Perhe- ja sosiaalipalvelut

Transkriptio

1 Perhe- ja sosiaalipalvelut Syyskuu 2015 Marja Kosonen Perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja

2 Perhe- ja sosiaalipalvelut Vuonna 2013 Vuonna 2014 Vuonna 2015 Henkilötyövuodet TA 72,5 milj. 101,4 milj. 109,6 milj. Suurimmat muutokset 2015: - Työnmarkkinatuen kuntaosuuksien kasvu - Vaikeavammaisten kuljetuspalvelut (siirto kuntoutuksesta) - Oppilas- ja opiskelijahuoltolain muutos - (Sosiaalihuoltolain voimaantulo)

3 Organisaatiomuutos alkaen PERHEPALVELUT PERHE- JA SOSIAALIPALVELUT AIKUISTEN PSYKOSOSIAALISET PALVELUT VAMMAISPALVELUT Vuoden 2014 alusta Perhe- ja sosiaalipalvelujen ja mielenterveys- ja päihdepalvelujen integraatio toteutui Aikuisten sosiaalipalvelut ja mielenterveys- ja päihdepalvelut muodostavat yhdessä aikuisten psykososiaalisten palvelujen kokonaisuuden Työvoiman palvelukeskus on osa kuntoutuksen kokonaisuutta Työelämäosallisuutta tukeva toimenpiteet kuten kuntouttava työtoiminta ovat osa aikuisten psykososiaalisia palveluja ja kuntoutusta Lastenpsykiatria ja nuorisopsykiatria ovat osa perhepalveluja Eksoten alueen kaikki neuvolat ja oppilashuolto ovat osa perhepalveluja Perhepalveluissa ja aikuisten psykososiaalisissa palveluissa on jatkossa palveluja ehkäisevistä palveluista erikoissairaanhoitoon

4 Eksote 2016 LUONNOS Perhe- ja sosiaalipalvelut Perhepalvelut Johtaja Tarja Nylund Lasten ja nuorten ehkäisevät palvelut Lasten ja nuorten tutkimukselliset ja hoidolliset palvelut Lastensuojelu Yhteiskunnallisen osallisuuden palvelut Johtaja Timo Salmisaari Mielenterveys- ja päihdepalvelujen avohoidon ja osastopalvelut Psykososiaalinen kuntoutus Aikuisten sosiaalipalvelut ja toimeentulo Työelämään pääsyn edistäminen Johtaja Tiina Kirmanen Työllisyyden monialainen yhteispalvelu (TYP) Sosiaalinen työllistäminen ja verkostoyhteistyö Vammaispalvelut Johtaja Riitta Hakoma Vammaispalvelujen avopalvelut Vammaispalvelujen toiminnalliset palvelut Vammaispalvelujen ympärivuorokautiset palvelut

5 Eksote 2016 Perhe- ja sosiaalipalvelut Perhepalvelut Yhteiskunnallisen osallisuuden palvelut Työelämään pääsyn edistäminen Vammaispalvelut Aikuisten psykososiaaliset palvelut > Yhteiskunnallisen osallisuuden palvelut (YHO) - Palvelukokonaisuuksien ja palvelutuotannon uudistaminen on käynnistynyt (matalan kynnyksen palvelut, vaativat palvelut, aikuissosiaalityön uudistaminen, mielenterveys- ja päihdepalvelujen prosessien avaaminen, työelämään tähtäävä työllistämisen tuki) Työelämään pääsyn edistäminen - uusi tulosalue - Monialainen yhteispalvelu (TYP) siirtyy kuntoutuksesta uudelle tulosalueelle - Sosiaalisen työllistämisen palveluvalikko ja palvelujen koordinointi (kuntouttava työtoiminta, yhteydet TE-hallintoon ja Kelaan, kunta-, yritys- ja 3. sektorin yhteistyö), kehittämistoiminta ja palvelujen ostot > Muodostuu pääosin TYP:n ja TEOT palvelun henkilöstöstä

6 TULOSALUEET Yleiset palvelut Esitys : Markku Hupli, Tiina Kirmanen, Timo Salmisaari ja ja Marja Kosonen Työelämään pääsyn edistäminen Johtaja Tiina Kirmanen Yhteiskunnallisen osallisuuden palvelut Johtaja Timo Salmisaari Vaativat palvelut Työllisyyden monialainen yhteispalvelu (TYP) ja yhteistyöverkoston koordinointi (Kuntayhteistyö, TE-palvelut, Kela, palveluntuottajat, yritykset ja 3. sektori) Työllistymisen ohjaus (osa TEOTpalvelua) Ehjät palvelukokonaisuudet ja palveluvastuista sopiminen Monimuotoiset työ- ja välityömarkkinat; Lakisääteisen kuntouttavan työtoiminnan sisällön määrittely sekä laadun ja vaikuttavuuden varmistaminen Vaihtoehtoiset koulutuspolut Sosiaalinen kuntoutus Palveluhankinnat Työllisyyshankkeet Mielenterveys- ja päihdepalvelut Psykososiaalinen kuntoutus: Matalan kynnyksen palvelut ja palveluohjaus Kuntouttava asuminen/sosiaalinen isännöinti/toiminnallinen kuntoutus Liikkuvat palvelut Uusi TEOT Muun kuin välittömästi työelämään tähtäävän kuntouttavan työtoiminnan palvelukokonaisuus Vaativien palvelujen tuki ja yksikkö Aikuissosiaalityö ja toimeentulo/ Perustoimeentulotuki Kelaan -yhteinen Talous- ja velkaneuvonta Maahanmuuttopalvelut Työmarkkinatuen kuntaosuus 6

7 Perhe- ja sosiaalipalvelut Avopalvelujen toimintamalli 24 h Palvelukeskittymät: Lasten ja nuorten talo Aikuisten keskus Etäkonsultaatiot Sähköinen asiointi Iso apu palvelukeskus TYP/Monialainen yhteispalvelu Lähipalvelut: Neuvolat Oppilashuollon palvelut Kotihoito Hyvinvointiasemat ja keskukset Liikkuvat palvelut Palveluneuvonta ja -ohjaus Marja Kosonen

8 Hyvinvointiasema-konseptin suunnittelu O S A A M I N E N J A T Y Ö N J A K O Palvelukeskittymät ja -keskukset Ensihoito ja päivystys Sähköinen asiointi ja palvelut Palveluohjaus Etäkonsultaatiot Kansalaisten valmennus HYVINVOINTIASEMA Hoito ja palvelut Palvelutarpeen arviointi Tilaratkaisut Viestintä Taloudellisten ja elinympäristöön liittyvien vaikutusten arviointi Yhteyskeskus Monikanavaisuus Liikkuvat palvelut Teknologia L O G I S T I I K K A Marja Kosonen / päivitetty

9 Hyvinvointiaseman lähtökohtia Hyvinvointiasema hanke toteutettiin yhteistyössä Sitran kanssa (Lauritsala, Lemi, Rukolahti, Mallu-auto) Tavoite: Vuoden 2016 loppuun mennessä hyvinvointiasemaverkosto koko Eksoten alueella Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat saman katon alla palvelujen integraatio syvenee peruspalvelutasolla Monikanavainen asiointi Palvelutarpeen arviointi ja palveluohjaus yhteistyössä asiakkaan kanssa Liikkuvat asiantuntijapalvelut täydentävät hyvinvointiasemien palveluvalikkoa Ammattilaisten välinen työnjako uudistuu (hoitohenkilöstö/asiantuntijahoitajat lääkärit palveluohjaajat - sosiaalityöntekijät) Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen keskiössä Nykyisiä terveysasemia monipuolisempi palveluvalikko Kela, TYP ja 3. sektorin toimijat

10 Palveluohjauksen merkitys Palveluohjaus ja palveluohjaajan tehtävänkuvan kehittäminen Hyvinvointiasema-toimintaan kuuluvat vahvasti palveluohjaajat ja palveluneuvonta ja -ohjaus. Pilottiaikana palveluohjaajina työskentelivät sosiaalityöntekijä tai -ohjaaja sekä psykiatrinen sairaanhoitaja. Palveluohjaus on matalan kynnyksen palvelua, sillä se tapahtuu monikanavaisesti on helposti saatavaa, useimmiten ilman ajanvarausta on erittäin käytännön läheistä ja ajassa mukana olevaa, lähtee asiakkaiden tarpeesta on tasapuolista kaikille sitä haluaville/siihen tuleville, porautuu tarvittaessa henkilötasolle korostaa dialogisuutta (asiakkaan ja ammattilaisten kohtaaminen, tasavertaisuus ja osallisuus) sisältää useita työotteita ja -malleja (mm. yleisestä erityiseen/syvään tai voimaannuttavaan) tähtää optimaalisuuteen, jotta asiakas pystyy toimimaan ennakoiden ja itsenäisesti. Palveluohjaajan tulee olla asiakasmyönteinen, verkostoitumistaitoinen ja kokenut sekä hallita yleisen ja erityisen tason osaaminen, tiedonetsimisestä palvelujärjestelmään. Asiakkaiden kysymykset voivat liittyä terveys- tai sosiaalipalveluihin, Kelan lomakkeisiin, eläkkeelle jäämiseen tai vaikkapa kunnan teknisen toimialan asioihin. Palveluohjausaikoja voidaan tarvittaessa muokata kysynnän mukaan.

11 Eksoten integroidut palvelut Rakuunamäen lasten ja nuorten talo + Tallit 1 ja 2 - Vuokratilat m2 - Toiminta talossa käynnistyi marraskuussa Kokoaa saman katon alle lasten ja nuorten psykososiaalisen tuen toimijat - Vastuuhenkilö: perhepalvelujen johtaja Tarja Nylund Iso Apu palvelukeskus - Vuokratilat m2 - Lemminkäinen Talo Oy:n kohde Kauppakadulla (Kiinteistö Oy Lappeenrannan Autotalo, Suomen Seniorikodit ry) - Kokoaa yhteen vanhus- ja vammaispalvelujen ja kuntoutuksen toimijoita - Valistelutyö käynnistyi Talo valmistui vuoden 2013 lopussa, avajaiset pidettiin Vastuuhenkilö: vammaispalvelujen johtaja Riitta Hakoma Aikuisten keskus toimii Technopoliksen Vapaudenaukion tiloissa - Vuokratilat 1396 m2 - Aikuisten sosiaalipalvelujen ja mielenterveyspalvelujen yhteiset tilat - Valmistelutyö käynnistyi helmikuussa Avajaiset pidettiin Vastuuhenkilö: aikuisten psykososiaalisten palvelujen johtaja Timo Salmisaari

12 Aikuisten psykososiaaliset palvelut Aikuisten keskus - Vapaudenaukion 2. vaiheen rakennuksen 3. kerros Eksoten käyttöön Aikuisten keskuksessa ovat - aikuisten sosiaalipalvelut (aikuissosiaalityö, toimeentulotukiasiat, talous- ja velkaneuvonta, maahanmuuttopalvelut) - psykososiaalisen kuntoutuksen liikkuvat palvelut (LIITO) - työelämäosallisuutta tukevat palvelut (TEOT palvelut)

13 ASIAKASSEGMENTIT VS. HALLINTORAJAT Hieman faktoja: Melkein kaikilla ihmisillä on jossain vaiheessa elämäänsä jonkinasteinen mielenterveyden häiriö ja Suurella osalla mielenterveysongelmaisista on myös päihdeongelma ja Apua hakevista päihdeongelmaisista lähes kaikilla on myös mielenterveysongelma. Toisaalta pitkäaikaistyöttömyys altistaa mielenterveysongelmille ja näin myös päihdeongelmille. Me myös tiedämme, että molemmat näistä ongelmista altistavat pitkäaikaistyöttömyydelle. Vaikeista mielenterveysongelmista kärsivät kuolevat 10 vuotta nuorempina kuin eimielenterveysongelmaiset ja kuolinsyyt ovat somaattisia. Monen somaattisen sairauden oireena esiintyy masennusta ja pitkäaikaisesti masentuneilla esiintyy huomattavasti tavallista enemmän somaattisia sairauksia. Pitkäaikaistyöttömillä on muuta väestöä enemmän somaattisia sairauksia Tällaisia eri asiakassegmenttien välistä peilaavaa vertausta voisi jatkaa monen muunkin muuttujan ympärillä MITEN TÄSTÄ KAIKESTA TEHDÄÄN TOIMIVA ORGANISAATIO? Timo Salmisaari

14 YHTEISKUNNALLISEN OSALLISUUDEN ORGANISAATIO Palvelukokonaisuudet: Aikuissosiaalityön prosessiorganisaatio Mielenterveys- ja päihdepalvelut (ml. Psykososiaalinen tuki) Psykososiaalinen kuntoutus Muun kuin välittömästi työelämään tähtäävän kuntouttavan työtoiminnan palvelukokonaisuus Vaativien palvelujen prosessiorganisaatio em. sisällä Tuotanto-organisaatiot: Hyvinvointiasemien palvelutuotanto (Matalan kynnyksen jatkoprosessit) Somaattisen erikoissairaanhoidon psykososiaalinen tuki (Professioiden ja somatiikan prosessien tuki ja täydentäminen) Vaativien palvelujen organisaation tuki yksiköille Työelämään tähtäävän työllistämisen tuki (mm. silpputyö, täydentävä työ, arjen avustajat ym.) a) Täydentävän työn työpaikkojen luominen, hallinnointi ja oma tuotanto, MYÖS työelämään suuntautuvien osalta (TYPin hallinnoimana) b) Räätälöidyt yksilölliset ratkaisut mahdollistava Tilaaja Tuottaja malli ts. työn ja tekijän yhteensaattaminen Timo Salmisaari

15 Timo Salmisaari ISO KUVA PSYKOSOSIAALISTEN TEEMOJEN TOIMINNANOHJAUSJÄRJESTELMÄ YHTEISKUNNALLISEN OSALLISUUDEN PALVELUT AIKUISSOSIAALITYÖ: Aikuisten keskus (aikuissosiaalityö, etuuskäsittely, talous- ja velkaneuvonta, maahanmuuttajien palvelut, mielenterveys- ja päihdepalvelujen liikkuva työ sekä työelämäosallisuuden palvelut) Maakunnalliset toimipisteet Hyvinvointiasemat AIKUISSOSIAALITYÖN PROSESSIORGANISAATIO: Matalan kynnyksen palvelut Uusintakäynnit Kanta-asiakkaat ja elinympäristöön tehtävä työ Vaativat palvelut Y K S I L Ö PERHE TALOUS ASUMINEN S TERVEYS P Y E S MIELENTERVEYS R T PÄIHTEET H E E E TYÖTTÖMYYYS / M I TYÖRAJOITTEISUUS KANSALAISTAIDOT KOULUTUS YKSINÄISYYS HYVIN- VOINNIN UHAN SIGNAALIT MATALA KYNNYS PALVELU- OHJAUS L O G I S T I I K K A & P R O S E S S I T MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUT: Mielenterveyspäivystys ja arviointipkl Mielenterveys- ja päihdeyksiköt Psykiatriset osastot (vastaanotto- ja jatkohoito) Päihdekuntoutusyksikkö Päihdeklinikka Neupis PSYKOSOSIAALINEN KUNTOUTUS: Toimintakeskus Veturi Resiina Parkki Katajapuu Raitapuu Päihdetukiasunnot LIITO (liikkuvan työn yksikkö) TEOT Nuorten paja Maakunnalliset kuntouttavat päiväyksiköt Mie-Sas ja Apsy-Sas RAJAPINTAFUNKTIOT: PERHETIIMI PSYKOTERAPIATIIMI PSYKOGERIATRINEN KOORDINAATTORI MAAHANMUUTTOKOORDINAATTORI VANKEINHOIDON JA VAIKEAHOITOISTEN K. TYÖLLISYYSKOORDINAATTORIT TÄYDENTÄVÄN TYÖN K. EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN K. SYRJÄYTYMISEN EHKÄISYN K. KUNTOUTUSKOORDINAATTORIT LOGISTIIKKAKOORDINAATTORI INTEGRATIIVINEN TOIMINTA VERKOSTOITUVA TOIMINTA MONIALAINEN TOIMINTA TOISETKIN MIELESSÄ YHDESSÄ RINNAKKAIN ETEENPÄIN YHTEEN KOKOONTUEN ETEENPÄIN

16 JOITAKIN TULOKSIA Jonot ovat poistuneet, vaikka kuka vain voi tulla milloin vain Henkilöstöpulaa ei ole enää, tosin erikoistuvia viroissa Asiakastyytyväisyysmittauksissa olemme saaneet hyviä tuloksia Mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden palveluasuminen on vähentynyt lähes 20% Aikuispsykiatrian erikoissairaanhoidon osastojen paikkaluku on vähentynyt 60 % Vastentahtoiset toimenpiteet ovat vähentyneet yli 90 %!!!! Timo Salmisaari

17 Eksoten Perhepalvelut Perhepalvelujen johtaja Lasten ja nuorten ehkäisevät palvelut Lasten ja nuorten tutkimukselliset ja hoidolliset Palvelut Lastensuojelu Neuvola *NEUVOLAN PERHETYÖ *LAPSIPERHEIDEN NEUVONTAPISTE Opiskeluhuolto *terveydenhoitajat, kuraattorit, psykologit ja lääkäreitä Opiskel uth Tukeva Tuki kehitykseen ja vanhemmuuteen *MATALAN KYNNYKSEN VO, ALKUARVIOINTI, LYHYTINTERVENTIO *KEHITYSTUTKIMUKSET *EHKÄISEVÄT SOSIAALIPALVELUT *PERHEOIKEUDELLISET ASIAT Lasten- ja nuorisopsykiatria sekä perheneuvola *VARHAINEN VUOROVAIKUTUS *PÄIHDE- JA MIELENTERVEYS *KASVATUSNEUVONTA Avohuolto Sijaishuolto Tarulan perhetukikeskus Kivisalmi Myllymäki Nuorisoryhmäkoti Turvakoti Lasten ja nuorten talossa

18 Yleinen tuki Määräaikaiset terveystarkastukset VNA 338/2011 Laajat terveystarkastukset VNA 338/2011 *Neuvolan perheohjaus ensimmäistä lastaan odottaville *Lapsiperheiden kotipalvelu *Lapsiperheiden neuvontapiste *Perhevalmennus *Äitiyspoliklinikka ja synnytykset (Terveys- ja vanhustenpalveluissa ) Toteutetaan lähipalveluina Tehostettu tuki VNA:n mukaan jo erityistä tukea Neuvolan perheohjaus psykologi, terveydenhoitajat, lääkärit Opiskeluhuollon Terveydenhoitajat, lääkärit, psykologit, kuraattorit *Lisäkäynti *Kotikäynti *Lapsiperheiden kotipalvelu *Ehkäisevä perhetyö *tukihenkilö/ -perhe *Ryhmätoiminnot ( esim.mie ite, Maltti, painonhallinta ym. ) - yhteinen työ päivähoidon ja oppilaitosten henkilöstön kanssa *Lasten ja nuorten talon konsultoivat työntekijät Erityinen tuki Lasten ja nuorten talon palvelut *Matalan kynnyksen vastaanotto *Lyhytkestoinen hoidollinen interventio ja kriisityö *Tehostettu kasvatusohjaus ja arjen tuki (perheneuvonta, perhetyö, tukihenkilö, perheoikeudelliset asiat) *Kehitystutkimukset ja kuntoutus *Lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelut *Lastensuojelu - Kaikissa apuna verkostotyö, kehitysympäristössä tehtävä työ, liikkuvat palvelut ja hoidon räätälöinti Somaattinen sairaanhoito Terveyskeskusvastaanotot Lastentaudit, lastenneurologia Äitiyspoliklinikka Aikuisten psykososiaaliset palvelut Perhetiimi Psykososiaalinen kuntoutus

19 PERHEPALVELUT Peruspalvelujen ja avopalvelujen ensisijaisuus - Palvelujen järjestämistä ohjaa asiakastarve, eivät yksiköt, resursseja ei tule lisää, palvelut on kuitenkin mahdollista saada vastaamaan asiakastarpeita uusilla toimintatavoilla ja osaamisen kohdentamisella - Liikkuva työ - Verkostotyö - Vastuutyöntekijä - Osallisuus - Tuloksellisuus/vaikuttavuus - Räätälöinti

20 Neuvolaverkon uudistaminen ja toiminnan monipuolistaminen Käynnistyi Lappeenranta Taipalsaari -alueella Uudistuksen taustalla on hyvinvointineuvola palvelumalli Lappeenrannan keskusta-alueen neuvolat saivat uudet tilat , kun hyvinvointineuvola aloitti os. Koulukatu 14 > Lappeenrannan ydinkeskustan uudistumisen myötä hyvinvointineuvola siirtyy vuonna 2017 kaupungin keskustaan valmistuvaan asuin- ja liiketaloon. Fyysisen terveyden rinnalla huomioidaan perheiden psykososiaalinen hyvinvointi Perinteisten neuvolapalvelujen lisäksi on tarjolla mm. neuvolan perhetyöntekijöiden ja psykologin palveluja Hyvinvointineuvolan yhteydessä toimii lapsiperheiden neuvontapiste ja lapsiperheiden kotipalvelun välitys Eksoten palveluverkkosuunnitelman mukaisesti neuvolat ovat jatkossakin osa lähipalveluja Eksoten alueen kaikki neuvolat ovat alkaen osa perhepalveluja

21 Lasten ja nuorten talo Kasarmikatu 7, Lappeenranta Puh asiakaspalvelu

22 Toiminta Lasten ja nuorten talossa alkoi marraskuussa 2013 Eri puolilta kaupunkia 11 eri toimipisteestä muutti n. 120 työntekijää Rakuunamäelle (Lastensuojelun avohuolto, sijaishuolto, perhetyö; lastenpsykiatrian poliklinikka, kasvuympäristössä tehtävä työ, varhaisen vuorovaikutuksen yksikkö; nuorisopsykiatrian poliklinikka, Sihti, Nuoli, Nuorten kuntouttava päiväyksikkö; Perheneuvola; Lapsi- ja nuorisovastaanotto; Perheasioiden yksikkö; Opiskeluterveyden keskitetty vastaanotto) Koottu liki kaikki 0-17 vuotiaiden psykososiaaliset avopalvelut saman katon alle ( myös hallinnollinen yhdistyminen ) Palveluita järjestetään koko Eksoten alueelle Uudet tilaratkaisut (monikäyttöhuoneita ja avotoimistoja) Hyvin monialainen henkilöstö: lääkäreitä, psykologeja, sosiaalityöntekijöitä, sosionomeja, psykiatrisia sairaanhoitajia, terveydenhoitajia, perhetyöntekijöitä, toimistotyöntekijöitä, toimintaterapeutteja, puheterapeutteja, fysioterapeutteja, virastomestareita

23 Lasten ja nuorten talo Matala kynnys, voi tulla huolen kanssa, ei tarvitse tietää mistä/mitä apua pitäisi saada - yhdessä asiakkaan kanssa tehdään jatkosuunnitelma Päällekkäisyyksien purkaminen Turhat työntekijävaihdokset pois Räätälöidyt hoidot tarvittaessa yli yksikkörajojen Perus- ja avopalvelujen ensisijaisuus Riittävä tiedonvaihto Verkostotyö ja kehitysympäristössä tehtävä työ Koordinaatiosta vastaava työntekijä jokaisella asiakassuhteessa olevalla ( ns. vastuutyöntekijämalli)

24 Lasten ja nuorten talossa Matalan kynnyksen vastaanotto ja hoidollinen alkuarviointi, henkilöstö: - palveluohjaaja - Nuorten työntekijät: 3 sairaanhoitajaa (joista yksi 0.5 MDFT) ja psykologi - Lasten työntekijät: psykologi, erityissosiaalityöntekijä, 2 psykiatrista sairaanhoitajaa - Terveydenhoitaja/nepsyvalmennuskoulutettu, kehitysinterventiot - Vastaava sosiaalityöntekijä (ehkäisevät sosiaalipalvelut ) - Konsultaatiot: nuorisopsykiatri, lastenpsykiatri, lastensuojelu, toimintaterapeutti ja lastenlääkäri Virka-aikaan voi tulla ilman lähetettä, sähköisen yhteydenottopyynnön voi jättää milloin vain (soitto seuraavana työpäivänä). Toiminta määräkestoista 1-5 x. Koko palveluvalikko oltava hallussa. Yhteistyö kouluihin, ehkäiseviin palveluihin, päivähoitoon. Koko perhe, osaajat tarpeen mukaan. Jonottomuus, kiireellinen heti, kiireetön 1-2 viikossa aloitus. Kriisihoito. Jos hoidollinen alkuarviointi ei riitä, on jo paljon tietoa perheen tilanteesta ETELÄ-KARJALAN jatkohoidon SOSIAALIsuunnittelemiseksi. JA TERVEYSPIIRI

25 LUONNOS Soitto, kävely, e-kontakti, hakemus Neuvola ja päivähoito Opiskeluhuolto Terveyskes kus Erikoissairaan hoito lähete Lastensuo jeluilmoitus Matalan kynnyksen vastaanotto: Lasten ja nuorten alkuarviointi ja lyhytinterventio 1-5 x Vastaanotto ja liikkuva työ, ei jonoa Kriisityö Iso tiimi Tiedonvaihto sos. ja terveystoimi Lastensuojelun alkuarviointi Lisä tutki mus tarv. Hoito ja tukiprosessit - Ehkäisevät sosiaalipalvelut - Terapiat (psyko;tote;fyte;pute) - Hoidolliset ryhmät -perheoikeudelliset asiat -kasvatusohjaus - Varhainen vuorovaikutus Liikkuva työ lapsen toimintaympäristöön Verkostotyö Lastensuojelun avopalvelut, muut avopalvelut Hoitojakso päättyy Hoito/tukijakso päättyy Seurantasuunnitelma Sijaishuolto Neuvola ja päivähoito Opiskelu Huolto Aikuisten palvelut Järjestöt Seurakunta Somaattinen erikoissairaanhoito Neuvola ja päivähoito Opiskeluhuolto

26 Rakuunamäellä lasten ja nuorten psykososiaalisten palvelujen keskittymä Rakuunamäelle lasten ja nuorten talon pihapiiriin ns. tallirakennuksiin siirtyivät kesällä 2015 keskussairaalan alueelta Lasten psykiatrian päiväosasto Nuorisopsykiatrian viikko-osasto ja Saimaan koulu (ns. sairaalakoulu) Lasten ja nuorten talon fyysinen läheisyys säästää henkilöstön työaikaa ja mahdollistaa nykyistä paremmin yhdessä tekemisen. Sairaalakoulun oppilaat tulevat koko Eksoten alueelta ja he ovat joko potilaina lasten ja nuorten psykiatrian osastoilla tai heillä on muuten tiivis hoitosuhde.

27 Nykymuotoisena toiminta ollut käynnissä noin vuoden Palvelujärjestelmä on selkiytynyt Asukkaiden yhdenvertaisuus ja oikeudenmukaisuus palvelujen saatavuuden suhteen on parantunut (yhden jonon periaate koko Eksoten alueella, liikkuvat palvelut) Yhteisiä koulutuksia, isompia kokonaisuuksia: MDFT toimintamalliin koulutetaan lastensuojelun ja psykiatrian henkilöstöä, jo koulutuksen aikana tuloksena laitossijoitusten estymisiä, 2015 lyhyt verkosto- ja perheterapian koulutus lastensuojelun, alkuarvioinnin, lasten- ja nuorisopsykiatrian henkilöstöä Yhteinen työ: esimerkiksi mielenterveyspalvelujen tarvetta ja lastensuojelun alkuarviointia on tehty yhdessä yhtäaikaisesti Perheitä ja nuoria tullut matalan kynnyksen palveluun enemmän kuin aiemmin, lähetteet jatkoon eivät lisäänny samassa suhteessa Henkilöstön sijoittumiset ja osaamisen hyödyntäminen parantunut- edelleen kehitetään Osa henkilöstöstä on vaihtunut, toisaalta henkilöstön rekrytointi on helpottunut Tuottavuus lisääntyy, kun prosesseja sujuvoitetaan ja tehtäväkuvia selkeytetään (ostopalvelujen ja oman toiminnan suhteen arviointi sisältyy tähän) työ jatkuu Lastensuojelun kiireelliset sijoitukset vähenevät jo neljättä vuotta peräkkäin Sekä lastensuojelun laitoshoito että lastenpsykiatrian osastohoito ovat vähentyneet Lasten- ja nuorisopsykiatrialla ei ole jonoja (hoitotakuu toteutuu)

28 Palvelutarve on tullut näkyväksi uudet asiakkaat Kehitystutkimukset ( ei alkuarvioinnin kautta, v 2015 ensisijaisesti alkuarv. ) Perheneuvonta Nuorten alkuarviointi (matalan kynnyksen toiminta) Lasten alkuarviointi (matalan kynnyksen toiminta) Lastenpsykiatria n , joista *VVY n 30 Nuorisopsykiatria , joista VVY n 54 *varhaisen vuorovaikutuksen yksikkö Lasten ja nuorten talon myötä palvelun piirissä on ollut enemmän perheitä (osa itse, osa ammattilaisten lähettämänä). Lyhyt hoidollinen interventio matalan kynnyksen vastaanotolla auttaa yli puolelle, joten erityispalveluissa asiakasmäärä ei ole kasvanut samassa suhteessa.

29 Lastensuojelun laitoshoidon purku Lapset voivat asua kotona, vanhemmuus ja vanhemman vastuu säilyvät Intensiiviset, vanhemmuutta tukevat avohuollon tukitoimet sijaishuollon vaihtoehtona Monimuotoiset perhehoidon vaihtoehdot Laitoshoidon vähentäminen ensisijaisesti ostopalveluista Mittarit Lapsia ostopalvel uissa 01 Omat laitospaikat Toteuma 31, koska yksi lastenkoti suljettu 35

30 Lastensuojelu Lastensuojeluilmoitukset Lasten lkm, joista ilmoitus tehty -Lappeenranta Kiireelliset sijoitukset Avohuollon sijoitukset Huostaanotot Lyhytaikaisessa perhehoidossa olleet lapset Myös Tarulatuvan lyhytaikainen Lyhytaikaisen perhehoidon hoitopäivät

31 Perhepalvelujen muutoksessa on ollut oleellista: - Esimiesten ja sitä kautta työntekijöiden sitouttaminen avohoidon ja avopalvelujen kehittämiseen nähdään se lapsen etuna - Yhteiset asiakkaat ja yhteiset rahat, joilla palvelut tuotetaan - Yhteinen tila (Lasten ja nuorten talo) on tukenut muutosta oleellisesti - Panostettu koulutukseen, jotta uusia toimintamalleja ja menetelmiä on voitu ottaa käyttöön myös koulutusrahoja katsottu suurempina kokonaisuuksina ja valittu asiakastarpeen perusteella - Pitkäjänteinen ehkäisevien palvelujen resursointi lastensuojelusta vähentämällä

32 Perhe- ja sosiaalipalvelut Painopisteet Vammaispalvelut Palveluohjauksen ja vammaissosiaalityön kehittäminen: Palveluohjauksen kehittäminen hoivan tulosalueen kanssa ja muu poikkihallinnollinen yhteistyö. Itsemääräämisoikeuden toteuttaminen. Yhteistyö THL:n ja Kuntaliiton vammaisverkoston kanssa. Henkilökohtainen budjetointi. Henkilökohtaisen avun kustannuskehityksen analysointi. Vammaisten työllistymiseen tähtäävien toimien tehostaminen: Työhönvalmennuksen lisääminen nykyresurssein. Työllistämisen tukitoimien kehittäminen. Asiakaslähtöinen suunnittelu. Kolmannen sektorin kanssa tehtävä yhteistyö. Integroituminen tavalliseen asumiseen korostuu: Ohjattu asuminen vähenee. Itsenäinen ja tuettu asuminen lisääntyy. Ympärivuorikautisen asumistuotannon määrä pysyy ennallaan. Laitospaikkoja nolla vuonna Arjen tukikeskukset. Itsenäisen asumisen tuki (mm. Pieni piiri - kuvapuhelupalvelu itsenäisen asumisen tukena). Henkilöstön yhteiskäytön lisääminen.

33 Iso apu -palvelukeskus Palvelut/toimijat Palveluneuvonta/ -ohjaus Palvelutarpeen arviointi Vammaispalvelut Veteraanineuvonta Omaishoidontukikeskus Kotihoito SAS-toimisto Muistikoordinaattorit Tehostettu kotisairaanhoito Tehostettu kotikuntoutus Turva-auttajat Yöpartio Kauppakatu 63 Lappeenranta Talossa on 55 vuokra-asuntoa seniorikansalaisille Toimistotilojen lisäksi Eksote on vuokrannut alakerran kuntosalin ja 2. kerroksen Toimivan huushollin (esittelykoti)

34 Arjentukikeskus Arttu Arjen tukikeskus Arttu tarjoaa asiakkaan tarpeet, toiveet ja taidot huomioivaa apua, ohjausta ja neuvontaa vammaispalvelun tukiasukkaille. Palveluihin sisältyvät henkilökohtainen ohjaus ja apu sekä erilaiset ryhmätoiminnot. Artussa on yhteinen olohuone, jossa järjestetään vammaispalvelujen asiakkaiden toiveiden mukaista toimintaa.

35 Iso apu palvelukeskuksen yhteydessä toimii Kahvila Kaisla ja myymälä Pieni on kaunista! Iso apu palvelukeskuksen yhteydestä löydät vammaispalvelujen päivä- ja työtoimintojen tuotteita ja kaikille avoimen toimintakeskus Kahvila Kaislan. Kaisla on auki talon aukioloaikoina ja lounas tarjoillaan klo

36 Kiitos!