LAHELANPELTO II ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKAAVASELOSTUS. Tuusulan kunta. Lahelanpelto II asemakaava ja asemakaavan muutos

Transkriptio

1 LAHELANPELTO ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKAAVASELOSTUS Tuusulan unta npelto asemaava ja asemaavan muutos Asemaavan selostus Luonnos

2 LAHELANPELTO ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKAAVASELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNSTETEDOT 1.1 Esipuhe Tämä aavaselostus osee Tuusulan unnan npelto nimistä aluetta Hyrylän esusen lounaispuolella ntien vrella. Asemaava mahdollistaa noin 1200 asuaan tiiviin ylämäisen pientaloalueen rentamisen an. Koonaiserrosala on noin m 2 sisältäen aava-alueella olevan nyyisen pientaloalueen. Alueelle tulee monipuolinen rennusanta omotitaloista townhouse tyyppisiin taloihin seä yhtiömuotoisiin pientaloihin ja pienerrostaloihin. Kaavamääräysillä ohjaan noudtamaan malaenergientamisen periateita. Alue on puurentamisalue, jossa ympäristöhäiriötä aiheuttamonta työtilaa saa sijoittaa pohjerrosiin. Tällä pyritään mahdollistamaan etätyösentely seä lähipalveluiden syntyminen. Alueen pääooojadut toteutetaan puistouina. Alueen eselle on sijoitettu si niittypuistoa palstaviljelyä, pelienttiä ja leiipaioja vten. Vantaalla Pöyry Finland Oy Pasi Rajala Pea Mäelä Yhteystiedot Tuusulan unta, PL 60, Tuusula, Tuusulan unta, Jaana Pohjola , Mia Heiilä , liienneasi Heii Väänänen , sähöposti: etunimi.suunimi@tuusula.fi Pöyry Finland Oy, PL 50, Vantaa, Jaonu 3, puh , fax , sähöposti: pea.mela@poyry.com 2

3 LAHELANPELTO ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKAAVASELOSTUS 1.2 Kaava-alueen sijainti npelto - suunnittelualue sijoittuu Hyrylän esusen lounaispuolelle ntien vteen. Etäisyys Hyrylän esustaan on noin 2 ilometriä. Kuva 1. Suunnittelualueen liimääräinen sijainti (opastta: Kuuma ttapalvelu 5/2013). 1.3 Tunnistetiedot npelto asemaava Asemaava osee: 11. n unnanosan ortteleita 2224, 3033, 3031 ja Asemaava-alue muodostuu osista tiloja: RN:ot Kunnan ma: 3-372, 1-148, 1-195, 1-172, 1-126, 1-135, 4-156, 1:33,1:108,1:107,1:66,1:68,1:117,3:308,3:309,3:307,1:100,1:167,1:151,1:152,1: 155,1:154,1:153,1:98,1:101,1:64,1:99,1:156,1:102,1:65,1:67,1:125,1:157,1:123, 1:121,1:163,1:174,1:25,1:27,1:109,1:110,1:149,1:52,1:132 Asemaavalla muodostuu: Kaava-alue: n. 46 ha Korttelialuetta: n. 28 ha Rennusoieutta: n m² 3

4 LAHELANPELTO ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKAAVASELOSTUS Sisältö 1 PERUS- JA TUNNSTETEDOT Esipuhe Kaava-alueen sijainti Tunnistetiedot TVSTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Asemaava Asemaavan toteuttaminen ALUEEN YLESKUVAUS Luonnonympäristö Kallio- ja maaperä Pinta- ja pohjavedet Kasvillisuus ja voa ohteet Maisema ja ulttuuriympäristö Rennettu ympäristö Maanomistus, väestö ja työpai Palvelut Yhdysunteninen huolto Liienneyhteydet - Lyhyt uvaus nyytilasta; määrät, tiet, liittymät, yhteydet SUUNNTTELUTLANNE Mauntaava Yleisaav Asemaav n yleissuunnitelma Muut aluetta osev selvityset, suunnitelm ja päätöset Rennusiellot Rennusjärjestys Tonttijo ja -reisteri Pohjtta ASEMAKAAVAN SUUNNTTELUN VAHEET Asemaavan suunnittelun tve Suunnittelun äynnistäminen ja sitä osev päätöset Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireilletulo Osallistuminen ja vuorovaiutusmenettely Osallistumis- ja viointisuunnitelmasta jätetyt mielipiteet Viranomaisyhteistyö

5 LAHELANPELTO ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKAAVASELOSTUS 5.4 Asemaavan tavoitteet VAHTOEHDOT JA VAKUTUSTEN ARVONT Alustav vaihtoehdot ja yleisaavasoinen tastelu Valitut vaihtoehdot ja vaiutusten viointi Asemaavan pohjsi valittu vaihtoehto ASEMAKAAVAN KUVAUS Energiehouuden huomioonottaminen asemaavassa Kaavan renne Mitoitus Korttelialueet Palvelut Liienneraisut ja pysäöinti Kunnallisteniia Viher- ja viristysalueet Luonnonympäristö Hulevedet KAAVAN VAKUTUKSET Yleistä Kaavan suhde valtunnallisiin alueidenäyttötavoitteisiin Kaavan suhde maunta- ja yleisaavoihin Vaiutuset maa- ja allioperään ja pohjavesiin Maa- ja allioperä Pohjavedet Vaiutuset asvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvoihin Vaiutuset pintavesiin Vaiutuset asvillisuuteen ja voaisiin luontoohteisiin Vaiutuset eläimistöön Vaiutuset alue- ja yhdysuntenteeseen seä yhdysunta- ja energialouteen Kaavaloudelliset vaiutuset Työpai, auppa ja elineinotoiminta Vaiutuset liienteeseen - Kuina paljon lisää liiennettä, miten auttaa jouoliiennettä, toimivuus, orsi jne. lyhyesti Vaiutuset aupuniuvaan, maisemaan, ulttuuriperintöön ja rennettuun ympäristöön 37 9 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Toteutusta ohjaav ja havainnollistav suunnitelm Toteutuminen ja ajoitus Toteutusen seuranta LUETTELO KAAVATYÖTÄ KOSKEVSTA ASAKRJOSTA JA LÄHDEMATERAALSTA

6 LAHELANPELTO ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKAAVASELOSTUS LUETTELO SELOSTUKSEN LTEASAKRJOSTA 1. Pienennös asemaavtasta merintöineen ja määräysineen 2. Havainneuva 3. Vaihtoehtojen vaiutusten uvaus- ja viointitauluo ERLLSET LTEASAKRJAT 1. Osallistumis- ja viointisuunnitelma 2. Osallistumis- ja viointisuunnitelman mielipiteet 6

7 LAHELANPELTO ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKAAVASELOSTUS 2 TVSTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kaavoitustyö on äynnistetty aupungin aloitteesta Suunnittelua on ohjannut Tuusulan unnan asiantuntijoista oostuva ohjausryhmä. Asemaavoitusen lähtöohtana on toiminut unnanhallitusessa hyväsytty n yleissuunnitelma. Osallistuminen ja vuorovaiutus on järjestetty liitteenä olevan osallistumis- ja viointisuunnitelman muaisesti. Osallistumis- ja viointisuunnitelmasta on esitetty 31 mielipidettä. Mielipiteet ov liitteenä. Kaavaluonnosen vaihtoehdoista järjestettiin yleisötilaisuus Asemaava Suunnittelualue on laajuudeltaan noin 46 ha. Asemaava mahdollistaa uuden asuinalueen rentumisen Hyrylän esustan länsipuolelle. npelto alueen rentamisen tavoitteena on Tuusulan mittaavaan sopiva urbaani ylä. Asemaavalla muodostetaan orttelialueet asuinpientaloille (AP), erillispientaloille (AO), asuintaloille (A) ja liierennuselle (KL). Asemaavassa on myös osoitettu vauset puistolle (VP), lähiviristysalueille (VL) seä ualueille. Tempi asemaavan uvaus on luvussa seitsemän. 2.3 Asemaavan toteuttaminen Asemaava toteutunee muutaman vuoden sisällä voimaantulosta. 3 ALUEEN YLESKUVAUS 3.1 Luonnonympäristö Suurin osa aava-alueesta on peltoa. Alueella sijaitsee muutamia metsäsaeeita seä tilesusia. ntien vressa on pientaloalue. Peltoalue laseutuu aoon ja liittyy maisemallisesti Tuusulanjoilason maisema-alueeseen Kallio- ja maaperä Asemaava-alue on lähes oonaisuudessaan savimaa. Asemaavaalueen pohjoispuolella on hiea-/soravaltaista hjua ja Tuusulanjoen vressa, asemaava-alueen aoispuolella, maalaji on pääosin turvetta ja liejua. Kalliota ei ole alueella pinnassa. (Lähde: Ramboll Finland Oy, Tuusulan unta: Rennettavuusselvitys, npelto, luonnos ). 7

8 LAHELANPELTO ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKAAVASELOSTUS Kuva 2. Suunnittelualueen maaperä (lähde: GTK, Tuusulan unta 2013). 8

9 LAHELANPELTO ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKAAVASELOSTUS Kuva 3. Koreussuhteet (lähde: Tuusulan unta 2013). Kuva 4. Perustamistav ja pohjanvahvistusmenetelmät osa-alueittain. (Lähde: Ramboll Finland Oy, Tuusulan unta: Rennettavuusselvitys, npelto, luonnos ) Pinta- ja pohjavedet Alueen itäosassa ulee pohjois-eteläsuuntainen oja, joa etelämpänä yhtyy Tuusulanjoeen. Peltoalueella on myös useita muita ojia, jota pääosin yhtyvät pääojaan. Alueella ei ole vedenjajia, vaan aii alueen pintavedet ohjautuv pääojaan ja siitä Tuusulanjoeen. (Ramboll Finland Oy, Tuusulan unta: Rennettavuusselvitys, npelto, luonnos ) Asemaava-alueen oillisosaan ulottuu n pohjavesialue. Pohjavesialueella, asemaava-alueen itäpuolella sijaitsee n pohjavedenottamo. n pohjavesialueen suojelusuunnitelmassa (Uudenmaan ympäristöesus, 2000) on annettu ohjeita uusien toimintojen sijoittamisesta pohjavesialueelle, ml. ohjeet 9

10 LAHELANPELTO ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKAAVASELOSTUS aavoituselle. Myös alueelle laaditussa rennettavuusselvitysessä annetaan ohjeita maanäytön sijoittumiselle ja rentamistavalle. (Ramboll Finland Oy, Tuusulan unta: Rennettavuusselvitys, npelto, luonnos ). Kuva 5. Pohjavesi ja valuma-alueet (lähde: Tuusulan unta 2013) Kasvillisuus ja voa ohteet n alueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse Nura alueita, luonnonsuojeluohjelmien ohteita eiä muita tiedossa olevia valtunnallisesti, maunnallisesti tai paiallisesti voaita ohteita (Tuusulan unta, n luontovotistuset, Airix ympäristö Oy 2008.) Yleisaavaa 2040 vten laaditussa luontoselvitysessä (Yleisaava 2040:n luontoselvitys, Luontotieto Keiron Oy, 2011) ov asemaava-alueen itäosassa mainitut niityt ja lehto (uvan ohteet 1.3 ja 1.4) vostettu luontovoiltaan paiallisesti voaisi. Niityillä asvaa niittyjen peruslajeja, lähinnä tuoretta heinäniittyä, joa on vioitu vaantuneesi luontotyypisi. Kohde nro 1.4 on 10

11 LAHELANPELTO ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKAAVASELOSTUS pieni metsäalue, jossa osittain pääpuulajina on haapa ja osa on ooasta seametsää, lähinnä tuoretta lehtoa. Maanpintaa peittää äenaali. Kuva 6. Elinympäristöt (Yleisaava 2040:n luontoselvitys, Luontotieto Keiron Oy, 2011) Tuusulanjoi virtaa asemaava-alueen ulopuolella selvitysalueen itäosassa. Luontoselvitysessä se on votettu luontovoiltaan paiallisesti erittäin voasi. Selvitysessä on linjtu eologinen, säilytettävä yhteys Tuusulanjoen suuntaisesti seä Ristiiven suunnalta ohti Tuusulanjoea (uva 6). 11

12 LAHELANPELTO ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKAAVASELOSTUS Kuva 7. Luontovot ja eologiset yhteydet (Yleisaava 2040:n luontoselvitys, Luontotieto Keiron Oy, 2011) ARX ympäristö Oy on vuonna 2008 lainut n yleissuunnitelmaa vten n luontovotistuset ns. n orren ohdalta osien mm. Hyrylän laajentumissuuntien osayleisaavassa osoitetun luonnonsuojelullisesti voasi osoitetun s-1 (10)-alueen tilaa. Tistusen muaan tielinjausen alueella ei esiinny erityisiä luontovoja. 3.2 Maisema ja ulttuuriympäristö Kuvaus perustuu yleisaavan 2040 maisemaselvityseen (Tuusulan yleisaava 2040, maisemaselvitys, FCG Oy, 2011) Kylärenne on jo aluaan ollut hajanainen ja 1900-luvun ehitys on vaiuttanut oleellisesti alueen maisemaan. n vanhan ylärenteen seaan on noussut tiivis pientaloasutus. Vanh tilesuset ov jäljellä, mutta eivät enää erotu maisemassa. (Lähde: Tuusulan ulttuurimaisema ja rennusanta, inventointiraportin luonnos 2005). Tuusulanjoen maisemoonaisuuden muodostav Ruotsinylä ja n ylät viljely- ja joimaisemineen. Tuusulanjoilaso on merittävä maisemallinen ja eologinen oonaisuus aina Tuusulanjärveltä Vantaajoelle saa ja joilason 12

13 LAHELANPELTO ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKAAVASELOSTUS suuntaiset pität näymät ov maiseman eseinen elementti. Etelä-Hyrylän selvitysalueella ei ole valtunnallisesti tai maunnallisesti voaita perinnemaisemia, mutta esim. tiemaisemassa ntien vrella erottuv pienialaiset pelto- ja niittyalueet orostav maiseman pienipiirteistä ja umpuilevaa rennetta. n ylä sijaitsee Tuusulanjoilason pohjoisosassa. Vanhan ylämäen ympärille, jonne sijoittuv Ali- ja Yli-Knaapilan til, on rentunut pientaloasutusta ja uudisrentaminen on muuttanut myös viljelymaisemaa asuintaajamsi. Knaapilan til ov merittäviä rennusulttuuriohteita. (Lähde: Tuusulan ulttuurimaisema ja rennusanta, inventointiraportin luonnos 2005.) Ali- ja Yli-Knaapila sijaitsev viereäin Knaapilan vanhalla tontilla. Yli-Knaapilan päärennus näyy tiemaisemassa. Ali-Knaapilan rennuset muodostav viehättävän pihapiirin, mutta oonaisuus ei näy laajemmassa maisemassa. n-tuusulanjoilason maisema M 2 (uva 8): Tuusulanjoilason paiallisesti voas pohjoisosa liittyy jeena maunnallisesti voaaseen Tuusulanjoilason ulttuurimaisemaan. Joilason pohjoisosassa on merittävä maisemallinen solmuohta, jossa joi ja tie risteävät. Maiseman renne ei erotu enää niin seleästi uin eteläisellä osuudella johtuen uudisrentamisesta ja tierentamisesta. Joilason avoimuus on uitenin säilytettävä vo. Kuva 8. Maiseman vot (lähde: Tuusulan yleisaava 2040, maisemaselvitys, FCG Oy 2011) 13

14 LAHELANPELTO ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKAAVASELOSTUS 3.3 Rennettu ympäristö Suunnittelualue on pääosin rentamonta maalousaluetta pois luien ntien vsi, jossa on pientaloasutusta. Rennuset ov yhtiömuotoisia pientaloja ja omotitaloja. Alueen esellä sijaitsee tilesus Maanomistus, väestö ja työpai Kaava-alue on pääosin unnan omistusessa. Ysityisten maanomistajien anssa on laadittu aavoitusen äynnistämissopimuset iinteistöjen 1-92, 1-115, 1-117, ja osalta. Kiinteistön anssa voidaan tehdä aavoitusen äynnistämissopimus Tuusulan maapoliittisen ohjelman muaisesti. Laajemmalla selvitysalueella, noin 1 m säteellä suunnittelualueen ympärillä, asuu noin 3200 henilöä ja asemaava-alueella noin 300. Asuinrennuset ov pientaloja. Alueella ei ole työpaioja Palvelut npelto sijaitsee noin 2 m Hyrylästä, Tuusulan esustasta länteen, jossa on erinomaiset aupalliset ja juliset palvelut. Hyrylän aupallisten palveluiden ehittämisesi entisestään on laadittu selvitys vuonna 2012 (Tuusula: Kesustan aupallinen ehittäminen, Ramboll Finland Oy, 2012). Suunnittelualueesta noin 1 m etelään, ntien vrella, on päivittäistavauppa. Lähialueen unnalliset palvelut on esitetty seuraavalla talla. 14

15 LAHELANPELTO ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKAAVASELOSTUS Kuva 9. Lähialueen unnalliset palvelut (lähde: Tuusulan unta 2013) Yhdysunteninen huolto Kaava-alueella on vain vähän rennettua yhdysuntenistä huoltoa. Kunnan vesi- ja viemäriverosto on esitetty seuraavalla talla. 15

16 LAHELANPELTO ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKAAVASELOSTUS Kuva 10. Kunnallisteninen verosto (lähde: Tuusulan unta 2013) Liienneyhteydet - Lyhyt uvaus nyytilasta; määrät, tiet, liittymät, yhteydet Alueen pääväylä on ntie, johon suunnittelualue yteytyy nyyisen Kuusamantien eteläpuolella. ntien liiennemäärä on nyytilanteessa noin 6000 ajon/ivr. ntie on pääasiassa n alueen sisäinen yhteys ja tjoaa alueelta yhteydet Nahelantien autta länteen ja Hämeentielle (45) seä myös suoraan etelään Tuusulanväylän ja Kehä :n suuntaan. ntie toimii osittain myös seudullisen läpiulevan liienteen reittinä Hämeentieltä lentoentän länsipuolitse Kehä :lle. ntien ja Nahelantien liittymässä seä Kosenmäen iertoliittymässä on nyyisin ruuha-aioina huomtavia välitysyyongelmia. ntien itäpuolella ulee evyen liienteen väylä oo tien malla. ntien länsipuolella on lyhyt osuus evyen liienteen väylää suunnittelualueen pohjoisosan ohdalla, mutta väylää ollaan jamassa pohjoiseen Vaunuanaan ouluyhteysien pantamisesi. ntietä pitin ulee bussilinja Helsiniin 4-5 ertaa aamu- ja iltuuhassa. Lisäsi ntiellä liiennöi aamu- ja iltapäivisin lähinnä ouluyhteysiä palveleva linja reitillä Hyrylä Myllyylä Riihiallio Hyrylä / Hyrylä Riihiallio Myllyylä Hyrylä. Laaditut selvityset: ntien liiennelasennan tuloset, 2012 Tuusulan liiennemalli, Strafica, valmistuu vuonna

17 LAHELANPELTO ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKAAVASELOSTUS Kosenmäen ja Nahelantien liittymän yleissuunnitelmasoinen tastelu n yleissuunnitelma, jouoliienneselvitys, Jua-Mti Laso, 2008 n_ys_jouoliienne_ ntie-ristiiventie liittymän pantamissuunnitelm npellon meluselvitys npellon_tärinäselvitys Ramboll Finland Oy, 2006 Jouoliienteen aiaulut ja reittit Pyöräteiden yleist Kuva 11. Linja-autoreitit ja pysäit (lähde: Tuusulan unta 2013). 4 SUUNNTTELUTLANNE 4.1 Mauntaava Suunnittelualue on osoitettu Uudenmaan mauntaavassa (vahvistettu ympäristöministeriössä ) taajamoimintojen alueesi. Merinnällä osoitetaan ysityisohtaista suunnittelua edellyttävät asumiseen, palvelu- ja työpaia- seä 17

18 LAHELANPELTO ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKAAVASELOSTUS muihin taajamoimintoihin vtav rentamisalueet. Merintä sisältää taajamien sisäiset liienneväylät seä liienteen tvitsem sama-, huolto-, vio-, terminaali-, rapiha- ja muut vastaav alueet, uloilureitit, evyen liienteen väylät, paiallisesuset, yhdysuntenisen huollon alueet, muut erityisalueet, paialliset suojelualueet seä viristys- ja puistoalueet. Suunnittelualueen pohjoisosaan on osoitettu pohjavesialueen merintä. Merinnällä osoitetaan pohjavesialueet, jota ov ominaisuusiltaan voaita ja jota voiv olla tai ov yhdysuntien vedenhaninnan annalta täreitä. Kuva 12. Ote vahvistetuista Uudenmaan mauntaavoista (Uudenmaan liiton ttapalvelu 5/2013). Keltaisella on esitetty suunnittelualueen liimääräinen sijainti. Uudenmaan 2. vaihemauntaavassa (Uudenmaan mauntavaltuusto hyväsynyt ) suunnittelualueelle ei ole osoitettu uusia merintöjä. 4.2 Yleisaav Suunnittelualueella ei ole oieusvaiutteista yleisaavaa. Tuusulan yleisaava 2010:ssä alue on osoitettu lähiviristysalueesi merinnällä VL, pientalovaltaisesi alueesi merinnällä AP, seä maanviljelysalueesi merinnällä MV. 18

19 LAHELANPELTO ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKAAVASELOSTUS Kuva 13. Ote oieusvaiutusettomasta Tuusulan yleisaava 2010:stä (lähde: Tuusulan unta 2013). Osittain oieusvaiutteisessa Hyrylän laajentumissuunn - osayleisaavassa (v. 2000) suunnittelualueelle ei ole aluevausmerintää. Kaavassa on merintä -luoan pohjavesialueesta seä ntiestä evyen liienteen reitteineen. 19

20 LAHELANPELTO ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKAAVASELOSTUS Kuva 14. Ote Hyrylän laajentumissuunn - osayleisaavasta (lähde: Tuusulan unta 2013). Vireillä on oo unnan yleisaavan, yleisaava 2040:n laadinta. Yleisaavan rennemallityössä on äsitelty neljää rennemallivaihtoehtoa, joista aavaluonnosvaiheeseen on esitetty mallia A2, Hyrylä-Kerava. Kunnanhallitus päätti uitenin ottaa yleisaavan rennemallin valinta-asian pois valtuuston listalta Lisäsi hallitus päätti, että asian äsittelyä jetaan sen jäleen, un VM:n nimeämät metropoli- ja untaselvityshenilöt ov jättäneet raporttinsa. Rennemallivaihtoehdossa A2 suunnittelualue on esitetty taajamenteen alueena. 20

21 LAHELANPELTO ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKAAVASELOSTUS Kuva 15. Yleisaava 2040-työn rennemallivaihtoehto A2, Hyrylä-Kerava (lähde: Tuusulan unta 2013). 4.3 Asemaav Suunnittelualue on pääosin asemaavoittamonta. ntien vressa on asemaavoitettua pientaloaluetta seä viheraluetta. Aivan ntien itäpuolella on pientaloalueen osa, josta on asemaava umottu. ntien 21

22 LAHELANPELTO ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKAAVASELOSTUS länsipuolella on asemaavoittamon alue ntien ja Ristiiventien ulmausessa. Asemaav ov vuosilta 1965 ja Kuva 16. Suunnittelualueen asemaavoitetut os (lähde: Tuusulan unta 2013). 4.4 n yleissuunnitelma Vuonna 2008 on laadittu oieusvaiutuseton yleissuunnitelma (Tuusulan unta: n yleissuunnitelma, ), joa sisältää asemaava-alueen ympäristöineen (uva 17). Yleissuunnitelmassa n aluetta tasteltiin yleisaavasolla ja liittyen Hyrylän esustaan. Laadittava asemaava osee n yleissuunnitelman osa-alueita 2a- 2d. n yleissuunnitelma on unnanhallitusen hyväsymä. 22

23 LAHELANPELTO ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKAAVASELOSTUS Kuva 17: n yleissuunnitelma, Tuusulan unta, Muut aluetta osev selvityset, suunnitelm ja päätöset Rennusiellot Alueella ei ole rennusieltoja Rennusjärjestys Uusi rennusjärjestys on hyväsytty valtuustossa, mutta päätös ei ole vielä lainvoimainen päätösestä on valitettu Tonttijo ja -reisteri Alueen iinteistöt ov iinteistöreisterissä tiloina Pohjtta Pohjtta täyttää aavoitusmittausasetusen ( / 1284) vaimuset. 23

24 LAHELANPELTO ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKAAVASELOSTUS 5 ASEMAKAAVAN SUUNNTTELUN VAHEET 5.1 Asemaavan suunnittelun tve Asemaavan suunnittelu on tpeen n alueen liiennejärjestelyjen pantamisesi ja Tuusulan unnan asvutavoitteiden muaisen tonttitjonnan turvaamisesi. Suunnittelualueen eseinen sijainti Hyrylän palveluiden välittömässä läheisyydessä puoltaa tavoitetta alueen monipuolisemmasta maanäytöstä. 5.2 Suunnittelun äynnistäminen ja sitä osev päätöset Alueen aavoittaminen on äynnistynyt Tuusulan unnan aloitteesta. Hane on meritty unnanvaltuuston hyväsymään aavoitussuunnitelmaan ja unnanhallitusen hyväsymään aavoitusen työohjelmaan Asemaava on uulutettu vireille Viiden maanomistajan anssa on neuvoteltu aavoitusen äynnistämissopimusesta tai maaupoista. Kahden anssa on solmittu aavoitusen äynnistämissopimuset. 5.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Osallisia ov 1) maanomistaj, 2) ne, joiden asumiseen, työnteoon tai muihin oloihin aava sataa huomtavasti vaiuttaa, 3) viranomaiset seä 4) yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa äsitellään tai 5) muut osallisisi itsensä mieltävät. Seuraavaan tauluoon on oottu laajasti niitä tahoja, joiden voidaan olettaa olevan osallisia. Osalliset Osallistuminen Maanomistaj: Kaava-alueen ja siihen rajoittuvien alueiden maanomistaj Ne, joiden asumiseen, työnteoon tai muihin oloihin aava sataa huomtavasti vaiuttaa: Kaavan vaiutusalueen asua, tonttien vuoralaiset, yrityset ja niiden työnteijät, laitoset ja niiden äyttäjät ja työnteijät, vesialueiden omistaj ja äyttäjät Kommentit tavoitteista ja valmisteluaineistosta seä luonnosesta valmisteluvaiheessa. Mielipiteet nähtäville asetetusta aavaluonnosesta ja muistutuset nähtäville asetetusta aavaehdotusesta nähtävillä olon aiana seä esittelytilaisuusissa Kommentit tavoitteista ja valmisteluaineistosta seä luonnosesta valmisteluvaiheessa. Mielipiteet nähtäville asetetusta aavaluonnosesta ja muistutuset nähtäville asetetusta aavaehdotusesta nähtävilläolon aiana seä esittelytilaisuusissa Viranomaiset: Uudenmaan liitto, ELY-esus, Kesi-Uudenmaan mauntamuseo Kommentit tavoitteista ja valmisteluaineistosta seä luonnosesta Tuusulan unnan: Hyrylän ehittämistoimiunta, asvus- ja oulutuslautunta, ulttuurilautunta, MRL:n muaiset viranomaisneuvottelut 24

25 LAHELANPELTO ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKAAVASELOSTUS liiuntalautunta, nuorisolautunta, rennuslautunta, sosiaali- ja terveyslautunta, teninen lautunta, Kesi-Uudenmaan ympäristölautunta, maanäyttö- ja ttapalvelut, Kesi-Uudenmaan pelastuslaitos, vammaisneuvosto, iäihmisten neuvosto, lapsi- ja perheasiainneuvosto, nimistötoimiunta Yrityset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa äsitellään: Elisa Communicions Oy, Fortum sähönsiirto Oy, Fortum Power & He, Tuusulan seudun vesilaitos, TeliaSonera, DNA Alueella toimiv yhdistyset: Asuasyhdistyset, Tuusula-seura, Tuusulan ympäristöyhdistys ry, Kotiseutuyhdistys ry, Tuusulan yrittäjät ry, K-U Kauppamiysiö, Tuusulan Nuorauppami ry, Kesi-Uudenmaan ehittämisesus, Kesisen Uudenmaan Kehittämisyhdistys KEHU ry, Maaloustuottajien yhdistys ry Lausunnot luonnos- ja ehdotusvaiheessa Muu viranomaisyhteistyö oo prosessin ajan Tvittaessa neuvottelut eturyhmien anssa Kommentit tavoitteista ja valmisteluaineistosta seä luonnosesta valmisteluvaiheessa. Mielipiteet nähtäville asetetusta aavaluonnosesta ja muistutuset nähtäville asetetusta aavaehdotusesta nähtävilläolon aiana seä esittelytilaisuusissa Kaavojen annalta eseisiltä tahoilta lausunnot luonnos- ja ehdotusvaiheessa Vireilletulo Asemaavoitusen vireilletulosta on uulutettu julisesti Osallistuminen ja vuorovaiutusmenettely Osallistumis- ja viointisuunnitelma Osallistumis- ja viointisuunnitelma (OAS) on asetettu nähtäville Se on unnan esitys yhteistyöstä osallisille. Se määrittelee asemaavan valmistelussa ja asemaavan vaiutusten vioinnissa noudettav osallistumisen ja vuorovaiutusen periateet ja tav. OAS:ia voidaan täydentää ja muoa tvittaessa aavaprosessin aiana. Tiedottaminen ja osallistuminen Asemaavoitusen vireilletulosta on uulutettu. Myös aavaluonnosen ja - ehdotusen julisesti nähtäville asettamisesta seä aavan voimaantulosta julaistaan uulutuset paiallislehdissä. Maanomistajille ja rajanaapureille tiedotetaan aavan ehdotusvaiheesta irjeitse. Halutessaan myös muistutusten jättäjät saav tiedon aavan etenemisestä irjeitse. Suunnittelutyön etenemistä voi seura verosivujen autta. Verosivuilla esitellään suunnittelutyön aiana syntyneitä ideoita, pohdittuja vaihtoehtoja ja tehtyjä raisuja. Blogin autta voi esittää myös ideoita ja ommentteja suunnitteluun liittyen. Virallisesti osallisia uullaan osallistumis- ja viointisuunnitelman, aavaluonnosen ja aavaehdotusen ollessa julisesti nähtävillä. Osallistumis- 25

26 LAHELANPELTO ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKAAVASELOSTUS ja viointisuunnitelmaan (OAS) liittyen voi jättää palautetta suullisesti tai irjallisesti. Kaavaluonnosen ollessa nähtävillä voiv osalliset jättää mielipiteitä niin iään irjallisesti tai suullisesti, mutta irjallisesti mielipiteen jättämistä suositellaan. Kaavaehdotusvaiheen nähtävilläoloaiana muistutus tulee jättää irjallisesti. Mielipiteet tai muistutusen voi jättää myös unnan verosivujen autta tai sähöpostitse osoitteeseen Kaava-asiirjoista luonnos- ja ehdotusvaiheissa saadut lausunnot, mielipiteet ja muistutuset, seä palautteeseen laaditut vastineet esitetään lopullisen aavaselostusen erillisliitteenä 1. Viimeistellyn aava-aineiston perusteella untehityslautunta, unnanhallitus ja unnanvaltuusto teevät päätösensä esitetystä asemaavasta ja asemaavamuutosesta. Yleisötilaisuusia järjestetään aavoitusen aiana 3 pl. Ensimmäisen yleisötilaisuus järjestettiin vaihtoehtovaiheessa. Toinen yleisötilaisuus järjestetään aavan valmisteluvaiheessa (aavaluonnos) loppuvuodesta 2013 ja olmas aavaehdotusvaiheessa eväällä Kaavoitusprosessin aiana lisätietoja saa ottamalla yhteyttä Tuusulan aavoitustoimistoon Osallistumis- ja viointisuunnitelmasta jätetyt mielipiteet Osallistumis- ja viointisuunnitelmasta jätettiin 31 mielipidettä. Mielipiteet ohdistuiv liienneysymysiin (mm. norteen), viheralueiden ja suojavihervyöhyeiden laajuusiin seä uudisrennusten ja uusien tonttien etäisyysiin olemassa olevista rennusista ja tonteista. Mielipiteissä toivottiin jätettäväsi riittävästi etäisyyttä uuden maanäytön ja olemassa olevien tonttien väliin, jotta Tuusulalle ominaispiirteinen asumisväljyys säilyisi. Niin iään mielipiteissä orostettiin liienteen sujuvuuden pantamisen tpeellisuutta etupainotteisesti. Tällä toitettiin mm. norren rentamista jo ennen uin uuden alueen rentaminen alaa Viranomaisyhteistyö Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu järjestetään Luonnos- ja ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelut järjestetään tvittaessa. 5.4 Asemaavan tavoitteet Tuusulan unnan tavoitteena on mahdollistaa pientaloalueen laajentaminen selvittäen mm. oo npellon alueen rentamismahdollisuudet yleispiirteisellä tasolla ja asemaavan edellyttämällä tuudella suunnittelualueella. 26

27 LAHELANPELTO ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKAAVASELOSTUS ajoneuvo- ja evyen liienteen veron pantamistpeet ja tvittav raisut. edistää estävän ehitysen muaista rentamista ja maanäyttöä. julisen ja aupallisen palveluveron ehittämistpeet ja osoittaa niitä vten tvittaessa alueet suunnittelualueelta taa riittävät viristysalueet ja -reitit taa suojeltavien vojen säilyminen 6 VAHTOEHDOT JA VAKUTUSTEN ARVONT 6.1 Alustav vaihtoehdot ja yleisaavasoinen tastelu Kosa asemaavoitettavalla alueella ei ole oieusvaiutteista yleisaavaa, on asemaavan suunnittelun pohjsi tehty yleisaavasoinen tastelu vaiutusviointeineen laajemmalta alueelta. Tastelun lähtöohtina pidettiin muutamaa vuonna 1998 tehdyssä n yleissuunnitelmassa potentiaalisesi todettua vaihtoehtoa. Vaihtoehdot poieav liienneveron, erityisesti mahdollisen norren suuntausvaihtoehdon osalta, seä maanäytön tehouuden osalta toisistaan. Tasteltav vaihtoehdot: 1. ilman nortta + alhainen aluetehouus 2. norsi esustaan A norsi alueellisena ooojuna + esisuuri aluetehouus 27

28 LAHELANPELTO ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKAAVASELOSTUS B norsi ja erillinen oooju + esisuuri aluetehouus B.2 norsi ja erillinen oooju + norren liittymä Hämeentiehen + Korea aluetehouus 28

29 LAHELANPELTO ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKAAVASELOSTUS 3. norsi Sahanulmaan + esisuuri aluetehouus 29

30 LAHELANPELTO ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKAAVASELOSTUS 6.2 Valitut vaihtoehdot ja vaiutusten viointi Vaihtoehdoista lähempään tasteluun valittiin vaihtoehto nro 2A, josta laadittiin lisävaihtoehdot nro 2B ja 2B.2. Kaiista vaihtoehdoista (1, 2A, 2B, 2B.2 ja 3) suoritettiin vertailu, jossa vioitiin seuraavia asioita: Sosiaaliset vaiutuset ja vaiutuset asuaiden elinympäristöön vaiutuset liienteeseen vaiutuset energia- ja eotehouuteen vaiutuset rennettuun ympäristöön vaiutuset maisemaan ja luontoon vaiutuset pohjaveteen ja vedenottoon vaiutuset palveluihin aavaloudelliset vaiutuset vaiutuset valtunnallisten alueidenäyttötavoitteiden, mauntaavan, yleisaavan ja osayleisaavan toteutumiselle vaiutuset tenisen huollon järjestämiseen muut vaiutuset, uten vaiutuset terveyteen Vaiutusten vioinnit selostettu erillisessä liitteessä. Liite nro 3, Vaihtoehtojen vaiutusten viointi. 6.3 Asemaavan pohjsi valittu vaihtoehto Vaiutusten vioinnin perusteella asemaavan pohjsi valittiin vaihtoehto nro 2. Vaiutusten vioinnit eri vaihtoehdoista on esitetty liitteenä olevassa tauluossa. Vaihtoehto nro 2 valittiin seuraavista syistä: Mahdollistaa esustan läheisyys huomioiden toitusenmuaisen, riittävän tehoaan maanäytön. Luo monipuolista asuntotjontaa alueelle tjoten siten erilaisia vaihtoehtoja asunnontvitsijoille. Maanäytön tehouuden autta lisää jouoliienteen äyttöä ja mahdollistaa palvelutason pantamisen. Pantaa yhteysiä esustaan, erityisesti evyen liienteen yhteysiä. Pantaa palveluiden saavutettavuutta ja tuee esustan palveluiden säilymistä. Vaihtoehtoon 2 päätettiin uitenin jättää vaus norren rentamista vten, joten vaihtoehdot eivät poiea toisistaan asemaava-alueella. Vaihtoehdossa 2B.2 tutitaan vielä eriseen norren liittyminen Hämeentiehen. Myösään tällä ei ole vaiutusta asemaava-alueen 30

31 LAHELANPELTO ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKAAVASELOSTUS suunnitteluun vaan sillä on vaiutusta ainoastaan myöhemmin toteutettavien alueiden maanäyttöön. 7 ASEMAKAAVAN KUVAUS 7.1 Energiehouuden huomioonottaminen asemaavassa Alueen energiehouus on huomioitu mm. evyenliienteen raisuissa, rentamisen tehouudessa, rennusten suuntausissa seä aavamääräysissä annetuissa rennusmeriaalien määrittelyissä ja energiehouuden määrittelyissä. 7.2 Kaavan renne Mitoitus Asemaava-alueen pinta-ala ympäröivine lähiviristysalueineen on m2. Asemaava-alueen rennusoieusmäärä on yhteensä noin m2. Pientalovaltaiselle alueelle rennetaan uutta asuntoerrosalaa noin m2 ja liietilaa m2. Asuntoortteleiden tehouudet vaihtelev noin tehouudesta e=0,25 tehouuteen e=0, Korttelialueet AP Asuinpientalojen orttelialue Uudet asuinpientalojen orttelialueet sijoittuv ympyräpuiston eteläreunalle. Nämä ov ns. townhouse rennusten ortteleita. Townhouse on ytetty pientalo omalla tontilla. Pysäöinti on toteutettu tontilla ja asuinrennusien yhteyteen rennettavilla autotalleilla. Tonttitehouus orttelialueilla on e=0.50. Townhouse tontteja on yhteensä 18 pl. Olemassa olev pientaloorttelit ja tilesuset on niin iään meritty asuinpientalojen orttelialueisi. Pysäöinti järjestetään tonteilla ja tonttitehouudet vaihtelev orttelialueilla noin e=0,25:stä e=0,35:een. AO Erillispientalojen orttelialue Erillispientalojen orttelialueet sijoittuv pääosin suunnittelualueen oillispuolelle. Eriooiset tontit tuov vaihtelevuutta tonttitjontaan. Kuitenin utila on pyritty rauhoittamaan pitämällä viereäiset tontit mahdollisimman samanooisina. Tonttitehouus on e=0,25:stä e=0,35. Tonteille on lisäsi osoitettu rennusoieutta autoosille, talousrennusille ja viherhuoneille. Sallittu errosluu on pääosin si. Erillispientalojen tontteja on yhteensä 132 pl. A Asuinrennusten orttelialue Asuinrennusten orttelialueet sijoittuv ntien vteen seä norren ja alueen sisäisen ooojadun vteen, alueen eselle. 31

32 LAHELANPELTO ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKAAVASELOSTUS Rennuset rajaav utilaa muodostaen melusuojan ntien ja norren vteen. Sisäisen ooojadun itäpuolella rennusten päädyt on suunntu adulle päin, jotta pih saadaan suunntua etelään päin. Korttelialueelle sallitaan enintään si errosisen asuintalon rentaminen. Joaisella huoneistolla pitää olla oma piha tai pvee. Tonttitehouus orttelialueilla vaihtelee noin e=0,30:stä e=0,40:een. KL Liierennusten orttelialue Liierennusen orttelialue sijoittuu ntien ja norren risteyseen. Tontille on osoitettu errosalaa m Palvelut Kaava-alueelle on vtu tontti vähittäistavaupalle ntien ja norren risteyseen. Muutoin aava-alue tueutuu lähialueiden palveluihin. Kaiilla orttelialueilla on mahdollista rentaa vähäisessä määrin ympäristöhäiriötä aiheuttamtomia työtiloja Liienneraisut ja pysäöinti npelto liitetään pääuveroon alueen läpi ulevalla paiallisella ooojadulla. Koooju liittyy ntiehen alueen eteläosassa iertoliittymällä. Kooojadulla on puurivit, joiden välissä on pysäöintiä, seä pyörätiet ja jaläytävät. Koooju palvelee myös npellon itäosaan myöhemmin aavoitettavien asuinalueiden liiennetvetta. Koilliseen suuntautuva oooju, norsi, palvelee tulevaisuudessa oo n aluetta. Kooojujen nopeusrajoitus on 40 m/h. Asuinalueet liitetään ooojuun tonttiaduilla. Tonttiujen nopeusrajoitus on 30 m/h. Tonttiaduilla pyöräily on ajoradalla. Alueelle on osoitettu evyen liienteen verosto, joa yhdistää asuinorttelit, jouoliiennereitit ja palvelut mahdollisimman sujuvasti. Kevyen liienteen veroston autta on yhteys myös Hyrylään seä alueen ympäristön viristysalueille ja reitistöön. Pysäöinti on raistu ortteli- ja tonttiohtaisesti. Kadun vsille on esitetty vieraspysäöintiä. Alueella on ysi LPA merinnällä osoitettu autopaiojen orttelialue. Alueella äytetty pysäöintinormi on: AO tontit 2 ap / asunto A-AP-AR tontit 1 ap / 60 -m2 tai vähintään 2 ap / asunto jos asuntoja on vähemmän uin 5 tai vähintään 1,5 ap / asunto jos asuntoja on 5 tai enemmän K tontit 1 ap / 25 -m2 pävittäistavaliietil ja 1 ap / 35 -m2 muut liietil Polupyörille on aavassa määrätty ettua säilytystilaa 1 pp/40--m2, uitenin vähintään 3 / asunto ja pientalotonteilla vähintään 4 pp/asunto. LPA Autopaiojen orttelialue 32

33 LAHELANPELTO ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKAAVASELOSTUS Korttelialueelle saa sijoittaa naapuritonttien autoosia seä jäteosia. Asemaavan muaisen rentamisen synnyttämä oonaisliiennemäärä on violta noin 1500 ajoneuvoa / vr Kunnallisteniia Vesihuoltoverosto täytyy rentaa alueelle osissa. Ensimmäisen osan (2 a-d) rentamisen yhteydessä rennetaan tilapäinen jätevedenpumppaamo (JVP1), joa ohjaa jätevedet ntiellä ulevaan jätevesiviemäriin. Kyseinen pumppaamo jää tulevaisuudessa tpeettomsi un jätevedet alueilta 2 ja 3 ohjaan alueen 4 eteläosaan tulevan pumppaamon(jvp2) autta. Tämä pumppaamo tulee ohjaamaan aii alueen jätevedet Tuusulan joen vtta pitin Pähinämäen alueella sijaitsevaan KUVES:n jätevesipumppaamoon. Koonaisuudessaan aava-alueella tulee rentaa vielä olmas pumppaamo (JVP3), joa ohjaa jätevedet alueelta 5 JVP 2 pumppaamoon. Alueiden 4 ja 5 autta voidaan ohja tulevaisuudessa myös osa Autiorinteen alueen jätevesistä suoraan JVP 2 pumppaamoon ja sitä autta KUVES:n jätevesipumppaamoon. ntieltä tullaan ottamaan myös vesijohtoyhteys, joa liitetään alueella sijaitsevan vedenottamon verostoon alueen länsipäästä. Tämä vesijohtolinja lisää toimintavmuutta oo n alueen vedenjeluun. 33

34 LAHELANPELTO ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKAAVASELOSTUS Kuva 18: n viemärilinjausten yleissuunnitelma, luonnos, Tuusulan unta, Viher- ja viristysalueet VP Puisto Alueen eselle sijoittuu si puistoa. Puistoja on toitus ehittää olevan ulttuuriympäristön pohjalta mm. vaamalla peltoalueelta asuaiden äyttöön toitettuja viljelypalstoja. Avoimisi niityisi jäävällä osalla on toitus suosia niittyasvillisuutta. Puistoalueelle saa sijoitta hulevesien hallintaa pantavia renteita. VL Lähiviristysalue Kaava-alue tueutuu viereisten alueiden viristysalueisiin. npellon aavoitusessa on pidetty huolto evyen liienteen reittien ja viheryhteysien juvuudesta. Lähiviristysalueena säilyvät alueet on toitus pitää luonnontilaisina metsä- ja niittyalueina Luonnonympäristö Alueen puistoja suunniteltaessa otetaan lähtöohdsi peltomaisen luonnon ominaispiirteet. Eologisten äytävien ja seudullisten viheralueiden juvuus on otettu huomioon Hulevedet Alueen maisemaa, ulttuurihistoriaa ja viljavaa maaperää hyödynnetään luomalla edellytyset osittaiseen omavaisuuteen seä luontooemusiin puuthapalstoja viljelemällä. Hulevesien hallintaa iinnitetään erityistä huomiota; hulevedet äsitellään luonnollisesti alueen sisällä seä tonttiohtaisesti että viheralueilla. Hulevesiraisuilla voidaan elävöittää uloilu- ja viristysalueita ja lisätä niiden viihtyisyyttä. Kaava-alueen maaperä on savea eiä alueella ole mahdollista imeyttää hulevesiä. Kaava-alueelle vaan alueellinen hulevesien äsittelyalue. Viljelypalstojen astelua vten tulee puistoalueelle todennäöisesti rentaa aivo, sillä alueen yläpuolinen valuma-alue on melo pieni eiä sillä sijaitse ettuja pintoja. 8 KAAVAN VAKUTUKSET 8.1 Yleistä npellon asemaavan toteuttaminen pantaa Tuusulan unnan tonttitjontaa, tiivistää pääaupuniseudun aupunirennetta ja vahvistaa Hyrylän palveluiden ysyntää. Liiennemäärät asvav alueella. Rentamisen tia pelto- ja metsäalueet pienenevät. Kevyen liienteen reitistöjä pannetaan. Vaiutusten selvittäminen aavaa laadittaessa (MRL 9 ) 34

35 LAHELANPELTO ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKAAVASELOSTUS Kaavan tulee maanäyttö- ja rennuslain muaan perustua riittäviin tutimusiin ja selvitysiin. Kaavaa laadittaessa on tpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaiutuset, muaan luien yhdysuntaloudelliset, sosiaaliset, ulttuuriset ja muut vaiutuset. Selvityset on tehtävä oo siltä alueelta, jolla aavalla voidaan vioida olevan olennaisia vaiutusia. Vaiutusten selvittäminen aavaa laadittaessa (MRA 1 ) Maanäyttö- ja rennuslain (132/1999) 9 :ssä toitettuja aavan vaiutusia selvitettäessä otetaan huomioon aavan tehtävä ja toitus, aiaisemmin tehdyt selvityset seä muut selvitysten tpeellisuuteen vaiuttav sei. Selvitysten on annettava riittävät tiedot, jotta voidaan vioida suunnitelman toteuttamisen merittävät välittömät ja välilliset vaiutuset: 1) ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön; 2) maa- ja allioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon; 3) asvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvoihin; 4) alue- ja yhdysuntenteeseen, yhdysunta- ja energialouteen seä liienteeseen; 5) aupuniuvaan, maisemaan, ulttuuriperintöön ja rennettuun ympäristöön. Asemaavan vaiutusten vioinnissa on hyödynnetty soveltuvin osin ohdassa 10 todettuja selvitysiä. 8.2 Kaavan suhde valtunnallisiin alueidenäyttötavoitteisiin Asemaavaa osee olme erityistavoitetta, jota ov uusien asuinalueiden sijoittaminen olemassa olevan yhdysuntenteen yhteyteen, riittävien alueiden vaaminen jalanulun ja pyöräilyn verostoja vten seä verostojen juvuuden edistäminen, vapaa-ajan alueita yhdistävän viheralueveroston juvuuden turvaaminen ja yhtenäisen oonaisuuden muodostaminen vapaaajan alueista. Asemaava ei ole ristiriidassa valtunnallisten alueidenäyttötavoitteiden anssa. 8.3 Kaavan suhde maunta- ja yleisaavoihin Suunnittelualue on osoitettu Uudenmaan mauntaavassa (vahvistettu ympäristöministeriössä ) taajamoimintojen alueesi ja on siten mauntaavan muainen. 35

36 LAHELANPELTO ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKAAVASELOSTUS Suunnittelualueella ei ole oieusvaiutteista yleisaavaa, mutta Tuusulan yleisaava 2010:ssä alue on osoitettu lähiviristysalueesi merinnällä VL, pientalovaltaisesi alueesi merinnällä AP, seä maanviljelysalueesi merinnällä MV. Kaavamuutosella osoitetaan asuinrentamista MV alueella ja poieaa siten yleisaava 2010:stä. 8.4 Vaiutuset maa- ja allioperään ja pohjavesiin Maa- ja allioperä Ei vaiutusia Pohjavedet Alue ei sijoitu pohjaveden ertymisalueelle, pieni osa aava-alueesta sijoittuu pohjavesialueelle, miä huomioidaan aavamääräysissä. 8.5 Vaiutuset asvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvoihin Vaiutuset pintavesiin Pintavedet tullaan äsittelemään paiallisesti imeyttämällä seä tonttiohtaisesti että esitetysti tai johtaen ne hallitusti Tuusulanjoeen Vaiutuset asvillisuuteen ja voaisiin luontoohteisiin Ei vaiutusia, osa alue on viljelyäytössä olevaa peltomaa. Alueella ei ole havaittu voaita luontoohteita Vaiutuset eläimistöön Asemaavan muutosella ei ole merittäviä vaiutusia eläimistöön. 8.6 Vaiutuset alue- ja yhdysuntenteeseen seä yhdysunta- ja energialouteen Alue tiivistää ja eheyttää olemassa olevaa yhdysuntennetta, joa tueutuu Hyrylän esustaan. Taajamenteen tiivistäminen pantaa jouoliienteen seä lähipalveluiden mahdollisuusia Kaavaloudelliset vaiutuset Kaavan toteuttamisesta aiheutuu unnalle n. 5,34 milj euron ustannuset (alv 0%). Kustannuset sisältävät seuraav osa-alueet: adut, vesihuolto, valaistus seä iertoliittymä ja pumppaamo. Tonttien myyntitulot ov AO -orttelien osalta noin 8 milj. euroa. 36

37 LAHELANPELTO ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKAAVASELOSTUS Työpai, auppa ja elineinotoiminta Asemaavassa on vauduttu uuden päivittäistavaliieen rentamiseen. Epäsuorasti uuden asuinalueen rentaminen ja asuasmäärän asvu voi pantaa elineinoelämän työvoiman saavuutta. 8.7 Vaiutuset liienteeseen - Kuina paljon lisää liiennettä, miten auttaa jouoliiennettä, toimivuus, orsi jne. lyhyesti Suunnittelualueelle osoitettu maanäyttö aiaansaa autoliiennettä noin 1500 ajon./ivr. Tämä liiennemäärä ei aiheuta ongelmia suunnittelualueen ja ntien liittymässä, mutta uormittaa entisestään jo ruuhautuneita ntien/nahelantien liittymää ja Kosenmäen iertoliittymää ja lisää painetta näiden liittymien ehittämiseen. Uuden, tehoaasti rennetun asuinalueen rentaminen olemassa olevien jouoliiennereittien vteen pantaa edellytysiä jouoliienteen ustannustehoaaseen järjestämiseen ja voi tjota mahdollisuuden palvelutason pantamiseen. Suunnittelualueen myötä voidaan toteuttaa suoremm ja houuttelevamm evyen liienteen yhteydet Hyrylän esustan suuntaan, minä avulla henilöautoliienteen määrän asvua voidaan hillitä. Alueen suunnittelu perustuu norren vaiheittaiseen toteuttamiseen ja Orren juminen huomioidaan suunnittelussa linjausen ja tilavausen osalta. Seuraavien aavoitettavien alueiden myötä ntie on yhdistettävissä Hämeentiehen ja Hyrylään norrella, joa toteutuessaan tjoaa suoremman ja nopeamman yhteyden ntieltä Hyrylään ja pääaupuniseudun suuntaan ja näin eventää Nahelantien ja Kosenmäen iertoliittymän uormitusta. norren ja ntien liittymän tempi suunnittelu ja toimivuustastelut tehdään aavaehdotusta valmisteltaessa. Samassa yhteydessä tehdään laajemm liienneveron uormitustastelut, joissa huomioidaan alueen synnyttämän liiennemäärän vaiutus lähialueen liienneveroon. MRL:n muaisesti aavan hyväsymisen annalta on riittävää, että toimiva ja turvallinen liiennevero on olevan ja tulevan aavan muaisesti toteutettavissa. 8.8 Vaiutuset aupuniuvaan, maisemaan, ulttuuriperintöön ja rennettuun ympäristöön Asemaavan toteuttaminen muuttaa ympäristöä vähentämällä vapaa peltoalaa muuttaen sen rennetusi ympäristösi. Rentamisen mittaava, enintään si errosta, ja julisivumeriaalimääräyset (puu) sopeuttav rentamisen ympäristöönsä. 9 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 9.1 Toteutusta ohjaav ja havainnollistav suunnitelm Asemaavan toteuttamisesta on laaditaan erilliset rentamistapaohjeet. Rentamistapaohjeiden noudtaminen sidotaan tontinluovutusehtoihin. 37

38 LAHELANPELTO ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKAAVASELOSTUS 9.2 Toteutuminen ja ajoitus Suunnittelualueen ysityisten maanomistajien anssa pyritään solmimaan maanäyttösopimuset unnanvaltuuston hyväsymän maapolitiian muaisesti. Kaavan toteuttaminen aloitetaan aavan saua lainvoiman. 9.3 Toteutusen seuranta Kaava-alueen toteutusen seurannasta vastaa unta. 10 LUETTELO KAAVATYÖTÄ KOSKEVSTA ASAKRJOSTA JA LÄHDEMATERAALSTA Ramboll Finland Oy, Tuusulan unta: Rennettavuusselvitys, npelto, luonnos Tuusulan unta: n yleissuunnitelma, Ramboll Finland Oy, n alueen meluselvitys, 2006 Ramboll Finland Oy, npellon tärinäselvitys, 2006 Liiennevirasto, Digiroadin liiennemäärätiedot, 2008 Strafica, Tuusulan liiennemalli, valmistuu vuonna 2013 Kosenmäen ja Nahelantien liittymän yleissuunnitelmasoinen tastelu Jouoliienteen aiaulut ja reittit Pyöräteiden yleist Laso, Jua-Mti, n yleissuunnitelma, jouoliienneselvitys, 2008 ntie-ristiiventie liittymän pantamissuunnitelm FCG Oy, Yleisaava 2040:n maisemaselvitys, 2011 Uudenmaan liitto, Maisemahistoria, 2011 Luontotieto Keiron Oy, Yleisaava 2040:n luontoselvitys, 2011 ARX Ympäristö Oy, n luontovotistuset, 2008 Uudenmaan ympäristöesus, n pohjavesialueen suojelusuunnitelma, 2000 Aluepohjutimus,

39 LAHELANPELTO ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKAAVASELOSTUS FCG Oy, Etelä-Tuusulan aupallinen selvitys, 2009 Ramboll Finland Oy, Hyrylän aupallinen selvitys,

40 TUUSULAN KUNTA npelto asemaava ja asemaavan muutos OSALLSTUMS- JA ARVONTSUUNNTELMA LAHELANPELTO asemaava ja asemaavan muutos Osallistumis- ja viointisuunnitelma Tämä asiirja on osallistumis- ja viointisuunnitelma (OAS), joa on unnan esitys yhteistyöstä osallisille. Se määrittelee asemaavan valmistelussa ja asemaavan vaiutusten vioinnissa noudettav osallistumisen ja vuorovaiutusen periateet ja tav. OAS:ia voidaan täydentää ja muoa tvittaessa aavaprosessin aiana. 1

41 TUUSULAN KUNTA npelto asemaava ja asemaavan muutos OSALLSTUMS- JA ARVONTSUUNNTELMA SUUNNTTELUALUE npelto alue sijoittuu Hyrylän esusen lounaispuolelle ntien vteen. Etäisyys Hyrylän esustaan on noin 2 ilometriä. Suunnittelualueen oo on noin 50 ha. Seuraavilla sivuilla esitetty tempi suunnittelualueen rajaus voi aavaisua suunniteltaessa luonnosvaiheessa vielä laajentua tai supistua. Osallisten tulee halutessaan esittää siten mielipiteensä tästä OAS:sta ja aavaluonnosesta myös osien esitetyn rajausen lähialueita osien. 2

42 TUUSULAN KUNTA npelto asemaava ja asemaavan muutos OSALLSTUMS- JA ARVONTSUUNNTELMA ALOTE JA KAAVOTUKSEN KÄYNNSTÄMSSOPMUKSET Alueen aavoittaminen on äynnistynyt Tuusulan unnan aloitteesta. Hane on meritty unnanvaltuuston hyväsymään aavoitussuunnitelmaan ja unnanhallitusen hyväsymään aavoitusen työohjelmaan Viiden maanomistajan anssa on neuvoteltu aavoitusen äynnistämissopimusesta tai maaupoista. Kahden anssa on solmittu aavoitusen äynnistämissopimuset. 3. MAANOMSTUS JA MAANKÄYTTÖSOPMUKSET Kaava-alue on suurelta osin unnan omistusessa (uvan vaale alueet). Suunnittelualueen ysityisten maanomistajien anssa pyritään solmimaan maanäyttösopimuset unnanvaltuuston hyväsymän maapolitiian muaisesti. Kaava-alueen rajaus tentuu työn uluessa. 3

43 TUUSULAN KUNTA npelto asemaava ja asemaavan muutos OSALLSTUMS- JA ARVONTSUUNNTELMA TAVOTTEET Tuusulan unnan tavoitteena on mahdollistaa pientaloalueen laajentaminen selvittäen mm. 1. Koo npellon alueen rentamismahdollisuudet yleispiirteisellä tasolla ja asemaavan edellyttämällä tuudella suunnittelualueella. 2. Ajoneuvo- ja evyen liienteen veron pantamistpeet ja tvittav raisut. 3. Edistää estävän ehitysen muaista rentamista ja maanäyttöä. 4. Julisen ja aupallisen palveluveron ehittämistpeet ja osoittaa niitä vten tvittaessa alueet suunnittelualueelta 5. Taa riittävät viristysalueet ja -reitit 6. Taa suojeltavien vojen säilyminen Muiden osallisten tavoitteita toitetaan tästä osallistumis- ja viointisuunnitelmasta saavien mielipiteiden muodossa. 5. KAAVOTUSTLANNE Mauntaava Aluetta osee lainvoimainen Uudenmaan mauntaava seä vielä lainvoimaa vailla oleva 2. vaihemauntaava. Suunnittelualue on meritty em. aavoissa taajamoimintojen alueesi ja osittain pohjavesialueesi. Oheinen tta on ote epävirallisesta mauntaavojen yhdistelmästä. 4

44 TUUSULAN KUNTA npelto asemaava ja asemaavan muutos OSALLSTUMS- JA ARVONTSUUNNTELMA Yleisaav Tuusulan yleisaavassa 2010 Suunnittelualue on osoitettu lähiviristysalueesi (VL) ja pientalovaltaisesi asuntoalueesi (AP) seä maanviljelysalueesi (MV). Yleisaava on oieusvaiutuseton. Hyrylän laajentumissuunnosayleisaavassa (osittain oieusvaiutteinen, vuodelta 2000) Alueelle ei ole osoitettu äyttötoitusta. Kaavassa on meritty alueen läpi uleva -luoan pohjavesialueen rajaus seä ntie ooojuna ja tämän viereen evyen liienteen reitti. 5

45 TUUSULAN KUNTA npelto asemaava ja asemaavan muutos OSALLSTUMS- JA ARVONTSUUNNTELMA Asemaava Suunnittelualue on pääosin asemaavoittamonta aluetta. ntien vressa on asemaavoitettua pientaloaluetta seä viheraluetta. Aivan ntien itäpuolella on pientaloalueen osa, josta on asemaava umottu. ntien länsipuolella on asemaavoittamon alue ntien ja Ristiiventien ulmausessa. Asemaav ov vuosilta 1965 ja

46 TUUSULAN KUNTA npelto asemaava ja asemaavan muutos OSALLSTUMS- JA ARVONTSUUNNTELMA MUUT ALUETTA KOSKEVAT PÄÄTÖKSET, SUUNNTELMAT JA SELVTYKSET 6.1 Suunnitelm Yleisaava 2040 Käynnissä on oo Tuusulaa osevan yleisaavan laadinta. Tavoitevuosi yleisaavalla on Yleisaavan rennemallityö on valmisteltu päätösenteoa vten, mutta päätöstä rennemallista aavaluonnosen pohjsi ei ole valittu. n yleissuunnitelma n alueelle on laadittu oieusvaiutuseton yleissuunnitelma, joa hyväsyttiin unnanhallitusessa Yleissuunnitelmassa n aluetta tasteltiin yleisaavasolla ja liittyen Hyrylän esustaan. Laadittava asemaava osee n yleissuunnitelman osa-alueita 2a- 2d. 7

47 TUUSULAN KUNTA npelto asemaava ja asemaavan muutos OSALLSTUMS- JA ARVONTSUUNNTELMA Selvityset Suunnittelun aluvaiheessa äytettävissä olev selvityset ja muut lähtötiedot: Liienne o n alueen meluselvitys, Ramboll Finland Oy, 2006 o npellon tärinäselvitys, Ramboll Finland Oy, 2006 o Digiroadin liiennemäärätiedot, 2008 o Tuusulan liiennemalli, Strafica, valmistuu vuonna 2013 o Kosenmäen ja Nahelantien liittymän yleissuunnitelmasoinen tastelu o Jouoliienteen aiaulut ja reittit o Pyöräteiden yleist o n yleissuunnitelma, jouoliienneselvitys, Jua-Mti Laso, 2008 o ntie-ristiiventie liittymän pantamissuunnitelm Luonto, maisema, maaperä o Yleisaava 2040:n maisemaselvitys, FCG Oy, 2011 o Maisemahistoria, Uudenmaan liitto 2011 o Yleisaava 2040:n luontoselvitys, Luontotieto Keiron Oy, 2011 o n luontovotistuset, ARX Ympäristö Oy, 2008 o n pohjavesialueen suojelusuunnitelma, Uudenmaan ympäristöesus, 2000 o Aluepohjutimus, 2012 o Rennettavuusselvitys, Ramboll Finland Oy, 2013 Kaupallinen o Etelä-Tuusulan aupallinen selvitys, FCG Oy, 2009 o Hyrylän aupallinen selvitys, Ramboll Finland Oy, ARVOTAVAT VAKUTUKSET Suunnittelun uluessa vioidaan aavan vaiutuset MRL 9 :n muaisesti. Tavoitteena on tunnistaa mahdolliset vaiutuset, jolloin otetaan huomioon asiantuntijoiden seä osallisten merittävisi oem vaiutuset. Vaiutusten viointia vten valitaan uhunin teemaan soveltuv menetelmät. Menetelmien valinta raistaan tapausohtaisesti. 7.1 Vaiutusten viointi Arviointitulosista raportoidaan uten MRA 17 :ssä säädetään. Vaiutusvioinnit liitetään aavaselostuseen ja niitä orjaan asiantuntijoiden, viranomaisten ja osallisten antamien mielipiteiden ja lausuntojen perusteella tpeen muaan. Arvioinnin tuloset pyritään esittämään tiivistetysti ja havainnollisesti. 7.2 Vaiutusten viointiin osallistuminen Osalliset voiv osallistua myös viointityöhön ja esittää mielipiteensä aavan vaiutusista. Osallisten on mahdollista osallistua viointityöhön sen edetessä ottamalla yhteyttä suunnittelijaan seä lausua mielipiteensä tai jättää muistutusensa nähtävilläolojen aiana. 7.3 Arvioitav vaiutuset Suunnittelun aiana vioidaan ainin seuraav aavan vaiutuset: 1. vaiutuset lähialueen asuaiden elinympäristöön ja palveluiden saavuuteen 2. vaiutuset liienteeseen (mm. liiennemäärien muutos, toimivuus) 3. vaihtoehtoisten raisujen vaiutuset energia- tai eotehouuteen 4. vaiutuset rennettuun ympäristöön 5. vaiutuset maisemaan 6. sosiaaliset vaiutuset 7. vaiutuset pohjaveden ertymään 8. aupalliset vaiutuset 9. aavaloudelliset vaiutuset 8

48 TUUSULAN KUNTA npelto asemaava ja asemaavan muutos OSALLSTUMS- JA ARVONTSUUNNTELMA vaiutuset valtunnallisten alueidenäyttötavoitteiden, mauntaavan, yleisaavan ja osayleisaavan toteutumiselle 8. OSALLSET Osallisia ov alueen maanomistaj seä ne, joiden asumiseen, työnteoon tai muihin oloihin aava sataa huomtavasti vaiuttaa. Alla olevaa osallisten luetteloa täydennetään tvittaessa: Suunnittelu- ja lähialueen maanomistaj, asua ja yrityset Alueella toimiv yhdistyset o Asuasyhdistyset o Tuusula-seura o Tuusulan ympäristöyhdistys ry o Kotiseutuyhdistys ry o Tuusulan yrittäjät ry o K-U Kauppamiysiö o Tuusulan Nuorauppami ry o Kesi-Uudenmaan ehittämisesus o Kesisen Uudenmaan Kehittämisyhdistys KEHU ry o Maaloustuottajien yhdistys ry Viranomaiset o Uudenmaan liitto o ELY-esus o Kesi-Uudenmaan mauntamuseo Tuusulan unta o Hyrylän ehittämistoimiunta o Kasvus- ja oulutuslautunta o Kulttuurilautunta o Liiuntalautunta o Nuorisolautunta o Rennuslautunta o Sosiaali- ja terveyslautunta o Teninen lautunta o Kesi-Uudenmaan ympäristölautunta o Maanäyttö- ja ttapalvelut o Kesi-Uudenmaan pelastuslaitos o Vammaisneuvosto o äihmisten neuvosto o Lapsi- ja perheasiainneuvosto o Nimistötoimiunta Muut o o o o o o Elisa Communicions Oy Fortum sähönsiirto Oy Fortum Power & He Tuusulan seudun vesilaitos TeliaSonera DNA 9

49 TUUSULAN KUNTA npelto asemaava ja asemaavan muutos OSALLSTUMS- JA ARVONTSUUNNTELMA SUUNNTTELUVAHEET JA TAVOTEAKATAULU Vireilletulo ja OAS 2013 vireilletulouulutus OAS nähtävillä 14 vr asemaavan lähtöohd & tavoitteet Osallisilla mahdollisuus jättää mielipide suullisesti tai irjallisesti. Luonnos esä 2013 Kaavaluonnosen ehittely tavoitteiden pohjalta Luonnos nähtävillä 30 vr Lausunnot ja tiedottaminen untehityslautunta Osallisilla mahdollisuus jättää mielipide suullisesti tai irjallisesti Ehdotus loppuvuosi 2013 Kaavaehdotus luonnosvaiheen palautteen perusteella aavehdotus nähtävillä 30 vr untehityslautunta unnanhallitus Osallisilla mahdollisuus jättää irjallinen muistutus nähtävilläolon aiana Hyväsyminen loppuvuosi 2013 Esitetään hyväsyttäväsi asemaavamuutos untehityslautunta unnanhallitus unnanvaltuusto Valitusaia 30 päivää osallisilla on mahdollisuus valittaa hallinto-oieudelle unnanvaltuuston päätösestä Voimaantulo Kaavan voimaantulosta uulutetaan sanomalehdissä ja unnan ilmoitustaululla 10

50 TUUSULAN KUNTA npelto asemaava ja asemaavan muutos OSALLSTUMS- JA ARVONTSUUNNTELMA TEDOTTAMNEN Kuulutuset Kaavaluonnosen ja -ehdotusen julisesti nähtäville asettamisesta seä aavan voimaantulosta julaistaan uulutuset paiallislehdissä. Maanomistajille ja rajanaapureille tiedotetaan aavan ehdotusvaiheesta irjeitse. Halutessaan myös muistutusten jättäjät saav tiedon aavan etenemisestä irjeitse. Suunnittelublogi Suunnittelutyön etenemistä voi seura verosivujen autta. Verosivuilla esitellään suunnittelutyön aiana syntyneitä ideoita, pohdittuja vaihtoehtoja ja tehtyjä raisuja. Blogin autta voi esittää myös ideoita ja ommentteja suunnitteluun liittyen. Virallisesti osallisia uullaan OAS:n, aavaluonnosen ja aavaehdotusen ollessa julisesti nähtävillä. Vaiuttaminen Tähän osallistumis- ja viointisuunnitelmaan liittyen voi jättää palautetta suullisesti tai irjallisesti. Kaavaluonnosen ollessa nähtävillä voiv osalliset jättää mielipiteitä niin iään irjallisesti tai suullisesti. Kirjallisesti mielipiteen jättämistä suositellaan. Ehdotusvaiheen nähtävilläoloaiana muistutus tulee jättää irjallisesti. Mielipiteet tai muistutusen voi jättää myös unnan verosivujen autta tai sähöpostitse osoitteeseen Muistutuset ja lausunnot liitetään vastineineen aavaselostuseen, jona perusteella untehityslautunta, unnanhallitus ja unnanvaltuusto teevät päätösensä esitetystä asemaavanmuutosesta. Yleisötilaisuudet Yleisötilaisuudet järjestetään ainin aavaluonnosen ja ehdotusen nähtävilläolon aiana. 11. YHTEYSTEDOT Kaavoitusprosessin aiana lisätietoja saa ottamalla yhteyttä aavoitustoimistoon. aavoituspäälliö Aso Honanen p aavasuunnittelija Jaana Pohjola p äyntiosoite: Hyryläntie 16, 3. erros, C-siipi postiosoite: PL 60, Tuusula 11

51 LAHELANPELTO, OSALLSTUMS- JA ARVONTSUUNNTELMAN MELPTEET Janne Sjöblom Toivomme ettei Kuusamantien pään ja nanaan väliin aavoitettaisi rennusia. Tuusulan unnan nettisivuilla on aavasuunnitelma vuodelta Tämän aavuvan muaan yseinen alue on ajeltu puistosi. Tämä sopii meille vallan mainiosti, mutta toivomme ettei mahdollisia uloilureittejä vedetä aivan tonttiimme iinni. Tämä sisi että meillä on isot iun pellolle päin emmeä halua asua vaiossa. Oheinen liitetiedosto selventää (ehä) hieman tilannettamme. Toivottavasti voitte ottaa toiveemme huomioon aavoittaessanne yseistä aluetta. Tonttimme rajtu vihreällä. Alue johona emme toivo rennusia rajtu eltaisella. Kesi-Uudenmaan mauntamuseo Suunnittelualue on mauntaavassa meritty taajamoimintojen alueesi. Tuusulan yleisaavassa alue on osoitettu lähiviristysalueesi, pientalovaltaisesi asuntoalueesi seä maanviljelysalueesi. Suunnittelualue on pääosin asemaavoittamonta aluetta. Maisemallisesti se liittyy Tuusulanjoilason maisema-alueeseen. Kesi-Uudenmaan mauntamuseo pitää täreänä, että

52 peltomaisemaan sijoittuvan asuntoalueen suunnittelussa otetaan huomioon vanhan viljelymaiseman ominaispiirteet. Asemaavaselostusessa tulee tuoda esille alueen maisema ja sen vot, samoin rennetun ympäristön uvailu on täreä lähtötieto uuden asuntoalueen suunnittelun annalta. Täreää on myös, että alueelle laaditaan rentamistapaohjeet, jotta uusi rentaminen soveltuisi phaalla mahdollisella tavalla avoimeen peltomaisemaan. Vammaisneuvosto Vammaisneuvoston mielestä on syytä rentaa ensin hyvät liienneyhteydet npelto :sta esustaan, ennen vsinaisen pientaloalueen rentamista. Toisesi aavaluonnoseen pitäisi tehdä ns. soisvaus asumisysiöä vten. äihmisten neuvosto äihmisten neuvosto esittää huomioimaan ensin npellon tielinjausen ja sujuvan liienteen (norsi?) Hyrylän esustaan ennen vsinaista asuinrentamista. Fortum Sähönsiirto Oy SÄHKÖNJAKELUVERKOSTO Alueella sijaitsee sähönjeluverostoa oheisen liitetan muaisesti. Suunnittelu-alueella sijaitsevan ntien itäpuolisen asuinalueen sähöntoimitus hoidetaan puistolta T0600 (Kuusamantie) ja yseisen alueen sähönjeluverosto on toteutettu pääosin maaapeloinnilla (esitetty verostotalla oviivalla). Lisäsi suunnittelualueella sijaitsee pienjänniteilmajohtoja ntien, Kuusamanujan ja Lähteentien vressa (esitetty verostotalla yhtenäisellä viivalla). Toivomme mahdollisuutta antaa lausunto myös aavamuutosen luonnosesta, jolloin voimme vioida temmin suunnittelualueelle tvittavien uusien puistoiden määrää ja sijaintia seä mahdollisia muita verostovaiutusia. Liitteenä tta. Fortum Power and He Oy npellon suunnittelualue sijaitsee auolämpöputistojen välittömässä läheisyydessä. Tulemme tjoamaan auolämpöä alueen lämmitysmuodosi. Toivomme pääsevämme muaan ehittämään alueita omalta osaltamme. Su Can Savela, K Suunnittelualueen Lähteentielle rajtu äri on luonnostelmassa piirretty tonttimme päälle. Odotamme että tämä orjaan tennetussa suunnitelmassa siten, että tonttiimme ei ohdistu muutosia. Kosenmäen liienneympyrä on jo nyyisin ruuha-aioina erittäin tuoinen, samoin Shellin ympyrä. Lisäliienne suunnittelualueelta Tuusulanväylälle tulisi ohja riittävän etäälle näistä ahdesta, esim. Sahanulmaan. Anne Mia ja Ji Simonen Asumme Talvionuja 8:ssa ja tonttimme oleselupiha aueaa ohden npelto :sta tehdyssä aavassa on Talvionujan ja Kuusamantien välinen alue suunniteltu metsäalueesi. Toivommein, että em. alue toteutetaan sellaisenaan.

53 Rennettavan/tulevan alueen liienne tulisi ohja em. aavan muaisesti (esim. Kuusamanujan autta tai sen eteläpuolitse) osa Ristiiven tien risteys on nyyisen liienteen (mm. rasasliienne) ja liiennejärjestelyjen vuosi erittäin vaallinen eritysesti oululaisille. rmeli ja Simo Suutala Kuulutusenne osallistumis- ja viointisuunnitelmassa havaitsin, että Autiorinteen eteläpuolelle suunnitellaan asuntoaluetta, josta luonnosessa on suunniteltu evyenliienteen väylä Autiorinteen Kasiujan ja nrinteen Saniaisentien välistä. Tämä vaihtoehto rioisi luonnonauniin puromaiseman vehmaan ja todella omean puuston ja olisi siten turha ja vahingollinen investointi. Vuolaasti virtaavan puron reunasta olisi myös turvallisuusrisi ouluun meneville lapsille. Jos ulu ohjtaisiin jo olemassa olevien väylien, Kasiujan ja Saniaisentien, autta, säästettäisiin yseisen luonnon tuhoaminen ja säästyttäisiin turhilta ustannusilta. Näiden teiden liienne on hyvin vähäistä, miä mahdollistaisi turvallisen liiumisen. Saniaisentien leveys mahdollistaisi myös erillisen jaläytävän rentamisen. Kyseiset adut on myös mahdollistaa muuttaa pihaduisi. Lisäsi tiedosi, yseisen suunniteluun väylän alla menee osan maa runovesiputi vedenpumppaamolta. Liitteenä tta. Vpu Helpinen - Uuden aavoitettavan alueen ja jo rennettujen alueiden väliin on jätettävä luonnontilaiset metsäaistaleet, uten esim. nrinteen nangas nangas :n väleissä. Ne lisäävät huomtavasti asuasviihtyvyyttä ja säilyttävät Tuusulan maineen. - Lähteentiestä E SAA TEHDÄ LÄPAJOVÄYLÄÄ. Uuden alueen liienne pitää ohja etelään norren autta tai Autiorinteen alapuolitse suoraan Hämeentielle. - Alueelle pitää tehdä uloilureitit ja yhteys n suuntaan mm. hiihtoladuille seä nniityn autta Miolaan ja esustaan mm. pyörällä. As Oy Tuusulan nniitty Suunnittelualueeseen sisältyy pihojemme viereinen peltoaistale. Tilanäyttö ja erittäin pienet tapihamme huomioiden mainittu alue tulee suunnittelussa va viheralueesi. Alueen suunnittelussa huomioitava myös - liienteen sujuvuus (myös jouoliienne) - evyenliienteen väylät aliulut (!), suojiet hidastimet nopeusrajoituset Terho Tiiliainen - ntielle liienneympyrät hidastamaan autojen nopeusia ja turvaamaan jalanulijoiden seä pyöräilijöiden liiumista. 1. Sointulantien risteys vsinin rasas liienne ottaa vauhtia että pääsee mäen ylös 2. Ristiiventien risteys

54 - Yhteystie Hyrylään väärässä paiassa, sen pitäisi olla Ristiiventien je + yllämainittu liienneympyrä - Lisää jouoliiennettä Helsiniin. Raija Tiiliainen - Liienneympyröitä ntielle - Lisää jouoliiennettä vuoroja -Helsini + toisin päin - Tie sta Hyrylään tulisi ulea Ristiiven tietä seuren. Seppo Olonen Esitän toivomusenani ja mielipiteenäni npelto asemaavan osallistumis- ja viointisuunnitelmasta seuraavaa. Omistan asemaava-alueen lähistöllä otitilastamme minulle lohotun Periön tilan 2:2. Ehdotan että Lahjelanpelto asemaava-aluetta laajennettaisiin itään siten, että myös Periön tilan alue sisältyisi asemaavoitettavaan alueeseen. Omistamani tila rajautuu Tuusulan unnan omistamaan tilaan 3:319, joa taas rajautuu nyt asemaavoitettavaan alueeseen. Muutos osisi äsittääseni täten pienimmillään ainoastaan alleirjoittaneen seä Tuusulan unnan omistamia maa-alueita. Perusteluina esitän seuraavaa: Alleirjoittaneella on ollut vireillä jo jätetty poieuslupahemus omotitalon rentamisesi Periön tilalle. Hemus vedettiin tuolloin pois, osa silloin sottiin, ettei sillä ole edellytysiä mennä läpi. Tilanteeni on edelleen se, että toivoisin mahdollisuutta saada rentaa omotitalon Periön tilalle. Tiedusteltuani uudelleen mahdollisuutta rentamiseen , totesi aavapäälliö Kaija Hapuoja vastausessaan, että tila (2:2) sijoittuu n yleissuunnitelmassa aavoitettavsi suunniteluun alueen 3 c reunaan. Haja-asutusluontoinen asuminen ei tulisi ysymyseen, vaan rentaminen edellyttää asemaavoitusta. Vastausessa todettiin edelleen, että milloin 3c alueet tulev aavoitettavsi, riippuu maanomistajien haluuudesta yhteistyöhön unnan anssa. lmoitan täten yhteistyöhaluuudesta omistamani tilan osalta. n yleissuunnitelmassa alueen ooojadusi suunniteltu n orsi ulee omistamani tilan pohjoisrajalla. Asemaava-alueen laajentamisella voitaisiin raista myös tämän alueen rentamiselle täreä väylä sijainti pidemmälle maa uin nyt ehdotetulla asemaavan rajausella ja samalla seliytyisi raisu omistamani tilan liienneyhteysistä ja niiden aluerajausista. Liitteenä: - tilajtta Periö 2:2 - poieuslupahemus Ville Vis ortteli Tien ylittäminen ntie 51:n ohdalla on turvonta, osa paialla ei ole suojietä. Ylitysohdassa on hyvin lyhyt näyvyys etelään päin ja autojen äänet vaimenee rennusten tase. Pannusehdotus: Suojie ja evyenliienteen väylä vähintään Ali-Seppälän tieltä ntie 57:ään asti ja suojie (t) turvalliseen paiaan. Nopeusrajoitus 40 m/h. Suojietä

55 puoltaisi myös bussipysäi ntie 45:n ohdalla, jolle ei turvallista ulureittiä tien ylitse. Myösään rasaan aluston läpiulu ei mielestäni uulu ntielle. Kalle Horjamo npellon suunnitelm tuliv postilaioon ommentoitavisi. Toivottavasti tämä on oiea osoite palautteen antamiselle. Oma ommentti on, että aienlainen lisärentaminen vaii ehdottomasti liienneväylien untoon laittamisen. LAHELAN ORS ON TÄYSN VÄLT- TÄMÄTÖN JO TÄLLÄ HETKELLÄ! On suorastaan järyttävää, että tämänhetinen läpimenoreitti / pääväylä Nurmijärveltä ja sta Keravan ja Järvenpään suuntaan on Kosenmäentie. Kosenmäentie on äytännössä pihie, johon tullaan useasta ymmenestä talosta suoraan pihalta ja sitä ei vmasti ole iinä ajeltu nyyisenaltaisten liiennemäärien uormitettavsi. Liienneympyrät voiv tuoda tilapäistä apua jonoihin, mutta Kosenmäentien turvallisuus ja meluteijöitä ne todennäöisesti vain pahentav. Maija Hoppu Mio Halme Eso Halme Viiten saamiimme irjeisiinn npelto osallistumis- ja viointisuunnitelmasta lähetän mielipiteemme näin sähöpostitse. sämme Eso Halme äviin Teille juttelemassa jounen päivä sitten. Toivomme, että huomioisitte Knaapin/Mtilan -talousesusen säilyvän Paijalaan siirtyneiden peltojen talousesusena. Päivö Kuusisto Juola Läpiajoliiennettä ei tule ohja olemassa olevien asuinalueiden autta, vaan uusien alueiden yhteys Hyrylään tulee järjestää Orsi raisuna. Kosenmäentie ei voi olla ainoa yhteys Länsi-Hyrylälle esustaan. Se on uormitusen äärirajoilla jo nyt. Huhtien liienteen ohjaamisesta eteläsuuntaan ei ole olennaista haittaa, jos yhteys syntyy Orren autta suoraan esustaa. Leena Lehtola ortteli 31177, tila 18:57 Toivon, että nyyisen nniityn asuinalueen ja uusien aavoitettavien rennusten väliin jää riittävästi viheraluetta, jotta meillä nniityssä nyt asuvilla säilyisi ohtuullisen rauhallinen ympäristö, johon olemme tottuneet ja jona nyyisin voimassa oleva aava meille lupaa. norren sijainti vuoden 2008 yleisaavan muaisesti sopii meille, mutta yhtään eteläisempi sijainti ei missään tapausessa. Toivon uudesta alueesta mahdollisimman väljästi rennettua ja runsaasti viheralueita sisältävän. Alueelle olisi iva saada viljelypalsta-alue muidenin untalaisten äyttöön. Tuusula-Seura Tuusula-Seura pitää asemaavalle ja sen muutoselle asettuja tavoitteita asiallisina. Seura uitenin painottaa, että ajoneuvo ja evyen liienteen veron pantamisraisut ottav huomioon norren sijainnin ja sen liiennejärjestelyt. Liiennejärjestelyiden toteutusaiaulun tulisi olla sellainen, etteivät npelto tulev asua asva nyyisen tiestön liienneuormaa. Muuta erityistä huomautettavaa Tuusula-Seuralla ei suunnittelun OAS-vaiheessa ole.

56 Ji Lehtola ortteli 31177, tila 18:57 nniityn ja npelto väliin tulee jäädä viheralue erottamaan ja rauhoittamaan alueita. Lahenortta ei saa rentaa iinni Ylimmäisenujan tontteihin. Jaana Pellinen ja Sampsa Korhonen (nrinne, RATA 1, iinteistötunnus U) Tästä mielipideirjoitusesta voisi tulla hyvin pitä ja tunteias, osa asumme talossa, jona pihalta ja iunoista avautuvaan - lähes muuttumtomaan - maisemaan on voinut uppoutua yli 40 vuoden ajan. Saman suvun jäsenet ov eri ooonpanoissa asuneet taloa ja liiuneet lähiluonnossa tähän päivään saa. Talossa on myös aina ollut oira tai oiria. Kaiiaan 7, joista 3 ov nyt talon asuaina. Tänä eväänä tia on nuttanut itselleen pesän pihalla alueen rentamisesta saa asvaneen haavan runoon. Silläin näymät ov samaan suuntaan... unoista voi soa aunista peltonäymää maalaistaloineen, hevosaitausineen ja nähdä auaisuuteen. Vastaiselta puolelta peltoa samaa maisemaa on sottu vieläin auemmin. Pellot ja avuus eivät ole vain tyhjää, votonta tilaa, joa on rahastettava mahdollisimman helposti, nopeasti ja rennettava tunnistamtomsi. Niillä on vo sinänsä ja näiden alueiden viisas säilyttäminen olisi mielestämme paljon modernimpaa ja estävämpää toimintaa uin niiden lyhytnäöinen tuhoaminen. Kerran jyrättyä auneutta ei Juontaan pysty osaan palauttamaan ennalleen. Toivommein, että po. aava-alueella ja myös lähiympäristöissä voitaisiin antaa vo jo/vielä olemassa oleville ympäristöoonaisuusille asveineen, eläimineen, peltomaisemineen. Rennushaneet-talot ja tiet- toivoisimme mitoitettavan ja sijoitettavan niin, että nämä oonaisuudet säilyvät. Ja olisiv jopa suunnittelun lähtöohtana. Emme toivo alueelle mitään "urbaania", täysin alueen omasta historiasta irrallista oonaisuutta. Tuusulassa on omaa ulttuuria ja sillä on oma historia, josta olisi mahdollista ammentaa vaiutteita asumisen ja palveluiden suunnitteluun. Myös npellon omasta historiasta -joa on nähtävillä sille, jolla on silmää nähdä -voi ammentaa. Nämä näymät ov alueen omaa elävää historiaa. Tällaiset pai on helppo menettää pysyvästi lyhytnäöisellä, liian järeällä ympäristön muoaamisella ja rentamisella. Tuusulassa on vielä väljyyttä ja npellon altaisia henireiiä, joita olisi mahdollista ehittää luonnon itse muovaamien auniiden eitaiden ehdoilla. Eri vuodenaioina erilainen, mutta aina heneäsalpaavan aunis luonnon itse muovaama eidas on mm. hevosaitausen vieressä olevien lasuojien välinen alue, jossa luonto on saanut rauhassa "järjestää". Se yhtyy ntertun alapuoliseen metsiöön, jona läpi ulee uusi ävelytie. Tuon oo alueen metsiöön saa säilyttäisimme mahdollisimman osemtomana ja jättäisimme sen ympärille riittävän suoja-alueen eläimiä ajellen. hminen ei pysty saamaan aiaisesi sellaista rauhallisen tyyntä auneutta, jollaista tämä pieni aunis aistale auneine puineen henii. Tällaiset alueet ov täreitä suojapaioja eläimille, joita alueella on paljon. Niillä tulisi olla riittävän laaj alueet elämiseen seä paiasta toiseen siirtymiseen, miäli luonnon eläimiä täällä yleensä halutaan olevan. Tähän asti mm. metsästäjät ov pitäneet täällä metsän eläinten ruoinnasta hyvää huolta. Kävely- tai pyöräteistä tusin olisi suurta haittaa, mutta aluetta poiaiseva ulu tulisi toteuttaa mahdollisimman evyesti. Ojia ylittämässä näisin mielelläni vaiapa puusiltoja. Samanaltaisia alueita on myös Autiorinteen ja vedenottaman taisilla/välisillä pelloilla. Tämän annanoton/mielipiteen heni osee myös näitä alueita. Sielläin tulisi jättää olemaan vapaa peltoa ja huolehtia siitä, että ne yhdessä npellon alueiden anssa muodostav riittävän suuren oonaisuuden. Mielellämme näisimme, että alueita ehitettäisiin oonaisuutena uloilu- ja viristys painopisteenä. Luonnon ja ihmisten etu on yhteinen. Läheinen upea metsä

57 tulisi säilyttää ja evyin toimenpitein unnostaa sellaisesi, että siellä voisi turvallisesti uloilla. tse erähenisinä olemme siellä toisinaan uloilleet vaieuluisuudesta huolimta. Luontolähtöisesti toteutettu uloilumetsä olisi ainutlauinen oonaisuus, ja todellinen sijoitus tulevaisuuteen. Pidämme hyvin vanhanaiaisena tällaisen alueen täyteen rentamista ja olemassa olevan luonnon syrjäyttämistä liian suunnitellun puuthamaisesi, niin, että ihmisen äden jäli näyy joa puolella. Olisi hyvä, että po. alueella/alueilla olisi ävely- ja uloilureittejä seä hieman erähenisemmille vapaan luonnon ystäville että heille, jota mieluummin äyttävät asfaltoituja teitä liiumiseen. Näihin paioihin ihmiset myös luontaisesti heutuv viristymään ja uloilemaan. Esimerisi viime talvena npellolla uloili päivittäin- monet useitin ertoja päivässä- ymmeniä lähialueen ihmisiä oirineen. Vastaan tuli monesti ulijoita Kosenmäeltä saa. Jos polut olisi tehty helpommin uljettavisi, ja myös puniaiaan äytettävisi, uloilijoita olisi paljon enemmän. Olisi myös hyvä, että olisi riittävästi vaihtoehtoja levittäytyä, osa esim. lastenvaunujen tai oirien anssa uloilussa tai ysiseen samoilussa on hieman erilaisia tpeita. Alueella on suuri määrä oiria, eiä ole hyvä, jos ne uloilev aii liian pienellä reviirillä. Kaii ihmiset eivät myösään oe vastaantulevia oiria ovin rentouttavsi elementisi. Erähenisten ävelypolujen ei tvitsisi olla ovin suuria ja massiivisesti toteutettuja. Lähinnä tänä punien aiautena olisi täreä pitää väylät niitettyinä, jotta uloilu muulloinin uin talvella näissä olisi mahdollista ja turvallista ihmisille ja otieläimille. Alueen ehittämisessä voisi hea mallia esimerisi Ktanonosen vieressä sijaitsevasta Haitialan alueesta. Kotieläintilan tai rsutilan mahdollisuudesta npellon/autiorinteen pellon alueella emme tiedä, mutta osa pelloista voisi olla maisema-/uapeltoja, joiden läpi näisimme mielellämme ulevan evyenliienteen väyliä, joita pitin pääsisi helposti ja viihtyisästi Hyrylän esustan suuntaan. Kuapelloista olisi iloa mailan vieressä sijaitsevan talon mehiläisthalle. Tällaisia thoja voisi alueella olla enemmänin. Mahdollisesti luontomailun ja perinteiäiden, luontoa lähellä olevien elineinojen tai äsityöläisyyden pista olisi mahdollista löytää sellaisia ideoita, joita ehittämällä unnalle ertyisi tuloja. Pienimuotoinen äsityötuote- ja mailauppa- seä iosi- ja ahviloiminta oiein sijoitettuna olisi tervetullutta ja tuisi alueen luonteen säilymistä. Näihin liittyvät rennuset olisi myös mahdollista toteuttaa alueen historialliseen maisemaan sopivasti. Ktanonosella alusta asti vuoteen 2005 (siitä lähtien tässä talossa) saa asuneena, suurin pettymys siellä oli, että se rennettiin aivan liian tiiviisti eiä asumusten väliin jätetty riittävästi ilmaa ja tilaa eiä alueella ollutta valmista vapaa luontoa. Puuthamaiset istutuset eivät millään muotoa orvaa luonnon itse järjestämiä oonaisuusia. Niitä tulisi unnioittaa ja vostaa omanlaisinaan ympäristön osina ja ottaa ne soveltuvin osin suunnittelun lähtöohdisi. Yhteenvetona mielestämme olisi luontevaa esittyä rentamaan ntien (seä Hämeentien viereisen ävelytien ja Autiorinteen reunoille) vteen ja jättää lasuojista Lähteentien suuntaan suuremm muutoset oonaan teemättä riittävän laajalla aistaleella. Joitin uusia omoti- tai rivitaloja näisimme alueella mieltämme pahoittamta oiein sijoitettuina (esimerisi rivitaloja nrinteen reunoilla nyt olevien rivitalojen eteen, mutta riittävän auas) ja toteutettuina niin, ettei jo pelä rentamisprosessi suurine oneineen jne. tuhoa läheistä ympäristöä peruuttamtomasti. Uusien asumusten tulisi siis sijoittua siten, että ne tulev jo olemassa olevien asumusten läheisyyteen, mutta riittävän auas, jotta nyyisten asuaiden asumismuavuus säilyy. Tällöin uitenin väliin jäisi mielipiteessämme uulutettuja riittävän suuria luonnontilaisempia metsä- ja peltooonaisuusia ja alueen olemus säilyisi. Vsinin, jos vedenottaman taisia peltoja ja npeltoa äsiteltäisiin suunnittelussa oonaisuutena, jollainen ne nyt ov. Luontoalueita voitaisiin jättää lähes osemtomisi mahdollisimman paljon ja asumusten lähellä taas pyriä puistomaisempaan vaiutelmaan. Sellaisten alueiden säilyttäminen, joissa illuusio luonnossa, metsässä, vanhalla ylätiellä liiumisesta säilyisi, olisi ulttuuriteo ulttuuripitäjän päättäjiltä ja suunnittelijoilta. Kse historian autta tulevaisuuteen... Pienimuotoisilla toimenpiteillä näillä alueilla voisiv viris-

58 tyä niin alueen vanh uin uudetin asua ja silti myös alueella asustaville eläimille ja asvillisuudelle annettaisiin mahdollisuus olla täällä jossin. Lähteentie on oma luunsa ja se tulisi säilyttää hiljaisena, rauhallista asuinaluetta halovana tienä. Siitä ei saa tehdä läpiajovaltaväylää. nrinne on vanha asuntomessualue ja sen viihtyisän hengen soisi juvan. Jos Lähteentien liiennemäärät asvav, lisääntyvät äänisaaste, poaasut ja tiepöly sellaiselle tasolle, että asuminen etenin tien vren taloissa muuttuu oleellisesti iävämpään suuntaan. Pihoilla oleseleminen nyyisellään tulisi olemaan mahdotonta. Talojen äänieristeitä eiä pihoja ole suunniteltu juuriaan nyyistä suuremmalle liiennöinnille. Myös npeltoa ylittämään suunniteltavien teiden tulisi olla toitettuja vain evyelle liienteelle ja asumusien pihoille ajoa vten. Ylipäänsä nyt puheena oleviin maisemiin sijoitettu suuri autotie tuhoaisi voasta luontoa eiä sellaista tietä pidä mielestämme toteuttaa lainaan. n orsityyppinen raisu vain lisäisi autoilua entisestään, osa teisi sen helpommsi. Vmaanin jossain jouot+ liienne = jouoliienne, mutta rentamalla uusia rennusia ja autoväyliä ei automatisesti tuoda jouoja jouoliienteen äyttäjisi. nrinteen viereen noussut uusi omotialue ei ole mielestämme tuonut jouoliienteeseen juuriaan lisää mustajia, vain lisää autoja. Tuusulaan Ktanonoselta 2005 muutettuamme tuli selväsi, että täällä 2-3 autoa+ mopoauto/perhe =Jouoliienne. Hevosen voi viedä lähteen ääreen, mutta ei pottaa juomaan siitä... Kyllä alueella nytin on jouoja, mutta ne pitäisi saada äyttämään busseja ja evyttä liiennettä. Esimerisi n autta Helsiniin menevä bussi toimii erinomaisesti, mutta vuoroja on aivan liian vähän ja vain normiaioihin. Käytän jouoliiennettä ja ävelen pitiä moja lähes päivittäin. Bussissa on erittäin muava mustaa- voi vain rentoutua tai luea yms. Nettiin toimii. Bussialustoon, bussipysäeihin ja aiauluihin seä reitteihin tulisi panostaa. Helsingin puolella oleviin pullonauloihin Mäelänadulla, Sturenadulla ja Mannerheimintiellä on vaiea nähdä raisua näillä liiennemäärillä. Tusin uuden tien tänne rentaminen ainaan vähentäisi täältä siihen suuntaan omalla autolla pyrivien määrää. Kovin halpaa ei mustaminen myösään ole tällä hetellä. Kosa tvitsen yhteysiä eri puolille Helsiniä ja Espoota, ulut uuaudessa n.150 euroa. Pyörällä liiumista esimerisi auppoihin tai bussille Hyrylään teisi helpommsi, jos olisi turvallisia paioja jättää pyörä odottamaan appeissun ajsi tai paluumaa. Perinteiset pyörätelineet eivät välttämättä nyyisin riitä, vaan tolppyyppinen raisu olisi turvallisempi. tse emme aipaa erityisiä lähipalveluita, mieluummin pidämme lähellä auniin, rauhallisen alueen, jota ehitettäisiin luontolähtöisesti, myös asuntotuotantoa vähemmän itsestään selviä ideoita etsien. Toivomme, että alueen suunnittelussa osaan vostaa oman alueemme historiaa eiä peltoja muuteta tunnistamtomsi. hmiset tvitsev vanhoja errostumia, joiden autta näymät omaan historiaan säilyvät. Tuusulan seudun vesilaitos untayhtymä Kaava-alueen pohjoisosa on n 1 - luoan pohjavesialuetta, josaan ei savipeit- teisyydestä johtuen pohjaveden muodostumisaluetta. Tämä toittaa, että pohjave- teen ohdistuv laurisit ov edelleen olemassa lähes samansuuruisina uin ne yleensä pohjavesialueella ov, mutta pohjaveden ertymän määrään ei mahdollisella rentamisella ole vaiutusta. Maa Tuusulan seudun vesilaitosen lähellä olevalle vedenottnalle on vähimmillään noin 350 m. Mielipiteemme osee vain mainittua, pohjavesialueesi määritettyä osaa aavaalueesta.

59 1. Lähtöohtana aavan laadinnassa tulee pitää sitä, että pohjavesialueen osalle jäte- tään mahdollisimman väljää, mm. puistot ym. viristysalueet tulisi sijoittaa juuri tän- ne. Pohjavesialueelle ei missään tapausessa sallita minäänlaista teollista toimin- taa. Pohjavesisuojauset huomioon ottava asuinrentaminen on mahdollista. 2. Savipeitteisyydestä johtuen pohjavesi sataa olla paineellista. Tällöin on mahdol- lista, että puhaisemalla savipeite pohjavesi pääsee purautumaan hallitsemto- masti, miä muuttaisi oo pohjavesialueen virtausia ja sataisi aiheuttaa jopa vedenottaman ertymään haitallisen vähenemän. Tämä pitäisi etuäteen tistaa esim. havaintoputiasennusilla. 3. Nyyistä, aava-alueen hali merittyä pohjavesialueen rajausta ei ole maaperätut- imusin vmistettu. Tämä tulee aavavalmistelussa tehdä ja määrittää aluerajaus mainittujen tutimustulosten perusteella. 4. Kaavamääräysiin tulee sisällyttää t ohjeet pohjaveden huomioon ottamisesta. Mm. lämmitysmuoto ( ei öljyä, ei maalämpöä ), liiennöityjen alueiden hulevesien johtaminen ( myös pihoilta ), jne. tulee muistaa. 5. Täreäsi teijäsi rentamisessa sataa tulla mahdollinen perustusten paalutus, miä lisää pohjavesirisiä entisestään. Paineellisen pohjaveden tapausessa tämä olisi erityisen vahingollista.

60 Tuusulan Seudun Maaloustuottajain yhdistys ry c/o Esa Heiilä Tuusulan Seudun Maaloustuottajainyhdistys ry esittää seuraav huomiot suunnittelualueesta: Liiennejärjestelyt Liienneväylät, joihin uudelle alueelle saapuminen ja poistuminen perustuv, ov toteutumta ja olemassa olevien liienneväylien ja erityisesti niiden liittyminen suurempiin väyliin, on yliuormitettu. Erityisen ongelmallinen on Nahelantienja Hämeenväylän alimitoitettu iertoliittymä Kosenmäesstl. norsi, johon npelto tueutuu, pitää suunnitella valmiisi ja toteuttaa ennen uin npelto lähtee rentumaan. norren eteläisempi linjaus eli Sahanulmaan Sahielle vievä linjaus on todennäöisesti vaihtoehto, joa rauhoittaa Hyrylän läpiajoa seä Kosenmäen liittymän että Kosenmäentien liiennettä seä palvelee poiittaisia yhteysiä tehoaammin uin Rapsianmäeen päättyvä vaihtoehto. Ristiiventien ja ntien risteys tulee tastella uudelleen ja vastaamaan tulevaa asutusmäärää vastaavia paineita seä evyenliienteen että ajoneuvoliienteen osalta, suomennettuna: tien ylittäminen turvallisesi ja liittymien renne nopeusia hillitseväsi. Samoin tulee oo tastelualueen osalta äydä aii liittymät lävitse ja miettiä nopeusia hillitseviä raisuja. Asemaavaa pihaduilla laadittaessa tulee muistaa lumen lähiläjitysalueet seä ujen mitoitus puhtaanapitoa vten myös renteellisina raisuina. Maanäyttö ja maisema Vuoden 2008 yleissuunnitelmassa on osoitettu rentamiseen Tuusulanjoen länsirannan peltoalueita, jota on vuoden 2011 maisemaselvitysessä meritty "Arvoaisi säilytettävisi alueisi ja muutosille herisi alueisi". Selvitysessä on suositeltu näiden peltoja niittyalueiden hyödyntäminen viristysalueina seä laidunalueina, miä on erittäin voas ja noudettava neuvo. Pääasiallisesti rentamisalue on sijoitettu "Jonin verran muutosia estävälle alueelle", jossa siinäin rentamista suositellaan tasteltavsi riittisesti ja taan hiten. Rentaminen peltomaille ja erityisesti savimaille on allista. npellon ja nniityn alueilta lasettiin rahavirran ääntyvän taisin unnan assaan ensin 12 vuoden ja sitten 15 vuoden uluttua alueiden rentamisesta, npelto :ssa tämä aia on vioitu 20 vuodesi. Laselmia laadittiin unnan tenisessä toimessa. Kahdessa vuosiymmenessä loppu tulema on se, että sillä hetellä un rahavirta on ääntymässä ohti unnan assaa, asuas muuttaa pois lasten lennettyä pesästä ja ierto alaa uudelleen. Koo uusi alue sijaitsee savimaalla ja tärinämittausissa suositetaan paaluttamista myös pientaloille. Pohjutimusissa tullaan osoittamaan täydelleen samoin. Ono tällainen allis rentaminen järevää? Etenin jos paalutussyvyys hipoo 20 metriä? Ylipäänsä peltomaalle rentaminen on järjen vastaista maailmassa, jossa ruoasta on huutava pula. Euroopan ja Suomenin mittaavassa aii peltomaa tulee olemaan rennusmaa voaampaa ruuantuotannon mahdollistajana eteläisen Euroopan ja erityisesti Välimeren vyöhyeen aavioituessa seä Kesi-Euroopan tiheimmin asutetun alueen saastuessa viljelyyn elpaamtomsi.

61 Suosittelemme laittamaan enemmän voja Rymentinpuiston aavoituseen ja miettimään uudelleen npeltojen rentamista; Autiorinne on vielä mieleästä rentaa, osa se tueutuu olemassa olevaan renteeseen mutta nämä peltoaue eivät sitä ole. Poliitiot ja grynderit eivät ole pääsääntöisesti päteviä suunnittelemaan aavaloutta ja maanäyttöä, osa heillä ei ole sitä tietotaitoa, miä alueidenäyttöön tvitaan. Palvelut ja lähiviristys Mihin alueelle tulev uudet oululaiset ja päivähoitoa tvitsev lapset sijoitetaan? Nyt asemaavoitettava alue on puhtaasti nuumalähiö ja palvelut ov myöhemmin rentuvalla alueella? Ono tämä mieleäs järjestys? Liiunta- ja nuorisopalvelut npellon asemaavan suunnittelualueen osalta tulee liiunnan näöulmasta vmistaa eamtom uloilureittiyhteydet muiden aava-alueiden suuntiin, riittävät aluevauset lähiviristyseen ja uloiluun seä evyenliienteen väylät osana turvallista liiennesuunnittelua. npellon asemaavan suunnittelualueen osalta tulee lasten ja nuorten näöulmasta vmistaa eamtom uloilureittiyhteydet muiden aava-alueiden suuntiin, riittävät aluevauset lähiviristyseen ja uloiluun seä evyenliienteen väylät osana turvallista liiennesuunnittelua. Kasvus- ja sivistystoimi Lyhyellä aiavälillä npelto alueen lapsille on luonnollisinta osoittaa oulupaia laajentuvasta Vaunuanaan oulusta tai Miolan oulusta. Suunnittelussa on huomioitava turvalliset oulureitit näihin ouluihin. Alueen päivähoitotilanne on tällä hetellä hyvä uuden ysityisen päiväodin juuri valmistuessa. Pidemmällä aiavälin tpeita vten on osallistumis- ja viointisuunnitelmaa osevalta alueelta vtava Y-tontti oulu- ja/tai päivähoitorentamista vten. Vaunuanaan oulua ei ole toitus 2013 tehtävän laajennusen jäleen enää laajentaa rennusoieuden loppuessa ja oulun pohjoispuolelle rentuu lisää asuinalueita. Miolan ouluun tullaan Rymentinpuiston rentuessa ohjaamaan alueelle muuttavia oululaisia. Toisaalta npelto alueelle valmistuva ysityinen päiväoti viivästyttää päivähoitopaiojen rentamisen tvetta npelto osalta. Y- tontin täsmällisen tpeen aiaulu ja sijainti määräytyy aava-alueen toteutumisaiaulun muaan. Ensimmäisessä vaiheen toteutusen yhteydessä Y- tonttia ei tällä hetellä vioiden tulla vielä äyttämään. Lisäsi on huomioitava aava-alueella sijaitsevan Ristiiven- ja ntien risteysen ohdalla sijaitsevan ntien ylitysen turvallisuuden pantaminen phaiten sopivalla raisuvaihtoehdolla.

62 Sianna Laitinen - Alueella tulee jaa samanlaista ävelypoluverostoa jollaista on tehty nanaan alueille. (Verosto voisi ulottua Tuusulanjoen rantaan saa ja nniittyyn). - Koirapuisto tvitaan. - Lapsille ja nuorille viristysalue (pelienttä/seittipi) - Aiuisväestön ooontumispaia -> pelienttä, esim. lentopallomahdollisuus. - Alueen luonne rauhallisena, malasti rennettuna tulee säilyttää -> Rivi- ja omotitalovaltaisuus. - Vilastuuo ntien evysliienne niin paljon, että tvitaan evyenliienteenväylä ummallein puolelle tieto? -> Ainin Vaunuanaan oulun suuntaan? Mja-Leena Khapää As Oy Tuusulan Kuusamaneto on osallisena npelto aavamuutoseen, olisin ysynyt muutaman ysymysen: Rennusemme sijaitsee Kuusamantien poiitiellä tien päässä, pääsemmeö tämän aavamuutosen myötä liittymän unnan tienhoitoon ja täytyyö meidän tehdä asian tiimoilta jotain toimenpiteitä Mistä tulee ulu tälle uudelle alueelle Halme Lähteentie 73 osoitteessa olevien tilojen Mtila ja Knaapi osalta esitetään mielipiteenä, että til tulee olla viljelyäytössä ja mailesusena jossin. Suunnittelussa tulee ottaa huomioon esäuussa 1995 tehdyn vaihtoirjan sisältö. Terhi Keränen 31028, RN:o 15:20 Miten aiotte raista liiennejärjestelyt o. alueella? Jo nyt ntie aamuisin ja iltapäivisin pahasti ruuhainen samoin uin Kosenmäen liienneympyrä. Nämä asi ehdottomasti raistava ennen uusien alueiden aavoittamista. Teiden rentaminen näyttää jo nyt olevan auttamta jälijunassa. Eri Hämäläisen periunta psta. Jao Hämäläinen Eri Hämäläisen periunta omistaa aavoittavalla alueella olevan Nummensyrjä nimisen iinteistön (iinteistötunnut ). Kiinteistön aluperäinen pinta-ala oli 2590 m2. Sittemmin unta on ntien uudistamisen ja pyörätien rentamisen yhteydessä ottanut tontista maa noin 600 m2, joten nyyinen pinta-ala on supistunut 1931 m2:iin. Lisäsi tontin ulmassa on tämän li-

63 säsi vaus auosuojavyöhyeelle. Kosa tonttia on unnan toimenpitein pienennetty tähän mennessä yli 20 %. Eri Hämäläisen periunnan toivomus on, että tulevassa aavoitusessa tontin pinta-alaa eiä rennusoieutta enää pienennettäisi. Hyrylän Seudun Omotiyhdistys ry Hyrylän Seudun Omotiyhdistys on noin 1000-jäseninen yhdistys Hyrylän seudulla ja joa on Maanäyttö- ja rennuslaissa mainittu osallinen tällä osayleisaava-alueella. Lausuntoierrosella olevan nlelto asemaava ja asemaavan muutos, osallistumis- ja viointisuunnitelmaan liittyen haluamme yhdistysenä tuoda esille seuraav näöohd: Hyrylän Seudun Omotiyhdistys iirehtii lähialueen visioituja liienneraisuja nopeassa tahdissa toteutettavsi (mm Kosenmäen iertoliittymäraisut). Alueen suunnittelussa hyvä lähtöohta on alueen yleissuunnitelma, joa on hyväsytty unnanhallitusessa. Hyrylän Seudun Omotiyhdistys pitää täreänä, että aavassa alueen tiet mitoitetaan toimivisi, turvallisisi ja yhteydet toimisiv oo lähialueilla. Omotiyhdistys haluaa osallistua aiivisesti myös tulevaan aavoitusprosessiin.

64 TUUSULAN KUNTA, LAHELANPELTO ARVONTTAULUKKO ARVOTAVAT ASAT Sosiaaliset vaiutuset ja vaiutuset asuaiden elinympäristöön VAHTOEHDOT LMAN LAHELANORTTA VE 1 Uudet rentamisalueet jav olemassaolevia pientaloalueita ja tueutuv niiden uveroon, miä lisää nyyisten ujen uormitusta ja vähentää liienneturvallisuutta. Kävely- ja pyöräily-yhteydet esustan suuntaan panev. Alueen väestömäärä lisääntyy ja väestörenne monipuolistuu. Vaiutuset liienteeseen (mm. liiennemäärät, pannustpeet), erityisesti jouoliienteeseen Lisää läpiajoliiennettä olevilla asuinalueilla. Kevyen liienteen yhteysien täysimääräinen pantaminen voi olla epätodennäöistä vähäisen rentamisen johdosta. Miäli sujuva yhteys esustan suuntaan toteutetaan lisää tämä todennäöisesti pyöräilyn houuttelevuutta ainin ruuhaaioina. täinen ja erityisesti esinen alue jää auas jouoliiennepysäeistä. Vaihtoehtoisten raisujen vaiutuset energia- ja eotehouuteen Rentamistehouus pidettävä alhaisena, osa uusia ooojuja tai nortta ei renneta. Alueen eseinen sijainti lähellä esustaa ei eologisessa mielessä tue näin väljää rentamista. Vaiutuset rennettuun ympäristöön Jaa olevaa orttelirennetta. Noudtaa alueella aiemmin toteutettua periaetta, jona muaan rennetaan väljää pientaloaluetta. Lähinnä olevien alueiden täydennysrentamista. Vaiutuset maisemaan ja luontoon Vähentää avoimia peltonäymiä vähemmän uin muut vaihtoehdot. Alueen eseiset eologiset yhteydet säilyvät. Vaiutuset pohjaveteen ja vedenottoon Pohjaveden pilaantumisen risi on vähäinen, osa uusia alueellisia uja ei ole suunniteltu pohjavesialueelle. Rennustyöt haastavia savialueilla (paineellinen pohjavesi) ja pohjaveden purautumisalueilla (suot). Kujen hulevedet on johdettava pois pohjavesialueelta. LAHELANORS KESKUSTAAN VE 2 A Lähiviristysalueiden määrä alueella lisääntyy ja liienneyhteydet panev (s. ohta liienne). Uudentyyppinen aupunipientaloalue mahdollistaa monipuolisen asuntotuotanto- ja väestörenteen. Alue luo seä sijainnin, että uusien asumismuotojen autta uusia mahdollisuusia asuaille ja lisää näin asumisviihtyisyyttä. Monipuolisella asuntoannan renteella pystytään tjoamaan valinnanvaa erilaisille asunnon tvitsijoille. Alueen väestömäärä lisääntyy merittävästi ja väestörenne monipuolistuu. Pantaa alueen liienneyhteysiä esustaan. Kosenmäen iertoliittymän ruuh vähenevät n Orren ansiosta. Kevyen liienteen yhteydet monipuolistuv ja yhteys esustaan nopeutuu. Jouoliienteen reittejä ohjaan uuden alueen läpi, jolloin ntien-nahelantien linjaautovuorot vähenevät, mutta etäisyys lähimmälle pysäille on pääosin enintään 400m. Hyrylän esustan palveluiden välittömään läheisyyteen on perusteltua rentaa tiiviisti. Sujuvilla evyenliienteen yhteysillä pyritään lisäämään pyöräilyä. Jouoliiennepysäeille on lyhyt ävelyma. Avoimet peltoalueet rennetaan. Alueelle on mahdollista toteuttaa uusia lähiviristysalueita. Merittävin muutos maisemassa on avoimen peltoalueen muutos rennetusi. Vain ysi alueen halaiseva oooju jättää enemmän tilaa yhtenäisille viheralueille. Viherveroston juvuuden turvaaminen huomioitava. Alueen eseiset eologiset yhteydet säilyvät. norren linjaus on osittain pohjavesialueella ja alle 50 m päässä vedenottamosta. Lähinnä poieustilanteet, uten onnettomuudet, aiheuttav pohjaveden pilaantumisen risin. Rennustyöt haastavia savialueilla (paineellinen pohjavesi) ja pohjaveden purautumisalueilla (suot). Tienrentaminen ja aliulu edellyttävät pohjaveden hallintasuunnitelmaa. Kujen hulevedet on johdettava pois pohjavesialueelta. PÖYRY FNLAND OY

65 TUUSULAN KUNTA, LAHELANPELTO ARVONTTAULUKKO ARVOTAVAT ASAT VAHTOEHDOT VE 2 B ja VE 2B.2 Sosiaaliset vaiutuset ja vaiutuset asuaiden elinympäristöön Lähiviristysalueiden määrä nousee ja liienneyhteydet panev (s. Kohta liienne). Uudentyyppinen aupunipientaloalue mahdollistaa monipuolisen asuntotuotanto- ja väestörenteen. Alue luo seä sijainnin, että uusien asumismuotojen autta uusia mahdollisuusia asuaille ja lisää näin asumisviihtyisyyttä. Monipuolisella asuntoannan renteella pystytään tjoamaan valinnanvaa erilaisille asunnon tvitsijoille. Alueen väestömäärä lisääntyy merittävästi ja väestörenne monipuolistuu. Vaiutuset liienteeseen (mm. liiennemäärät, pannustpeet), erityisesti jouoliienteeseen Kuten VE2A, mutta erillinen norsi pantaa liienteen sujuvuutta oo alueella eniten. Vaihtoehdon VE 2 B.2 liienneraisu ohjaa enemmän liiennettä norrelle. Orren liittymä KT 45:een vähentää liiennettä Kosenmäen liittymästä. Liittymä Hämeentielle pantaa yhteysiä Helsingin suuntaan. Vaihtoehtoisten raisujen vaiutuset energia- ja eotehouuteen Hyrylän esustan palveluiden välittömään läheisyyteen on perusteltua rentaa tiiviisti. Sujuvilla evyenliienteen yhteysillä pyritään lisäämään pyöräilyä. Jouoliiennepysäeille on lyhyt ävelyma. Toisaalta sujuva ajoyhteys erillistä nortta pitin lisännee ysityisautoilun määrää jouoliienteen ja evyenliienteen ustannusella. Vaihtoehdon VE 2 B.2 liienneraisu tuee (itäisen) osa-alueen tehoaampaa maanäyttöä (lähellä esustaa ja hyvät liienneyhteydet) Vaiutuset rennettuun ympäristöön Avoimet peltoalueet rennetaan. Alueelle on mahdollista toteuttaa uusia lähiviristysalueita. nniityn tana oleva uusi alue voidaan rentaa oreammalla tehouudella, osa alue voidaan liittää norteen. Vaiutuset maisemaan ja luontoon Merittävin muutos maisemassa on avoimen peltoalueen muutos rennetusi. norsi jaa alueen ahteen osaan. Yhdessä ooojadun anssa tiestö piloo viheralueet pieniin osiin. Alueen eseiset eologiset yhteydet säilyvät. Vaiutuset pohjaveteen ja vedenottoon Koooju pääosin ja alueellinen u osittain pohjavesialueella. Lähinnä poieustilanteet, uten onnettomuudet, aiheuttav pohjaveden pilaantumisen risin. Rennustyöt haastavia savialueilla (paineellinen pohjavesi) ja pohjaveden purautumisalueilla (suot). Tienrentaminen ja aliulu edellyttävät pohjaveden hallintasuunnitelmaa. Kujen hulevedet on johdettava pois pohjavesialueelta. LAHELANORS SAHANKULMAAN VE 3 Lähiviristysalueiden määrä nousee ja liienneyhteydet panev jossain määrin (s. Kohta liienne). Uudentyyppinen aupunipientaloalue mahdollistaa monipuolisen asuntotuotanto- ja väestörenteen. Alue luo seä sijainnin, että uusien asumismuotojen autta uusia mahdollisuusia asuaille ja lisää näin asumisviihtyisyyttä. Monipuolisella asuntoannan renteella pystytään tjoamaan valinnanvaa erilaisille asunnon tvitsijoille. Alueen väestömäärä lisääntyy merittävästi ja väestörenne monipuolistuu. Pantaa uluyhteysiä Tuusulanväylälle, mutta ei Hyrylän esustaan. Polupyöräm Hyrylän esustaan tulev todennäöisesti asvamaan pannettujen evyenliienteen yhteysien myötä. täinen ja osa esistä aluetta jää auas jouoliiennepysäeistä. täinen osa-alue toteutettava väljemmin, osa sujuva liienneyhteys esustan suuntaan puuttuu ("lähellä, mutta uitenin auana"). Eotehoaampaa olisi rentaa esustan lähellä sijaitsev alueet tehoaammin. Avoimet peltoalueet rennetaan. Alueelle on mahdollista toteuttaa uusia lähiviristysalueita. nniityn tana oleva uusi alue voidaan rentaa oreammalla tehouudella, osa alue voidaan liittää norteen. Merittävin muutos maisemassa on avoimen peltoalueen muutos rennetusi. Tuusulanjoilaso säilyy avoimena, osa ortta ei renneta Hyrylän suuntaan. Viristysreitit ja alueet lisääntyvät julisten ulotilojen myötä. Alueen eseiset eologiset yhteydet säilyvät. Pohjaveden pilaantumisen risi on vähäinen, osa norsi on pohjavesialueen ulopuolella. Rennustyöt haastavia savialueilla (paineellinen pohjavesi) ja pohjaveden purautumisalueilla (suot). Kujen hulevedet on johdettava pois pohjavesialueelta. PÖYRY FNLAND OY

66 TUUSULAN KUNTA, LAHELANPELTO ARVONTTAULUKKO ARVOTAVAT ASAT VAHTOEHDOT Sosiaaliset vaiutuset ja vaiutuset asuaiden elinympäristöön VE2B.2 luo monipuolisinta asuntotjontaa alueelle ja VE1 ysipuolisinta. Vaiutuset liienteeseen (mm. liiennemäärät, pannustpeet), erityisesti jouoliienteeseen VE 1 ja 3 lisäävät uormitusta nyyisellä uverolla, VE 2A, 2B ja 2B.2 vähentävät. 2B.2 lisää jouoliienteen äyttöä eniten ja mahdollistaa palvelutason panemisen Vaihtoehtoisten raisujen vaiutuset energia- ja eotehouuteen Vaihtoehdot 2 pantav phaiten yhteysiä esustaan ja vähentävät liiumistvetta. 2A, 2B, 2B.2 ja 3 ov tehoaita. VE 1 tueutuu täysin nyyiseen infraan, mutta on tehoton. VE 2B.2 on aluetehouuden annalta pas vaihtoehto. 2B2 edistää eniten jouoliienteen ehittämismahdollisuusia. Vaiutuset rennettuun ympäristöön Vaiutuset maisemaan ja luontoon Ei merittäviä eroja. Ei merittäviä eroja. Luontoselvitysessä (Tuusulan unta, Luontoselvitys 2011, Luontotieto Keiron Oy, s. 60) Knaapin tilesusen eteläpuolella oleva pieni metsäalue suositellaan säilytettäväsi luonnontilaisena ja rentamtomana. Vaiutuset pohjaveteen ja vedenottoon Rentaminen haastavinta pohjaveden suhteen vaihtoehdoissa 2. Pohjaveden pilaantumisen risi suurin VE2A:ssa miäli tien linjausta ei muuteta. VAHTOEHTOJEN VERTALU AHEPRETTÄN + / - PÖYRY FNLAND OY

67 TUUSULAN KUNTA, LAHELANPELTO ARVONTTAULUKKO KOK.VAKUTUKSET +/- Vaiutuset palveluihin Asuasmäärän asvu niin vähäistä, että ei vaiutusta aupallisiin palveluihin alueella. Ei merittävästi lisää palveluiden ysyntää esustassa. Kaavaloudelliset vaiutuset Eonominen vaihtoehto, osa tueutuu olevaan infraan ja uveroon. Vähiten uusia tontteja myytäväsi (n. 300 pl). Vaiutuset valtunnallisten alueidenäyttötavoittei den, mauntaavan, yleisaavan ja osayleisaavan toteutumiselle Vaiutuset tenisen huollon järjestämiseen On valtunnallisten alueiden äyttötavoitteiden muainen, sillä uutta asuinaluetta ei sijoiteta irralleen olemassa olevasta yhdysuntenteesta. Viherveroston juvuuden turvaaminen huomioitava. Tiivistää yhdysuntennetta muita vähemmän. Mauntaavan muainen. Liittyy olemassa olevaan infraan. Riittääö infran runolinjojen apasiteetti? Muut vaiutuset, uten vaiutuset terveyteen VAHTOEHDOT ntien ja KT45 vieressä olevien asuinalueiden liiennemeluntorjuntaan on iinnitettävä huomiota. + aavaloudellisesti edullisin, pohjavesien pilaantumisrisi alhaisin - lisää liiennettä Kosemäenliittymässä, ei luo monipuolista asuntotjontaa, ei tue aupallisten palveluiden säilymistä, vähiten uusia tontteja, jouoliienteen pysäit auana LMAN LAHELANORTTA VE 1 Asuasmäärän asvu lisännee jonin verran palveluiden määrää alueella ja erityisesti tuee esustan palveluiden säilymistä. Eonominen vaihtoehto, osa ei renneta erillistä nortta uuden asuinalueen eteläpuolelle. Uusia tontteja n. 950 pl. On valtunnallisten alueiden äyttötavoitteiden muainen, sillä uutta asuinaluetta ei sijoiteta irralleen olemassa olevasta yhdysuntenteesta. Viherveroston juvuuden turvaaminen huomioitava. Mauntaavan muainen. Tiivis aupunirenne on unnallisteniian osalta taloudellinne toteuttaa. Useaan eri vyöhyeeseesn hajautettu rentaminen nostaa ustannusia, mutta pantaa vaiheittain totettamista. Riittääö infran runolinjojen apasiteetti? Uuden alueen läpi uleva oooju aiheutta jonin verran melua. Melun torjunta on uitenin mahdollista mm. ajonopeusia alentamalla ja renteellisin einoin. ntien ja KT45 vieressä olevien asuinalueiden liiennemeluntorjuntaan on iinnitettävä huomiota. Viristysreitit ja alueet lisääntyvät julisten ulotilojen myötä. + pantaa liienneyhteysiä, tjoaa uusia asumismahdollisuusia, vain ysi norsi ei pilo viheralueita, jouoliienteen pysäit lähellä - norren linjaus on risi pohjavedelle, asuinalueen läpi uleva norsi aiheuttaa melua LAHELANORS KESKUSTAAN VE 2 A PÖYRY FNLAND OY

68 TUUSULAN KUNTA, LAHELANPELTO ARVONTTAULUKKO KOK.VAKUTUKSET +/- Vaiutuset palveluihin Asuasmäärän asvu lisännee jonin verran palveluiden määrää alueella. Suuri asuasmäärän asvu, erityisesti VE 2B.2, tuee esustan palveluiden säilymistä. Kaavaloudelliset vaiutuset Sujuv liienneyhteydet mahdollistav suurimman rennustehouuden. Erityisesti VE 2B.2. Erillinen norsi. Uusia tontteja VE 2B:ssä n pl. Uusia tontteja VE 2B.2:ssa n. 700 pl + errostalotontit. Vaiutuset valtunnallisten alueidenäyttötavoittei den, mauntaavan, yleisaavan ja osayleisaavan toteutumiselle Vaiutuset tenisen huollon järjestämiseen On valtunnallisten alueiden äyttötavoitteiden muainen, sillä uutta asuinaluetta ei sijoiteta irralleen olemassa olevasta yhdysuntenteesta. Viherveroston juvuuden turvaaminen huomioitava. Mauntaavan muainen. Tiivis aupunirenne on unnallisteniian osalta taloudellinne toteuttaa. Useaan eri vyöhyeeseesn hajautettu rentaminen nostaa ustannusia, mutta pantaa vaiheittain totettamista. Muut vaiutuset, uten vaiutuset terveyteen VAHTOEHDOT ntien ja KT45 vieressä olevien asuinalueiden liiennemeluntorjuntaan on iinnitettävä huomiota. n Orsi aiheutta melua myös olemassa oleville alueille. Viristysreitit ja alueet lisääntyvät julisten ulotilojen myötä. + sujuvimm liienneyhteydet, monipuolisin asuntotjonta, myös eteläisin osa-alue hyvien liienneyhteysien vrella, tuee palveluiden säilymistä / lisää ysyntää - si rinnaista ua piloo rentamtoman alueen pieniin osiin VE 2 B ja VE 2B.2 Asuasmäärän asvu lisännee jonin verran palveluiden määrää alueella. Sujuv liienneyhteydet mahdollistav suurimman rennustehouuden. Erillinen norsi. Uusia tontteja n. 750 pl On valtunnallisten alueiden äyttötavoitteiden muainen, sillä uutta asuinaluetta ei sijoiteta irralleen olemassa olevasta yhdysuntenteesta. Viherveroston juvuuden turvaaminen huomioitava. Mauntaavan muainen. Tiivis aupunirenne on unnallisteniian osalta taloudellinne toteuttaa. Useaan eri vyöhyeeseesn hajautettu rentaminen nostaa ustannusia, mutta pantaa vaiheittain totettamista. Riittääö infran runolinjojen apasiteetti? ntien ja KT45 vieressä olevien asuinalueiden liiennemeluntorjuntaan on iinnitettävä huomiota. n Orsi aiheutta melua myös olemassa oleville alueille. + yhteys Tuusulanväylään hyvä, myös eteläisin osa-alue hyvien liienneyhteysien vrella, - ei panna liienneyhteysiä esustaan, itäinen osa-alue joudutaan toteuttamaan alhaisella tehouudella, läpiajoa olemassa olevan asuinalueen läpi LAHELANORS SAHANKULMAAN VE 3 PÖYRY FNLAND OY

69 TUUSULAN KUNTA, LAHELANPELTO ARVONTTAULUKKO KOK.VAKUTUKSET +/- Vaiutuset palveluihin VE 2A ja 2B pantav palveluiden saavutettavuutta eniten VE1 vähiten. VE 2B.2 tuee esustan palveluiden säilymistä phaiten. Kaavaloudelliset vaiutuset VE 1 halvin, mutta sataa aiheuttaa nyyisen uveron pannustpeita. VE 2B ja 3 alleimm, osa erilliset norret. 2B.2:ssa on orein rennusoieusmäärä, jolloin ustannuset / asuas pienenevät.ve1:ssä vähiten uusia asuaita, joten ustannuset jautuv suppeasti, Vaiutuset valtunnallisten alueidenäyttötavoittei den, mauntaavan, yleisaavan ja osayleisaavan toteutumiselle Vaiutuset tenisen huollon järjestämiseen Ei merittäviä eroja. Ei merittäviä eroja. Ei merittäviä eroja. Muut vaiutuset, uten vaiutuset terveyteen VAHTOEHDOT VAHTOEHTOJEN VERTALU AHEPRETTÄN + / - PÖYRY FNLAND OY

70

71

72

73 LAHELANPELTO RO-LASKELMA JA ASUKASMÄÄRÄARVO UUDEN ASUNRAKENTAMSEN KERROSALA JA ASUKASMÄÄRÄ osa-alue -m2 asuasmäärä(*) A A A A A A A A7 875 A A B B B B B B B B B B C C C C C4 460 C C D D D D D D D E 5286 E YHTEENSÄ m asuasta (*) 1 as / 50 -m2 TUUSULAN KUNTA PÖYRY FNLAND OY

74

75 Asemaava-alueen raja Kunnan omistama alue m Haavisto Haavisto tr tr va viljanuivaamo nanaan monitoimitalo Päiväoti maaasu maaasu maaasu maaasu Z ntie ntie Yläniitynpuisto Renteilla Puisto Yläniitynpuisto Renteilla Puisto tr tr va viljanuivaamo nanaan monitoimitalo Päiväoti Tuusulan unta LAHELANPELTO Maanomistus 1:5000 Lähde: Tuusulan unta, Osallistumis- ja viointisuunnitelma,

76 m tr tr va viljanuivaamo nniityn päiväoti Päiväoti Tuusulan unta LAHELANPELTO Maaperä, 1:5000 Lähde: Tuusulan unta, Rennettavuusselvitys 2013 / GTK

77 Asemaava-alueen raja m Haavisto Haavisto Haavisto Lpi lampi Lpi lampi Lpi lampi maaasu maaasu maaasu maaasu maaasu maaasu Z ntie ntie ntie Yläniitynpuisto Renteilla Puisto Yläniitynpuisto Renteilla Puisto Yläniitynpuisto Renteilla Puisto tr tr va viljanuivaamo nanaan monitoimitalo Päiväoti tr tr va viljanuivaamo nanaan monitoimitalo Päiväoti Tuusulan unta LAHELANPELTO Topografia, 1:5000 Lähde: Tuusulan unta, Rennettavuusselvitys 2013 / Maanmittauslaitos

78 Asemaava-alueen raja Pohjavesialueen raja m Haavisto Haavisto Lpi lampi Lpi lampi maaasu maaasu maaasu maaasu Z ntie ntie Yläniitynpuisto Renteilla Puisto Yläniitynpuisto Renteilla Puisto tr tr va viljanuivaamo nanaan monitoimitalo Päiväoti tr tr va viljanuivaamo nanaan monitoimitalo Päiväoti Tuusulan unta LAHELANPELTO Pohjavesi, 1:5 000 Lähde: Tuusulan unta, n pohjavesialueen suojelusuunnitelma, 2000

79 Asemaava-alueen raja Paiallisia voja sisältävä alue Selvitysalueen annalta merittävä alue m Haavisto Haavisto Lpi lampi Lpi lampi maaasu maaasu maaasu maaasu Z ntie ntie Yläniitynpuisto Renteilla Puisto Yläniitynpuisto Renteilla Puisto tr tr va viljanuivaamo nanaan monitoimitalo Päiväoti tr tr va viljanuivaamo nanaan monitoimitalo Päiväoti Tuusulan unta LAHELANPELTO Maiseman vot, 1:5000 Lähde: Tuusulan yleisaava 2040, maisemaselvitys, 2011

80 Asemaava-alueen raja m Haavisto Haavisto Lpi Lpi lampi Lpi Lpi lampi maaasu Palloenttä maaasu Palloenttä Z ntie ntie Yläniitynpuisto Väliniitynpuisto Yläniitynpuisto Väliniitynpuisto tr tr va viljanuivaamo nniityn päiväoti Päiväoti tr tr va viljanuivaamo nniityn päiväoti Päiväoti Tuusulan unta LAHELANPELTO Maisemuva ja maiseman lähtöohtia 1:5000 Lähde: Tuusulan yleisaava 2040, maisemaselvitys, 2011