Köyhtynyt maatalousluonto Miksi biodiversiteetti katoaa Suomen maataloudessa? Mikko Kuussaari Suomen ympäristökeskus

Transkriptio

1 Köyhtynyt maatalousluonto Miksi biodiversiteetti katoaa Suomen maataloudessa? Mikko Kuussaari Suomen ympäristökeskus

2 Esityksen rakenne Miten maatalousluontomme on köyhtynyt? Mitkä syyt ovat luonnon köyhtymisen takana? Miksi maatalouden ympäristötuki ei ole saanut pysäytettyä luonnon köyhtymistä? Miten köyhtyminen voitaisiin pysäyttää?

3 1. Miten maatalousluontomme on köyhtynyt? Peltolintujen väheneminen huomattiin 198-luvulla Kannanmuutosindeksi Peltojen metsälajit (9) Reunalajit (4) Varsinaiset peltolajit (1) Esimerkkejä pitkällä aikavälillä taantuneista lajeista: kottarainen, peltosirkku, räystäspääsky, kivitasku ja keltavästäräkki

4 Monet niittyjen kukkakasvit taantuneet voimakkaasti Niittykasvit taantuneet perinteisen niiton ja laidunnuksen loppumisen ja niittyjen vähenemisen seurauksena Monivuotisten kasvien taantumisessa usein pitkä aikaviive sukupuuttovelka: niittylajien häviäminen voi jatkua pitkään, vaikka niittyjä ei enää katoaisi Peltojen piennarkasviyhteisöt köyhtyivät ja heinittyivät torjunta-aineiden käytön yleistyttyä Esimerkkejä taantuneista lajeista: kissankäpälä, kangasajuruoho, keltamatara, hirvenkello, ketoneilikka, ketokatkero, jauhoesikko, kullero, mäkitervakko, kelta-apila

5 Niittyjen päiväperhoset ovat taantuneet, mutta monet muut lajit ovat runsastuneet Osuus lajeista (%) 1 Pellonpientareet 1 Niityt (35 lajia) (7 lajia) Metsänreunat (32 lajia) Taantuneet Vakaat Yleistyneet Vaihtelevat Taantuneet Vakaat Yleistyneet Vaihtelevat Taantuneet Vakaat Yleistyneet Vaihtelevat Reagoivat nopeasti ympäristön muutoksiin L hde: Pitk nen, Kuussaari & P yry 21 Eteläiset metsänreunojen lajit levittäytyneet pohjoiseen Uhanalaiset ja taantuneet niittylajit pysyneet paikoillaan Esimerkkejä taantuneista lajeista: pikkuapollo, täpläverkkoperhonen, luhtakultasiipi, ketokultasiipi, mansikkakirjosiipi, huhtasinisiipi, lehtohopeatäplä

6 Erityisesti perinnebiotooppien lajit uhanalaistuneet Maatalousympäristön uhanalaiset lajit ja niiden tärkeimmät elinympäristöt Uhanalaisten lajien määrä Perhoset Kovakuoriaiset Pistiäiset Putkilokasvit Sienet Uhanalaisten lajien määrä Kuivat niityt Tuoreet niityt Kosteat niityt ja pientareet Hakamaat ja lehdesniityt Viljelymaat 18 % uhanalaisista lajeista elää maatalousympäristössä Tavallisten viljelyaukeiden lajisto yksipuolistunut Vallalla harvat elinympäristöltään vaatimattomat lajit

7 Monimuotoisuuden kehitys maatalousluonnon seuranta-alueilla 2 21 Piennarkasviyhteisöt lievästi köyhtyneet Päiväperhoskannat lievästi laskeneet: yli puolet lajeista vähentynyt ja kolmannes runsastunut Maatalouslinnuston köyhtyminen pysähtynyt ja osin kääntynyt suotuisampaan suuntaan Tulkinta Kasvit ja perhoset kärsineet piennar- ja niittyalan vähentymisestä Linnut hyötyneet melko laajamittaisesta kesannoinnista - - +

8 2. Mitkä syyt ovat luonnon köyhtymisen takana? Maatalouden tehostumisesta aiheutunut monimuotoisuutta ylläpitävien elinympäristöjen väheneminen Tuotannon ja maankäytön tehostuminen Lypsykarjatalouden supistuminen Tilojen ja laajempien alueiden tuotannon erikoistuminen Tärkeimmät ongelmat eliölajien kannalta Avoimien viljelemättömien elinympäristöjen pinta-alan väheneminen Tuotannon ja maankäytön tehostuminen peltolohkojen sisällä Maatalousmaiseman rakenteen yksipuolistuminen

9 Avoimien viljelemättömien elinympäristöjen pinta-ala on romahtanut Suurin osa maatalousympäristön lajeista elää erilaisilla niityillä ja pientareilla, ja vain melko pieni osa viljellyillä pelloilla Niittyjen pinta-ala on pudonnut noin sadasosaan ja pientareiden määrä noin kymmenesosaan aiemmasta Pinta-ala (1 ha) Niittyjen väheneminen Niitty Pelto Pientareen osuus peltoalasta (%) 1 Pientareiden väheneminen Toholampi Yläne Nurmijärvi Liperi

10 Tuotannon ja maankäytön tehostuminen on vähentänyt pellolla elävien lajien elintilaa Tehostuminen alkoi 195-luvulla Voimakas koneellistuminen Torjunta-aineiden käytön kasvu Keinolannoitteiden käytön kasvu Tehokas jalostus ja satotasojen kasvu Torjunta-aineiden käyttö Lannoitteiden käyttö Tehoainetta (x 1 kg) Herbisidit Insektisidit Fungisidit Lannoitteiden käyttö kg/ha Typpi Fosfori

11 Maatalousmaiseman rakenne on yksipuolistunut Tilojen tuotannon erikoistuminen ja lypsykarjatalouden supistuminen Lypsykarjatilojen osuus Tilojen lukumäärä (x 1) Maitotilojen osuus kaikista tiloista Kaikki Aktiivitilat Maitotilat Maitotilojen osuus aktiivitiloista 1,,8,6,4,2 Maitotilojen osuus ,

12 Muita maatalousmaiseman rakennetta yksipuolistaneita muutoksia Peltolohkojen koon kasvu Salaojitus ja sarkaojien poistuminen Salaojitettujen peltojen osuus Avo-ojien putkitus ja pientareiden väheneminen Peltojen ja metsien reuna-alueiden tehostunut maankäyttö

13 3. Miksi maatalouden ympäristötuki ei ole saanut pysäytettyä luonnon köyhtymistä? Suomessa maatalousluonnon monimuotoisuus on pyritty säilyttämään maatalouden ympäristötuen avulla vuodesta 1995 lähtien Ympäristötuessa ei ole otettu riittävän laajasti käyttöön tehokkaita keinoja monimuotoisuuden edistämiseksi Maatalouden tehostumispaineet toimivat ympäristötavoitteita vastaan Lajit reagoivat viiveellä ympäristönmuutoksen: maatalousympäristössä on sukupuuttovelkaa

14 Ympäristötuen biodiversiteettiin vaikuttavat toimenpiteet Kaikille pakolliset Perustoimenpiteet Pientareet ja suojakaistat + Luonnonhoitopellot (vapaaeht.) ++ Lisätoimenpiteet Talviaikainen kasvipeitteisyys + Viljelykierron monipuolistaminen + Vapaaehtoiset, erikseen haettavat Erityistukitoimenpiteet Perinnebiotoopit +++ LUMO-erityistuki +++ Monivaikutteiset kosteikot +++ Suojavyöhykkeet ++ Luonnonmukainen viljely ++ Mukana hyviä toimenpiteitä, mutta ei kaikilta vaadittavien toimenpiteiden joukossa Raskas hakumenettely vähentää erityistukien suosiota 8 % rahoituksesta käytetty perus- ja lisätoimenpiteisiin Osa ollut tulotukea toimista, jotka voitaisiin vaatia osana normaalia hyvää viljelykäytäntöä Luonnonhoitopellot myönteinen poikkeus (mukaan vuonna 29)

15 Monimuotoisuutta ylläpitävien elinympäristöjen vähentyminen jatkui vuosina Niittyjen osuus (%) Niityt Pientareiden pituus (m) Pientareet Etelä-Suomi Lounais-Suomi Pohjanmaa Itä-Suomi Kivinen ym. 28, Suomen ympäristö 4/28 Ympäristötuen toimenpiteitä on tarvetta tehostaa Maatalouden tehostumispaineet toimivat ympäristötavoitteita vastaan

16 4. Miten köyhtyminen voitaisiin pysäyttää? Kasvattamalla ympäristötuen vaatimustasoa ja siirtämällä nykyisiä toimenpiteitä täydentäviin ehtoihin Tukemalla voimakkaammin monimuotoisuutta ylläpitävien elinympäristöjen säilyttämistä ja palauttamista Käytännön toimia kaikille tiloille (perus- ja lisätoimenpiteisiin) Pientareiden leventäminen Monimuotoisuuskaistoja peltojen ympärille ja aurinkoisiin metsänreunoihin Luonnonhoitopeltotoimenpiteelle minimivaatimus (5-1 % peltoalasta) Luonnonlaitumille tukea ilman raskasta hakumenettelyä

17 Tietoa tarvittavista toimista on riittävästi! Ongelmana poliittisen tahdon puute: tähän asti muut tavoitteet priorisoitu

18 Yhteenveto Maatalousluontomme köyhtynyt voimakkaasti viimeisten 5 vuoden aikana Syynä maatalouden tehostumisesta aiheutunut monimuotoisuutta ylläpitävien elinympäristöjen väheneminen Niittyjen ja viljelemättömien pientareiden väheneminen Peltojen tuotannon ja maankäytön tehostuminen Maatalousmaisemien yksipuolistuminen Ympäristötuessa muut tavoitteet menneet monimuotoisen maatalousluonnon säilyttämisen edelle Tietoa luonnon köyhtymisen pysäyttämiseksi riittävästi Tarvitaan voimakkaampia kannustimia monimuotoisuutta ylläpitävien elinympäristöjen ja monimuotoisen maisemarakenteen säilyttämiseksi