Tuusulan itäväylän aluevaraussuunnitelma välillä Tuusulanväylä - Kulloontie Tuusulan itäväylän eteläosan eritasoliittymän aluevaraussuunnitelma

Transkriptio

1 Tuusulan itäväylän aluevaussuunnitelma välillä Tuusulanväylä - Kulloontie Tuusulan itäväylän eteläosan eritasoliittymän aluevaussuunnitelma 2010

2

3 Tuusulan itäväylän aluevaussuunnitelma välillä Tuusulanväylä-Kulloontie Tuusulan PROJEKTIN itäväylän eteläosan NIMI eritasoliittymän aluevaussuunnitelma 3 Esipuhe Tuusulan itäväylä (mt 11466) on nyyisellään Tuusulan esustan (Hyrylän) annalta täreä Tuusulanväylän ja Keravan suunnan välinen pääyhteys, johon tueutuu myös Sulan työpaia-alueen liienne. Tien jatamisesta Järvenpääntielle (mt 145) on valmistunut vuonna 2008 yleissuunnitelma. Nyyisin olemassa olevalle itäväylän osuudelle on laadittu tämä aluevaussuunnitelma, jona tavoitteena on saada muodostettua sujuva Tuusulan esustan ohittava yhteys - Hyrylän itäinen ohiulutie. Tuusulan unnassa on laadittu aavaluonnos Rymentinpuiston alueen raentamisesta pääosin asuinäyttöön. Lisäsi on laadittu aavaluonnos Sulan nyyiselle teollisuusalueelle. Näiden alueiden aiheuttama uusi liienne seä Hyrylän läpiululiienteestä uudelle Hyrylän itäiselle ohiulutielle siirtyvä osuus on ennusteiden muaan merittävä. Vsinaisessa aluevaussuunnitelmassa on tasteltu maantietä reuna-alueineen Tuusulanväylän nyyisestä tasoliittymästä Kulloontielle. Lisäsi on periaatetasolla tasteltu Hyrylän läntisen ohiulutien raentumista seä maantien (Vanha Tuusulantie) rinnaaisyhteyden toteuttamista. Aluevaussuunnitelmassa on otettu huomioon seä Tiehallinnon ehittämissuunnitelmat että Tuusulan unnan tpeet atuveron osalta. Aluevaussuunnitelmassa on tutittu suunnittelualueella tvittavat ehittämistoimenpiteet, toimenpiteiden aluevaus, niiden vaiheittainen toteuttaminen seä ustannuset ja vaiutuset. Suunnitelma palvelee alueen tie- ja atusuunnittelua seä aavoitusta. Aluevaussuunnitelman laadintaa ohjasi Tuusulan unnalta Jua-Matti Laaso ja Olli Lappalainen. Uudenmaan Elineino-, liienne- ja ympäristöesusesta työn laadinnassa oli muana Hannu Palmen. WSP Finland OY:ssä työn laativat Risto Jounila, Olli Haveri, Ollipea Paanen, Timo Birling, Elissa Pesonen, Simo Rautajärvi, Arto Kaituri seä Sirpa Lappalainen. Liienne-ennusteen laatimisesta ovat vastanneet Timo Kärinen ja Johanna Wallin.

4 4 Tuusulan itäväylän aluevaussuunnitelma välillä Tuusulanväylä-Kulloontie Tuusulan itäväylän eteläosan eritasoliittymän aluevaussuunnitelma Sisältö ESIPUHE 3 SISÄLTÖ 4 1. LÄHTÖKOHDAT Selvitysalue ja selvitysen tavoitteet Nyyiset tie- ja liiennejärjestelyt Maanäyttö ja aavoitus Suunnittelualueeseen liittyvät tie- ja liiennesuunnitelmat Maisema ja ympäristö Raennettavuus NYKYTILA-ANALYYSI JA LKENNE-ENNUSTE 14 4 VAIKUTUSARVIOINNIT Vaiutuset liienteeseen ja liienneturvallisuuteen Vaiutuset ympäristöön ja maisemaan Vaiutuset maanäyttöön Liiennemelu ja meluntorjunta 25 5 YHTEENVETO Kehittämispolu ja raentamisustannuset Jatotoimenpiteet 28 LÄHTEET 28 LTTEET Nyyinen ajoneuvoliienne Liienne-ennuste Liienteellinen toimivuus Liienneturvallisuus Liiennemelun nyytilanne 19 3 ALUEVARAUSSUUNNITELMA Tuusulan itäväylän aluevaussuunnitelma välillä Tuusulanväylä-Kulloontie Tuusulanväylän ja Tuusulan itäväylän eritasoliittymän vaihtoehtotastelut Tuusulanväylän ja Tuusulan itäväylän eritasoliittymän jatosuunnitteluvaihtoehto Fallbacantien ja Rymentinpuiston eritasoliittymät Jouoliienne ja evyen liienteen järjestelyt Pohjanvahvistustpeet Johto- ja aapelisiirrot seä suojauset Sillat Ympäristösuunnitelma 24

5 Tuusulan itäväylän aluevaussuunnitelma välillä Tuusulanväylä-Kulloontie Tuusulan PROJEKTIN itäväylän eteläosan NIMI eritasoliittymän aluevaussuunnitelma 5 1. Lähtöohdat 1.1 Selvitysalue ja selvitysen tavoitteet Selvitysalueena on maantie Hyrylän ohdalla. Aluevaussuunnitelman selvitysalue rajautuu lännessä Tuusulanväylän (t 45) liittymään ja pohjoisessa Kulloontien (mt 148) liittymään (uva 1). Lisäsi äsitellään periaatetasolla Vanhan Tuusulantien (mt 11556) seä Hyrylän läntisen ohiulutien linjausia. Täreimmät liittymät suunnittelualueella ovat Tuusulanväylän, Fallbacantien ja Kulloontien liittymät. Korvenrannantien liittymä on Sulan alueen maanäytön annalta täreä. Rymentinpuiston suunnittelun yhteydessä on myös syntynyt tve uudelle liittymälle Fallbacantien ja Kulloontien välisellä jasolla. Yleisesti Tuusulan itäväylän pantamisella pyritään ehittämään sujuva liienneyhteys suunnitteilla oleville Rymentinpuiston, Koillis-Hyrylän ja Sulan alueille siten, että väylä pystyy välittämään uuden asutusen ja Kulloontie (mt 148) työpaiaentamisen aiheuttaman liienteen. Lisäsi vaudutaan Hyrylän itäisen ohiulutien toteuttamiseen, jona tavoitteena on houutella läpiululiiennettä pois Hyrylän esustasta Järvenpääntien etelä- ja Tuusulanväylän pohjoispäästä. Tähän liittyen vioidaan ja määritellään toimenpiteiden ehittämispolu, niiden vaiutuset ja ympäristöhaittojen torjunnan periaatteet seä tiejason ehittämisen ympäristölliset periaatteet (maisema, aupuniuva ja maanäyttö). Linjaosuuden aluevaussuunnitelman tavoitteena on selvittää yleisaavaa ja jatossa asemaaavaa vten nyyisen väyläosuuden tilantve asiajorataisena, neliaistaisena rataisuna seä määritellä liittymäperiaatteet ja evyen liienteen rataisut lähialueiden ehittämissuunnitelmat huomioon ottaen. Käytännössä lähtöohtana on väylän leventäminen nyyiselle paialleen, jolloin liienteen melua ja muita haittoja voidaan hallita osin nyyisin einoin (esim. suojaviheralueet). Erityisohteena tastellaan Tuusulanväylän ja Tuusulan Itäväylän nyyisen tasoliittymän muuttamista eritasoliittymäsi. Väyläosuus mitoitetaan lähtöohtaisesti 80 m/h -nopeustasolle. Liienteen toimivuuden annalta eseisiä ovat liittymäalueet, joiden toimivuus vmistetaan työn aiana. Suunnitelmat laaditaan tässä työssä siten, että niitä voidaan jatossa äyttää temman suunnittelun pohjana. Suunnitelmien on oltava vaiheittain toteutettavissa seä hyötyustannussuhteeltaan annattavia. Tuusulan esustan alueelle on itäväylää osien laadittu useita verollisia suunnitelmia ja ehittämissuunnitelmia. Lisäsi Sulan ja Rymentinpuiston alueiden aavoitus on äynnissä. Näiden suunnitelmien periaatteet toimivat osin lähtöohtana tälle aluevaussuunnitelmalle. SULA Fallbacantie (mt 11589) RYKMENTIN- PUISTO Tuusulan Itäväylä (mt 11466) Toimenpiteiden ehittämispoluun sisältyy: Toimenpidevaihtoehtojen määrittäminen Toimenpiteiden haneistus Haneiden toteutusen riippuvuuden viointi (esim. maanäytön ehitysestä) Haneiden vioitu toteutusajanohta ja suunnitteluprosessi Kustannusviot Aluevaussuunnitelman eseiset tavoitteet ovat liienteen toimivuus, liienneturvallisuuden vmistaminen seä ympäristönäöohtien huomioon ottaminen. Tauluossa 1 on tennettu tavoitteiden sisältöä. Tauluo 1. Suunnitelman eseiset tavoitteet. Tuusulanväylä (Kt 45) Korvenrannantie LKENTEEN TOIMIVUUS KEVYT LKENNE, JOUKKOLKENNE JA LKENNETURVALLISUUS Maantien, liittymien ja evyen liienteen järjestelyiden suunnittelussa painotetaan liienneturvallisuutta. Maantien ja sen liittymien toimivuus tulee ehityspolun joa vaiheessa olla toimivuudeltaan vähintään tyydyttävä (80 m/h, liittymien uormitusaste < 0.9) Toimenpiteiden on tuettava nopeustasotavoitetta. Jouoliienteen toimintamahdollisuudet tulee turvata. YMPÄRISTÖ JA MAANKÄYTTÖ Tie- ja aturataisujen tulee tuea maanäytön ehitystä. Rataisut tulee sovittaa maisemaan seä nyyiseen ja tulevaan aupuniraenteeseen ja - uvaan. Alueen läheisyydessä sijaitsevan asutusen pihamelutasot eivät saa ylittää 55 dba ( dba uusilla alueilla) ja yömelutasot 45 dba. Kuva 1. Vanha Tuusulantie (mt 11556) Tuusulan unta Selvitysalueen seä sen täreimpien väylien ja liittymien sijainti. Liiennejärjestelyt mitoitetaan siten, että mitoitusajoneuvojen (modulirea) liiennöinti on turvattua. Vmistetaan turvalliset, seleät ja jatuvat evyen liienteen yhteydet. Tie- ja aturataisut seä maanäyttö pyritään järjestelemään melun leviämistä estävästi. Tvittaessa toteutetaan meluesteitä. Pohjavesien pilaantuminen tulee estää seä luontoon ohdistuvien haittojen olla mahdollisimman vähäiset.

6 6 Tuusulan itäväylän aluevaussuunnitelma välillä Tuusulanväylä-Kulloontie Tuusulan itäväylän eteläosan eritasoliittymän aluevaussuunnitelma 1.2 Nyyiset tie- ja liiennejärjestelyt Suunniteltava väyläosuus on nyyisin hallinnolliselta luoaltaan maantie ja toiminnalliselta tieluoaltaan yhdystie. Nyyisin Tuusulan itäväylän pituus on yhteensä 4,5 ilometriä, josta Tuusulanväylän päässä lyhyellä osuudella (275 m) poiileiaus on 15/13 m ja loppuosalla väylää 9,5/7,5 m. Osuus on valaistu oo matalta. Nopeusrajoitus vaihtelee 80 m/h ja 60 m/h välillä. Kosenmäen suunnasta Tuusulanväylää pitin ulee nyyisin erioisuljetusreitti (muu) Vanhalle Tuusulantielle. Suunnittelujasolla on olme maantieluoaista liittymää (Tuusulanväylä, Fallbacantie, Kulloontie), olme atuliittymää, neljä ysityistieliittymää, asi merittävämpää iinteistöliittymää seä 12 vaatimatonta maatalousliittymää. Eritasossa on ainoastaan Fallbacantien liittymä, jona pohjoinen ramppi toimii myös yhteytenä atuveroon. Pääsuunnan ääntymisaistoja on toteutettu Tuusulanväylän, Siilintien, Korvenrannantien, Kasvithan, Fallbacantien ja Kulloontien liittymiin seä Uusiylän pohjoispuolella sijaitsevaan iinteistöliittymään. Tuusulan itäväylällä linja-autopysäejä on yhteensä olmetoista: Siilintien pi Korvenrannantien pi Lehmuslehdontien pi Fallbacantie-Teollisuustie -välillä oleva pi Hminsuon aliulun pi Kannistontien pi Läntisen Kannistontien tasalla aliulun yhteydessä Itäväylän pohjoispään pysäi Kulloontien liittymässä itäväylän länsireunassa. Pysäit sijoittuvat tasaisesti suunnitteluvälille. Itäväylällä ei ole linjaliiennettä, mutta pysäit ovat paiallisen utsujouoliienteen äytössä. Fallbacantietä ulee poiittain linja 974 (uva 2). Välillä on neljä evyen liienteen aliulua (Suopelto, Lehmuslehto, Uusiylä, Ki) seä Fallbacantien risteyssillan aliulu (uva 3). Kevyen liienteen vero on Hyrylän ympäristössä attava. Itäväylän pohjoispuolella on nyyisin evyen liienteen väylä Tuusulanväylältä Uusiylän ohdalle, jona jäleen väylä siirtyy aliulun autta itäväylän itäpuolelle ja ulottuu Kulloontielle asti. Alle ilometrin matoilla ävely on aiein yleisin ulumuoto. Yli ilometrin matoista jo yli puolet tehdään henilöautolla. Polupyörällä tehtävät matat ovat yleensä 1 5 ilometrin mittaisia. Tuusulan väestö on otollisesti esittynyt valtaväylien läheisyyteen, miä luo hyvät mahdollisuudet evyen liienteen edistämiselle. Etenin pyöräilyyn on hyvät edellytyset, sillä noin 61 % tuusulalaisista asuu alle 5 ilometrin päässä esustasta. Kulloontie (mt 148) Tuusulanväylä (t 45) Tuusulan itäväylä (mt 11466) Kuva 2. Jouoliienteen reittitta Hyrylän alueella ( Jouoliienne) Kuva 3. Tuusulan nyyinen evyen liienteen vero. ( Kevyt liienne)

7 Tuusulan itäväylän aluevaussuunnitelma välillä Tuusulanväylä-Kulloontie Tuusulan PROJEKTIN itäväylän eteläosan NIMI eritasoliittymän aluevaussuunnitelma Maanäyttö ja aavoitus Maauntaaava Maauntaaava on hyväsytty maauntavaltuustossa ja vahvistettu ympäristöministeriössä Suunnittelualue on aavassa (uva 4) taajamatoimintojen aluetta, ja Rymentinpuisto on aavassa vielä Puolustusvoimien aluetta. Eritasoliittymille on maauntaaavassa osoitettu vaus Tuusulanväylän ja Kulloontien liittymiin. Viheryhteystve on meritty aavassa itäväylän itäpuolelle väylän suuntaisesti ulevasi. Kulloontieltä etelään viheräytävä ulee aivan väylän tuntumassa violta 0,5 m. Tuusulan läntisen ohiulutien vaus on poistettu maauntaaavasta. Yleisaava Koo untaa oseva yleisaava on hyväsytty unnanvaltuustossa (Tuusulan unta 2007). Suunnittelualueen yleisaava on esitetty uvassa 5. Uudenmaan ensimmäinen vaihemaauntaaava on hyväsytty maauntavaltuustossa ja se on phaillaan Ympäristöministeriön vahvistettavana. Kunnan maanäyttöstrategian (Tuusulan unta 2009) muaan aavoitus tuee liiennejärjestelmän tasapainoista ehittämistä turvallisemmasi ja sujuvasi. Seudullista liiennettä ohjataan esustojen ohitusteille. Jouoliienteen ehittämismahdollisuusia edistetään estävän ehitysen ideologian muaisesti. Kuva 5. Voimassa oleva yleisaava suunnittelualueella. (Tuusulan unta 2007) Osayleisaava Hyrylän laajentumissuuntien osayleisaavassa (HYLA, hyväsytty oieusvaiutteisena unnanvaltuustossa ) ei ole otettu antaa raentamisalueisiin (uva 6). Kaavassa on hyväsytty oieusvaiutteisina suojelu- ja viristysalueet ja ohjeellisina liienneyhteydet. (Tuusulan unta 2007) Kuva 4. Ote Uudenmaan maauntaaavasta (hyväsytty ) ja eseiset merinnät. Kuva 6. Hyrylän laajentumissuuntien osayleisaava (Tuusulan unta 2007)

8 8 Tuusulan itäväylän aluevaussuunnitelma välillä Tuusulanväylä-Kulloontie Tuusulan itäväylän eteläosan eritasoliittymän aluevaussuunnitelma Hyrylän alueella on meneillään Rymentinpuiston entisen vusunta-alueen seä Sulan alueen osayleisaavatyöt. Rymentinpuiston aavaluonnos on asetettu nähtäville esän 2009 aiana. Sulan osayleisaavan laadintatyö on myös edennyt, mutta odottaa tämän aluevaussuunnitelman valmistumista. Rymentinpuiston ja Sulan osayleisaavatyöt ulottuvat itäväylän itä- ja eteläpuolella Keravan ja Vantaan rajoille asti (uva 7). Sulan alueen osayleisaavaluonnos on luonnosvaiheessa (uva 9), mutta luonnosen liiennealueiden tentaminen odottaa ainain tämän aluevaussuunnitelman tulosia. Keseinen näöohta on itäväylän asiajorataisen poiileiausen huomioon ottaminen osayleisaavassa seä liittymärataisujen tilantve. Rymentinpuiston ohdalla on esitetty raennettavasi uusi eritasoliittymä (uva 8). Liittymä sijoittuu luontevasti ohtaan, jossa atuveron on suunniteltu risteävän itäväylän anssa. Liittymä ohjaa Rymentinpuistosta alueen ulopuolelle suuntautuvan liienteen sujuvasti maantieveroon tasaten Kulloontien ja Fallbacantien liittymien uormitusta. Erityisen täreä liittymä on itäväylän itäpuolelle suunnitellun maanäytön annalta. Tältä alueelta yhteydet maantieveroon muodostuvat ilman liittymää mutiaisi ja ohjautuessaan Keravan puolella tämän alueen liienne uormittaa suhteellisen pienipiirteistä atuveroa. Osayleisaavaluonnosessa Tuusulan itäväylän tilantve on määritelty 2+2 -aistaisena. Kuva 7. Ote Tuusulan aavoitussuunnitelmasta ( Kaavoitus). Kuva 8. Rymentinpuiston alueen alustava osayleisaavaluonnos ( ), jossa esitetään asiajorataisen itäväylän ja osuuden eritasoliittymien aluevauset (LT-alue).(Aritehtuuritoimisto B&M 2009)

9 Tuusulan itäväylän aluevaussuunnitelma välillä Tuusulanväylä-Kulloontie PROJEKTIN NIMI eritasoliittymän aluevaussuunnitelma Tuusulan itäväylän eteläosan 9 Asemaaavoitus Itäväylän vrella asemaaavoitetut ohteet ovat Tuusulanväylän ja Korvenrannantien välin pohjoispuoli (uva 10) seä Sulan alueella Fallbacantien liittymäalueen pohjoispuoli. Itäväylän tuntumassa on tällä hetellä äynnissä paloaseman asemaaavatyö. Sulan ja Fallbacan alueen aaoisosassa on vireillä työpaia-alueen prioriteetin 3 asemaaavatyö (uva 11). Lisäsi Myrtinojan ohdalla selvitetään mahdollisuusia liieraentamiselle itäväylän vrella. Kuva 9. Sulan alueen osayleisaavaluonnos itäväylän ohdalta ( ), jossa esitetään Tuusulan itäväylän eritasoliittymien aluevauset.(tuusulan unta 2008) Kuva 10. Ote ajantasa-asemaaavasta. (Tuusulan unta 2007) Kuva 11. Ote Etelä-Tuusulan vuosien asemaaavatöistä. ( Kaavoitus)

10 10 Tuusulan itäväylän aluevaussuunnitelma välillä Tuusulanväylä-Kulloontie Tuusulan itäväylän eteläosan eritasoliittymän aluevaussuunnitelma 1.4 Suunnittelualueeseen liittyvät tie- ja liiennesuunnitelmat Suunnitelman periaatteelliset rataisut on esitetty vuonna 1996 vahvistetussa yleisaavassa seä vuonna 2007 valmistuneessa Tuusulan esustan tieveroselvitysessä. Nyyisin Tuusulan itäväylä on ysiajoratainen. Vuoden 2007 tieveroselvitysessä Hyrylän itäinen ohiulutie todettiin jo lähivuosina tpeellisesi yhteydesi, joa tulisi Tuusulanväylän ja Kulloontien välisellä jasolla vautua toteuttamaan 2+2-aistaisena jo selvästi ennen selvitysen tavoitevuotta Levennettävältä osuudelta poistetaan tasoliittymät ja tpeelliset liittymät toteutetaan eritasoliittyminä. Nyyisin ainoastaan Fallbacantie on eritasossa Tuusulan itäväylän anssa, ja muutettaessa väylä 2+2-aistaisesi eritasoliittymää on ehitettävä toimivammasi. Tieveroselvitysen tavoiteveron muaan Tuusulan itäväylän eteläpäässä itäväylän ja Tuusulanväylän eritasoliittymäjärjestelyissä otetaan huomioon Hyrylän läntinen ohiulutie ja antatien 45 siirtyminen läntisen ohiulun reitille (uva 12). Myös Tuusulan itäväylän ja Kulloontien liittymä toteutetaan eritasorataisuna. (Tuusulan unta & Tiehallinto 2007) Aiemmista suunnitelmista puuttuva uusi eritasoliittymä itäväylälle Fallbacantien ja Kulloontien väliselle jasolle on esitetty Rymentinpuiston aavatyön yhteydessä. Vuonna 2008 laaditun Hyrylän itäisen ohiulutien yleissuunnitelman (uva 13) muaan (Maantien 145 raentaminen välille Mäyräorpi-Kironylä) ohiulutien uusi noin 2,5 m pituinen osuus muodostuu jatamalla nyyistä itäväylää Kulloontieltä Järvenpääntielle. Kulloontien eritasoliittymän lisäsi Kannistonmäen ohdalle on suunniteltu eritasoliittymä. Suunnitelman muaan ohiulutien pohjoispää liittyy Järvenpääntiehen Kironylän liittymän ohdalla. Pohjoispäähän on suunniteltu asiaistainen ja nelihaainen iertoliittymä. Ohiulutie on suunniteltu 2+2 -aistaisesi sealiiennetiesi, jona nopeustavoite on 80 m/h. (Tiehallinto 2008) Tuusulan unta on antanut yleissuunnitelmasta lausunnon (unnanhallitus ), jona muaan yleissuunnitelmaa tulee supistaa niin, että ohiulutien osuus Mäyräorpi-Kironylä suunnitellaan ja raennetaan 1+1 -aistaisena maantienä. Ohiulutien tavoitteena on vähentää liiennettä Järvenpääntien eteläosassa seä muodostaa sujuva yhteys Tuusulan esustan ohitse. Tavoitteena on myös vähentää Tuusulan esustan läpiajoliiennettä, seä pantaa liienneturvallisuutta etenin ohiulutien etelä- ja pohjoispäiden liittymissä. Kuva 13. Yleissuunnitelma välillä Kulloontie-Järvenpääntie. (Tiehallinto 2008) Kuva 12. Tuusulan esustan tavoiteveron 2030 pääväylät. (Tuusulan unta & Tiehallinto 2007)

11 Tuusulan itäväylän aluevaussuunnitelma välillä Tuusulanväylä-Kulloontie Tuusulan PROJEKTIN itäväylän eteläosan NIMI eritasoliittymän aluevaussuunnitelma Maisema ja ympäristö Kaupuniuvallisesti itäväylä sijoittuu vielä tällä hetellä aupuniraenteen reunalle. Tulevaisuudessa maanäytön ehittyessä väylästä tulee seleämmin osa raennettua ympäristöä. Tuusulanväylän risteysalue on uitenin jo nyt paia, jossa aupuniuva muuttuu seleästi raennetummasi. Kyseinen uuden eritasoliittymän alue tulee jatossain olemaan Helsingin suunnasta saavuttaessa porttiohta Hyrylään. Muualla itäväylän vressa lähinnä Sulan teollisuusalue ja sen ympäristö ovat raennetumpia alueita. Pääasiassa väylän vret ovat uitenin vielä vsin metsäisiä. Eteläosassa on muutamia, osin jo umpeutuvia peltoalueita. Pohjoisessa Kulloontien risteys ympäristöineen on oma seleä maisematilansa. Kohdealueen tuntumassa on muutamia paiallisesti voaita luontoohteita (uva 14). Itäväylän itäpuolella sijaitsevat Matoissuo seä Hminallion ja Hminsuon alueet. Vaia ne eivät ole suoraan väylän suunnittelualueella, niin tällaisilla ostean maaperän luontotyypeillä on huomionvoista, että myös ohteen valuma-alueella tapahtuvat muutoset voivat vaiuttaa niiden menestymiseen. (Faunatica 2007) Liito-oravalle sopivia elinympäristöjä on väylän lähistöllä uvan 15 muaisesti. Sopivimman ooiset alueet sijaitsevat Uusiylän eteläpuolella ja Myrtinojalla. Suurin osa uvan selvitysalueesta on uitenin peltoa, taimioa ja liito-oravalle liian nuorta asvatusmetsää, eiä merejä liito-oravasta havaittu selvitysen aiana. (Faunatica 2007) Kuva 14. Maisema- ja luontoohteet itäväylän vrella. (Air-Ix Ympäristö Oy 2007) Kuva 15. Sulan osayleisaava-alueen liito-oravalle sopivat uviot, olohaavat ja mahdolliset uluyhteydet. (Faunatica 2007)

12 Tuusulan itäväylän aluevaussuunnitelma välillä Tuusulanväylä-Kulloontie Tuusulan itäväylän eteläosan eritasoliittymän aluevaussuunnitelma 12 Kirjoveroperhosen asuttamat alueet itäväylän pohjoisosassa sijaitsevat osin lähellä väylää (uva 16). Laji on EU:n luontodiretiivin liitteiden & IV laji ja Suomessa rauhoitettu, vaia se onin yleinen laajalla alueella Suomen aaoisissa osissa. Luontodiretiivin perusteella lajin elinpaioja ei saa heientää. Laji elää tyypillisesti metsänreunoissa. Se atoaa melo nopeasti umpeenasvun seurausena, joten sen esiintyminen on pitälti riippuvaista laajemmilla alueilla tehtävistä metsänhoitotöistä, joissa syntyy uutta metsänreunaa. (Faunatica 2006) Täreimmät pohjavesialueet sijoittuvat itäväylän pohjoispuolelle auemmas suunnittelualueesta (uva 17). Itäväylän itäpuolella Uusiylän ohdalla sijaitseva pienehö muodostumisalue on noin 400 metrin päässä tielinjasta. Tuusulanväylän ja itäväylän uuden liittymärataisun tielinjaus voi ulottua liittymäalueen eteläpuolella muodostumisalueelle siten, että suojaamistpeet on jatossa tutittava temmin. Kuva 16. Kirjoveroperhoshavainnot Hyrylän selvitysalueella vuonna (Faunatica 2007) Kuva 17. Pohjavesialuetta Hyrylän alueelta. (Uudenmaan ympäristöesus 2006)

13 Tuusulan itäväylän aluevaussuunnitelma välillä Tuusulanväylä-Kulloontie Tuusulan PROJEKTIN itäväylän eteläosan NIMI eritasoliittymän aluevaussuunnitelma Raennettavuus Tätä työtä vten ei ole tehty erillisiä pohjatutimusia, vaan työssä esitetyt pohjasuhdeuvauset perustuvat maaperättaan (uva 18) ja aiempiin pohjatutimustietoihin. Sa E1 E2 Suunnitellut tielinjauset sijoittuvat suurimmasi osasi saviolle tai turpeelle. Seä päätien että Riihiallion (Tuusulanväylän ja Tuusulan itäväylän) eritasoliittymän E1 rampit R1 ja R4 sijoittuvat osittain moreenille 100 m:n matalla suunnitteluosuuden alussa. Fallbacan eritasoliittymän E2 eteläpuolella n. 200 m ennen siltaa S5 maaperä vaihtuu hieasi. E2:n uusi länsipuoleinen ramppi on saviolla. Raennettavuusluoaltaan maaperä vaihtelee. Hiea- ja moreenimaaperä on pääosin normaalisti raennettavaa. Saviolla ja turpeella raennettavuusluoa on joo vaieasti raennettava pehmeiö tai yleisemmin vaieasti raennettava syvä pehmeiö. Mr Ht/Sa Hs H Nyyisen Lehmuslehdon aliulun (S4) muuttaminen ajoneuvoliienteelle sopivasi on vaieasti toteutettava pohjaveden pinnan tason ollessa alueella lähellä maanpintaa. Aliuluoreuden lisääminen ahdella metrillä johtaa vaieusiin alimenevän väylän uivatusen suhteen ja vastaavasti päätien noston lisätessä myös ustannusia huomattavasti. Korvenrannantien (S3) ohta muodostuu raennusustannusiltaan edullisemmasi. Ct Ka Ct Maan oreusasema vaihtelee tasojen +40,7 +53,6 välillä. E2 E3 Maaperä on tielinjalla suurimmasi osasi alliota tai moreenia. Tielinja sijoittuu saviolle n. 200 metrin matalla (paaluvälit ja ). Rymentinpuiston eritasoliittymän E3 rampit sijaitsevat hiealla. Sa R4 R1 Ct Sa Hiea- ja moreenimaaperä on pääosin normaalisti raennettavaa ja savion raennettavuusluoa on joo vaieasti raennettava pehmeiö tai vaieasti raennettava syvä pehmeiö. Maanpinnan oreustaso vaihtelee välillä +51,1 61,2. E3 PL 5106 Pohjasuhteet vaihtelevat hieasta silttiin ja edelleen moreeniin. Silttisellä maaperällä tielinjaus on n. 260 metrin matalla (paaluväleillä ja ). Kuva 18. Maaperätta suunnitteluosuudelta. (Ramboll 2006) Raennettavuudeltaan hiea- ja moreenimaaperä ovat normaalisti raennettavia ja silttiosuudet ovat vaieasti raennettavaa pehmeiöä. Maan oreusasema vaihtelee tasojen +51,2 53,8 välillä. Suunnitelma-alueen raja sijaitsee paalulla 5106.

14 14 Tuusulan itäväylän aluevaussuunnitelma välillä Tuusulanväylä-Kulloontie Tuusulan itäväylän eteläosan eritasoliittymän aluevaussuunnitelma 2. Nyytila-analyysi ja liienne-ennuste 2.1 Nyyinen ajoneuvoliienne Kesimääräinen ivuoroausiliienne suunnittelun ohteena olevalla maantiellä on ajoneuvoa (tiereisteri 2009), josta rasaita ajoneuvoja on 832 eli 8,4 %. Liittyvien maanteiden ivuoroauden liiennemäärät ovat tiereisterin perusteella seuraavat: Tuusulanväylällä Tuusulan itäväylän liittymän ohdalla noin ajoneuvoa, rasaita ajoneuvoja (5,9 %). Liiennemäärä lasee hieman itäväylän liittymän pohjoispuolella. Fallbacantie (mt 11589) aaoon itäväylältä 3 9 ajon., rasaita 70 (1,7 %) Fallbacantie (mt 11589) luoteeseen itäväylältä ajon., rasaita 2 (6,2 %) Kulloontie (mt 148) 8 6 ajon., rasaita 7 (8,7 %) Kuvassa 19 on esitetty nyytilanteen mallinnetut ivuoroauden liiennemäärät Uudenmaan alueen attavan EMME-mallin perusteella. Tuusulanväylällä itäväylän liittymän eteläpuolella pääliiennevirran suuntautuminen on mrasuussa 2009 tehtyjen liiennelasentojen perusteella aamuhuipputunnin aiana jopa 75 % Helsingin suuntaan ja iltahuipputunnin aiana 70 % Hyrylän ja itäväylän suuntaan. Kulloontien liittymässä merittävimmät suunnat ovat seä aamu- että iltahuipputunnin aiana itäväylän ja Keravan suunnan välinen liienne seä Hyrylän ja Keravan suunnan välinen liienne (uvat 20 ja 21). AAMUHUIPPUTUNTI 2009 ILTAHUIPPUTUNTI Kuva Tuusulanväylän ja Tuusulan itäväylän liittymän liiennemäärät (ajon/h) mrasuun 2009 lasentojen perusteella. (Tuusulan unta) AAMUHUIPPUTUNTI ILTAHUIPPUTUNTI Kuva 19. Nyytilanteen (2010) mallinnetut ivuoroauden liiennemäärät Hyrylän alueella Uudenmaan EMME-veron pe-rusteella (ajon/vr). Liiennemäärät poieavat hieman tiereisterissä esitetystä Kuva 21. Tuusulanväylän ja Tuusulan itäväylän liittymän liiennemäärät (ajon/h) mrasuun 2009 lasentojen perusteella. (Tuusulan unta)

15 Kuvassa 23 on esitetty ennustetilanne, jossa on otettu huomioon itäväylän eteläpään uusi eritasoliittymä (appaleessa 3 esitetty vaihtoehto B), itäväylän jate ja Kulloontien uusi eritasoliittymä, tuleva Rymentinpuiston ja Sulan alueen maanäyttö vuoteen 2030 asti, Rymentinpuiston alueelle johtava uusi eritasoliittymä seä Fallbacantien pannettu eritasoliittymä. Tällöin liienteen asvu itäväylällä on huomattavasti edellistä tilannetta suurempi, osa Hyrylän esustasta siirtyy liiennettä uudelle Hyrylän ohittavalle yhteydelle, ja sujuva yhteys houuttelee myös muuta liiennettä Kuva 23. Vuoden 2030 ennusteliiennemäärät aluevaussuunnitelman muaiselle liienneverolle uuden maanäytön toteutuessa (ajon/vr). Tuusulan itäväylän aluevaussuunnitelma välillä Tuusulanväylä-Kulloontie Tuusulan PROJEKTIN itäväylän eteläosan NIMI eritasoliittymän aluevaussuunnitelma 2.2 Liienne-ennuste Ennusteen muaan liienne asvaa Tuusulan itäväylällä noin 40 % nyytilanteesta vuoteen 2030 mennessä nyyisen altaisella maantieverolla ilman itäväylän jateen raentamista (uva 22). Kasvu muodostuu liienteen yleisestä asvusta ja uuden maanäytön aiheuttamasta liienteestä. Samansuuntainen ehitys on havaittavissa myös Tuusulanväylällä. Hyrylän esustan ohdalla ja Kulloontiellä asvu tulee olemaan tätäin suurempaa. Alueelle tehdyt liienne-ennusteet perustuvat oo Uudenmaan attavaan malliin, jona aluejaoa ja liienneverouvausta on tennettu Rymentinpuiston ja Sulan alueiden osalta. Mallilla on tasteltu vuoroausitasoista liiennetuotosta ja liienteen suuntautumista, joihin maanäytön ja liienteen tjonnan muutoset vaiuttavat Kuva 22. Vuoden 2030 ennusteliiennemäärät aluevaussuunnitelman muaiselle liienneverolle ilman itäväylän jatetta uuden maanäytön toteutuessa (ajon/vr).

16 16 Tuusulan itäväylän aluevaussuunnitelma välillä Tuusulanväylä-Kulloontie Tuusulan itäväylän eteläosan eritasoliittymän aluevaussuunnitelma Ennustetilanteessa itäväylän jataminen Järvenpääntielle vähentää Hyrylän esusta-alueen liienneveron uormitusta huomattavasti, esimerisi Järvenpääntiellä Tuusulanväylän iertoliittymän jäleen mallin muaan ajoneuvoa vuoroaudessa (uva 24). 2.3 Liienteellinen toimivuus Suunnittelualueella toimivuuden annalta riittisimpiä ovat nyyiset tasoliittymät huipputuntien aiana joo suuren liiennemäärän tai valo-ohjausen puutteen vuosi. Liittymien toimintaa uvataan liienteellisellä palvelutasolla (LPT, uva 25) ja uormitusasteella (ICU = Intersection capacity utilization). Kriittisille ääntymissuunnille, jota ruuhauttavat liittymät, on esitetty niiden masimi uormitusaste eli liiennemäärän suhde yseisen ääntymissuunnan välitysyyyn. Jotta liittymä toimisi, tulisi tämän von olla alle 1. Lähtöohtaisesti tavoitteena on alle 0.9 uormitusaste (tauluo 1, pl 1.1). Kriittisin liittymä suunnitteluosuudella ennen Tuusulan itäväylän jatamista Järvenpääntielle on Tuusulanväylän ja Tuusulan itäväylän liiennevalo-ohjattu tasoliittymä. Liittymä on nyytilanteessa huipputunteina yliuormittunut. Tuusulanväylän liittymässä nyyinen palvelutaso mallinnettiin Synchro-ohjelmiston avulla (tauluo 2). Palvelutaso on aamuhuipputunnin aiana erittäin huono (F) ja apasiteetin äyttöaste 107%. Iltahuipputunnin aiana palvelutaso on välttävä (D) ja apasiteetin äyttöaste 96 %. Kuva 25. Liienteen palvelutaso. Kuva 24. Vuoroausiliiennemäärien muutoset Hyrylän esustan eteläosissa itäväylän jateen raennuttua Tauluo 2. Tuusulanväylän ja Tuusulan itäväylän tasoliittymän toimivuus nyyisin ja ennustevuonna Ennustetilanteiden liiennemäärät on määritelty lineaisesti vuoden 2030 maanäyttöennusteen muaan. ICU LPT Kriittiset suunnat Kriittisten suuntien max. uormitusasteet 2009 AHT 107% F Etelään IHT 96% D Pohjoiseen AHT 116% F Etelään IHT 104% E Pohjoiseen 1.15

17 Tuusulan itäväylän aluevaussuunnitelma välillä Tuusulanväylä-Kulloontie Tuusulan PROJEKTIN itäväylän eteläosan NIMI eritasoliittymän aluevaussuunnitelma 17 Liittymän toimivuuden pantaminen liiennevalo-ohjattuna liittymänä vaatisi aamuruuhassa lisäaistoja tultaessa liittymään Tuusulanväylää pohjoisesta seä Tuusulan itäväylän suunnalta. Vastaavasti myös poistuvalle suunnalle (Tuusulanväylälle etelään) tulisi toteuttaa 200 m pituinen lisäaista. Lisäaistojen toteutus leventää väyläpoiileiausia liittymän haoilla ja edellyttää mm. aliuluäytävien pidentämistä. Molempien tulosuuntien lisäaistoilla masimi uormitusaste vuoden 2015 aamuhuipputuntina olisi 0.86 (LPT = D). Myös Tuusulan itäväylän ja Kulloontien liittymä on yliuormittunut etenin iltahuipputuntina (tauluo 3). Valo-ohjaamattomassa tasoliittymässä on itäväylältä mm. vaiea liittyä Kulloontielle (max. uormitusaste 1.20). Ongelmallisimpia suuntia ovat nyyisin Tuusulan itäväylältä vasemmalle Kulloontielle ääntyminen seä Tuusulan itäväylä - Hiideniventie -suunnan liienne suunnasta riippumatta. Liienteen lisääntyminen näissä suunnissa heientää liittymän toimivuutta nopeasti. Liittymän liiennevalo-ohjausella voidaan sujuvuus turvata lähivuosina un etelästä Kulloontielle itään ääntyvälle liienteelle järjestetään vapaa oiealle ääntyminen Tauluo 3. Itäväylän ja Kulloontien liittymän toimivuus valo-ohjattuna nyyisiillä liiennemäärillä seä ennustevuonna Ennustetilanteiden liiennemäärät on määritelty lineaisesti vuoden 2030 maanäyttöennusteen muaan. ICU LPT Kriittiset suunnat Kr.suuntien max. uormitusaste 2009 AHT 82% D Idästä etelään IHT 62% B Kulloontie AHT 93% F Idästä etelään IHT 69% C Kulloontie 0.80 Kriittinen ramppiliittymä on aamuhuipputuntina Riihiallion eritasoliittymän pohjoinen tasoliittymä ja iltahuipputuntina eteläinen tasoliittymä. Kriittisimmän rampin R4 palvelutaso liittymisalueella on C liiennemääriltään suurimmassa tilanteessa (aamuhuipputunti 2030). Aluevaussuunnitelman suunnittelualueen muiden eritasoliittymien rampeilla ei toimivuusongelmia ennustetilanteen liiennemäärien perusteella ole. Läpiajotutimus Aluevaussuunnitelman laatimisen yhteydessä toteutettiin läpiajotutimus, jona toitusena oli selvittää ruuhahuipputunnin aiana Hyrylän esustan läpi ulevan Järvenpääntien läpiajaneiden ajoneuvojen luumäärä ja osuus oonaisliiennemäärästä. Tutimus toteutettiin ahtena perääisenä iaamuna. Ensimmäisenä aamuna tutittiin ajosuunta etelään ja seuraavana ajosuunta pohjoiseen. Molempina aamuina tutimuspaia oli sama. Tutimus toteutettiin uvaamalla pisteen ohittaneiden ajoneuvojen reisteritunnuset reisteritunnusameralla, jona jäleen saatuja reisteritunnusien yhtenäisyyttä vertailtiin pisteiden välillä. Eteläisen pisteen tutimuspaia oli Tuusulanväylällä, Fallbacantien ja iertoliittymän välisellä osuudella. Pohjoisen pisteen tutimuspaia oli Järvenpääntiellä, Kulloontien iertoliittymän ja Kirotien välisellä osuudella (uva 26). Tutimustuloset on oottu tauluoihin 5 ja 6. Tauluoista äy ilmi, että Järvenpääntietä ajavista noin prosenttia ajaa myös Tuusulanväylää. Tuusulanväylää ajavista noin 30 prosenttia ajaa myös Järvenpääntietä. Läpiajaneiden ajoneuvojen osuus on molempiin suuntiin ajettaessa hyvin samansuuruinen. Huipputunnin läpiajoliienteen osuus oo liienteestä on siten suhteellisen merittävä Hyrylän esustan ohdalla. Eritasoliittymien toimivuus Kaiien suunnittelualueen liittymien toimivuus tutittiin vuoden 2030 ennustetilanteen liiennemäärillä ja molemmilla ennustetilanteen liienneveroilla (itäväylän jate / ei jatetta). Fallbacantien ja Rymentinpuiston eritasoliittymissä ei todettu toimivuusongelmia ennustetilanteen liiennemäärillä. Tuusulanväylän ja Tuusulan itäväylän (Riihiallion) appaleessa 3 temmin esiteltävän eritasoliittymävaihtoehdon B toimivuus tutittiin liienteen suuntajaauman perusteella aamu- ja iltahuipputuntina molemmilla vuoden 2030 liienneveroilla (Itäväylän jate / ei jatetta). Tuloset on esitetty tauluossa 4. Tauluo 4. Tuusulanväylän ja Tuusulan itäväylän uormitetuimman tasoliittymän toimivuus ennustetilanteissa vuonna ICU LPT Kriittiset suunnat Kr.suuntien max. uormitusaste 2030 AHT 61% A Hyrylästä etelään 0.67 ei jatetta 73% A Hyrylästä etelään IHT 62% A Etelästä Hyrylään 0.66 ei jatetta 74% A Etelästä Hyrylään 0.79 Kuva 26. Läpiajotutimusen tutimuspisteet.

18 18 Tuusulan itäväylän aluevaussuunnitelma välillä Tuusulanväylä-Kulloontie Tuusulan itäväylän eteläosan eritasoliittymän aluevaussuunnitelma Verollisella tasolla Hyrylän esusta-alueelle umuloituvat liienteelliset toimivuusongelmat muodostavat tpeen itäväylän ehittämiselle seä itäväylä-tuusulanväylä -liittymän pantamiselle. Hyrylän esustan liiennevero on uormittunut ja jonoutumista/ruuhia esiintyy paljon etenin Kosenmäen iertoliittymässä antatiellä 45. Osittain ruuhautuminen heijastuu Tuusulanväylän iertoliittymään Hyrylän eteläosassa. Läpiajoliienteen vaiutus ruuhautumiseen on siis merittävä. Tauluo 5. Ajosuunta etelään, ajoneuvojen luumäärät pisteittäin ja läpiajaneiden osuus aamun huipputuntina. Ajoneuvojen lm (aamun huipputunti) Molempien pisteiden autta ajaneiden osuus pisteen oonaisliienteestä (%) Pohjoinen piste Eteläinen piste Molempien pisteiden autta ajaneet Kuvassa 27 on esitetty edellä mainitut onnettomuudet talla. Liittymissä onnettomuusia on tasteltu vsinaista suunnittelualuetta hieman laajemmalta vaiutusalueelta maantieliittymien ohdalla. Seleitä Tuusulan itäväylän onnettomuusien esittymispisteitä ovat Kulloontien liittymä seä Tuusulanväylän liittymä, joissa aii onnettomuudet ovat johtaneet louaantumiseen. Onnettomuustyypit Kulloontien liittymässä olivat peräänajo liienne-esteen taia pysähtyneeseen ajoneuvoon, ääntyminen vasemmalle vastaantulevan eteen tai yleen, ajo risteäviä ajosuuntia suoraan, pyöräilijä pyörätiellä risteysessä seä ääntyminen oiealle toisen eteen tai yleen (yhteensä 5 pl). Tuusulanväylän liittymässä onnettomuustyypit olivat peräänajo jruttavaan ajoneuvoon (2 pl), peräänajo liienne-esteen taia pysähtyneeseen ajoneuvoon, ääntyminen vasemmalle risteävän eteen tai yleen seä muu suistumisonnettomuus (yhteensä 5 pl). TARVA ohjelman muaan itäväylällä on sattunut esimäärin 1,322 henilövahinoon johtanutta onnettomuutta ja 0,084 uolemaan johtanutta onnettomuutta vuosittain. Tauluo 6. Ajosuunta pohjoiseen, ajoneuvojen luumäärät pisteittäin ja läpiajaneiden osuus aamun huipputuntina. Ajoneuvojen lm (aamun huipputunti) Molempien pisteiden autta ajaneiden osuus pisteen oonaisliienteestä (%) Pohjoinen piste Eteläinen piste Molempien pisteiden autta ajaneet Liienneturvallisuus Liienneonnettomuusia tastelualueella on tapahtunut vuosina tauluon 7 muaisesti Tiehallinnon tilastojen perusteella. Henilövahinoon johtaneista onnettomuusista ysi johti uolemaan (ohtaamisonnettomuus). Onnettomuusustannuset ovat pelästään henilövahinoon johtaneiden onnettomuusien määrän perusteella Tiehallinnon äyttämien onnettomuusustannusten muaisesti noin 2,33 miljoonaa euroa vuodessa (vuoden 2005 hintataso), josta Tuusulan itäväylälle liittymät muaan luien ohdistuu noin 1,67 miljoonaa euroa vuodessa. Tauluo 7. Onnettomuudet tastelualueella vuosina (Tiehallinto 2009) Onnettomuusluoa KUOLEMAAN JOHTANUT LOUKKAANTUMISEEN JOHTANUT Moottoriajoneuvo-onnettomuus 1 14 Polupyöräonnettomuus 2 Ysittäisonnettomuus 1 Eläinonnettomuus 2 Muu onnettomuus 1 YHTEENSÄ 1 20 Kuva 27. Suunnittelualueella ja sen lähistöllä vuosina maanteillä tapahtuneet henilövahinoon johtaneet onnettomuudet. (Tiehallinto 2009)

19 Tuusulan itäväylän aluevaussuunnitelma välillä Tuusulanväylä-Kulloontie Tuusulan PROJEKTIN itäväylän eteläosan NIMI eritasoliittymän aluevaussuunnitelma 19 Liiennemäärien asvaessa ongelmat ja vaatilanteet tulevat edellä mainittujen liittymien lisäsi lisääntymään mm. nyyisen Siilintien liittymässä seä muissa väyläosuuden valo-ohjaamattomissa tasoliittymissä. Myös Fallbacantien liittymän pohjoisen ramppirataisun jäsentymättömyys ja liittyminen atuveroon voi jatossa aiheuttaa suurempia ongelmia. Viimeistään itäväylän jateen raentuessa tasoliittymät on poistettava suunnittelujasolta liienneturvallisuuden pantamisesi ja Tuusulan itäväylän liienteellisen toimivuuden pantamisesi. Nyytilanteessa Tuusulan itäväylän melun vaiutusalueelle on vähän asuinraennusia. Päiväajan 55 db esiäänitaso leviää esimäärin metrin etäisyydelle tiestä. Lehmuslehdonujalla ysi asuinraennus on Itäväylän päiväajan 55 db melualueella. Pursutien länsipäässä asi asuinraennusta jää itäväylän päiväajan 55 db melualueelle. Myös Kulloontiellä itäväylän itäpuolella ysi asuinraennus on itäväylän melualueella, samoin Mäyräorvenaella. 2.5 Liiennemelun nyytilanne Melun leviämistä nyytilanteessa tasteltiin lasennallisesti nyyisellä tieverolla ja nyyisillä liiennemäärillä. Olemassa olevilla asuinalueilla sovelletaan päiväaiana (lo 7-22) 55 db ohjevoa ja yöllä (lo 22-7) db ohjevoa. Uusilla asuinalueilla sovelletaan yöaiana tiuempaa 45 db ohjevoa (Vnp 993/1992). Siten olemassa olevilla asuinalueilla päiväajan melutilanne on suunnittelua mitoittava ja uusilla asuinalueilla yöajan melutilanne on mitoittava. Nyytilanteen päivämelulasenta on esitetty uvassa 28 ja nyytilan päivä- ja yömelulasennat temmin liitteinä 3 ja 4. Kulloontie Tuusulan Itäväylä Melutastelu Nyytilanne Läntinen Kannistontie Päivämelu LAeq 7-22 > 45.0 db >.0 db > 55.0 db > 60.0 db > 65.0 db > 70.0 db > 75.0 db Fallbacantie Pursutie Sulantie Fallbacantie Tuusulanväylä Korvenrannantie Lehmuslehdontie 0,1 0,5 1 m Kuva 28. Nyytilanteen päivämelutasot.

20 Tuusulan itäväylän aluevaussuunnitelma välillä Tuusulanväylä-Kulloontie Tuusulan itäväylän eteläosan eritasoliittymän aluevaussuunnitelma 20 3 Aluevaussuunnitelma suus. Väylän mitoituseen pyritään jättämään pelivaa ennustevuoden jäleen mahdollisesti asvavia liiennemääriä vten. Suunnittelussa tavoitellaan eritasoliittymin vustetun aupunipääväylän tenistä mitoitusta. 3.1 Tuusulan itäväylän aluevaussuunnitelma välillä TuusulanväyläKulloontie Tuusulanväylän ja Tuusulan itäväylän seä Kulloontien liittymät muutetaan eritasoliittymisi. Rymentinpuiston aava-alueen ohdalle raennetaan uusi eritasoliittymä maanäytön ehittyessä. Lisäsi Fallbacantien eritasoliittymää pannetaan poistamalla siitä atuyhteys Teollisuustien ja Telitien autta ja orvaamalla se uudella ramppiyhteydellä liittymän länsipuolelle. Fallbacantien eritasoliittymän uusi ramppi sujuvoittaa liienneyhteyttä Sulan alueelta Fallbacantien autta etelään. Nyyisen järjestelyn orvaava uusi ramppi pantaa liittymän apasiteettia seä mahdollistaa liittymän toteuttamisen liienneturvallisuuden annalta nyyistä pempana. Kuvassa 29 on esitetty linjaosuuden aluevaussuunnitelman periaatteelliset rataisut lopputilanteessa. Vaiheistamista ja vaiheiden ustannusvaiutusia on äsitelty temmin appaleessa 5. Temmat suunnitelmauvat suunnittelualueesta ovat raportin liitteenä Koo Tuusulan itäväylän raentamisperiaatteet ovat seuraavat: Tuusulan itäväylän linjaosuuden nyyiset tasoliittymät poistetaan. Liittymäpannuset Tavoiteveron määrittelyn muaisesti Tuusulan itäväylästä ehitetään seudullista pääväylää osana Hyrylän itäistä ohiulutietä. Väylän suunnittelussa on tavoitteena hyvä liienteellinen laatuluoa seä turvalli- Pumppaamo t bs bs V Kerava V I 8066 I Kevyt liienne Itäväylän vren evyen liienteen yhteys säilytetään. Nyyiset väylät pannetaan paioilleen tai siirretään toisen ajorataaistapin tilantpeen muaisesti. Kevyen liienteen risteämistpeet ovat utauinin nyyisillä paioillaan. Uudet evyen liienteen poiittaisyhteydet lisätään eritasoliittymien ja uusien aliulujen yhteyteen. Tuusulanjoi t t Jouoliienne 20V 8016 t Ampumata Taulut. I at I I t Itäväylällä ei ole nyyisin linjaliiennettä, eiä suunnitelmissa (2009 tilanne) ole reitittää liiennettä itäväylän autta. Linja-autopysäien myöhempi tve on otettu huomioon liittymäsuunnitelmien yhteydessä evyen liienteen yhteysineen. at i njo sula Tuu KERAVA IV 20V t IV t IV t S7 iosi 20V S8 Kerava i Tuusulan itäväylän leventäminen 2+2 -aistaisesi K E3 RYKMENTINPUISTON ERITASOLTTYMÄ njo sula Tuu ulanj oi M1 Tuus 82 Kerava S Tuusulan itäväylä levennetään nyyisestä 1+1-aistaisesta tiestä asiajorataisesi sealiiennetiesi (2 x 10.0/ ) liienteen asvun muaan Tuusulanväylän ja Kulloontien välille. Tien levennys toteutetaan oonaan eteläpuolelle, joa on vielä raentamatonta aluetta. Levennystä vten jätetään aavaan tilavaus. Kuvassa 30 on esitetty tyyppipoiileiaus, jota väyläosuudella sovelletaan. Kerava V V S10 E2 FALLBACKANTIEN ERITASOLTTYMÄ Pilliorpi Kerava E1 RHIKALLION ERITASOLTTYMÄ S3 S4 M1 KT45 S9 S5 Vantaa 110 V Vantaa S1 Vantaa Vantaa KT45 S2 110 V 110 V 110 V 110 V Vantaa 110 V 110 V 1 m Kuva 29. RUOTSINKYLÄN ERITASOLTTYMÄ VANTAA Aluevaussuunnitelman periaaterataisut. Kuva 30. Tyyppipoiileiaus Tuusulan itäväylästä 2+2 -aistaisena.

21 a a muuntaja t t t t t t t t V muuntamo a a muuntaja t t t t t t t t V muuntamo 45.5 Tuusulan itäväylän aluevaussuunnitelma välillä Tuusulanväylä-Kulloontie Tuusulan PROJEKTIN itäväylän eteläosan NIMI eritasoliittymän aluevaussuunnitelma 21 Tuusulan itäväylän jataminen Järvenpääntielle (mt 145) Tuusulan itäväylää jatetaan alusi 1+1-aistaisena Järvenpääntielle siten, että yhteys valmistuu ajoneuvoliienteen äyttöön yhtä aiaa Kulloontien eritasoliittymän anssa. Osuus ei uulu suunnittelualueeseen, mutta vaiuttaa olennaisesti liienteen suuntautumiseen itäväylälle. 3.2 Tuusulanväylän ja Tuusulan itäväylän eritasoliittymän vaihtoehtotastelut Tuusulanväylän ja Tuusulan itäväylän (Riihiallion) eritasoliittymäsi tutittiin olmea vaihtoehtoa. Vaihtoehdot on esitetty periaatetasolla uvissa 31, 32 ja 33 seä vaihtoehtojen vertailu täreimpien osa-alueiden osalta tauluossa 8. Itäväylän alittavan atuyhteyden sijaintivaihtoehtoina vertailtiin Korvenrannantien ja Lehmuslehdon aliulun toteutettavuutta. Molemmissa paioissa siltaenne on perustettava paaluille. Lehmuslehdon ohdalla aliuluoreutta tulisi suurentaa lasemalla aliulun tasausta. Tämä vaatii pohjaveden taia violta miljoona euroa masavan aualoraenteen toteuttamisen. Vaihtoehtona on oo tielinjausen orottaminen pidemmältä matalta, miä on myös erittäin allis rataisu. Korvenrannantien aliulua voidaan pitää tämän perusteella suositeltavampana, ja lisäsi Korvenrannantien vaihtoehto tuee pemmin maanäytön ehittymistä eritasoliittymäalueen lähellä. Seuraavissa eritasoliittymien vaihtoehtotasteluissa (A ja B) on esitetty aliulu Korvenrannantien ohdalle. Vaihtoehto B Tuusulanväylä jatuu Itäisenä ohiulutienä. Eritasoliittymästä yhteys pohjoiseen Tuusulanväylälle ja etelään Vanhalle Tuusulantielle. Korvenrannantie on johdettu itäväylän ali. Eritasoliittymävaihtoehdossa B tvitaan silta, jota pitin antatie 45 ylittää itäväylän ja lisäsi Korvenrannantien risteyssilta. Kuten vaihtoehdossa A itäväylän ja Tuusulanväylän nyyinen valo-ohjattu tasoliittymä jää liiennevalo-ohjatusi tasoliittymäsi, joa muuttuu itäväylän suunnan osalta atuliittymäsi ja yhteydesi Sulan alueelle. Vaihtoehto C Perusveron eritasoliittymä Tuusulanväylälle. Tässä vaihtoehdossa on esitetty ysi silta Tuusulan itäväylälle. Kuten vaihtoehdossa A ja B itäväylän ja Tuusulanväylän nyyinen valo-ohjattu tasoliittymä jää liiennevalo-ohjatusi tasoliittymäsi, joa muuttuu itäväylän suunnan osalta atuliittymäsi ja yhteydesi Sulan alueelle. Vaihtoehto A Suuntaisliittymä etelästä Tuusulanväylältä Itäiselle ohiululle ja suuntaisliittymä Korvenrannantielle idästä itäväylältä. Eritasoliittymävaihtoehdossa A tvitaan asi siltaa, joista toista pitin itäväylän pohjoinen ramppi ylittää Tuusulanväylän. Toinen silta tulee itäväylän ja Korvenrannantien risteyseen. Nyyiselle itäväylän ja Tuusulanväylän liittymän paialle jää liiennevalo-ohjattu tasoliittymä, joa muuttuu itäväylän suunnan osalta atuliittymäsi ja yhteydesi Sulan alueelle. 1:700 1:690 1:8021: :6 1:649 1:688 1:667 1:666 4:232 4:148 4:64 4:146 4:237 4:236 4:145 4: :317 1:699 4:233 4:234 1:723 1:724 t 1:689 1:672 1:674 1:673 1:695 t 1:696 1:731 1:732 1:610 4:235 1:609 1:610 at 1:626 1:698 1:815 1: :1:3 858:895:2:2 110 V 1:768 1:773 1:811 yr 895:2:36 Yl.tie 6:422 1:800 t 100m yr 6:405 v 1: V 110 V 3:1834 3: :700 1:690 1:8021: :6 1:649 1:688 1:667 1:666 4: :148 4:64 4:146 4:237 4:236 4:145 4: :317 1:699 4:233 4:234 1:723 1:724 t 1:689 1:672 1:674 1:673 1:695 t 1:696 1:731 1:732 1:610 4:235 1:609 1:610 at 1:626 1:698 1:815 1: :1:3 858:895:2:2 110 V 1:768 1:773 1:811 yr 895:2:36 Yl.tie 6:422 1:800 t 100m yr 6:405 v 1: V 110 V 3:1834 3:344 4:144 4:317 Ruotsinylä 4:144 4:317 Ruotsinylä 3:343 3:343 4: :317 1:768 1:800 3:1834 4: :317 1:768 1:800 3:1834 4:329 4:329 4:367 4: :895:2:2 53 1:779 Hyrylä 4:367 4: :895:2:2 53 1:779 Hyrylä 4: :18 4:368 4:18 Vantaa Vantaa 110 V 110 V 4:329 4:329 4:317 4:317 4:130 4: :895:2:2 110 V 4:83 4: :895:2:2 110 V 4:83 4:370 Kuva 31. Vaihtoehto A, periaateuva. Kuva 32. Vaihtoehto B, periaateuva. 4110

22 a a muuntaja t t t t t t t t V muuntamo Tuusulan itäväylän aluevaussuunnitelma välillä Tuusulanväylä-Kulloontie Tuusulan itäväylän eteläosan eritasoliittymän aluevaussuunnitelma Tauluo 8. Eritasoliittymävaihtoehtojen vertailu liienteen, maanäytön ja raentamisen annalta. Vaihtoehto A Vaihtoehto B Vaihtoehto C Vaiutuset nyyiseen tieja atuveroon Tieverolliset ominaisuudet (ilman Hyrylän läntistä ohiulua) Nyyinen itäväylän liittymä säilyy Tuusulanväylältä etelästä jrutusai ennen liiennevaloja Suuntaisliittymä idästä/itään Korvenrannantielle Kantatien 45 annalta tieverollisesti oiein Sujuva yhteys antatien 45 suunnassa seä itäväylän suunnassa (80 m/h mitoitusnopeus) Yhteys itäväylän ja Tuusulanväylän pohjoisen suunnan välillä ulee liittymän yhteydessä atuveron autta (Siilintie-Majavantie- Korvenrannantie) Nyyinen itäväylän liittymä säilyy Tuusulanväylä seleästi atumainen, Tuusulanväylän suuri liiennevirta Hyrylään alisteinen itäväylän suunnalle. Kantatien 45 annalta tieverollisesti väärin, antatien 45 yhteys ei ole jatuva Sujuva yhteys itäväylälle (80 m/h mitoitusnopeus) Kaii suunnat mahdollisia. Vanha Tuusulantie mahdollista liittää itäväylän ylittävään risteyssiltaan Nyyinen itäväylän liittymä säilyy Ei hidastusta ennen itäväylän liittymän liiennevaloja, liienneturvallisuusrisit suurimmat Kantatien 45 annalta tieverollisesti oiein Seleä yhteys itäväylälle, ei risteäviä suuntia Itäväylän suunta ei ole yhtä sujuva uin toisissa vaihtoehdoissa Vanha Tuusulantie mahdollista liittää oonaisuuteen vain Korvenrannantien autta 55 1:700 1:690 1:8021: :6 1:649 1:688 1:667 1:666 4: :148 4:144 4:317 Ruotsinylä 4:328 4:317 o 4:329 4:64 4:146 4:237 4:236 4:145 4: :329 4: :317 1:699 4:233 4:234 1:723 1: :895:2:2 t 1:689 1:672 1:674 1:673 1:695 t 1:696 1:731 1:732 1:610 4:235 1:609 1:610 at 1:626 1:698 1:815 1: :1: :895:2:2 110 V 1:768 1:768 1:773 Hyrylä 1:779 1:811 yr 895:2:36 Yl.tie 6:422 1:800 1:800 t 100m yr 6:405 v 1: V 110 V 3:1834 3:344 3:1834 3:343 Jouoliienne, evyt liienne ja erioisuljetuset Uuden maanäytön ehittämismahdollisuudet Hajanainen eritasorataisu, liienne leviää atuverolle. Vanhan Tuusulantien mahdollista liittää oonaisuuteen vain Korvenrannantien autta Pysäien sijoittaminen vaieaa. Kevyt liienne pääosin nyyisien altaisilla reiteillä. Erioisuljetuset hoidettava Tuusulanväylän autta. Yhteydet eteläpuolen nyyiseen ja mahdolliseen uuteen maanäyttöön heiot Mahdollistaa pysäien sijoittamisen eritasoliittymään seä evyen liienteen yhteydet niille. Kevyen liienteen yhteydet monipuolistuvat. Erioisuljetuset voidaan ohjata Vanhaa Tuusulantietä eritasoliittymän yli. Mahdollistaa maanäytön ja rinnaaisyhteysien ehittämisen phaiten Pysäien sijoittaminen vaieaa. Kevyt liienne pääosin nyyisien altaisilla reiteillä. Erioisuljetuset hoidettava Tuusulanväylän autta. Yhteydet eteläpuolen nyyiseen ja mahdolliseen uuteen maanäyttöön heiot 4: V 4: :18 Vantaa Raentaminen Työnaiaiset järjestelyt haittaavat liiennettä Raentaminen voidaan toteuttaa pääosin nyyisen väyläalueen ulopuolella Työnaiaiset järjestelyt haittaavat liiennettä 858:895:2:2 110 V 4:83 4:370 4:130 4:317 Pohjanvahvistuset Pienimmät pohjanvahvistusustannuset Pohjanvahvistusustannuset 70 % suuremmat uin vaihtoehdolla A ja 20 % suuremmat uin vaihtoehdolla C Pohjanvahvistusustannuset 40 % suuremmat uin vaihtoehdolla A Kuva 23. Vaihtoehto C, periaateuva.

23 Tuusulan itäväylän aluevaussuunnitelma välillä Tuusulanväylä-Kulloontie Tuusulan PROJEKTIN itäväylän eteläosan NIMI eritasoliittymän aluevaussuunnitelma Tuusulanväylän ja Tuusulan itäväylän eritasoliittymän jatosuunnitteluvaihtoehto Vaihtoehto B todettiin yhteisvaiutusiltaan phaasi. Kuvassa 34 on esitetty vaihtoehdon tennettu suunnitelma. Rinnaaisväylä on osin toteutettu Vantaan aupungin puolelle Korvenrannantien aliulun eteläpuolella. On huomattava, että nyyisen tiehierian muaisesti vaihtoehto B ei ole optimaalisin rataisu antatien 45 siirtyessä alisteiseen asemaan suhteessa nyyiseen itäväylään. Kuitenin, miäli Hyrylän läntinen ohiulu ja antatien 45 siirtyminen sille tulee pitällä tähtäimellä ajanohtaisesi, vaihtoehto B tuee myös tätä rataisua. Vanha Tuusulantie ytetään tieveroon eritasoliittymän eteläpuolisen uuden yhteyden autta. Eritasoliittymän linja-autopysäien vauset ovat erillisillä rampeilla ja evyen liienteen yhteydet ytevät ne risteävän väylän yhteysiin. Kevyen liienteen reittien risteäminen Tuusulanväylän anssa on eritasossa ja tapahtuu siltojen S1 ja S9 autta. 3.4 Fallbacantien ja Rymentinpuiston eritasoliittymät Fallbacantien eritasoliittymässä (uva 35) nyyinen länsipuolinen, atuverosta muodostuva, suuntaisliittymä orvataan uudella rampilla. Nyyinen Tuusulan itäväylän länsipuolinen evyen liienteen yhteys alittaa uuden rampin ja ylittää Fallbacantien äyttäen nyyistä siltaa. Itäpuolinen ramppi R1 raennetaan uudestaan toisen ajoradan raentamisen yhteydessä. Nyyisen Fallbacantien tasausta joudutaan lasemaan uuden sillan raentamisesta johtuen risteyssillan itäpuolisella osalla. Linja-autopysäivauset on esitetty liittymis- ja eranemisaistojen yhteyteen ja niiden evyen liienteen yhteydet äyttävät osin nyyisiä yhteysiä. Rymentinpuiston eritasoliittymän (uva 36) autta muodostuu yhteys raennettavalta uudelta asuin- ja työpaia alueelta Tuusulan itäväylälle. Risteävä atu ylittää päätien ja itäpuolinen ramppi on ytetty atuveroon iertoliittymällä. Kevyen liienteen yhteydet on esitetty risteävän adun molemmin puolin ja linja- autopysäivauset ovat liittymis- ja eranemisaistojen yhteydessä. Pysäeiltä on yhteydet liittymän pohjoispuoliseen evyen liienteen aliuluun. Kuva 34. Riihiallion eritasoliittymä, vaihtoehto B, tennettu suunnitelma. Kuva 35. Fallbacantien eritasoliittymä, tennettu suunnitelma.

24 24 Tuusulan itäväylän aluevaussuunnitelma välillä Tuusulanväylä-Kulloontie Tuusulan itäväylän eteläosan eritasoliittymän aluevaussuunnitelma 3.7 Johto- ja aapelisiirrot seä suojauset Tuusulanväylän ja itäväylän rinnalla ulee 110 V:n ilmajohto jota joudutaan siirtämään ja raentamaan mahdollisia orotuspylväitä E1:n ja Korvenrannantien alueella. Myös Fallbacantien liittymän lähistöllä joudutaan ilmajohtoa siirtämään. Tuusulan itäväylän poii ulee myös 20 V:n ilmajohto, jona annatinpylväitä tulee siirtää Tuusulanväylän eritasoliittymän ohdalla seä pohjoisempana linjaosuudella. Nyyinen maaaasuputi joudutaan suojaamaan uuden Rymentinpuiston eritasoliittymän eteläpuolella toisen ajoradan raentuessa. Uuden ajoradan raentaminen ja eritasoliittymien laajentuminen aiheuttaa tele- ja sähöaapeleiden siirto ja suojaustpeita oo suunnittelualueella. 3.8 Sillat Aluevaussuunnitelmaan suunnitelma-alueelle tulee 10 uutta siltaa. Suunnitelma-alueella on neljä nyyistä siltaa, joiden viereen raennetaan molemmissa vaihtoehdoissa vastaavantyyppinen uusi silta uutta ajorataa vten. Tuusulanväylän ja itäväylän eritasoliittymävaihtoehdossa B tvitaan silta, jota pitin antatie 45 ylittää itäväylän ja lisäsi Korvenrannantien risteyssilta. Eritasoliittymävaihtoehto A (ml. Korvenrannantie) on siltaustannusiltaan ~2,2 milj. ja vaihtoehto B ~3,5 milj.. Vaihtoehdosta riippuen siltojen oonaisustannuset suunnittelualueella ovat n. 6,0 7,3 milj.. Liitteenä 2 on alustava siltaluettelo, jossa on esitetty suunnittelualueen sillat sisältäen eritasoliittymävaihtoehtojen A ja B sillat. 3.9 Ympäristösuunnitelma Kuva 36. Rymentinpuiston eritasoliittymä, tennettu suunnitelma. 3.5 Jouoliienne ja evyen liienteen järjestelyt Tuusulan itäväylän suunnassa ei ole linjaliiennettä, mutta liittymien yhteydessä vataan tilat linja-autopysäien toteuttamiselle. Kevyt liienne järjestetään eritasoon nyyisiä aliulupaioja hyödyntäen seä uusien eritasoliittymien autta. 3.6 Pohjanvahvistustpeet Tulevaisuudessa itäväylän vren aupuniraenne tulee seleästi tiivistymään. Muutos tapahtuu uitenin pitällä ajanjasolla, joten väyläympäristö tulee edelleen olemaan vsin luonnonmuainen ja metsäinen. Tuusulanväylän eritasoliittymä ympäristöineen on tulevaisuudessa entistä täreämpi porttiohta Hyrylään, ja sen ympäristö suunnitellaan ilmeeltään muuta tietä aupunimaisemmasi ja porttiaihetta orostavasi. Raennetumpaa aupunimaisempaa ilmettä saadaan aiaan esim. rajaamalla ajoradat reunaivillä, panostamalla väyläympäristön ja sen istutusten suunnitteluun seä tuomalla ympäristö esiin erityisellä valaistusella. Myös muut eritasoliittymät ovat lähimaisemaa hallitsevia raennelmia, ja ne suunnitellaan mahdollisimman hyvin maastoon sopivisi. Rymentinpuiston osayleisaavan ohdalla erityistä huomiota annattaa iinnittää evyen liienteen väylien sujuvuuteen ja myös ympäristön laatutasoon, sillä Itäväylän poii ulevat täreät reitit uudesta aupunginosasta Keravan suuntaan. Mahdolliset meluesteet toteutetaan ensisijaisesti meluvalleina, jota metsitetään ympäristöön sopivisi. Kulloontien eritasoliittymän alueella on vmistettava seudullisesti merittävän eologisen yhteyden sujuvuus alueella aistainen linjaosuus paaluvälillä perustetaan paalulaatalle luuun ottamatta paaluvälille sijoittuvaa jasoa, joa perustetaan maanvaisesti. Sillan S2 rampit R1, R2, R3 ja R4 perustetaan samoin paalulaatalle luuun ottamatta ramppien R1 ja R4 moreenille sijoittuvia osuusia. Paalulta 1800 eteenpäin vain tielinjan eteläinen aista sijaitsee raentamattomalla pohjalla. Linjan paaluvälit , ja perustetaan paalulaatalle ja linjan paaluväleillä seä pohjanvahvistusena äytetään massanvaihtoa. Sillan S5 pohjoispuolinen ramppi perustetaan oo mataltaan paalulaatalle. Muilta osin tie perustetaan maanvaisesti. Pohjanvahvistuset on esitetty janoina liitteenä olevissa pituusleiausissa.