Orientaatioprojekti. Jyrki Reunamo Valo Orientaatioprojekti - varhaiskasvatuksen

Transkriptio

1 Orientaatioprojekti Jyrki Reunamo Valo blogs.helsinki.fi/reunamo

2 Orientaatioprojekti blogs.helsinki.fi/reunamo Valmistautuminen uuteen tutkimukseen 201? Pätevä ja kattava tutkimus Tulosten ja mallien levitys ja testaus Tuloksista nousevat kehitystehtävät Ratkaisumallit

3 Lasten liikkuminen päivähoidossa Suomessa ja Taiwanissa 80% 70% 1. Matala istuminen, kynän käyttö, syöminen jne.) 2. Kohtuullinen (sisältää kävelyä, koko vartalon liikkeitä) 3. Korkea (sisältää ainakin jonkin verran juoksua, ripeää liikuntaa, fyysistä ponnistelua jne.) 69,60% 60% 50% 56,40% 52,50% 40% 33,60% 37,10% 30% 25,80% 20% 10% 10,00% 10,30% 4,60% 0% Päiväkoti (Fi) Perhepäivähoitaja (Fi) Päiväkoti (Tw)

4 Lasten korkea fyys. akt. eri päiväkodin toiminnoissa Korkea fyys.akt Kaikki toiminta 40% 35% 30% 34,70% 31,80% 25% 20% 17,90% 19,90% 22,50% 21,20% 15% 13,90% 10% 10,60% 6,80% 6,30% 5% 0% 2,80% Ohjattu ulkotoiminta 1,70% Vapaa ulkoleikki Tuettu leikki sisällä Suora kasvatustoiminta sisällä 2,20% 0,30% Vapaa leikki sisällä Perushoito Ruokailu

5 Lapsen korkea fyysinen aktiivisuus lapsen omissa toiminnoissa Korkea (sisältää ainakin jonkin verran juoksua. ripeää liikuntaa. fyysistä ponnistelua jne.) Kaikki lapsen toiminta 35% 30% 28,50% 29,70% 25% 20% 15% 10% 5% 0% 17,10% 16,00% 15,90% 7,20% 8,70% 12,50% 4,50% 11,30% 10,90% 5,10% 4,00% 3,60% 2,90% 2,10% 2,70% 11,90% 0,30% 5,10%

6 Lapsen korkea fyysinen aktiivisuus ja lapsen suuntautuminen Huomion kohdistaminen korkean fyysisen aktiivisuuden aikana Kaikki lapsen huomion kohdistaminen 40% 36,20% 35% 30% 25% 20% 15% 17,70% 26,40% 20,80% 18,10% 23,00% 15,30% 25,30% 13,20% 10% 5% 4,00% 0% Ryhmä lapsia Toinen lapsi Kokonaistilanne Ei-sosiaalinen kohde Aikuinen

7 Kasvattajan toiminta ulkoilussa Ulkoilu Kaikki toiminta Ei lapsikontaktia, esim. järjestelee asioita, keskustelee toisen aikuisen kanssa 2. Havainnoi lapsia (voi esim järjestellä asioita samaan aikaan) 3. On vuorovaikutuksessa yhden lapsen kanssa. 4. Vuorovaikutus usean lapsen kanssa, lapset ja aikuiset tuottavat vuorovaikutuksen sisällön yhdessä 5. Opettaminen, aikuinen tietää jo mitä pitäisi tehdä, ennalta asetettu tavoite 6. Määrittelemätön tilanne(ei voi erottaa aikuisen pääasiallista toimintaa muuttuvassa tilanteessa)

8 Putkipedagogiikalla toiminnallisuutta Lapset liikkuvat ohjatussa toiminnassa vain kolme minuuttia päivässä, vaikka mukaan lasketaan myös erilaiset liikuntatuokiot. Selvästikin ohjattu toiminta olisi syytä muuttaa fyysisemmäksi. Mitä jos korvaisimme kynät ja paperit, pöydän ääressä istumisen konkreettisella ja havainnollisella putkien käsittelyllä? Putkia on kaiken kokoisia: Suuria siltarumpuja, tierumpuja, eri kokoisia viemäriputkia ja jos jonkinlaista ilmastointiputkea ym. Katsotaan vaan että putki on myrkytön ja totutaan varomaan sormia. Korvaamalla päiväkodin kalusteet eri pituisilla tierummuilla, voisimme ottaa lapset mukaan suunnittelemaan ja tekemään päiväkotia. Kaikki pääsisivät osallistumaan ja tekemään omaa ja yhteistä arkea eikä tule kalliiksi. Pääsisi luovaan työhön ja liikkumaan!

9 Voiko putkipedagogiikkaa toteuttaa? Sisällä voisimme rakentaa suurista putkista huonekaluja, Tierummut käyvät alustoiksi vanerisille pöydille, seinille pinotut isot putket ovat mainioita paikkoja lasten päivälevolle tai rauhoittumiseen. Kukin lapsi voisi sisustaa oman tierumpunsa haluamallaan tavalla. Tierummut voisi pinota seinustalle kullekin lapselle omaksi pesäksi, majaksi piilopaikaksi, sängyksi, kerrostaloksi tai paikaksi kutsua kavereita kylään. Lasten osallistuminen olisi todellista. Isot viemäriputket toimisivat hyvin säilytyskoloina tai eteisessä lokeroina. Totutaan katsomaan materiaalia mahdollisuutena eikä itsestäänselvyytenä

10 Putkista sisustukseen Putket sopivat kaikenlaisten kalusteiden sijaan, varsinkin kun niihin yhdistää vanerilevyt. Lasten toiminnan osallisuus saa aivan uutta potkua, kun päiväkodin sisustus voidaan uusia alusta alkaen vaikka joka viikko. Putkien avulla siirtymistilanteet tulevat liikunnalliseksi ja haasteelliseksi. Putkenpätkät ovat myrkyttömiä, kevyitä, kestäviä ja edullisia. Putki tekee tylsästä ruokailuun siirtymisestä putken kautta siirtymisen toiseen todellisuuteen

11 Putket sisällä Isoista putkista saa upeita soittimia, niistä voi tehdä junan, tunnelin, kiipeilypaikan tai tasapainotelineen. Liukumäen rakentaminen olisi mielenkiintoista, erilaiset liitännät olisivat hauska lisä. Putket voisi tuunata yksilöllisesti esimerkiksi maalaamalla, sisustamalla, tekemällä reikiä tai vaikkapa kankailla. Lapselta ei enää kysytä minne haluat mennä leikkimään vaan millaisen todellisuuden haluat itse tai kaverien kanssa tehdä

12 Alle 3-vuotiaat Isot putket ovat prosessinomaisia haasteita, jotka sopivat erinomaisesti alle 3-vuotiaille lapsille. Putket sopivat erilaiseen kiipeilyyn, ryömimiseen, tasapainoiluun ja ponnisteluun. Miksi käyttää tylsiä valmiita välineitä, kun lasten kanssa voidaan räätälöidä juuri heidän kehityksensä ja intressiensä kannalta parhaat välineet? Alle 3-vuotiaat harjaantuvat jo nuoresta pitäen näkemään todellisuuden rakentumisen perustuvan omaan toimintaan

13 Alle 3-vuotiaat osa 2 Putkiin voidaan kurkkia, niihin voidaan puhua ja niiden avulla voidaan tutkia ympäristöä. Putkia voi pyörittää, niitä voi työntää, pinota, kantaa ja niillä voi mitellä voimiaan. Putkista saa kätevän leikkikehän, jota voi muokata tarpeen mukaan. Putkiin voi piiloutua, niihin voi piilottaa ja niitä voi käyttää kaukoputkina. Putkia voi käyttää muottina, maalina, korina, temppuratana, rajaajana, kävelytukena tai niihin voi kurotella

14 Kiipeilyteline Maahan voi upottaa eri asennossa olevia putkia. Kun putket kiinnittää toisiinsa vaikka köydellä, niitä voi käyttää keinulautoina, tikkaina tai labyrinttina. Miksi käyttää valmiita kiipeilytelineitä, kun joka päivä voi rakentaa uuden ja paremman? Putkien ripustaminen tukevaan telineeseen antaa telineelle korkeutta. Siltarumpu pihalla on jo itsessään lähde monenlaiselle toiminnalle. Putki on liukumäki, vene tai auto

15 Hiekkalaatikko Miksi käyttää tylsää laudalla reunustettua hiekkalaatikkoa, kun putkilla saa hiekkalaatikon reunoista monipuolisen tasapainoradan? Tekemällä hiekkalaatikon reunat putkista reunat muuttuvat aukoiksi, tunneleiksi, testiradaksi ja säilytyspaikoiksi. Putkissa voi olla reikiä ja niihin voi laittaa hiekkaa tai vettä. Putkien avulla hiekkalaatikkoon tulee tunneleita, pukkitappeluita, majoja, piilopaikkoja ja esteitä. Jo yksi metrin pätkä tierumpua kaksinkertaistaa hiekkalaatikon mahdollisuudet

16 Pallon käyttö Putkea voi käyttää ratana, korina tai maalina. On jännä tehdä putkista rata jolla pallo saadaan vierimään pihan toiselta puolelta toiselle. Pienempiä putkia voi käyttää mailoina, rakennustarvikkeina, autoina, Putkesta voi tehdä tykin, jolla voi ampua palloja todella kauas, tai pikku singon, jolla voi ampua pikku palloja. Liukas viemäriputki ja lumi on hyvä yhdistelmä erilaisille kokeiluille. Putket voi halkaista

17 Ulkokalusteet Keinutelineessä olevan vaakasuoran putken sisällä tai päällä voi keinua. Keinutelineeseen voi laittaa roikkumaan pystyputken jossa on reikiä ja keppejä. Siinä voi kiipeillä. Useita putkia voi yhdistää. Putkista voi tehdä riippumaton, rengasliu un tai jättiläisen torven. Isoista putkista saa talvella upean ponttoonikelkan, johon mahtuu 10 lasta kyytiin (ja 10 työntää). Kaivonrenkaiden kaltaisista putkista voi tehdä pöytiä, kukkamaan, pikkuhiekkalaatikkoja tai kilpailuratoja. Kasteluletku on monikäyttöinen

18 Sisällölliset orientaatiot Matematiikassa putket käyvät niin laskemiseen, aritmeettisiin perustaitoihin, matemaattisten suhteiden ymmärtämiseen kuin lukumäärien tajuunkin. Luonnontieteellinen orientaation ilmiötä voi testata putkilla. Aineen voi yrittää saada tottelemaan henkeä. Historiallis-yhteiskunnallinen orientaatio syttyy vaikkapa putkikylän rakentamisella. Esteettinen orientaatio voi liittyä yksittäisten putkien tuunaamiseen tai laajoihin putkien välisiin suhteisiin. Eettisessä orientaatiossa isot putket ovat hyvä tapa yhteisesti kehitellyille projekteille, joissa lapset saavat harjaannusta yhteisen hyvän tekemiselle

19 Putkipedagogiikka Kun syyskuussa ryhmään tuodaan yksi metrin pätkä isoa tierumpua, siitä riittää prosessoitavaa kuukaudeksi. Lokakuussa hauskuus kaksinkertaistetaan tuomalla ryhmään toinen putki. Tammikuussa kaikilla lapsilla on oma persoonallisella tavalla tuunattu putki. Maaliskuussa olemme rakentaneet ryhmään oman putkimaailman. Toukokuussa on homma putkessa

20 Onko putkipedagogiikka utopiaa? On totta, että monet lapset pitävät paperilla ja kynällä työskentelystä ja näytön sormeilusta. Vuosien kuluessa pöydän ääressä työskentely on osoittautunut monipuoliseksi ja sitkeäksi toimintatavaksi, jossa on paljon hyvää. Kehollisuus, kokonaisvaltaisuus, konkreettisuus ja toiminnallisuus ovat kuitenkin jääneet johonkin matkan varrelle. Varhaiskasvatuksessa ei pitäisi olla mitään syytä erottaa akateemista työskentelyä liikkumattomaksi ja ponnistelua vaatimattomaksi näpertelyksi. Putkipedagogiikan avulla lapselle voi avautua mahdollisuus elää keskellä opittavia asioita ja työstää niitä. Omien ajatusten testaaminen tuntuu koko kehossa ja siitä voi puhua suoraan yhdessä muiden kanssa

21 Havainnointi keväällä 2015 Yleinen toiminta, lasten toiminta, huomion suuntaaminen, lähikontakti, fyysinen aktiivisuus, sitoutuneisuus, tunteet, sosiaalinen orientaatio, lähimmän aikuisen toiminta. Analyysissä paljon havaintoja, ristiintaulukointeja ym. Kerrankin mahdollisuus keskittyä havainnoimiseen. Mahdollisuuksien havainnointi Satunnainen havainnointi Lapsen oman orientaation nousu esiin

22 Päiväkodin palaute Henkilöstö saa tarkan palautteen havainnoinnista: Mitä ryhmässä tapahtuu? Mitä lapset tekevät? Millaisiin asioihin lapset kohdistavat huomionsa? Millainen on lasten fyysinen aktiivisuus? Miten lapset sitoutuvat toimintaansa? Millainen tunnekirjo lapsilla on? Millainen on lasten sosiaalinen orientaatio? Millaisissa tilanteissa lasten liikkuminen kukoistaa? Mitkä tekijät liittyvät lasten sitoutumisen syvenemiseen? Miten lasten orientaatiot toimivat eri tilanteissa?

23 Kunnan palaute Kunta saa tarkan kuvan omassa kunnassa tapahtuvasta toiminnasta ed. diassa kuvatuissa asioissa Vertailu kunnan oman toiminnan ja muiden kuntien keskiarvon välillä. Kunta päättää itse omien tulostensa julkisuusasteesta. Tarkka tieto kunnille kehittämisen pohjaksi. Kunta voi osallistua haluamassaan laajuudessa ja haluamallaan tavalla ratkaisumallien laatimiseen ja saa koulutusta Orientaatioprojektin työkalujen käyttöön

24 Päivähoito Suomessa Laaja otanta (12 kuntaa, 1-7-vuotiaat lapset, yli 200 päiväkotia, noin 3000 lasta) mahdollistaa kattavan kuvan Suomen päivähoidosta. Satunnaisotanta mahdollistaa luotettavan ja pätevän kuvan suomalaisesta päivähoidosta. Tammi-toukokuussa joka minuutti eri puolilla Etelä- Suomea tehdään 4 havaintoa toiminnasta. Sisällä, ulkona, perushoidossa, ruokailussa, opetuksessa, vapaassa ja tuetussa leikissä, talvella, keväällä, sateessa, paisteessa, retkellä. Mistä rakentuvat hyvinvoinnin ainekset?

25 Päivähoito kansainvälisesti Vuonna 2015 tehdään identtiset tutkimukset Hong Kongissa, Singaporessa, Suomessa ja Taiwanissa. Havainnointikoulutukset jo alkaneet eri maissa. Vain vertaamalla omaa toimintaa johonkin erilaiseen vaihtoehtoon voidaan omaa toimintaa arvioida. Viedään Suomen parhaat ratkaisut muualle ja otetaan opiksi muiden maiden parhaista käytännöistä. Orientaatioprojektin toinen vaihe siirtynyt entistä enemmän lapsen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin: oppimiseen, liikkumiseen, tunteisiin ja sosiaaliseen elämään

26 Oman ryhmän aikuisten tekemä lasten arviointi Oman ryhmän aikuiset lapset arvioivat lasten taitoja, oppimista, motorisia valmiuksia, luovuutta, persoonaa ja sosiaalisia taitoja. Nämä tiedot liitetään havainnointiaineistoon, jolloin nähdään miten lapsen omat valmiudet näkyvät arjessa. Voidaan jäljittää erittäin tarkasti myönteisen kehityksen polut ja toisaalta kehityksen umpikujat

27 Oppimisympäristön arviointi Ryhmän aikuiset arvioivat oppimisympäristön käytäntöjä, toimintatapoja ja ilmapiiriä. Oppimisympäristön laatu kytketään kuhunkin havaintoon. Näin saadaan esiin oppimisympäristön laadun yhteys lasten todelliseen arkeen, kokemuksiin ja lasten tuottamaan päivähoidon sisältöön. Kun tiedetään miten eri pedagogiset ratkaisut todella vaikuttavat käytännön kasvatustoimintaan, voidaan tehdä konkreettisia parannuksia

28 Havainnointi Yhteensä 7 päivää, kuutena päivänä klo 8-12, yhtenä päivänä klo (puolipäiväryhmissä kaikki aamupäiviä) Tammikuu Toukokuu 2015: havainnot neljän minuutin välein (2 minuuttia lapsen tilanteeseen tutustumiseen, 1 minuutti havainnointia, 1 minuutti kirjausta) Havainnointipäivät jo jaettu Havainnointiparit (sovi 1. koulutuspäiväksi!)

29 Projektin erityiskysymyksiä Johtajuus Kieli Lasten erityistarpeet Liikkuminen Luovuus Maahanmuuttajalapset Matematiikka Resurssit Stressi

30 Havainnointikoulutukset Taiwanilaisten koulutus käynnissä nyt Alkaa Hong Kongissa 5.9. Alkaa Singaporessa Alkaa Hämeenlinnassa Alkaa Turussa Alkaa Helsingissä

31 Linkkejä Orientaatioprojektin blogi: Tieteellisiä tuloksia: Käytännöllisiä tuloksia: n-taustaa/340-2/ Materiaaleja: