LARSMO LUOTO KAPTENS DETALJPLAN KAPTENSIN ASEMAKAAVA DETALJPLANEBESKRIVNING, UTKAST ASEMAKAAVASELOSTUS, LUONNOS

Transkriptio

1 LARSMO LUOTO KAPTENS DETALJPLAN KAPTENSIN ASEMAKAAVA DETALJPLANEBESKRIVNING, UTKAST ASEMAKAAVASELOSTUS, LUONNOS

2 LARSMO KOMMUN LUODON KUNTA KAPTENS DETALJPLAN KAPTENSIN ASEMAKAAVA DETALJPLANEBESKRIVNING Detaljplanen gäller det ca 24,3 ha stora område på Kaptens benämnda område i Bosund. På planeområdets sydostligaste del finns en gällande detaljplan för industriområdet från På planeområdets nordvästligaste del finns en gällande detaljplan från Ändring av detaljplanen gäller Bosund norra industriområde kvarter med därtill anslutande skyddgrönområde och gatuområde. I tillägg gäller ändring av detaljplanen kvarter 43 och därtill anslutande vägområde som ingår i detaljplan för Larsmo Bosund. Detaljplanen gäller fastigheterna: 7:47, 7:48, 7:93, 8:100, 8:129, 8:146, 8:148, 8:160, 8:169, 8:201, 8:212, 8:223, 8:224, 8:234, 8:235, 8:259, 8:32, 8:36, 8;47, 8:99, 34:1, 37:1, 46:0, 48:0, 50:1, 50:2, 59:0, 70:0 samt delar av fastigheterna: 7:120, 7:167, 7:87, 34:20, 36:2, 37:17, 895:2:10 och SMF. 876:2. Genom detaljplanen bildas kvarter 43, 103, 104, , delar av kvarter 127 och 128 jämte anslutande trafik-, gatu-, rekreations-, vatten- och specialområden. Detaljplanebeskrivningen rör detaljplanen som Larsmo kommunfullmäktige godkänt den ASEMAKAAVASELOSTUS Asemakaavan muutos koskee noin 24,3 hehtaarin kokoista aluetta Kaptens-nimellä kutsutulla alueella Bosundissa. Kaava-alueen kaakkoisosassa on voimassa oleva teollisuusalueen asemakaava vuodelta Alueen luoteisosassa on voimassa oleva Bosundin asemakaava vuodelta Asemakaavan muutos koskee Bosundin pohjoisen teollisuusalueen kortteleita sekä niihin liittyviä suojaviher- ja katualueita. Lisäksi asemakaavan muutos koskee Bosundin asemakaava asemakaavan korttelia 43 sekä siihen liittyvää tiealuetta. Asemakaava koskee kiinteistöjä 7:47, 7:48, 7:93, 8:100, 8:129, 8:146, 8:148, 8:160, 8:169, 8:201, 8:212, 8:223, 8:224, 8:234, 8:235, 8:259, 8:32, 8:36, 8;47, 8:99, 34:1, 37:1, 46:0, 48:0, 50:1, 50:2, 59:0, 70:0 sekä osia kiinteistöistä 7:120, 7:167, 7:87, 34:20, 36:2, 37:17, 895:2:10 ja SMF. 876:2. Asemakaavalla muodostuvat korttelit 43, 103, 104, , osia kortteleista 127 ja 128, sekä niihin liittyvät liikenne-, katu-, virkistys-, vesi- ja erityisalueet. Asemakaavaselostus koskee Luodon kunnanvaltuuston hyväksymää asemakaavaa. Planeområdets läge och namn Det ca 24,31 hektar stora detaljplaneområdet varav landområde ca 23,28 hektar är beläget i Larsmo, Bosund, strax norr om LV 749 mellan Jakobstad och Karleby. Området ligger i centrum av Bosund. Detaljplanens gränser enligt pärmbild. Den ändrade och utvidgade detaljplanens namn är Kaptens detaljplan. Asemakaava-alueen sijainti ja nimi Noin 24,31 hehtaarin suuruinen asemakaava-alue sijaitsee Luodossa Bosundin kylässä maantie 749 pohjoispuolella. Maa-aluetta kaava-alueesta on noin 23,28 hehtaaria. Alue sijaitsee Bosundin keskuksessa. Asemakaava-alueen rajaus on esitetty kansikuvassa. Asemakaavan ja sen muutoksen nimi on Kaptensin asemakaava. 2

3 Planens utarbetare Planen utarbetas av Arkitekt Ab Rajaniemi och som ansvarig person fungerar tekn.dr., arkitekt SAFA Juho Rajaniemi. Byggnadsingenjör AnneMo Kaitfors fungerar som planerare. Som Larsmo kommuns ansvarsperson fungerar markanvändningsingenjör Thomas Käldström. Kaavan laatija Kaavan laatija on Arkkitehti Oy Rajaniemi, jossa vastaavana henkilönä toimii tekn.tri. arkkitehti SAFA Juho Rajaniemi. Kaavasuunnittelijana toimii rakennusinsinööri AnneMo Kaitfors. Luodon kunnan vastuuhenkilönä toimii maankäyttöinsinööri Tomas Käldström. 3

4 INNEHÅLLSFÖRTECKNING SISÄLLYSLUETTELO 1. SAMMANDRAG 1.1 Detaljplanens skeden 1.2 Detaljplanen 1.3 Genomförande av detaljplanen 1. TIIVISTELMÄ 1.1 Asemakaavan vaiheet 1.2 Asemakaava 1.3 Asemakaavan toteutus 2. UTGÅNGSPUNKTER 2.1 Utredning om förhållandena på planområdet Allmän redogörelse Naturomgivningen Bebyggd miljö Kommunalteknik Markägoförhållanden Områdets byggnadshistoria 2.2 Planeringssituation Riksomfattande målsättningar för områdesanvändning Landskapsplan Generalplan Tidigare detaljplan Planer, beslut och utredningar som rör planområdet 2. LÄHTÖKOHDAT 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Tekniset verkostot Maanomistus Alueen rakennushistoria 2.2 Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet Maakuntakaava Yleiskaava Aiemmat asemakaavat Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset 3. OLIKA SKEDEN I PLANERINGEN 3.1 Behovet av detaljplanering och detaljplaneändring 3.2 Planeringstart och beslut 4

5 3.3. Deltagande och samråd Intressenter Anmälan om anhängiggörande Deltagande och samarbete Myndighetssamarbete 3.4 Mål för detaljplaneändring Allmänna mål Utgångsmaterialets givna mål Planutarbetarens kvalitativa syften 3. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen suunnittelun tarve 3.2 Suunnittelun käynnistäminen 3.3. Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireilletulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö 3.4 Asemakaavan tavoitteet Yleiset tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kaavoittajan laadulliset tavoitteet 4. REDOGÖRELSE FÖR DETALJPLANEN 4.1 Planens struktur 4.2 Målsättningarnas uppfyllande 4.3 Planens konsekvenser 4.4 Planbeteckningar och -bestämmelser 4.5 Namn 4. ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Kaavan rakenne 4.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen 4.3 Kaavan vaikutukset 4.4 Kaavamerkinnät ja -määräykset 4.5 Nimistö 5. GENOMFÖRANDE AV DETALJPLANEN 5.1 Genomförande och tidsschema 5. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 5.1 Toteuttaminen ja ajoitus 5

6 BILAGOR Bilaga 1. Detaljplanens uppföljningsblankett (ej med i utkastskede) Bilaga 2. Program för deltagande och bedömning Bilaga 3. Naturinventering Bilaga 4. Byggnadsdokumentering Bilaga 5. Kartor över kommunalteknik LIITTEET Liite 1. Asemakaavan seurantalomake (ei luonnosvaiheessa) Liite 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 3. Luontoselvitys (ruotsinkielinen) Liite 4. Rakennusdokumentointi Litte 5. Kartta kunnallistekniikasta 6

7 1. SAMMANDRAG TIIVISTELMÄ 1.1 Detaljplanens skeden En idéskiss utarbetades 2013 i samband med uppgörande av Murmästar detaljplan. Idéskissen ligger som grund för utarbetandet för Kaptens detaljplan beslöt planeringssektionen påbörja planering av Kaptens detaljplan beslöt planeringssektionen anta Arkitekt Ab Rajaniemi som konsult för utarbetare av detaljplanen. Programmet för deltagande och bedömning var framlagt till påseende under tiden Kaavoitusprosessin vaiheet Vuonna 2013 Murmästarin asemakaavan laadinnan yhteydessä alueelle suunniteltiin ideaskissi, joka toimii myös Kaptensin asemakaavan pohjana suunnittelujaos päätti aloittaa Kaptensin asemakaavan laatimisen suunnittelujaos valitsi Arkkitehti Oy Rajaniemen kaavan laatijaksi. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä Detaljplanen Det ca 24,31 hektar stora detaljplaneområdet varav landområde ca 23,28 hektar är beläget i centrum av Bosund, Larsmo. Genom detaljplanen fås ca 15 nya bostadstomter, varav sex är i privat ägo och nio i kommunal ägo. I detaljplanen anvisas redan 24 bebyggda bostadtomter. I detaljplanen anvisas ytterligare tre bebyggda industritomter, samt en bebyggd tomt för allmänna byggnader. 1.2 Asemakaava Noin 24,31 hehtaarin suuruinen asemakaava-alue sijaitsee Luodossa Bosundin kylän keskuksessa. Maaaluetta kaava-alueesta on noin 23,28 hehtaaria. Alue sijaitsee Bosundin keskustassa. Asemakaavalla muodostetaan noin 15 uutta asuintonttia, joista kuusi on yksityisessä omistuksessa ja yhdeksän kunnan omistuksessa. Asemakaavassa osoitetaan yhteensä 24 asuintonttia. Lisäksi asemakaavassa osoitetaan kolme jo rakennettua teollisuustonttia sekä yksi jo rakennettu yleisten rakennusten tontti. 1.3 Genomförande av detaljplanen För genomförandet av detaljplanen står både den privata och offentliga sektorn. Kommunen bygger gator och kommunalteknik på planområdet. Genomförande av planen förutsätter att nödvändiga markanvändningsavtal och servitutsavtal ingåtts. Gatuområdena övergår i kommunens ägo utan ersättning i enlighet med MarkByggL 94 på de områden som hör till detaljplanens utvidgning. Planens genomförande kan tänkas börja år

8 1.3 Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavan toteuttamisesta vastaavat sekä yksityinen että julkinen sektori. Kunta rakentaa kadut ja kunnallistekniikan alueelle. Kaavan toteuttaminen edellyttää tarvittavien maankäyttösopimusten ja rasitesopimusten solmimista. Asemakaavan laajennusalueella katualueet siirtyvät kunnan omistukseen MRL 94 :n säätämällä tavalla. Asemakaavan toteutuksen odotetaan alkavan vuonna

9 2. UTGÅNGSPUNKTER LÄHTÖKOHDAT 2.1 Utredning om förhållandena på planområdet Allmän redogörelse Området är till stor del bebyggd miljö. Området är relativt kuperat med höjdskillnader på 0-14 m. På planeområdet finns ca 90 invånare och ca 4 arbetsplatser på industriområdet som finns på den östra delen av planeområdet. En hall för frivilliga brandkåren finns intill industrierna. Öster om planeområdet fortsätter industriområdet. I planeringen har kommunens baskarta använts. Baskartan är uppgjord av FM-international Ab genom stereokartering. Flygfotografering Koordinatsystem GK 23, höjdsystem N60. Baskartan är kompletterad år 2016 och godkänd den Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Asemakaava-alue on pääosin rakennettua ympäristöä. Alue on suhteellisen mäkistä ja korkeuserot ovat tasolla 0-14 m. Kaava-alueella käytetään kunnan pohjakarttaa. Sen on laatinut FM-international Ab stereokartoituksen avulla. Alue on ilmakuvattu , koordinaatistojärjestelmä on GK23 ja korkeusjärjestelmä N60. Pohjakarttaa on täydennetty vuonna 2016 ja se on hyväksytty Naturomgivningen För planeområdet har utarbetats en naturinventering under sommaren 2012 av FM biolog Mattias Kanckos från Essnature, bilaga 3. Största delen av de obebyggda områdena på planområdet består av gammal åker- eller ängmark som beskogats. I trädskiktet förekommer nu ca 50-åriga björkar samt mycket rikligt med aspar. Det obebyggda området längs LV 749 består av ca 80-årig eller ännu äldre tallskog med stort inslag av gran i trädskiktet samt även lite björk och gråal. Skogsområdet väster om industriområdet som i naturinventeringen anges som gammal tallskog har till största del avverkats sedan naturinventeringen utfördes. På detaljplaneområdet påträffades lite spillning av flygekorre vid naturinventeringen. Spillning hittades endast i tallskogen längs LV 749 och i tallskogen väster om industriområdet som avverkats sedan naturinventeringen gjordes. Spillning av flygekorre påträffades under enstaka granar och mängden var mycket liten. Inget hålträd eller risbo återfannas i området, och enligt naturinventeringen kan man anse att observationen av flygekorre i detta specifika fall inte behöver beaktas i samband med detaljplanering av området då observationen av flygekorren tolkades på så vis att det är frågan om ett område som flygekorren endast tillfälligt vistas i och då spillningen dessutom påträffades mycket nära befintliga egnahemshus i området behöver man inte beakta förekomsten av flygekorren på något speciellt vis. Tillräckligt med barrträd borde ändå sparas på och emellan egnahemshustomterna så att flygekorren även i fortsättningen kan använda området vid förflyttning. Enligt naturinventeringen är områdets betydelse för den biologiska mångfalden rätt liten i och med att största delen av området består av redan bebyggda områden och inga enhetliga större värdefulla skogsområden förekommer på området. I naturinventeringen påpekas, att även om Hermassundet och de sjöar som står i förbindelse med sundet inte hör till naturinventeringen, bör man i samband med uppgörandet av detaljplanen för området beakta att själva Hermassundet är en mycket viktig fågelsjö som bör bevaras. Man bör sträva till att inte göra alltför stora ingrepp i strandområdet som skadar sjöns betydelse för fågellivet. 9

10 2.1.2 Luonnonympäristö FM, biologi Mattias Kanckos Essnaturesta on tehnyt alueelle luontoinventoinnin kesällä 2012, ks. liite 3. Suurin osa kaava-alueen rakentamattomasta alueesta on peltoa tai metsittynyttä niittyä. Puusto on nyt noin 50-vuotiasta koivua ja haapaa. Maantie 749:n viereisellä alueella on noin 80-vuotiasta tai vielä vanhempaa mäntypuustoa sekä lisäksi paljon kuusia ja myös vähän koivuja ja harmaaleppiä. Teollisuusalueen länsipuolella olevalta metsäalueelta, jossa luontoinventoinnissa kerrotaan olevan vanhaa mäntymetsää, on sittemmin suurin osa puustosta kaadettu. Kaava-alueelta löydettiin luontoinventoinnin yhteydessä hieman liito-oravan jätöksiä. Niitä löytyi ainoastaan maantie 749 viereisestä mäntymetsästä sekä teollisuusalueen länsipuolen mäntymetsästä, joka on siis kaadettu luontoinventoinnin laatimisen jälkeen. Jätöksiä löytyi yksittäisten kuusia alapuolelta ja niiden määrä oli erittäin vähäinen. Liito-oravan koloja tai pesiä ei tavattu alueelta, ja luontoinventoinnin mukaan liito-oravahavaintoja ei tässä erityisessä tapauksessa tarvitse ottaa huomioon alueen asemakaavoituksessa, sillä havainnot tulkittiin siten, että liito-orava on oleskellut alueella vain tilapäisesti ja liitooravaesiintymää ei tarvitse ottaa suunnittelussa mitenkään erityisesti huomioon. Kuitenkin olisi syytä jättää tarpeeksi havupuustoa omakotitalotonttien välille, jotta liito-orava voisi jatkossakin liikkua alueella. Luontoinventoinnin mukaan alueen merkitys biologiselle monimuotoisuudelle on pieni ottaen huomioon, että suurin osa alueesta on jo rakennettu ja että mitään suurempia yhtenäisiä ja arvokkaita metsäalueita ei alueella ole. Luontoinventoinnissa painotettiin, että vaikka Hermassundet ja siihen yhteydessä olevat järvet eivät kuuluneetkaan luontoselvitykseen, pitää asemakaavan laatimisen yhteydessä ottaa huomioon se, että Hermassundet on erittäin tärkeä lintujärvi, jota pitää suojella. Siksi pitää pyrkiä siihen, että rantaalueelle ei osoiteta liikaa toimintaa, joka vahingoittaa järven merkitystä linnustolle Bebyggd miljö En stor del av området är bebyggt. På området finns ca 24 egnahemshus, fyra industribyggnader och byggnad för frivilliga brandkåren. I huvudsak är de befintliga byggnaderna på området låga trä- eller tegelhus. En byggnadsdokumentering gjordes i april 2013 och som kompletterades i februari 2016, bilaga 4. Kaptensbacken klassas som värdefull kulturmiljö på landskaps- eller regional nivå i Österbottens landskapsplan I Bosund delgeneralplan, godkänd , anvisas ett skyddsobjekt på Kaptensbacken. På området finns inga registrerade fornminnen Rakennettu ympäristö Suuri osa alueesta on rakennettu. Alueella on 24 omakotitaloa, neljä teollisuusrakennusta ja yksi vapaapalokunnan rakennus. Olemassa olevat rakennukset ovat pääsääntöisesti matalia puu- tai tiilitaloja. Alueella on tehty rakennusdokumentointi huhtikuussa 2013 ja sitä on täydennetty helmikuussa 2016, ks. liite 4. Kaptensbacken luokitellaan Pohjanmaan maakuntakaavassa maakunnallisesti tai seudullisesti arvokkaaksi kulttuuriympäristöksi. Bosundin osayleiskaavassa, joka on hyväksytty , osoitetaan yksi suojelukohde Kaptensbackenilla. Kaava-alueella ei ole muinaismuistoja Kommunalteknik Kommunaltekniken är utbyggd på största delen av området. Larsmo kommun kommer att påbörja planeringen och utvidgningen av avloppsnätet då detaljplanen vunnit laga kraft. En 20 kvs luftelledning sträcker sig genom planeområdet, men dras om som markledning vid förverkligande av detaljplanen. Kartor över kommunalteknik, bilaga 5. 10

11 2.1.4 Tekniset verkostot Suurimmalla osalla aluetta on kunnallistekniikka. Luodon kunta tulee käynnistämään alueen viemäriverkoston laajennuksen suunnittelun, kun asemakaava on lainvoimainen. Kaava-alueen halki kulkee 20 kv:n ilmajohto, joka upotetaan maan alle kaava-alueen toteuttamisen yhteydessä. Kunnallistekniset kartat ovat liitteessä Markägoförhållanden Området är till största del i privat ägo. Larsmo kommun äger betydande delar av området. Under detaljplaneprocessen har Larsmo kommun köpt två markområden godkände kommunstyrelsen ett markköp på 2150 m² av Atle Svenfelt godkände kommunstyrelsen ett markköp på 3,55 ha av Henrik Svenfelts dödsbo. Efter markköpen innehar Larsmo kommun knappt 30 % av detaljplaneområdet Maanomistus Alue on suurimmaksi osaksi yksityisessä omistuksessa. Luodon kunnalla on alueella merkittäviä maanomistuksia. Asemakaavoitusprosessin aikana Luodon kunta on ostanut kaksi maa-aluetta kunnanhallitus hyväksyi 2150 m 2 :n kokoisen alueen oston Atle Svenfeltiltä kunnanhallitus hyväksyi 3,55 hehtaarin kokoisen alueen oston Henrik Svenfeltin kuolinpesältä Områdets byggnadshistoria Kaptens bebyggdes redan på 1700-talet. Kaptens ursprungliga gårdsgrupp fanns då ca 300 m längre österut från nuvarande stället. Men under stora ofreden brändes allt ner och efter freden byggdes gårdsgruppen upp igen där den nu är belägen. Närheten till havet var viktigt då det tillverkades båtar i alla gårdar. Kaptensbacken är ett högt beläget område ca 10 m ovan havsytan och klassas som värdefull kulturmiljö på landskaps- eller regional nivå i Österbottens landskapsplan Kaptensbacken är liten gårdsgrupp som består av tre välbehållna gårdar från 1720-, och 1860-talet. Under utarbetande av detaljplanen granskades sju byggnader närmare: 1. Områdets äldsta hus, Smänas/framstu (tomt 1 i kvarter 148, bild 1). Den östra delen, Smänas, är byggd på 1720-talet och den västra delen, framstu, är tillbyggd efter 1850 enligt Fredrik Björkskog. Byggnaden har kulturhistoriska värden trots att huset ändrats under tidens lopp, bl.a. har fönstren bytts ut mot nya. 2. Till gården hör en sädesbod (tomt 1 i kvarter 148, bild 2) troligtvis uppförd samtidigt som Smänas byggdes. Sädesboden är väl hållen och placerad på en högt belägen synlig plats. 3. Gården som kallas Jannisas (tomt 2 i kvarter 148, bild 3) byggdes enligt Fredrik Björkskog Byggnaden var ursprungligen längre, men har kortats av. Byggnaden har fått nya fönster, men har i övrigt behållit den urspungliga karaktären relativt bra. Till gården hör även tidstypiska uthus som dock är i dåligt skick. 4. Gården som kallas Svennas nystugo (tomt 4 i kvarter 148, bild 4) byggdes enligt Fredrik Björkskog Huset är tillbyggt och fönster har bytts ut, men har kulturhistoriska värden. 5. Till gården hör en sädesbod (tomt 4 i kvarter 148, bild 5) uppförd samtidigt som Svennas nystugo. Sädesboden är väl hållen. 6. Huset som kallas Mattas (tomt 13 i kvarter 148, bild 6) byggdes enligt Fredrik Björkskog Huset byggdes till och höjdes upp Huset har byggts om och ändrats i flera etapper att dess ursprungliga värde på detta sätt minskats. 11

12 7. Huset (tomt 4 i kvarter 152, bild 7) är enligt ägaren Svenfelt Atle byggt på 1930-talet. Huset är timrat Alueen rakennushistoria Kaptens rakennettiin jo 1700-luvulla. Kaptensin alkuperäinen taloryhmä sijaitsi noin 300 metriä nykyisestä paikastaan itään. Isovihan aikana vuosina kaikki rakennukset poltettiin ja rauhan jälkeen talot rakennettiin uudelleen nykyiselle paikalleen. Meren läheisyys oli tärkeää, koska kaikilla pihoilla rakennettiin veneitä. Kaptensbacken sijaitsee noin 10 metriä merenpinnan yläpuolella, ja se on luokiteltu Pohjanmaan maakuntakaavassa maakunnallisesti tai seudullisesti arvokkaaksi kulttuuriympäristöksi. Kaptensbacken on pieni talorykelmä, joka muodostuu kolmesta 1720-, ja 1860-luvuilla rakennetusta talosta. Asemakaavatyön aikana tarkasteltiin lähemmin seuraavia seitsemää rakennusta: 1. Alueen vanhin rakennus Smänas/framstu (kortteli 148 / tontti 1, kuva 1). Fredrik Björkskogin mukaan itäosa, Smänas, on rakennettu 1720-luvulla ja länsiosa, framstu, vuoden 1850 jälkeen. Rakennuksella on kulttuurihistoriallista arvoa huolimatta siitä, että taloa on muutettu aikojen kuluessa, muun muassa ikkunat on uusittu. 2. Talon vieressä on aitta (kortteli 148 / tontti 1, kuva 2), joka on luultavasti rakennettu yhtäaikaa Smänasin kanssa. Aitta on hyvin säilynyt ja se sijaitsee korkealla ja näkyvällä paikalla. 3. Jannisas -nimellä kutsuttu talo (kortteli 148 / tontti 2, kuva 3) on Fredrik Björkskogin mukaan rakennettu vuonna Rakennus oli alun perin pidempi, mutta sitä on jossain vaiheessa lyhennetty. RAkennuksen ikkunat on uusittu, mutta yleisesti ottaen rakennus on säilyttänyt alkuperäisen ilmeensä varsin hyvin. Taloon kuuluu myös rakennusajankohdalle tyypillinen ulkorakennus, joka on kuitenkin huonokuntoinen. 4. Svennas nystugo -nimellä kutsuttu talo (kortteli 148 / tontti 4, kuva 4) on Fredrik Björkskogin mukaan rakennettu vuonna Rakennusta on myöhemmin laajennettu ja sen ikkunat on vaihdettu, mutta sillä on kulttuurihistoriallista arvoa. 5. Talon vieressä on aitta (kortteli 148 / tontti 4, kuva 5), joka on rakennettu samanaikaisesti Svennas nystugon kanssa. Aitta on säilynyt hyvin. 6. Mattas -nimellä kutsuttu talo (kortteli 148 / tontti 13, kuva 6) on Fredrik Björkskogin mukaan rakennettu vuonna Rakennusta on laajennettu ja korotettu vuonna Taloa on myös korjattu ja muutettu useaan otteeseen ja sen alkuperäisyysarvo on samalla vähentynyt. 7. Talo korttelin 152 tontilla 4 (kuva 7) on omistajansa Svenfelt Atlen mukaan rakennettu 1930-luvulla. Talo on hirsirakenteinen. 12

13 Bild 1. Smänas/framstu. Den östra delen, Smänas, är byggd på 1720-talet och den västra delen, framstu, är tillbyggd efter 1850 Kuva 1. Smänas/framstu. Itäosa Smänäs on rakennettu 1720-luvulla ja länsiosa framstu on laajennettu vuoden 1850 jälkeen. 13

14 Bild 2. Sädesbod intill Smänas/framstu Kuva 2. Smänas/framstun aittarakennus. 14

15 Bild 3. Jannisas, byggd Kuva 3. Jannisas, rakennettu1867. Bild 4. Svennas nystugo byggdes enligt Fredrik Björkskog 1859 Kuva 4. Svennas nystugo, Fredrik Björkskogin mukaan rakennettu

16 Bild 5. Sädesbod intill Svennas nystugo Kuva 5. Svennas nystugon aittarakennus. 16

17 Bild 6. Mattas, byggdes 1880 och tillbyggt på 1950-talet. Kuva 6. Mattas, rakennettu 1880 ja laajennettu 1950-luvulla. 17

18 Bild 7. Timrat hus byggt på 1930-talet. Kuva luvulla rakennettu hirsirakennus. 2.2 Planeringssituation Riksomfattande målsättningar för områdesanvändning Enligt Markanvändnings- och bygglagen 24 skall de statliga myndigheterna i sin verksamhet beakta de riksomfattande målen för områdesanvändningen, främja möjligheterna att uppnå dem och bedöma vilka konsekvenser myndigheternas åtgärder har för regionstrukturen och områdesanvändningen. Vid planering på landskapsnivå och annan områdesplanering skall de riksomfattande målen för områdesanvändningen beaktas så att möjligheterna att uppnå dem främjas. De riksomfattande målen för områdesanvändningen utgör en del av markanvändnings- och bygglagens system för planering av områdesanvändningen. I de riksomfattande särskilda målen nämns bland annat: Vid planeringen av områdesanvändningen skall man sörja för ett tillräckligt utbud av tomtmark för byggandet av bostäder och arbetsplatser. I samband med planeringen av områdesanvändningen får nya märkbara områden för bostäder, arbetsplatser och serviceverksamhet inte placeras utanför den befintliga samhällsstrukturen. I samband med planeringen av områdesanvändningen skall utnyttjandet av det befintliga byggnadsbeståndet främjas samt skapas förutsättningar för en god tätortsbild. Vid utvecklandet av tätorter skall man se till att grönområdena bildar enhetliga helheter. Vid områdesanvändningen skall tillräckliga områden reserveras för nätverk för fotgängare och cyklister, och nätverkens kontinuitet, säkerhet och kvalitet skall främjas. 18

19 Vid områdesanvändningen skall områden med översvämningsrisk i enlighet med myndigheternas utredningar beaktas och en bekämpning av riskerna i anslutning till översvämning eftersträvas. Vid planeringen av områdesanvändningen skall nybyggande inte placeras i områden med översvämningsrisk. Bördiga och enhetliga åkrar skall inte utan särskilda skäl tas i bruk för tätortsfunktioner, inte heller skall värdefulla och vidsträckta skogsområden spjälkas upp till följd av annan områdesanvändning. Inom områdesanvändningen skall olägenheter i form av buller, vibration och luftföroreningar förebyggas och befintliga olägenheter skall om möjligt minimeras. Nya bostadsområden och andra verksamheter som är bullerkänsliga skall inte placeras i bullerområden, om man inte kan garantera att bullerbekämpningen är tillräcklig. 2.2 Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan (24 ) valtion viranomaisten tulee toiminnassaan ottaa huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, edistää niiden toteuttamista ja arvioida toimenpiteidensä vaikutuksia aluerakenteen ja alueiden käytön kannalta. Maakunnan suunnittelussa ja muussa alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslainsäädännön mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Valtakunnallisten alueidenkäytön tavoitteiden erityistavoitteissa määrätään muun muassa seuraavaa: Alueidenkäytön suunnittelulla on huolehdittava, että asunto- ja työpaikkarakentamiseen on tarjolla riittävästi tonttimaata. Alueiden käytön suunnittelussa uusia huomattavia asuin-, työpaikka- tai palvelutoimintoja ei tule sijoittaa irralleen olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta. Alueidenkäytön suunnittelussa on edistettävä olemassa olevan rakennuskannan hyödyntämistä sekä luotava edellytykset hyvälle taajamakuvalle. Taajamia kehitettäessä on huolehdittava siitä, että viheralueista muodostuu yhtenäisiä kokonaisuuksia. Alueidenkäytössä on varattava riittävät alueet jalankulun ja pyöräilyn verkostoja varten sekä edistettävä verkostojen jatkuvuutta, turvallisuutta ja laatua. Alueidenkäytössä on otettava huomioon viranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaara-alueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät riskit. Alueidenkäytön suunnittelussa uutta rakentamista ei tule sijoittaa tulvavaara-alueille. Ilman erityisiä perusteita ei hyviä ja yhtenäisiä peltoalueita tule ottaa taajamatoimintojen käyttöön eikä hyviä ja laajoja metsätalousalueita pirstoa muulla maankäytöllä. Alueidenkäytössä on ehkäistävä melusta, tärinästä ja ilman epäpuhtauksista aiheutuvaa haittaa ja pyrittävä vähentämään jo olemassa olevia haittoja. Uusia asuinalueita tai muita melulle herkkiä toimintoja ei tule sijoittaa melualueille varmistamatta riittävää meluntorjuntaa Landskapsplan I Österbottens landskapsplan 2030, fastställd av miljöministeriet , anges området som bebyggt område och som serviceby (beteckningen at-1) vilket innebär ett viktigt bycentrum som är stark till sin 19

20 verksamhetsbas och viktig med tanke på regionstrukturen eller omgivningen. Vid mera detaljerad planering bör byacentrumets ställning stärkas genom att behoven beträffande boende, primärproduktion och övrig näringsverksamhet sammanjämkas. Nybyggnation bör placeras fördelaktigt med tanke på service, samhällsteknik och miljön. Vid planering av markandvändning och byggande bör bevarande av områdets kulturhistoriska och landskapsmässiga särdrag främjas. Byggande bör anpassas till bymiljön. I landskapsplanen finns beteckningen t både väster om och öster om beteckningen at-1 (Gammelhagens industriområde respektive Bosunds industriområde). Med beteckningen t anges regionalt betydande industriområden. Området är beläget inom ett område med turistattraktioner (mv-9, Jakobstadsregionen). Med beteckningen anges områden som är attraktiva med tanke på turismen. I landskapsplanen har en cykelled och en riktgivande friluftsled norrut anvisats längs den regionala vägen och detaljplanområdets västra kant. Längs med den regionala vägen har också en datakommunikationsförbindelse och från Bosund ett överföringsavlopp till Jakobstad anvisats. Väster och öster om detaljplanområdet finns områden som är särskilt viktiga med tanke på naturens mångfald (luo), glosjöar och flador i den inre skärgården i Karleby och Larsmo. Kaptensbacken klassas som värdefull kulturmiljö på landskaps- eller regional nivå i landskapsplanen. Landskapsplanen har uppdaterats med etapplandskapsplaner. Etapplandskapsplan 1 gäller kommersiell service och fastställdes av miljöministeriet Etapplandskapsplan 2 gäller förnybara energiformer, speciellt vindkraft, och fastställdes av miljöministeriet Landskapsstyrelsen beslöt av påbörja beredning av Österbottens landskapsplan Programmet för deltagande och bedömning var framlagt Målsättningen är att ett planutkast ska vara framlagt hösten 2017 och ett planförslag hösten 2018, så att landskapsfullmäktige kan godkänna planen i slutet av år 2018 eller i början av år I samband med arbetet med landskapsplanen inventerade Österbottens förbund sommaren 2015 de på landskapsnivå värdefulla kulturlandskapsområdena. På basen av inventeringen anses Kaptensbacken fortsatt vara en värdefull miljö på landskapsnivå. Inga fornminnen visas i landskapsplanen Maakuntakaava Ympäristöministeriön vahvistamassa Pohjanmaan maakuntakaava 2030:ssä alue on osoitettu rakennetuksi alueeksi sekä palvelukyläksi, (merkintä at-1) tarkoittaen toimintapohjaltaan vahvoja ja aluerakenteen tai ympäristötekijöiden kannalta tärkeitä kyläkeskuksia. Yksityiskohtaisessa suunnittelussa kyläkeskuksen asemaa tulee vahvistaa sovittamalla yhteen asumisen, alkutuotannon ja muun elinkeinotoiminnan tarpeet. Uudisrakentaminen tulee sijoittaa palvelujen, yhdyskuntatekniikan ja ympäristön kannalta edullisesti. Rakentamista ei tule osoittaa tulvaherkille alueille. Maankäytön suunnittelussa ja rakentamisessa tulee edistää alueen kulttuurihistoriallisten ja maisemallisten ominaispiirteiden säilymistä. Rakentaminen tulee sopeuttaa kyläympäristöön. Maakuntakaavassa on at-1 merkinnän molemmin puolin, sekä lännessä että idässä, merkintä t (Gammelhagenin ja Bosundin teollisuusalueet). Merkinnällä t osoitetaan seudullisesti merkittävät teollisuusalueet. Osa kaava-alueesta kuuluu Pohjanmaan maakuntakaavassa luontomatkailulle merkittyyn osaan (mv-9 Pietarsaaren seutu) Merkinnällä esitetään luontoturismin kannalta houkuttelevia alueita. Maakuntakaavassa on kaava-alueen läntisessä osassa maantien suuntainen pyöräreitti sekä ohjeellinen ulkoilureitti pohjoiseen. Maantien vartta kulkee myös tietoliikenneyhteys ja Bosundista Pietarsaareen menevä siirtoviemäri. Asemakaava-alueesta itään ja länteen sijaitsee alueita, jotka ovat erityisen tärkeitä luonnon monimuotoisuuden kannalta (luo-merkintä) mm. Kokkolan ja Luodon sisäsaariston fladoja ja kluuveja. 20

21 Kaptensbackan alue on määritelty maakunnallisesti tai seudullisesti arvokkaaksi kulttuuriympäristöksi maakuntakaavassa. Maakuntakaavaa on päivitetty vaihemaakuntakaavoilla. Vaihemaakuntakaava 1:n koski kaupallisia palveluita, ja ympäristöministeriö vahvisti sen Vaihemaakuntakaava 2 koski uusiutuvia energiamuotoja, erityisesti tuulivoimaa, ja ympäristöministeriä vahvisti sen Maakuntahallitus päätti Pohjanmaan maakuntakaavan 2040 laatimisesta Osallistumis- ja arviointisuunnitelma hyväksyttiin maakuntahallituksessa Tavoitteena on, että kaavaluonnos olisi esillä syksyllä 2017 ja kaavaehdotus syksyllä 2018, jotta maakuntavaltuusto voisi hyväksyä kaavan vuoden 2018 lopussa tai vuoden 2019 alussa. Maakuntakaavatyön yhteydessä Pohjanmaan liitto inventoi kesällä 2015 maakunnallisesti merkittävät kulttuurimaisema-alueet. Inventoinnin perusteella Kaptensbackan alue kuuluu edelleen maakunnallisesti arvokkaisiin ympäristöihin. Maakuntakaavassa ei ole osoitettu alueelle muinaismuistoja. Bild 8. Del ur Österbottens landskapsplan Kuva 8. Ote Pohjanmaan maakuntakaavasta

22 2.2.3 Generalplan Den västra delen av detaljplaneområdet ingår i Bosund delgeneralplan som godkändes av kommunfullmäktige På området begränsat av den blå streckade linjen på bild 9 (del ur Bosund delgeneralplan) finns tidigare av kommunfullmäktige godkänd delgeneralplan som dock är utan rättsverkan. I delgeneralplanen anvisas områden för fristående småhus, jord-, och skogsbruksdominerat område, område för icke miljöstörande industri och vattenområde. I delgeneralplanen anvisas ett skyddsobjekt på Kaptensbacken Yleiskaava Osa asemakaava-alueesta kuuluu voimassa olevaan kunnanvaltuuston hyväksymään Bosundin osayleiskaavaan. Kuvassa 9 (ote Bosundin osayleiskaavasta) sinisellä katkoviivalla rajatulla alueella sijaitsee kunnanvaltuuston aiemmin hyväksymä osayleiskaava, jolla ei ole oikeusvaikutuksia. Osayleiskaavassa osoitetaan erillispientaloalueita, maa- ja metsätalousalueita, vesialue sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia teollisuusalueita sekä vesialueita. Osayleiskaavassa on osoitettu suojeltavaksi yksi Kaptensbackalla sijaitseva kohde. Bild 9. Del ur Bosund delgeneralplan, godkänd Kuva 9. Ote Bosundin osayleiskaavasta, hyväksytty

23 2.2.4 Tidigare detaljplan På planeområdets sydostligaste del finns en detaljplan för industriområdet från 1985 (ca 4,1 ha, bild 10). På planeområdets nordvästligaste del finns en detaljplan från 1990 som omfattar kvarter 43 och vägområde (ca 0,3 ha, bild 11). I norr angränsar detaljplanen till Murmästar detaljplan som godkändes I öster angränsar detaljplanen till detaljplan för Bosund industriområde godkänd Aiemmat asemakaavat Asemakaavan kaakkoisosassa on teollisuusalueen rakennuskaava vuodelta 1985 (n. 4,1 ha, kuva 10). Kaava-alueen luoteisosassa on voimassa rakennuskaava vuodelta Se käsittää korttelin 43 sekä tiealuetta (n. 0,3 ha). Pohjoisessa kaava-alue rajautuu Murmästarin asemakaavaan, joka on hyväksytty Idässä kaava-alue rajautuu Bosundin teollisuusalueen asemakaavaan, joka on hyväksytty vuonna Bild 10. Detaljplan för Bosund norra industriområde, godkänd Kuva 10. Asemakaava Bosundin pohjoiselle teollisuusaluelle, hyväksytty

24 Bild 11. Del ur detaljplan för Larsmo Bosund, godkänd Kuva 11. Ote Luodon Bosundin asemakaavasta, hyväksytty Planer, beslut och utredningar som rör planområdet Vid planering av området tas ovan nämnda planer, naturinventering, samt idéskissen (bild 12) som utarbetades 2013 i samband med uppgörande av Murmästar detaljplan i beaktande Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Alueen suunnittelussa otetaan huomioon aiemmin esitetyt kaavat, luontoselvitys sekä vuonna 2013 Murmästarin asemakaavatyön yhteydessä laaadittu ideaskissi (kuva 12). 24

25 Bild 12. Idéskiss uppgjord Området begränsat av den röda linjen är området för Murmästar detaljplan godkänd Kuva 12. Vuonna 2013 laadittu ideaskissi. Punaisella rajattu alue osoittaa hyväksytun Murmästarin asemakaavan rajauksen. 25

26 3. OLIKA SKEDEN I PLANERINGEN ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 Behovet av detaljplanering och detaljplaneändring Uppgörande av detaljplanen behövs för att kunna upprätthålla kommunens tomtreserv. 3.1 Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen suunnittelun tarve Asemakaavaa tarvitaan kunnan tonttireservin ylläpitämiseksi. 3.2 Planeringstart och beslut beslöt planeringssektionen påbörja utarbetande av Kaptens detaljplan. 3.2 Suunnittelun käynnistäminen päätti suunnittelujaos aloittaa Kaptensin asemakaavan laatimisen Deltagande och samråd Intressenter Enligt MBL 62 är intressenter markägarna på området och de vars boende, arbete eller övriga förhållanden kan påverkas betydligt av planen samt de myndigheter och sammanslutningar vars verksamhetsområde behandlas vid planeringen. Intressenter har möjlighet att delta i beredningen av planen, bedöma verkningarna av planläggningen och skriftligen uttala sin åsikt i saken. Intressenter är alla som känner sig delaktiga, bland annat markägarna, invånarna, Eugmo bys samfällda områdens delägarlag och företagen som fungerar på området. Myndigheter är NTM-centralen i Södra Österbotten, Österbottens förbund, Österbottens museum, Mellersta Österbottens och Jakobstadsområdets räddningsverk samt social- och hälsovårdsverkets hälsoinspektion i Jakobstad Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset MRL 62 :n mukaisesti osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisilla on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, kaavoituksen vaikutuksien arvioimiseen sekä lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä. Tämän asemakaavan osallisia ovat esimerkiksi maanomistajat ja naapurit, Eugmon kylän yhteisalueita hallinnoiva osakaskunta sekä alueella toimivat yritykset. Viranomaisia ovat Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Pohjanmaan liitto, Pohjanmaan museo Keskipohjanmaan ja Pietarsaaren seudun pelastuslaitos ja Pietarsaaren sosiaali- ja terveysviraston terveystarkastaja Anmälan om anhängiggörande Detaljplanens utarbetande har kungjorts den och informerats i tidningar, på kommunens hemsida, och på kommunens officiella anslagstavla i kommungården Vireilletulo Kaavoitustyö on käynnistynyt ja siitä on ilmoitettu lehdissä, kunnan kotisivuilla ja kunnantalon virallisella ilmoitustaululla. 26

27 3.3.3 Deltagande och samarbete Då utkastet är färdigt läggs det fram till påseende i beredningskedet för hörande av intressenter och kommunmedlemmar. Kommunmedlemmarna och intressenterna har då möjlighet att framföra sina åsikter i ärendet skriftligt inom given tidsperiod. Information om framläggande av planutkast informeras i tidningar, på kommunens hemsida, och på kommunens officiella anslagstavla i kommungården. Planförslaget läggs fram offentligt efter att det färdigställts enligt MBL 65 och MBF 27. I detta skede har intressenterna och kommunmedlemmarna möjlighet att lämna en skriftlig anmärkning inom given tidsperiod. Samtidigt begärs myndigheternas utlåtande. Information om framläggande av planförslaget informeras i tidningar, på kommunens hemsida, och på kommunens officiella anslagstavla i Kommungården. Kommunstyrelsen överlämnar detaljplanen till kommunfullmäktige för godkännande. Godkännandet informeras enligt MBF 94 i tidningar och på den offentliga informationstavlan. Besvär i kommunens beslut som gäller godkännandet söks hos Vasa förvaltningsdomstol, så som har stiftats i kommunlagen. Ytterligare har intressenter enligt MBL 64 möjlighet att innan ett planeförslag läggs fram föreslå Västra Finlands miljöcentral samråd huruvida programmet för deltagande och bedömning är tillräckligt. Larsmo kommun har för avsikt att göra bindande avtal med ett antal markägare efter att planförslaget har varit till allmänt påseende Osallistuminen ja yhteistyö Asemakaavaluonnoksen valmistuttua se asetetaan nähtäville laadintavaiheen kuulemista varten, jolloin siitä voi jättää kirjallisia mielipiteitä ilmoitettuun määräaikaan mennessä. Nähtävilläolosta ilmoitetaan sanomalehdissä, kunnan kotisivuilla sekä Luodon kunnan virallisella ilmoitustaululla kunnantalolla. Asemakaavaehdotuksen valmistuttua se asetetaan MRL 65 :n ja MRA 27 :n mukaisesti julkisesti nähtäville, jolloin osallisilla ja kunnan jäsenillä on mahdollisuus jättää siitä kirjallinen muistutus ilmoitettuun määräaikaan mennessä. Samalla pyydetään asiaan kuuluvat viranomaislausunnot. Nähtävilläolosta ilmoitetaan sanomalehdissä, kunnan kotisivuilla sekä Luodon kunnan virallisella ilmoitustaululla kunnantalolla. Asemakaava viedään kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi kunnanhallituksen esityksestä. Hyväksymisestä ilmoitetaan MRA:n mukaisesti sanomalehdissä ja virallisella ilmoitustaululla. Hyväksymispäätökseen voi hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen siten kuin kuntalaissa säädetään. Lisäksi osallisilla on MRL 64 :n mukaisesti mahdollisuus ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville esittää neuvottelua osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä Etelä-Pohjanmaan ELYkeskukselle. Luodon kunnalla on tarkoitus tehdä sitovia maankäyttösopimuksia joidenkin maanomistajien kanssa kaavaehdotuksen julkisen nähtävilläolon jälkeen Myndighetssamarbete Vid behov ordnas ett myndighetssamråd Viranomaisyhteistyö Viranomaisneuvottelu järjestetään tarvittaessa. 27

28 3.4 Mål för detaljplaneändring Allmänna mål Målet med detaljplanen är att upprätthålla Larsmo kommuns tomtreserv i Bosund. Målsättningen är ett trivsamt och fungerande bostadsområde för såväl nuvarande samt nya invånare. Avsikten är att utarbeta en detaljplan som möjliggör en trivsam, högklassig, intressant, trygg och fungerande miljö. Larsmo kommuns syfte är att planlägga nya bostadstomter eftersom efterfrågan på bostadstomter är stor i Bosund. 3.4 Asemakaavan tavoitteet Yleiset tavoitteet Tavoitteena on luoda viihtyisä ja toimiva asuinalue niin nykyisille kuin tulevillekin asukkaille. Tarkoitus on laatia asemakaava, joka mahdollistaa viihtyisän, korkealuokkaisen, mielenkiintoisen, turvallisen ja toimivan ympäristön. Luodon kunnan tavoitteena on kaavoittaa uusia asuintontteja, joiden kysyntä Bosundissa on suuri Utgångsmaterialets givna mål De riksomfattande målsättningarna för områdesanvändningen är att bl.a. erbjuda en tillräcklig tomtreserv samt att nya märkbara bostadsområden inte placeras lösryckt från den befintliga samhällsstrukturen och att grönområdena bildar enhetliga helheter. Nya bostadsområden och andra verksamheter som är bullerkänsliga skall inte placeras i bullerområden. I Österbottens landskapsplan anges området som bebyggt område och som serviceby vilket innebär ett viktigt bycentrum som är stark till sin verksamhetsbas och viktig med tanke på regionstrukturen eller omgivningen. Vid mera detaljerad planering bör byacentrumets ställning stärkas genom att behoven beträffande boende, primärproduktion och övrig näringsverksamhet sammanjämkas. Nybyggnation bör placeras fördelaktigt med tanke på service, samhällsteknik och miljön. Vid planering av markandvändning och byggande bör bevarande av områdets kulturhistoriska och landskapsmässiga särdrag främjas. Byggande bör anpassas till bymiljön. Kaptensbacken klassas som värdefull kulturmiljö på landskaps- eller regional nivå i Österbottens landskapsplan Kaptensbackens miljö bör värnas i detaljplanen. I naturinventeringen framkom att områdets betydelse för den biologiska mångfalden är rätt liten. Enligt naturinventeringen bör man ändå sträva till att inte göra alltför stora ingrepp i strandområdet som skadar sjöns betydelse för fågellivet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteiden mukaan on huolehdittava muun muassa siitä, että asunto- ja työpaikkarakentamiseen on tarjolla riittävästi tonttimaata ja että uusia huomattavia asuin-, työpaikka- tai palvelutoimintoja ei sijoiteta irralleen olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta. Taajamia kehitettäessä on huolehdittava siitä, että viheralueista muodostuu yhtenäisiä kokonaisuuksia. Pohjanmaan maakuntakaavassa alue on osoitettu rakennetuksi alueeksi sekä palvelukyläksi, (merkintä at- 1) tarkoittaen toimintapohjaltaan vahvoja ja aluerakenteen tai ympäristötekijöiden kannalta tärkeitä kyläkeskuksia. Yksityiskohtaisessa suunnittelussa kyläkeskuksen asemaa tulee vahvistaa sovittamalla yhteen asumisen, alkutuotannon ja muun elinkeinotoiminnan tarpeet. Uudisrakentaminen tulee sijoittaa palvelujen, yhdyskuntatekniikan ja ympäristön kannalta edullisesti. Rakentamista ei tule osoittaa tulvaherkille alueille. Maankäytön suunnittelussa ja rakentamisessa tulee edistää alueen kulttuurihistoriallisten ja maisemallisten ominaispiirteiden säilymistä. Rakentaminen tulee sopeuttaa kyläympäristöön. Kaptensbackan alue on maakuntakaavassa määritelty maakunnallisesti tai seudullisesti arvokkaaksi kulttuuriympäristöksi. Alue pitää suojella asemakaavassa. 28

29 Luontoinventoinnin mukaan alueen biologinen monimuotoisuus on pieni. Luontoinventoinnin mukaan pitää kuitenkin pyrkiä siihen, että ranta-alueelle ei osoiteta liikaa toimintaa, joka vahingoittaa järven merkitystä linnustolle Planutarbetarens kvalitativa syften Planutarbetarens kvalitativa syften är att skapa en trivsam och trygg bostadsmiljö med närhet till naturen. I tillägg är planutarbetarens syfte att bevara kulturhistoriskt värdefulla byggnader och miljöer Kaavoittajan laadulliset tavoitteet Kaavan laatijan tavoitteena on luoda viihtyisä, turvallinen ja luonnonläheinen asuinympäristö. Lisäksi kaavan laatijan tavoitteena on suojella kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennukset. 29

30 4. REDOGÖRELSE FÖR DETALJPLANEN ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Planens struktur Detaljplanen omfattar 40 AO och AO-1 tomter varav 16 är obebyggda, på tre av tomterna finns befintliga uthusbyggnader. Detaljplanen omfattar även tre TY-tomter, en TV-tomt, en Y-tomt samt ET-, VL-, EV- och W-områden. Nya bostadstomter är placerade i intill befintliga bostadstomter. Kaptensgränden förlängs och från Kaptensgränden byggs en ny gata, Dalgränden. Storåkersgränden förlängs ca 40 meter till de nya AO-1 tomterna i kvarter 103. Befintliga privata vägar till kvarter 150 och till kvarter 154 och tomt 4 i kvarter 152 anvisas i detaljplanen som körförbindelser. Riktgivande stigar avvisas i detaljplanen från Storåkersgränden till Dalgränden samt från Storåkersgränden vidare till riktgivande stigar som anvisats i Murmästar detaljplan. Längs lv 749 har ett skyddsgrönområde anvistas där det inte finns befintlig byggnation. Mellan kvarter 104 och 154 anvisas ett skyddsgrönområde enligt gällande detaljplan för området. Områdesreserveringar: Yta (ha) byggrätt(k-m 2 ) Kvartersområde för fristående småhus (AO och AO-1) 9, Kvartersområde för allmänna byggnader (Y) 0, Kvartersområde för lagerbyggnader (TV) 0, Kvartersområde för industribyggnader där miljön ställer särskilda krav på verksamhetens art (TY) 2, Område för närrekreation (VL) 7,6311 Kvartersområde för byggnader och anläggningar för samhällsteknisk försörjning (ET) 0,0327 Skyddsgrönområde (EV) 1,3938 Vattenområde (W) 1,0231 Gator 1,6848 TOTALT 24, Tabell 1. Detaljplaneområdets ytor och byggrätter Uppskattningsvist ökar invånarmängden på planeområdet med ca 60 personer beräknat med 3,7 invånare per bostad. 4.1 Kaavan rakenne Asemakaava-alue käsittää 40 AO- ja AO-1-tonttia, joista 16 on rakentamatonta. Näistä kolmella tontilla on ulkorakennuksia. Lisäksi asemakaava sisältää kolme TY-tonttia, yhden TV-tontin, yhden Y-tontin sekä ET-, VL-, EV- ja W-alueita. Uudet asuintontit on sijoitettu olemassa olevien asuintonttien läheisyyteen. Kaptensinkujaa jatketaan ja siltä haarautuu uusi katu, Laaksokuja. Storåkerinkujaa jatketaan noin 40 metrillä uusille AO-1 tonteille korttelissa 103. Olemassa olevat yksityistiet kortteleihin 150 ja 154 sekä korttelin 124 tontille 4 osoitetaan asemakaavassa ajoyhteyksinä. Storåkeinkujalta Laaksokujalle sekä Storåkerinkujalta eteenpäin Murmästarin asemakaavan alueelle osoitetaan ohjeellisia polkuja. Maantie 749:n viereen osoitetaan suojaviheralue niiltä osin, kun alueella ei ole olemassa olevaa rakennuskantaa. Korttelien 104 ja 154 väliin osoitetaan suojaviheralue voimassa olevan asemakaavan mukaisesti. Aluevaraukset: 30 Ala (ha) rak.oik.(k-m 2 ) Erillispientalojen korttelialue (AO ja AO-1) 9, Yleisten rakennusten korttelialue (Y) 0, Varastorakennusten korttelialue (TV) 0,

31 Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityistä vaatimuksia (TY) 2, Lähivirkistysalue (VL) 7,6311 Kvartersområde för byggnader och anläggningar för samhällsteknisk försörjning (ET) 0,0327 Suojaviheralue (EV) 1,3938 Vesialue (W) 1,0231 Katu-alue 1,6848 YHTEENSÄ 24, Taulukko 1. Asemakaava-alueen alat ja rakennusoikeudet. Alueen asukasluku kasvaa noin 60:llä henkilöllä (laskettuna 3,7 asukasta asuntoa kohti). 4.2 Målsättningarnas uppfyllande Enligt de allmänna målen har bostadstomter skapats för att upprätthålla Larsmo kommuns tomtreserv i Bosund. Genom att komplettera den befintliga bebyggelsen med nya byggplatser, men lämna enhetliga helheter med grönområde runtomkring, har en trivsam, högklassig, intressant, trygg och fungerande miljö i närhet till naturen skapats. Enligt de riksomfattande målen för områdesanvändning har man genom detaljplanen ökat tomtutbudet som är koncentrerat till den befintliga strukturen. Tätortsbilden har förtätats, men enhetliga rekreationsområden bevaras. Genom förlängning av Kaptensgränden kan invånare på planeområdet lätt ta sig till cykelleden som planerats på Murmästar detaljplan som angränsar till planeområdet. Nya bostadstomter har inte placerats i bullerområden. I Österbottens landskapsplan anges området som bebyggt område och som serviceby. Genom detaljplanen stärks byns centrum och möjligheten till utvecklad service förbättras. I enlighet med naturinventeringen har inga ingrepp i strandområdet gjorts som kunde skada sjöns betydelse för fågellivet. Genom detaljplanen skyddas kulturhistoriskt värdefulla byggnader på Kaptensbacken som klassas som värdefull kulturmiljö på landskaps- eller regional nivå i Österbottens landskapsplan. På planeområdet skyddas fem byggnader med detaljplanebeteckning sr-1. De tre äldsta husen (tomt 1, 2 och 4 i kvarter 148, bilder 1, 3 och 4) med tillhörande sädesbodar (bilder 2 och 5) skyddas i detaljplanen på grund av deras kulturhistoriska värden. I tillägg styrs nybyggnation genom särskilda bestämmelser i detaljplanen. Under planeringsprocessen granskades också två andra byggnader närmare. Huset som kallas Mattas (149/13, bild 6) byggt 1880 skyddas inte i detaljplanen. Huset har byggts om i flera etapper och dess ursprungliga värde har på detta sätt minskats. Huset som ägs av Svenfelt Atle byggt på 1930-talet (153/4, bild 7) skyddas inte i detaljplanen då byggnaden inte är tillräckligt kulturhistoriskt värdefull som följd av ändringar som gjorts med tiden. Den bildar inte heller någon enhetlig miljö tillsammans med andra byggnader. 4.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Kaavan yleisten tavoitteiden mukaisesti alueelle osoitetaan asuintontteja pitämään yllä Luodon kunnan tonttireservia Bosundissa. Täydentämällä olemassa olevaa asutusta uusilla rakennuspaikoilla sekä jättämällä yhtenäisiä viheralueita luodaan viihtyisää, korkealuokkaista, mielenkiintoista, turvallista ja toimivaa ympäristöä luonnon läheisyyteen. 31

32 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti asemakaavalla lisätään tonttitarjontaa olemassa olevan yhdyskuntarakenteen läheisyyteen. Taajamakuvaa täydennetään samalla, kun yhtenäisiä virkistysalueita säilytetään. Kaptensinkujan pidentämisen avulla voivat kaava-alueen asukkaat päästä helposti pyörätielle, joka johtaa kaava-alueeseen rajoittuvalle Murmästarin asemakaava-alueelle. Uusia asuintontteja ei ole osoitettu melualueelle. Pohjanmaan maakuntakaavassa alue on osoitettu rakennetuksi alueeksi sekä palvelukyläksi. Asemakaavalla vahvistetaan kylän keskusta, jolloin myös mahdollisuudet palvelujen kehittämiseksi paranevat. Asemakaavalla suojellaan kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia Kaptensbackenilla, joka on Pohjanmaan maakuntakaavassa määritelty maakunnallisesti tai seudullisesti arvokkaaksi kulttuuriympäristöksi. Kaava-alueella suojellaan viisi rakennusta merkinnällä sr-1. Kolme vanhinta rakennusta (kortteli 148 / tontit 1, 2 ja 4, kuvat 1, 3 ja 4) sekä niiden läheisyydessä olevat aittarakennukset (kuvat 2 ja 5). Lisäksi uudisrakentamista ohjataan asemakaavassa erityisillä määräyksillä. Kaavoitustyön aikana tarkasteltiin lähemmin myös kahta muuta rakennusta. Mattas -nimellä kutsuttua rakennusta (kortteli 149 / tontti 13, kuva 6) vuonna 1880 rakennettua taloa ei suojella asemakaavalla. Talo on rakennettu useassa eri vaiheessa ja sen alkuperäisyysarvo on vähentynyt. Svenfelt Atlen omistamaa 1930-luvulla rakennettua taloa (kortteli 153 / tontti 4, kuva 7) ei suojella, koska se ei ole kulttuurihistoriallisesti tarpeeksi arvokas ajan kuluessa tehtyjen muutosten vuoksi. Se ei myöskään muodosta yhtenäistä miljöötä toisten rakennusten kanssa. 4.3 Planens konsekvenser Planen förtätar och kompletterar området. Kompletteringsbyggande är ekologiskt och ekonomiskt förnuftigt. Planens inverkningar på miljön, luft, vattendrag och jordmån är små. Uppskattningsvist bosätter sig ca 48 nya invånare längs Svennaståget, Kaptensvägen, Kaptensgränden och Dalgränden, vilket betyder en ökning av ca 75 fordon per dygn längs Byvägen. Beräkningarna är gjorda enligt Liikennetarpeen arviointi maankäytön suunnittelussa utgiven av miljöministeriet Korsningens (Byvägen/lv749) kapacitet är tillräcklig för denna ökning. Vid Skutholmsvägen bosätter sig uppskattningsvist fyra nya invånare vilket marginellt ökar trafiken längs Skutholmsgränden. Vid Storåkersgränden bosätter sig uppskattningsvist sju nya invånare vilket marginellt ökar trafikmängden på Balticvägen. Planens konsekvenser för den byggda miljön är relativt små. Byggande på Kaptensbacken styrs genom särskilda bestämmelser så att nya byggnader anpassas till den kulturhistoriskt värdefulla miljön. Förverkligandet av planen kommer att öka behovet av dagvård, skolplatser och äldreomsorg. Förverkligandet av detaljplanen sker etappvist, vilket ger kommunen och den privata sektorn möjlighet att utveckla servicen enligt behov. Kommunalekonomiskt kommer planens genomförande öka kommunens inkomster för en lång tid framöver då nya invånare flyttar till området. 4.3 Kaavan vaikutukset Kaava tiivistää ja täydentää aluetta. Täydennysrakentaminen on ekologisesti ja taloudellisesti järkevää. Kaavan ympäristövaikutukset, samoin kuin vaikutukset ilmaan, vesistöihin ja maaperään ovat pieniä. Svennasinraitin, Kaptensintien, Kaptensinkujan ja Laaksokujan varrelle tulee arviolta 48 uutta asukasta. Ympäristöministeriön vuonna 2008 julkaiseman Liikennetarpeen arviointi maankäytön suunnittelussa tämä tarkoittaa noin 75 ajoneuvon lisäystä Kylätielle. Kylätien ja maantie 749:n risteyksen kapasiteetti riittää tähän lisäykseen. Skutholmintielle tulee arviolta neljä uutta asukasta, mikä lisää marginaalisesti liiken- 32

33 nettä Skutsholminkujalle. Storåkerinkujalle tulee arviolta seitsemän uutta asukasta, mikä lisää marginaalisesti liikennettä Balticintielle. Kaavan vaikutukset rakennettuun ympäristöön ovat suhteellisen pieniä. Uudisrakentamista Kaptensbackenilla ohjataan asemakaavassa erityisillä määräyksillä, jotta rakennukset soveltuvat kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen ympäristöön. Kaavan toteuttaminen lisää tarvetta päivähoitoon, koulupaikkoihin ja vanhustenhuoltoon. Asemakaava toteutuu vaiheittain, mikä antaa kunnalle ja yksityiselle sektorille mahdollisuuden lisätä palveluja tarpeen mukaan. Kunnallistaloudellisesti kaavan toteuttaminen lisää pitkällä aikavälillä kunnan tuloja, kun uudet asukkaat muuttavat alueelle. 4.4 Planbeteckningar och -bestämmelser Som planbeteckningar har använts beteckningar som ingår i Miljöministeriets förordning samt av Larsmo kommun redan använda planbeteckningar. 4.4 Kaavamerkinnät ja -määräykset Kaavamerkintöinä on käytetty ympäristöministeriön asetuksen mukaisia ja Luodon kunnan aiemmissa kaavoissa käytettyjä kaavamerkintöjä. 4.5 Namn På plankartan finns ett nytt vägnamn, Dalgränden. De finska gatunamnen har tillagts. 4.5 Nimistö Kaavassa on yksi uusi tiennimi, Laaksokuja. Suomenkieliset nimet on lisätty. 33

34 5. GENOMFÖRANDE AV DETALJPLANEN ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 5.1 Genomförande och tidschema I genomförandet av detaljplanen deltar både den privata och offentliga sektorn. Kommunen står för uppbyggande av nya gator och kommunalteknik. Genomförande av planen kan tänkas börja år Genomförande av planen förutsätter att nödvändiga markanvändningsavtal och servitutsavtal ingåtts. Gatuområdena övergår i kommunens ägo i enlighet med MarkByggL 94 på de områden som hör till detaljplanens utvidgning. 5.1 Toteuttaminen ja ajoitus Asemakaavan toteutuksessa ovat mukana sekä yksityinen että julkinen sektori. Kunta vastaa katujen ja kunnallistekniikan rakentamisesta. Kaavan toteuttaminen alkanee vuonna Kaavan toteuttaminen edellyttää tarvittavien maankäyttösopimusten ja rasitesopimusten solmimista. Asemakaavan laajennusalueella katualueet siirtyvät kunnan omistukseen MRL 94 :n säätämällä tavalla. I Jakobstad / Pietarsaaressa, Juho Rajaniemi teknologie doktor, arkitekt SAFA tekniikan tohtori, arkkitehti SAFA planens utarbetare, kaavan laatija 34