Aines- ja energiapuun hakkuumahdollisuudet

Transkriptio

1 Aines- ja energiapuun hakkuumahdollisuudet Tuula Packalen, Olli Salminen, Hannu Hirvelä, Kari Härkönen, Reetta Lempinen & Aimo Anola-PukkilaA Valtakunnan metsien inventoinnin (VMI11) tulosten julkistamistilaisuus Lisätietoja: 1

2 Strateginen toimintaympäristö Suomen biotalousstrategia (2014) Biotalouden tuotos 60 ->100 mrd euroon (2025) Kansallinen metsästrategia 2025 (2015) Vuotuiset runkopuun hakkuut 65 -> 80 milj. m³ (2025) Kansallinen energia- ja ilmastostrategia (2013) Vuotuinen metsähake 8.7 -> 13.5 milj. m³ (25-27 TWh) (2020) Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma (METSO) (2014) Ekologisesti tehokkaat, vapaaehtoiset ja kustannusvaikuttavat keinot 2

3 Riittääkö puu? Onko puuta saatavissa? Pystypuusto (2,4 mrd m³) josta puuntuotantoon käytettävissä metsä- ja kitumaalla (2,1 mrd m³), josta hakattavissa*, jos myyjä ja ostaja niin päättävät *Hakattavissa ottaen huomioon - erilaiset käytön rajoitukset - vaihtoehtoiset metsien käsittelyt - teknis-taloudellinen kannattavuus Hakkuulaskelmat Ratkeaa raakapuumarkkinoilla 3

4 Laskelmakehikko Dynaaminen metsätalousmalli MELA: metsien tilaa, tuotantoa ja käyttöä kuvaava simulointimalli ja alueoptimointi VMI: metsävaratiedot kasvun taso käytön rajoitukset Siitonen ym Alueoptimointi: tavoitteet tuotteiden määrille ja/tai niistä saataville tuloille, hoidon ja käytön resursseille ja kustannuksille sekä metsien tilalle 4 4

5 Laskelmaoletukset Simuloinnissa sovellettu metsien käsittelyohjeita (Äijälä ym. 2014) olettaen tällä hetkellä vallitsevan metsien käsittelyn jatkuvan. Laskelma Teknistaloudelliset oletukset alueoptimoinnissa hakkuumahdollisuuksien tarkastelemiseksi NT Jos tavoitteena suurin puuntuotannosta saatava nettotulo, 5% tuottovaatimus SK TH Jos tavoitteena suurin teknistaloudellisesti kestävä aines- ja energiapuun hakkuukertymä, 4 % tuottovaatimus, tasoitusalueena 2012 metsäkeskusten alueet (SK) Jos jatketaan aines- ja energiapuun hakkuita (kertymällä mitattuna) kuten aiemmin, 4 % tuottovaatimus 5

6 Aines- ja energiapuun hakkuumahdollisuudet Metsäsuunnittelu ja metsävarannot -tiimi

7 Suurimman kestävän (SK) ja toteutuneiden hakkuiden (TH) ero Ainespuukertymä, milj. m³/v 7 Metsäsuunnittelu ja metsävarannot -tiimi

8 Metsänkäsittelyoletusten vaikutus Simuloinnissa sovellettu metsien käsittelyohjeita (Äijälä ym. 2014) olettaen tällä hetkellä vallitsevan metsien käsittelyn jatkuvan tai olettaen mahdollisiksi myös nykyistä käytäntöä aiempi uudistaminen ja ns. väljennyshakkuut. SK:lla sama suuruusluokka, jos tasoitusalueena on metsäkeskusten alueen sijasta Etelä- ja Pohjois-Suomi 8 Metsäsuunnittelu ja metsävarannot -tiimi

9 Puun käytön lisäysoletus Lisäystavoite (+) ja niiden toteuttaminen: + havukuitua Etelä-Suomessa Mm³/v ja tämän jälkeen 12 Mm³/v kuusikuidun osuutta havukuitukertymästä jouduttiin rajoittamaan: enintään 3 Mm³/v 1. kaudella ja 5 Mm³/v myöhemmillä kausilla mäntytukkirajoitetta jouduttiin väljentämään: + 15 % + havukuitua Pohjois-Suomessa Mm³/v ja tämän jälkeen 2 Mm³/v + energiapuuta Etelä-Suomessa n. 2.5 Mm³/v tämän jälkeen 5 Mm³/v + energiapuuta Pohjois-Suomessa ,5 Mm³/v ja tämän jälkeen 1 Mm³/v 9 Metsäsuunnittelu ja metsävarannot -tiimi

10 Puuston tilavuus Metsäsuunnittelu ja metsävarannot -tiimi

11 Tulosten tarkastelu Tulokset kuvaavat hakkuumahdollisuuksia nykyinen puusto, metsien käytön rajoitukset ja teknistaloudellinen kannattavuus huomioon ottaen. - Luken Metsät moneen käyttöön -ohjelmassa kehitetään indikaattoreita ekosysteemipalveluille. Laskelmaoletuksiin ja laskelmiin liittyy epävarmuutta, jota havainnollistetaan herkkyysanalyyseillä. - Eri-ikäisrakenteisten metsien kehitystä koskeva tutkimustieto ja kokemukset vielä liian vähäisiä simuloitavaksi. Käytännössä hakkuiden toteutumiseen vaikuttavat maanomistajien hintaodotukset ja teollisuuden puustamaksukyky sekä kilpailevat puun ja metsien käyttömuodot. Tulosten perusteella runkopuun hakkuita voidaan lisätä 15 miljoonalla kuutiometrillä tulevia hakkuumahdollisuuksia vaarantamatta, jos metsiä käsitellään laskelmissa oletetulla tavalla. - Jakeiden ohjautumiseen vaikuttavia tekijöitä on tutkittava lisää. 11

12 Jakeiden ohjautumiseen vaikuttavia tekijöitä Keskimääräiset korjuu- ja kuljetuskustannukset? Tukkirunkojen keskijäreys? Raaka-ainetarve ja sivutuotteet per sahatavara-m³? Tukkipuu Saha Metsä Kuitupuu Sellutehdas Metsähake Energialaitos 12

13 Kiitos! 13