. Kukin ohjausryhmän jäsen monitoroi omaan vastuualueeseensa kuuluvia projektikomponentteja. Eija Uurtamo valmisteli molempien kaupunkien valtuutettujen yhteistyötä. Satu Vuorinen tapasi kaupungin johtoa ja Vesa Komonen raportoi hyvän hallinnon virkamieskoulutuksen tuloksista. Toukokuun alussa neljä Tampereen ammattikorkeakoulun harjoittelijaa ja kaksi opinnäytetyötä tekevää opiskelijaa matkusti Mwanzaan yhdessä opettajansa Ee va-liisa Viskarin kanssa. Harjoittelussa perehdytään Mwanzan jätehuoltoon. Kolmen kuukauden aikana harjoittelijoiden tehtävänä on auttaa kouluissa tapahtuvan kompostoinnin aloittamista ja opastaa jätteiden lajittelussa. Virkamiehille koulutusta Tampereen ja Mwanzan yhteistyö alkoi vuonna Projektin keskeinen tavoite on kunnan viranhaltijoiden voimavarojen vahvistaminen. Yksi edellisen projektikauden merkittävimmistä hankkeista oli hyvän hallinnon virkamieskoulutus, joka toteutettiin vuosina Koulutusohjelmaan osallistui yhteensä 158 Mwanzan kaupungin virkamiestä. Kouluttajina toimivat Mwanzassa sijaitsevan yliopiston St. Augustine Universityn ja Mwanzan kaupungin asiantuntijat sekä Tampereelta suunnittelupäällikkö Vesa Komonen. Koulutuksen tarkoituksena oli virkamiesten tietoisuuden lisääminen hyvästä hallinnosta ja asiakaspalvelusta sekä antaa tietoa kaupunkilaisten mahdollisuuksista osallistua kaupungin hallintoon. Paikallishallintojen kehittäminen ja hyvä hallinto ovat Suomen kehitysyhteistyön painopisteitä, joiden toteuttamisessa Tampereen kaupunki on mukana seitsemättä vuotta. 12

13 Vapriikissa Tiibetnäyttely Vapriikissa avautuu kesäkuun 13. päivä Tiibet-näyttely, joka avaa ikkunan perinteiseen tiibetiläiseen kulttuuriin. Esillä on kulttuurin koko kirjo, kylien maanviljelijät ja aron paimentolaiset, munkkeja ja muita luostareiden asukkaita unohtamatta. Näyttely on esillä saakka. Tiibet-näyttelyn esineet on saatu lainaksi suomalaisista museoista ja yksityiskokoelmista. Mukana on paljon ennen näkemätöntä materiaalia: rikkaasti koristeltuja loisteliaita rituaaliesineitä, veistoksia, thangkamaalauksia, upeita koruja, mattoja ja huonekaluja. Osa esineistä on kerätty kenttätyömatkoilla kuluneen vuoden aikana. Näyttelyn yhteydessä julkaistaan suomeksi ja englanniksi Tiibetin kulttuuria ja historiaa valottava teos, Muuttuva Tiibet. Syksyllä Vapriikissa järjestetään Tiibet-luentosarja. Kesällä ilmainen yleisö opastus pääsylipun lunastaneille päivittäin kello 14. Tiedustelut ja varauk set puh Tiibetiläiset esittelevät vaurauttaan mieluusti käyttämällä arvokkaita ja kauniita koruja. Raitsun tietopalvelua myös henkilöstölle Tolkkusalkku rullaa työpaikoille TEKSTI JA KUVA RAIJA LINDELL Ei, en ole lähdössä työmatkalle. Tämä on Tolkkusalkku. Mustassa, kevyesti pyörillä rullaavassa vetolaukussa on paljon painavaa tietoa päihteistä. Oppaan Tolkkusalkkuineen voi tilata pitämään tietoiskun Tampereen kaupungin työpaikoille tai henkilöstötilaisuuksiin. Tulemme Tolkkusalkun kanssa sovittuun aikaan ja paikkaan kertomaan Raitsun toiminnasta ja tarjolla olevasta materiaalistamme. Olemme käyneet esimerkiksi henkilöstöpäivänä Koukkuniemessä, kertovat ehkäisevän päihdetyön toimiston, Raitsun toimistoesimies Petri Mattila ja erityisohjaaja Raija-Liisa Halttunen. Suvantokatu 6:ssa sijaitsevan Raitsun tietopalvelun kirjahyllyt ovat pullollaan terveyden edistämisen ja ehkäisevän päihdetyön aineistoa. Tupakkaa, alkoholia, huumeita ja muita riippuvuuksia koskeva aineisto on maksutta tamperelaisten lainattavissa. Myös Tampereen kaupungin työntekijät voivat lainata materiaalia esimerkiksi työnsä tueksi tai vaikkapa tyhy-päivänsä ohjelmaksi. Tietopalvelun aineistoa täydennetään jatkuvasti, tällä hetkellä lainattavana on lähes 2000 kirjaa ja noin 100 videota ja dvd:tä. Vhs-kasetteja on tarjolla, koska niitä käyttävät vielä monet oppilaitokset. Olemme pyrkineet laajentamaan aineistoa myös paljon puhuttuun läheisriippuvuuteen ja laihduttamiseen. Erilaisiin ongelmiin haetaan helposti tukea päihteistä, joista vähitellen saattaakin muodostua rinnakkaisongelma ja varsinainen ongelmavyyhti, Mattila kertoo. Hän on tyytyväinen, että tietopalvelua osaavat hyödyntää työssään ja tehtävissään terveydenhoitajat ja opettajat sekä oppilaitosten opiskelijat ja tukioppilaat. Varsinkin havaintoaineistoamme lainataan erilaisiin tapahtumiin. Meillä on mm. promillelasit, häkämittari, tupakoitsijan keuhkot, alkoholin tärvelemä maksa, tupakoitsijan lapsen sikiö havainnollistamassa päihteiden tekemiä tuhoja. Ne konkretisoivat tehokkaasti päihteiden vaikutuksia. Materiaalia päivitetään jatkuvasti Hyllyistämme löytyy niin kirjoja, tutkimuksia kuin videoita, dvd:tä ja tietopaketteja sosiaali- ja yhteiskuntapolitiikan, terveyskasvatuksen sekä lääketieteen alalta, kertoo tietopalvelun vastaava hoitaja, erityisohjaaja Raija-Liisa Halttunen. Raitsun toimistoesimies Petri Mattila ja eritysohjaaja Raija-Liisa Halttunen esittelevät Tolkkusalkun sisältöä. Tolkkusalkusta löytyy tietoisku siitä, mitä on ehkäisevä päihdetyö ja millaista materiaalia Raitsusta voi lainata tai saada. Hän seuraa säännöllisesti alan eri julkaisuja ja eri järjestöjen materiaalia, joista hän poimii vinkkejä uuden aineiston hankintaan. Halttunen muistuttaakin, että Raitsun nettisivuilta löytyy helposti tietopalvelussa olevan aineiston ajantasainen luettelo. Lainaaminen Raitsusta on helppoa, sillä siihen tarvitaan vain henkilöllisyystodistus. Kirjallisen materiaalin saa kuukaudeksi lainaan ja muun materiaalin viikoksi. Lisäksi meillä on paljon ilmaista materiaalia, perustietoa päihteistä, jota voi jakaa yleisölle tilaisuuksissa, Halttunen kertoo. Raitsu on avoinna maanantaisin kello 9 17, keskiviikkoisin ja torstaisin kello Tiistaina ja perjantaina Raitsu on suljettu. Lisätietoja: 13

14 Keittiö oli aikaisemmin vain Marita Alholan valtakuntaa, mutta nyt päiväkodin ruokapalvelut kuuluvat sekä hänelle että Pia Aholalle. Monipalvelu Työntekijöille yksilöllistä tukea Uudistus on herättänyt kentällä ristiriitaisiakin tunteita. Varsinkin he, jotka joutuvat vaihtamaan työpaikkaa, ovat olleet hämmentyneitä. Mieltä ovat askarruttaneet oma asema, työn jattuo päiväkotiin uuden ammatin TEKSTI JAANA KALLIOMÄKI KUVAT ARI JÄRVELÄ Tampereen päiväkodit siirtyvät uuteen monipalvelumalliin vuosien aikana. Ruoka- ja puhdistuspalvelut yhdistyvät, ja päivähoito ostaa molemmat palvelut Tampereen Aterialta, joka ryhtyy vastaamaan myös jälkimmäisistä. Laitoshuoltajat siirtyvät Tampereen Aterian palvelukseen. He osallistuvat tämän jälkeen osassa päiväkodeista myös töihin keittiössä ja ruoanjakelussa. Keittiötyöntekijät puolestaan myös siivoavat. Työt räätälöidään päiväkodin toiminnan mukaan. Ammattinimike vaihtuu ruoka- ja puhdistuspalvelutyöntekijäksi. Tampereen Ateria ja päivähoito ryhtyivät suunnittelemaan hanketta syksyllä Tehtävänä oli selvittää koko kaupungin kannalta toimivin ja edullisin toimintamalli ruoka- ja siivouspalveluiden tuottamiseksi päivähoidolle. Työryhmä vertaili eri mallien vahvuuksia, ja heikkouksia. Toimintamalliksi valittiin monipalvelumalli, jossa päiväkodin ruoka- ja puhdistuspalvelut muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden. Molemmat osapuolet olivat sitä mieltä, että se mahdollistaa suurimmat kokonaistaloudelliset ja toiminnalliset hyödyt, päivähoidon aluejohtaja Elli Kalliomäki ja Tampereen Aterian asiakasvastaava Susanna Järvinen kertovat. Kokeilu käynnistyi vuoden alussa Pilottikokeilu käynnistyi tämän vuoden alussa Myllypuron, Kaupin ja Koiviston päiväkotien tiimeissä. Pilotissa on tarkoitus hioa toimintamalliin varmuutta, koska ensi vuonna se laajenee 33 päiväkotiin. Vuoden 2010 aikana mukaan liitetään loput päiväkodit, joissa työskentelee Tampereen Aterian henkilöstöä keittiössä, Järvinen valottaa. Muutos vähentää jonkin verran lähinnä määräaikaisten työntekijöiden toimia. Työvoimapulan vuoksi kaikkiin pilottipaikkoihin ei kuitenkaan ole saatu vakinaista henkilökuntaa, vaan toimia hoitavat määräaikaiset sijaiset. Järvinen toivookin, että ihmiset kiinnostuisivat monipalvelusta ja näkisivät sen tulevaisuuden työnä. Mopa on huomioitu peruspalkkauksessa, johon on tehty korotus. Kalliomäen mukaan on mahdollista, että joissakin yksiköissä kokeillaan tulevaisuudessa myös palvelujen kilpailuttamista ja ostamista muualta. Monipalvelumalliin siirtyminen on sujunut Länsi-Tesoman päiväkodissa hyvin. Kahvikupposen ääressä juttelevat leppoisasti päiväkodin johtaja Raija Wilkins (vas.), ruoka- ja puhdistuspalvelutyöntekijät Pia Ahola ja Marita Alhola sekä lastentarhanopettaja Elina Niemelä. Pia Ahola vaihtaa mopin välillä keittiövälineisiin. Hän sanoo työskentelevänsä mielellään keittiössä. kuminen ja selviytyminen uusista tehtävistä. Pilottityöryhmän vastuuhenkilöt Kalliomäki ja Järvinen pitävätkin tärkeänä henkilöstön tukemista työn uudelleensuunnittelun, työnmitoituksen ja uusien työvälineiden käyttöönoton ohella. Työntekijöitä on tavattu, ja heidän kanssaan on keskusteltu henkilökohtaisesti. On huomioitu heidän työhistoriansa ja elämänvaiheensa. Uuden työnkuvan ja -menetelmien käyttöönottamisessa uusia haasteita on pohdittu yhdessä työntekijöiden kanssa. On mietitty, millaista tukea ja koulutusta he tarvitsevat uudessa monipalvelutehtävässä. Ohjaus- ja seurantaryhmät kokoontuvat säännöllisesti tukemaan päätöksillään toimintaa. Uusi toimintatapa edellyttää uudenlaista osaamista. Tarvittaviin taitoihin on mahdollista saada työnantajan kautta oppisopimuskoulutusta. Tampereen Aterian nykyisille ruokapalveluvastaaville ja -työntekijöille ja Ateriaan siirtyville laitoshuoltajille järjestetään puhtaanapidon, hygienian, ruokapalvelun perustehtävien, erityisruokavalio-osaamisen ja asiakaspalvelun koulutusta. Se räätälöidään opiskelijan tarpeita vastaavaksi ja monipalvelumalliin sopivaksi. Ensimmäisen koulutusryhmä aloitti vuoden 2008 helmikuussa. 14

15 Työ monipuolistui Länsi-Tesoman päiväkoti on yksi monipalvelumallin pilottikohteista. Pia Ahola ja Marita Alhola huolehtivat nyt yhdessä siitä, että lasten nälkä pysyy loitolla ja paikat puhtaina. Uudet monipalvelutyöntekijät eivät juuri löydä työstään huonoja puolia. Kiirettä uudistus on tuonut, mutta työ on monipuolisempaa. Pidän työstä keittiössä. Maritan lomien ja koulutuspäivien aikana olen pelkästään siellä, ja minulle tulee sijainen, Ahola kertoo. Aikaisemmassa laitoshuoltajan toimessaan hän keskittyi ainoastaan siivoukseen. Keittiötyöntekijä Alholan vastuulla puolestaan oli vain keittiö. Länsi-Tesoman päiväkodin keittiössä tehdään aamu- ja välipalat, hoidetaan ruoanjakelu ja tiskit. Ruoka tulee Tesomajärven koululta. Kaksikon ammattitaito ja työkokemus siivittivät toimenkuvan ja töiden laajenemista. Aholalla on entuudestaan sekä suurtalouskokin että laitoshuoltajan koulutus. Alhola on tehnyt laitoshuoltajan töitä myös aikaisemmassa työpaikassa Haukiluoman päiväkodissa. Uudistusta oli siksi helppo lähteä toteuttamaan, hän myöntää. Alhola päätti kuitenkin lisäksi kartuttaa tietotaitopääomaansa ja käytti hyväkseen työnantajan tarjoamaa mahdollisuutta oppisopimuskoulutukseen. Niinpä hän opiskelee tänä vuonna kaksi päivää kuukaudessa Tampereen ammattioppilaitoksen monipalvelutyöntekijäkoulutuksessa. Ahola kiittää, että aloittamista helpottivat tuttu työpaikka ja tutut työtoverit. Hän arvelee, että niillä, jotka joutuvat vaihtamaan työpaikkaa, voi olla vaikeampaa. Ruoka- ja puhdistuspalvelujen yhdistäminen vähensi päiväkodista yhden laitoshuoltajan toimen, mutta muutti entisen keittiötyöntekijän työn kokoaikaiseksi. Toinen laitoshuoltajista jäi eläkkeelle, joten työpaikan vaihdoksiin ei jouduttu. Aloitus sujunut hyvin Päiväkodin johtaja Jaana Wilkins ja lastentarhanopettaja Elina Niemelä kertovat uudistuksen sujuneen päiväkodin näkökulmasta hyvin. Työn organisointi ja aikataulutus eivät ole tuoneet ongelmia lasten eikä henkilökunnan päivään. On varmasti yksiköitä, joissa toimintamallia haetaan ja mietitään esimerkiksi sitä, miten siivous ajoittuu. Meidän on ollut helppo aloittaa, kun on ollut tutut työntekijät. Yhteistyö on ollut helppoa, Wilkins pohtii. On uskallettu kysyä ja jutella puolin ja toisin. Muutoksen toteuttaminen vaatii avoimuutta, aktiivisuutta ja rohkeutta. Annamme palautetta päivittäin. En ole enää uusien monipalvelutyöntekijöiden esimies, mutta koen, että olemme yhä sama työyhteisö. Ruoka- ja puhdistuspalvelutyöntekijöillä on uudet, työtä helpottavat ja ergonomiset työvälineet. Myös työasut on uusittu. Nämä ovat mielestäni hyviä asioita, Wilkins toteaa. 15

16 Mitä teillä tehdään? TEKSTI RAIJA LINDELL KUVAT ARI JÄRVELÄ Tampereen suunnittelupalvelujen tukipalveluihin kuuluvasta tulostuspalvelusta saa monipuolisia ja laadukkaita tulostus- kopiointi- ja skannauspalveluita. Toimipiste monitoimikoneineen palvelee tilauksesta koko kaupunkiorganisaatiota ja myös yksityisiä asiakkaita. Graafiset operaattorit Pertti K. Kangas ja Katja Laiho palvelevat asiakkaita toimipisteessä, joka sijaitsee Palvelupiste Frenckellin yläpuolella 2. kerroksessa. 1. Millaiset laitteet teillä on käytössänne? Meillä on Xeroxin tulostin ja taittokone sekä skanneri, jotka ovat mustavalkoisia. Väriskanneri on Contex Crystal ja mustesuihkutulostin on HP:n, joka tuottaa myös väritulosteita. Lisäksi meillä on A4 ja A3 käytössä Toshiban monitoimilaite, joka myös taittaa ja nitoo A4 ja A5 kokoisia tuotteita. 2. Millaisia kopiota ja tulosteita teiltä saa? Xeroxin skanneri/tulostin yhdistelmällä voi kopioida ja tulostaa A4 A0 kokoisia mustavalkoisia kopiosarjoja ja myös taittaa tulosteet automaattisesti. Väriskannerin ja väritulostimen yhdistelmällä voidaan kopioida suurikokoista ja tarvittaessa vahvempaakin värillistä materiaalia. Lisäksi skannerillamme voidaan lukea materiaalia digitaaliseen muotoon. Voimme kuvan jatkokäsittelyssä mm. puhdistaa, oikaista, muuttaa kuvan mittakaavaa ja taltioida se eri tiedostoformaateissa esimerkiksi cd:lle tai dvd:lle. 3. Millaisia töitä te olette kopiolaitteillanne esimerkiksi tehneet? Meiltä voi tilata hyvin monipuolisia palveluja. Meiltä saa tulosteita asemakaavoista, katupiirustuksista ja virastokartoista. Olemme tehneet monen metrinkin pituisia ja 90 sentimetrin levyisiä mustavalkoisia tulosteita, esimerkiksi asemakaavoista tai Vuoreksen suunnitteluun liittyvistä arkkitehtien kilpailutehtävistä. Lisäksi voimme tehdä selästä niitattuja vihkoja. Väritulostimemme toistaa hyvin valokuvia, tosin valokuvapaperia emme käytä. Tulostimellamme voidaan kopioida myös suurikokoisia ja vahvasta värillisestä materiaalista tehtyjä tekstejä tai kuvia. 4. Voiko kopioitavan aineiston tuoda teille sähköisessä muodossa vaikkapa tikulla tai voiko sen lähettää teille sähköpostin liite- tiedostona? Meille voi tuoda tai lähettää myös sähköisiä aineistoja työstettäväksi. Tilausta tehdessä on tärkeää mainita kopioiden tai tulostustöiden määrä, laatu, väritoiveet sekä muut erityistoiveet esimerkiksi taitosta. Kopioitava tai skannattava materiaali on toimitettava joko postitse tai henkilökohtaisesti toimipisteeseen. 5. Kuka teiltä voi tilata tulostuspalveluita? Myymme palvelujamme sekä sisäisille että ulkoisille asiakkaille. Esimerkiksi kiinteistönvälitystoimistot käyttävät palvelujamme, ja yksityiset asiakkaat jotka tarvitsevat esimerkiksi asemakaavan tai katupiirustuksen. 6. Millaisella aikataululla teiltä saa tulosteen? Tulosteet tilataan sähköpostilla tai puhelimitse. Toimitamme sopimuksen mukaan tilauksen, tapauskohtaisesti tulostus voidaan tehdä hyvin nopeastikin. Myös tulosteiden määrä vaikuttaa aikatauluun. 7. Mitä kopiot maksavat? Hintamme ovat hyvin kilpailukykyisiä ja riippuen työstä, hinnasta voidaan neuvotella. Graafinen operaattori Katja Laiho käyttää mm. väriskanneria Tampereen suunnittelupalvelujen tulostuspalvelussa. Ison sähköleikkurin ääressä työtä viimeistelemässä graafinen operaattori Pertti K. Kangas. 16

17 TIESITKO? Hämeen museo avataan yleisölle vuonna 2010 Hämeen museo on suljettu ja odottanut remonttia vuodesta 1998 alkaen. Hämeen museon rakennus on Peter von Nottbeckin vuonna 1898 rakennuttama yksityispalatsi Milavida, jonka kaupunki osti 1900-luvun alussa. TEKSTI HEIKKI NÄREIKKÖ KUVAT ARI JÄRVELÄ N äsilinnassa sijaitsevan Hä- täydentää Tampereen teollisuushistorian museokokonaisuutta. Sen Hämeen museoseuran ja Dundertamassa remonttia vuodesta 1998 toimi on sitoutunut kaupungin, Se on ollut suljettu ja odotmeen museon näyttelyistä osa pyritään avaamaan yleisölle vuonna Museon näyttelyiden rakentaminen jatkuu vielä seuraavankin vuosikymmenen puolelle, jolloin koko museo kokoelmineen tarjotaan yleisön ihailtavaksi. Hämeen museon rakennus on Peter von Nottbeckin vuonna 1898 rakennuttama yksityispalatsi Milavida, jonka kaupunki osti 1900-luvun alussa. Museo tulee avautuessaan kertomaan von Nottbeckien ja eräiden muiden esimerkkien kautta Tampereen tehtailijoiden, säätyläisten ja porvariston elämästä. Näyttelyaineisto koostuu muun muassa huonekaluista, puvuista, aikakausien symboliesineistä, taideteoksista ja valokuvista, Tampereen kaupungin museotoimenjohtaja Toimi Jaatinen kertoo. Erityinen merkitys museotoimenjohtajan mukaan annetaan von Nottbeckeille ja heidän ajalleen. Näyttelyissä kerrotaan esimerkiksi von Nottbeckien yhteyksistä Pietariin ja muualle Eurooppaan. Tehtaanomistajien ja johtajien elämää esitellessään museo muut yksiköt, esimerkiksi Työväenmuseo Werstas ja Museokeskus Vapriikki, kertovat enemmän työntekijöistä ja tuotannosta. Tilaa tarjolla myös erityiskokoelmille Jaatinen sanoo, että näytteille asetetaan myös museon luonteeseen hyvin soveltuvia erityiskokoelmia esimerkiksi hopea- ja ryijykokoelma, 1990-luvun alussa suljetun koulumuseon kokoelmat, silmälasien historiaa ja silmälasimuotia esittelevä kokoelma sekä museossa 1920-luvulta alkaen ollut, lähes kaikkien tamperelaisten tuntema savupirtti. Neuvotteluja käydään myös kenraali Aaro Pajarin mitalikokoelman saamisesta museoon. Tämän kokoelman yhteydessä voidaan esitellä tamperelaisia toisessa maailmansodassa sekä tamperelaisten vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta kertovaa suojeluskuntien ja Lotta Svärd -järjestön esineistöä. Hämeen museon kehittämisessä otetaan huomioon myös Dunderbergin suvun merkittävää taide- ja esinekokoelmaa. Museobergin säätiön välisellä sopimuksella pitämään esillä Dunderbergin suvun kokoelmia. Haiharan museosäätiön kanssa tekemällään sopimuksella museotoimi on sitoutunut huolehtimaan myös Nukke- ja pukumuseon toiminnasta ja pitämään esillä säätiön kokoelmia. Hatanpään kartanosta luopumisen jälkeen kokoelmalle ei ole ollut pysyvää esittelypaikkaa. Museosäätiön kokoelmasta Hämeen museoon sijoitetaan Pukumuseon pukuja ja tyylihistoriallista aineistoa. Pääasiassa säätiön kokoelmiin perustuva Nukkemuseo sijoitetaan Vapriikkiin. Näyttelyjen lisäksi myös ohjelmaa Hämeen museo on Tampereen vanhin museo. Ajatus museon perustamisesta syntyi Helsingin yliopiston Hämäläis-Osakunnassa Hämeen museoseura perustettiin ajamaan hanketta 1907 ja museo avattiin yleisölle keväällä Hämeen museolla on tärkeä rooli myös kansallisessa museohistoriassa. Museo siirtyi museoseuralta kaupungin ylläpidettäväksi alkaen, Jaatinen kertoo. Näyttelyohjelmistoa täydentää yhteistyössä eri toimijoiden kanssa toteutettava ohjelmatarjonta, johon esimerkiksi von Nottbeckien aika tarjoaa Jaatisen mielestä erinomaiset mahdollisuudet. Tiloja käytetään myös niiden henkeen sopiviin juhlatilaisuuksiin. Museoon perustetaan myös kahvila. Museorakennuksen kunnostuskustannukset selviävät suunnitelmien valmistuttua. Hämeen museon kunnostamiseen on varauduttu sekä vuoden 2008 talousarviossa että vuoden 2009 taloussuunnitelmassa. Hanke sisältyy museotoimen tilajärjestelyihin, joihin on varattu tilakeskuksen talonrakennusohjelmassa vuosille yhteensä euroa. Merkittävä osa summasta kuluu museoiden keskusvaraston saneeraamiseen Ruskossa. Perusnäyttelyiden rakentamiskustannukset ovat noin euroa jakautuen vuosille Museon kävijätavoitteeksi on asetettu ihmistä vuodessa. 17

18 TUOKIOKUVIA Töihin omalla energialla Pitää laittaa pitkät kalsarit, Nässyltä voi puhaltaa kylmästi. Pyöräily on pukeutumislaji: talvella lisätään vaatteita, kesällä vähennetään. Ei sen kummempaa tekstiiliurheilua. Tarkistan vielä, että kypärä on tiukasti kiinni niin kuin mäkihyppäällä. Ja sitten vain hanaa. Kesärenkailla on kevyt polkea, talven nastat eivät enää rapise. Nautin menosta kuten aina. Nautin auringosta, tuulesta ja lumimyräkästäkin. Sade ei estä pyöräilyä, sitä vastaan on hyviä kaapuja ja huppuja. Ensimmäinen pysähdys on Särkänniemen valoissa. Autot kaahaavat alamäkeä kuin kiihdytysajoissa. Pakokaasu ja pöly käyvät kurkkuun. Melkein aistin, kuinka hiilidioksidi hiipii ilmakehään ja vanhojen dieseleiden pienhiukkaset verenkiertoon. Melkein jokaisessa autossa on vain kuski. Kaikilla on hysteerinen kiire seuraaviin punaisiin liikennevaloihin. Mustanlahden sataman kello käy perunoita, kuten tavallisesti. Vilkaisen omaani, hyvin ehdin. Satavuotiasta Tarjannetta valmistellaan kesän matkoihin. Purjehtisimmeko taas lomalla Vanhalla Rouvalla Virroille? Näsijärvi on ihan tyyni. Lokkiuros on aloittanut soidinmenot. Se keikistelee ja loiskuttaa vettä siivillään. Naaras arvioi näytöstä vierestä. Mitenkähän äijän käy? Aurinko paistaa jo melkein kuin kesällä, vaikka kello on vasta varttia vaille seitsemän. Olen seurannut jo useita vuosia isoa Amurin jänistä, joka liikkuu etenkin aamuvarhain. Missähän se nyt on? Kunhan ei vain olisi jäänyt auton alle. Minulla on maailman kaunein työmatka kotoa Koukkuniemeen! Rakastuin järvimaisemaan jo lapsena ja onneksi saan siitä annoksen pyöräillessäni työmatkat. Kaupunki ja maisemat tarjoavat mielenkiintoista nähtävää kaikkina vuoden- ja vuorokaudenaikoina. Pyöräilyyn on myös aivan selviä järkisyitä. Sehän kohentaa kiistatta kuntoa. Jos pyöräilyinto kasvaisi, säästettäisiin paitsi bensankulutuksessa, mutta myös sosiaali- ja terveysmenoissa varmasti miljoonia euroja vuodessa. Kaiken lisäksi pyörä on taajamissa kätevä ja nopea kulkuneuvo. Sinikka Valve Vilkku julkaisee henkilöstön kirjoittamia tuokiokuvia eri työpaikoilta. Jos sinulla on työyhteisöstäsi pieniä kertomuksia tai tarinoita, lähetä kirjoituksesi Vilkun toimitukseen viestintäyksikköön sisäisellä postilla tai sähköpostilla Ekotallaaja-laskuri arvio kulutuksen jäljet Moreeniassa on esillä turhakenäyttely, johon on koottu monenlaisia turhia tavaroita. Turhakkeiden joukkoon on päässyt esimerkiksi etualalla oleva keltainen banaanin kuljetuskotelo. VILLE SAHA Tiesitkö, kuinka suuret jäljet kulutuksesi jättää? Voit laskea kulutuksesi jäljen uudella, päivitetyllä Ekotallaaja-laskurilla. Ekotallaaja on tamperelainen internetlaskuri, jolla jokainen voi laskea oman ekologisen jalanjälkensä. Ekologinen jalanjälki on arvio siitä, kuinka suuri maa-alue tarvitaan tuottamaan henkilön vuoden kulutuksen tarvitsemat luonnonvarat ja palauttamaan siitä aiheutuneet päästöt ja jätteet takaisin luontoon. Ekotallaajassa on asumista, liikkumista, ravintoa, harrastuksia sekä tavaroiden ja palvelujen kulutusta koskevia vaihtoehto- tai monivalintakysymyksiä. Se laskee käyttäjän vastausten perusteella henkilökohtaisen ekologisen jalanjäljen koon ja kertoo käyttäjälle, mistä seikoista hänen jalanjälkensä jää. Ensimmäinen Ekotallaaja-laskuri on ollut kaupunkilaisten käytössä jo viitisen vuotta. Yli henkilöä on arvioinut ekologisen jalanjälkensä suositulla laskurilla. Nyt päivitetty versio vastaa kansainvälistä ekologisen jalanjäljen laskentamenetelmää, ja se on yhteneväinen viimeisimmän tamperelaisen ekologisen jalanjäljen laskennan kanssa. Päivityksen yhteydessä kysymyksiä on uudistettu vastaamaan paremmin tamperelaisten arkipäivää. Uusi Ekotallaaja-laskuri löytyy netistä 18

19 Suunnittelujaosto matkasi Euroopan Mainhattanille TEKSTI JA KUVAT HEIKKI NÄREIKKÖ Tampereen kaupungin suunnittelujaosto teki huhtikuun lopussa opintomatkan Saksan Frankfurtiin (Frankfurt am Main). Matkallaan kiireinen suunnittelujaosto pohti mahdollisia muutoksia viime vuoden alussa käyttöön otettuihin pormestari- sekä tilaaja tuottaja-malleihin. Töidensä keskellä jaosto toki ehti tutustua myös itse kaupunkiin ja kuulemaan sen virkamiesten terveisiä. Erityisiä vierailukohteita olivat Frankfurtin messut ja vanhakaupunki restaurointeineen. Anja Kontturi saksalais-suomalaisesta Kauppakamarista kertoo, että Frankfurt ei ole tunnettu maailmalla ensisijaisesti turistirysänä. Maine rahamaailman, tulevaisuuteen orientoituneen teollisuuden ja kansainvälisen kaupan keskuksena on sitäkin vahvempi. Jalusta Frankfurtin nykyisyydelle luotiin jo 1000-luvun molemmin puolin. Vuosituhannen alussa kylvettiin myös ensimmäiset siemenet, joista kaupunki on kasvanut Saksan vilkkaimmaksi messu- ja kongressikaupungiksi. Kaupungin vaurauden takana oli jo silloin kansainvälisyys. Asialla olivat muun muassa juutalaiset pankkiirit ja kauppiaat. Ensimmäinen maininta Frankfur- tin messuilta tai markkinoilta on vuodelta Jo silloin myös turkkilaiset, armenialaiset, venäläiset, unkarilaiset ja italialaiset olivat värittämässä kaupungin elämää. Frankfurt ei ole Saksan suurin kaupunki, mutta Kontturin mielestä maan avoimin ja edelleenkin kosmopoliittisin. Kaupungin liki asukkaasta 26 prosenttia on nytkin syntyjään muita kuin saksalaisia. Arvata saattaa, että Frankfurt on yksi Saksan vanhimpia kaupunkeja ja aikoinaan monien keisarien suosikki. Frankfurtin vahvaa asemaa pankkien ja pörssimeklarien mekkana tukee myös se, että kaupunki on Euroopan keskuspankin kotipaikka. Suurimmat nähtävyydet ovat pankkikeskuksen pilvenpiirtäjät Commerzbankin talo (299 metriä) ja Messeturm (257 metriä). Pankkien keskellä sijaitsee myös taivasta hipova Maintower, jonka näköalatasolta voi ihailla Taunusvuoristoa. Viime vuoden lopulla kaupungissa oli kymmenkunta yli 150 metristä rakennusta ja lisää on tekeillä. Hyvät yhteydet Frankfurtin menestyksen takeena ovat olleet ja ovat hyvät liikenneyhteydet. Paitsi että Main virtaa läpi kaupungin, Rheinillekään ei ole montaa kymmentä kilometriä. Kaupungin lentokenttä, 12 kilometriä keskustasta, on matkustajamäärällä mitattuna Euroopan kolmanneksi vilkkain. Lisäksi kenttä sijaitsee Euroopan vilkkaimpiin lukeutuvan moottoritieristeyksen välittömässä läheisyydessä. Frankfurtin päärautatieasema puolestaan on yksi Euroopan tärkeimmistä rautatieliikenteen solmukohdista ja liikennemäärältään maan toiseksi suuriin rautatieasema. Frankfurtin ja sen ympäristön paikallisliikenteen rungon muodostaa yli 300 kilometrinen Reinin-Mainin S-Bahn -raideliikenneverkosto. Suunnittelujaoston vierailemalla messualueella on tilaa kaikkiaan neliötä. Näyttelyille hallitilaa löytyy neliötä. Messutapahtumia on vuosittain sata, joista 16 kansainvälisesti johtavia tapahtumia. Näytteilleasettajista liki 70 ja messuvieraista liki 40 prosenttia tulee Saksan ulkopuolelta. Keskellä kaupunkia sijaitsevalla alueella on parkkitilaa autolle. Alueelle pääsee sujuvasti myös raideliikenteen avulla jopa jalan. Vaikka ensimmäisen maailmansodan pommitukset tuhosivat suurimman osan Frankfurtia, jotain jäi ja jotain on myös kunnostettu. Frankfurtin pienoismallista erottaa modernien pilvenpiirtäjien keskittymät. Korkeimamt nähtävyydet ovat pankkikeskuksen pilvenpiirtäjät. Tämä rakennus edustaa messualueen modernia toimistotilaa. Frankfurtin vanhan kaupungin hallintokeskustakin on saneerattu näyttäväksi. 19

20 Kuntokaratekurssi houkutteli liikkumaan TEKSTI JA KUVAT TERO SOINI Tampereen kaupungin liikuntapalvelut ja Tampereen Karateseura Seigokan ry kantoivat yhdessä kortensa kekoon kaupungin työntekijöiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Henkilöstölle tarjottiin mahdollisuutta osallistua kaksi kuukautta kestävälle kuntokaratekurssille. Kurssille halunneiden määrä yllätti järjestäjät ja valitettavasti läheskään kaikki ilmoittautuneet eivät mahtuneet mukaan. Kurssille pääsi mukaan 35 henkilöä. Kuntokaratekurssin tavoitteena on parantaa ihmisten työssä jaksamista, kehon tunte- musta, koordinaatiota, peruskuntoa sekä notkeutta. Samalla karate tulee tutuksi turvallisena urheilulajina ja mahdolliset ennakkoluulot itsepuolustuslajia kohtaan hälvenevät. Myös karaten vähemmän tunnetut henkiset arvot, kuten toisen ihmisen ja elämän kunnioittaminen sekä oman nöyryyden löytäminen, tulevat esiin. Kurssille osallistujista 95 prosenttia oli vuotiaita naisia. Treenejä oli 2 kertaa viikossa puolitoista tuntia. Valmentajina olivat seuran pitkäaikaiset opettajat ja heitä avustivat apuohjaaja. Treeni sisälsi alkujumpan, lajiosuuden, loppujumpan ja venyttelyn. Alkujumpan aikana lämmiteltiin mm. nivelet ja nostettiin sykettä, jotta hiki saatiin pintaan. Lajiosuus koostui karaten perustekniikasta ja sovellustekniikasta. Perustekniikasta karatekat oppivat karaten yleisimmät peruspotkut, -lyönnit ja -torjunnat. Opittuja tekniikoita kokeiltiin myös sovellettuna parin kanssa. Loppujumpassa tehtiin kehoa kokonaisvaltaisesti vahvistavia lihaskuntoliikkeitä. Venyttely on tärkeä osa lajia ja harjoituksen viimeinen osio pyhitettiinkin tälle. Venyttelyn aikana sykkeet pääsivät laskemaan ja olo rauhoittumaan, joten treenin jälkeen oli mukava lähteä kohti pukuhuonetta. Kurssilla painotettiin harjoittelua oman kyvyn ja kunnon mukaan, jotta jokainen sai parhaan hyödyn treenistä. Opettajien mukaan kurssilaisten asenne ja harjoittelumotivaatio olivat kohdallaan ja peräänantamattomuus oli rautainen. Kurssi päättyi diplomien jakoon sekä kurssijuhlaan. Uusi kuntokaratekurssi järjestetään kaupungin työntekijöille syksyllä, mikäli halukkuutta vielä löytyy. Lisätietoa Karateseura Seigokan ry:stä löytyy osoitteesta Vappujuhlatamineissaan kuvatut Timjamit sepittivät Putte- Kalle-jääkarhun seikkailujen viimeisen osuuden. Satua lukemassa Leena Mäkinen. Päiväkotilapset sepittivät sadun Putte-Kalle-jääkarhusta TEKSTI RAIJA LINDEL KUVA ARI JÄRVELÄ Putte-Kalle-jääkarhu seikkailee tamperelaisten päiväkotilasten sepittämässä tarinassa, josta kehkeytyi lopulta oikea satukirja. Myös satukirjan kuvituksesta tarinan tiimellyksessä ovat huolehtineet lapset. Putte-Kalle seikkailee -jatkokertomuksen päähenkilö, valkoinen jääkarhu Putte-Kalle rakentaa talon ja perustaa perheen, seikkailee Särkänniemessä, ruokailee Näsinneulassa, ui Yyterissä ja lopulta muuttaa Pohjoisnavalle. Sadusta ei puutu jännitystä eikä hurjia käänteitä; 5 6-vuotiaat lapset ovat antaneet mielikuvituksensa laukata. Lapsia on sadutettu Marskin alueen päiväkodeissa eli Iltatuulessa, Orimuksessa, Linnainmaalla ja Leinolassa ja Vehmaisissa. Oman satukirjan sepittäminen liittyy Luova, leikkivä lapsi -projektiin. Marskin alueen päiväkotien työryhmä päätti osallistua projektiin tekemällä oman satukirjan. Putte-Kalle-satukirjoja jaettiin toukokuun lopulla alueen päiväkotien käyttöön Marskin kalliolla järjestetyssä juhlassa. Projekti on lisännyt päiväkotien yhteistyötä, kiittelevät Minna Salonen ja Liisa Alavainio, joka erityisesti keskittyi lasten saduttamiseen Linnainmaan päiväkodissa. Tarina sai alkunsa Vehmaisten päiväkodista. Kirjan aihe oli vapaa, joten lapset keksivät itse päähenkilön ja tarina lähti siitä elämään. Lapset pitävät saduttamisesta. He jaksavat kuunnella omia tuotoksiaan yhä uudelleen ja uudelleen, kertoo Leena Mäkinen Linnainmaan päiväkodista, josta satukirjan tekemiseen osallistui Timjamien ryhmä. Myös kirjan kansikuva on peräisin Timjameilta, 5-vuotiaan Tanja Oksasen taiteilema. 20

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa Maahanmuuttajille suunnattu tukimateriaali työturvallisuuskorttikoulutukseen/ Luonnos/ KK Tavastia / Tiina Alhainen Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa s. 7 Yhteinen työpaikka tarkoittaa, että

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä

Lisätiedot

Työpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille

Työpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille Työpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille Mitä on osaaminen ja osaamisen kehittäminen työssä? Työpaikoilla eletään jatkuvassa muutoksessa. Asiakkaiden tarpeet muuttuvat ja työpaikalla

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 1 Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ Porvoo 2011 - Borgå 2011 N = 1273 Sukupuoli 100 % 90 % 80 % 81 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 18 % 10 % 0 % mies nainen Ikäryhmä

Lisätiedot

Osaaminen ja työhyvinvointi järjestötyössä

Osaaminen ja työhyvinvointi järjestötyössä Osaaminen ja työhyvinvointi järjestötyössä Heidi Ristolainen 2016 Opintokeskus Sivis 2016 Esittely Kerro lyhyesti, kuka olet ja mistä tulet. Millaisia ajatuksia sana työhyvinvointi sinussa herättää? Orientaatio

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Arja Haapakorpi 30.3.2009 KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI OPPIMISVERKOSTOTAPAAMISTEN ARVIOINTIRAPORTTI - Monikulttuurinen

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1

17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1 17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1 TYÖN JA PERHEEN YHTEENSOVITTAMISEN VERKKOAIVORIIHI Esitys on osa Työterveyslaitoksen koordinoimaa Sosiaali- ja terveysministeriön Työ ja perhe-elämä -ohjelmaa. Marja Etunimi

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

PÄIVÄKOTI LOIKKELIININ LAATU- KÄSIKIRJA

PÄIVÄKOTI LOIKKELIININ LAATU- KÄSIKIRJA PÄIVÄKOTI LOIKKELIININ LAATU- KÄSIKIRJA PÄIVÄKOTI TIPITII OY PÄIVÄHOIDON LAADUNVARMISTUS 1.Lapsi Turvallisuus Lapsella on hyvät kasvun ja kehityksen edellytykset kodinomaisessa päiväkodissamme. Kasvatusympäristömme

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

Viestimme maakunnasta LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA

Viestimme maakunnasta LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA Viestimme maakunnasta LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA Uusi maakunta on meidän työpaikkamme Maakuntauudistuksen kautta noin 9000 pohjalaisen uusi työpaikka on Pohjanmaan maakunta

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen esiopetuksessa Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen

Lisätiedot

Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä

Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä Työhyvinvointikyselyn tulosten käsittely ja hyvinvointisuunnitelman laatiminen työyksikön hyvinvointipajassa Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä Lapin sairaanhoitopiirin työhyvinvointisyke

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus

Ammatillinen koulutus Ammatillinen koulutus pähkinänkuoressa AMMA projekti, 2005. Ammatillinen koulutus maahanmuuttajille. YLIOPISTOT 4-7 vuotta Suomen koulutusjärjestelmä AMMATTIKORKEA- KOULUT, 4 vuotta Suomessa kaikki käyvät

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen 28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?

Lisätiedot

Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti. Henkilökunnan osallistuminen, osa 3.

Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti. Henkilökunnan osallistuminen, osa 3. Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti Henkilökunnan osallistuminen, osa 3. Henkilökunnan kommentit toimintamallin uudistamisen tavoitteisiin ja muihin päälinjauksiin Loorassa e-lomake

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen oppimisen

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

Valtiokonttorin Kaiku-työhyvinvointipalvelut & Valtion henkilöstöpalvelut tukenanne organisaatioiden muutostilanteissa

Valtiokonttorin Kaiku-työhyvinvointipalvelut & Valtion henkilöstöpalvelut tukenanne organisaatioiden muutostilanteissa Valtiokonttorin Kaiku-työhyvinvointipalvelut & Valtion henkilöstöpalvelut tukenanne organisaatioiden muutostilanteissa TORI-henkilöstöfoorumi 19.12.2012 Liisa Virolainen, Kaiku-työhyvivointipalvelut Riitta

Lisätiedot

TTK kouluttaa. www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut

TTK kouluttaa. www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut TTK kouluttaa www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut Päivi Rauramo 2010 Ristiriidoista ratkaisuihin Koulutuksessa perehdytään ristiriitojen syntyyn ja ihmisten erilaisuuteen, ristiriitatilanteissa

Lisätiedot

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Mitä on ehkäisevä päihdetyö? Ehkäisevä päihdetyö edistää päihteettömiä elintapoja, vähentää ja ehkäisee päihdehaittoja

Lisätiedot

huoltajasi vastaukset käyttäjätunnusten perusteella. Vastauksesi eivät kuitenkaan tule esimerkiksi opettajiesi tai huoltajiesi tietoon.

huoltajasi vastaukset käyttäjätunnusten perusteella. Vastauksesi eivät kuitenkaan tule esimerkiksi opettajiesi tai huoltajiesi tietoon. ETUSIVU Kouluterveyskysely 2017 Olet osallistumassa Kouluterveyskyselyyn. Tutkimuksesta vastaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Lomakkeessa kysytään terveyteen, hyvinvointiin ja koulunkäyntiin liittyviä

Lisätiedot

CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla

CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla http://smallbiztrends.com/2011/09/workshifting-changingway-we-work.html Kiinko Tulevaisuuden kaupunki - työ - asuminen - liikkuvuus 6.2.2014

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

Ammatillisuus opintokeskustyössä -työpaja. Mikä meitä työssämme haastaa

Ammatillisuus opintokeskustyössä -työpaja. Mikä meitä työssämme haastaa Muistio koulutuksesta 1 / 5 Aika: 18.11.2015, klo 12.30-15 Paikka: Kulttuuritalo, Helsinki Koulutus: Opintokeskuspäivä Läsnä: Opintokeskustyöntekijöitä 15 osallistujaa Vetäjä: Inka Ukkola, TJS Opintokeskus

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta SUUNNITELMATYÖN TILANNEKATSAUS 03.05.07/ Mari Mikkola Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

KÄYTÖSSÄOLEVAT DOKUMENTOINTI MENETELMÄT VALOKUVATAAN

KÄYTÖSSÄOLEVAT DOKUMENTOINTI MENETELMÄT VALOKUVATAAN KÄYTÖSSÄOLEVAT DOKUMENTOINTI MENETELMÄT VALOKUVATAAN Kuvataan lasten toimintaa Kamerat tutuiksi kaikille taideprojektissa Muissa päivän tilanteissa kuvattu connected day Annantalo-projektissa henkilökunta

Lisätiedot

Osallisuus matkalla Lapin maakuntaan & uudessa maakunnassa. Lapin maakuntauudistuksen esivalmistelun ajatelmia Huhtikuu 2017

Osallisuus matkalla Lapin maakuntaan & uudessa maakunnassa. Lapin maakuntauudistuksen esivalmistelun ajatelmia Huhtikuu 2017 Osallisuus matkalla Lapin maakuntaan & uudessa maakunnassa Lapin maakuntauudistuksen esivalmistelun ajatelmia Huhtikuu 2017 Maakuntauudistuksella luodaan maahamme nykyaikainen ja kustannustehokas, kaikkia

Lisätiedot

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko ETÄTYÖN EDISTÄMINEN Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä Mari Raininko Tutkimuksen taustaa Etätyöstä ja sen hyödyistä puhuttu paljon, mutta hyödyntäminen ei ole toteutunut odotetulla tavalla

Lisätiedot

Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla. TPY:n symposium 27.5.2014

Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla. TPY:n symposium 27.5.2014 Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla TPY:n symposium 27.5.2014 OIVA - Ohjauksen interventioilla vaikuttavuutta läpäisyn tehostamiseen 1.9.2013-31.12.2014 OIVA on osa Opetushallituksen

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin usein kysytyt kysymykset

Työhyvinvoinnin usein kysytyt kysymykset Hyvällä fiiliksellä homma toimii paljon paremmin! Työhyvinvoinnin usein kysytyt kysymykset Elina Ravantti, Venla Räisänen ja Eeva-Marja Lee Työterveyslaitos 2014 1 Tietopaketti työhyvinvoinnista Apaja-projektissa

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Kouluterveydenhuolto. Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala. Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa

Kouluterveydenhuolto. Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala. Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa Kouluterveydenhuolto Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa Oppilaiden terveyden edistäminen sekä terveen kasvun, kehityksen

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat: Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden

Lisätiedot

Osuva-kysely Timo Sinervo

Osuva-kysely Timo Sinervo Osuva-kysely Timo Sinervo Timo Sinervo 1 Kunnat ja organisaatiot Kunta Vastaajat Jyväskylä 977 Eksote 1065 Länsi-Pohja 65 Akseli 59 Laihia-Vähäkyrö 52 Kaksineuvoinen 33 Terveystalo 31 Jyväskylän hoivapalv.

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Seinäjoen perusopetus Arviointikysely syksy 2012 JOHTAJUUS. Piia Seppälä Seinäjoen perusopetuksen arviointityö

Seinäjoen perusopetus Arviointikysely syksy 2012 JOHTAJUUS. Piia Seppälä Seinäjoen perusopetuksen arviointityö Seinäjoen perusopetus Arviointikysely syksy 2012 JOHTAJUUS Piia Seppälä Seinäjoen perusopetuksen arviointityö Koulut vastaajaryhmittäin Yleistä Kysely toteutettiin syysloman jälkeisillä kolmella viikolla.

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen

Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen Tuija Metso Oppilaan parhaaksi yhteistä huolenpitoa Helsinki Vanhempien barometri 2007 Suomen Vanhempainliiton kysely vanhemmille kouluhyvinvoinnista

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Tavoitteet Tämä diaesitys ohjaa työpaikkaa luomaan työpaikalle yhteiset pelisäännöt eli yhteiset toimintatavat. Yhteiset toimintatavat parantavat yhteishenkeä

Lisätiedot

Klaarin kehittämishanke

Klaarin kehittämishanke Työpaja 10.10.2014 Klaarin kehittämishanke Klaarin suunnat Kysely verkostoille syyskuussa 2014 lasten ja nuorten parissa toimiville Vastaajamäärät: 248 suomenkielinen 23 ruotsinkielinen 271 yhteensä Vastaajat

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Kun nuori tulee töihin

Kun nuori tulee töihin Kun nuori tulee töihin Tämän oppaan tarkoituksena on toimia käsikirjana pk-yrityksen työllistäessä nuoren henkilön. Mukaan on koottu muistilista työnantajalle perehdytyksen tueksi. Vastaavasti mukana on

Lisätiedot

HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIIT- TYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PERUSKOULUSSA

HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIIT- TYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PERUSKOULUSSA HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIIT- TYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PERUSKOULUSSA HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA Toimintasuunnitelma on lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmä

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Byströmin nuorten palvelut ja työpajatoiminta - askelia matkan varrella. Anneli Koistinen

Byströmin nuorten palvelut ja työpajatoiminta - askelia matkan varrella. Anneli Koistinen Byströmin nuorten palvelut ja työpajatoiminta - askelia matkan varrella Anneli Koistinen 15.9.2015 nuorten työpajatoiminnan vakinaistaminen v. 2003 nuorten työpajakeskus, päätös 2010, valmistui 2013 Byströmin

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTUTKIMUS 2017 Parikkalan kunta. Jani Listenmaa, Hanna Aho

HENKILÖSTÖTUTKIMUS 2017 Parikkalan kunta. Jani Listenmaa, Hanna Aho HENKILÖSTÖTUTKIMUS 2017 Parikkalan kunta Jani Listenmaa, Hanna Aho Yleistä tutkimuksesta Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa Parikkalan kunnan henkilöstön hyvinvointia ja jaksamista, työyhteisön tilaa

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Nuoret journalistit -tutkimus Nuoret journalistit -tutkimuksessa kiinnostuksen kohteena ovat journalismin uudet sukupolvet. Millainen on tulevien

Lisätiedot

Työpaja: Verkostoituminen Liikkuvissa kouluissa älä tee kaikkea yksin

Työpaja: Verkostoituminen Liikkuvissa kouluissa älä tee kaikkea yksin Työpaja: Verkostoituminen Liikkuvissa kouluissa älä tee kaikkea yksin Jukka Karvinen, Liikkuva koulu Ville Laivamaa, Lappeen koulun rehtori (aluerehtori) TYÖPAJAN KUVAUS: Koulujen välisen vuorovaikutuksen

Lisätiedot

HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9

HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9 HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9 Suomenkielinen koulutusjaosto 17.9.2013 HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PERUS-

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla

Lisätiedot

Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali. LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja

Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali. LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja Mikä on työpaikkavalmentaja? Sirpa Paukkeri-Reyes, Silta työhön projekti (STM) 2014 Työpaikkavalmentaja? Kun työpaikalle tulee

Lisätiedot

lokakuu tiedote Laita viesti osoitteeseen info@espoonvapaaehtoisverkosto.fi kuukauden viimeisenä perjantaina.

lokakuu tiedote Laita viesti osoitteeseen info@espoonvapaaehtoisverkosto.fi kuukauden viimeisenä perjantaina. lokakuu tiedote Jos Sinulla on tiedotettavaa: kirjoita teksti suoraan sähköpostin viestiosaan, viestin pituus enintään 600 merkkiä, ei erikoismerkkejä ( VERSAALIA, kursiivia, lihavointeja, väriä yms.),

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

TIEDOTE KIRKONKYLÄN KOULUN OPPILAIDEN HUOLTAJILLE LUKUVUONNA

TIEDOTE KIRKONKYLÄN KOULUN OPPILAIDEN HUOLTAJILLE LUKUVUONNA KIRKONKYLÄN KOULUN TIEDOTE LUKUVUODELLE 2017-2018 TIEDOTE KIRKONKYLÄN KOULUN OPPILAIDEN HUOLTAJILLE LUKUVUONNA 2017-2018 KOULUN TYÖAIKA alkaa päättyy Syyslukukausi ti 15.8.2017 pe 22.12.2017 Kevätlukukausi

Lisätiedot

Asiakaspalvelutilanne-kysely 6.-11.10.2014

Asiakaspalvelutilanne-kysely 6.-11.10.2014 2014 Asiakaspalvelutilanne-kysely 6.-11.10.2014 Nokian kaupunginkirjasto Raportin kokosi Päivi Kari Raportti 6.11.2014 Nokian kaupunginkirjaston asiakaspalvelutilanne-kysely: Millaista asiakaspalvelua

Lisätiedot

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin?

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin? TYÖPAIKKAHAASTATTELU Voit käyttää tätä työpaikkahaastattelun käsikirjoitusta apuna haastattelutilanteessa. Tulosta käsikirjoitus ja tee omia merkintöjä ennen haastattelua, sen kuluessa ja haastattelun

Lisätiedot

Vuokratyöntekijätutkimus 2014

Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Reilusti kohti tulevaisuuden työelämää seminaari 7.10.2014 Vastaajia 5552 Pekka Harjunkoski Tutkimuksen tausta Kuudes valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus Tiedonkeruu

Lisätiedot

Lastenkirjastotyö ammattina - Kyselytutkimus Etelä-Savon kirjastoihin

Lastenkirjastotyö ammattina - Kyselytutkimus Etelä-Savon kirjastoihin Lastenkirjastotyö ammattina - Kyselytutkimus Etelä-Savon kirjastoihin ANU LAUKKANEN TOENPERÄN KIRJASTO/ JUVAN KIRJASTO Pohjaa opinnäytetyön toteuttamiselle theseus.fi --> Oulun ammattikorkeakoulu --> Kirjasto-

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

SENIORIKAHVILA TOIMINTA KAAMASEN KYLÄSSÄ. Riitta Sipola-Kellokumpu 28.1.2013 Inarin kunta Kotihoito

SENIORIKAHVILA TOIMINTA KAAMASEN KYLÄSSÄ. Riitta Sipola-Kellokumpu 28.1.2013 Inarin kunta Kotihoito SENIORIKAHVILA TOIMINTA KAAMASEN KYLÄSSÄ Riitta Sipola-Kellokumpu 28.1.2013 Inarin kunta Kotihoito Kaamanen Kaamasen kylään on Ivalosta matkaa noin 70 km. Kylässä asuu vajaa 200 kuntalaista, joista ikäihmisiä

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Työhyvinvointia arjessa Päivi Husman, teemajohtaja Työhön osallistuminen ja kestävä työura Työterveyslaitos Työhyvinvointi tehdään arjessa yhdessä Työkykyä, terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

Monitoimijaisena yhteistyönä alueen lasten ja nuorten kanssa toimivien eri ammattiryhmien, kolmannen sektorin tahojen sekä nuorten kanssa

Monitoimijaisena yhteistyönä alueen lasten ja nuorten kanssa toimivien eri ammattiryhmien, kolmannen sektorin tahojen sekä nuorten kanssa Monitoimijaisena yhteistyönä alueen lasten ja nuorten kanssa toimivien eri ammattiryhmien, kolmannen sektorin tahojen sekä nuorten kanssa 1 Aluksi esittäytymiskierros ja nimilista kiertämään Valintojen

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma. Klaukkalan avoin päiväkoti 2012-2013

Varhaiskasvatussuunnitelma. Klaukkalan avoin päiväkoti 2012-2013 Varhaiskasvatussuunnitelma Klaukkalan avoin päiväkoti 2012-2013 1. AVOIMEN VARHAISKASVATUKSEN PALVELUT Avoimet varhaiskasvatuspalvelut kunnassa on jaettu kolmeen päätaajamaan kirkonkylään, Rajamäkeen ja

Lisätiedot

ekulkuri Verkko-opetus tukea tarvitsevien oppilaiden apuna

ekulkuri Verkko-opetus tukea tarvitsevien oppilaiden apuna ekulkuri Verkko-opetus tukea tarvitsevien oppilaiden apuna Opetushallituksen oppimisympäristöjen kehittämishanke 2013-2014 Etäkoulu Kulkuri, Turun normaalikoulu ja Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

Johtajuuden uudet haasteet

Johtajuuden uudet haasteet Johtajuuden uudet haasteet Diakoniatyöntekijöiden neuvottelupäivät 28.9.2011 Oulu Riitta Helosvuori Sisältöalueet Muuttuvat toiminta-alueet Muutosjohtaminen - diakonaatti - työyhteisön hengellisyyden hoitaminen

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Arkitodellisuus ja muutosten hallinta Varkauden kaupunki tukipalvelut

Arkitodellisuus ja muutosten hallinta Varkauden kaupunki tukipalvelut Arkitodellisuus ja muutosten hallinta Varkauden kaupunki tukipalvelut Varkauden kaupunki Tukipalvelut Varkauden kaupungin tukipalvelut on perustettu 1.5.2014 Tukipalveluista laadittiin selvitys, jonka

Lisätiedot

Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä

Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä Pauli Forma Työelämäpalvelujen johtaja, Keva 11.9.2014 Työkykyä 18 22 25 28 31 34 37 40 43 46 49 52 55 58 61 64 67 Ikärakenteet julkisella ja yksityisellä sektorilla

Lisätiedot

NUORTEN LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMINEN PORISSA

NUORTEN LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMINEN PORISSA NUORTEN LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMINEN PORISSA Kuninkaanhaan koulun liikenneturvallisuuskysely 2014 Yhteenveto oppilaiden vastauksista ja ajatuksista www.ts.fi 1/11 Leena-Maria Törmälä, Ramboll Finland

Lisätiedot

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Olen kokenut etätyön hyväksi työskentelytavaksi Saan etätyöpäivän aikana pääosin tehtyä suunnittelemani työt Ohjeistus etätyön tekemiseen on ollut riittävää

Lisätiedot

MITEN TEET AIKAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ JA MITEN VASTAAT NIIHIN?

MITEN TEET AIKAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ JA MITEN VASTAAT NIIHIN? MITEN TEET AIKAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ JA MITEN VASTAAT NIIHIN? 1. MILLOIN? KOSKA? 2. MIHIN AIKAAN? 3. MINÄ PÄIVÄNÄ? 4. MILLÄ VIIKOLLA? 5. MISSÄ KUUSSA? 6. MINÄ VUONNA? 7. MILLÄ VUOSIKYMMENELLÄ? 8. MILLÄ

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

Palveluverkkotyöryhmä. Viestintä

Palveluverkkotyöryhmä. Viestintä + Palveluverkkotyöryhmä Viestintä + Sisältö n Ymmärrämmekö sidosryhmiä? n Ymmärretäänkö meitä? n Mistä sidosryhmät saavat tietoa palveluverkkoasioista ja keneltä? n Mikä voi mennä pieleen jos viestintävastuu

Lisätiedot

Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA

Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA 2014 Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA Kun koulu loppuu -tutkimuksen toteutus Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää yläkoululaisten ja lukiolaisten tulevaisuuden suunnitelmia,

Lisätiedot