Taideyliopistojen toiminta-alusta Perustamista koskeva selvitys

Transkriptio

1 Taideyliopistojen toiminta-alusta 2012 Perustamista koskeva selvitys

2 Elisa Joro Koordinaattori Sisältö Ohjausryhmä: Helena Hyvönen Dekaani, puheenjohtaja Laura Gröndahl Professori Leena Koskinen /Iiris Kauppila Opintoasiat Jarmo Lampela Professori Maarit Ruikka Professori, vararehtori Paula Tuovinen Rehtori 2 / 3

3 1 Johdanto selvitykseen 1.1 Taustaa yhteistyöhankkeelle Taideteollisen korkeakoulun elokuvataiteen ja lavastustaiteen koulutusohjelmien sekä Teatterikorkeakoulun eri koulutusohjelmien yhteistyöstä on vuosien varrella käyty useita neuvotteluja. Niissä on käsitelty koulutusyhteistyön kehittämistä, yhteisopetuksen kartoittamista ja tuotannollisen yhteistyön resurssien jakamisen kehittämistä. Kehittämisessä on noussut esille tarve yhteistyön hallinnollisten käytäntöjen sopimisesta. Taloudelliset resurssit ja niiden jakaminen on tullut esille 1 Johdanto opintoihin kuuluvista tuotannoista sovittaessa. Pyrkimyksenä on ollut luoda sopimuksia käytännöistä, jotka toiminnassa on ratkaistu tapauskohtaisesti sopimalla. Tähän saakka hallinnollisten puitesopimusten laatiminen on osoittautunut vaikeaksi osin siitä syystä, että toiminta on ollut sisällöltään kovin erilaista mittakaavaltaan, se on ollut henkilöiden välisiin sopimuksiin perustuvaa sekä sen luonteeseen on kuulunut eriaikaisuus ja muuntuvuus ikään kuin asiat eivät olisi olleet koskaan valmiita sovittaviksi. Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen myötä koulutusohjelmien yhteistyömuodoista sopimiselle on tullut uusia tarpeita. Esiin on noussut kannustaminen koulutusalojen monialaisuuteen uusissa yliopisto-organisaatioissa toisaalta yhteistyön rakenteellinen turvaaminen oman koulutusidentiteetin sisällöissä on tuntunut tarpeelliselta samassa yhteydessä. Nykyisen yhteistyöhankkeen aloitteentekijöinä ovat olleet oppiaineiden professorit Laura Gröndahl, Jarmo Lampela ja Maarit Ruikka. Hankkeen toteuttaminen on kasvanut mahdolliseksi Teatterikorkeakoulun yhteissuunnittelumallin kehittymisen myötä. TeaKin yhteissuunnittelussa painopiste on opetukseen kiinnittyvien resurssien jakaminen avoimuusperiaatetta noudattaen sekä opetuksen uusien avausten ennakoiminen riittävällä ennakkosuunnitteluajalla, jolloin yhteistyö avauksien suunnassa mahdollistuu. Yhteissuunnitteluun osallistuminen nähtiin luontevana ensin lavastustaiteen näyttämölavastuksen ja pukusuunnittelun oppiaineissa vuodesta 2009 alkaen. Elokuussa 2011 mukaan tuli elokuvataiteen elokuvaohjauksen oppiaine. Nyt selvitettävänä oleva korkeakoulujen välinen yhteistyöhanke laajentaa yhteissuunnittelun toimintamallin opetussuunnittelun ympäristöön. Yhteistyötä koskevien kokousten muistioista kootut aiheet esittelevät opetussuunnittelun alueella tapahtuvan yhteistyön haasteita. Taideteollinen korkeakoulu mahdollisti elo TeaK -toiminta-alustahankkeen selvitystyön palkkaamalla työhön hankekoordinaat- 4 / 5

4 1 Johdanto!! Aalto ARTS-TeaK -toiminta-alustan tavoitteet liittyvät yhteisöllisyyteen, opetuksen kehittämiseen ja yhteiseen opetussuunnitteluun. torin. Hankesuunnitelmaa laadittaessa hahmottui selvänä se, että nykytilanteiden kartoituksen rinnalla on olennaista keskittyä toimimaan konkreettisesti yhteisen opetussuunnittelun mahdollistamiseksi kahden eri korkeakoulun välillä. Selvitystyö rajattiin koskemaan elokuvataiteen ja lavastustaiteen koulutusohjelmia sekä Teatterikorkeakoulun koulutusaloja perusopintojen osalta. Hankkeen toteuttaminen lähitulevaisuudessa mahdollistanee käytäntöjen hyödyntämisen jatko-opinnoissa sekä TeaKin ja muiden Taideteollisen korkeakoulun laitosten kanssa. Selvitystyön ulkopuolelle rajautui ennalta sovitusti myös yhteisopetuksen opetustiloja koskeva nykytilan kartoitus sekä tulevaisuuden tilakysymykset. Syksy on ollut tapahtumarikas selvityskohteiden yliopisto-organisaatioissa. Odotettu päätös uudesta Taideyliopistosta tehtiin marraskuussa, kun Kuvataideakatemia, Sibelius-Akatemia ja Teatterikorkeakoulu allekirjoittivat sopimuksen, jossa sovittiin keskeisistä edellytyksistä taideyliopiston perustamiselle alkaen. Aalto-yliopiston nykyisten Taideteollisen korkeakoulun ja Insinööritieteiden korkeakoulun arkkitehtuurin laitoksen yhdessä muodostama uusi korkeakoulu aloitti toimintansa Tässä selvityksessä käytetään selvitysajankohtaan liittyen toistuvasti vanhaa nimeä. Uusi nimi alkaen on Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu, Aalto University School of Arts, Design and Architecture, Aalto-universitetets högskola för konst, design och arkitektur (lyhenne: Aalto arts). Hankesuunnitelma hyväksyttiin ohjausryhmässä Sen tavoitteet liittyvät yhteisöllisyyteen, yhteisopetukseen, opetuksen kehittämiseen sekä toimivaan alustamalliin. Kaksi kokousta 2008 Tavoitteena tutkailla yhteispintaa opinnoissa ja hakea jatkumoa yhteiseen suunnitteluun ja pohtia resurssikysymyksiä Yksityiskohtaiset vuositasolla tapahtuvat keskustelut käydään koulutusohjelmien välillä professorien ja suunnittelijoiden kesken Jatkossa pyritään siihen, että yhteistyössä järjestettävät opinnot näkyvät myös kummankin tutkintovaatimuksissa 9/2010 Tutkintovaatimusten yhdenmukaistaminen yhteisopintojen osalta Opetussuunnitelmaprosessin yhdenmukaistaminen Yhteiset MA-ohjelmat Tutkimusyhteistyö jatko-opinnoissa Asiantuntijoiden käyttö virantäytöissä Yhteiset tilat ja infrastruktuuri Yhteiset kokoukset 1/2011 Opetusperiodien keskinäinen harmonisointi Innovatiivisuus yhteisessä opetussuunnittelussa Uudet koulutusohjelmat Yhteiset historia- ja teoriaopinnot 3/2011 Lyhyen ja pitkän aikavälin suunnittelun huomioiminen Nykytilan kuvaaminen ja tulevaisuuden visiot Tutkintorakenteet, tutkintosäännöstö, tutkintojen sisältöjen kehittämissyklien huomioiminen Opetusohjelmatoteutusten aikataulurakenteiden havainnointi ja yhteistyön mahdollistavien muutosten mallintaminen Yhteinen opetus, nykyiset opetussisällöt kootusti ja luokitellen (yleis-, perus-, aine-, ja syventävät opinnot) Yhteinen opetus ja uudet mahdollisuudet, esim. perusopinnoissa yleissivistävät taideaineet ja historia-aineet Yhteistyökäytännöt: laitosten kurkistuskäytännöt lukuvuosittaisessa opetusohjelmatyössä TeaKin yhteisen opetuksen keskuksen rooli; mm. yhteissuunnittelukäytäntöjä hyödyntämällä Yhteisöllisyydessä opettajien henkilökohtaiset kontaktit ja verkostoitumisen tukeminen Yhteistutkintomallin kartoittaminen, mm. Aalto-yliopistossa toteutuneita yhteistyötutkintoja havainnoiden Toimivien monialaisten taidekorkeakoulufuusioiden havainnointi eurooppalaisessa koulutuskentässä 6/2011 ELO-TeaK toiminta-alustan ohjausryhmän kokous Tavoitteena on tutkia, mitä alusta konkreettisesti ottaen voisi olla lukuvuoden 2013 alusta alkaen Alustaosuus tulisi liittää osaksi koulutusohjelmien suunnitteluarkea Tulevaisuutta ajatellen hankkeessa tulee huomioida resursoidun yhteistyön suunta: jaetut professuurit, lehtoraatit, opetusteatteri, yhteiset toimintamenot ja mahdollisuus järjestää yliopistojen välisiä yhteismaisteriohjelmia tai useamman yliopiston välisiä kv-maisteriohjelmia. Näissä yhteistyömuodoissa opiskelija tulee valituksi ja valmistuu kotiyliopistostaan, mutta opiskelee osaamisensa yhdessä muiden kanssa. Yhteistyöhön on saatettava myös korkeakoulujen yhteisen opetuksen keskukset 6 / 7

5 Ohjausryhmä Helena Hyvönen Dekaani, puheenjohtaja Maarit Ruikka Professori, vararehtori Toiminta-alustahankkeen esittelyt ELO Johtoryhmä TeaK yhteissuunnittelu ELO-laitoksen syyskauden avaus ELO opiskelijat Ohjausryhmän kokoukset Projektiryhmä rajanylitysryhmä Jäseninä Tuuli Kettunen ELO, Mikael Seppälä TeaK ja Elisa Joro ELO:n OPS-ryhmä Laura Gröndahl Professori Paula Tuovinen Rehtori Viiteryhmät ja osallistuminen syksyn 2011 aikana: Iiris Kauppila TaiK opintoasiat Elisa Joro Koordinaattori Jarmo Lampela Professori TeaKin yhteinen opetus ja opetuksen kehittäminen Yhteisen opetuksen keskus OpeK ja Ville Sandqvist Opetuksen suunnittelu ja kehittäminen toiminta-alustatyön päivitys TeaK OPS-prosessin vuosikello Muut Osallistuminen elokuvataiteen laitoksen opettajankokouksiin ja lavastustaiteen koulutusohjelman kokouksiin, hyvien käytänteiden havainnoinnin periaatteella sekä toimintakulttuuriin perehtymisen kannalta. Yhteistyö ELOn opintokoordinaattoreiden kanssa YoYon ja OpeKin yhteistyötapaaminen Asiantuntijayhteydenpito Aalto-yliopiston opintopalveluiden ja TaiKin opintopalvelujen opetussuunnittelua koordinoiviin suunnittelijoihin. 1.2 Hankesuunnitelma 1 Johdanto Hankesuunnitelma on hyväksytty ohjausryhmän kokouksessa elo TeaK-alusta on Aalto-yliopiston taideteollisen korkeakoulun ja Teatterikorkeakoulun yhteinen hanke, jonka tavoitteena on kartoittaa Elokuvataiteen ja lavastustaiteen laitoksen ja Teatterikorkeakoulun opetusta järjestävien laitosten yhteistyön nykytilaa ja käytäntöjä, selvittää yhteistyökumppaneiden lyhyen ja pitkän tähtäimen näkemyksiä ja ideoita yhteistyöstä ja sen uusista mahdollisuuksista sekä esittää konkreettinen malli toiminta-alustaksi, jota kautta yhteistyöopetus, sen resurssit, opetussuunnitelmatyö sekä pedagoginen kehittäminen kanavoituvat toimintaan mielekkäässä mittakaavassa, koulutusaloja kehittäen, tekijöitään innostaen ja yhteisöllisyyttä lisäten. Alustan toiminta käynnistyy vaiheittain. Alustan yhteistyöopetuksen suunnittelu huomioidaan korkeakoulujen lukuvuoden opetuksen suunnitteluprosessissa, joka käynnistyy TaiKissa syys-lokakuussa Alustan opetus julkaistaan osana TaiKin opetussuunnitelmaa ja TeaKin opetusohjelmaa ko. aikataulujen raameissa, kuitenkin viimeistään Resursseiltaan täysipainoiseen toimintaan ollaan valmiita tammikuusta Aikataulu on riippuvainen siitä, millaiseen toimintamalliin ja resursointiin tehtävän selvityksen myötä päädytään ja miten korkeakoulujen päätöksentekoprosesseissa asia käsitellään. Alustan toteuttamissuunnitelmat tulisi huomioida korkeakoulujen budjettineuvotteluissa kuluvan syksyn aikana koskien vuotta Toteutuessaan toiminta-alusta tuottaa tulevaisuudessa osaamista myös yhteistyöhön Kuvataideakatemian ja Sibelius-Akatemian kanssa ja luo sisällöllisen ja säännöllisen yhteistyörakenteen Aalto-yliopiston ja mahdollisen tulevan Taideyliopiston välillä. Taustatietoa hankkeesta Lähdeaineistona käytettävä materiaali: Opetusministeriön tekemät selvitykset elokuvataiteen yliopistollisen koulutuksen asemasta osin innovaatioyliopiston ja taideyliopiston perustamis- 8 / 9

6 1 Johdanto suunnitelmia huomioiden; Arvo Jäppinen, Timo Esko, Riitta Väisänen-Lahti, Lauri Törhönen. Käsiteltyjä asioita esim. taideyliopistojen yhteistyön syventämisen tarve ja edellytykset, elokuvataiteen itsenäisyys omana koulutusalanaan ja koulutuksen rahoituksen lisääminen, ja Mediakeskus Lumeen asema ja resurssien käyttö, lavastustaiteen koulutuksen asema ja sijainti. Esimerkiksi Väisänen-Lahden selvityksessä esitettiin, että toiminnallis-sisällöllisen yhteistyön tulisi lähteä opiskelijoiden ja opettajien aloitteista ja sisällöllisen kehittämisen tarpeista. Hallinnollisilla päätöksillä yhteistyötä on lähes mahdoton saada aikaan. Mikäli pystytään luomaan yhteistyötä tukevia rakenteita, voidaan näillä ratkaisulla edistää yhteistyön syntymistä ja ylläpitämistä. Tällöin yhteistyö ei jää yksilöistä ja kertaratkaisuista riippuvaiseksi. Rakenteet eli hankkeiden rahoitus, tilojen ja välineiden järjestäminen, osallistujien ajankäyttö, opetussuunnitelmien huomioiminen yms. ratkaiseminen erityisprojekteina aiheuttaa yleensä runsaasti lisätyötä. ( Selvitys kolmen taideyliopiston yhteistyöstä ja elokuvataiteen koulutuksen asemasta opm 2005:1 ) Taideyliopiston perustamiseen liittyvät selvitykset sisältäen niihin liittyviä koulutusaloja koskevia lausuntoja; Turo Virtanen 2006, Jussi Rauvola 2010, Taideyliopistoselvitystyöryhmän muistio Nykytilanteen kuvaus osa-alueittain Elokuvataiteen ja lavastustaiteen laitoksen ja Teatterikorkeakoulun hankkeeseen sisältyvien opetusyksikköjen toiminnan kuvaus: Koulutusalojen historia; lyhyt toimintarakennehistoria koulusta, itsenäisyydestä ja toimintarakenteesta. Koulutusohjelmien resursointi: henkilöstö, toimitilat, budjetit, opiskelijamäärä, aloituspaikkamäärä. Opetuksen tutkintorakenteet: perus-, aine-, syventävät, vaihtoehtoisuus, taide-sivistys-ammattiaine-tuotanto, yhteiset nimittäjät. ET-yhteisen opetuksen tarjonta lukuvuonna , opintopisteet, opiskelijat, opettajat, opetustunnit ja resurssit. Tulos: tutkinnot vuonna 2010 ja määräajassa valmistuminen. Hankkeeseen sisältyvien yhteistyömuotojen nykytila. ELO OPS ja TeaK Tuva -tulevaisuuden osaaminen, ammattikuvaukset. Strategiat opetuksen ja oppimisen alueella. Hallintomallitus, vertaileva katsaus opetuksen toteuttamisen kannalta olennaisiin säädöksiin ja päätöksentekoprosesseihin. Kohderyhmä ja alue Hanke kohdistuu aluksi ensisijaisesti seuraaviin tutkintokohteisiin. Alusta tuottaa toteutuessaan mahdollisuuksia uusien kohdealueiden yhteistyöhön. Elokuva- ja lavastustaiteen laitos; Elokuvataiteen koulutusohjelman suuntautumisvaihtoehdot Dokumentaarinen elokuva Elokuva- ja televisiokäsikirjoitus Elokuva- ja televisiotuotanto Elokuvaleikkaus Elokuvaohjaus Elokuvaus Elokuvaäänitys ja äänisuunnittelu Lavastustaiteen koulutusohjelman suuntautumisvaihtoehdot Elokuva- ja televisiolavastus Näyttämölavastus Pukusuunnittelu Teatterikorkeakoulu Dramaturgia Näyttelijäntyö Ohjaus Skådespelarkonst Tanssi Valosuunnittelu Äänisuunnittelu Esitystaiteen ja -teorian maisteriohjelma Koreografian maisteriohjelma Tanssinopettajan maisteriohjelma Tanssijan maisteriohjelma Teatteriopettajan maisteriohjelma Keskeiset tavoitteet ja sisällöt Yhteisen opetuksen kehittäminen: Alusta koordinoi yhteisiä opintoja ja edistää yliopistojen, laitosten, koulutusohjelmien ja suuntautumisvaihtoehtojen välistä yhteistyötä. Opetussuunnitelmaprosessin yhdenmukaistaminen ja integroiminen, jolloin alustan toiminta tulee osaksi koulutusohjelmien opetuksen suunnittelun arkea. Opetusaikataulujen keskinäinen harmonisointi ja yhteistyön mahdollistavien muutosten tekeminen. TaiKin ja TeaKin yhteisten opintojen yksikköjen yhteistyön edistäminen. Taiteenaloja yhdistävien historiaja teoriaopintojen opetustarjonnan koordinointi ja edistäminen. Opetussuunnittelussa otetaan käyttöön lyhyen ja pitkän aikavälin suunnittelu 1 2v /5v /10v näin sisältöjen kehittäminen muodostuu yhteistyön olennaiseksi osaksi. Yhteisöllisyyden lisääminen: Opettajien yhteisöllisyyttä luomaan yhteinen opettajaseminaari: opettajaseminaarien järjestäminen opettajien henkilökohtaista verkostoitumista vahvistamaan sekä foorumiksi taideopetuksen ajankohtaisille kysymyksille. Opiskelijoiden taiteellisen yhteistyön näkyväksi tekeminen ja yhteistyön ja kohtaamisen edistäminen. Ensimmäinen opettajaseminaari Teatterikorkeakoulussa. Seminaari keskittyy opettajien kohtaamiseen ja oman opetuksen esittelemiseen. 10 / 11

7 Taiteellis-akateemisen yhteistyön lisääminen: Alusta muodostaa taiteellisen verkoston osallistujiensa ja muiden taidekorkeakouluyksiköiden välille ja edistää näiden yhteistyötä sekä tukee syntyneitä uusia avauksia. Uudet yhteiset opintokokonaisuudet Uudet koulutusohjelmat Yhteiset MA-ohjelmat ja yliopistojen väliset kansainväliset MA-ohjelmat Resursoidun yhteistyön suunta: jaetut professuurit, lehtoraatit, opetusteattereiden toimintalinjaukset, yhteisbudjetointi. Yhteiset suunnitelmat jatko-opintojen alueella mm. tutkijakoulut ja tutkimukseen sekä opintoihin liittyvä verkostoituminen. Alustan toimintamallin luominen: Alusta on infrastruktuuri, joka syntyessään palvelee elokuvataiteen ja lavastustaiteen ja teatteritaiteen koulutusyksiköiden yhteistyön toteuttamista opetuksen, yhteisöllisyyden ja sisällöllisen kehittämisen alueilla. Alusta toimii taiteen opetuksen monialaisuus lähtökohtanaan ja sen tarkoitus on vahvistaa ja koordinoida yhteistä opetusta. Alustan toimintaorganisaation luominen (verkosto-organisaatio, ohjausryhmä, koordinointivastuun jakaminen). Rahoitussuunnitelma. Muut tarvittavat resurssit; tilat, tiedottaminen. Yhteiset kokouskäytännöt ja yhteissuunnittelu. Toimenpiteet Nykytilan selvitys Alusta mukaan ops-prosessiin, integroituminen Alustan yhteisopetuksen kartoittaminen integroidussa suunnittelussa Alustan resurssointi mukaan korkeakoulujen budjettineuvotteluihin/ tulosneuvotteluihin Hankkeen toimintamallin luomiseen liittyvien tehtäväalueiden valmisteleminen sisältäen rahoitusratkaisut ja kustannusten kohdentumisen Hallinnointi ja raportointi Hanketta hallinnoi ohjausryhmä. Riskit Miten huolehditaan siitä, että alusta alkaa toimia ja toteutuu täysimääräisenä tehtävässään? Lähdetäänkö liikkeelle liian nopeasti/ liian hitaasti, ehditäänkö osallistamaan opetuksen asiantuntijat ja myös opiskelijat? Kenen omistukseen alustahanke jää, miten jatketaan kehittyviä osa-alueita? Riittääkö organisaatiorakenteeksi kelluva verkostomuoto, tarvitaanko tämän selvittämiseen enemmän asiantuntemusta? Nimi Hanke nimettiin Taideylipistojen toimintaalustaksi elokuvataiteen ja lavastustaiteen eloseminaarissa Uunisaaressa. 2 Toimenpiteet 12 / 13

8 2.1 Toiminnalliset edellytykset OPS Opiskelijanäkökulman huomioiminen suunnittelussa, että hänen olisi mahdollista valita opintoja tutkintoonsa. Tutkintomallien pohtiminen on myös opetuksen kehittämistä = opiskelijan opintotarjotin mahdolliseksi, tutkinnon malliopintopolku, opintomodulit ja yhteiset opintokokonaisuudet edistävät opintojen laatua ja ovat yhteistyön pohja. Yhteisopetuksen haasteet; vuosisuunnittelu-lukujärjestys-kuormitus -päällekkäisyys opiskelijan opinnoissa, päiväaikataulujen erilaisuudet, epäselvyydet opetustilan ja materiaalin kanssa, kulujen jakautuminen jne. Miten korkeakoulujen, laitosten, koulutusohjelmien, suuntautumislinjojen OPS-prosessit linkittyvät miten ja missä tahdottaessa käytäntöjä jaetaan tai kehitetään? Onnistuneen yhteistyön edellytyksenä on riittävä opetuksesta viestiminen eri koulutusyksiköiden välillä. Toimintaalueita ovat tutkintomallien vertailtavuus, opettajaportfoliot, kattava kurssiviestintä ja kurssipalautteiden hyödyntäminen. Alustan integroiminen korkeakoulujen opetussuunnittelun toiminnalliseksi osaksi tuottaa luonnollisen toimintamallin esim. uusien yhteisten opintokokonaisuuksien ja maisteriohjelmien kehittämiselle. 2 Toimenpiteet Hyödynnetään erilaisia käyttäjäkokemuksia opintojen hallinnointijärjestelmien käytössä. Pyrkimys tiedostaa erilaiset käytänteet sekä pyrkiä yhtenäistämään toiminnallisia käytäntöjä. Suunnittelukäytänteiden nykytilan vertailu on vaikeaa, toteutustavat ovat eriytyneet oppiaineittain. Tarvitaan tahtotilaa yhteisille käytännöille ja yhteistyötä opintojen tukipalvelujen alueella. Tällä hetkellä ei ole kuvattu, miten laitosten, koulutusohjelmien ja suuntautumisvaihtoehtojen ops-prosessit toimivat, joten nykytiedolla ei pysty päättelemään, miten ja missä tahdottaessa käytäntöjä jaetaan tai kehitetään. ops-yhteinen aika asetetaan tavoitteeksi ja raamiksi. Tavoitteena on opetusaikataulun yhteisten periaatteiden sopiminen yhteistoiminnan mahdollistamiseksi. Edetään pieniä yhteisiä nimittäjiä kohti; esimerkkinä opetusperiodien identtisyys, verkosto-opetuspäivästä sopiminen ja yhteisen opetuksen aikajaksot. ops-elon sisäisesti suuntautumislinjoilla toteutetaan vahvasti eriytyvää mallia suuntautumislinjaopinnoissa (Sulo). Esimerkiksi uuden suuntautumisen itsenäistyminen on näkynyt opintojen eriytymisenä, joka näyttäytyy myös resurssikysymyksenä. ops-historioissa Sulojen osuus on ollut pieni verrattuna koulutusohjelman yhteisiin opintoihin. Nykyisin Sulot ovat keskeisessä roolissa tutkintomallissa. Mitä tulevaisuudessa nähdään suuntana? Millainen tutkintomalli toimisi parhaiten yhteistyön tahtotilassa? Monialaisuus? Onko mahdollista painottaa opiskelijan omaan valintaan perustuvia profiiliopintoja opetussuunnitelmissa? Voisiko opetussuunnitelman toteuttamista kehittää siten, että opetusohjelmien suunnittelussa ja toteuttamisessa otettaisiin huomioon opiskelijan mahdollisuus valinta vaikkapa oman koulutusohjelman opintoja omaa suuntautumistaan laajemmin. Monialaisuus toteutuisi yhteisopetuksen lisäksi yhteisopintoina = Sulot suunniteltaisiin opintotarjottimena, joka toteuttaisi tavoitetta erilaisten osaamisalueiden laajasta ja syvällisestä yhteistyöstä. Näin pystyttäisiin hyödyntämään sivuainenäkökulmaa tutkinnon kokonaisuudessa Elokuvataiteen ja lavastustaiteen laitoksella linjojen välillä syventämään opiskelijan osaamista. ops-työssä huomioidaan opetusalojen ydinosaamisen ja koulutuksien perustehtävän artikulointi osana yhteissuunnittelua. 14 / 15

9 2 Toimenpiteet Toiminnanohjaus Toiminta-alustan läpäisevyys strategiassa, toimintasuunnitelmassa ja OPS-työssä TeaK ja Taideyliopisto: Miten yhteisten opetussuunnittelua ohjaavien toimintajärjestelmien käytänteiden vertailussa edetään taideyliopistojen välillä? TaiK ja TeaK: Otetaanko huomioon aktiivisesti yhteistyön suunta integroiden muutosta omiin käytänteisiin ja etsien yhteisiä toimintamuotoja opintojen suunnitteluun liittyvissä järjestelmissä ja niiden rajapinnoissa? Toiminta-alustaa voi hyödyntää vertailemalla käytänteitä ja etsimällä yhteisiä työkaluja, mutta myös hyödyntämällä olemassa olevia opetuksen suunnittelun työkaluja; esim. Asio-tilanvarausjärjestelmän suunnitteluosion käyttö lisäämässä opetussuunnittelun hallittavuutta ja Asio-lukujärjestysjärjestelmän käyttö yksinkertaistamassa opetusviestintää, WebOodin palauteosion käyttö opiskelijapalautteissa jne. Opetushenkilökunta, mutta myös opetuksen tukipalveluiden henkilöstö on eri tavoin organisoitunut perustehtäviinsä. Erilaiset toimintakäytänteet ja työnjaot tiedostetaan. Tuotantotoimintaan liittyvien toimintamallien havainnointi ja tuotantoyksiköiden kohtaaminen sekä yhteistyöesitysten tuottamista koskevien käytäntöjen kirjaaminen toimintaperiaatteiksi on ajankohtaista. elolla Taideyliopistojen toiminta-alustahanke on sisällytetty vuoden 2012 toimintasuunnitelmaan opetuksen kehittämishankkeena sekä elo:n strategiaan. Luonnos elokuvataiteen ja lavastustaiteen laitoksen toimintasuunnitelmasta vuodelle 2012: Toiminta-alusta koordinoi yhteisiä opintoja ja edistää korkeakoulujen, laitosten, koulutusohjelmien, kuin myös suuntautumisvaihtoehtojen välistä yhteistyötä. Käytännössä tämä tarkoittaa opetussuunnitelmaprosessien synkronointia ja harmonisointia, jolloin alustan toiminta tulee osaksi koulutusohjelmien opetuksen suunnittelun arkea. Keskiössä ovat toimintamallit, joilla yhteistyötä mahdollistetaan sekä asiayhteyteen olennaisena liittyvä vuorovaikutuksellisuus, läpinäkyvyys ja mahdollisuus oppia hyvistä käytän- teistä siten saavutetaan sitä korkeaa laatua, jota pidetään arvona; laadukasta opetusta ja uutta luovia asiantuntijoita työelämään. Opetussuunnittelussa otetaan käyttöön lyhyen ja pitkän aikavälin suunnittelu 1 2v/5v/10v näin sisältöjen kehittäminen muodostuu yhteistyön olennaiseksi osaksi. Uusia sisällöllisiä avauksia voivat olla yhteisten kurssikokonaisuuksien suunnitteleminen usean oppiaineen kanssa sekä yhteisten maisteriohjelmien kehittäminen esim. TeaKin valo- ja äänisuunnittelun laitoksen esitys uudeksi kansainväliseksi maisteriohjelmaksi; Advanced Visual Studies for Performing Arts. elolle hanke merkitsee yhteisöllisyyden arvostamista. Opettajien verkostoitumisella saavutetaan pedagogisen tiedon ja kokemuksen foorumi. Opiskelijoiden yhteisopinnot ja taiteellinen verkostoituminen vahvistavat tekijän identiteettiä sekä edistävät uusien ilmaisumuotojen kehittymistä. Elokuva- ja lavastustaiteen laitoksen strategiasta, versio 09/2012: elo ottaa aktiivisesti osaa sekä taideyliopistokoulutusta että media-alan ammattikorkeakoulutusta koskeviin muutoskeskusteluihin. Korkeakoulun sisällä elo toivoo uutta luovaa yhteistyötä lavastustaiteen ja arkkitehtuurin koulutusalojen välille. elo on avaintoimija Taideyliopistojen toiminta-alustassa, joka luo sisällöllisen ja säännöllisen yhteistyörakenteen aluksi elon ja Teatterikorkeakoulun (TeaK) oppiaineiden välille ja tuottaa osaamista myös yhteistyöhön Kuvataideakatemian ja Sibelius-Akatemian kanssa ja sitä kautta mallintaa vuorovaikutusverkostoa taideyliopistojen välillä. elon nykyinen yhteistyöopetus painottuu elokuva-ohjaukseen, näyttämölavastukseen ja pukusuunnitteluun. Alusta tarjoaa väylän uusille pedagogisille ja sisällöllisille avauksille yhdistäen taloudellisia resursseja mielekkäällä tavalla. Se luo suuntaviivat yhteistyön perusedellytyksille opetussuunnittelussa ja aikataulutuksessa. Alusta mahdollistaa elokuva- ja teatterialan opiskelijoiden liikkuvuusopinnot eri muodoissaan. Laadukkaan oppimisympäristön toteuttamisen kannalta elon ja TeaKin opetustilojen päivittäinen saavutettavuus on tärkeää. 16 / 17

10 2 Toimenpiteet Vuorovaikutus Toiminta-alustaa voi hallinnoida verkostona nykyvoimin, mutta sen toiminnan elinehtona on ihmisten kohtaaminen. Hyvistä käytänteistä oppiminen kuuluu toiminta-alustaan. Opetuksen hallinnoinnin kannalta olennaisen tukiympäristön osallistaminen hankkeeseen on tärkeää. Yhteistyötavoista sovitaan laitoksen opintohallinnollisen henkilökunnan kesken mutta myös korkeakoulujen opintopalveluyksikköjen kesken. Pedagogisen yhteistyön edellytyksenä on hyvä kommunikaatio ja riittävän perusteellinen oman alan ydinosaamisen artikulointi yhteistyötä kehitettäessä. Oppiaineiden väliset yhteistyöneuvottelut eli kurkistukset toteutuvat opetuksen suunnittelussa tammi helmikuussa vakiintuen seuraavan kolmen vuoden aikana käytännöksi. Tavoitteena on vahvistaa vakiintuneet yhteisopetuskurssit seuraavalle lukuvuodelle , tarkastella uusia yhteiskurssimahdollisuuksia 2 3 vuoden perspektiivillä sekä käydä läpi alustavasti opiskelijoiden liikkuvuusopintojen kohteita opintoaloilla seuraavaa lukuvuotta koskien. Opintojen määrän kasvu ei ole itsetarkoituksellista. Yhteisopintojen hallinnoitavuus on tarkoituksenmukaista. Havainnoiminen ja hyvistä käytänteistä oppiminen sisältyy yhteistyöhön. Yksi opetussuunnittelun alueella vertailtavaksi esitettävä alue on opinnäytteiden arviointikäytännöt. Kandidaatin opinnäytteen osalta hallinnollisen prosessin vertailu ja arviointimallin vertailu on kannatettavaa. Maisterin opinnäytteissä vertailu on hyödyllistä ohjaavan opetuksen ja tutkimuksellisten edellytysten mahdollistamisen alueilla. Yhteiset opettajaseminaarit toteutetaan säännöllisesti ajoittuen tammikuulle TeaKin opettajaseminaarin yhteyteen. Seminaareissa keskiössä ovat pedagogiset ja henkilökohtaiset lähtökohdat. Ajankohta mahdollistaa opetusyhteistyöstä sopimisen kurkistuksina. Viestintä Toiminta-alusta kokoaa tiedon viestittäväksi, mikä on sen keskeinen tehtävä. Opiskelijatuotannoista viestimisen kehittäminen huomioidaan osana hanketta. Mahdollisuudet opintoviestinnälle ovat lähtökohtaisesti haastavat: avoin infoympäristö variaatioineen: WebOodi, www-sivut, oppimisalustat ja intrat. Mahdollisuudet opintoviestinnälle ovat lähtökohtaisesti haastavat. Opetussuunnittelua ohjaavat järjestelmät eivät palvele ensisijaisesti viestinnällisinä välineinä. Mitä informaatiota kurssitiedotukseen sisällytetään ja mistä tiedon voi löytää? Tällä hetkellä sama kurssi voi löytyä koulutusohjelmien opinto-oppaista eri nimellä, ilman mainintaa yhteisopetuksesta, erilaisin kuormituksin, eri vastuuopettajin ja eri arviointikriteerein. Kurssiviestintää voi löytyä erilaisista opetussuunnittelua sisältävistä järjestelmistä ja se voi sisältää ristiriitaisia tietoja, jolloin käyttäjä ei voi olla varma oikean tiedon sijainnista. Tilannetta vaikeuttaa epämuodollisen, henkilökohtaisen viestinnän mukaan tuleminen viestintäketjun loppuvaiheessa, jolloin viestintä jää luotettavimmillaan viime hetken henkilökohtaiseen kontaktiin opettajan ja opiskelijan välillä. Tavoitetilana on sopia, mitä informaatiota yhteisopetuksesta kerätään ja miten tietoa viestitään. Verkostoituneen opetuksen opetussuunnittelun sopimusasiakirjat kokoavat tarvittavan kurssitiedon hyödynnettäväksi viestinnässä. Opetusviestinnän käytäntöjen näkyväksi kirjaaminen ja yksinkertaisesta kurssiviestintäkäytännöstä sopiminen verkostoon sisältyvissä opinnoissa toteutetaan kokeiluluontoisena lukuvuotena Vakiintuvaa käytäntöä tavoitellaan lukuvuoden viestinnässä. Kurssiviestintä takaa laadukkaan yhteisopetuksen. Erityinen merkitys tulee olemaan kurssin osaamistavoitteiden ja sisällön kuvaamisessa, jotta virhevalinnat minimoidaan. Virhevalinnalla tarkoitetaan tilannetta, jossa opiskelija havaitsee kurssille osallistuessaan kurssin sisällön poikkeavan odotuksista esimerkiksi kurssin taso voi osoittautua opiskelijalle liian vaativaksi tai helpoksi. Opettajan on tärkeää konkretisoida oman opetusalansa kurssikuvaus (sisältö, edeltävyydet, ennakkotehtävät, suoritustapa, kuormittavuus, osaamistavoitteet), joiden ilmaiseminen ei ehkä ole ollut ensisijaista yksialaisessa opintopolun mukaisessa opetuksessa. Se on laadukkaan yhteisopetuksen tae sekä opetuksen kehittämisen edellytys. Opiskelijapalautteet huomioidaan viestinnän suunnittelussa ja viestinnän tavoitteeksi asetetaan hyvissä ajoin valmistunut helposti tavoitettava, informatiivinen ja luotettava kurssitieto. Tuotantoviestinnän läpäisevyys korkeakoulujen välille asetetaan kehittämiskohteeksi. Luodaan verkostoon virtuaalikampus; taiteellisen toiminnan sivusto. Taideyliopistojen toimintaverkoston viestinnän toteuttamisesta sovitaan samassa yhteydessä, kun ratkaistaan verkoston koordinoinnista vastaavan yksikön toiminnan periaatteet. 18 / 19

11 2 Toimenpiteet Alusta Opiskelijoiden osallistaminen = itseohjautuvuuden vahvistaminen, liikkuvalle opiskelijalle joustava opinto-oikeuden hakukäytäntö. Opetuksen kehittäminen = liittymäpintojen pohtiminen eri opetusalojen välillä, opetuksen sisältöjen purkaminen, kurssisisältöjen vertailu, uusien avauksien mahdollistaminen. Koordinointi = lyhyen ja pitkän tähtäimen opetussuunnittelu yhteistyössä verkostoon kuuluvien koulutusyksiköiden kanssa, OPS-prosessituki oppiaineille yhteissuunnittelussa, yhteisopetuksen hallinnoiminen. Taideyliopistojen toiminta-alustan toimintamuodoksi esitetään verkostoa. Verkosto toimii opetustoiminnan johtosääntöjen alaisena, toimintaa ohjaa ohjausryhmä ja sitä koordinoi sovittu yksikkö. Opiskelijaliikkuvuutta hallinnoidaan korkeakoulujen välillä Joopas-portaalin avulla. Opinnot voivat olla kurssitarjontana tai ne voivat muodostaa Aalto arts:n ja Teatterikorkeakoulun välisen verkoston Joopas-verkostossa virtuaaliyliopisto.fi/joopas_verkosto_mika_fin.asp OpeK ja YoYo- yhteisten opetusten keskusten yksikköjen yhteistyön edistäminen on verkostossa tärkeää sisältäen historia- ja teoriaopintojen opetustarjonnan koordinoinnin. Opetuksen kehittämistä toteutetaan verkostossa pedagogisina kohtaamisina ja koulutuksina. Alustan toiminta opiskelijoiden liikkuvuudesta käsin: Taidekorkeakoulujen toiminta-alusta mahdollistaa verkostoon kuuluvien jäsenkorkeakoulujen opiskelijoille taidekorkeakoulutusalojen monialaiset opinnot. Opinnot lisäävät opiskelijoiden valmiuksia ymmärtää taiteilijana toimimisen maailmaa monialaisuudesta käsin, oman pääaineen ydinosaamisen hallinnan rinnalla. Opiskelijat hyödyntävät oman taiteenalansa osaamista yhteisopinnoissa ja vuorovaikutustilanteissa he saavat kokemuksellista tutkimustietoa eri taiteenaloista toisiltaan. Toiminta-alustan arvot opiskelussa määritellään verkostosopimuksen perustamisasiakirjassa, mikäli verkostomalliin päädytään. Yhteisopetuksen sopimisen reunaehtoja opiskelijaliikkuvuuden näkökulmasta: Opiskelijan tulee olla toiminta-alustaan kuuluvan yliopiston läsnäoleva opiskelija. Opiskelija voi liittää opinnot osaksi tutkintoaan vapaasti valittavina opintoina tai integroimalla ne muiden aineiden opintoihin tai sivuaineopintoina. Opiskelija laatii henkilökohtaisen opintosuunnitelman (hops) oman yksikkönsä ohjeistuksen mukaisesti ja sopii siten opintojen liittämisestä tutkintoon ennen opintoihin hakeutumista. Toiminta-alustan opintoihin haetaan sovittuja määräaikoja noudattaen. ELO-TEAK-yhteisopetus toteutuu Taideyliopistojen toiminta-alustassa: Verkoston kaikki yhteiskurssit dokumentoidaan sopimuksin verkostoituneen opetuksen priorisoidussa suunnitteluprosessissa. Sopimuksia edeltävät opetusalojen opettajien väliset yhteisopetusta käsittelevät tapaamiset; kurkistusneuvottelut lyhyellä ja pitkällä tähtäimellä. Koordinoiva yksikkö tukee oppiaineiden opetussuunnittelua yhteissuunnittelussa, keskiössä on opetuksen kehittäminen ja arvona laadukas opetus. Toiminta-alusta tuottaa viestinnän ja koordinoinnin opiskelijaliikkuvuuteen joustavan opinto-oikeuden hakukäytäntöjä toteuttaen. Opiskelija hakee opintoihin hops:n vahvistamana, hänet hyväksytään opintoihin, hän ilmoittautuu opintoihin WebOodissa. Opetusta koordinoiva taho on kurssin omistava korkeakoulu, joka myös hyväksyy opinnot. Opiskelijan suoritettu opinto rekisteröidään kurssikohteessa ja opinnot luetaan seuraavaksi hyväksi omassa korkeakoulussa. Tuotanto-opinnoissa valmistaudutaan viestimään tuotantoihin hakeutumisen aikatauluista korkeakoulujen välillä hyvissä ajoin. Tuotantojen hyväksymisen aikataulut vahvistetaan lukukausittain, esimerkkinä TeaKin opetusteatterissa kevätlukukautta koskien syyskuun puolivälissä ja syyslukukautta koskien helmi-maaliskuussa. Korkeakoulut ovat tietoisia toistensa ennakoivasta suunnittelusta, esimerkkinä TeaKin opetusteatterin ylläpitämä kolmivuotisen esitystoiminnan vuosisuunnittelu. Yhteisöllisyyden vapaa alue jää sopimusten ulkopuolelle se tarkoittaa opiskelijoiden vapaata liikkuvuutta taiteellisissa tuotannoissa, joka edellyttää opintoina hops:n ja ohjaavan opetuksen sopimista omassa oppiaineessa. Tietoja dokumentoidaan ja viestitään mahdollisuuksien mukaan. Yhteisöllisyyteen kannustetaan. 20 / 21

12 2.2 Toimenpiteet laadukkaan opetuksen edistämiseksi taidekorkeakouluissa Taideyliopistojen toiminta-alustasta viriävää opetuksen ja opintojen kehittämistä esitetään edistettävän seuraavilla alueilla. Turvataan hyvän opetuksen edellytykset: Opetusta tukevien palveluiden tulee vastata perustehtävän kannalta olennaisten järjestelmien toimivuudesta ja niiden tulee taata tasapuolisesti laadukkaat ja riittävät palvelut opettajille ja opiskelijoille. Turvataan opiskelijoiden asema monialaisessa opintoympäristössä. Pohditaan ratkaisuja, jossa opiskelijan itseohjautuvuutta vahvistetaan. Ratkaisut kohdentuvat niin sisällölliselle ja pedagogiselle kehittämiselle kuin rakenteellisiin ja toiminnallisiin muutoksiin. Rakenteellisessa kehittämisessä esille nousee tuleva BA-tutkinnonuudistus TaiK:ssa ja uuden tutkintosäännön valmisteleminen TeaK:ssa. Opiskelijan visioissa Taideyliopistojen toiminta-alusta tarkoittaa opettajien sytyttämää yhteistyötä sisällöllisistä lähtökohdista käsin, yhteistä kurssitarjotinta opiskelijaliikkuvuudessa ja yhteistä (virtuaalista) kampusta. Korkeakouluja koskevat toimenpide-ehdotukset: Laaditaan sopimus verkostoyhteistyöstä Taideyliopistojen toiminta-alustassa. Tehdään sopimus toiminta-alustaverkoston perustamisesta Teatterikorkeakoulun ja Taideteollisen korkeakoulun välillä kohdentuen toisaalta Elokuva- ja lavastustaiteen opintoihin sekä lisäksi yhteistyöhön muiden TaiKin laitosten kanssa. Sovitaan verkostoa koordinoivasta yksiköstä. Koordinointi tarkoittaa lyhyen ja pitkän tähtäimen opetussuunnittelun toteuttamista yhteistyössä verkostoon kuuluvien koulutusyksiköiden kanssa. Se tarkoittaa opintojen hallinnointia sekä opinto-ohjausta; tiedottamista, neuvontaa ja ohjausta ko. asioihin liittyen, kuitenkin alisteisena yhteistyökorkeakoulujen ohjeistukselle ja koulutusyksiköiden ohjaukselle. Luodaan yhteistyösopimus TaiKin ja TeaKin välille koskien opiskelijoiden risteilyopintoja toiminta-alustassa. Opiskelijaliikkuvuutta hallinnoidaan Joopas-opintoina, mahdollisesti Joopasverkostona, toteuttamisaikatauluna lukuvuosi Liikkuvuuteen liittyen korkeakoulut laativat sopimuksen verkostoliikkuvuudesta sisältäen opintojen maksuttomuuden perusteet käyttäjien välillä silloin kun se katsotaan tarpeelliseksi. Vahvistetaan vuosittain opetussuunnitelmaprosessin ohjeistot tietoisena yhteistyökorkeakoulun prosessista ja ohjeistosta. Korkeakoulujen aikataulut päätetään erikseen yliopistotasolla, jonka jälkeen vuosittain varmistetaan toiminta-alustan yhteissuunnittelussa käytettävä aikataulu. Päätöksenteon tuella pyritään yhdenmukaistamaan yhteistyöopintojen suunnittelussa siihen liittyviä lukujärjestystason käytäntöjä. Opetussuunnittelussa toteutetaan priorisoiden verkostoituneen opetuksen suunnittelumallia, joka tarkoittaa sitä, että koulutusohjelmien välisen opetuksen ajankohdista sovitaan eri korkeakoulujen ja yhteistyötahojen kanssa ennen oman koulutusohjelman opetuksen lukkoon lyömistä.!! Hyvistä käytänteistä oppiminen sisältyy toiminta-alustaan. Opettajat ja opetuksen tukipalveluissa toimivat henkilöt valitsevat tahtotilan, jolloin erilaiset toimintakulttuurit voidaan virittää yhteistyöhön innostavasti. 2 Toimenpiteet Opetusviestinnän käytäntöjen näkyväksi kirjaaminen; opintoviestintäjärjestelmiin kirjataan hallinnollista tietoa yhteneväisin sisällöin yhteisopintojen osalta. Toiminta-alustan huomioiminen korkeakoulujen opintojen hallintajärjestelmissä, hyvistä käytänteistä oppimisen suunnassa. Tarkastellaan, miten tietojärjestelmät toimivat yhteisen opetuksen järjestämisessä ja havainnoidaan käyttötapoja, esimerkkeinä WebOodi, opintorekisteri, e-oppimisympäristöt, palautejärjestelmät, hops-mallit sekä Asio-tilanhallintajärjestelmä. Otetaan tarkasteltavaksi välineet viestiä omille opiskelijoille ja muiden korkeakoulujen opiskelijoille opinnoista (tutkintorakenteet, opetussuunnitelmat/opetuksen kuormitus, tiedot yksittäisistä kursseista, lukujärjestykset) ja ratkaistaan viestintään liittyviä kysymyksiä tietoisesti yhteisessä toimintaympäristössä. Tuotantoviestinnän kehittäminen korkeakoulurajat ylittäväksi. Taiteellisten tuotantojen verkostotiedotuksen toteuttaminen asetetaan tavoitteeksi vuoden 2013 alusta, osana Taideyliopistojen toiminta-alustan toimintaa. Teatterikorkeakoulua koskevat toimenpide-ehdotukset: Liitytään valtakunnalliseen yliopistojen opiskelijaliikkuvuutta hallinnoivaan sähköiseen Joopasjärjestelmään toiminta-alustan opiskelijaliikkuvuuden koordinoimisen käynnistämiseksi. Teatterikorkeakoulun opetuksen kehittämisyksikkö OpeK nimetään verkoston yhteistyötä koordinoivaksi ja kehittäväksi yksiköksi. Tehtävä sisältyy mahdollisuutena OpeK:n vastuualueeseen, joka TeaKin hallintojohtosäännön mukaisesti on seuraava: Yhteisen opetuksen keskus vastaa yhteisestä opetuksesta, avoimen yliopiston opetuksesta sekä yliopistossa annettavan perustutkintokoulutuksen kehittämisestä. Yhteisen opetuksen keskus toimii tiiviissä 22 / 23

13 2 Toimenpiteet yhteistyössä laitosten kanssa. (Teatterikorkeakoulun hallintojohtosääntö ) Opetusyksikköjä koskevat toimenpide-ehdotukset: Verkostoituneen opetuksen suunnittelumalli sisällytetään koulutusohjelmien ja suuntautumislinjojen ops-prosesseihin. Seuraavaa lukuvuotta ja lähitulevaisuutta koskevasta yhteisopetuksesta laaditaan puitesopimus sekä kurssisopimus verkostoituneen opetuksen opetussuunnittelussa. Kehittyvä prosessi tuottaa mahdollisuuden viestiä ja dokumentoida yhteisopetusta ja vakiinnuttaa opetussuunnittelun yhteisiä käytäntöjä. Opettajat toteuttavat yhteisopetuksen suunnittelua kurkistusneuvotteluiden avulla. Lukuvuotta koskevat neuvottelut käydään tammi helmikuussa 2012 ja ne sisältävät myös aiheita ja uusia avauksia pitkän tähtäimen suunnitteluun 2 5 vuoden ajalle. Koulutusohjelmat huomioivat opetussuunnittelussaan aikajatkumon; vuosisuunnittelu, kaksi kolme vuotta -ennakkosuunnittelu ja viisi vuotta -visio. Vuosisuunnittelun rinnalla pyritään kolmivuotiseen yhteissuunnitteluun mukaan lukien esitystoiminnan suunnittelu, jotta uudet avaukset ja muut yhteisopetuksen edellytykset voidaan huomioida suunnittelussa ja resursseissa riittävän ajoissa. Opetussuunnittelussa arvostetaan läpinäkyvyyttä. Neuvottelujen pohjalta kootut opetusohjelmasopimukset ovat nähtävissä ja päivitettävissä korkeakoulujen kesken. Lähitulevaisuudessa selvitettäväksi ehdotetaan opetuksen yhteistuottamiseen liittyviä resurssikysymyksiä siltä osin kun ne eivät ratkea verkostoituneen opetuksen sopimuksissa. Toiminta-alustan huomioiminen normaalin opetustoiminnan ja opetussuunnittelun osana edellyttää, että päähenkilöt eli opettajat ja opetuksen tukipalveluissa toimivat henkilöt valitsevat tahtotilan, jolloin erilaiset toimintakulttuurit voidaan virittää yhteistyöhön innostavasti. Koulutusohjelmissa sovitetaan vuosittain yhteen opetuksen vuosikellot ja pyritään kohti yhdenmukaisia vuosikelloja siltä osin, kun se on mahdollista huomioiden jo olemassa olevia yhteistyökäytänteitä. Opetukseen kohdennettuja resursseja vertaillaan avoimuuden periaattein. Vertailtavia asioita ovat esimerkiksi opetuksen aikataulutoteutukset, opintojen kuormitukset ja ohjaava opetus. Koulutusohjelmat huolehtivat yhteisopetuksen opiskelun olosuhteet kuntoon. Verkostoituneen opetuksen opetusohjelmien sopimuksia laadittaessa huomioidaan yhteisopetuksen käytännöt laadukkaasti, näitä ovat mm. kurssiviestinnän yhdenmukaisuus ja kattavuus, opiskelijoiden kulkuluvat ja muut opiskeluympäristöön vaikuttavat tekijät. Taulukko Taideyliopistojen toiminta-alustaverkoston toiminta Alustan yksikkö toteuttaa kampuksen palvelut sekä koordinoi toimintaa ja vahvistaa yhteistyön mahdollistavaa ajattelua. 24 / 25

14 2.3 Lopuksi Nykytilanteen pohjalta voidaan todeta, että monialaisten opintojen toteuttaminen on hyödyllistä nimenomaan ma-opinnoissa. Molemmissa korkeakouluissa on huomioitu viisivuotisten hakukohteiden opetussuunnitelmissa vahva valinnaisuus nimenomaan maisteriopinnoissa. Toisaalta ba-opinnoissa vaihtoehtoisten opintojen osalta nykyiset tutkintomallit elokuva- ja lavastustaiteen koulutusohjelmissa ja TeaKin valo- ja äänisuunnittelun koulutusohjelmissa mahdollistavat tällä hetkellä rakenteellisesti monialaisuuden. Mikä on yhteisopetuksen merkitys oppiaineille? Näyttää siltä, että pienen, erityisosaamiseen tähtäävän opintoalan on täysin mahdollista toimia monitieteellisessä, monen eri koulutusorganisaation ympäristössä menettämättä ominaislaatuaan oman ydinosaamisen alueella. Jatkoajatuksena voisi pohtia erilaisia syitä valita yhteistyössä tai erillisyydessä toimiminen tässä mielessä. Yhteistyön mahdollistava opetussuunnitelman malli on opiskelijalähtöinen opintotarjotin, opintojen järjestäminen siten, että opiskelijan on mahdollista valita opintoja tutkintoonsa edellyttäen, että opiskelijaliikkuvuus on huomioitu tutkintorakenteen tasolla. Opiskelija voi tällöin sisällyttää opintoihinsa opintokokonaisuuksia muista oppiaineista, oli sitten kysymys omasta tai yhteistyökorkeakoulusta. Opetussuunnittelussa samat kysymykset koskettavat niin korkeakoulun sisäistä kuin niiden välistä yhteissuunnittelua. Opintotarjotin-mallissa voidaan huomioida oman pääaineen sisältöjen kokonaisuus rinnallaan yhteisopetuksellinen vuorovaikutus ja opiskelijan omaehtoiset liikkuvuusopinnot. Opiskelijanäkökulman huomioiminen tulee muuttamaan opetussuunnitteluprosesseja ja lisäämään verkostoituneen opetussuunnittelun merkitystä. Opintotarjottimen lisäksi suunnittelussa on luonnollisesti huomioitava opetusaikataulujen synkronointi vuosisuunnittelussa. Yhteisopetuksen kehittämisen alueella palataan aikataulujen synkronoinnin välttämättömyyteen. Esimerkiksi jo neljän opetusperiodin lukuvuosijaon toteuttaminen läpäisevästi helpottaisi yhteissuunnittelua. TaiK:n tutkintosäännössä on molemmissa perustutkinnoissa huomioitu liikkuvuustekijä. Kandidaatinopinnoissa se on op sekä YoYo:n taideopintojen vapaasti valittava osuus 10 op. Maisterinopinnoissa opiskelijaliikkuvuus on op. Elokuva- ja lavastustaiteen koulutusohjelmissa haasteelliseksi tulee pääaineen ja sivuaineen ajoittaminen opiskelijan opintopolkuun jo nyt saati tulevassa ba-tutkinnonuudistuksessa, jossa liikkuvuusopintojen pistemäärää todennäköisesti nostetaan +10 op. TeaKissa liikkuvuus tullee keskusteluun uusia tutkintovaatimuksia ja opetussuunnitelmaa laadittaessa vuosina Tutkintosäännön uudistaminen saattaa olla ajankohtaista jo aiemmin tulevan Taideyliopiston näkökulmasta. Olisi mielekästä mallintaa TeaKin kandidaatin ja maisterin opintoihin yhteinen tutkintorakenne, joka sisältäisi yhtenäisen raamin 1) pääaineen opintojen määrästä, 2) vapaasti valittavien opintojen / sivuaineen määrästä kohdentuen omaa ammattitaitoa laajentaviin tai sitä syventäviin opintoihin sekä tarkentaisi 3) korkeakoulun yhteiset opinnot, joissa pienin yhteinen nimittäjä on kieli- viestintä- ja perehtymisopinnot. Jos haluttaisiin varmistaa uusien avausten opintojen alue, voitaisiin ajatella, että tutkintorakenteeseen varattaisiin kiintiö uusille avauksille. Näitä olisivat esimerkiksi 10 op avaukset ba- ja ma-opintoihin, joiden tulisi toteutua vähintään kahden korkeakoulun välisinä projektiopintoina kohdentuen uusille, aiemmin kokeilemattomille taiteellispedagogisille alueille. Tämä kiintiö voitaisiin sisällyttää nimenomaan korkeakoulun yhteisten opintojen alueel- 2 Toimenpiteet Taulukko Osaamisen tiimalasimalli Hankkeen ohjausryhmän kokouksessa pohdittiin tutkintoon sisältyvän osaamisen kokonaisuutta nykytilanteessa. Osaamisen painopisteiden pohdinnassa todettiin, että parhaiten nykyistä osaamisajattelun suuntaa yhteistyöaloilla kuvaa tiimalasimalli. le. Vastaavaan malliin on päädytty Tukholmassa (Dramatiska högskolan i Stockholm), jossa uusille avauksille on varattu 7 op. Toiminta-alustan periaatteet yhteisopetuksesta ja opiskelijaliikkuvuudesta edellyttävät toteutuakseen korkeakoulujen opetussuunnitteluprosesseissa yhteisten reunaehtojen sopimista; verkostoituneen opetuksen opetussuunnittelun tunnistamista ja priorisointia sekä yhteisten toimintakäytänteiden kehittämistä. Konkreettisimmillaan yhteistyö tarkoittaa opettajien kohtaamista ja yhteisopetuksen sekä opiskelijaliikkuvuuden alueiden lyhyen ja pitkän tähtäimen suunnittelua opetuksen kehittämisen ilmapiirissä. Toteutuminen edellyttää myös opintojen tukipalveluiden yhteistyötä opetussuunnitteluprosessien rajapintojen sovittamiseksi ja yhteisten toimintakäytäntöjen kehittämiseksi keskinäistä luottamusta vahvistavassa ilmapiirissä. Toimintakäytäntöjen erilaisuus lisää tuntuvasti hankkeen vaativuutta. Taideyliopistojen toiminta-alusta edistää toteutuessaan erimuotoista opiskelijoiden liikkuvuutta laitosten (ja korkeakoulujen) välillä niin, että heidän valintamahdollisuutensa opinnoissa lisääntyvät kaikilla koulutustasoilla samalla kun resurssien käyttöä järkevöitetään. elo teak-yhteisopetuksen vakiintuneessa kurssiyhteistyössä toiminta-alustatyö on opetuksen hallintaan ja toimintakäytäntöihin liittyvien asioiden mallintamista. Kriittisiä toiminnallisia alueita onnistumisen kannalta ovat aikataulujen yhdenmukaistaminen suunnittelussa mutta myös toteutuksessa, opetuksellisten päällekkäisyyksien välttäminen jo ennakkosuunnittelussa, kurssien tavoitteiden ja sisältöjen koordinointi yhdessä sekä kurssiviestinnän yhdenmukaistaminen. 26 / 27

15 3 Katsaus taidekorkeakouluselvityksiin Luvussa käsitellään neljää eri selvitystä, jotka aineistoltaan ja tuloksiltaan sivuavat taideyliopistojen yhteistyöalustan aluetta. Tehdyt ehdotukset yhteistyön kehittämisestä ovat kaikissa samansuuntaisia. Yhteistyötä taidealan koulutusyksikköjen välillä pidetään tärkeänä. Selvitysten aloitteet korostavat rakenteellista kehittämistyötä laadukkaan yhteistyön edellytyksenä. Selvityksessä nostetaan esille myös tulevaisuuden ennakoinnin merkitys opetussuunnitelmatyössä. 3.1 Selvitys kolmen taideyliopiston yhteistyöstä ja elokuvakoulutuksen asemasta 2005 Riitta Väisänen-Lahti 3 Katsaus taidekorkeakouluselvityksiin Riitta Väisänen-Lahden selvitys käsittelee Kuvataideakatemian, Taideteollisen korkeakoulun ja Teatterikorkeakoulu yhteistyön hallinnollista selkiyttämistä ja elokuvataiteen koulutuksen asemaa Taideteollisessa korkeakoulussa. Taideyliopistojen yhdistämistä ei pidetä perusteltuna, mutta yhteistyötä esitetään lisättäväksi yhteisen edunvalvonnan lisäämiseksi. Taideyliopistojen haasteiksi lähivuosina esitetään kansainvälistyminen ja informaatioteknologian sekä audiovisuaalisen alan kehitys. Toisaalta nähdään kaksiportaiseen tutkintojärjestelmään siirtymisen tarjoavan tulevaisuudessa entistä paremmat mahdollisuudet kehittää kokonaan uudenlaisia, taiteiden välisiä ja kansainvälisiä koulutusohjelmia. Lisäksi nähdään mahdollisuutena yhteistyö ja työnjako ammattikorkeakoulujen kanssa niillä taidekoulutuksen aloilla, joilla samansisältöistä koulutusta annetaan sekä taideyliopistoissa että ammattikorkeakouluissa. Taideyliopistojen katsotaan kohtaavan muun yliopistolaitoksen tavoin jatkuvasti uusia kehittämistehtäviä toimintaympäristön ja toimintaedellytysten muuttuessa. Näistä haasteista selviämiseksi pienten yksiköiden kuten taideyliopistojen olisi välttämättä lisättävä yhteistyötä ja verkostoitumista. Taideyliopistot nähdään selvityksessä luontevasti toistensa läheisimpinä yhteistyökumppaneina. Taideyliopistojen välillä todetaan olleen vuosien mittaan erilaisia yksittäisiä yhteistyöhankkeita. Sisällöstä lähteneiden yhteistyöhankkeiden taustalla on yleensä ollut joidenkin opettajien tai opiskelijaryhmien halu tehdä jotain yhdessä ja hankkeet ovat jääneet kertaluonteisiksi, vaikka tulokset olisivat olleet hyviä. Rakenteet eli hankkeiden rahoituksen, tilojen ja välineiden järjestäminen, osallistujien ajankäyttö, opetussuunnitelmien huomioon ottaminen ym. on ratkaistu erityistapauksina ja se on yleensä aiheuttanut runsaasti lisätyötä. Taideyliopistojen toiminnallis-sisällöllisen yhteistyön tulisi selvityksen mukaan lähteä opettajien ja opiskelijoiden aloitteista ja sisällöllisen kehittämisen tarpeista. Hallinnollisilla päätöksillä 28 / 29

16 3 Katsaus taidekorkeakouluselvityksiin korkeakoulussa elokuvataiteen koulutuksen siirryttyä sitä varten rakennettuihin Lume-keskuksen tiloihin muun korkeakoulun yhteyteen vuonna Lume-keskuksen hallinnointimalli vaikeutti elo:n tulosbudjetointia ja aiheutti yhdessä koulutuksen erilaisuuden kanssa hankausta TaiKin johdon ja osaston välillä. Selvityksessä esitettiin, että Lume-keskuksen toiminta voitaisiin organisoida kahdella eri tavalla, joiden vaihtoehtojen etuja ja haittoja tulisi yksityiskohtaisemmin selvittää. Ensimmäinen vaihtoehto oli, että Lume-keskuksesta muodostetaan Taideteollisen korkeakoulun tulosyksikkö (erillislaitos), jonka tehtävänä on tarjota tarvittavat tilat, laitteet ja tuotantohenkilökunta elokuvataiteen, näyttämölavastuksen ja MediaLabin koulutuksen ja tutkimuksen tarpeisiin. Toinen vaihtoehto oli, että Lume-keskus jaetaan kahden pääkäyttäjän kesken. Elokuvataiteen osasto saa hallintaansa elokuvataiteen opetukseen liittyvät tilat, laitteet ja henkilökunnan ja vastaa näiden toiminnasta ja rahoituksesta. Samalla Teatterikorkeakoulun opetusteatterille siirretään studioteatteri ja siihen liittyvät verstaat osana lavastustaiteen koulutuksen siirtoa Teatterikorkeakouluun.Ensiksi esitetty vaihtoehto oli selvityksen tekijän mielestä ensisijainen ja edusti oikeanlaista tulosajattelua. Väisänen vertasi Lume-keskusta toiminnallisesti Teatterikorkeakoulun opetusteatteriin, joka tarjoaa tilat, teatteritekniikan ja henkilökunnan teatteri- ja tanssitaiteen kaikkien koulutusohjelmien käyttöön. Selvityksessä pohditaan hallinnollisten koulutusrakenteiden merkitystä yhteistyössä. Vuoden 2003 alussa lavastustaiteen ja elokuvataiteen koulutus yhdistettiin samaan osastoon. Aiemmin molemmat osastot toimivat itsenäisinä. Lavastustaiteen osasto vastasi sekä näyttämö- että elokuvalavastuksen koulutuksesta. elo:lla katsotaan, että yhdistäminen toteutettiin vastoin elokuvataiteen ja lavastustaiteen henkilökunnan tahtoa. Uudessa tilanteessa elokuvalavastus irtautui muun elokuvaopetuksen yhteyteen ja näyttämölavastus koki jääneensä irralliseksi lisäksi elo:lle. Näyttämölavastuksen voimavarat säilyivät, mutta henkilöyhteistyötä on lähes mahdoton saada aikaan. Mikäli hallinto joustavasti pystyy luomaan yhteistyötä tukevia rakenteita, voidaan näillä hallinnollisilla ratkaisuilla edistää yhteistyön syntymistä ja ylläpitämistä. Tällöin yhteistyö ei jää yksilöistä ja kertaratkaisuista riippuvaiseksi. Haasteena yhteistyölle ja yhdistämiselle Väisänen näkee sen, että koulutuksen, taiteellisen toiminnan ja tutkimuksen sisällöissä taideyliopistoilla on sangen vähän päällekkäisyyttä. Jokainen taideyliopisto on kehittänyt identiteettiään, toimintaansa ja toimintakulttuuriaan itsenäisesti omista lähtökohdistaan. Toimintatavat ovat erilaisia ja usein selkeämmin yhteydessä asianomaisen taiteenalan toimintakulttuuriin kuin toisiin taideyliopistoihin. Ehdotus koulutuksellisesta yhteistyöstä olisi, että taideyliopistot profiloivat edelleen koulutustaan siten, että suoranaista päällekkäisyyttä ei järjestettävässä koulutuksessa ja tutkimuksessa esiinny. Taideyliopistot sitoutuvat kehittämään yhteistyötä niillä alueilla, joilla yhteisesti todetaan yhteisen tai uudenlaisen koulutuksen tai tutkimuksen kehittämistarpeita. Koulutuksen yhteistyön kehittämisessä otetaan myös huomioon taiteen ja kulttuurin ammattikentältä tulevat ehdotukset ja vaateet. Taideyliopistojen yhteisellä edunvalvonnalla ja yhteisesiintymisellä voidaan Väisäsen mukaan pyrkiä nostamaan taiteen asemaa ja korostamaan taide-elämän tärkeyttä yhteiskunnassa ja koulutuksessa sekä kehittää taideyliopistoille ominaisempia, joustavia toimintatapoja ja taidekoulutuksen sisällöstä lähteviä tavoitteita. Selvityksessä havainnoitiin lisäksi elokuvataiteen koulutuksen asemaa. Yliopistotasoinen elokuvakoulutus on Suomessa koko olemassaolonsa ajan vuodesta 1959 järjestetty Taideteollisessa korkeakoulussa. Ratkaisua on pidetty poikkeuksellisena, muualla elokuvakoulutus on järjestetty joko itsenäisissä elokuvakouluissa tai lähinnä esittävän taiteen koulutuksen yhteydessä. Poikkeava sijainti on tuottanut ristiriitoja. Elokuvataiteen koulutuksen tarvetta järjestää koulutus ominaisella tavallaan ja koulutusalan muita suurempia voimavaratarpeita ei tunnistettu Taideteollisessa kunta koki jäävänsä sivuun osaston toiminnassa elokuvakoulutuksen asioiden viedessä osaston johdon kaiken huomion. Elokuvataiteen koulutuksen identiteetin vahvistamiseksi Väisänen ehdottaa seuraavaa: Kokonaan itsenäisen uuden taideyliopiston, elokuvaakatemian muodostamiselle ei löydy riittäviä perusteita. Kun yliopistolaitoksen osalta yleisesti pyritään suurempiin yksiköihin ja yhteistyön lisäämiseen ja erityisesti hallinnon tehostamiseen, ei uutta pientä, itsenäistä yliopistoyksikköä ole syytä perustaa. Väisäsestä elokuvataiteen yliopistotasoisen koulutuksen hallinnollista asemaa Taideteollisessa korkeakoulussa tulisi vahvistaa siirtymällä tiedekuntahallintoon ja määrittelemällä elokuvataide omaksi koulutusalakseen. Elokuvataiteen koulutukseen liittyvät tähän saakka havaitut ongelmat on ratkaistava joka tapauksessa. Näin audiovisuaalisen kulttuurin ja suomalaisen elokuvan koulutuksen kehittäminen on Taideteolliselle korkeakoululle samanarvoinen ja yhtä tärkeä tehtävä kuin suomalaisen muotoilukoulutuksen, taidekasvatuksen ja uuden median edistäminen. Selvityksessä tehdyt organisatoriset ehdotukset ovat: Elokuvataiteen koulutus säilyy osana Taideteollista korkeakoulua ja elokuvataiteen koulutus ja tutkimus muodostavat oman osastonsa Taideteollisessa korkeakoulussa. Osaston hallinnollista ja rahoituksellista itsenäisyyttä lisätään. Elokuvataiteen osaston identiteettiä selkiytetään siirtämällä näyttämölavastuksen ja esittävän taiteen pukusuunnittelun koulutus Teatterikorkeakouluun valo- ja äänisuunnittelun koulutuksen yhteyteen. Lume-keskuksen asema, tehtävät ja toimintaperiaatteet uudistetaan siten, että Lume toimii yksikkönä, jonka tehtävänä on tarjota tarvittavat tilat, laitteet ja tuotantohenkilökunta ensisijaisesti elokuvataiteen koulutuksen ja studioteatterin ja lavastusverstaan osalta Teatterikorkeakoulun käyttöön. Vastuu audiovisuaalisen alan tutkimus- ja kehittämistoiminnasta siirretään alan koulutuksesta vastaaville osastoille. Väisäsen mukaan Lumeen valmistuminen ja toimintaresurssien moninkertaistuminen, elokuvataiteen koulutuksen laajentuminen, samanaikaisesti tapahtunut kotimaisen elokuvatuotannon laajentuminen ja yleisösuosion kasvu, yleinen kiinnostus av-alaan, televisiotuotannoissa tapahtuneet rakennemuutokset ym. tuovat elokuvakoulutuksen uuteen kehitysvaiheeseen. Toiminnan laajentuessa ja voimavarojen lisääntyessä elokuvataiteen osasto on kehittänyt omia toimintatapojaan ja vahvistanut elokuvataiteen koulutuksen identiteettiä. Elokuvataiteen koulutuksen kehittämiseksi Väisänen ehdottaa, että elokuvataiteen osasto kehittää edelleen koulutusta kaksiportaisen tutkintomallin mukaisesti ja huolehtii opiskelijoiden ja opetushenkilökuntansa kansainvälistymisestä. Hyvin käynnistynyttä yhteistyötä ja työnjaon kehittämistä ammattikorkeakoulujen elokuva-alan koulutusta antavien yksikköjen kanssa ehdotetaan jatkettavaksi ja syvennettäväksi. Yhteistyötä Teatterikorkeakoulun kanssa Väisänen ehdottaa lisättävän suunnitelmallisesti. Yhteistyön elokuva- ja teatterialan välillä tulisi jatkossa olla kiinteää ja molempia hyödyttävää ja käsittää ainakin näyttelijäntyön, ohjauksen että käsikirjoituksen. Näyttämölavastuksen ja esittävän taiteen pukusuunnittelun koulutusta koskevassa ehdotuksessaan Väisänen esittää niiden siirtämistä Teatterikorkeakouluun ja yhdistämistä valo- ja äänisuunnittelun koulutusohjelman kanssa uudeksi skenografian laitokseksi. Siirron yhteydessä arvioitaisiin kaikkien koulutusohjelmien opetussuunnitelmat ja kehitettäisiin niitä siten, että yhteisen opetuksen määrä on mahdollisimman suuri. Samalla huolehditaan toimivasta yhteistyöstä kuvataiteen ja muun visuaalisen kulttuurin opetuksen kanssa. 30 / 31

17 3.2 Taideyliopistojen rakenteiden uudistaminen 2006 Turo Virtanen Turo Virtasen selvityksen tavoitteena on tarkastella mahdollisuuksia luoda kolmesta taideyliopistosta Kuvataideakatemiasta, Taideteollisesta korkeakoulusta ja Teatterikorkeakoulusta korkeakoulukeskittymä pääkaupunkiseudulle toiminnallista ja hallinnollista yhteistyötä sekä organisaatiorakenteita kehittämällä. Selvityksessä tarkastellaan taidekorkeakoulutukseen soveltaen yliopistolliselle tulosyksikölle asettuja kahdeksaa ominaisuutta; joista tarkemmin esitellyt ominaisuudet avaavat mielenkiintoisia näkökulmia taideyliopistojen toimintaalustayhteistyöhön. 1. Taiteellinen asiantuntemus ja osaaminen Tulosyksikön opetus- ja tutkimustoiminnan ja sen välittömän johtamisen tulee perustua korkeatasoiseen ja riittävän laaja-alaiseen taiteelliseen asiantuntemukseen ja osaamiseen tulosyksikköön kuuluvilla taiteenaloilla. Asiantuntemuksen tulee kattaa taiteenaloihin liittyvä tieteellinen asiantuntevuus ja tutkimusosaaminen siinä määrin kuin taiteellinen koulutus ja tutkimus niihin nojaavat. Asiantuntevuus ja osaaminen ovat ennen muuta opettaja- ja tutkijakunnan osaamista, mutta myös opiskelijoiden riittäviä taiteellisia perusvalmiuksia sekä taiteellisen toiminnan edellyttämän tukihenkilöstön osaamista (esim. studiotekniikka). 2. Taiteellinen yhteensopivuus Tulosyksikön tulee muodostua siinä määrin yhteensopivista taiteenaloista, että yksikön missio ja sitä toteuttava strategia ei muodostu keskenään liian ristiriitaisista osista. Tulosyksikköön kuuluvien taiteenalojen tulisi olla taiteellisen toiminnan menetelmien, hedelmällisen yhteistyön ja koulutusvastuun kannalta riittävän lähellä toisiaan, jotta yksikölle voisi muodostua oma identiteetti ja jotta yhteisvastuu tuloksista olisi luonteva. Yliopiston yksikkörakenteen tulisi omalta osaltaan luoda edellytyksiä yliopiston strategiselle johdettavuudelle. Esimerkiksi tanssin ja valokuvauksen yhdistäminen samaan laitokseen johtaisi todennäköisesti ongelmiin laitoksen toiminnassa. Eri taiteenaloilla on usein pitkiäkin perinteitä ja vahvoja identiteettejä. Lisäksi osaamisprofiileissa on vähintäänkin painotuseroja. Taustalla on lisäksi eri taiteenalojen organisoituminen elinkeinoelämässä ja järjestökentässä erilaisiin ammattiryhmiin ja ammattikulttuureihin. Vaikka monet taiteenaloihin kytkeytyvät ammatit ovatkin murroksessa ja uudet ammattikuvat edellyttävät myös moniosaajia ja taiteellisesti monipuolisia kouluttautumismahdollisuuksia, mikä hyvänsä taiteenalojen yhdistäminen yhteen yksikköön ei ole yhtä hyvä kuin jokin toinen. Toisenlainen yhteensopivuuskysymys on, voivatko avantgardistiset ja klassiset koulukunnat toimia saman yksikön sisällä. Peruskysymys on kaiken kaikkiaan se, millaisia keskinäisriippuvuuksia otetaan huomioon, kun taiteenaloja ryhmitellään erilaisiin yksikköihin. Perinteisesti lähtökohtana on taiteellisen työn samankaltaisuus eli funktionaalinen samankaltaisuus. Tämä rinnalle ovat kuitenkin astuneet riippuvuussuhteet taiteenalojen markkinoihin eli taideyliopiston toimintaympäristössä esiintyvien asiakkaiden kysynnän samankaltaisuus. Esimerkiksi tuotekehitysorientoituneilla taiteenaloilla juuri ko. orientaatio luo yhteisyyden, joka on joskus perusteltua ottaa huomioon taiteenalojen ryhmittelyssä jo koulutusorganisaation sisällä. 3 Katsaus taidekorkeakouluselvityksiin Itsenäinen koulutusvastuu Tulosyksikön on voitava vaikuttaa opintoasioihin taiteelliseen asiantuntemukseen ja osaamiseen nojaavan koulutusvastuunsa mukaisesti edistämällä tutkintojen kokonaislaatua yhteistyössä muiden koulutusta antavien yksiköiden kanssa. Koulutuksen tehokas laadunhallinta edellyttää, että yksikkö vastaa tutkinnon kokonaisuudesta ja voi vaikuttaa omilla päätöksillään opiskelijavalintoihin, tutkintovaatimuksiin ja suoritettujen tutkintojen sisältöihin myös mahdollisten sivuaineiden osalta. Hieman kärjistäen: laadukas koulutus ei voi toteutua, jos opiskelija kerää haluamallaan tavalla tarvittavan määrän opintopisteitä eri yksikköjen tai yksittäisen opettajien verkostoperusteisesti tuottamista, vuosittain sisällöllisesti muuttuvista kursseista, joiden sisäänpääsykynnys on matala ja joiden sisällöstä vastaa vain jäsenkunnaltaan jatkuvasti vaihtuva verkoston ohjausryhmä. Tutkinnon kokonaisuuteen liittyy taidealan tutkintojen tapauksessa myös tutkinnon sisällön kytkeytyminen opiskeltaviin aineisiin. Jos tutkinto muodostuu vain oman taiteenalan opinnoista, on koulutusvastuun organisointi erilainen verrattuna tilanteeseen, jossa tutkinto muodostuu useamman taiteenalan opinnoista. Jos esimerkiksi (ja vain esimerkiksi) lavastajan tutkintoon ei mahdu oikeastaan muuta kuin lavastustaiteen opintoja, on koulutusvastuu käytännössä lavastustaiteen opetusta antavalla yksiköllä. Jos ko. tutkintoon taas mahtuu tai on jopa työllistymisen ja osaamisen kannalta perusteltua mahtua myös muita opintoja, on koulutusvastuun järjestämisen kannalta ratkaisevaa, tulevatko nämä opinnot (nykyisten rakenteiden näkökulmasta) samasta tiedekunnasta, saman yliopiston toisesta tiedekunnasta vai kokonaan toisesta yliopistosta. Mikäli usean oppiaineen opinnot voivat perustellusti yhdistyä samaan tutkintoon, tulee oppiaineiden organisatorisen aseman tukea sitä. Organisatorisen aseman myötä tulee kurssikokojen suunnittelu, yhteinen laadunhallinta ja laatua kehittävä rahoitus. Erillisiä ja määräaikaisia sopimusmenettelyjä eri kouluttajatahojen kanssa on perusteltua käyttää tukemaan yksittäisiä opintopolkuratkaisuja (vrt. joo-menettely), ei perustavoitteiksi asetettuja aineyhdistelmiä. 4. Itsenäinen henkilöstövalinta Tulosyksikön on voitava tehdä riittävän itsenäisesti henkilöstövalintaansa koskevat päätökset. Tulosyksikön on kyettävä vaikuttamaan henkilöstövalintaansa, koska henkilöstö on tärkein voimavara yliopiston tuloksenteossa. Virantäyttöön liittyvissä asioissa tarvitaan kuitenkin taiteenalakohtaisen asiantuntemuksen lisäksi puolueettomuutta ja riittävää hallinnollista asiantuntemusta, jotta henkilöstövalinta palvelisi tulosyksikön tavoitteiden saavuttamista sekä opetuksen ja tutkimuksen kehittämistä pitkällä tähtäyksellä. 5. Strateginen johdettavuus Tulosyksikön toiminnan kehittäminen ja uudelleensuuntaaminen edellyttää kykyä päätyä ja sitoutua yhteiseen missioon ja johdonmukaisiin linjauksiin, joita noudatetaan useita peräkkäisiä toimintakausia. Taideyliopistoissa yksi keskeinen vedenjakaja on, miten yliopiston strategiassa suhtaudutaan taiteellisen toiminnan tulosten jalostamiseen innovaatioiksi ja tuotteistamiseen kaupallisilla markkinoilla vetovoimaisiksi hyödykkeiksi, joiden syntymistä tuetaan yliopiston omassa yrityshautomossa. Tämä puoli on ehkä kaikkein selvimmin esillä taideteollisen näkökul- 32 / 33

18 3 Katsaus taidekorkeakouluselvityksiin man omaksuneessa muotoilussa, mutta muilla taiteenaloilla näkökulman vahvuus vaihtelee paljon, ja monilla aloilla näkökulmaa pidetään täysin irrelevanttina. Kaupallisiin innovaatioihin pyrkiminen edellyttää sitä vastaavaa missiota kulloiseltakin yliopisto-organisaatiolta. Missioon sitoutuminen kytkeytyy jälleen kysymykseen eri taiteenalojen erilaisesta identiteetistä suhteessa innovaatioajatteluun. Taiteenalojen ryhmittelyssä eri yksiköihin tulisi ottaa huomioon perusmissioltaan ja kulttuuriltaan erityyppiset taiteenalat. Vaikka yhteistyön synergia on hyödyksi missioltaan erilaistenkin taiteenalojen kesken, on eri asia luoda yhteistyötä vapaaehtoisten yhteisprojektien kautta kuin yliopisto-organisaation hierarkiaan tukeutuen. Yksikön strateginen johdettavuus edellyttää myös sitä, että johtotehtävissä olevilla on riittävät mahdollisuudet ja valtuudet johtotehtävän hoitamiseen. 6. Hallinnollinen asiantuntemus Tulosyksikön on kyettävä vastaamaan itsenäistä päätösvaltaa tukevasta asiantuntevasta valmistelusta ja tarpeellisista tukitoiminnoista, jotka on kustannettava joko omilla hallintovirkamiehillä tai ostamalla asiantuntevia hallintopalveluja. Tulosyksiköillä tulisi olla riittävät mahdollisuudet vaikuttaa sisäisten palvelujen kehittämistä koskeviin ratkaisuihin. 7. Ulkoinen ohjattavuus Vaikka yliopistolliselle tulosyksikölle kuuluu vahva itsenäisyys opetuksen, taiteenharjoituksen ja tutkimuksen sisältökysymyksissä, yksikön kanssa pitää voida käydä tavoitteisiin ja resursseihin liittyviä neuvotteluja (tulosneuvotteluja) ennen sitä koskevia ylemmän tason päätöksiä, jotta yksikön suhde yliopiston tai koko yliopistosektorin toiminnalliseen kokonaisuuteen muodostuu riittävän läpinäkyväksi ja kokonaisuutta tukevaksi. Tavoitteiden toteuttamiseksi yksiköllä tulisi olla riittävä autonomia ja osaamisperusta tavoitteiden toteuttamiseksi koulutuksen ja taiteellisen toiminnan laadun edellyttämällä tavalla. 8. Taloudellinen kantokyky Tulosyksikön opetus- ja tutkimustoiminnan on oltava niin mittavaa, että yksikkö kestää kohtuulliset tulovirtojen vaihtelut. Virtanen pohtii selvityksessään opiskelijan liikkuvuutta yhteistyöalueilla. Kansainvälinen vertailu taidekorkeakouluorganisaatioista tuo Virtasen mukaan esille toistuvasti tiedekuntien itsenäisen ja omaehtoisen aseman, jossa yhteistyö koulutusalojen välillä tapahtuu pääasiallisesti ruohonjuuritasolla. Vuosikymmentenkään yhdessäolo saman organisaation osina ei välttämättä muuta tilannetta toisenlaiseksi. Taiteidenvälisyyden ja tieteidenvälisyyden paineisiin voidaan silti vastata kehittämällä monialaisia yksikköjä ja ohjelmia, vaikka ne sijoittuvat johonkin pääyksikköön. Uudenlaisia hyödyllisiä tutkintoja voisi tulla edistämällä sivuaineopiskelun laajentamista yli nykyisten taideyliopistorajojen. Luovien alojen edistyminen vaatii myös uusia aineyhdistelmiä, joilla rikotaan perinteisiä konteksteja ja ammattirajoja. Sivuaineopintojen laajentumista ei voida jättää vain opiskelijoiden aktiivisuuden varaan, vaan opiskelun produktionomaisuuden ja taitoperusteisuuden johdosta opetusta olisi suunniteltava yhteisesti ja opiskelijoita tuettava hops-menettelyn yhteydessä oikealla tiedolla opiskelumahdollisuuksista ja niiden hyödyistä. Vaikka yhteisiä produktioita ja muita kursseja taideyliopistojen kesken on opettajien henkilökohtaisten kontaktien perusteella mahdollista suunnitella nytkin, tarjonnan vakiinnuttaminen edellyttäisi koordinoidumpaa suunnittelua. Virtanen pohtii akatemia-jakoesityksessään nykyisen elokuva- ja lavastustaiteen osaston kokoonpanoa. Hänestä huomionarvoista esityksessä on, että teatterilavastuksen koulutus ei ole Teatterikorkeakoulussa vaan Elokuva- ja tv-akatemiassa, joka tulee perustelluksi hänen esityksessään siksi, että opetuksessa käytetään runsaasti Mediakeskus Lumen palveluja. Selvityksessä teatterilavastuksen osalta todetaan, että sen riittävä kytkeytyminen teatterikoulutukseen edellyttää yhteistyösuhteita ja että sen siirtäminen osaksi Teatterikorkeakoulun vastuualuetta, vaikka sijoituspaikkana säilyisikin Arabianranta, jää yhdeksi mahdollisuudeksi. Yksi mahdollisuus olisi myös kahden akatemian yhteinen laitos: osa opettajan viroista kuuluisi Elokuva- ja tv-akatemiaan, osa Teatteriakatemiaan - näin turvattaisiin sekä elokuva- ja tv-koulutuksen että teatterin ja tanssin koulutuksen näkökulman jatkuvuus. Ilman lavastustaidetta esitetty elokuva- ja tv-akatemia olisi ollut varsin pieni yksikkö. Sen muodostamien oppiaineiden taiteellisen yhteensopivuuden kannalta teatterialalle sijoittuva näyttämölavastuksen koulutus voidaan Virtasesta nähdä jonkinasteisena yhteensopimattomuustekijänä. Toisaalta alan pienten työmarkkinoiden kannalta lavastajien tulisi hallita molempia työkenttiä ja kyettävä sopeutumaan molempiin kulttuureihin. Myös teatterilavastuksessa on digitaalisuus valtaamassa yhä enemmän alaa. Vaikka ammattikäytännöissä voi vallita vahvoja identiteettejä lavastajien keskuudessa, näin ei ehkä ole eikä tarvitse olla vielä koulutusvaiheessa ja kaikin osin tulevissa ammattikäytännöissäkään. Joka tapauksessa volyymiltään pienen alan koulutuksen hallinnollisessa järjestämisessä yhteistyön käytännöllinen toimivuus kaikkiin tarvittaviin suuntiin on Virtasesta riittävä peruskriteeri sijainnille elokuva- ja tv-opintojen yhteydessä esityksessään. Virtanen on saanut tehtäväksi pohtia Mediakeskus Lumeen asemaa. Sen tehtävästä taideyliopistojen organisaatioiden toiminnassa selvitystyön johtopäätöksenä on, että Lumeella ei Virtasen mukaan voi olla kantaorganisaationa toimivan yliopiston koulutus- ja tutkimustoiminnasta irrallista valtakunnallista tehtävää, jota se pystyisi nykyisten resurssirajoitteiden vallitessa kunnolla hoitamaan. Lumeen toiminta tulisi resursoida kantaorganisaation toiminnan kehittämisen näkökulmasta. Lumeesta voitaisiin kehittää kantayliopiston ja muiden koulutusyhteistyöyhteisöjen yhteinen laitos. Tehokas yhteiskäyttö edellyttäisi myös yhteistä varausjärjestelmää. Lumeen tehtävä nähdään kantaorganisaationa toimivan yliopiston koulutus- ja tutkimustoiminnan resurssina. 34 / 35

19 3.3 Suomen elokuvakoulu. Seurantaselvitys elokuvaja televisiokoulutuksen kehityksestä vuodesta 2000 ja kehittämisnäkymistä 2007 Lauri Törhönen Lauri Törhösen selvityksessä esitetään elokuvakoulutuksen tunnustamista omaksi koulutusalakseen sekä Suomen Elokuvakoulun perustamista, elokuvakoulutuskokonaisuuden luomista huomioiden ammattikorkeakouluverkoston kehittymisen ja kaksiportaisen tutkintomallin olemassaolon. Lisäksi selvityksessä hahmotellaan taiteen perusopetuksesta alkaen luotavaa elokuvataiteen kokonaiskoulutuskehystä vahvistamaan elokuvataiteen asemaa itsenäisenä taiteenlajina. Kaikkien elokuvakoulutuksen kehitysnäkymiä käsitelleiden selvitysten yhteisenä johtopäätöksenä voi Törhösen mukaan pitää sitä, että suomalainen elokuvakoulutus vaatii valtakunnallisen, koulutusalakohtaisen kokonaisuudistuksen. Teuvo Jäppisen työryhmän (1999) suositusten mukaan elokuvaalan koulutusta on koordinoitu yliopistollisen ja ammattikorkeakoulujen koulutusten yhteistyössä Suomen elokuvakoulut-konsortiossa. Toimiva konsortio luo Törhösestä mahdollisuuden koulutuksen kokonaisvaltaiseen kehittämiseen. Nämä selvitykset huomioon ottaen uudistus toteutetaan Törhösen esityksessä seuraavasti: 1 2 Elokuvakoulutus määritetään omaksi koulutusalakseen. Elokuvakoulutuksen järjestämiseksi perustetaan Suomen elokuvakoulu, valtakunnallinen, täysin verkottunut elokuvakoulutusjärjestelmä. Suomen elokuvakoulu koostuu yliopistollisesta elokuvakoulusta sekä AMK-elokuvakouluista. 3 Ammattikorkeakoulujen elokuva- ja mediakouluista muodostetaan yhteiset standardit määrittämällä alueellinen elokuvakoulujen verkko, joka vastaa BA-elokuvakoulutuksesta. Duaalimallista tehtyjä päätöksiä noudatetaan ja sovelletaan uudessakin rakenteessa, elokuvan oman koulutusalan periaatteiden mukaan. AMK-elokuvakoulujen asemaa alueellisina kulttuuritoimijoina vahvistetaan. 4 Yliopistollinen elokuvakoulutus muutetaan valtakunnalliseksi MA-ohjelmaksi, johon opiskelijat valitaan avoimen valintaprosessin kautta. Työn ja resurssien nykyistä paremmalla jaolla tuetaan myös tutkimustoimintaa. 5 Yliopistollinen elokuvakoulutus voidaan järjestää taideyliopistossa tai muussa yhteydessä, mutta sillä on ehdottomasti oltava oma identiteetti ja elokuvataiteesta ja tuotannosta johdettu rakenne. 3 Katsaus taidekorkeakouluselvityksiin LUME-keskuksen tehtävä määritetään uudelleen elokuvakoulutuksen valtakunnallisena tukiyksikkönä, sen toiminta resursoidaan yhteiskäyttö ja laitekannan päivitystarpeet huomioiden ja LUME toimii tukiresurssina Arabian kampuksen yliopistoja AMK-yksiköille. 7 OPM määrittää uudistusta toteuttamaan Elokuvakoulutuksen neuvottelukunnan tai vastaavan elimen, jossa osapuolet ovat tasavertaisesti edustettuina kuten Suomen elokuvakoulut -konsortiossa. 8 Suomen elokuvakoulu voidaan toteuttaa elokuvakoulutukseen jo sijoitetuilla resursseilla, mutta uudistus vaikuttaa yksikköhintoihin ja oppilaspaikkojen lukumääriin sekä yliopistossa että AMK:issa. Törhösen mukaan elokuvakoulutuksella voi olla vahvempi ja itsenäisempi asema osana nykyistä suurempaa ja monialaisempaa taiteiden yliopistoa, mikäli elokuva määritellään omaksi koulutusalakseen ja se voi myös toimia omassa, elokuvataiteen ja - tuotannon määrittämässä viitekehyksessään. Koulutusmalliksi selvityksessä esitetään valtakunnallista ja toiminnallista työnjakoa sekä duaalimallin toteuttamista. 36 / 37

20 3.4 Taide yli opiston. Taideyliopistojen yhteistyön nykytilanne ja yhteistyön syventämisen mahdollisuudet ja uhkat sisältönäkökulmasta Jussi Rauvola Kuvataideakatemian, Sibelius-Akatemian ja Teatterikorkeakoulun rehtorit tilasivat Sibelius- Akatemian opiskelija Jussi Rauvolalta opiskelija- ja sisältönäkökulmaisen selvityksen taideyliopistojen yhteistyöstä ja sen tiivistämisen mahdollisuuksista ja uhkista. Tiivistelmässä Rauvola kokoaa yhteistyöhön liittyviä havaintojaan seuraavasti: Taideyliopistojen sisällä on monia eri aloja sekä monia erilaisia ja keskenään osittain ristiriitaisia taidekäsityksiä. Ei ole vain yhtä taidetta. Yliopistojen sisäinen todellisuus sekä koulutuksen lopputulokset eivät aina seuraa virallisia rajalinjoja ja ääneen lausuttuja käytäntöjä. Esimerkiksi korkeakoulutuksen ns. duaalimalli näkyy taidealoilla vaihtelevasti, useimmiten heikosti. Yliopistoille saattaisi olla hyödyllistä seurata taiteen, yhteiskunnan ja opiskelijoiden muutostrendejä nykyistä tarkemmin ja pyrkiä vaikuttamaan toimintaympäristöönsä aktiivisemmin. Opiskelua on mahdollista kehittää monin eri tavoin. Taideyliopistojen nykyistä tiiviimmästä yhteistyöstä voi olla sisällöllistä hyötyä muun muassa taidekasvatuksen, musiikin ja esittävän taiteen sekä kuvataiteen ja esittävän taiteen nivelkohtien, kirjoittamisen ja ajattelun, tutkimuksen, kieltenopetuksen sekä vuorovaikutustaitojen kehittämisessä. Vaikka Aalto-yliopiston taideteollinen korkeakoulu (TaiK) ei ollut mukana selvityksessä muuten kuin opinto-oppaansa osalta, kävi ilmi, että sen asema taideyliopistojen yhteistyössä on hyvin keskeinen. Hallinnollisia ratkaisuvaihtoehtoja on monia erilaisia, mutta pelkällä kolmen taideyliopiston yhdistämisellä on vaikea saavuttaa merkittäviä sisältöhyötyjä. Taideyliopistojen nykyistä tiiviimpi yhteistyö ei tarkoita jatkuvaa poikkitaiteellista häröilyä tai kaikkien yhteistyötä kaikkien kanssa ja koko ajan. Koulutus tarvitsee virikkeiden lisäksi myös työrauhaa. Uudet sisällöt tarvitsevat uusia resursseja. Moni taideyliopistojen ala on ainoa laatuaan Suomessa, eikä resursseja uuden luomiseen voida siksi kerätä lopettamalla vanhaa. Selvitystyössään Rauvola kokosi esiin nousseita havaintoja tulevaisuuden trendeistä, jotka voivat vaikuttaa koulutuksen sisältöihin ja taideyliopistoyhteistyöhön: Taiteidenvälisyys luontevana osana taidetta, joka yhteistyö edellyttää laaja-alaista ymmärrystä ja lukutaitoa sekä hyviä vuorovaikutustaitoja. Digitaalisen tekniikan sekä äänen ja kuvan tallennuksen, toiston ja käsittelyn kehittyminen muuttamassa taiteen ammattikuvia. Osallistava taide, yleisön vuorovaikutus ja osallistuminen, tekeminen. Taide tai taiteeksi mielletyt ilmaisukeinot saattavat yleistyä yhteiskunnallisen keskustelun välineenä. Liikkuva kuva yleistyy ilmaisukeinona kirjoittamisen, piirtämisen ja valokuvaamisen rinnalla sekä journalismissa että ihmisten omassa arjessa. Taide hoitomuotona ja hyvinvoinnin tukena. 3 Katsaus taidekorkeakouluselvityksiin Rauvola kokoaa yhteen osaamisalueita, jotka tulevat uusina taidekoulutukseen ja esittää niiden tuomista yhteistyöalueelle: Kommunikointi Yleisöjen kohtaaminen, toiminta yhteisöissä, taiteen välittäminen, taiteeseen kasvattaminen ja taiteen kautta kasvattaminen, esiintyminen (muutkin kuin esittävät taiteilijat, muulloinkin kuin varsinaisessa esitystilanteessa), kieli- ja kirjoitustaito (mukaan lukien oma äidinkieli). Laajemmat työvälineet ja kehykset Monipuolistuminen, teknologian käyttö, dramaturgian taju, tarinankerronnan keinot välineestä riippumatta. Työelämävalmiudet Oman paikan löytäminen, erilaiset profiilit ja ammattikuvat, työelämän käytännön valmiudet, verkostot ja vuorovaikutustaidot. Ymmärrys, taiteellinen laatu omassa ja naapurin työssä Ajattelutaito, erittelykyky, taiteen olemuksen ja estetiikan ymmärtäminen. 38 / 39

21 3 Katsaus taidekorkeakouluselvityksiin Nykyisestä yhteistyöstä Rauvola nostaa esille laajimpana yhteistyön produktioissa ja taiteellisessa toiminnassa. Alue on samalla hajanaisin ja koordinoimattomin. Taideyliopistojen välistä yhteistyötä tehdään tällä hetkellä enimmäkseen erilaisissa esityksissä ja tuotannoissa eli produktioissa. Ne liittyvät useimmiten jonkun niissä mukana olevan opiskelijan opinnäytetyöhön tai kurssiin. Kaikki mukana olevat opiskelijat eivät välttämättä saa mukanaolostaan opintosuoritusta. Myös produktioihin liittyvän ohjauksen käytännöt vaihtelevat yliopistojen välillä ja sisällä. Yhteistyölle on tyypillistä, että työryhmät tai vierailut syntyvät olemassa olevien kaverisuhteiden pohjalta. Lähes kaikissa opiskelijahaastatteluissa toistui kokemus siitä, että useimmiten opiskelijoiden rekrytoinnit yliopistorajat ylittäviin yhteistöihin eivät tapahdu yliopistojen rohkaisemina vaan enemmänkin niistä huolimatta. Samoin kuin moni muukin yhteistyöalue, myös produktioiden kohdalla laajamittainen yhteistyö yliopistojen ja koulutusohjelmien välillä vaatisi Rauvolan mukaan nykyistä yhtenäisempää aikataulukehystä ja erityisesti produktioiden tapauksessa vuoden jakamista selkeisiin jaksoihin. Tietyillä jaksoilla ja tietyntyyppisillä produktioilla (esimerkiksi kesällä) olisi suurta potentiaalia rikastuttaa myös yliopistojen taiteellista toimintaa ja yhteiskunnallista vuorovaikutusta. Opiskelu muissa yliopistoissa tai yksiköissä edellyttää Rauvolasta tietoa ja yhteensopivia aikataulujärjestelmiä. Selvityksen mukaan vakiintuneiden yhteistyömuotojen ulkopuolelta tunnetaan vain yksittäistapauksia, joissa taideyliopistojen opiskelijat olisivat oma-aloitteisesti opiskelleet toisten taideyliopistojen kursseilla. Merkittävimmät esteet laitos-/osasto- ja yliopistorajojen ylittämiselle ovat vaillinainen tiedonkulku tarjolla olevista kursseista sekä epäyhteensopivat aikataulu-, lukujärjestys- ja jaksojärjestelmät. Jos yliopistojen aikajaksottelu on erilainen, vierailuopiskelu vaatii valtavasti tarmoa ja kenties uhrauksia muissa opinnoissa. Sitä vaikeampaa se on, jos tietoa mahdollisuuksista ei ole saatavilla. Selvityksessä esitetään taideyliopistojen välistä Rauvola esittää, että osastot ja laitokset avaisivat entistä suuremman osan opetuksestaan muiden taideyliopistojen opiskelijoille. Syntyisi TJOO, taideyliopistojen välinen joustavampi opinto-oikeus joustavampaa opinto-oikeutta. Tällä hetkellä taideyliopistojen toistensa opiskelijoille joo-opintoina tarjoamat opintojaksot ovat pääsääntöisesti samoja, joita tarjotaan muidenkin yliopistojen opiskelijoille. Rauvola esittää, että osastot ja laitokset avaisivat entistä suuremman osan opetuksestaan muiden taideyliopistojen opiskelijoille. Syntyisi tjoo, taideyliopistojen välinen joustavampi opinto-oikeus. Selvityksessään Rauvola on esimerkkinä listannut taideylipistoille yhteistä perustason opetusta: eri taiteenlajien peruskurssitasoiset välineopinnot, terveysliikunta ja kehonhuolto, tieto- ja viestintätekniikka, tiedonhaku ja kirjallinen ilmaisu, taiteen ja eri taiteenlajien teoria, historia ja filosofia, estetiikka, musiikin yleiset aineet, kielet, työelämätietouteen liittyvät aiheet, journalismi ja viestintä jne. Muita mahdollisia opintojaksoja voisivat olla mm. improvisaation perusteet, vuorovaikutustaidot, ilmaisu- ja esiintymistaito, tanssi ja liike, kuvataiteen eri menetelmien perusopinnot, yhtyesoitto, instrumentti- ja lauluopetus, ja äänenkäyttö. Näiden oppiaineiden opetusyhteistyön voisi organisoida yhdessä kaikkien riittävän lähellä toimivien korkeakoulujen kanssa. Mikäli opintoja luokiteltaisiin standardisoiduiksi tasokursseiksi musiikin yleisten aineiden tapaan (esim. Säveltapailu d, c, b, a), niitä olisi mahdollista opiskella yhdessä ja koulutusohjelmarajojen yli myös syventäen. Rauvola haluaa rohkaista lähtökohtaisesti monipuolisuuteen. Yhteistarjontaa voisi toteuttaa taideyliopistoissa yhteisten opintojen viikoilla, zoomausjaksoilla tai muita vastaavilla muodoilla. Selvityksessä esitetään opetuksen suunnittelukäytäntöjen yhtenäistämistä. Jotta opiskelu olisi mahdollista yli yksikkö- ja yliopistorajojen, ja jotta yhteiset opinnot ja produktiot toimisivat, aikataulutuksen tulisi tapahtua kaikkien taideyliopistojen kesken. Ennen sisällöllisen opetussuunnittelun yhteistyötä tulee yhtenäistää kehykset: luoda lukuvuoteen selkeät jaksot, joiden puitteissa opetus ja taiteellinen toiminta kulkee. Vain siten ristiin- ja yhteisopiskelusta voi tulla jotain. Toiseksi esitetään byrokratian voimakasta karsimista kehittämällä opintohallinnon hyvää laatua. Kolmas tärkeä alue on opinto-ohjaus. Sen merkitys on suuri kaikessa arjessa: opintojen suunnittelussa, erilaisten polkujen löytämisessä ja hyvinvoinnissa. Toimiva opintoohjaus tuottaa tietoa, jota tulisi hyödyntää nykyistä enemmän myös palautuen opetussuunnitteluun. Rauvola esittää Taideyliopiston perustamisvaihtoehtoina ensiksi taideyliopistojen integroitumisen Aalto-yliopiston sisään, toiseksi merkittävien osien TaiKista ja Aalto-yliopistosta siirtymistä perustettavaan Taideyliopistoon tai kolmanneksi yhteisten ruumiinosien kautta toisissaan kiinni olevaa Aalto-yliopistoa ja taideyliopistoa. Eletään Taideyliopiston perustamispäätöksen jälkeistä aikaa. Liittyen Rauvolan ehdottamiin taideyliopiston muotoihin, hän korostaa, että tilanteessa, jossa taideyliopisto perustetaan, Aalto-yliopiston olisi tärkeää solmia hyvin laajamittaisia ja rakenteelliselle tasolle yltäviä yhteistyösopimuksia. Muussa tapauksessa Taideyliopiston perustamiseen liittyvät sisällölliset hyödyt jäävät Rauvolan mukaan saavuttamatta kokonaan tai ne jäävät torsoiksi. 40 / 41

22 3.5 Taideyliopistoselvitystyöryhmän muistio Puheenjohtaja Päivi Kärkkäinen Opetusministeriön työryhmän selvityksen tavoitteena oli tehdä esitys edellytyksistä, joilla voidaan synnyttää Taideyliopisto. Muutostarpeen synnyttävät taiteen ja luovien alojen merkityksen kasvu, taiteen ja taideammattien muutokset, korkeakoulujen uudistuminen sekä kansainvälisyyden merkityksen korostuminen. Perustamisesityksessään työryhmä esittää taidealan eri koulutusyksiköiden yhteistyön tiivistämistä yhteisillä koulutusohjelmilla, tohtoriohjelmilla, yksiköillä tai laitoksilla. Taideyliopiston toiminnan kehittämisessä yhdeksi keskeiseksi periaatteeksi mainitaan opiskelijalähtöisten yhteistyömuotojen tukeminen akatemioiden välillä. Tulevaisuuden suuntia taiteen alueella arvioidaan selvityksessä seuraavasti. Yhteistuotantojen on taide- ja kulttuurialalla ennakoitu lisääntyvän. Tämä tarkoittaa myös sektorirajoja ylittäviä toimintamalleja ja yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin yhteistyötä. Taiteen ammattikuvia muuttavat myös digitaalinen tekniikka, äänen ja kuvan tallennuksen, toiston ja käsittelyn kehittyminen, sekä keinotekoisten maailmojen luominen. Taidetta on jo pitkään viety perinteisten taiteen esitys- ja näyttelytilojen ulkopuolelle. Yleisötyön sekä taiteen omakohtaisen tekemisen ja kokemisen merkityksen kasvun myötä taiteilija-ammateissa painottuvat myös opetus- ja kasvatusalan tehtävien valmiudet. Selvitysryhmän kannalta olennaiset taustavaikuttajat ovat Sivistyspoliittisen ministeriryhmän kannanotto korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen vauhdittamisesta vuodelta 2010 sekä Korkeakoulujen kansainvälistymisstrategia , joka linjaa korkeakoulujen kansainvälistymiskehitystä lähivuosina. Keskeisiä kehittämishaasteita työryhmän mukaan ovat tutkimuksen laadun vahvistaminen, korkeakoululaitoksen hajanaisuuden ja toiminnan päällekkäisyyksien vähentäminen, kansainvälistymisen lisääminen ja opintojen läpäisyn parantaminen. Taideyliopistojen toiminnassa erityisesti taiteellisen tutkimuksen vahvistamiseksi olisi tarkoituksenmukaista lisätä yhteistyötä muiden korkeakoulujen kanssa. Selvityksessä muistutetaan koulutustarpeiden!! Yhteisiksi koulutusalueiksi avattavia voisivat olla esimerkiksi uusi visuaalinen design (valo+lavastus), ooppera ja uusi musiikkiteatteri, live art ja performance studies, baletti, elokuvanäytteleminen, nykysirkus, installaatiotaide, visuaalinen viestintä, ekologia ja eettisyys. 3 Katsaus taidekorkeakouluselvityksiin ennakoinnin tarpeellisuutta, jota erillinen työryhmä on selvittänyt ( Selvitys koulutus- ja osaamistarpeiden kehittymisestä sekä ennakoinnin tilasta ja kehittämistarpeista 2009). Tämän koordinaatioryhmän näkemyksen mukaan tulevaisuuden työvoimatarpeissa korostuvat erityisesti geneeriset valmiudet, joilla tarkoitetaan esimerkiksi ongelmanratkaisukykyä, analyyttistä päättelykykyä, kriittistä ajattelua, aineistojen hallintaa sekä kommunikaatiotaitoja. Työelämän muutoksiin reagointikykyä tulisi parantaa, jonka vuoksi ehdotetaan, että korkeakoulujen opetussuunnitelmatyössä edetään laajempien kokonaisuuksien suuntaan. Laajojen kokonaisuuksien sisällä tulisi olla mahdollista tehdä yksilöllisiä valintoja. Korkeakoulujen koulutuksen järjestäjien tulisi huomioida koulutustarpeiden ennakointi kaikissa koulutusprosessin vaiheissa. Korkeakouluilta edellytetään vastuuta työelämän ja yhteiskunnan muutosten ennakoinnista ja niihin vastaamisessa. Työvoimatarpeiden ennakointien perusteella kulttuurialan koulutustarjonta ei tällä hetkellä vastaa kysyntää. Taidealojen yliopistokoulutukselle ei ole selvityksen mukaan määrällisiä lisäystarpeita. Taideyliopistojen yhteistyötä on selvitystyöryhmän mukaan selvitetty mutta siitä huolimatta kattavaa tietoa kaikesta taideyliopistojen yhteistyöstä ei ole saatavilla. Osa yhteistyöstä on hyvin epämuodollista ja perustuu suullisiin sopimuksiin. Tehdyissä selvityksissä katsotaan, että nykyjärjestelmä ei riittävästi vastaa olemassa oleviin tarpeisiin. Uudenlaisia osaamisyhdistelmiä ja hyödyllisiä tutkintoja voidaan edistää lisäämällä sivuaineopiskelun ja muiden opintokokonaisuuksien suorittamista yli taideyliopistorajojen. Nykyistä laajempi yhteistyö koulutusohjelmien ja taideyliopistojen välillä edellyttäisi kuitenkin myös näitä mahdollistavia rakenteita. Taiteen ja taiteilijoiden ammattikuvien muutokset edellyttävät selvityksen tekijöiden mukaan taideyliopistojen strategista yhteistyötä, nykyisen yhteistyön syventämistä ja toiminnan johdonmukaista kehittämistä. Taideyliopistojen nykyinen 42 / 43

23 organisointi ei tue parhaalla mahdollisella tavalla opiskelijoiden monipuolisia tai yksilöllisiä opintopolkuja eikä uusien taiteiden välille syntyvien koulutustarpeiden kehittämistä tai opiskelua organisaatiorajojen yli. Taidealan yliopistoilla on nykyisin yhteistyötä niin tukipalveluissa kuin opetuksessa, tutkimuksessa ja taiteellisessa toiminnassakin. Yhteistyö on kuitenkin perustunut pääosin henkilötason kontakteihin, pistemäisiin ja määräaikaisiin usein opiskelijalähtöisiin sinänsä omaperäisiin hankkeisiin. Löyhät yhteistyörakenteet kasvattavat pienissä taideyliopistoissa helposti yksittäisiä hallinnollisia toimintoja tai niitä vaikeuttavat koordinaation, projektiosaamisen tai resurssien puute. Selvityksen mukaan Taideyliopisto mahdollistaisi opiskelijalle joko syventymisen omalle taiteenalalle tai aikaisempaa laajemmat, yksilölliset opintopolkumahdollisuudet. Se mahdollistaisi myös vahvemman verkostoitumisen tiedeyliopistoihin, joissa on taidealan koulutusta. Taideyliopiston yhteistyötahoina olisivat ne tiedeyliopistot, joissa on taidealan koulutusta, tutkimusta ja taiteellista toimintaa kuten Lapin yliopisto, Tampereen yliopisto ja Aalto-yliopisto. Taideyliopisto mahdollistaisi yhteistyöalueiden kehittämisen. Esimerkkejä luontevista yhteisistä alueista ovat taidepedagogiikka, taideteoria, taiteilija yhteiskunnassa, uudet mediat, yleisötyö, äänitaide, kirjoittaminen sekä tuottaminen ja kuraattoritoiminta. Koulutusalueita/opintokokonaisuuksia, joita voisi harkita avattaviksi ovat esimerkiksi uusi visuaalinen design (valo+lavastus), ooppera ja uusi musiikkiteatteri, live art ja performance studies, baletti, elokuvanäytteleminen, nykysirkus, installaatiotaide, visuaalinen viestintä, ekologia ja eettisyys. Olisi mahdollista myös kehittää nykyistä tarjontaa yleisiä valmiuksia antavissa opinnoissa kuten kieliopinnoissa, it-taidoissa ja tutkimuksen perusteissa. Ruotsinkielisen opetuksen järjestämisessä saataisiin synergiaetuja. Taideyliopiston yhteistyörakenteiden ja verkostojen perustana tulisi olla koulutuksen, taiteellisen toiminnan ja tutkimuksen sisällöt. Taideyliopiston toiminnan ja toimintarakenteen kannalta olisi keskeistä ratkaista, miten yhteistyö Aalto-yliopiston ja muiden yliopistojen taideyksiköiden kanssa toteutetaan. Selvitystyöryhmän näkemyksen mukaan yhteistyö voisi tarkoittaa esimerkiksi yhteisiä koulutusohjelmia, tohtoriohjelmia tai laitoksia ja yhteisiä suunnittelusyklejä. 4 Koulutushistoriat 44 / 45

24 4.1 Opetussuunnittelun historiaa Akateemista opetussuunnittelua tutkineen Asko Karjalaisen mukaan opetussuunnitelmat kertovat paljon tekijöistään ja ajastaan. Ne konkretisoivat opetusajattelua ja ohjaavat opiskelijan opintoja ja oppimista. Ne viestivät oppimisen laadusta ja laatijoidensa pedagogisesta osaamisen laadusta. Ne ovat koulutusyksikön opetuksellisen yhteistyön keskiössä ja toimivat myös opetuksellisen johtamisen välineenä. Suomalaiseen yliopistomaailmaan oppimistavoitemäärittelyt tulivat 1970-luvn tutkinnonuudistuksen myötä. Yliopiston opetussuunnitelmassa tuli ilmetä opintojen yleiset tavoitteet, sisällöt, opetus- ja työ- ja suoritusmuodot sekä opintojen ajoitus ja vuosittain annettava opetus. Tavoitteet toivottiin eriytettävän sekä tieteellisille että ammatillisille valmiuksille. Opetussuunnitelmaa toteutetaan edelleen useiden tutkinnonuudistusten jälkeen tässä suunnassa. Suomalaisen yliopiston tutkintorakenteen lähihistoriassa on tapahtunut paljon luvulle saakka perustutkintoa nimitettiin useimmiten kandidaatin tutkinnoksi, ja se rakentui opiskelijan valitsemasta kokoelmasta eri oppiaineiden arvosanoja (A, Cl, L). Kandidaatille myönnettiin anomuksesta maisterin arvonimi luvun tutkinnonuudistuksessa arvosanat poistettiin, ja käyttöön otettiin monitieteisyyteen pyrkivät koulutusohjelmat. Koulutusohjelmien sisällä opinnot jaoteltiin yleis-, aine- ja syventäviin opintoihin ja tutkinnon suorittamisajaksi suunniteltiin 4 vuotta. Opinnot mitoitettiin opiskelijan keskimääräisen 40 tunnin viikkotuntimäärän mukaan opintoviikkoina. Perustutkinto nimettiin edelleen kandidaatin tutkinnoksi, ja sen laajuus oli 160 opintoviikkoa luvun puolivälissä otettiin käyttöön 120 opintoviikon laajuinen 3 vuotinen välitutkinto, joka nimettiin kandidaatin tutkinnoksi. 160 opintoviikon laajuista perustutkintoa alettiin nimittää maisterin tutkinnoksi. Opiskelijoiden opintojen määrää rajoitettiin verrattuna aikaisempaan tutkintomalliin luvun tutkinnonuudistuksessa rakennettiin täysin kaksiportainen tutkintorakenne yleiseurooppalaisen mallin mukaisesti. Kolmi- vuotista kandidaatin tutkintoa (bachelor degree) seuraa kaksivuotinen maisterin tutkinto (master degree). Maisteritutkinto rakentuu kandidaatin tutkinnolle, mutta kandidaatin tutkinnon suorittaminen omana kokonaisuutenaan on pakollista. Samassa yhteydessä muutettiin opintojen mitoitus suoraksi tuntimitoitukseksi siten, että vuosi koostuu 1600 opiskelijan työtunnista. Työmäärää vastaamaan otettiin Euroopan korkeakoulutusalueella jo 1980-luvulta saakka käytetty ects -pisteytys siten, että vuoden opinnot (1600 tuntia) vastaavat 60 opintopistettä. Yliopistot ovat opetussuunnitelman laatimisessa erittäin autonomisia. Yliopiston hallintokäytänteistä riippuu, kuinka usein opetussuunnitelmaa tarkistetaan, missä elimissä suunnitelmat käsitellään ja vahvistetaan, ja kuinka niiden laatiminen organisoidaan. Merkittävä tekijä yliopiston opetussuunnitelman muotoutumisessa on laitoksen tai yksikön perinne ja sinne kertynyt erityisosaaminen. Tämä professuureihin sidottu asiantuntemus ohjaa opetussuunnitelman profiloitumista. (Asko Karjalainen 2007) 4 Koulutushistoriat Elokuvataiteen ja lavastustaiteen koulutusohjelmien OPS-historioissa vuosina lähteenä on käytetty Taideteollisen korkeakoulun opintooppaita ko. vuosina. Opinto-oppaat viestivät opetussuunnitelmien muutoksen historiaa. Seuraavissa luvuissa 4.2 ja 4.3 on havainnoitu opetussuunnitelmissa tapahtuneita muutoksia elokuvataiteen ja lavastustaiteen oppiaineissa. 46 / 47

25 4 Koulutushistoriat Korkeakoulujen historiat: Teatterikorkeakoulu / Taideteollinen korkeakoulu Suomen ensimmäinen teatterikoulu toimii Nya Teaternin yhteydessä 1908 Ruotsinkielinen teatterikoulu, Svenska Teaterskolan, perustetaan Svenska Teaternin yhteyteen Suomenkielisiä näyttelijöitä koulutetaan Suomen Kansallisteatterin oppilaskoulussa sekä yksityisessä Suomen Näyttämöopistossa 1943 Suomen Teatterikoulu aloittaa toimintansa 1871 Veistokoulu aloittaa 1885 Nimeksi Taideteollisuuskeskuskoulu 1887 Muutto Ateneumiin 1949 Nimeksi Taideteollinen oppilaitos 1962 Ohjaajien ja dramaturgien koulutus aloitetaan Suomen Teatterikoulun korkeakouluosastolla 1971 Näyttelijäosasto ja korkeakouluosasto yhdistetään. Yhdistäminen vakiinnuttaa näyttelijöiden, ohjaajien ja dramaturgien yhteiskoulutuksen 1979 Suomenkielinen ja ruotsinkielinen koulu yhdistetään valtiolliseksi, kaksikieliseksi Teatterikorkeakouluksi. Teatterikorkeakoulun laitoksia ovat näyttelijäntyön laitos, ruotsinkielinen laitos, ohjaajantyön laitos, dramaturgian laitos. Tutkintosäännön mukaan aineopintoihin voi sisältyä vapaasti valittavia opintojaksoja enintään 10 viikkoa Koulu siirtyi valtion omistukseen ja saavutti näin itsenäisen opistotasoisen aseman ammatillisessa koulutusjärjestelmässä 1973 Nimeksi Taideteollinen korkeakoulu 1983 Tanssitaiteen koulutus käynnistyy, tanssitaiteen laitos 1986 Valo- ja äänisuunnittelun koulutus käynnistyy, valo- ja äänisuunnittelun laitos Jatkotutkinnot käynnistyvät. Valo- ja äänisuunnittelun laitos muuttaa Tampereelle Taiteen tohtorikoulutus alkaa 1986 Muutto Arabianrantaan 1992 Korkeakoulu muuttaa Eiran ja Töölön tiloista Kulttuuritalolle ja sen läheisyydessä sijaitsevaan teollisuuskiinteistöön (Paahtimo). Vain tanssitaiteen laitos ja valo- ja äänisuunnittelun laitos jäävät vanhoihin tiloihinsa Valo- ja äänisuunnittelun laitoksen uudet tilat valmistuvat Tampereella 1994 Ohjaajantyön laitos ja dramaturgian laitos yhdistetään 1994 Medialaboratorion perustaminen 1995 Siirrytään kaksiportaiseen, kandidaatin tai maisterin tutkintoon johtavaan, tutkintorakenteeseen. Teatteri- ja tanssialan keskuskirjasto muuttaa Paahtimolle 1997 Maisterin tutkintoon johtava opettajankoulutusohjelma käynnistyy taidepedagogiikan laitoksella 1996 Taidepedagogiikan laitos aloittaa toimintansa Hallinnollinen uudistus asetuksen mukaisesti korkeakouluissa ei ole enää laitoksia. Entiset laitokset on muutettu ja yhdistetty osastoiksi Teatterikorkeakoulu muuttaa uusiin toimitiloihin Haapaniemenkadulle Esitystaiteen ja -teorian maisteriohjelma käynnistyy 2000 Mediakeskus Lume avataan 2003 Aralis-kirjastokeskus valmistuu. TaiKissa tehdään organisaatiouudistus ja uusi osastojako tavoitteena koulutuksen sisällöllinen monipuolistuminen ja opiskelijoiden toimivampi liikkuvuus osastojen välillä sivuaineopintotarjontaan. TaiKissa oli viisi osastoa: Elokuvataiteen ja lavastustaiteen osasto, Muotoilun osasto, Medialaboratorio osasto, Taidekasvatuksen osasto ja Visuaalisen kulttuurin osasto Valo- ja äänisuunnittelun laitos muuttaa Tampereelta Helsinkiin Teatterikorkeakoulusta tulee uuden yliopistolain myötä julkisoikeudellinen laitos valtion tiliviraston sijaan TaiK muotoutuu kuudeksi eri osastoksi 2010 Taideteollinen korkeakoulu aloittaa toimintansa osana Aalto-yliopistoa. >>TaiK opinto-oppaat >>Timo Kallinen / 49

26 4.2 Elokuvataiteen historiaa Elokuvataiteen kotipaikkana on koko opisto- ja korkeakouluhistoriansa ajan ollut taideteollinen koulutusyksikkö. TaiK:n historiikissa todetaan suomalaisen muotoilukoulutukseen ja kuvallisen joukkoviestinnän koulutuksen yhdistelmän syntyperusteena olleen vähien voimavarojen kokoaminen yhteen, vahvemmaksi kokonaisuudeksi. Kamerataiteen osasto ympättiin Kamerataiteen opetuksen katsottiin kuuluvan teolliseen tuotanto- ja jakelukulttuuriin. Kuvallisen viestinnän opetus muodostui elokuva- ja tv-työstä, graafisesta suunnittelusta, valokuvauksesta ja lavastuksesta. Lume toi elokuvakoulutuksen korkeakoulun muun toiminnan yhteyteen lla pyrkimyksenä oli silloisen johtajan Juha Rosman johdolla irtautua itsenäiseksi elokuvakouluksi. Toisaalta vetoa tunnettiin myös Teatterikorkeakouluun luvulla professorit Lauri Törhönen ja Esa Vuorinen vahvistivat elokuvan sisältymistä taideteollisen tradition piiriin ja korostivat samalla elokuvan kansallista merkitystä. (Pia Strandman 1999) Taideteollisen korkeakoulun eri lukuvuosien opinto-oppaita vertaamalla elokuvataiteen opinnoissa kehitys on edennyt elokuvataiteen yhteisistä opinnoista eriytyen kohti suuntautumislinjojen opintoja (Sulo). Oman lisänsä kehitykseen on tuonut viime vuosina TaiK:n yhteisten taide- ja teoriaopintojen määrän kasvu sekä tutkintomallissa yhdenmukaistetun vaihtoehtoisten/sivuaineopintojen määrän lisääntyminen opiskelijan tutkinnon kokonaisuudessa, huomioiden valtakunnalliset korkeakoulututkintojen uudistukset. Vuonna 1985 elokuvataiteen koulutusohjelmassa on kolme opintosuuntaa; kuvaus, äänitys, ja yleinen linja. Vuonna 1988 koulutusohjelmaan valitaan opiskelijoita lisäksi dokumenttielokuvan linjalle. Opetus eri opintosuunnissa on elokuvataiteen opiskelijoille pääosin yhteistä. Eriytyminen eri opintosuuntiin tapahtuu harjoitustöissä. Harjoitustöiden yhteydessä annetaan opintosuuntiin liittyvää lisäopetusta. Vuodesta 1989 elokuvataiteen koulutusohjelma saa viidennen opintosuunnan, tuotannon. Vuonna 1991 elokuvataiteen uutena, kuudentena linjana aloittaa elokuvaleikkaus. Tällöin opetussuunnitelmassa korostetaan linjojen hidasta eriytymistä siten, että opiskelija saa yhteistyössä yleistiedon eri ammateista ja toisaalta ammattitaidon edellyttämän perusteellisen erityistiedon. Vuonna 1994 elokuvataiteen linjoissa kokeillaan uutta linjajakoa: elokuvakerronta, kuvaus ja äänitys jota tarkennetaan vuonna Opintoja tarjotaan em. lisäksi animaatioelokuvan ma-ohjelmassa ja mainos- ja tiedotuselokuvan ma-ohjelmassa. Linjoittaisia aineopintoja kandidaattiopinnoissa on 12 ov (18 op). Elokuvakerronnan linja jakautuu suuntautumisaloiksi toisena vuotena: tuotanto, ohjaus, käsikirjoitus, leikkaus ja dokumentti. Vuonna 1996 perustetaan Elokuvataiteen osasto, jonka ydintehtävänä on kouluttaa audiovisuaaliselle alalla korkeatasoisia ja erityisesti suunnittelutehtävissä toimivia ammattilaisia. Vuonna 1997 Elokuvataiteen osaston opetusalat ovat elokuva- ja tv-ohjaus, dokumentti, elokuva- ja tv-käsikirjoitus, elokuvaus, elokuvaleikkaus, elokuvatuotanto, äänitys ja äänisuunnittelu ja animaatio. Opetus toteute- taan kolme ensimmäistä lukukautta yhdessä, jotta opinnoissa omaksuttaisiin yhteinen ammattikieli ja elokuvanteon ryhmäluonteen vaatimat toimintatavat. Linjoittaisia aineopintoja on 15 ov (22,5 op), yhteisiä aineopintoja 50 ov (75 op) ja tuotantoja / työharjoittelua 40 ov ( 60 op). Vuonna 1999 Av-median tutkimus- ja kehittämiskeskus lume valmistuu. Elokuvataiteen osaston opetusta annetaan seitsemällä itsenäisellä linjalla, jotka muodostavat elokuvataiteen koulutusohjelman osaamisalueet: elokuva- ja televisiokäsikirjoitus, elokuva- ja televisio ohjaus, elokuvaleikkaus, elokuvaus, dokumentti, tuotanto, äänitys ja äänisuunnittelu. Opetus järjestetään kaksi ensimmäistä vuotta kurssimuotoisesti viikkolukujärjestyksenä ja linjakohtaiset suuntautumisopinnot alkavat toisen opiskeluvuoden jälkipuoliskolla. Linjakohtaisten opintojen määrä nousee (plus 5 ov /7,5 op), se on 20 ov (30 op) ja yhteisten aineopintojen määrä laskee (miinus 18 ov/27 op), se on 32 ov (48 op). TaiK:n taideopintojen määrän nousu (plus 8 ov/12 op) vähentää aineopintojen kokonaisuutta. TaiKin taideopintojen kokonaismäärä on 16 ov ( 24 op). Vuonna 2003 elokuvataiteen opetussuunnitelmassa esitellään koulutusohjelman opetusta seitsemässä suuntautumisvaihtoehdossa, jotka kouluttavat elokuvataiteen keskeisiin ammatteihin, jonka lisäksi esitellään omana uutena suuntautumisvaihtoehtona elokuva- ja tv-lavastus. Uuden linjan opetussuunnitelma on elokuvataiteen koulutusohjelman opinto-oppaassa, vaikka linja hallinnollisesti kuuluu lavastustaiteen koulutusohjelmaan. Vuonna 2001 tarkennetaan opintojen etenevän kolme ensimmäistä vuotta kurssimuotoisesti viikkolukujärjestyksenä. Opintojen suorittamisessa linjakohtaisiin aineopintoihin sisällytetään harjoituselokuvat ja linjojen yhteisiä opintoja kuvataan cross discipline-aineopintoina, joita opiskelijan tulee valita vähintään 5 ov (7,5op)/linja, yhteensä 30 ov ( 45op). Yhteisiksi aineopinnoiksi erotetaan elokuvahistorian, estetiikan ja teorian opinnot 8-10 ov (12 15op). Opinto-oppaassa opetussuunnitelmat kuvataan ensimmäistä kertaa opintolinjoittain. Vuonna 2003 linjakohtaisten ammattiaineopintojen 4 Koulutushistoriat osuus on 35 ov (53 op). Vuonna 2005 elokuvataiteen opetussuunnitelmassa määritellään kaikille yhteisten pakollisten aineopintojen, elokuvataiteen perusopintojen kokonaisuudeksi 27 op, joista jokainen linja järjestää oman osuutensa. Harjoituselokuvien kuormitukseksi arvioidaan op. Painopiste opinnoissa siirtyy linjakohtaisiin opintoihin. Uutena opintokokonaisuutena perustetaan elokuvahistorian sivuainekokonaisuus, op. Vuoden 2007 opetussuunnitelmassa korostetaan suuntautumislinjojen olevan selkeästi eri oppiaineita, jotka ovat traditioiltaan, toimintansa volyymiltä ja erikoislaadultaan verrattavissa koulutusohjelmiin. Osaston opetus perustuu lähtökohdiltaan erilaisten osaamisalueiden laajaan ja syvälliseen yhteistyöhön sekä osaamisen laajentamiseen oman taiteenalan ammattiosaamisen ulkopuolelle. Opetus toteutuu yhteisopetuksena eri koulutusohjelmien ja suuntautumisvaihtoehtojen välillä sekä eri taideyliopistojen, erityisesti TeaK:n ja SibA:n sekä TaiK:n muiden osastojen kanssa. Elokuvataiteen yhteiset perusopinnot 35 op toteutetaan ensimmäisen vuoden aikana. Suuntautumisvaihtokohtaisia opintoja järjestetään op sisältäen harjoituselokuvat. Valinnaisten opintojen osuus vaihtelee 0 14 op. Vuonna 2009 elokuvataiteen yhteisten perusopintojen määrä nousee (plus 10 op) 45 opintopisteeseen sisältäen elokuvan historian. Vaihtoehtoisten/sivuaineopintojen määrä nousee keskimäärin 30%, opintopisteeseen. Muutosten johdosta Sulo:jen opintopistemäärä pienenee keskimäärin 20%, yhteensä opintopisteeseen. Suuntautumisvaihtoehtojen opintojen todetaan toteutuvan suurelta osin kytkeytyneenä kohtausharjoituksiin ja toiselta vuosikurssilta lähtien fiktiivisiin ja dokumentaarisiin harjoituselokuviin. Opinto-oppaassa esitellään sivuaineopintokäytäntöä monialaista osaamista tukemassa. Sivuaineet esitetään rakennettavaksi eri Sulo:ista opiskelijan osaamistarpeiden perusteella laajentamaan ja syventämään osaamista. 50 / 51

27 4 Koulutushistoriat Taulukko Elokuvataiteen OPS-historia 1987 ja 1991 Taulukko Elokuvataiteen OPS-historia Taulukko Elokuvataiteen BA op Opintoviikot on muutettu opintopisteiksi kertoimella 1,5, jotta saadaan, jotta saadaan vertailtavuus opintojen suhteiden välillä. 1 ov = 40 tuntia, 1 op = 26,7 tuntia Opetus on pääosin yhteistä. Eriytyminen eri opintosuuntiin tapahtuu harjoitustöissä, joiden yhteydessä annetaan opintosuuntiin liittyvää lisäopetusta. Opintoviikot on muutettu opintopisteiksi kertoimella 1,5, jotta saadaan vertailtavuus opintojen suhteiden välillä. 1 ov = 40 tuntia, 1 op = 26,7 tuntia. Opintoja verrataan kandidaatin tasoisissa opinnoissa, tutkinnon laajuus on 180 op. *Vuoden 1995 jälkeen siirryttiin yliopistotutkinnoissa uuteen tutkintojärjestelmään, opinto-oikeus rajoitettiin kandidaatin tutkinnossa 120 ov ja maisterin opinnoissa 60 ov ( aiemin 225,240 ja 244 ov koulutusalasta riippuen) **Vuoden 2005 eurooppalaisessa tutkinnonuudistuksessa yliopistojen tutkinnoista tulee kaksiportaisia: opiskelijat suorittavat ensin alemman korkeakoulututkinnon ja jatkavat vasta sen jälkeen ylempään korkeakoulututkintoon. Opintoviikoista luovutaan ja käyttöön otetaan opintopisteet. Opintopisteet lasketaan siten, että yhden vuoden kokopäiväinen opiskelu vastaa 60 opintopistettä. Alempi korkeakoulututkinto on laajuudeltaan 180 opintopistettä. Sen tavoitteellinen suorittamisaika on kolme vuotta Ylempi korkeakoulututkinto on yleensä 120 opintopisteen laajuinen, mikä vastaa kahden vuoden opiskelua alemman korkeakoulututkinnon jälkeen. *** Vuoteen 1995 saakka yleisopinnot sisälsivät Taideteollisen korkeakoulun kieli- taide- ja teoriaaineiden lisäksi elokuvataiteen teoria- ja historia opintoja. Sittemmin yleisopinnot sisältävät TaiKin määrittelemät korkeakoulun yhteiset opinnot. 52 / 53

28 4.3 Lavastustaiteen historia Timo Kallinen tuo esille Teatterikorkeakoulun historia-teoksessaan lavastustaiteen koskevan aiheen. Keskiössä on kysymys kuuluuko lavastaja- ja puvustajakoulutus teatterikoulutuksen vai taideteollisen koulutuksen yhteyteen? Lavastustaiteen koulutus aloitettiin Taideteollisessa oppilaitoksessa vuonna Vuonna 1972 Teatterikoulutuksen uudistamistoimikunta ehdottaa skenografian laitosta tulevaan Teatterikorkeakouluun korostaen samalla, että koulutusta ei voida kokonaan irrottaa perustettavasta Taideteollisesta korkeakoulusta (1973). Muun muassa materiaaliopin ja kuvallisen viestinnän opetusta esitetään säilytettäväksi TaiK:ssa. Toimikunta ehdottaa, että opiskelijavalinta tehtäisiin yhdessä Taideteollisen korkeakoulun kanssa ja että ensimmäisen vuoden opiskelu tapahtuisi lähes kokonaan TaiK:ssa. Samaisessa toimikunnassa käsitellään asiaa uudestaan vuonna Tällöin sillä on eduskunnan sivistysvaliokunnan mietintö, jossa katsotaan, että skenografian laitoksen perustaminen Teatterikorkeakouluun ei merkitse kannanottoa lavastustaiteen koulutuksen hallinnolliseen järjestämiseen. Valiokunta edellyttää, että korkeakoulut selvittävät asiaa yhteistyössä. Asian tiimoilta perustetaan koulutusjaosto, joka pitää suotavana, että lavastustaiteen koulutus tapahtuu Teatterikorkeakoulussa mutta korostaa, että kuvallisten ainesten opintojen osuus on lavastajankoulutuksessa turvattava edelleen. Jaosto ehdottaa, että lavastajien koulutus järjestettäisiin toistaiseksi TaiK:ssa ja että samalla pyrittäisiin lisäämään yhteistyötä TeaK:n kanssa. Jaosto esittää, että asia tulisi uudelleen arvioitavaksi sen jälkeen, kun asetus teatterialan korkeakoulututkinnoista ja opinnoista tulee voimaan, teatterikorkeakouluun perustetaan skenografian laitos, korkeakoulu saa lavastajien peruskoulutuksen edellyttämät opetusteatteritilat, varusteet ja opetushenkilöstön sekä korkeakoulujen yhteistyölle luodaan tarkoituksenmukaiset käytännön muodot. Tältä pohjalta toimikunta ehdottaa 1979 lavastajien ja pukusuunnittelijoiden koulutuksen siirrettäväksi vuodesta 1987 alkaen taideteolliselta alalta teatterialan koulutuksen piiriin. Koulutuksessa tarvittavalle korkeakoulujen yhteistyölle on työryhmän käsityksen mukaan viimeistään tuolloin edellytykset niin tilojen kuin varustelujen ja opetushenkilöstön osalta. Toimikunnan mukaan taideteollisen alan opinnoilla tulee olemaan merkittävä osuus lavastajien ja pukusuunnittelijoiden koulutuksessa sen jälkeenkin, kun koulutus on hallinnollisesti siirretty muun teatterialan koulutuksen yhteyteen Teatterikorkeakouluun. Suunniteltu kehityslinja ei toteutunut. Lavastajien koulutus säilyi TaiK:ssa, vaikka tilat eivät sielläkään vastanneet tarpeita ja yhteistyö TeaK:n kanssa jatkui edelleen opetusteatteritoiminnan puitteissa. (Timo Kallinen 2001) 4 Koulutushistoriat TaiK:n opinto-oppaat kuvaavat lavastustaiteen oppiaineen opetussuunnitelman painopisteiden muutoksia seuraavasti. Vuonna 1985 lavastustaiteen opinnot sijaitsevat Kuvallisen viestinnän koulutusohjelman suuntautumisvaihtoehtona yhdessä valokuvataiteen ja graafisen suunnittelun kanssa. Vuodesta 1987 lavastustaiteen koulutusohjelma ja elokuvataiteen koulutusohjelma sijaitsevat molemmat Kuvallisen viestinnän osastolla. Lavastustaiteen opinnoissa koulutusohjelman itsenäistymisen myötä kuvallisen viestinnän yhteisten opintojen määrä pienenee opetussuunnitelmassa. Vuonna 1991 TaiK:ssa siirrytään kaksivuotiseen opetussuunnitteluun. Lavastustaiteen koulutusohjelman opetussuunnitelmassa esiintyy kolmantena opintovuotena vaihtoehtoisia opintopolkuja. Opiskelija voi valita 2 10 ov (3 15 op) lavastustaiteen tai elokuva- ja tv-lavastuksen kursseja. Vuonna 1994 lavastustaiteen koulutusohjelman maisteriopinnot sisältävät syventävissä opinnoissa suuntautumisopintoja teatteriin, elokuvaan tai televisioon. Vuonna 1996 Lavastustaiteen osaston maisterinopinnoissa on kaksi vaihtoehtoa; Lavastustaiteen syventävät opinnot ; suuntautumisina teatteri, elokuva, tai televisio tai Euroopan Scenography Centres ma-tutkinto (48 ov), jota täydennetään lavastustaiteen osaston syventävillä opinnoilla (12 ov). Vuonna 1998 maisterinopintojen sisältöinä lavastustaiteessa mainitaan suuntautuminen hops:n mukaan teatteri-, elokuva-, televisio-, ja digitaaliseen lavastamiseen sekä pukusuunnitteluun. Vuonna 1999 opinto-oppaassa mainitaan sivuaineopintojen 20 ov ( 30 op) valitseminen oman suuntautumisen tukemiseksi. Vuonna 2001 lavastustaiteen koulutusohjelmassa toteutetaan pukusuunnittelun maisteriohjelman pilotti. Vuonna 2003 lavastustaiteen opetussuunnitelmassa perustetaan suuntautumisvaihtoehdot ja ammattikuvat määritellään seuraavasti: lavastaja on taiteellinen suunnittelija, joka vastaa teatteriesityksen, elokuvan tai tv-ohjelman visuaalisesta, tilallisesta ja toiminnallisesta kokonaisuudesta yhdessä ohjaajan ja muun taiteellisen työryhmän kanssa. Pukusuunnittelija on esiintyjän ulkoisen hahmon asiantuntija. Suuntautumislinjat ovat elokuva- ja tv-lavastus, yhteistyössä elokuvataiteen koulutusohjelman kanssa, teatterilavastus sekä yhteistyössä vaatetussuunnittelun ja pukutaiteen koulutusohjelman kanssa esittävän taiteen pukusuunnittelu. Vuonna 2005 opinto-oppaassa ei vielä erotella aineopinnoissa yhteisen opinnon tai suuntautumisopinnon osuuksia. Vuonna 2007 opetussuunnitelmassa esitellään Lavastustaiteen koulutusohjelman yhteisten opintojen toteutuvan eri tavoin eri suuntautumisvaihtoehdoissa. Tässä vaiheessa koulutusohjelman historia- ja teoriaopinnot eriytyvät linjoittain. Lavastustaiteen koulutusohjelman opetussuunnittelun historiassa voi kiinnittää huomion suuntautumisvaihtoehtojen nopeaan ja voimakkaaseen eriytymiseen. Vuonna 2001 tutkinto-opinnot suoritettiin lavastustaiteessa koulutusohjelman yhteisinä opintoina siten, että 120 opintopisteen aineopinnoista 81% oli yhteisiä ja 19% vaihtoehtoisia opintoja. Vuonna opintopisteen aineopinnoissa on tapahtunut suuntautumisten mukainen eriytyminen siten, että lavastustaiteen yhteisiä opintoja on kattavasti kolme linjaa yhdessä 14%, kun taas kaksi linjaa huomioiden yhteisopintojen osuus on 33%. Pukusuunnittelun opintojen painopiste on omissa opinnoissa, elokuva- ja tv-lavastuksessa painopiste on elokuvataiteen opinnoissa ja näyttämölavastuksen opinnoissa painopiste jakautuu tasaisesti lavastustaiteen koulutusohjelman yhteisiin, näyttämölavastuksen omiin ja Teatterikorkeakoulun kanssa järjestettäviin yhteisopintoihin. 54 / 55

29 4 Koulutushistoriat Taulukko Lavastustaiteen OPS-historia 1986 ja 1991 Taulukko Lavastustaiteen OPS-historia Taulukko Lavastustaiteen BA yhteisopintojen määrä tutkinnossa 2011 Opintoviikot on muutettu opintopisteiksi kertoimella 1 ov = 1,5 op, jotta saadaan vertailtavuus opintojen suhteiden välillä. 1 ov = 40 tuntia, 1 op = 26,7 tuntia Lavastuksen suuntautuminen kuvallisen viestinnän ko:ssa vuonna vaihtoehtoiset opinnot etv-lavastus tai teatterilavastus 10 ov Opintoviikot on muutettu opintopisteiksi kertoimella 1,5, jotta saadaan vertailtavuus opintojen suhteiden välillä. 1 ov = 40 tuntia, 1 op = 26,7 tuntia. Opintoja verrataan kandidaatin tasoisissa opinnoissa, tutkinnon laajuus on 180 op. *2003 Kolme suuntautumisvaihtoehtoa perustetaan; etv-lavastus (etv), teatterilavastus (teatteri) ja esittävän taiteen pukusuunnittelu (puku) Koulutusohjelman BA-opinnoista yhteisopetuksena omassa koulutusohjelmassa, elokuvataiteen koulutusohjelman tai TeaKin kanssa järjestetään erisuuruiset määrät opintoja. Pukusuunnittelussa painotus on omissa suuntautumisopinnoissa. 56 / 57

30 4.4 Sulot kohti uusia tutkintomalleja teistyökorkeakoulujen koulutusohjelmiin saakka. Koulutusohjelman yhteisen opetussuunnitelmamallin määrittelyyn edellä mainittu moniulotteisuus huomioiden kannattaa käyttää aikaa. Mallin pohjalle voidaan rakentaa opintokokonaisuudet ja niiden sisältämät kurssit siten, että suunnittelussa huomioidaan lähtökohtaisesti opiskelijan opintotarjotin ja mahdollistetaan sitä kautta tutkintomallin mukainen aito sivuainemahdollisuus koulutusohjelman sisällä. Opetussuunnitteluun kuuluvan koulutuksen perustehtävän ja siihen liittyvässä osaamisen määrittelyissä otetaan huomioon koulutukseen käytettävissä olevat resurssit. Resursseja ovat rahan lisäksi myös opiskelijan ja opetuksen aikaresurssit. Sekä elokuvataiteen että lavastustaiteen batutkinnonuudistus tulee pohdittavaksi TaiK:n tutkintosäännön asettamassa kokonaisuudessa karvoineen päivineen. Vaihtoehtona on suuntautumisopintorakenteen (Sulo) uudistaminen sivuaineopinnot läpäiseviksi, joka edellyttää koko laitoksen tasolla opintotarjotinajattelua. Lavastuksen koulutusohjelman tutkinnonuudistuksessa opintoja voidaan suunnitella näyttämöopintojen ja teatteripukusuunnittelun Sulojen osalta yhteisiin opintokokonaisuuksiin Teatterikorkeakoulun kanssa Aalto-yliopiston Käytettävyyskoulun opintojen tapaan jossa sivuainekokonaisuuteen on koottu opintoja, joihin voi hakeutua osallistujakorkeakouluista. Elokuva- ja tv-lavastuksen Sulot voidaan mallintaa yhteisiksi opintokokonaisuuksiksi elokuvataiteen koulutusohjelman opintojen kanssa. Toinen vaihtoehto on toteuttaa elokuva- ja tv-lavastuksen Sulot elokuvataiteen koulutusohjelmassa. Se ei kuitenkaan ehkä ole paras ratkaisu, sillä tiukasti rajattuihin ammattikuviin perustuva eriytyvän osaamisen tuottaminen ei näytä työelämän kannalta ajanmukaiselta ratkaisulta ammattialan kannalta. Opetuksen sisältöjen rakentuminen uudelleen mielekkäällä tavalla on ajankohtaista tutkinnonuudistuksen mahdollisuutena. Kehittämistyötä on tärkeää tehdä sisällön ehdolla eikä nykyrakenteiden rajoittamana. Koulutusohjelmien tutkintorakenteiden moniulotteisuus suuntautumislinjaopinnoissa (Sulo) ja organisaatiohistoria aiheuttaa sen, että opetussuunnitelmaa laadittaessa ohjelmallisen työskentelyn olisi tärkeää ulottua organisaatiorajat ylittäen koulutusohjelmayhteistyötä laajemmaksi, elokuvataiteen ja lavastustaiteen koulutusohjelman yhteistyöksi laajentuen myös TaiK:n koulutusohjelmiin ja Teatterikorkeakoulun /muiden yh- 5 Yhteistyöopetuksen nykytila Elokuvataiteen ja lavastustaiteen laitoksen ja Teatterikorkeakoulun koulutusohjelmien yhteisopetus voidaan mallintaa nykytilanteessa seuraavasti: Malli 1 = yhdessä toteutettava kurssi, jossa opetusaloilla on kurssille eri nimet, omat osaamistavoitteet ja sisällöt, mutta joka toteutetaan yhdessä, esim. Kameratyöskentely 1 & Näyttelijäntyön erityisalat: kameratyöskentely. Malli 2 = teemakurssi, joka toteutetaan yhteisenä hankkeena, yhteinen nimi, yhteiset laajat osaamistavoitteet alakohtaisin tarkennuksin, ja omat opetustapahtumat WebOodissa, esim. Taiteellinen lasten ja nuorten teatteri ja Suuri näyttämö. Malli 3 = yhteinen tutkintokurssi, joka toteutetaan yhteisesti, jolla on yhteinen tai lähellä yhteistä oleva nimi, osaamistavoitteissa voi olla opetusalakohtaisia tarkennuksia, sisältö on sama, esim. Taiteellinen ennakkosuunnittelu. Malli 4 = tutkintorakenteisiin kuuluva tuotanto, jossa opiskelija on omasta ammattialastaan käsin mukana, omat opetustapahtumat Web Oodissa, omat osaamistavoitteet kohtaavat taiteellisessa työssä. Malli 5 = opiskelijoiden liikkuvuus korkeakoulujen tarjoamissa opinnoissa, opintojen pakollisuus ja vaihtoehtoisuus vaihtelevat. Opintoa ei hallinnoida järjestelmällisesti, tieto opintosuorituksesta toimitetaan esimerkiksi sähköpostitse korkeakoulusta toiseen. Malli 6 = opiskelijoiden vapaa ja näkymätön liikkuvuus tuotannoissa ja muissa projekteissa, opiskelun ja taiteellisen toiminnan rajamaastoissa. Opintosuorituksia syntyy, jos opiskelija sopii asiasta etu- tai jälkikäteen oman opettajansa kanssa. 58 / 59

31 5.1 Taik-Weboodin kurssitarjonta TaiK:n WebOodin kurssitarjonnan pohjalta kartoitettuna elo:n ja TeaK:n yhteisopetusta toteutetaan lukuvuoden aikana kaikkiaan arviolta 79 op. Suurin yhteisopetusmäärä on näyttämölavastuksen opinnoissa, yhteensä 73 op. Pukusuunnittelussa yhteisopintojen määrä on 66 op. Elokuvataiteessa WebOodi näyttää 4 op yhteisopintoja elokuvaohjauksen opinnoissa, vaikka sovittu yhteisopetuksen määrä on suurempi. WebOodi ei tällä hetkellä kuvaa kattavasti yhteistyöopintoja. Se viestii opetussuunnitelmaan kuuluvat opinnot, mutta se ei johdonmukaisesti dokumentoi yhteisopintoja tai kurssin yhteistyökumppaneita. Yksittäisten opiskelijoiden liikkuvuutta korkeakoulusta toiseen ei tällä hetkellä hallinnoida kattavasti TaiK:n ja TeaK:n välillä. Risteilymahdollisuuksista opintojen toteuttamisessa voidaan sopia suullisesti eri toimijoiden välillä. Opintosuoritusten määrää ei voi tarkentaa, sillä korkeakoulut eivät laadi sopimuksia näistä opinnoista hallinnollisesti. Tieto opiskelijan opinnosta liikkuu korkeakoulujen välillä satunnaisesti. Yliopistojen välillä toimivaa joustavan opinto-oikeuden joosopimusjärjestelmää ei ole käytetty yhteistyöopinnoissa muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta ( Tieto opiskelijoiden yhteistyöstä tuotantojen alueella jää sekin dokumentoimatta. Opintosuorituksina nämä opinnot näkyvät yksittäisellä opiskelijalla hänen sovittuaan siitä oman opettajansa kanssa etukäteen tai jälkikäteen. Syntynyt suoritustieto ei välttämättä viesti yhteistuotannon yksityiskohdista, eikä se siten palauta vertailtavaa tietoa yhteistyön tulosten mittaamiseen. Taulukko TaiK-TeaK yhteisopetus WebOodissa Ajankohta 3433 BA TeaKin vaihtuvasisältöiset kurssit, 2 15 op: Klassinen valo 2 op MA Taiteellinen lasten ja nuorten teatteri, teemana kasvatus Opettaja OPINTOPISTEET 5 Yhteistyöopetuksen nykytila puku MA puku BA Nlavastus MA Laura Gröndahl Laura Gröndahl Uusi musiikkiteatteri Laura Gröndahl Tanssi kokonaistaideteoksena Eeva Ijäs Esitys ja teknologia Eeva Ijäs Dramaturgia I Eeva IJäs Dramaturgia II? Eeva Ijäs Taiteellinen ennakkosuunnittelu Eeva Ijäs, Marja Uusitalo Klassikko Eeva Ijäs, Marja Uusitalo Projisointi? Eeva IJäs, Kimmo Siren Lavastus valosuunnittelussa? Kimmo Siren Valosuunnittelun perusteet Eeva Ijäs Tilan hahmottamisen perusteet Laura Gröndahl Taiteellisen ryhmätyön perusteet Eeva Ijäs Kameratyöskentely I Jarmo Lampela Kameratyöskentely II, 2 op Jarmo Lampela 2 2 Nlavastus BA Elokuvaohjaus MA YHTEENSÄ Elokuvaohjaus BA 60 / 61

32 5.2 TeaK-Weboodin kurssitarjonta TeaK:n WebOodin opinto-oppaiden mukaan toteutuvat yhteisopetukselliset kurssit on kuvattu lukuvuoden osalta taulukossa , opintopistemäärä on yhteensä 64 op. Tuotanto-opetusyhteistyö näkyy näyttelijäntyön, dramaturgian ja ohjauksen koulutusohjelmissa tutkintovaatimuksien mukaisesti yhtenäisesti Teatterityöt yhteisissä tuotannoissa-opintokokonaisuudessa. Tuotantojen laajempi monialaisuus ei näy WebOodin oppaissa. Esimerkiksi Uuden musiikkiteatterin tuotannon yhteistyö näyttelijäntyön, ohjauksen, dramaturgian, tanssin, koreografian ja valo- ja äänisuunnittelun koulutusohjelman kanssa laajentuen muihin taidekorkeakouluihin ei tunnistu saati tilastoidu WebOodissa tietona käyttäjälle. Laajojen yhteistyökurssien havainnollistuminen WebOodissa ei toteudu eikä seuranta sitä kautta ole mahdollista. Opintohallinnointiin tarkoitettu järjestelmä ei ole luotettava kurssiviestinnällinen väline tällä hetkellä. Yhteistyö koulutusohjelmien välillä voi olla monimuotoista, eikä yhteistyön hallinnointi tulevaisuudessa tarkoita tämän monimuotoisuuden kitkemistä. Esimerkiksi opettajat toimivat yhteistyössä kurssiensa välillä opetustilanteissa ilman, että tämä yhteistyö tilastoituu hallinnollisesti. Taulukko TeaK-yhteisopetus WebOodissa Kurssi 10 NODV21 Aristoteelinen dramaturgia (A01) 10 XXC01 Opiskeluun perehdyttäminen 10 NODV22 Dramaturgian perusteet 10 XXD01 Esitystutkimuksen perusteet Opettaja Heta Reitala ja Kalle Korhonen OP BA Dramat BA Näyttelil BA Ohjaus BA Tanssija 5 Yhteistyöopetuksen nykytila BA Skådesp BA VÄS Jusa Peltoniemi Annette Arlander TEH01 Teatterihistoria I Jukka O Miettinen TEH11 Teatterihistoria II Timo Kallinen Teatterihistoria 3 Timo Kallinen ODV02 Taiteellinen ennakkosuunnittelu 10 TXV01 Tanssi ja valosuunnittelu 10 XXC02 Työelämään perehdyttäminen (A01), 1 op Markku Uimonen, Jari Kauppinen jne Tomi Humalisto ja Maarit Rankanen Valo ja ääni vastanäyttelijänä Juhani Liimatainen Johdatus taidefilosofiaan Teatterityö 2 Klassikko Taidehistoria Jukka O Miettinen Taiteellisen ryhmätyön perusteet Jari Kauppinen MA Dramat MA Koreog MA Näyttel Ma Ohjaus MA VÄS Tanssi ja äänisuunnittelu Esitys ja teknologia Tanssi kokonaistaideteoksena Mikko Hynninen ja Mammu Rankanen Juhani Liimatainen, Teemu Määttänen Tuuja Jänicke, Kimmo Karjunen, Juhani Liimatainen, Kirsi Monni / 63

33 5.3 Opiskelijaliikkuvuus ja yhteiset opinnot Opiskelijaliikkuvuuden kehittäminen aitoon monialaisuuteen sisältyy Aalto-yliopiston keskeisiin tavoitteisiin. Opiskelijaliikkuvuutta toteutetaan viiden korkeakoulun välillä sisäisen liikkuvuuden mallilla. Opiskelija voi hakea opinto-oikeutta toiseen Aalto-korkeakouluun yksittäiselle kurssille tai kokonaisuuteen. Haku tapahtuu käyttämällä sähköistä oopas-järjestelmää. Opintoihin vaaditaan kotikorkeakoulun puolto ja kohdekorkeakoulun hyväksyntä. Uusi Aalto-kurssi on yhden tai useamman Aalto-yliopiston korkeakoulun yhteistyössä järjestämä kurssi, joka on avoin kaikille Aalto-yliopiston opiskelijoille. Ilmoittautuminen kursseille tapahtuu pääsääntöisesti WebOodilla, josta löytyy myös lisätietoa kursseista ja mahdollisista poikkeavista ilmoittautumiskäytännöistä. Aallon erilaisia liikkuvuuden muotoja ohjeistetaan Into-opiskelijan portaalissa. TaiK:ssa sivuaine- ja valinnaisiin opintoihin hakeudutaan oman korkeakoulun ohjeistamilla tavoilla. Tutkintosäännössä opintoihin ilmoittautuminen on kirjattu monialaisuutta vahvistavalla tavalla: Kursseille on ilmoittauduttava etukäteen kurssin ilmoittautumisaikana korkeakoulun määräämällä tavalla. Poikkeavista ilmoittautumisajoista ja -tavoista ohjeistetaan tarkemmin opetussuunnitelmassa. Viimeistään kurssi-ilmoittautumisen alkaessa ilmoitetaan, kuinka monta opiskelijaa kurssille voidaan ottaa. Opetussuunnitelmassa voidaan ilmoittaa, missä järjestyksessä opiskelijat otetaan, jos kaikki ilmoittautuneet eivät mahdu kurssille. Mikäli muuta ottamisjärjestyksen perustetta ei ole ilmoitettu, etusijalla ovat ne korkeakoulun opiskelijat, joilla opinnot kuuluvat koulutusohjelman pakollisiin tai vaihtoehtoisiin opintoihin ja muilta osin kurssin paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. (Tutkintosääntö 2011) Opiskelija voi sisällyttää tutkintoonsa myös muita kuin omassa koulutusohjelmassa järjestettäviä opintoja. Opinnoista tulee aina sopia omassa koulutusohjelmassa. Opinnot suunnitellaan sisällöltään ja laajuudeltaan sopivaksi opiskelijan tutkintoon henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa (hops). Sivuaineopinnot suoritetaan useimmiten sivuainekokonaisuuksina. Taideteollisella alalla muiden koulutusohjelmien tarjoamien opintojen suorittamisoikeutta anotaan, ja suoritusoikeuteen tarvitaan molempien laitosten puolto. Laitoksilla voi olla kuhunkin opintokokonaisuuteen liittyviä omia valintakriteereitä, joista laitos ilmoittaa erikseen. Koulutusohjelma voi sisällyttää muualla suoritettuja opintoja opiskelijan tutkintoon oman opetussuunnitelmansa määrittelemällä tavalla. Esimerkiksi Median laitos ohjeistaa sisäistä liikkuvuutta opintojen tasolla seuraavasti: Etusija kurssille pääsemisessä on aina koulutusohjelman omilla tutkinto-opiskelijoilla. Seuraavana järjestyksessä tulevat muut erilaisten hakumenettelyjen kautta opiskeluoikeuden koulutusohjelmaan saaneet opiskelijat (sivuaineopiskelijat, vaihto-opiskelijat ja non-degree students eli ylimääräiset opiskelijat). Mikäli kurssilla on tämän jälkeen vapaita paikkoja, opiskelijoita hyväksytään seuraavassa järjestyksessä: 1. Median laitoksen opiskelijat, 2. Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun opiskelijat, 3. Aalto-yliopiston opiskelijat, 4. Muut. action?pageid= Taideteollisen korkeakoulun sisäisen liikkuvuuden tarjontaan Elokuvataiteen ja lavastustaiteen laitoksen opinnoista on avattu kurssit Art Direction, Location Scouting ja Elokuva- ja televisiolavastus II. Sivuainekokonaisuuksina tarjolla on lavastustaiteen, elokuvataiteen ja pukusuunnittelun räätälöidyt sivuainekokonaisuudet. aalto.fi/download/attachments/ /elokuvatait een+ja+lavastustaiteen+laitos_sisainen+liikkuvuus_ tarjonta_loka2011.pdf?version=1&modificationda te= TaiKin liikkuvuuden muotona tässä yhteydessä voidaan myös nähdä vahva painotus yhteisiin taideopintoihin. Taiteen laitoksella sijaitseva Yhteisen opetuksen yksikkö YoYo tuottaa koko korkeakoulun yhteiset pakolliset perusopinnot sekä yhteiset valinnaiset opinnot. Yhteisiin opintoihin kuuluvat kieli- ja viestintäopinnot ja taide- ja teoriaopinnot. YoYo kannustaa kauttaan tapahtuvaan liikkuvuuteen, jossa laitokset/koulutusohjelmat tarjoavat YoYon opintotarjottimelle kursseja, joille 5 Yhteistyöopetuksen nykytila muidenkin kuin oman koulutusohjelman/laitoksen opiskelijat voivat tulla vapaasti. Näitä kursseja on kuitenkin toistaiseksi tarjolla vähän. YoYon tarjontaan sisältyy nykytaiteen opintokokonaisuus, jota koordinoi lukuvuoden osalta nykytaiteen professori Teemu Mäki. aalto.fi/display/fiart/korkeakoulun+yhteiset+opin not+%28yoyo%29 TeaKissa opiskelijoiden hakeutumista monialaisten opintojen pariin organisoidaan Yhteisen opetuksen keskuksessa (OpeK). OpeK järjestää yhteisen opetuksen viikkojen kursseja 3 4 kertaa vuodessa aikajaksoilla, jotka on sovittu opetusvapaaksi oman koulutusohjelman opinnoista. Toinen tapa mahdollistaa monialaiset opinnot TeaK:ssa on risteilyopintotarjonnan hyödyntäminen. Risteilytarjontaan kootaan koulutusohjelmien tarjoamat kurssit, joihin opiskelija voi osallistua koulutusohjelmarajat ylittäen. Risteilytarjontaan osallistuminen on ollut vähäistä, sillä opinnot asettuvat päällekkäin koulutusohjelman pakollisen opintotarjonnan kanssa. Risteilyopintoihin ilmoittaudutaan WebOodissa. Ilmoittautumisaika syyslukukauden opintoihin on ja kevätlukukauden opintoihin Ilmoittautumisajan päätyttyä kunkin laitoksen suunnittelija vahvistaa ilmoittautumisen opiskelijalle. Eniten risteilytarjontaa ovat hyödyntäneet kansainväliset vaihto-opiskelijat. Risteilytarjonnasta on ollut hyötyä myöskin joo-opintoihin hakeutuville. He ovat voineet päätellä tiettyjen opintojen olevan mahdollisia myöskin korkeakoulun ulkopuolelta tuleville. TeaKissa joo-opintoja suorittaneiden opiskelijoiden määrä on marginaalisen pieni. 64 / 65

34 5 Yhteistyöopetuksen nykytila Taulukko TaiK YoYon kevään 2012 opetustarjonta Nimi OP Opettaja Johdatus filosofiaan 2 Pentti Määttänen Akvarellityöpaja 6 Senja Vellonen Elävän mallin piirustus II 6 Nopsanen Jukka Pekka Muodon merkitys 5 Vihma Susanna Museo taiteilijan materiaalina 4 Turpeinen Outi Pauliina Sarjakuvailmaisu II 6 Tukiainen Katja Maarit Näkökulmia kuviin 5 Onni Tuovinen Elokuvan historian erikoisalueet: Elokuva-analyysi 3 Bagh von Peter Elokuvan historian erikoisalueet: Kertojan ääni elokuvassa 3 Bagh von Peter Elokuvan historian erikoisalueet: Film Noir ja sen tyyliympäristö 3 Bagh von Peter Elokuvan historian erikoisalueet: Näkökulmia ranskalaiseen elokuvaan 3 Satu Kyösola Taidehistoria I 4 Tiina Ottela Taidehistoria II 4 Yrjänä Levanto Taide jälkeen Yrjänä Levanto Käsivarapiirustus 6 Karhu Mika Jukka Petteri Litografian peruskurssi 3 Berg Kalle Puupiirroksen peruskurssi 3 Laitinen Kari Serigrafian peruskurssi 3 Lehtinen Jukka Sakari Piirustuksen ja maalauksen työpaja 6 Nyqvist Paul Thomas Syväpainografiikan peruskurssi 3 Jensen Anita Tuulikki Serigrafian jatkokurssi 3 Lehtinen Jukka Sakari Japanilainen vesiväripuupiirros 3 Laitinen Kari Kuvaopinnot IV V 6 Kaarina Kaikkonen Tila ja muoto I, sisustus ja huonekalu 4 Kaisaleena Halinen Tila ja muoto I, Teollinen muotoilu 4 Kaisaleena Halinen Tila ja muoto I, tekstiili 4 Tapper Nora Suvi Maarit Tila ja muoto I, vaatetus 4 Tila ja muoto I, Graafinen ja valokuva 4 Lehtinen Jukka Sakari Tila ja muoto I, Elokuva ja lavastus 4 Tila ja muoto II, teollinen muotoilu 4 Kaisaleena Halinen Tila ja muoto II, vaatetus (2.vsk.) 4 Hirvelä Markku Mikael Tila ja muoto III avoin ryhmä 4 Koponen Tanja Väri ja havainto I, Teollinen muotoilu 4 Sailamaa Anna Kaarina Väri ja havainto I, Graafinen ja valokuva 4 Heikkilä Elina Aulikki Väri ja havainto I, Elokuva ja lavastus 4 Sini Vihma Nimi OP Opettaja Väri ja havainto I, näyttämölavastus 4 Väri ja havainto I, sisustus ja huonekalu 4 Väri ja havainto I, tekstiili 4 Sailamaa Anna Kaarina Väri ja havainto I, vaatetus 4 Sailamaa Anna Kaarina Väri ja havainto II, sisustus ja huonekalu 4 Jarl Arnkil Colour and Perception 4 Jarl Arnkil Johdatus kuvan tekemiseen I, Graafinen ja valokuva 4 Petra Innanen Johdatus kuvan tekemiseen I, Elokuva ja lavstus 4 Sääski Juha Johdatus kuvan tekemiseen I, sisustus ja huonekalu 4 Hanna Westerberg Johdatus kuvan tekemiseen II, Teollinen muotoilu 4 Karhu Mika Jukka Petteri Johdatus kuvan tekemiseen II, avoin ryhmä 4 4 Petri Makkonen Johdatus kuvan tekemiseen II, avoin ryhmä 3 4 Sääski Juha Johdatus kuvan tekemiseen III, avoin ryhmä 1 4 Petra Innanen Elokuvan historia III: Moderni elokuva 1 Bagh von Peter Estetiikan ja taiteenfilosofian jatko-opinnot 8 Ossi Naukkarinen Argumentaatiotaidot 2 Pentti Määttänen Tieteenfilosofia 4 Pentti Määttänen Tutkimusmenetelmät 2 What is the Future of Art? 5 Mäki Teemu Tuomas Kytkin 4 Yrjänä Levanto Looking at Art 4 Kokko Jaana Maarit Looking at Art 2 Kokko Jaana Maarit Reclaimed Territories 10 Installation workshop 2 Nomad City-Aurora Observatory 4 Human Ornament 2 Collective painting 8 Mäki Teemu Tuomas Aistien maailma 4 Jarl Arnkil Sculpture Now! 4 Koivisto Kaisu Katariina Contemporary Drawing 6 Marja Nurminen Hey, We Are in Space! 6 Koponen Tanja Media Art 5 Andrew Best-Dunkley What s Going On? 2 Reality Show / Performance Art Course 2 Key thinkers at the intersections of art, science, culture and technology 6 Barbara Sonvilla 66 / 67

35 5 Yhteistyöopetuksen nykytila Taulukko OpeK-kurssitarjonta WebOodissa OpeK koordinoi myös Nykyteatterin opintokokonaisuutta 25 op Taulukko TeaK risteilyopas WebOodi Lukuvuonna koulutusohjelmat tarjosivat seuraavia opintoja TeaKin sisäiseen risteilyyn: Kurssin nimi OP Opettaja Arduino-työpaja 2 Jari Kauppinen Avoin työpaja 6 Ville Sandqvist Complete Vocal Technique 1 cr 2 Complete Vocal Technique Riitta Keränen Grotowski workshop 2 Klovneria 3 Taina Mäki-Iso Näyttämötaistelu 2 Oula Kitti Performance workshop 2 Questioning choreography 1 Ryhmänohjaajuus ja ryhmäprosessit 3 Tuuja Jänicke Sävellystyöpaja 3 op 3 Taisteluteatterin taidot 1 Tekstiklinikka 1 Teos ja ihmetys -keskusteluja taiteesta ja filosofiasta 2 Tila, kuva ja aatteet 3 Tv-sketsi -kurssi 3 Videokuvaus ja -editointi/perusteet 2 Workshop in experimental theatre 2 Näyttämötaistelu 2 Oula Kitti Tekstiklinikka 1 Tuntematon kaupunki -työpaja 6 51 Nykyteatterin opinnot OP Opettaja Esiintyjä nykyteatterissa: jaa/ei/tyhjä/poissa 4 Aune Kallinen Johdatus nykyteatteriin 2 Aune Kallinen Lähikuvassa: katsojana 4 Aune Kallinen Lähikuvassa: katsojana 4 Aune Kallinen Nykyteatteri tänään 2 Nykyteatterin historia 2 Hanna-Leena Helavuori Nykyteatterin valinnainen projekti 4 Aune Kallinen Taiteellisen tutkimuksen laboratorio: Ruumis ja kieli 3 Esa Kirkkopelto Tilan politiikka 4 Aune Kallinen 29 Kurssin nimi OP Opettaja Aristoteelinen dramaturgia (A01) 2 Heta Reitala Dramaturgian perusteet (A01) 2 Jusa Peltoniemi Esitysanalyysi (A01) 2 Raisa Kilpeläinen Esitystutkimuksen perusteet (A01) 2 Annette Arlander Johdatus valoon (A01) 2 Kimmo Karjunen Musiikkihistoria II (A01) 2 Taidehistoria II (A01) 2 Hanna-Reetta Schreck Taiteilijuus ja maailmankuva 1 (A01) 1 Malla Kuuranne Teatterihistoria I (A01) 2 Jukka Miettinen Teatterihistoria II (A01) 3 Timo Kallinen Teatterihistoria III (A01) 2 Timo Kallinen Valosuunnittelun tekniset perusteet I (A01) 3 Kimmo Karjunen Värihahmotus ja värijärjestelmät (A01) 2 Kimmo Karjunen Digitaalinen luonnostelu (A01) 5 Mikko Lehtola Draaman ja dramaturgian erityisjaksot (A01) 2 Mikko Viljanen Graafiset ohjelmointiympäristöt (A01) 3 Graafiset ohjelmointiympäristöt (VÄS3 ääni) 2 Musiikki ja laulu 1 (A01) 1 Mari Kätkä Näytelmäanalyysi 1 (A01) 2 Jusa Peltoniemi Näytelmäanalyysi 2 2 Mikko Viljanen Näyttelijäntyön tradition sovellukset 3 (A01) 1 Jukka Miettinen Ohjaustyöpaja (A01) 2 Maarit Ruikka Pedagogiikan vaihtoehtoiset opinnot (A01) 1 Anita Valkeemäki Ripustus ja työturvallisuus, 1 op (A01) 1 Kimmo Karjunen Ritualistisen teatterin sovellukset (A01) 6 Tanssitaiteen historia (A01) 2 Tiina Suhonen Teorian vaihtoehtoiset opinnot (A01) 1 Anne Makkonen Valosuunnittelun ja skenografian historia (A01) 3 Tarja Ervasti Esityksen estetiikka (A01) 7 Annette Arlander Kasvatuksen historialliset ja filosofiset perusteet (A01) 4 Liikkeen filosofia ja taidefilosofia (A01) 1 Leena Rouhiainen Näyttelijän fyysinen ilmaisu (tanssi) 1 Jenni Nikolajeff Näyttelijäntaiteen erityisalat (Lastenteatteri) 12 Saana Lavaste Näyttelijäntaiteen erityisalat (N&Kamera) 8 Matti Ijäs 68 / 69

36 5 Yhteistyöopetuksen nykytila Kurssin nimi OP Opettaja Ohjauksen erityisalueet (Lastenteatteri) 12 Ohjauksen erityisalueet (Lastenteatteri) 12 Saana Lavaste Ohjauksen erityisalueet (NLP-mallli) 2 Radiofonia, 8 op (A01) 8 Juhani Liimatainen Tanssitaiteen historia ja teoria (A01) 2 Teatterityöt yhteisissä tuotannoissa (INKL./EKSL.) 2 Teatterityöt yhteisissä tuotannoissa (Lokki) 2 Teatterityöt yhteisissä tuotannoissa (UMT) 16 Teatterityöt yhteisissä tuotannoissa (You re my) 2 Tutkiva kirjoittaminen (A01) 1 Heta Reitala Valo kuvataiteena, 8 op (A01) 8 Markku Uimonen Draamatyöpaja 1 (A01) 4 Jusa Peltoniemi Dramaturgia II (A01) 2 Titta Halinen Elokuvan historia (A01) 2 Johdatus taidefilosofiaan (A01) 2 Liikkuvan kuvan dramaturgian perusteet (A01) 2 Mikko Viljanen Musiikin teoria 2 (A01) 2 Maija Ruuskanen Suomalainen teatterihistoria (A01) 2 Heta Reitala Taiteilijuus ja maailmankuva 1 (A01) 1 Malla Kuuranne Teatterihistoria III (A01) 2 Timo Kallinen Akustiset äänilähteet (A01) 3 Rauno Nieminen Fyysinen ilmaisu (A01) 1 Jenni Nikolajeff Kielityöpaja (A01) 4 Jusa Peltoniemi Liikkuva valo I (A01) 3 Ville Konttinen Musiikin historia ja kompositio 2 Olli Koskelin Musiikki ja laulu 1 (A01) 1 Mari Kätkä Näytelmäanalyysi 1 (A01) 2 Jusa Peltoniemi Näytelmäanalyysi 2 2 Mikko Viljanen Ohjaustyöpaja (A01) 2 Maarit Ruikka Pedagogiikan vaihtoehtoiset opinnot 2 Malcolm Manning Teosanalyysi (A01) 3 Anne Makkonen Tuotantosuunnittelu (A01) 2 Mika Lehtinen Draamatyöpaja (A01) 2 Laura Ruohonen Esittävän taiteen teoriaopinnot (A01) 2 Annette Arlander Esityksen estetiikka (A01) 7 Annette Arlander Galleria- ja museovalaistus, 4 op (A01) 4 Kimmo Karjunen Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa (A01) 4 Eeva Anttila Kurssin nimi OP Opettaja Musiikki ja äänitaide (A01) 2 Olli Koskelin Näyttelijän fyysinen ilmaisu (koreografia) 1 Jenni Nikolajeff Näyttelijän fyysinen ilmaisu (tanssi) 1 Jenni Nikolajeff Näyttelijäntaiteen erityisalat (Mestarikur) 8 Näyttelijäntaiteen erityisalat (Pinnalline) 6 Vesa Vierikko Ohjauksen erityisalueet (Esitys ja teknologia) 10 Post Abstract Expressionist Landscape, 3 op (A01) 3 Eric Aho Rigging and Flying 3 Kimmo Karjunen Tanssitaiteen historia ja teoria (A01) 2 Teatterihistorian erityisalat: Ulkoeurooppalainen 4 Jukka Miettinen Teatterityöt yhteisissä tuotannoissa (Lastenteat) 2 Teatterityöt yhteisissä tuotannoissa (UMT) 16 Valo kuvataiteena, 8 op (A01) 8 Markku Uimonen Videoteos ja ääni, 8 op (A01) 8 Petri Kuljuntausta Vuorovaikutteinen esitysteknologia, 5 op (A01) 5 Teemu Määttänen Yhteensä 87 kurssia / 71

37 6 Resurssit 6.1 Budjetti, henkilöstö ja opiskelijamäärä 6 Resurssit Elokuvataiteen ja lavastustaiteen laitoksen vuosittainen budjetti neuvotellaan korkeakoulun johdon kanssa tulosneuvotteluissa. Neuvottelut käydään korkeakoulun johdon ja laitoksen johdon välillä. Tulevaisuudessa Aalto-yliopistossa tullaan muuttamaan laitosten rahoitusmallia omarahoitukseen kannustamisen suuntaan (30 % omarahoitusosuus mahdollisesti tavoitteena). Jatko-opintoja ja tutkimusta varten laitoksella on yhteinen budjetti. Käyttöbudjetointi tehdään suuntautumisvaihtoehtokohtaisesti. Suuntautumisvaihtoehtovastaavat (professori) ovat vastuussa omista käyttömenobudjeteistaan. Koulutusohjelmalla voi myös olla yhteisen opetuksen budjetti ja koulutusohjelman hallinnon yhteinen budjetti. Näiden alueiden käyttöä johtaa koulutusohjelmavastaava (elokuvataiteen ja lavastustaiteen koulutusohjelmat). Kulujen projektiseuranta tapahtuu tällä hetkellä kurssikohtaisesti. Suuntautumisvaihtoehtojen yhteisten opintoprojektien resurssien jakamisesta ja kuluista sovitaan tapauskohtaisesti, perusteena mm. opiskelijamäärät ja kunkin osallistuvan tahon antama opetus ja muut resurssit. Mediakeskus Lume on TaiKin itsenäinen tulosyksikkö, joka luo toiminnallisen peruspuitteen Elokuvataiteen ja lavastustaiteen laitoksen opetukselle. Itsenäisenä yksikkönä sillä on omat toiminnanohjausjärjestelmänsä. Lume on osallistunut elon opetukseen ns. Lume-piikin resurssilla, vuonna 2011 n e, jolla on rahoitettu elokuvataiteen kursseja ja elokuvatuotantoja. Tuloksellisesti Lume ja elo ovat itsenäisiä yksikköjä, toiminnallisesti ne läpäisevät toisiaan ydintehtäviensä alueella. Teatterikorkeakoulun opetuksen rahoitusta koskevat päätökset tehdään tulosohjauksessa. TeaKin sisäisellä tulosneuvottelukierroksella keskustellaan sovituista strategisista kehittämistavoitteista ja toteutuneista tuloksista laitoksen laatiman muistion pohjalta. Laitokset laativat budjettiesityksen, arvioivat määrälliset tuloksensa ja tavoitteensa sekä ehdottavat mahdollisia investointeja. Rehtorin päätös määrärahojen jakamisesta seuraavalle toimintavuodelle tehdään joulukuussa, jonka jälkeen tulossopimukset allekirjoitetaan. Laitosjohtajilla on molemmissa koulutusyksikössä vastuu laitoksen toiminnasta ja taloudesta. TaiK:n ohjesäännön mukaan laitoksen johtajan tehtävänä on vastata laitoksen toiminnan ja talouden suunnittelusta ja päättää laitokselle myönnettyjen määrärahojen käyttämisestä ja vastata niiden käytön seurannasta ja raportoinnista. TeaK:n johtosäännön mukaan laitoksen johtajan tehtävänä on johtaa, valvoa ja kehittää laitoksen toimintaa ja vastata laitoksen toiminnan tuloksellisuudesta, neuvotella ja hyväksyä laitoksen tulossopimus ja päättää laitoksen määrärahojen käytöstä. 72 / 73

38 6 Resurssit Taulukko Budjetti 2011 ELO ja TeaK laitokset Taulukko Henkilöstörakenne ja opiskelijamäärä ELO ja TeaK Elokuvataiteen ja lavastustaiteen laitoksen budjetti vuonna 2011* Menot Henkilöstökulut: Vakituinen henkilöstö Muut kulut Vuokrakulut, arvio Menot yhteensä * Elokuva- ja lavastustaiteen laitoksen bujdetti sisältää jatkokoulutuksen ja Elomedia-tutkijakoulun toiminnan. Laitoksen vakituinen henkilöstöbudjetti sisältää hallintohenkilökunnan palkkakulut. Tilavuokrat sisältyvät kuluihin/yliopisto (= euroa v. 2012). Sv:ttain on käytössä ELO 2011 / Teak /11 Professorit 18/30 Opetushenkilöstö ELO syksy 2010 Opiskelijoiden lukumäärä (läsnäoleva 9/20120) 157 Elokuvataide 63 Lavastustaide Teatterikorkeakoulu 2010 Opiskelijoiden lukumäärä koulutusohjelmittain ja maisteriohjelmittain (kirjoilla) 327 Perusopiskelijoiden lukumäärä, kirjoilla olevat 310 Perusopiskelijoiden lukumäärä, läsnäolevat 14 Esitystaiteen ja -teorian maisteriohjelma + LAPS 35 Tanssin koulutusohjelma Teatterikorkeakoulun budjetti vuonna 2011 * Menot Henkilöstökulut Muut kzulut Menot yhteensä TETA S Tanssi yht VÄS PEDA yht Laitokset yht Tutke OpeK * Laitosten budjetti ei sisällä opetusteatterin toiminnan kuluja. Opetusteatteri-erillisyksikön budjetti vuonna 2011 henkiöstökulut 1.145,491 ja muut kulut 150,170, yhteensä 1,295,661. Esitystuotantokohtaiset kulut ovat laitosten budjeteissa, opetusteatteri vastaa esitysten tuottamisen ympäristöstä tehtävänsä mukaisesti. Laitoksen henkilökunta sisältää opetushenkilökunnan, muun henkilökunnan palkkakulut on keskitetty tukipalveluihin (esim. opintopalvelut). 3/10 Tohtorikoulutettavat 21/88 Muu henkilökunnan määrä, sisältäen Opetusteatterin henkilökunnan 31 Elokuvataide jatko-opiskelija, kirjoilla 6 Lavastustaide jatko-opiskelija, kirjoilla Opiskelijamäärä Taideteollisessa korkeakoulussa: perusopiskelijat yht ja jatko-opiskelijat yht Näyttelijäntyön koulutusohjelma 24 Ohjauksen koulutusohjelma 21 Dramaturgian koulutusohjelma 60 Valo- ja äänisuunnittelun koulutusohjelma (2011-> koulutusohj., maist.ohj.) 15 Tanssijan maisteriohjelma 6 Koreografin maisteriohjelma 30 Tanssinopettajan maisteriohjelma 28 Teatteriopettajan maisteriohjelma 16 Utbildningsprogrammet för skådespelarkonst 52 JATKO-OPISKELIJAT (kirjoilla) =52/139 =236 7 Det Nordiska Magisterprogrammet = / 75

39 6 Resurssit Taulukko TaiK ba aloituspaikat 2011 Taulukko TaiK MA aloituspaikat 2011 TaiK valinta suorittamaan sekä taiteen kandidaatin tutkinto että taiteen maisterin tutkinto Aloituspaikat Hakemuksia yhteensä Hyväksytyt % hakeneista TaiK maisteriohjelmat Aloituspaikat Hakemuksia yhteensä Hyväksytyt % hakeneista Dokumentaarinen elokuva ,4 Elokuva- ja televisiokäsikirjoitus ,3 Elokuva ja TV-tuotanto Elokuvaleikkaus ,8 Elokuvaohjaus ,9 Elokuvaus ,4 Elokuvaäänitys ja äänisuunnittelu Elokuva- ja televisiolavastus Näyttämölavastus ,8 Pukusuunnittelu ,3 Graafinen suunnittelu ,2 Valokuvataide ,6 Keramiikka ja lasitaide ,1 Sisustusarkkitehtuuri ja huonekalusuunnittelu * ,8 Tekstiilitaide ,3 Vaatetussuunnittelu ja pukutaide ,6 Teollinen muotoilu ,4 Kuvataidekasvatus /perustutkinto , aloituspaikkaa 5-vuotisessa koulutuksessa vuonna 2011, joista elokuvataiteen ja lavastustaiteen osuus on 39 eli 26%. 18 koulutusalaa hakukohteina BA+MA-tutkinnoissa, joista elokuvataiteen ja lavastustaiteen hakukohteiden osuus on 55% Dokumentaarinen elokuva Elokuva- ja televisiokäsikirjoitus ,3% Elokuva- ja televisiolavastus ,5% Näyttämölavastus % Pukusuunnittelu ,3% Graafinen suunnittelu ,2 Valokuvataide ,1 New Media Sound in New Media ,1 Kalustesuunnittelu ,1 Tilasuunnitttelu ,2 Tekstiilitaide ,1 Vaatetussuunnittelu ja pukutaide ,3 Teollinen muotoilu ,5 Taideteollinen muotoilu ,2 International Design Business Management TAIK ,8 Creative Sustainability TAIK Visuaalinen kulttuuri, Pori ,6 Creative Business Management, Pori ,8 Muuntokoulutus - kuvataidekasvatus ,4 epedagogy Design, visual knowledge building Kuvataide ,5 Environmental Art Yhteensä aloituspaikkaa MA-ohjelmissa vuonna 2011, joista elokuvataiteen ja lavastustaiteen osuus on 8%. 26 koulutusalaa hakukohteina, joista elokuvataiteen ja lavastustaiteen koulutusalojen osuus on 2,5% 76 / 77

40 Taulukko TeaK BA aloituspaikat 2011 TeaK valinta suorittamaan sekä taiteen kandidaatin tutkinto että taiteen maisterin tutkinto Aloituspaikat max = enintään Hakemuksia yhteensä Hyväksytyt % hakeneista Näyttelijäntyön koulutusohjelma max ,1 Utbildningsprogrammet för Skådespelarkonst, valinnat joka toinen vuosi max ,2 Ohjauksen koulutusohjelma 2 4 max ,6 Dramaturgian koulutusohjelma 2 4 max ,4 Valosuunnittelun koulutusohjelma 3 4 max ,3 Äänisuunnittelun koulutusohjelma 3 4 max ,0 Tanssin koulutusohjelma BA, valinnat joka 2.vuosi max Yhteensä Taulukko TeaK MA aloituspaikat 2011 TeaK maisteriohjelmat Aloituspaikat max = enintään Hakemuksia yhteensä Hyväksytyt % hakeneista Valosuunnittelun maisteriohjelma 1 2 max ,0 Äänisuunnittelun maisteriohjelma 1 2 max ,6 MA Programme in Live Art and Performance Studies, valinnat joka toinen vuosi 6 8 max ,6 Tanssijan maisteriohjelma ,3 Koreografin maisteriohjelma 2 4 max ,8 Tanssinopettajan maisteriohjelma 6 8 max ,6 Teatteriopettajan maisteriohjelma 6 8 max ,4 Yhteensä Opettajan kokonaistyöaika Aalto-yliopistossa kokonaistyöajalla työskentelevä henkilöstö tekee vuosittain työsuunnitelman yhdessä esimiehen kanssa. Työsuunnitelma tehdään kesäkuun aikana viimeistään mennessä ennen lukuvuoden alkamista. Työsuunnitelman hyväksyy laitoksen johtaja tai hänen valtuuttamansa henkilö ennen 1.8. Työsuunnitelmaan kirjataan 1600 tunnin kohdentaminen eri tehtäväalueille seuraavan lukuvuoden aikana. Tehtäväalueet ovat opetukseen osallistuminen (mm. opetussuunnitelman mukainen opetus, muut peruskoulutukseen liittyvät tehtävät, aikuiskoulutus, jatkokoulutus, tutorointi, ohjaus), tutkimustoiminta, taiteellinen toiminta, yhteiskunnalliset palvelut, tukitoiminnot ja muut tehtävät. Opettajan työaikasuunnitelmaa laadittaessa työsuunnitelmaan kirjataan kontaktiopetukseen liittyvät työtunnit ja erikseen muut perusopetukseen liittyvät tehtävät, joita ovat luentojen ja harjoitusten valmisteluun liittyvät työtunnit sekä tutorointi ja ohjaava opetus. Opetukseen osallistumisesta Aallon strategiassa ja yliopistojen työehtosopimuksessa on todettu, että jokainen opetus- ja tutkimushenkilöstöön kuuluva sekä tutkii että opettaa, vaikka tehtävät voivatkin olla tutkimus- tai opetuspainotteisia. Jatko-opiskelijat osallistuvat myös opetukseen. 6 Resurssit Mikäli väitöskirjatyön tekeminen ja jatko-opintojen harjoittaminen ovat työntekijän pääasiallisena tehtävänä, ohjeellinen opetustuntimäärä on enintään 56 h/lukuvuosi. Opetuksen osalta on huomioitava tes:n ohjeistamat opetustuntikatot kontaktiopetukselle, jotka voidaan ylittää vain henkilön omalla suostumuksella, professoreilla 140 h, lehtorilla ja muissa opetuspainotteisissa tehtävissä 392 h, ja opetustehtävissä, joihin ei sisälly tutkimusta, 448 h. TeaK:ssa ohjeistetaan opettajan kokonaistyöajan suunnittelu tehtäväksi kevätlukukauden loppuun mennessä koskien seuraavaa lukuvuotta. Työaikasuunnitelmat palautetaan henkilöstöpäällikölle mennessä laitosjohtajan hyväksymänä. Työaikasuunnitelma on opettajan ja laitosjohtajan välinen työajan käyttöä koskeva suunnitelma, jossa opetustehtävien ja muiden tehtävien suhde voi vaihdella. Tehtäviä ovat perusopetus, hallinnon yhteisölliset tehtävät, tutkimus sekä yhteiskunnallinen vuorovaikutus ja oma taiteellinen toiminta. Opetustunnit muutetaan kokonaistyöajaksi kertoimella. Kerroin vaihtelee 1 4 välillä. Opetustunnit muutetaan kokonaistyöajaksi kertoimilla, jolloin työaikaan sisältyy opetuksen suunnittelu, itse opetus, materiaalin valmistaminen omaa kurssia varten, mahdolliset tentit sekä kurssin sisältöön liittyvät kokoukset. Työaikasuunnitelmaan merkitään näkyviin myös todelliset opetustunnit. Kontaktiopetuksen ja luentotunnin kerroin on 2 tai 3. Sellaisen kurssin kerroin, joka ei ole aikaisemmin sisältynyt tutkintovaatimuksiin on 3 tai 4. Muut tehtävät ovat kertoimella 1. Opetuksen kerroin jatkokoulutuksessa on 3 tai 4. Produktiotoiminta merkitään erikseen. Yhteiskunnalliseen vuorovaikutukseen ja omaan taiteelliseen toimintaan voi käyttää lukuvuoden aikana enintään 80 tuntia ( 5% työajasta). TeaK:ssa ei sovelleta tes:sin 5.luvun mukaisia opetustehtäviin liittyviä kontaktiopetuksen enimmäistuntimääriä, koska monissa tehtävissä kokonaistyöaikaan sisältyvä opetustuntimäärä on ollut tes:sin voimaantullessa ko. tuntimääriä korkeampi. 78 / 79

41 6.3 Tuntiopetus Aalto-yliopistossa tuntiopetus annetaan pääsääntöisesti työsuhteessa. Satunnainen ja kertaluontoinen opetukseen liittyvä tehtävä voidaan kuitenkin korvata palkkioperusteisena palkkiolomakkeella. Tuntiopettajan työsopimukseen kootaan mahdollisuuksien mukaan kaikki saman lukukauden aikana tapahtuva opetus. Palkka määritellään tuntipalkkana annettavan opetuksen laajuus ja luonne, yksilölliset tekijät ja alakohtaiset erot huomioiden. Palkkion suuruuteen vaikuttaa henkilön tutkinto, nykyinen työ sekä muu työkokemus. Työsopimuksessa eritellään erisuuruisella tuntipalkalla korvattavat opetustehtävät, esimerkiksi luento-opetus ja harjoitusten pitäminen. Lähtökohtana on, että palkkio sisältää opintojakson valmistelun, opetuksen ja opintojaksoon kuuluvien tenttien järjestämisen. Poikkeuksellisen laajan oppimateriaalin laatimisesta voidaan maksaa erikseen korvaus, mikäli asiasta etukäteen sovitaan. Työsuhteessa oleva tuntiopettaja ansaitsee palkallista vuosilomaa voimassaolevan työehtosopimuksen mukaisesti. Aalto-yliopiston päätoimisessa palvelussuhteessa oleva voi vain poikkeustapauksissa toimia tuntiopettajana päätoimisen tehtävän rinnalla. Lähtökohtana on, että opetushenkilöstöön kuuluvan työntekijän omaan tehtävään kuuluva opetus ja muut opetukseen liittyvät tehtävät sisältyvät kokonaistyöajan mukaiseen työvelvollisuuteen, eikä niistä tällöin makseta tuntiopetuspalkkiota. Aalto-yliopiston päätoimisessa työsuhteessa olevalle voidaan poikkeuksellisesti siitä erikseen sovittaessa solmia toinen työsuhde tuntiopettajana. Tällöin opetustyö ei sisälly päätoimen työn työaikaan. Omalle henkilöstöllä voidaan teettää tuntiopetusta enintään 100 tuntia lukuvuodessa. Korvaus voidaan maksaa joko opettajalle itselleen tai opettajan laitokselle. Työstä on aina sovittava etukäteen myös opettajan esimiehen kanssa. Opetusohjelmaan merkittyä tai tutkintoon sisältyvää opetusta ei voi ostaa yritykseltä. Opetukseen tai tutkimukseen liittyvistä yksittäisistä ja satunnaisista tehtävistä, jotka eivät edellytä työsuhdetta, maksetaan korvaus palkkiona. TeaK:n tuntiopetus annetaan pääsääntöisesti työsuhteessa. Palkkioon sisältyy varsinaisen opetuksen lisäksi korvaus ajasta, joka kuluu varsinaisen opetuksen liitännäistehtäviin kuten opetuksen suunnitteluun ja valmisteluun, kuulustelujen valmistamiseen, pitämiseen ja palauttamiseen tai muuhun opintosuorituksen arviointiin. Jos samaan opetukseen osallistuu useampi opettaja, jaetaan palkkio työtehtävään käytettävän ajan suhteessa ja tehtävän vaativuus huomioon ottaen laitoksen harkinnan mukaan. Tuntiopettajille suoritetaan palkan lisäksi lomakorvauksena 10% 12% maksetusta palkasta. Palkkiot on porrastettu neljään tasoon annettavan opetuksen vaativuuden mukaan. Vaativuustason lisäksi oheistyön määrä pitää huomioida palkkion suuruuden määrittelyssä. Tuntipalkkioperusteen, tehtävän vaativuutta ja kerrointa määriteltäessä on hyvä hyödyntää opettajan työsuunnitelmaan liittyvää ohjeistusta, esim. työpajojen vetämisestä ja tuotannoissa opettajana toimimisesta korvataan yleensä perustason tuntipalkalla, luento-opetuksesta yleensä kertoimella 2 4. TeaK:n vakituisessa työsuhteessa olevalle opetushenkilökunnalle voidaan maksaa palkkioita vain poikkeustapauksessa, enintään 56 tuntia lukukaudessa. Ensisijaisesti tehtävä työ tulee sisällyttää opetushenkilökunnan kokonaistyöaikaan ilman erillistä korvausta. Aalto-yliopistossa palkkio määritellään opetuksen luonteen, yksilöllisten tekijöiden ja alakohtaisten erojen perusteella. Teak:ssa palkkiot on porrastettu neljään tasoon opetuksen vaativuus ja oheistyön määrä huomioiden. 6 Resurssit 80 / 81

42 6 Resurssit Taulukko TaiK ja TeaK tuntiopetuspalkkiot 2011 Tehtävät TaiK (tuntiopetuspalkat per tunti) Euro TeaK (1 tunti on 45 min) Perustaso Kerroin 2 Kerroin 3 Kerroin 4 Jatkotutkintoon liittyvä opetus Professori,dosentti Perustutkintoon liiityvä opetus Professori,dosentti Professori, dosentti Tohtori tai vastaavat taiteelliset ansiot Opettajat, tohtorin tutkinto tai vastaava kelpoisuus Lisensiaatti Opettaja, ylempi korkeakoulututkinto tai vastaava kelpoisuus Ylempi korkeakoulututkinto Muu Muut opetukseen liityvät palkkiot Yksittäisohjaus Tentin laatiminen ja arvostelu, kuulustelun valvonta, lausuntojen laatiminen, opetuksen avustaminen jne / 60 min Tenttikysymysten laadinta ylimäär Korjaustehtävät 4,30 15 /opiskelija Säestäminen 27 Esseesuorituksen ohjaus 35 Oppimateriaalin valmistaminen 50 % vastaavasta tuntiopetuspalkkiosta tai sopien Taidemallin palkkio Työharjoittelun ohjaus / 60 min Kuulustelujen valvonta ja muut avustavat tehtävät Muut opetuksen avustavat tehtävät (ns.laitostehtävät) Opinnäytteisiin liittyvät palkkiot Perustutkinnon opinnäytteen tarkastus Opinnäytteiden ohjaus / 60 min Opinnäytetyön julkinen tarkastustilaisuus 40 Kandidaatintyön tarkastus 20 / opiskelija Väitöskirjan esitarkastus Maisterin opinnäytteen tarkastus alle 60 s 100 /opiskelija Vastaväittäjän palkkio Jatko-opintojen ohjaus Kypsyysnäytteen tarkastus 18 /työ Muut tehtävät Valintakoepalkkiot, avustavat 10 / 60 min Valintakoepalkkiot, raatityö /60 min Kokouspalkkiot neuvostojen opiskelijajäsenet 18 / kokous Kokouspalkkiot ulkopuoliset asiantuntijajäsenet /kokous 82 / 83

43 6.4 Elokuva- ja teatterituotantojen toimintaresursseista Elokuvataiteen ja lavastustaiteen laitoksen tuotannollisen toiminnan keskiössä on Mediakeskus Lume. Lume palvelee tila-, tuotanto- ja tekniikkaresurssina Taideteollisen korkeakoulun opetusta ja tutkimusta, erityisesti elokuva- ja lavastustaidetta ja interaktiivista mediaa. Keskus toimii TaiK:n yhteydessä ja palvelee korkeakoulun lisäksi muita yliopistoja ja korkeakouluja, tutkimuslaitoksia sekä yrityksiä ja yhteisöjä. Lumeessa yhdistyvät opetus, kulttuuri- ja yritystuotannot sekä tutkimus. Lume esittäytyy kansallinen audiovisuaalisen alan koulutus-, tutkimus- ja tuotantokeskuksena, jossa yhdistyvät elokuvan, tv:n, digitaalisen median ja lavastustaiteen luova osaaminen. Lumeen erityisfokuksena on monialaisen sisältötuotannon ja sisältölähtöisen tutkimuksen edistäminen. Elokuvataiteen opinnoissa harjoituselokuvien tuotantokäytäntöjä ohjeistaa tuotantodirektiivi ( ). TeaK:n tuotantoja ohjeistaa Esitystoiminnan opas. TeaK:n opetuksen tuotannollista toimintaa toteuttaa oma yksikkö, Opetusteatteri. Työjärjestyksensä mukaan opetusteatterin tehtävänä on tuottaa Teatterikorkeakoulun esitystoiminnan ja muun opetuksen sekä tapahtumien tarvitsemia tuotannollisia ja teknis-taiteellisia palveluja samalla perehdyttäen, ohjaten ja opastaen näiden palvelujen käytössä. Tuotantojen ja tapahtumien kausisuunnittelussa opetusteatterin tukena on esitystoiminnan suunnitteluryhmä essu, jossa on laitosten ja opiskelijoiden edustus. essun tuotantovarausten käsittelyprosessi lukuvuonna toteutuu kahdessa osassa: Ensi-ilta kevätkaudella 2012: mennessä jätettävä kevään 2012 esitysten tuotantovaraukset, Esitystoiminnan suunnitteluryhmän (essu) i -kokous: sijoittuminen tiloihin ja alustavat työryhmätiedot, mennessä ilmoittauduttava työryhmien jäseniksi (väs, lav, puv), essu ii -kokous: työryhmien kokoonpanot ja Opten kiintiöpäivät. Esitys opetusneuvostolle opetusneuvosto tekee päätöksen kevään 2011 tuotannoista. Ensi- ilta syyskaudella 2012: mennessä jätettävä syksyn 2012 esitysten tuotantovaraukset, essu i -kokous: sijoittuminen tiloihin ja alustavat työryhmätiedot, mennessä ilmoittauduttava työryhmien jäseniksi (väs, lav, puv), essu ii -kokous: työryhmien kokoonpanot ja Opten kiintiöpäivät. Esitys opetusneuvostolle, opetusneuvosto tekee päätöksen syksyn 2012 tuotannoista. Opetusteatterin palvelut jakautuvat viiteen ryhmään. Esitystuotannon ryhmä tuottaa opetukseen sisältyvät produktiot ja muut ohjelmalliset tapahtumat yhteistyössä laitosten, keskusten ja muiden yksiköiden kanssa. Ryhmä vastaa myös esitysten ja tapahtumien tiedottamisesta ja lippujen myymisestä niihin. Näyttämön ja tarpeiston ryhmä vastaa TeaK-Kookoksen esitys- ja opetustilojen lavasteiden, rekvisiitan ja katsomorakenteiden valmistamisesta ja pystyttämisestä osallistuen niiden suunnitteluun. Se vastaa myös edellä mainittujen purusta, kuljetuksesta ja varastoinnista. Julkisissa esityksissä ryhmän työntekijät vastaavat yleisön turvallisuudesta. Puvuston ryhmä valmistaa, muokkaa, korjaa ja huoltaa puvut, jalkineet ja asusteet Teatterikorkeakoulun esitysten ja muun opetuksen käyttöön. Tarvittaessa se suunnittelee puvut esityksiin. Ryhmä ylläpitää ja kehittää pukuvarastoa. Valon ja äänen ryhmä vastaa TeaK- Kookoksen esitys- ja opetustilojen valotekniikasta ja sähköisestä äänentoistosta sekä tekee niihin valo- ja äänisuunnittelua. av-ryhmä tuottaa opetuksen ja tutkimuksen tarvitsemat, opetusvälineisiin liittyvät tukipalvelut. TeaK-Kookoksella ryhmä vastaa lisäksi esityksissä tarvittavasta audio-visuaalisesta laitteistosta sekä esitysten taltioinnista ja tallenteiden arkistoinnista. OPETUSTEATTERI 6 Resurssit Mediakeskus Lume palvelee tila-, tuotantoja tekniikkaresurssina TaiK:n opetusta, mutta keskuksena myös muita yhteisöjä ja yrityksiä. TeaK:n opetusteatteri tuottaa esitystoiminnan palveluja samalla perehdyttäen ja ohjaten opiskelijoita. 84 / 85

44 7 Johtaminen 7.1 Organisaatio ja päätöksenteko Aalto-yliopiston koko yliopistoa koskevia muodollisia päätöksiä tekevät tahot ovat yliopiston hallitus, rehtori ja yliopiston akateemisten asiain komitea. Korkeakoulua johtaa dekaani johtaa yliopiston hallituksen ja johtosäännön puitteissa. Dekaania avustaa varadekaani. Dekaanina toimii professori Helena Hyvönen ja varadekaanina professori Pekka Korvenmaa. Akateemisten asioiden hoitamista varten korkeakoulussa on taideteollinen akateeminen komitea, jonka puheenjohtajana toimii dekaani alkaen Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa on tutkimusta, opetusta ja taiteellista toimintaa varten varten viisi laitosta: Arkkitehtuurin laitos, Elokuvataiteen ja lavastustaiteen laitos, Median laitos, Muotoilun laitos ja Taiteen laitos. Muita yksiköitä ovat Mediakeskus Lume (erillislaitos) ja Länsi-Suomen muotoilukeskus Muova. 7 Johtaminen TaiK:n ohjesäännön mukaan kullakin laitoksella ja yksiköllä voi olla oma ohjesääntönsä. Korkeakoulun toimintaa johtaa dekaani ja akateeminen komitea. Laitoksen toimintaa johtaa laitoksen johtaja. Korkeakoulussa on lisäksi jatko-opintolautakunta sekä laitosten arvosteluryhmät. Dekaani ja laitoksen johtaja voivat kutsua johtamisensa tueksi johto- tai muita ryhmiä, joihin voi kuulua myös korkeakoulun ulkopuolisia henkilöitä. Johtaminen järjestetään siten, että eri henkilöstöryhmillä ja opiskelijoilla on riittävä mahdollisuus vaikuttaa päätöksentekoon ja sen valmisteluun. Laitoksen johtajan tehtävänä on johtaa, kehittää ja valvoa laitoksen toimintaa ja vastata sen toiminnan tuloksista sisältäen talouden. Laitoksen johtaja tekee Taideteolliselle akateemiselle komitealle esitykset opetussuunnitelmista ja tutkintovaatimuksista sekä päättää ja toimii esittelijänä opiskelijavalintaan liittyvissä kysymyksissä. Hän hyväksyy yksittäisiä opintojaksoja suorittavat opiskelijat ja koulutusohjelman vaihtamista koskevat hakemukset ja käsittelee muut laitoksen johtajalle kuuluvat asiat. Laitoksella on yksi tai useampi arvosteluryhmä, jonka tehtävänä on arvostella kandidaatin ja maisterin tutkintoon kuuluvat opinnäytteet. (Taideteollisen korkeakoulun johtosääntö 2010) elon johtoryhmä koostuu laitoksen johtajasta, laitoksen varajohtajasta ja viidestä toiminta-alueensa vastaavasta sekä opiskelijoiden edustajasta. Johtoryhmä toimii laitoksen johtajan tukena laitoksen johtamiseen liittyvissä asioissa. Johtoryhmä on tärkeä keskustelufoorumi; se ei tee päätöksiä, vaan toimii suunnittelu-, kehitys-, arviointi- ja tiedonjakoelimenä. Professorikollegio on laitoksen sisällöllisen keskustelun forum, johon jokainen laitoksella toimisuhteessa oleva professori kuuluu. Professorikollegio kokoontuu noin kahden kuukauden välein. Laitoksen varajohtaja toimii johtajan varahenkilönä ja on johtoryhmän opetusasioista vastaavana yleisessä vastuussa laitoksen koulutusohjelmien toimivuudesta. Varajohtaja osallistuu tutkintojen ja opetuksen kehittämiseen liittyviin tilaisuuksiin ja työryhmiin laitos-, kouluja yliopistotasolla. 86 / 87

45 7 Johtaminen Koulutusohjelmajohtajat vastaavat oman opetusalueensa opetuksen suunnittelusta ja kehittämisestä. Koulutusohjelmavastaavat pitävät huolen koulutusohjelmastaan ja sen kehittymisestä. He ovat aktiivisesti yhteydessä koulutusohjelmansa professoreihin ja toiseen koulutusohjelmavastaavaan. Koulutusohjelmavastaavan apuna toimii amanuenssi/opintokoordinaattori. Koulutusohjelmavastaavat eivät ole esimiesasemassa. Koulutusohjelmavastaavien työn tueksi on koottu Advisory board, työelämäedustajista koostuva neuvosto. Suuntautumisvaihtoehtovastaava on suuntautumisvaihtoehdon opetuksesta, tutkimuksesta ja kehittymisestä vastuussa oleva professori tai lehtori. Suuntautumisvaihtovastaavat vastaavat oman alueensa opetuksen suunnittelusta henkilöstöresurssien ja laitoksen johtajan jakamien määrärahojen puitteissa. Laitoksen tutkimusvastaavalla on erityinen vastuu laitoksen tohtorikoulutuksesta ja tutkimustoiminnasta. Tutkimusvastaavan tukena toimivat koordinaattori, tutkimuksen tukiryhmä sekä Advisory board. (elo laatukäsikirja 2011) Teatterikorkeakoulussa yleistä hallintoa hoitavat hallitus, rehtori ja hänen tukenaan vararehtorit, yliopistokollegio, opettajien ja tutkijoiden rekrytointineuvosto, opetusneuvosto, tutkimusneuvosto sekä hallinto- ja tukipalveluyksikkö. Korkeakoulu on jaettu opetuksen ja taiteellisen toiminnan ja tutkimuksen järjestämistä varten yhden tai useamman oppiaineen tai taiteenalan muodostamiin laitoksiin. Teatterikorkeakoulussa on seuraavat laitokset: Teatteritaiteen laitos, Ruotsinkielinen näyttelijäntyön laitos, Tanssitaiteen laitos, Valo- ja äänisuunnittelun laitos sekä Tanssi- ja teatteripedagogiikan laitos. Yhteisiä keskuksia opetuksen, taiteellisen toiminnan ja tutkimuksen järjestämiseksi ovat Yhteisen opetuksen keskus OpeK sekä Esittävien taiteiden tutkimuskeskus tutke. Laitosten ja keskusten hallintoa hoitavat laitosjohtaja ja laitoksen johtoryhmä. Laitosten ja keskusten lisäksi TeaK:ssa on liiketaloudellisin perustein toimivia yksiköitä, joiden toiminnasta vastaa johtaja. TeaK:n rehtorina toimii Paula Tuovinen. Rehtori johtaa yliopiston toimintaa ja päättää yliopistoa koskevista asioista, joita ei ole säädetty tai määrätty muiden toimielinten tehtäväksi. Rehtori vastaa hallituksessa käsiteltävien asioiden valmistelusta, esittelystä ja täytäntöönpanosta. Vararehtori, professori Maarit Ruikka vastaa opetustoiminnasta ja toimii rehtorin sijaisena. Vararehtori, professori Esa Kirkkopelto vastaa tutkimustoiminnasta. Molemmat toimet ovat osa-aikaisia. fi/avaintietoa/organisaatio/rehtori_ja_vararehtori TeaK:n laitokset vastaavat perustutkintokoulutuksesta. Laitoksen johtoryhmään kuuluvat laitosjohtaja puheenjohtajana 2 tai 4 professoria ja muuta opettajaa ja 2 tai 4 opiskelijaa. Laitoksen johtoryhmän tehtävänä on arvioida ja kehittää laitoksen toimintaa, käsitellä laitoksen toiminnan ja talouden suunnittelua koskevat asiat ja päättää laitoksen määrärahojen käytön suuntaviivoista, käsitellä koulutusta koskevat asiat tutkintosäännössä määritellyllä tavalla, ja käsitellä muut sille osoitetut tehtävät. Laitoksen johtajaksi valitaan laitoksen professori tai muu opettaja kahdeksi lukuvuodeksi kerrallaan. Laitoksen johtajan tehtävänä on mm. johtaa, valvoa ja kehittää laitoksen toimintaa ja vastata laitoksen toiminnan tuloksellisuudesta, henkilöstöjohtamisesta ja taloudesta sekä käsitellä muut laitokselle kuuluvat asiat, joista ei ole toisin määrätty. Hallintotoiminnassa hallitus, rehtori, vararehtorit, hallintojohtaja, laitosten ja keskusten johtajat sekä hallinto- ja tukipalveluyksiköiden päälliköt tekevät päätöksensä esittelystä. Esittelymenettelyä käytetään myös monijäsenisten hallintoelinten päätöksenteossa. Jos asia on käsittelyssä sitä varten, että hallintoelintä kuullaan tai elin keskustelee asiasta, ei esittelymenettelyä myöskään käytetä. Hallintojohtaja nimittää muiden toimielinten esittelijät sekä antaa tarvittaessa tarkemmat ohjeet esittelymenettelystä (Teatterikorkeakoulun hallintojohtosääntö 2011). Taulukko Teatterikorkeakoulun organisaatiorakenne * Opettajien ja tutkijoiden rekrytointineuvosto vastaa teatterikorkeakoulussa asiantuntijaelimenä opetus- ja tutkimushenkilöstön rekrytoinnista ja rekrytointiprosessin ohjeiden valmistelusta. Lisäksi neuvosto vastaa opetus- ja tutkimushenkilöstön ansioiden arvioinnista. Rekrytointineuvosto käsittelee kaikki yliopiston opetus- ja tutkimushenkilöstön ottamista koskevat asiat silloin, kun henkilö ollaan valitsemassa vähintään yhdeksi vuodeksi. 88 / 89

46 7.2 Opetuksesta päättäminen Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea on yliopistolaissa tarkoitettu yhteinen monijäseninen yliopistotason hallintoelin. Sen tehtävä on edistää tutkimuksen, opetuksen sekä taiteellisen toiminnan korkeaa laatua. Yliopiston akateemisten asioiden komitean tehtäviin kuuluu päättää opetussuunnitelmista ja tutkintovaatimuksista, päättää opiskelijoiden valintaperusteista ja päättää opetukseen, tutkimukseen sekä taiteelliseen toimintaan liittyvistä muista yleisistä säännöistä. (Aalto-yliopiston johtosääntö 2011) Taideteollisen korkeakoulun ohjesäännön mukaan korkeakoulun akateemisten asioiden hoitoa varten yliopistossa on korkeakoulukohtaiset akateemisten asioiden komiteat. Korkeakoulun akateemisten asiain komitea koostuu vakinaisen professorikunnan, muun opetus- ja tutkimushenkilöstön sekä muun henkilöstön ja opiskelijoiden edustajista. Korkeakoulun akateemisten asiain komitean puheenjohtajana toimii korkeakoulun dekaani. Korkeakoulun akateemisten asiain komitean tekee esityksen korkeakoulukohtaisesta opetussuunnitelmasta ja korkeakoulukohtaisista tutkintovaatimuksista. (Taideteollisen korkeakoulun ohjesääntö 2010) Teatterikorkeakoulun opetusneuvosto vastaa koulutuksen laadunvarmistuksesta ja esitystoiminnasta. Se käsittelee koulutusta, opiskelua ja opetusta koskevat periaatteellisesti tärkeät asiat. Opetusneuvosto tekee ehdotuksen perustutkintoja koskevaksi tutkintosäännöksi ja hyväksyy perustutkintokoulutuksen tutkintovaatimukset. Se antaa perustutkintojen opinnäytteiden arvostelua koskevat yleiset ohjeet sekä arvostelee ja hyväksyy maisterin tutkintoon kuuluvat opinnäytteet. Opetusneuvoston jäsenet ovat professoreita, opettajia ja opiskelijajäseniä. Neuvostossa tulee olla riittävä ja tasapuolinen edustus eri koulutusohjelmista. Valinnassa kiinnitetään huomiota siihen, että neuvostossa on riittävä taiteellis-pedagoginen asiantuntemus. Teatterikorkeakoulun tutkimusneuvosto vastaa jatkotutkintokoulutuksen ja tutkimustoiminnan laadunvarmistuksesta. Yhteisen opetuksen keskus vastaa yhteisestä opetuksesta, avoimen yliopiston opetuksesta sekä yliopistossa annettavan perustutkintokoulutuksen kehittämisestä. Yhteisen opetuksen keskus toimii tiiviissä yhteistyössä laitosten kanssa. Esittävien taiteiden tutkimuskeskus vastaa tutkimustoiminnasta ja sen koordinoinnista sekä yliopiston jatkotutkintokoulutuksesta. Esittävien taiteiden tutkimuskeskus toimii tiiviissä yhteistyössä laitosten kanssa. (Teatterikorkeakoulun johtosääntö 2010) 7.3 Opetuksesta laadun johtaminen ja arvioinnit Aalto-yliopiston opetusta koskevassa strategiassa opiskelija on kansainvälisen asiantuntijayhteisön jäsen, joka yhdessä muiden opiskelijoiden ja opettajien kanssa rakentaa kannustavaa ja avointa oppimisyhteisöä. Tavoitteena on oppimiskeskeinen kulttuuri, joka haastaa opettajia ja tutkijoita opetuksen ja ohjauksen uudistamiseen ja laadun parantamiseen sekä opetuksen ja tutkimuksen yhteyden vahvistamiseen. Opetuksen keskeisiä suoritusmittareita ovat opetuksen laatu, opiskelijoiden menestys, alumnien ja työnantajien tyytyväisyys ja monitieteisten opintojen osuus. 7 Johtaminen Teatterikorkeakoulussa opetuksen strategiassa perustutkintokoulutuksen tarkoituksena on kouluttaa teatteri- ja tanssitaiteen kandidaatteja ja maistereita; ammattitaitoisia taiteellisia toimijoita kansalliselle ja kansainväliselle taidekentälle ja muualle yhteiskuntaan. Perustutkintokoulutus luo taidolliset ja tiedolliset perusedellytykset taiteilijana toimimiseen. Tutkimuksella kehitetään ja uudistetaan esittäviä taiteita, tuotetaan tietoa ja ymmärrystä esittävistä taiteista, niiden tekemisestä ja opettamisesta ja esittävien taiteiden vuorovaikutuksesta ympäristön ja yhteiskunnan kanssa sekä kehitetään jatkotutkintokoulutusta ja taiteellista tutkimusta korkeatasoiseksi ja kansainväliseksi. Aalto-yliopiston opetuksen ja koulutuksen arviointihanke (tee, Teaching and Education Evaluation) käynnistettiin kevään 2010 aikana ja toteutettiin lukuvuonna Opettajat ja opiskelijat olivat keskeisessä roolissa arvioinnin toteuttamisessa. Opetuksen arviointihankkeen tavoitteena oli luoda osaltaan avointa ja rakentavaa arviointikulttuuria. Arviointihanke toi esiin yliopiston opetuksen ja koulutusohjelmien vahvuuksia ja hyviä opetuskäytäntöjä, mutta myös kehitettäviä kohteita. Arviointi kohdistui ohjelmien johtamiseen, suunnitteluun, toteutukseen ja kehittämiseen. Kansainväliset arviointipaneelit laativat havainnoistaan loppuraportin, jonka painettu versio julkaistiin Raportissa annetaan runsaasti suosituksia Aalto-yliopistolle: opinnoissa tulee muun muassa erottaa kandidaattivaihe ja maisterivaihe selkeästi Bolognan prosessin mukaisesti, rakentaa opetusta tulevaisuuden osaamistarpeita ja oppimista korostaen, suosia joustavia opintopolkuja ja tukea opiskelijoiden liikkuvuutta. Arvioijat näkevät tärkeänä myös opettajien pedagogisen koulutuksen ja hyvästä opetuksesta palkitsemisen. Kansainvälinen ja monikulttuurinen näkökulma on otettava mukaan kaikkeen toimintaan alkaen opiskelijoiden ja opettajien rekrytoinnista / 91

47 7 Johtaminen Lavastustaiteen koulutusohjelmaa koskevia kehittämishavaintoja TEE-arvioinnin raportin yhteenvedossa: Elokuvataiteen koulutusohjelmaa koskevia kehittämishavaintoja TEE-arvioinnin raportin yhteenvedossa: Prosesseissa on päällekkäisyyksiä, organisaatiossa kehittämisalueet ovat koordinaation ja strategisen ajattelun alueilla. Opetusuunnitelmallinen haaste on aikataulusuunnittelussa, näyttämölavastuksen opiskelijoiden aikataulu limittyy TeaKin opetukseen, etv-lavastajien aikataulu elokuvataiteen opetukseen (ja pukusuunnittelussa molempiin suuntiin). Suuntautumisvaihtoehdot toimivat itsenäisesti siinä määrin, että koordinaatiota ei juurikaan ole koulutuskokonaisuuden hallintaan. Teatteriin erikoistuminen korostuu erillisyytenä elokuvataiteen ja taideteollisen koulutusalojen keskuudessa. Elokuvataiteen ja näyttämölavastuksen sijoittuminen samaan laitokseen herättää kysymyksiä. Itsenäiset suuntautumisopinnot toimivat erillisinä opinnoissa, läpäiseviä opintoja ei ole mahdollista suorittaa, joka ei vastaa työelämän todellisuutta lavastajan ammatissa. BA-opinnot ja MA-opinnot ovat jatkumolla, opiskelijan siirtyminen on joustavaa. Vahvuuksina nähtiin yhteistyö TaiKissa ja Teatterikorkeakoulun ja Sibelius- Akatemian kanssa. Opinnoista vahvoina nähtiin perusopinnot ensimmäisen vuoden ja toisen vuoden alusta. Opiskelijan palautekäytäntöjen kehittäminen systemaattiseksi haasteena, arvioinnin kriteerien näkyvyyttä pidetään tärkeänä. Opinnoissa on mahdollisuus 20 opintopisteen vaihtoehtoisille opinnoille, ja siten mahdollisuus luoda oma opintopolku hyödyntäen vaihtoehtoisia opintoja ja sivuaineopintoja. Suosituksia»» Yhteistyötä on lisättävä TaiK:n ja Aalto-yliopiston sisällä.»» Opiskelijoita tulisi ohjata ymmärtämään yliopisto-opiskelun opiskeluprosessia, tarvitaan ohjeisto opintojen etenemisestä ja opintopolusta.»» Koulutusohjelman työskentelyssä keskiöön laatutyö ja käytäntöjen vertailu.»» Suuntautumisvaihtoehtojen yhteyksien luominen opintosuunnittelussa yhteistyössä on tärkeää.»» Tulevaisuuden työelämä ja työllistymisen turvaaminen edellyttää monialaisuuden mahdollisuudet huomioivaa suunnittelua.»» Koulutuksen on lisättävä yhteistyötä teattereiden kanssa.»» Huomion kiinnittäminen eri alojen opiskelijoiden laadukkaaseen ja tasa-arvoiseen kohteluun TaiKissa on tärkeää.»» Tarvitaan aktiivista innostavaa yhteistyötä strategisen ajattelun tuottamiseksi ja tiimityötä johtamisen tueksi. Opiskelijoiden opintoajat ovat pitkiä, opiskeluaikaa ei rajoiteta. Opiskelijoiden vetovoima työelämässä on hyvä, opiskelijat työskentelevät ammattiprofiileillaan jo opiskeluaikana. Valmistumisen kannustimena ei siis ole työllistyminen. Suuntautumisvaihtoehtojen aloituspaikkamäärät ovat pienet. Opiskelijamääriä ei haluta lisätä työllistymissyistä. Työelämän läheisyys voi heikentää uutta luovaa ajattelua ja tutkimuksellisuutta opetussuunnittelussa ja opintojen suorittamisessa. Vain muutama MA-opiskelija tulee TaiKin ulkopuolelta. BA MA -jatkumolla kaikki eivät valmistu maistereiksi. Kandidaatin opintojen laajuus vie opiskelijalta 3 5 vuotta, maisterin opintojen kanssa 6 8 vuotta. Kansainvälinen ja kansallinen liikkuvuus opinnoissa voi lisääntyä ja otetaan huomioon tulevassa opetussuunnittelussa. Kansainvälinen elokuvakoulujen yhteistyöverkostotoiminta on tärkeää. BA-tutkintoa tehdessä jokaiselle opiskelijalle tulee taata ohjaava opetus. MA-opiskelijoiden yksilölliset hopsit erikoistumista vahvistamaan. Arviointikeskusteluissa keskiössä opiskelijan työn taiteelliset lähtökohdat. Runsas palaute lisää opiskelijan itsetuntemusta ja prosessiosaamista. Opiskelija arvioimaan omaa oppimistaan opintopäiväkirjan avulla. BA-tutkinnon opintosisältöjen uusiminen on aloitettu ja suunta on hyvä. Käsikirjoituksen suuntautumisessa tutkimus on linkitetty opetukseen. Yhteisopetus elokuvataiteen ja teatteritaiteen välillä on tärkeää. Opettajien työelämälähtöisyys auttaa opiskelijaa työllistymisessä. Suosituksia Näköalan laajentaminen työllistymismielessä; kotimaisesta filmiteollisuudesta kansainväliseen ja mediateollisuuteen. Kansainvälisen, englanninkielisen ohjelman suunnitteleminen. Tutkimuksellisuus elimelliseksi osaksi koulutusohjelman henkilökunnan työskentelyä, tutkimus ja kehittäminen, kohteenaan filmi- ja mediateollisuuden alat. Tutkimusstrategian luominen ja opetushenkilökunnan sitouttaminen siihen / 93

48 Korkeakoulujen arviointineuvosto (kka) auditoi Teatterikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän, ja korkeakoulu läpäisi auditoinnin hyväksytysti maaliskuussa Auditointi on voimassa kuusi vuotta. Auditoinnin tarkoituksena on tukea korkeakoulujen laatutyötä ja toiminnan laadun parantamista. Raportissaan kka esittää kehittämisalueeksi palautejärjestelmiä. Laadunvarmistusjärjestelmässä ei tule riittävän selkeästi esiin ero yhtäältä opiskelijoiden taiteellisesta työskentelystä saaman palautteen ja toisaalta opiskelijoiden opetuksesta antaman palautteen välillä. Tältä osin palautejärjestelmä kaipaa kka:n mielestä selkiyttämistä. Opiskelijapalautteen vaikutuksien läpinäkyvyyttä tulisi parantaa kehittämällä palautteen hyödyntämisen dokumentaatiota. Yhteisten palautekäytäntöjen liittyminen yksikkökohtaisiin palautteiden hyödyntämisprosesseihin tulisi täsmentää ja varmistaa. 8 Opetussuunnittelu Opetussuunnitelmatyö on keskeinen yhteistyön väline vahvasti itsemääräämisoikeuteen nojaavassa akateemisessa toimintakulttuurissa. Erilaiset säädökset; mm. Asetus yliopiston tutkinnoista, korkeakoulujen tutkintosäännöt ja koulutusohjelmien opetussuunnitelmat ohjaavat toimintaa ja määrittelevät yhteistyön muotoja. Tavoiteltaessa verkostoituvan opetussuunnittelun luontevaa toimintaympäristöä voidaan haasteiksi luetella seuraavia tekijöitä: Opetussuunnittelua koskevien käsitteiden erilaisuus Opetussuunnitteluprosessien erilaisuus Opetussuunnittelua ohjaavien säädösten erilaisuus Opetussuunnitteluun liittyvien aikataulujen erilaisuus Opetuksen aikakäsitysten ja lukujärjestysten erilaisuus Opetussuunnitteluun liittyvien järjestelmien erilaisuus Toiminnalliset muutokset rajapinnan syntymiselle tarkoittavat integroitua ops-prosessia. Opiskelijan opintojen hallinnoiminen opiskelijaliikkuvuudessa; opintoihin hyväksyminen, opintosuoritukset, henkilökohtaisen opintosuunnittelun merkitys. Opetussisällöistä viestiminen, rajapintojen tunnistaminen, yhteistyöstä päättäminen ja sen käynnistäminen 94 / 95

49 8.1 BA-opinnot vertailussa Korkeakoulujen tutkintosäännöt määrittelevät tutkintonsa eri tavoin. TaiK:n tutkintosääntö määrittelee taideteollisen koulutusalan yhdenmukaisen tutkintomallin. Sen mukaan ba-tutkinto koostuu opintokokonaisuuksista kieli- ja viestintäopinnot, taide- ja teoriaopinnot, koulutusohjelman perus/aineopinnot sekä valinnaiset opinnot ja/ tai sivuaineopinnot. Tutkintoon suositellaan sisällytettäväksi vähintään 15 op kansainvälisiä opintoja. action?pageid= TeaK:n tutkintosääntö ei määrittele tutkinnon rakennetta yhtenäiseksi, vaan jättää sen koulutusohjelmien tutkintovaatimusten tehtäväksi. TeaK:ssa ba-tutkinto sisältää pääaine- ja sivuainetai muut opintokokonaisuudet, jotka määritellään tarkemmin koulutusohjelmien tutkintovaatimuksissa. Perusopintojen laajuus tulee olla vähintään 25 op, ja perus- ja aineopinnot yhdessä vähintään 60 op. Lisäksi ba-tutkintoon sisällytetään kieliopinnot sekä opinnäyte 6 10 op. fi/general/uploads_files/perustutkintojen_tutkintosaanto_ pdf Historia- ja teoriaopintojen vertailu tutkintomalleissa ei ole yksiselitteistä, sillä eri koulutusohjelmissa ja niiden suuntautumisvaihtoehdoissa opinnot on sijoitettu vaihtelevasti perus- tai aineopintoihin. Elokuvataiteen koulutusohjelmassa opintoihin sisältyvät elokuvahistorian opinnot (9 op) ja suuntautumisopintojen vaihtelevat teoriaopinnot sisältäen tutkimuksellisuuden ja historia- ja teoriaopinnot. Lavastustaiteen koulutusohjelmassa näyttämölavastuksen historiaopinnot sisältävät taidehistorian (8 op), teatterihistorian (4 op) ja nykyskenografian historian ja teorian (4 op) kurssit. Elokuva- ja tv-lavastuksen opinnot sisältävät elokuvahistoriaa (6 op). Pukusuunnittelussa historiaopinnot ovat skenografian historia (3op), esiintymispuvun historia (2 op), elokuvahistoria (2 op), vaatetuksen historia (2 op) ja epookkipuku (5 op). TeaK:ssa useamman koulutusohjelman yhteisiä historia- ja teoriakursseja ovat: esitystutkimuksen perusteet (3 op), johdatus taiteen filosofiaan (2 op), Kieli- ja viestintäopinnoissa TaiK:n ja TeaK:n opinnot eroavat seuraavasti: TaiK 15 op Vieras kieli 6 op Äidinkieli 3 op Toinen kotimainen kieli 3 op Tiedonhankintataidot 1 op Tieto- ja viestintätekniikan perusteet 2 op TaiK Taide- ja teoriaopinnot 25 op Johdatus kuvan tekemiseen I 4 op Tila ja muoto 1 4 op Väri ja havainto 1 4 op Yhteinen ympäristö 3 op Valinnaiset opinnot : YoYon tarjonnasta 10 op TeaK 11 op Vieras kieli 5 op Toinen kotimainen kieli 3 op Tieto- ja viestintätekniset opinnot 3 op TeaK Opiskelu- ja ammattitieto 6 op Henkilökohtainen ohjaus 3 op Opiskeluun perehdyttäminen 2 op Työelämään perehdyttäminen 1 op 8 Opetussuunnittelu Kaikkia koulutusohjelmia läpäisevät yleisopinnot TeaK:ssa voidaan rinnastaa TaiK:n koulutusohjelmia läpäiseviin taide-ja teoriaopintoihin. TeaK:ssa yhteisten opintojen määrä on pieni (6 op). TaiK:n opintokokonaisuus vahvistaa sisällöllisesti taideteollista koulutusalaa mittavasti (25 op). taidehistoria (2 op), suomalaisen teatterin historia (2 op), teatterihistoria i (2 op), teatterihistoria 2 (3 op), teatterihistoria 3 (2 op), taidehistoria i (2 op), dramaturgian perusteet (2 op) ja aristotelinen dramaturgia (2 op). Edellä mainittujen opintojen lisäksi Tanssitaiteen laitos toteuttaa seuraavia historiaja teoriakursseja: Tanssitaiteen historia, musiikin historia ja kompositio, teosanalyysi, tanssitaiteen esitykselliset lähialueet ja tanssitaiteilijana yhteiskunnassa. Teatteritaiteen laitoksen näyttelijäntyön, ohjauksen ja dramaturgian koulutusohjelmien opetustarjontaan sisältyy myös pienellä vaihtelulla elokuvan historia, musiikin teoria, taiteilijuus ja maailmankuva, näyttelijäntyön tradition sovellukset 1 3, teatterillisen teatterin sovellukset sekä ritualistisen teatterin sovellukset. Valo- ja äänisuunnittelun laitoksen kurssitarjonnassa ovat lisäksi musiikkihistoria i ii, taidehistoria ii, dramaturgia ii sekä esitysanalyysi. Svenska institutionen för skådespelarkonst-koulutusohjelman kursseja ovat litteratur, teaterhistoria ja konst och etik. Valinnaisten tai sivuaineopintojen osuus TaiK-tutkinnoissa on tutkintosäännöllä määritelty (20 30 op), elokuvataiteessa ja lavastustaiteessa se on 20 op. TeaK-tutkinnoissa vapaasti valittavien opintojen määrä vaihtelee koulutusohjelmittain: dramaturgia 6 op, näyttelijäntyö ja ohjaus 0 op, skådespelarkonst 9 op, tanssi 5 op, valosuunnittelu 15 op ja äänisuunnittelu 16 op. Aineopintojen osuus tutkintojen kokonaisuudesta vaihtelee korkeakoulujen mutta myös eri oppiaineiden välillä. Havainnoimalla eroja voidaan pohtia oppiaineen autonomisuutta, yhteisopintojen määrää taiteenalakohtaisesti, koulutusalarakenteita, oppiaineen resursseja, sekä erilaisia ops-toimintakulttuureita. 96 / 97

50 8.2 MA-opinnot vertailussa TaiK:n tutkintosääntö määrittää ma-tutkinnon sisällöksi koulutusohjelman perus- ja aineopinnot 0 25 op, syventävät opinnot op sisältäen vähintään 5 op tutkimusvalmiusopintoja ja 40 op opinnäytteen ja opinnäyteseminaarin sekä valinnaiset opinnot ja/tai sivuaineopinnot op. Myös ma-tutkintoon suositellaan sisällytettäväksi vähintään 15 op kansainvälisiä opintoja. Teak:n ma-tutkinnon kokonaisuus sisältää tutkintosäännön mukaan pääaine- ja sivuaine- tai muut opintokokonaisuudet, jotka määritellään tarkemmin koulutusohjelmien tutkintovaatimuksissa. Syventävien opintojen laajuus tulee olla vähintään 60 op sisältäen opinnäytteen. Opinnäytteen laajuus voi olla op. Opettajan pedagogisten opintojen laajuudeksi määritellään 60 op. fi/general/uploads_files/perustutkintojen_tutkintosaanto_ pdf Maisteriopintoja voi vertailla tutkimuksellisten, syventävien opintojen ja vaihtoehtoisten opintojen näkökulmista. Tutkimusopintojen sisällöt vaihtelevat. Elokuvataiteessa tutkimusopintoja (25 op) toteutetaan opetussuunnitelmasta katsottuna suurimmaksi osaksi linjoittain eriytyneesti, sisältäen historia- ja teoriaopintoja, seminaareja, työpajoja, kursseja ja kirjatenttejä. Lavastustaiteessa yhteisessä tarjonnassa on ma-seminaari, tutkimukseen orientoituminen ja vaihtoehtoiset opinnot. TeaK:n nod-koulutusohjelmissa opinnot sisältävät vaihtoehtoisia historia- ja teoriaopintoja (6 10 op). väs-koulutusohjelmissa tutkimusopinnot on sijoitettu sekä valinnaisiin opintoihin että oppiaineen syventäviin opintoihin. Syventäviä opintoja elokuvataiteessa valitaan oman suuntautumisen alueelta vähintään 20 op. Lavastustaiteen suuntautumisopinnoissa syventävien opintojen määrä on op. TeaK:n nodkoulutusohjelmissa syventäviä opintoja omasta oppiaineesta tulee valita vähintään 30 op. Valo- ja äänisuunnittelussa määrä on op. Opinnäytteen kuormitus vaihtelee, elokuva- ja lavastustaiteessa opinnäyte on 40 op, ja TeaK:n nod- ja väs-koulutusohjelmissa se on 30 op. Kaksivuotisissa maisterinohjelmissa TeaK:ssa opinnäytteen osuus on 20 op. Valinnaisten opintojen määrä on elokuvataiteessa määritelty 35 op. Opinnot voivat sisältää erikoiskursseja, työharjoittelua, työskentelyä, vaihtoehtoisia opintoja tai joo-opintoja suuntautumisesta riippuen. Lavastustaiteessa pukusuunnittelun Oppiaine Aineopetus Aineopetuksen %-osuus tutkinnosta suuntautumisvaihtoehdossa suositellaan tiettyjä kursseja vaihtoehtoisiksi opinnoiksi. TeaK:n nod-koulutusohjelmissa itsenäisesti suoritettavia opintoja, tuotantoja ja opintoprojekteja voi tutkinnosta olla määrällisesti enintään op. Valo- ja äänisuunnittelussa opinnot ovat myös itsenäisesti suoritettavia; harjoittelu, produktiot ja opinnot op. Pieni koulutusohjelman omien pakollisten opintojen määrä maisterin tutkintomallissa viittaa siihen, että opiskelijan itseohjautuva opintopolku voisi toteutua nykyisissä olosuhteissa myös monialaisessa taidekorkeakouluyhteistyössä. Suuri omien opintojen määrä kaksivuotisissa maisteriohjelmissa ( TeaK) viittaa siihen, että ohjelmien tutkinnolle asettamat osaamistavoitteet vaativat 8 Opetussuunnittelu Taulukko Oppiaineen oman aineopetuksen osuus MA-tutkinnossa Oppiaineen omien syventävien opintojen ja teoria- ja tutkimusopintojen osuus koko tutkinnosta, pois lukien opinnäytteen. Vertailuun on sisällytetty TeaK:n kaksivuotisia maisteriohjelmia, joille tyypillistä on vahva syventävien opintojen osuus tutkinnossa. Tutkinnon laajuus op Elokuvataide 45 38% 120 ETV-lavastus 60 50% 120 Näyttämölavastus 60 50% 120 Pukusuunnittelu 60 50% 120 Dramaturgia 44 37% 120 Koreografia MA* 90 75% Näytteljäntyö 40 33% 120 Ohjaus 44 37% 120 Skådespelarkonst keskiarvo 69 58% 120 Tanssija MA 95 80% 120 Valosuunnittelu 56 47% 120 Äänisuunnittelu 58 48% 120 Tanssi- ja teatteripeda MA* 95 80% * Koreografian ja tanssijan maisteriohjelmien opintoihin sisältyy itsenäisiä projektiopintoja. ** Tanssin- ja teatteriopettajan maisteriohjelman opinnot sisältävät työharjoittelun. erikoistavaa ja syventävää asianhallintaa osaamisen laajentamisen sijaan. Kaksivuotisia TeaK:n maisteriohjelmia lukuun ottamatta kaikissa koulutusohjelmissa on tällä hetkellä jo rakenteellisesti mahdollista toteuttaa monialaista yhteistyötä maisteriopinnoissa. Monialaisuus tässä yhteydessä tarkoittaa koulutusohjelmien välistä sisällöllistä yhteistyötä, yhteisopintoja tutkimusopinnoissa, vaihtoehtoisissa syventävissä opinnoissa ja erilaisissa opinto- ja tuotantoprojekteissa. Runsas vaihtoehtoisten opintojen määrä tutkintomalleissa vahvistaa opiskelijaliikkuvuutta. Toisaalta itseohjautuvuuden toteutuminen opinnoissa edellyttää toimivaa opinto-ohjausta ja laadukasta opintoviestintää. 98 / 99

51 8.3 Opetussuunnittelun sanastoa Korkeakoulujen käyttämä käsitteistö opetussuunnittelussa ja opetussuunnittelun prosessit ovat erilaisia. TaiK:n vuosittainen opetussuunnitelma rinnastuu TeaK:n viisivuotisiin tutkintovaatimuksiin. Opetussuunnitelmatyön vuosirytmi on vaihdellut molemmissa korkeakouluissa. TeaK:ssa siirryttiin vuonna 2010 nykyiseen viisivuotiseen tutkintovaatimuskauteen aikaisemman kaksivuotisen sijasta (poikkeuksena Esitystaiteen ja teorian maisteriohjelma). Tällöin ennakoitiin, että TaiK:ssa päädytään myöskin vakauttamaan opetussuunnittelu viisivuotiskaudeksi. Toisin kuitenkin kävi. Aalto-yliopiston perustamisen myötä TaiK:ssa siirryttiin koulutusohjelmien opetussuunnitelmien jatkuvan kehittämisen malliin. Vuosittainen opetussuunnittelusykli sisältää opetussuunnitelman arvioimisen ja muutosten tekemisen mahdollisuuden samanaikaisesti seuraavaa lukuvuotta koskevan opetuksen suunnittelun yhteydessä. TeaK:n opetussuunnitteluprosessi eli tutkintovaatimustyö on eriytynyt lukuvuosittaisesta opetusohjelmaprosessista ainakin toistaiseksi. Koska opetussuunnitteluprosessi tuottaa samanlaista tietoa molemmissa korkeakouluissa, voisi olla järkevää pyrkiä kohti yhteistä toimintakäsitteistöä opetussuunnittelun kokonaisuuden eri työvaiheissa. Sanaston yhdenmukaistaminen tulisi huomioida myös WebOodin ja muiden opintosuunnittelua ohjaavien järjestelmien käytössä. Yksinkertaisimmillaan opetussuunnittelun sanasto voisi olla seuraava: Tutkintosääntö sisältää läpäisevän tutkintorakenteen ja raamittaa koulutusohjelmien opetussuunnittelutyön. Opetussuunnitelma määrittelee koulutuksen perustehtävän ja tutkinnon sisältämät opintokokonaisuudet oppimistavoitteineen ja mitoituksineen. Kurssisuunnittelu toteuttaa opetussuunnitelmaa lukuvuosittain. Opinto-opas sisältää kurssisuunnittelun tapahtuman tarkkuudella ja toimii opintojen ja opetuksen ens-sijaisena viestintävälineenä. TaiK:ssa voimassa oleva tutkintosääntö ( ) sisältää tutkintovaatimukset ja tutkintomallin. Opetussuunnitelman laatimista koskeva ohjeisto laaditaan ja hyväksytään TaiK:n akateemisessa neuvostossa vuosittain. Lukuvuoden aikataulun vahvistaa Aalto-yliopiston rehtori. Opetussuunnitelma laaditaan koulutusohjelmissa lukuvuosittain. Opetussuunnitelma julkaistaan painettuna opinto-oppaana. Se sisältää koulutusohjelman tulevaisuusvision, tavoitteet, opetussisällöt kokonaisuuksina ja niiden sisältämät kurssit, sivuainekokonaisuudet ja kurssikuvaukset. Opetuksen toteutustietoihin koulutusohjelmissa sisällytetään kurssin toteutuksen kuvaukset ja kurssien toteutumisaikataulun tarkentaminen. Kurssikuvaukset julkaistaan ensisijaisesti WebOodissa. Kurssi-ilmoittautumiset järjestetään ensisijaisesti WebOodissa. TeaK:ssa tutkintosääntö ( ) määrittelee perustutkintojen koulutusohjelmat ja tutkintovaatimuksien laadinnan aikataulun viideksi vuodeksi kerrallaan. Tutkintojen ja opintojen rakenteesta määrätään kunkin koulutus- ja maisteriohjelman tutkintovaatimuksissa. Tutkintovaatimuksissa ilmoitetaan opintojakson nimi, laajuus ja osaamistavoitteet. Opetusohjelmat laaditaan koulutusohjelmissa lukuvuosittain. Opetusohjelmat sisältävät toteutettavien opintojaksojen aikataulut, toteutustavat, arvostelun, sisällön, suoritustavat, mahdolliset opintojaksolle osallistumisen edellytykset sekä opettajat. Opetusohjelmatiedot julkaistaan WebOodin opinto-oppaina ja opiskelijat ilmoittautuvat kursseille WebOodiin. 8.4 OPS-prosessit koulutusohjelmissa 8 Opetussuunnittelu Opetussuunnitteluprosesseja ohjeistetaan korkeakoulujen tasolla sisältäen opetussuunnittelun eri vaiheita ja opetuksen toteutuksen. TaiK:ssa ohjeistuksessa huomioidaan Aalto-yliopiston yhteiset suuntaviivat, mutta itse prosessi ohjeistetaan korkeakoulun tasolla. TeaK:ssa ohjeistukset ovat sisältäneet sopimuksia opetussuunnitteluprosessin määräajoista. Yhteissuunnittelun kannalta on olennaista, että molempien korkeakoulujen opetussuunnitelmaprosessit hyväksytään päätöksenteko-organisaatioissaan ja että tulevaisuudessa ko. prosesseja valmisteltaessa huomioidaan uutena alueena verkostoituvan opetuksen reunaehdot osana prosesseja. Seuraavaksi kuvataan koulutusohjelmien opetussuunnittelun käytäntöjä opintokoordinaattorien ja koulutussuunnittelijoiden työstä käsin lukuvuotta koskien. Elokuvataiteen ja lavastustaiteen laitoksen opetussuunnittelussa noudatetaan TaiKin ohjeistusta aikataulutuksessa. Toukokuussa 2010 Taideteollinen akateeminen komitea vahvisti lukuvuoden opetuksen suunnittelun ohjeiston. Syyskuussa 2010 ohjeet lähetettiin laitoksille ja koulutusohjelmille. Opetussuunnitelman laadinta ja käsittely koulutusohjelmissa ja laitoksilla alkoi. Lokakuussa 2010 laitokset nimesivät opetussuunnitelmatyöryhmät. Lokakuu helmikuu 2010/11 Laitosten ops-työryhmät työskentelivät. Tammikuussa 2011 yliopiston rehtori päätti lukuvuoden aikatauluista. Kurssikuvaukset toimitettiin opintopalvelut-yksikölle 8.4. mennessä laitoksen johtajan hyväksymänä. Opetuksen toteutustiedot valmisteltiin laitoksella ja vietiin Oodiin opetustapahtumille. Syyslukukauden 2011 opetusajat julkaistiin vähintään WebOodin opetustapahtumina, sisältäen kurssin toteutuskuvaukset ja -aikataulut. OpasOodin kurssikuvaukset julkaistiin TaiK:n opinto-opas julkaistiin TaiKissa ei ole ollut yhteissuunnittelua laitosten välillä, ei sovittuja käytäntöjä, vaikka liikkuvuuden merkitystä on korostettu. Taiteen laitoksen yhteisten opintojen yksikkö YoYo on vieraillut laitoksilla tavoitteenaan sopia yhteisistä taideopin- 100 / 101

52 8 Opetussuunnittelu noista seuraavaa lukuvuotta koskien, käytäntöä ei ole kirjattu TaiKin ops-prosessiin. Elokuva- ja lavastustaiteen laitokselle nimettiin ops-työryhmä oopin (opintopalvelut) vaatimuksesta, mutta ryhmän rooli ei ollut selkeä. Sen sijaan pidettiin joka toinen viikko laitoksen opettajille yhteinen opettajankokous, jonka teemat vaihtelivat. Näissä kokouksissa pyrittiin käsittelemään koko laitoksen yhteisiä ops-asioita, mutta niissä käsiteltiin usein elokuvataiteen koulutusohjelman yhteisiä asioita. Lavastustaiteella oli joitakin omia ops-kokouksia, joissa katsottiin esim. lavastustaiteen koulutusohjelman omia opintoja. Heput-työryhmä perustettiin kehittämään kandiopintoja, erityisesti uutta elokuvataiteen harjoituselokuvarakennetta opiskelijapalautteen pohjalta. Heput jakaantuivat pienempiin ryhmiin, jotka vastasivat tiettyjen kurssikokonaisuuksien suunnittelusta elokuvataiteen perusopintokokonaisuudessa. Heppujen suunnittelu painottui 1.vuosikurssin opetuksen uudistamiseen. Heput jatkavat työtään edelleen kuluvana lukuvuotena 2.vuosikurssin suunnittelulla. Kuluvalla kaudella ops-työryhmän /elo-opettajankokousten ja Heputtyöryhmän rooleja on pyritty selkiyttämään niin, ettei kaikkien tarvitse osallistua aina kaikkiin kokouksiin vaan työtä voitaisiin myös jakaa. Laitoksen koordinaattorit (kaksi opintokoordinaattoria) toteuttavat suunnittelua. Koulutusohjelmavastaavat ovat vastuussa ops-työn kokonaisuudesta. Koulutusohjelmissa suuntautumisvaihtoehtovastaavat ovat päävastuussa oman suuntautumisvaihtoehtonsa opstyöstä. Työhön osallistuvat myös muut suuntautumisen opettajat pääosin niin, että lehtori vastaa ba- opetuksesta ja professori ma- opetuksesta. Sv:t suunnittelevat oman opetuksensa itsenäisesti ja tuovat suunnitelmansa koulutusohjelman opskokouksiin. Sv-vastaavat katsovat myös yhdessä läpi yhteisiä opintokokonaisuuksia. Yhteistyötä pitäisi selkeästi lisätä ja kehittää, yhteissuunnittelua suuntautumisvaihtoehtojen välillä pitäisi jatkossa olla enemmän. Työskentelytavat vaihtelevat koulutusohjelmittain. Opetussuunnittelutyön 1.vaiheessa kootaan opinto-oppaan teksti, joka sisältää kuvauksen laitoksen opetuksesta, sivuaineista, opetusjärjestelyistä, palautteesta, kuvaukset koulutusohjelmista (pohjautuen tulevaisuusskenaarioihin ja kompetensseihin), kuvaukset suuntautumisvaihtoehdoista ja näiden kandidaatin ja maisterin tutkintojen tavoitteista, suuntautumisvaihtoehtojen kandin ja maisterin tutkintojen rakenteet (taulukkoina), tutkintorakenteen sisältämien opintokokonaisuuksien tavoitteiden kuvaukset ja opintojen suositeltu suorittamisjärjestyksen (taulukkona). Suuntautumisvaihtoehdot laativat omat ops-tekstinsä edellisvuoden pohjia hyödyntäen, joista opintokoordinaattorit kasaavat kokonaisuuden ja laitoksen johtaja tekee siitä esityksen. Aineisto toimitetaan oopiin ja sieltä edelleen päätettäväksi TaiK:iin. 2. vaiheessa: opintokoordinaattorit toimittavat sv-vastaaville kuluvan vuoden kurssikuvaukset WebOodista printattuina raportteina (word-muodossa) ja heitä pyydetään tekemään mahdolliset muutokset kuvauksiin suoraan näihin pohjiin. Opintokoordinaattorit syöttävät muutokset ja mahdolliset uudet kurssikuvaukset OpasOodiin copy-pastella em. word-tiedostoista. Uusia kursseja varten uudet koodit on pyydettävä oopista WinOodi-tukihenkilöltä. Myös jos vanhojen kurssien opintokohteen perustietoihin (=opintopistelaajuus, kurssin nimi, arvosteluasteikko) tulee muutoksia, näistä on ilmoitettava em. henkilölle. Kun kaikki tiedot on syötetty OpasOodiin, ja opintokoordinaattorit ajavat sieltä ulos word-raportit kurssikuvauksista ja laitoksen johtajan vahvistama esitys toimitetaan oopiin ja edelleen päätettäväksi TaKiin. 3. vaiheessa: lukujärjestystyössä aletaan rakentaa kurssiaikataulua/lukujärjestystä lippulappu - menetelmällä opettajankokouksissa. Pyritään katsomaan ensin paikalleen yhteiset kokonaisuudet ja sen jälkeen sv:t suunnittelevat oman opetuksensa tyhjiin paikkoihin. Opintokoordinaattorit päivittävät tiedot excel-raamipohjaan, jota käytetään suunnittelun välineenä. 4. vaiheessa opintokoordinaattorit luovat WebOodiin opetustapahtumat ( =kurssin perustiedot: kurssin aikataulu, ilmoittautumisaika, opettajatiedot). Opettajia ohjeistetaan täydentämään omien kurssiensa tietoja itse WebOodissa halutessaan (esim. tarkempi kurssiohjelma ja sisältö). Myös opintokoordinaattorit täydentävät tietoja pyydettäessä. Opintokoordinaattorit laativat koulutusohjelmakohtaiset tai sv-kohtaiset lukujärjestykset ja tallentavat ne Intoon. 5. vaiheessa oop julkaisee opinto-oppaan Intossa sähköisenä ja painettuna paperiversiona. oopin ops-työstä TaiK:n tasolla vastaava koulutussuunnittelija julkaisee OpasOodin tiedot koko TaiK:n osalta kerralla. ops-prosessissa ei ole huomioitu opetuksen tilavarauksia. Tilavaraukset on aikataulutettu elo:n ops-prosessiin, mutta asiaa ei ole huomioitu TaiK-tasolla. TaiK:ssa ei ole käytössä Asio-WebOodi kytköstä. Asiota käytetään ainoastaan tilavarausjärjestelmänä. Kurssi-ilmoittautuminen WebOodiin on kehitysvaiheessa. Ilmoittautumisen tulisi päättyä riittävän ajoissa. Erityisesti ulkopuoliset opettajat haluaisivat osallistujalistat ajoissa. elo:lla ei ole sovittu, kuka vahvistaa kurssin osallistujat ilmoittautumisten jälkeen. Tehtävä voisi olla hyvä kuulua vastuuopettajalle. Opettajat ovat ottaneet itse osallistujalistoja WebOodista tai pyytäneet niitä opintokoordinaattoreilta. Lavastustaiteessa opintokoordinaattori on toimittanut osallistujalistoja ulkopuolisille opettajille ja huolehtinut kaikilta opettajilta suoritusilmoitukset. Elokuvataiteessa opettajat hoitavat ulkopuolisiin opettajiin liittyvät asiat. Opintokoordinaattorit rekisteröivät suoritukset. TaiK:ssa on päätetty yhteiset kurssi-ilmoittautumisajat. TaiKissa ei ole käytössä ehopsia. EHopsia on pilotoitu joillain laitoksilla aikoinaan, mutta kokemukset olleet huonoja, joka on johtunut osittain varmasti siitä, että WebOodi-tukea ei ole ollut käytettävissä. Tilanne ehopsin osalta on epäselvä. hops-käytännöt vaihtelevat laitoksittain. Laitoksella ei käytössä paperilomaketta, hops kirjataan vapaamuotoisesti ylös keskustelun pohjalta. TaiK:ssa on ollut käytössä PalauteOodi syksystä 2011 alkaen. Opintokoordinaattorit luovat palautelomakkeet WebOodissa. Lomakkeilla on TaiK:n yhteinen kysymyssarja, johon on mahdollista lisätä omia lisäkysymyksiä kurssi-/laitos- jne. -kohtaisesti. TeaK:ssa ei ole ollut yhtenäistä sisällöllistä opetussuunnitteluohjeistusta. Aikatauluissa asetettu rajaukset opetusohjelmatyössä olivat tilanvarausten tekeminen Asio-tilanvarausjärjestelmää käyttäen lukuvuodelle sekä WebOodin opastietojen julkistaminen. Opetusneuvosto hyväksyi lukuvuoden vuosikellon, johon on kuitenkin tullut muutoksia hyväksynnän jälkeen. Opetusohjelmien oli oltava valmiina mennessä, ja ne hyväksyttiin laitosten johtoryhmissä. Tämä hallinnollinen hyväksymiskäytäntö oli uusi opetusohjelmien osalta. Opetustilojen kiinnitys Asiotilanvarausjärjestelmään tehtiin mennessä. Opinto-oppaat julkaistiin WebOodissa Yhteissuunnitteluseminaarit esitystoiminnan resurssien koordinointiin keskittyen sekä opetuksen yhteistyön kartoittamiseksi järjestettiin elokuussa ja joulukuussa professorien, laitosjohtajien ja suunnittelijoiden kesken opetuksen kehittämisyksikön OpeKin johdolla koskien kolmea seuraavaa vuotta. Niin tahdottaessa sovittiin koulutusohjelmien ja laitosten väliset kurkistusneuvottelut, joissa sovittiin seuraavan lukuvuoden ja lähitulevaisuuden yhteistyöopetuksesta. Teatteritaiteen laitoksen dramaturgian, näyttelijäntyön ja ohjauksen koulutusohjelmien (nod) tutkintovaatimuksissa on suuri osuus (ba vähintään 57%) yhteisiä opintoja, joista sopiminen tehtiin yhteistyössä. Laitoksen professorikollegio toimi sisällöllisen yhteistyön välineenä tässä yhteissuunnittelussa. Laitosten prosessit poikkeavat toisistaan paljon. Laitoksen suunnittelija koordinoi käytäntöjä, työskentelytavat vaihtelevat laitoksittain. Professorit ovat työssä avainasemassa, ja koulutusohjelmasta riippuen opettajien osallistuminen vaihtelee. Esimerkiksi näyttelijäntyössä aineryhmäkohtaiset opettajatapaamiset toimivat ohjaavana tekijänä, eikä professorijohtoinen eteneminen ole käytäntönä. 102 / 103

53 Kurssitiedot kootaan lukuvuositasolla nod ja väs-koulutusohjelmissa opetuksen lukuvuosilakanaan, muissa koulutusohjelmissa vaihteleviin vastaaviin muotoihin. Opetusta ei välttämättä suunnitella yksityiskohtaisesti koko lukuvuoden tarkkuudella kaikissa koulutusohjelmissa. Lakanassa on tieto kurssiajankohdista, sekä siitä on laskettavissa kuormituksen kokonaistuntimäärä. Nämä tiedot viedään asio-tilanvarausjärjestelmän suunnitteluosion kautta kurssien tilanvarauksiksi koko lukuvuotta koskien. Varaukset hyväksytään yhteissuunnittelullisesti kokouksessa suunnittelijoiden (7 8) kesken päällekkäisyyksien sopimiseksi. Tarkoituksena on myös varmistaa, että opetukselle on varattu tarkoituksenmukaiset tilat. Tilavaraukset lukitaan hyväksymisen vahvistamiseksi ja hyväksytyt tila- sekä aikataulutiedot kiinnitetään WebOodin kurssitietoihin, jonne täydennetään kurssia koskevat muut tarvittavat tiedot (näitä tietoja ei ole luokiteltu yhteisesti priorisoiden) ennen tapahtuvaa WebOodin opinto-oppaiden julkaisemista. Kullakin koulutusohjelmalla on oma oppaansa. Oppaan sisältöön ei ole luotu yhtenäistä ohjeistusta. Opettajia ei ole ohjeistettu täydentämään tai käyttämään oman opetuksensa tietoja. Opiskelijoita ja opettajia ei ole ohjeistettu hyödyntämään Asion/WebOodin tietoja opetuksen paikantamiseksi. Opetuksesta tiedotetaan eri tavoin lukujärjestyksinä; väs:llä opetuksen suunnittelulakana, nod-koulutusohjelmissa käytetään Asion-ryhmälukujärjestyksen pohjalta kopioitua ja täydennettyä dokumenttia ja kolmantena versiona muissa koulutusohjelmissa laaditaan erikseen viikkolukujärjestykset kunkin koulutusohjelman oman käytännön mukaan. Näihin lukujärjestyksiin täydennetään opetuksen lisätietoja, mm. ryhmäjako, ryhmätyötilat jne. verrattuna WebOodin opastietoihin. Teak:ssa lukujärjestysten laatimisesta vastaavat osastosihteerit (7). Laitoksen suunnittelija vastaa sekä opetuksen aikataulu- ja kuormitustietojen kokoamisesta ja opetuksen lakanan kokonaisuudesta että tilanvarausten tekemisestä. Suunnittelija hoitaa tilavaraukset asioon ja opetustapahtumia koskevat tiedot Oodiin. Puheen tasolla on sovittu, että koulutusohjelman osastosihteeri hoitaa opiskelijoiden ilmoittautumisten vahvistamiset kursseille. Alustavasti oli suunnitteilla, että kurssin osallistujaluettelot ja sitä kautta mahdollisesti myös suoritusilmoitukset opettajilta saataisiin WebOodista. Tällä hetkellä osastosihteerit huolehtivat suoritusilmoitukset opettajilta ja rekisteröivät suoritukset. TeaKissa pääasiassa osastosihteerit ovat mukana valintakokeiden järjestelyissä, joten yhteistiimityö keväisin opetussuunnittelun toteuttamistyötä koskien jää vähäiseksi. ba-opiskelijat eivät ilmoittaudu kursseille toistaiseksi (paitsi väs). ma-opiskelijat ilmoittautuvat kursseille sovittuna ajankohtana elokuussa koskien syyslukukautta ja marraskuussa koskien kevätlukukautta. Ajankohdat ovat samat osassa koulutusohjelmia. Aikataulutuksen sopimisessa pohdintaa on aiheuttanut hops:ien ajoittuminen ilmoittautumisaikatauluun nähden. Tarkoitus oli ottaa käyttöön syksyllä 2011 WebOodin ehops, mutta käyttöönotto epäonnistui. Käyttöönottoa suunnitellaan syksystä 2012 alkaen. Opettajat keräävät kurssipalautetta kursseiltaan itsenäisesti. nod- ja Tanssin koulutusohjelmat keräävät palautetta sähköisellä kurssipalautteella (Webropol) lukukausittain kattavasti. Koulutusohjelmissa on käytössä erilaisia tapoja kerätä opiskelijapalautetta. Rehtori kerää palautetta sähköisellä opiskelijakyselyllä lukuvuosittain. Käytännön ops-prosessien vertailu osoittaa, että perustyöskentely opetussuunnittelussa korkeakouluissa poikkeaa tällä hetkellä monelta osin. Toteutustavoissa opintokoordinaattoreiden ja suunnittelijoiden yhteistyö suunnittelukäytänteiden hyvien käytäntöjen jakamiseksi ja yhteisen opetuksen viestinnän kehittämiseksi olisi ensiarvoisen tärkeää ja selkeä kehittämiskohde. 8.5 Opintoviestintä 8 Opetussuunnittelu Opetuksen viestintäkäytännöt ovat tällä hetkellä haastavia. Opetussuunnittelussa käytettävä toimintaa ohjaava WebOodi ei sellaisenaan täytä tiedonvälitystehtävää. Ensiapuna tiedon saattamiseksi ajan tasalle tarvitaan keskinäinen sopimus siitä, mitä tietoa minimissään kirjataan WebOodin-viestintään yhteistyökursseihin liittyen. Sekä Aalto-yliopiston että Teatterikorkeakoulun sisäistä verkkoa introja koskevat uudistukset sekä erilaiset mahdollisuudet oppimisalustojen käyttöön eivät nekään toistaiseksi ole helpottaneet opetusviestintää. Opetuksen ja opintojen arjen käyttöön tarvitaan yhteinen, yksinkertainen ja luotettava tiedonvälitystapa riippumatta siitä, onko kyseessä yhteissuunnittelu monen koulutusalan verkostossa tai oma koulutusala. Verkostotarjonnan runsauden johdosta on tärkeää tarjota kohdennetusti riittävä sisältötieto opintotarjonnasta hops-tilanteisiin opiskelijan ja opettajan avuksi. Yksinkertainen on toimivaa. Toiminta-alustan sopimuksin vahvistettu yhteisopetus kootaan yhdeksi dokumentiksi. Yhteisopetuksen osalta informaatio yhdistyy vahvistettuihin opetuksen lukuvuosilakanoihin. Opintotarjottimen osalta risteilytarjonta kootaan ops-prosessin mukaisella aikataululla omaksi dokumentikseen. Koulutusalojen viikkolukujärjestykset vahvistavat vakioidusti sovittuun ajankohtaan mennessä opetuksen päivittyvän informaation ( TeaKissa edellisen viikon keskiviikkona koskien seuraavan viikon opetusta). Ajantasaiset dokumentit sijaitsevat toimintaalustakumppaneiden julkisesti saavutettavissa olevalla www-sivulla sekä kummankin lukujärjestysseinällä. Kaikki viestintä palautuu sovittuun juureen, kurssista koottuun yhdenmukaiseen informaatioon WebOodeissa. 104 / 105

54 8 Opetussuunnittelu Taulukko Opetuksen ja opiskelun verkkopalvelut Aalto-yliopistossa kuvaavat opintoviestinnän nykytilaa TaiK:ssa. Taulukko Opetuksen viestintäkanavat Teatterikorkeakoulussa kuvaavat opintoviestinnän nykytilaa. (Ohje opetusohjelmien laatimiseen 2012) Opintojen hallinta Weboodi Viralliset kurssikuvaukset Ilmoittautumiset kursseille, tentteihin, opetukseen, jne. Virallinen suoritusrekisteri Epävirallisen suoritusotteen tilaaminen HOPS - Opintojen suunnittelu Kurssipalautteet Portaalit Noppa Kurssien kotisivut ja henkilökohtainen etusivu Kurssiesitteet, aikataulut, materiaalit ja muu kurssin informaatio Kurssin uutiset (etusivu, , RSS) Kurssin tulokset Into Lähtöpaikka opiskeluun ja yliopistoon liityvään tietoon Opintojen ja tutkintojen suorittamiseen liittyvä informaatio Yliopiston, koulutusohjelmien, yms. uutiset opiskelijalle Vuorovaikutteiset työkalut Optima Moodle StudentWiki aalto.fi Blogs Connect pro aalto.fi Weboodi: Kaikille käyttäjille Sähköinen opinto-opas Tutkintorakenteet Opetusohjelma Kurssien yleiset tiedot: sisällöt, osaamistavoitteet, opettajat ym. ehops-työkalu Opiskelijoille Opintojen suunnittelun ja seuraamisen väline: Kurssi-ilmoittautumiset Opintosuoritukset Opettajille Kurssien hallinnoinnin väline: Kurssi-osallistujalistat Sähköpostin lähettämisen kaikille kurssille osallistuville Pandora: Sisäinen viestintä Oman talon väelle Yhteiset opintoasiat Laitosten opintoväelle Laitosten opintoasiat Lukujärjestykset (kurssien aika- ja paikkatiedot) Sähköiset kurssityötilat (kurssimateriaalien jakaminen) Teak.fi: Ulkoinen viestintä Opintoja koskevaa viestintää hakijoille, yhteistyökumppaneille ja muille Aalto-yliopiston opintoviestinnän esittely / 107

55 8.6 Kohti uutta tutkintomallia Pohdittaessa monialaista yhteistyötä ja sen rakenteellisia edellytyksiä on mielenkiintoista havainnoida Ruotsissa tapahtunutta korkeakoulufuusiota, jossa elokuva- ja teatteritaiteen korkeakoulut yhdistyivät vuoden 2011 alusta. Yhdistymistä edelsi laaja-alainen muutostyö, jonka tuloksia voidaan nyt nähdä uudessa koulutusrakenteessa. Dramatiska Högskolan i Stockholm todentaa uusia avauksia tutkintomallissaan, joka määrittelee yhdenmukaisen raamin korkeakoulun tutkinnoille. Inriktningskurser- suuntautumiskurssit sisältävät ammatillisesti erikoistavat opinnot, sisältäen myös yhteisopetuksen erilaisissa suuntautumisten tiimikokoonpanoissa, sekä ammatillisen toiminnan produktioissa (142,5 /180 op). De programgemensamma kurserna -koulutusohjelmien yhteiskurssit luodaan eri toimintaympäristöön kuin suuntautumiskurssit. Kurssit tuovat esille uusia osaamisen näkökulmia (15 op/180 op). Valbara kurser -vaihtoehtoiset kurssit voi valita joko omaa ammatillista osaamista laajentamaan tai sitä sy- ventämään (15 op(180 op). Skolgemensamma kurser yhteiset kurssit ovat korkeakoulun opiskelijoille yhteisiä kursseja taiteellisia, yhteiskunnallisia ja eettisiä kysymyksiä avaten sekä reflektiotaitoja kehittäen (7,5 op/180 op). dh:n koulutusohjelmat ja laitokset asettuvat matriisiin. Molemmat organisaatiot ohjaavat toimintaa ja henkilöstöä. Laitokset ovat Institutionen för film och media, Institutionen för scenkonst ja Institutionen för skådespeleri. Koulutusohjelmat suuntautumislinjoineen ovat: Bild, ljud och rum för scen, film och media: Filmfoto, Filmklippning, Filmljud, Kostymteckning, Ljuddesign, Ljusdesign, Mask- och perukdesign, Scenografi och Teaterteknik. Idé- och projektutveckling för scen, film och media: Berättande animerad film, Dokumentärfilm, Dramatik/dramaturgi, Filmmanus, Filmproduktion, Radio, Scenkonstproducent och Tv. Regi och skådespeleri för scen, film och media: Filmregi, Mim, Skådespeleri och Teaterregi. stdh.se/utbildningar/om-vara-grundutbildningar Opetussuunnittelussa saavutetaan tuloksia perehdyttämällä suunnittelutyöhön osallistuvia opetussuunnittelun merkitykseen ja vaikuttavuuteen sekä kiinnittämällä huomiota kehittävään työskentelyilmapiiriin sekä riittävään ajankäyttöön. Muistilista opetussuunnittelutyössä voisi sisältää seuraavia tekijöitä: OPS benchmarking: Dramatiska högskolan i Stocholm. Monialaisuuden huomioiminen tutkintomallissa edistää pedagogisen ja taiteellisen toiminnan kehittämistä. OPS identiteetti: Pienen koulutusalan on mahdollista toimia erilaisissa yhteistyöympäristöissä menettämättä ominaislaatuaan. OPS liikkuvuutta edistävät tutkintomallit. OPS opetuksen laatu. Laadukas opetus syntyy opetussuunnittelussa, jossa tärkeä tehtävä on pedagogisella johtajuudella, vertailulla ja vuorovaikutuksella. OPS opetussuunnitelmamallissa on tärkeää huomioida sekä opiskelijan itseohjautuvuus että opintojen läpäistävyys määräajassa. OPS opinnot tulee suunnitella riittävän laa- joista kokonaisuuksista muodostuviksi ja vuositasolla loogisesti eteneviksi jatkumoiksi OPS viestintä. Tutkintomallit ja osaamistavoitteet tulee olla hahmotettavissa, viestittävissä ja vertailtavissa. OPS mitoitus. Oppiaineen keskeiset oppimistavoitteet tulee tarkentaa oppiaineessa ba- ja ma-tutkintojen kokonaisuuksiin, opintojen kuormituksissa tulee huomioida, että määräajassa valmistuminen on mahdollista. OPS resurssit. Opetushenkilökunnan ja opetustilojen ja tuotannollisten resurssien määrän riittävyys ja oikea kohdentaminen suhteessa opiskelijamäärään ja annettavaan opetukseen kuuluu opetussuunnitteluun. OPS visio. Toiminta-alustayhteistyötä kehitettäessä tulisi lähteä liikkeelle yhteistyön huomioimisesta opetussuunnittelun tasolla (tutkintomallit, ydinosaamisten arviointi, tulevaisuuden osaamista koskevat visiot). OPS opintokokonaisuudet ovat osaamismoduuleita, jotka on sijoitettu mielekkäällä tavalla aikaikkunoihin. Näitä osaamismoduuleita voitaisiin hyödyntää tai rakentaa myös yhteisen kampuksen suunnassa yhteistyössä korkeakoulujen välillä. Tutkintojen uudistamista ja perustutkintoduaalin opetussisältöjä joutuvat tai pääsevät ensimmäiseksi ratkaisemaan elokuvataiteen ja lavastustaiteen koulutusohjelmat. TeaK:ssa työhön lähdetään todennäköisesti vuonna TeaK:n tutkintosäännössä määrätään, että opiskelijan on suoritettava ba-tutkinto ensin ennen siirtymistään maisteriopintoihin. Pääsääntöisesti näin toimitaan koulutusaloilla. nod-koulutusohjelmissa opiskelija hyväksytään maisterikursseille ja hänen kanssaan tehdään ma-hops sen jälkeen, kun hän on hakenut kandidaatin tutkintotodistustaan suoritettuaan kaikki kandidaatinopinnot. Tanssin koulutusohjelma on kolmivuotinen bs-ohjelma, josta opiskelija hakee valintakokeiden kautta maohjelmiin ja opiskelupaikan vastaanottaminen edellyttää kandidaatin tutkinnon suorittamista. Valo- ja äänisuunnittelun koulutusohjelmissa toteutetaan lähitulevaisuudessa samanlaista aitoa 8 Opetussuunnittelu duaalimallia. Määräajassa suoritettavien kandidaatin opintojen takaamiseksi opinnot on ajoitettu kolmen vuoden opintopolulle tutkintovaatimusten edellyttämällä tavalla 60 op/vuosi soveltamalla opetussuunnitelman blokkimallia. Blokkimallissa lukukauden opinnoista tehdään ajallisesti ja sisällöllisesti kiinteä kokonaisuus, joka suoritetaan ohjatusti. Tällaisessa mallissa opiskelijat etenevät yhtenäisenä ryhmänä ja opinnot edistyvät lukukauden mittaisissa paketeissa. Tietyn blokin aikana opiskelija ei voi suorittaa muita opintoja. Valinnaisuus toteutetaan valinnaisille opinnoille varattujen lukukausien avulla. Tällainen opetussuunnitelma on eri vaihtoehdoista tehokkain, jos kriteerinä on opiskelijoiden valmistuminen määräajassa. ( Asko Karjalainen, 2007) TaiK:n tutkintosäännössä todetaan tutkinnon suorittamisen ehdoista, että sekä kandidaatin että maisterin tutkintoa suorittamaan otettu opiskelija voi aloittaa maisterin tutkintoon johtavat opinnot kandidaatin tutkinnon suoritettuaan. Laitos voi myöntää opiskelijalle hakemuksesta opintooikeuden maisterin tutkintoon johtaviin opintoihin ennen kandidaatin tutkinnon suorittamista, jos opiskelijalla on korkeintaan 20 opintopistettä suorittamatta kandidaatin tutkinnostaan Taideteollisessa korkeakoulussa eikä opiskelija muutoin voisi aloittaa maisterin tutkinnon opintojaan ilman viivettä kandidaatin tutkinnon suorittamisen jälkeen. Päätöksen opinto-oikeuden myöntämisestä tekee maisterin tutkintoon johtavaa koulutusohjelmaa koordinoivan laitoksen johtaja. aalto.fi/pages/viewpage.action?pageid= Elokuvataiteen ja lavastustaiteen koulutusohjelmien käytännöissä opiskeluoikeutta ei ole rajattu tiukasti duaalin mukaisesti kuten TeaK:ssa toimitaan. Tutkintojen uudistumista kohti mentäessä olennaista olisi pyrkiä kohti mahdollisuutta toteuttaa tutkintokokonaisuus, jossa olisi mukana sekä oman koulutusalan aineopintojen osaamistavoitteiden toteutuminen duaalissa että monialaisten taiteidenvälisten opintojen merkityksen huomioiminen tulevaisuuden osaamissisältönä. 108 / 109

56 9 Opiskelijakeskustelut 11 12/2011 Marras- ja joulukuussa 2011 toteutettiin elokuvataiteen ja lavastustaiteen koulutusohjelmien opiskelijakeskustelut aiheena havainnoida opiskelijoiden omia opintopolkuja taideyliopistojen yhteistyömaailmassa. Tapaamiset järjestettiin suuntautumisvaihtoehdoittain. Kahdesta neljään opiskelijaa keskusteli opiskeluun ja opintojen toteutumiseen liittyvistä kysymyksistä sovittuna ajankohtana lokakuussa. Tapaamiseen varattiin kaksi tuntia. Keskustelut kirjattiin ylös ja keskustelumuistiot toimitettiin osallistujille kommentoitavaksi. Referoitu keskusteluaineisto toimii havaintomateriaalina toiminta-alustaa koskevassa selvityksessä avaten opiskelijoiden näkemyksiä opiskeluun. Tämän lisäksi aineisto tulee huomioiduksi opiskelijapalautteena elokuva- ja lavastustaiteen koulutusohjelmien opetussuunnitelmatyössä. Keskustelujen aiheita käydään tahdottaessa läpi suuntautumisvaihtoehtojen opettajien kanssa. Keskusteluissa syntyneet yhteisopintoideat ovat mukana tammikuussa ja helmikuussa opettajien kurkistusneuvotteluissa korkeakoulujen välillä. Keskusteluihin osallistuneet opiskelijat saivat ennakkoaineiston ja keskusteluosioiden kysymykset ennen tapaamista. Opiskelijoita pyydettiin tutustumaan aineistoon silmäillen ennen tapaamista. Ennakkoaineisto sisälsi osiot: 1. Opetuksen raami Ennakkomateriaali opetussuunnitelman merkityksestä. Opetussuunnittelun tarkoitus ja erilaiset mallit sekä nykyisen BA- ja MA-tutkinnon raamit. 2. Perustehtävä ja OPS Elokuvataiteen ja lavastustaiteen laitoksen, koulutusohjelmien ja suuntautumisvaihtoehtojen tavoitteet ja opetuksen keskeiset alueet opinto-oppaasta koottuna. 3. Tutkintomallit BA Elo; Elokuvataide BA (liitteenä selvityksen lopussa) MA Elo; Elokuvataide MA (liitteenä selvityksen lopussa) BA lavastus; Lavastustaide BA (liitteenä selvityksen lopussa) MA lavastus; Lavastustaide MA (liitteenä selvityksen lopussa) BA TeaK dramaturgia, näyttelijäntyö ja ohjaus MA TeaK dramaturgia, näyttelijäntyö, ohjaus, valo- ja äänisuunnittelu 4. Laura Lehtinen; Unelmien taideyliopisto, taideyliopistossa opiskelua ja käsittelevä artikkeli TeaK-lehdessä 5. Lukujärjestysmallit; lavastustaide ja elokuvataide, TeaK valoja äänisuunnittelu, Teak näyttelijäntyö, ohjaus, dramaturgia. 110 / 111

57 9.1 Kokemustieto keskeisistä opinnoista Opiskelijaryhmät olivat:»dokumentaarisen elokuvan opiskelijat»elokuva- ja tv-käsikirjoituksen opiskelijat»elokuvaleikkauksen opiskelijat»elokuva- ja tv-tuotannon opiskelijat»elokuvaohjauksen opiskelijat»elokuvauksen opiskelijat»elokuvaäänityksen ja äänisuunnittelun opiskelijat»elokuva- ja televisiolavastuksen opiskelijat»näyttämölavastuksen opiskelijat»pukusuunnittelun opiskelijat Opiskelijat kuvasivat oman kokemuksensa tai käsityksensä pohjalta BA- ja MA- opiskeluvuosien keskeiset opinnot. Dokumentaarisen elokuvan opiskelijat Parhaiten mieleen on jäänyt ykkösvuosi, elokuvataiteen eri osa-alueisiin tutustuminen ja käytännöt, yhteiset opinnot suuntautumisten kesken. Toinen opiskeluvuosi kuluu ensimmäisen harjoituselokuvan tekemisessä. Kolmanteen vuoteen pitäisi kuulua kandintyö, mutta se ei ole pääsääntöisesti mahdollista. Teoriaopinnot jäävät vähemmälle, opinnot keskittyvät harjoituselokuvien ympärillä. Opinnot sisältävät paljon ohjaajan tekniikkaa itsenäisesti kevyen kaluston kanssa. Elokuva- ja tv-käsikirjoituksen opiskelijat Ensimmäisen vuoden elokuvan perusteet. ba:ssa pitkän elokuvan käsikirjoitus on keskeinen opinto. 1 2 harjoituselokuvan kirjoittaminen on olennainen opinto, mutta ei kirjoittamisesta käsin vaan ryhmätyöstä ja ryhmädynamiikasta. maopinnoissa Engage on ollut tärkeä, samoin kuunnelmakurssi.teemalliset kurssit ovat on olleet tärkeitä. Elokuvaleikkauksen opiskelijat Ykkösvuosi on selkeä kokonaisuus muiden linjojen kanssa samalla kursseilla. Elokuvahistorian opiskelu. Ryhmädynamiikka jäänyt mieleen, ryhmässä tutustuminen. Kohtausharjoitussuunnittelu on kevään keskeinen opintokokonaisuus. Toisena vuotena toteutettavat ensimmäiset harjoituselokuvat. Kolmantena vuotena opinnot painottuvat omiin opintoihin, lisäksi 2.harjoituselokuvat, jotka venyvät neljännen vuoden syksyn alkuun vuosi ovat tiiviitä opiskeluvuosia, 4. 5.vuosi sisältävät enemmän aikataulullisesti tyhjää, silloin lukee vuosikurssilukujärjestystä suosituksina. Oman aineen kurssit ovat yleensä kahden viikon intensiivikursseja. Elokuva- ja tv-tuotannon opiskelijat Harjoituselokuvat ovat vieneet suurimman osan opintoajasta, ja muodostavat pääpainon tuotantolinjan opetuksessa BA-opinnoista. Muita opintoja ei järjestelmällisesti voi suorittaa samalla harjoituselokuvan aikataulujen vuoksi. Ensimmäinen vuosi sisältää perusopintoja, jotka ovat keskeisiä, jossa elokuvan osa-alueet käydään lyhyesti läpi. Elokuvaohjauksen opiskelijat Ensimmäinen opintovuosi kaikesta kaikkea opinnoissa. Elokuvaohjauksen opinnot alkavat toisena vuonna. Nykyisin paljon näyttelijäntyöhön liittyviä erinomaisia kursseja: Näty-opinnot Tampereen yliopiston näyttelijäntyön koulutusohjelman kanssa. Etydit ja kehittämö, jossa käsikirjoittajat kirjoittavat ja päätteeksi tehdään kohtauksia. TeaK-yhteistyö Vierikko-Ijäs -kurssi on yksi keskeinen kurssi. Näyttelijän ohjaaminen näkyy painopisteenä harjoituselokuvissa visuaalisuuden rinnalla. Harjoituselokuvat vievät paljon aikaa ja niistä selviytyminen myös. Elokuvahistorian opintoja voisi olla enemmän ja ne voisivat jatkua koko opintojen läpi. Elokuvauksen opiskelijat 1.vuotena yleisesti elokuvaan ja elokuvan tekemiseen liittyvät opinnot. Teoriaa, ja käytäntöä, elokuvanteon osa-alueiden esittely ja elokuvahistorian opinnot. Opinnot kohtausharjoitusten kautta omaan ammattialaan kiinnittyen. 2.vuotena oman ammattikuvan opinnot; isoimman osan koko vuodesta vievät ensimmäiset harjoituselokuvat, fiktiot ja dokumentit. Toisena vuonna monikamerakurssi oli ainoa kurssi, jossa koko ryhmä oli mukana. Elokuvaäänityksen ja äänisuunnittelun opiskelijat Harjoituselokuvat ovat pitkiä ja massiivisia ja aikaa vieviä projekteja. 1.vuosi oli yhteisiä opintoja, toinen vuosi paljon omia aineopintoja ja omia syventäviä opintoja, jolloin harjoituselokuvien aikataulut ja kurssit asettuvat osin päällekkäin. 9 Opiskelijakeskustelut Elokuva- ja televisiolavastuksen opiskelijat Harjoituselokuvat ovat olleet mieleenpainuvia, kaksi kahdessa vuodessa. Ensimmäisen vuoden teemana ryhmässä oleminen ja toimiminen, yleiskuvan saaminen kaikesta. Opiskelu painottui aikaisemmin harjoituselokuviin, kiinnostavia kursseja on tullut paljon tullut lisää.. Näyttämölavastuksen opiskelijat Olennaisia ovat olleet ryhmätyöpainotteiset opinnot TeaKissa. Oman taiteellisen työn käynnistämistä koskevat kurssit ovat keskeisiä. TeaKyhteistyö, kuivaharjoittelusta todelliseen esitykselliseen tilanteeseen, esimerkiksi Taiteellisen ennakkosuunnittelun yhteiskurssi toimii hyvänä lähtölaukauksena Klassikko-tuotantoihin. Yleiset taideopinnot ovat tärkeitä; kuvanveisto, maalaus ja värioppi. Kaksi ensimmäistä vuotta ovat olleet tiiviisti suunniteltuja ja valmiiksi aikataulutettuja Havainto idean kehittelyssä on keskeinen kurssi. Hidasta etenemistä kohti esitysten tekemistä. Taideopinnot jäävät vähemmälle opintojen edetessä, joka on ymmärrettävää. Pukusuunnittelun opiskelijat Yhteiset kurssit vaatetuksen kanssa, ei selkeää opintopakettia elokuva tai teatteritaiteesta. Ensimmäinen vuosi yhteisiä opintoja, opintojen alkuvaiheessa on vahva tarve tutustua ja ryhmäytyä. TeaK-yhteistyö on keskeistä, monta kurssia opintojen aikana, niputtaen yhteen tärkeimpiä opintoja ja tuottaen teatterillista ja esityksellistä ajattelua. Yhteistyö Elon kanssa on keskeistä. Teatterihistoriat ja dramaturgia, elokuvahistoria, ja teoreettiset opinnot ovat keskeisiä opintoja. 112 / 113

58 9 Opiskelijakeskustelut Opiskelijat kuvasivat omien suuntautumisopintojensa keskeisiä sisältöjä. Dokumentaarisen elokuvan opiskelijat Dokumentaarinen elokuva on ohjaus- ja käsikirjoituspainotteinen linja. Historiaa, eri traditiot ja tyylilajit. Metodi, käsikirjoittamista läpi opintojen. Erilaiset tekemisen tavat tutuksi opintojen aikana johdonmukaisesti. Käytännön harjoitukset, kokemusten vaihtaminen yhdessä, toiselta oppiminen mahdolliseksi. Kevyen kaluston hallinta. Tuotantorakenteen hallinta. Harjoituselokuvat. Elokuva- ja televisiokäsikirjoituksen opiskelijat ba:ssa Lyhyen elokuvan kirjoittaminen, pitkän elokuvan kirjoittaminen: teemojen, aiheiden, kokonaisuuden hallinta, kohtausharjoituksia, kohtauksen kirjoittaminen (promille ehkä tällä hetkellä), Tv-draaman kirjoittaminen pienemmässä määrin (olisiko trendi lisätä sitä) ja harjoituselokuvat. ma:ssa Opintoshoppailijana opiskeleminen, opintoja monelta linjalta, ohjauksen, leikkauksen, dokumentin kursseja, ohjauksen ja Teakin yhteiskursseja toiveena lisää, toiveena etteivät opinnot ole liian tiukasti sidottu yhteen koulutusalaan, oman ammattikuvan ja tekemisen kehittämistä, toiveena mahdollisuus rakentaa vapaasti oman opintopolkunsa. Elokuva- ja tv-tuotannon opiskelijat Oman idean kehittäminen, kehittämään ja artikuloimaan ideaa sekä konseptoimaan sitä Alan rakenteen ymmärtäminen, oman konseptin suhteuttaminen siihen. Opinnot muista Suloista, tuottaja ei tarvitse tietoa yksityiskohdista, vaan tarvitsee laajan käsityksen Yrittäjyys Jälkituotanto Sisältöanalyysi (tuottajan dramaturgia) Tuotantoprosessin analyysi Aiheen etsiminen, löytäminen ja syventäminen Vuorovaikutus- ja johtamisopinnot Elokuvahistoria, tekemisen liittäminen toiveena; elokuva-analyysi ja elokuvataiteesta keskustelu, tyylitieto Pienten harjoitteiden tekeminen toiveena, pitkää prosessia ei opi opinnoissa omasta ammattialastaan Taiteen historiaa ja teoriaa Elokuvanteon prosessit, käsityötaito Ensimmäisen vuoden tutustumisopinnot elokuvan eri osa-alueisiin Oman tekijyyden sisältöopinnot Kirjanpidon ja markkinoinnin perusteet Elokuvaleikkauksen opiskelijat Harjoituselokuvien kokonaisuus, oma tekeminen Tekniset opinnot Analyysikurssit Teemalliset leikkauskurssit Laajentavat kurssit; havainto, dramaturgia, musiikki, käsikirjoittaminen Elokuvaohjauksen opiskelijat Näyttelijän ohjaus Työryhmän ohjaus, johtajuus Visuaalinen suunnittelu ja kuvakerronta Dramaturgia Elokuvan pitkät perinteet, ilmaisumuodon keinot, tyylit Kurssiharjoitteet Elokuvauksen opiskelijat»» Tekniikka - käytäntöön soveltamista, kameratekniikkaa, kameran mukanaan tuomat, valokaluston tekniikka, valon käyttöä jonkin verran, kantapään kautta kamerakaluston ympärille tuleva erikoistekniikka, nosto- kiinnitys- jne.»» Taiteellinen näkemys/sisältö: harjoituksista, joissa pääsee itse tekemään ja kokeilemaan itse sisältöä ja muotoa tai mitä tahansa ja analyyttiset kurssit tai teoriapainotteiset kurssit Tekninen suorittaminen: kuvauslinjalla on vähän opiskelijoita, monessa harjoituselokuvissa valo- ja kuvausryhmä koostuu kuvausopiskelijoista eli assistenttiryhmät; nykyiset näyttelijä- ja ohjaajayhteistyökurssit ovat teknistä suorittamista. Yleissivistävät linjat: tuovat vähän kaikkea lisää Elokuvaäänityksen ja äänisuunnittelun opiskelijat Äänitys ja äänisuunnittelu: Välineosaaminen, äänitystilanteiden hallitseminen, harjoituselokuvat, kohtausharjoitukset, spesifit kurssit - ma omien työtapojen kehittymistä vapaammassa muodossa, kv-opintoja ja teoriaopintoja. Elokuva- ja televisiolavastuksen opiskelijat Luonnostelutekniikat, lavastajan tekniset taidot Harjoituselokuvat Art direction, taiteellinen suunnitteluprosessi - taiteellinen suunnittelu ja työprosessi Elokuvataiteen perusopinnot sisältäen historian (yleinen taidehistoria) Näyttämölavastuksen opiskelijat TaiK taideopinnot Teoria- ja historiaopinnot Tutkimuksellisuus ja siihen orientoituvuus Esitystoiminta + työharjoittelu Lavastuksen tekniset taidot: duunauspuoli Pukusuunnittelun opiskelijat ba:ssa puvun ja karaktäärin toteuttaminen ja suunnittelu, yhdessä teatterintekijöiden kanssa, yhdessä elokuvan tekijöiden kanssa, historia ja teoria. ma:ssa tutkimuksellisuus, näkemyksellisyys (produktiot), erikoistekniikat. 114 / 115

59 9.2 Opintojen kuormittavuus ja aloitteita opetussuunnitteluun Opiskelijat keskustelivat opintojen kuormittavuudesta ja omien suuntautumisopintojen sekä koulutusohjelman yhteisten opintojen tasapainosta nykyisessä opetussuunnitelmassa. Opiskelijat arvioivat elokuvataiteen harjoituselokuvien kuormitukseksi BA-opintojen kokonaisuudesta dokumentaarisessa elokuvassa, elokuvaäänityksessä ja äänisuunnittelussa ja etv-lavastuksessa noin 50% koko opinnoista. Elokuva- ja tv-tuotannossa harjoituselokuvien kuormitukseksi arvioitiin noin 65%. tuottajien kohdalla omien opintojen osuus arvioitiin pienimmäksi. Elokuva- ja tv-käsikirjoituksessa kokemus harjoituselokuvien kuormittavuudesta vaihteli. Elokuvaleikkauksessa harjoituselokuvien osuudeksi arvioitiin noin 40%. Elokuvaohjauksessa ensimmäisen vuoden harjoituselokuvan kuormitukseksi arvioitiin 25% ja toisen harjoituselokuvan osuudeksi 40% ko. vuodesta. Dokumentaarisen elokuvan opiskelijat Harjoituselokuvat vievät aikaa, jolloin muut kurssit viivästyvät, koska niiden vauhtiin ei pääse hyppäämään niiden käynnistyessä harjoituselokuvien aikatauluista johtuen. Opintopisteitä voi saada enemmän kuin esitetty, mutta käytetty aika on pois muista kursseista. Kurssit saattavat edellyttää suoritusjärjestystä jolloin pois putoaminen alussa tarkoittaa tällöin viivästyksiä kandinopintoihin. 1. harjoituselokuva on arviolta op, mutta jos opiskelija on mukana koko ennakkosuunnittelusta alkaen joka alueella, on kuormitus alimitoitettu. Kokemus toteuttamisesta vastaa 6 kk työmäärää eli tällöin kuormitus olisi n.35 op. 2.harjoituselokuva vaatisi yhden vuoden panostuksen. Harjoituselokuvat tuovat vähintään vuoden viivästyksen kandidaatin tutkintoon. Opintopolku on määritelty lukuvuodeksi kerrallaan, voisiko olla mahdollista saada ennakoiva suunnitelma ba-tutkinnon kokonaisuudesta. Kurssit ovat pääsääntöisesti käytännön opetusta, toivottavaa olisi saada myös teoriaopetusta oman oppimisen ja kokemusten jäsentämisen edistämiseksi. Teoriakurssitarjonnassa voisi olla peruskirjallisuuspakki haltuun otettavaksi opintojen aikana. Elokuva- ja tv-käsikirjoituksen opiskelijat Arviolta 10 20% liikaa yhteisiä opintoja ensimmäisenä vuotena, suhteessa omiin Suloihin -tarjontaa voisi tasoitella vuosien välille. Lisää omia opintoja toiveena ensimmäisenä opintovuotena. Muilta osin riittävästi, tasapainotustarpeet huomioiden. On hyvä, että tutkintokokonaisuuden opinnot tuntuvat vaativilta, toisaalta opiskelija valitsee oman sitoutumisasteensa, joten omaa kuormitusta voi säädellä. Aukkoja perusdramaturgisen käsitteistön kanssa, joiden kanssa on joutunut myöhemmin harjoittelemaan. Elokuvaleikkauksen opiskelijat Kuormittavuus vaihtelee, opiskelijana ei ole käsitystä opintopisteistä, niitä ei lasketa. Kuormitus riippuu projektista, esim. tekniset ongelmat voivat kuormittaa opintoa. Harjoituselokuvien kuormittavuus, ajan lisäksi vastuu ja stressitekijät voivat lisätä kuormituksen tunnetta. Parhainta antia ovat kurssit, joissa voi keskustella prosessista yhdessä, löytää uusia toimintatapoja. Jos opiskelu alkaa muistuttamaan työtä, eli käsitellään materiaalia, jota annetaan leikattavaksi, se ei ole opintojen edetessä enää kiinnostava tapa opiskella. Elokuva- ja tv-tuotannon opiskelijat Yhteisten TaiK-opintojen määrä ei välttämättä ole tiedossa opintopolussa. Jos haluaa tehdä harjoituselokuvat kunnolla, ei ehdi valmistua ba:ksi kolmessa vuodessa. Harjoituselokuvissa fiktiot on aikataulutettu yhteisesti, dokumentteja tehdään koko ajan tuottaja on kiinni näissä tuotantoopinnoissa ikuisesti. Kurssien ja harjoitustelokuvien aikataulujen päällekkäisyys ongelmallista. Käytäntöpainotteinen koulutus varmistaa prosessiosaamisen kartuttamisen tuotanto-opinnoissa. Harjoituselokuvissa tuotanto-opinnoista tulisi saada enemmän opintopisteitä, koska kuormitusjakso on pitkä. Opiskelijatuotannoissa on liian vähän työvoimaa. Haastavaa tulevaisuudessa lähteä käyttämään henkilöstöä, kun on oppinut tekemään kaiken itse. Tuotantoprosesseissa vaativaa työryhmätyöskentely, jonka tueksi toivottaisiin enemmän ohjaavaa opetusta ja ehkä tutor-opiskelijatukea. Työpajakurssien kuormitus ei ole välttämättä tiedossa etukäteen viestittynä. Ohjaavaa opetusta toivotaan ba-opinnäytteisiin. ma-kursseja otetaan opintoihin ba-opintojen aikana, ei selkeää erottelua. Ero näiden opintosisältöjen välillä ei ole selvä. ba-opiskelija voi osallistua ma-opintoihin, jos kurssilla on tilaa tosin tämä selviää lukujärjestyksellisesti myöhään. 9 Opiskelijakeskustelut Elokuvauksen opiskelijat Kuormitus vaihtelee kursseittain, opintopistettä ei käytetä sitä mittaamassa. 1.harjoituselokuva toisen vuoden syksyllä on mitoituksellisesti kohdallaan, mikäli workshopit eivät kuulu niihin. Balanssi pakollisten TaiK:n yhteisten opintojen kanssa ei ole kohdallaan, vuosittainen lukujärjestys on täynnä elokuvataiteen opintoja, opinnoissa ei voi valita yhteisiä opintoja tai vaihtoehtoisia opintoja. Toiveena keskikokoisten tuotantojen tekeminen, että voisi testata ja harjoitella. Nykyiset harjoituselokuvat ovat liian suurimuotoisia. Nykyiset TeaK:n yhteistyökurssit ohjauksen ja näyttelijäntyön välillä voisivat olla muutaman päivän laajempia, pienellä lisärahoituksella ne toimisivat keskikokoisen tuotannon tyylisinä yhteistyötoteutuksina. Opinnoissa ei ehdi suorittaa kaikkia ba:n pakollisia kursseja, toisaalta se ei estä omia maisteriopintoja. Lopputulemana voi olla, että kaikki pakolliset sulo-kurssit on suoritettu, puuttuen kaksi opinnäytettä. Elokuvaohjauksen opiskelijat Kandidaatin opinnot ovat vahvasti erillään. ma:ssa toteutetaan projektikeskeisempää tapaa opiskella. Harjoituselokuviin ei ole aikaa tarpeeksi, pakollisia kursseja järjestetään päällekkäin. Harjoituselokuvat ovat työtapojen harjoittajana opintojen keskiössä, mutta joissa kertojuus ei ole keskiössä. hops tulee ajankohtaiseksi opintojen viivästyessä. Elokuvaäänityksen ja äänisuunnittelun opiskelijat Harjoituselokuva 1:ssä on vaikea laskea työmäärää ja kokonaisuutta, loppujen lopuksi vuoden työskentelyajasta 15 op tuntuu pieneltä, työprosessi on pitkä. Harjoituselokuvissa teosluonteisuus palkitsee. Toisaalta lyhyissä harjoitustöissä etunsa. TaiKin yhteiset opinnot sisältävät mielenkiintoisia kursseja, mutta olisi mielekkäämpää, jos ne olisivat kokonaan vapaaehtoisia. Ne tulisi nyt suorittaa, mutta lukujärjestykset ovat päällekkäin. Ensimmäisenä vuotena yhteiset opinnot toimivat, siitä eteenpäin opintojen suunnittelu on haasteellista. Voisiko valita kursseja oman kiinnostuksen mukaisesti? Lukujärjestyksissä Sulo-kurssit ovat pakollisia, koska opiskelijamäärät ovat pienet ja kursseja ei järjestetä joka vuosi. 116 / 117

60 9 Opiskelijakeskustelut Opinnoista ei välttämättä tiedä ovatko ne ops:ssa valinnaisia tai pakollisia, ja joistakin opinnoista on saatu suoritukset harjoituselokuvan yhteydessä. Tuntuu siltä, että suurin osa linjakohtaisista aineopinnoista toteutunut harjoituselokuvien yhteydessä. Opintojen toteuttamisesta harjoituselokuvakäytännöissä, opinnot tulisi aikatauluttaa ja tilat varata etukäteen. Yhteistyötä opettajien kesken tulisi kehittää, yhteistyö ja linjaopinnoista keskustelu on olennaista, johtaen myös muiden osa-alueiden hyödyntämiseen opinnoissa. Elokuva- ja televisiolavastuksen opiskelijat Kurssien kuormitukset vaihtelevat. Opinnoissa viihtymisessä työmäärän sopeuttaminen käytettävissä olevaan aikaan on tärkeää. Kuormitusta on vaikea laskea harjoituselokuvista, jossa työskentelee ryhmän kanssa puoli vuotta. Opiskelijan kannalta on tärkeää, että mitoitus on kunnossa, mutta myös se, tuleeko suoritus riittävän ajoissa. Isot opintokokonaisuudet voisi suorittaa osasuorituksina ennakkoon sovitusti. Mikä on ba-opinnoissa TaiK:n yhteisten opintojen ja lavastuksen opintojen suhde - voisivatko lavastuksen piirustusaineet mennä yhteisten opintojen toteutuksina, sisällöt ovat osin samoja. Voisiko samansisältöisiä haarukoida ja yhdistää? Taideaineiden sovittaminen vuosisuunnitteluun on toiveena. ba:ssa voi osallistua ma-kursseille, jos kursseilla on tilaa. Ensimmäisen vuoden opintopaketti on hyvä asia, erinomainen, pitää ollakin ohjattua. Työskentelytavoista elokuvataiteen koulutusohjelman kanssa: olisi hyvä asia, se että lukittaisiin puoli vuotta sitoutuminen harjoituselokuvaan niin, että ko. aikana ei voi ottaa kursseja. Opintojen suorittaminen helpottuisi, jos tehtäisiin harjoituselokivien sijaan kohtausharjoituksia, vaihdettaisin tekijäryhmiä, testattaisiin eri tyylejä, laadullisesti parempaa opiskelua näin. Näyttämölavastuksen opiskelijat Kuormitus vaihtelee kurssikohtaisesti. Työpäiväkirjakäytäntö voisi toimia lavastuksellakin opintopisteitä oma työ huomioiden, nyt kandin suorittaminen venyy. Ajankäytöllisesti on vaikea hahmottaa, voiko kandin opinnot suorittaa määräajassa. Kandiproduktio toteutuu kolmannen vuoden keväällä, kandin opinnäyte siirtyy neljännen vuoden syksylle. Kandin opinnäyte on vaativa ja suorittamiseen liittyy kynnys. ba tuottaa osaamisen perustan. Osaamisessa perinteinen teatteritapa, muut työtavat eivät tule ba-vaiheessa esille. Esitystaiteesta saa käsityksen TeaK:ssa. Opintojen balanssi on kunnossa. Puskaradio viestinnässä, opiskelijalla ei ole kokonaisnäkemystä siitä, mitä on tarjolla opinnoiksi vuosisuunnittelutasolla. Vuosikurssilukujärjestykset kolme vuotta vuosikurssiopetusta, kolmantena vuotena opintopolku alkaa henkilökohtaistumaan. Lukujärjestys rytmittyy Teak:n yhteisopetuksen mukaan. Opinnoissa 1. 2.vuotena viikkolukujärjestys. Pukusuunnittelun opiskelijat Ensimmäinen vuosi tarkkaan aikataulutettu opinnoissa. Määräajassa valmistuminen ba:ssa ei ole mahdollista kuormituksen johdosta. Lisäksi ba-opinnäytteeseen liittyy raskas hallinto, josta johtuen sen palautuspäivä on kolmannen vuoden keväällä liian aikaisin opintopolku huomioiden. ba:ssa teatterituotannot ja harjoituselokuvat yhdessä tuottavat liikaa kuormitusta. Voisiko baopinnoista jotain siirtää maisterivaiheeseen, siellä kursseja tosi vähän, kun taas ba on liian kuormitettu? Pukusuunnittelijat pyrähtävät pitkissä opintoprosesseissa elolla. Opinnot on tehty elokuvaopiskelijoita varten, esim. elokuvakerronta ja ilmaisu 18 op valitaan elokuvataiteesta kandivaiheen aikana. Yhteisiä opintoja tarvitaan enemmän, nyt ops:ssa päällekkäisyyksiä, joita voitaisiin välttää ja toteuttaa kursseja yhtenä toteutuksena. Opiskelijat esittivät mielipiteitä siitä, onko mahdollista valita opintoja omaa suuntautumista laajemmin, ja olisiko se nykytilanteessa kiinnostavaa. Vaihtoehtoisten opintojen valitsemisen mahdollisuuksia pidettiin vastaajien valtaosan mielestä pienenä BA:ssa. Vaihtoehtoisia opintoja voivat ottaa dokumentaarisen elokuvan, elokuvaja tv-tuotannon, etv-lavastuksen ja näyttämölavastuksen opiskelijat BA-opinnoissa. Mahdollisuuksia rajoittavat opetuksen päällekkäiset toteutukset. Dokumentaarisen elokuvan opiskelijat Pohdintaa sivuaineista ja vaihtoehtoisista opinnoista missä vaiheessa tulevat mahdollisiksi? On mahdollista ottaa kursseja muilta linjoilta jos on aikaa, aikataulukysymykset ja tiedonhallinta vaikuttavat valitsemiseen. Taideyliopistojen välisissä opinnoissa voisi olla tarjolla kiinnostavia kursseja, mutta eri korkeakoulu, eri kampus ja kursseille hakeutumisen haasteellisuus saattavat tehdä osallistumisesta monimutkaista, yhteistyön kannalta olisi järkevää, jos koulutusohjelmat tasoittaisivat esteitä. Kurssisisällöistä vaikea ottaa selvää, opintotarjonnan hallintaan pitäisi panostaa tuottamalla selkeää viestintää, sisällöt ja aikataulut selvästi esille. Koulutusohjelmassa olisi varattava vuosisuunnittelussaan aikaa yhteistyöopinnoille, ja tiedotettava tarjonnasta kokonaisuutena opintotarjonnassa. Elokuva- ja tv-käsikirjoituksen opiskelijat Opinnoissa ei ehdi ottaa mitään valinnaista ba:ssa. Jos vähennettäisiin Suloja, siten vaihtoehtoisia voitaisiin lisätä. Jos vaihtoehtoiset olisivat mahdollisia, ne voisivat olla kolmannen vuoden opinnoissa. Lähinnä käsikirjoittamista ovat ohjauksen ja tuotannon linjat. Jokainen valitsee itse mahdolliset sivuaineopinnot muista linjoista. ma:n sulo-opinnot ovat hajanaisia, opintoja on voinut ottaa esim. dokumentaarisen elokuvan ja ohjauksen opinnoista, muiden linjojen ma-tarjonnasta luontevasti. Opiskelijat ovat valinneet erilaisia ma-opintoreittejä, kolmen strukturoidun ja työteliään ba-vuoden jälkeen itsenäiset valintamahdollisuudet ovat hyvä asia. Taideyliopistojen yhteistyössä yhteistyökurssien laadukas toteuttaminen on haastavaa. Drop out -opiskelijat eivät selviä kurssin vaatimuksista, koska edeltäviä opintoja ei ole. Opiskelijat voivat feidaantua kuvasta. Tällöin kurssisisältöä ei ole avattu, kurssi voi olla osoittautua toiseksi kuin ennakkokäsitys. Kurssi ei vastaa omaa osaamistasoa. Yhteistyö edellyttää kurssin ennakkotiedoissa riittävästi informaatiota ja mahdollisia ennakkotehtäviä opiskelijoiden lähtötason havainnoimiseksi. Välineen hallintaan on kiinnitettävä huomio lajissa kuin lajissa ja tämän kuvaaminen kurssiviestinnässä etenkin monialaisilla kursseilla on välttämätöntä opetuksen ja opintojen laadun takaamiseksi. Pienet aloituspaikkamäärät rajoittavat toisaalta kurssitarjontaa, joten mielenkiintoisten kurssien toteuttaminen olisi mahdollista yhteistyössä. Elokuvaleikkauksen opiskelijat ba:ssa valinnaisia opintoja ei ole mahdollista ottaa. ma:ssa opinnot kiinnostaisivat, muilta linjoilta ja taideyliopistojen suunnassa. Oman koulutusohjelman sisällä kiinnostavat käsikirjoitus- ja ohjausopinnot. Yleensä dramaturgian opinnot ovat omien opintojen kannalta tärkeitä, dramaturgia liittyy kaikkeen, tarinan kertomisen taitoa virittämään, mutta myös ammattirajat ylittäen. Olisiko mahdollista sisällyttää improvisaation opintoja vastavoimana tuomaan luovuutta ja tuottamaan uudenlaista toimintatapaa. Työ on epäfyysistä, materiaali sen sijaan on fyysistä tästä jännitteestä käsin ideointi. Elokuva- ja tv-tuotannon opiskelijat Opinnot voi valita itse ensimmäisen yhteisen vuoden jälkeen, toisen vuoden opinnot ovat haaste - ei valmista aikataulua, uimaan oppiminen syvään 118 / 119

61 9 Opiskelijakeskustelut veteen heittämällä. Ensimmäinen vuosi sitouttaa, toinen vuosi eriyttää. Opinto-ohjaus on toiveena, hopsit tarpeen, kun opinnoissa suuntaa eriytyville reiteille. Kurssimäärät vaihtelevat paljon, omat Sulot etusijalla valinnoissa. Omaa lukujärjestystä tehdessä ongelmana on, että opetukset menevät päällekkäin ja limittäin linjoittain. Toisaalta on jaksoja, jolloin opetusta ei ole tarjolla lainkaan. Lukujärjestyksen rakentamisessa kilpailun tunne, kuka ensin sopii oman aikataulun ja kuka sitten tuotantolinja on ollut viimeisenä sopimassa omia aikataulujaan, tuntuma tässä. Lukittaisiinko aikataulut hyvissä ajoin, nyt Suloissa tehdään viime hetken suunnittelua, sen sijaan että kurssitarjonta olisi koottuna edellisenä keväällä koskien opetusta seuraavanan lukuvuotena. Linjat suunnittelevat opetusta päällekkäin, opetuksen suunnittelussa aikataulutusta ei ole koordinoitu yhdessä, joka heijastuu opiskelijan opintopolkuun. ma opinnot etenevät omien valintojen siivittämänä, esim. käsikirjoitusopinnot ja kansainväliset työpajat ovat kiinnostavia. Elokuvaohjauksen opiskelijat Kurssit on aikataulutettu lukujärjestykseen, ei ole ollut mahdollista ottaa valinnaisia opintoja. Miksi ei toteuteta yhteistä teoriaopetuspäivää, joka ratkaisisi myös kuormittavuuden ongelman? Teoriaopetus toteutettaisiin yhdessä. Voisiko teoriaopinnot järjestää siten, että ne voisi valita sekä elon että taideyliopistojen toiminta-alustan opinnoista? Teoriaopetuspäivä voisi sisältää elokuvahistorian kohtausopinnot suunnitelmallisesti vakioaikatauluna, joka kokoaa opiskelijat ja opettajat yhteen keskustelevassa seminaarihengessä. Olisiko ensimmäisen vuoden sisältöjä mahdollista ottaa yhteisopintoina TeaK:n kanssa, etteivät opiskelijakontaktit syntyisi toiminta-alustan piirissä liian myöhään, vasta kolmantena opintovuonna. ba:ssa toiveena, että ensimmäisestä vuodesta ei tulisi pakollisten taideopintojen suorittamisen pakkovuotta, olisi hyvä että opintoihin sisältyisi myös omia Sulo-opintoja. Elokuvaäänityksen ja äänisuunnittelun opiskelijat Sivuaineopintoja ei ole mahdollista ottaa baopinnoissa. Ne olisivat kiinnostavia. Ajanpuute on yleistä. Elokuva- ja televisiolavastuksen opiskelijat Sivuaineopintoja pystyy ottamaan. Ensimmäisen vuoden opinnot ovat valmiina pakettina, mutta toisen kolmannen vuoden aikana vaihtoehtoisuus lisääntyy. Näyttämölavastuksen opiskelijat On mahdollisuus sivuaineopintoihin, kolmantena opiskeluvuotena, myös kv-vaihto on mahdollinen. Pukusuunnittelun opiskelijat Tällä hetkellä ei ole mahdollista toteuttaa mitään ylimääräistä, sivuaineopintoja. Suloista: kaikkien neljän opiskelijan vuosikurssistaan on valittava sama kurssi tai muuten sitä ei järjestetä, Ajallisesti on vaikeaa sopia yhteisopinnoista, kalenterit ovat täynnä, liikkuminen ei ole mahdollista lukujärjestyksen suunnassa. Jaksaako nähdä sitä vaivaa, hakeutua muihin sivuaineopintoihin, koska tarjotut opinnotkin ovat kiinnostavia kursseja? Opiskelijat pohtivat opintojen sisältöjä tällä hetkellä ja ehdottavat ideoita aloitteeksi opetussuunnitteluun. Dokumentaarisen elokuvan opiskelijat ba- ja ma-tutkintojako ei osaamisessa ja sisällössä ole havaittavissa opiskelijan näkökulmasta. Maisteriopintoihin kuuluu projekteja ja erityiskursseja, jotka sitouttavat opiskelemaan tietyksi ajaksi ja ne kannustavat itsenäiseen opiskeluun. Koulutusohjelman yhteinen sisäinen maisteriklinikka on ollut tarpeellinen ma-opinnäytteiden edistämiseksi, se on tärkeää. Tällä voidaan nopeuttaa maisteriksi valmistumista ja lyhentää opintoaikaa. Elokuva- ja tv-käsikirjoituksen opiskelijat ma:ssa valinnanvapaus on mukana, tarjonta on laajaa. Syventää osaamista, tulee aina uudesta kulmasta kirjoittamiseen. Omia ma-opintoja on hajanaisesti, voi valita muita opintoja niiden sijaan. ma-opintoihin toiveena vaihtuvuus opettajissa, maisteripainotteisia vierailijoiden kursseja. Olisi hyvä laajentaa kursseja myöskin yhteistyön suuntaan. Voisivatko maisterikurssit olla yhteisinä, myös taideyliopisto huomioiden? Toiveena opettajien yhteistyössä suunnittelemat kurssit ja ennakkohallinnointi kurssiliikkuvuudessa, jotta tietoa kursseista saa riittävästi. Yhteisiä opintoja elokuvataiteessa tällä hetkellä mm. Maisteriklinikka, Poeettisen elokuvan dramaturgia maisterikurssi, tarjontaa voisi olla enemmän. Taideyliopistojen välistä yhteistyötä opinnoissa voisi hyödyntää jos tietäisi niitä olevan. Ehdottomasti pitäisi ideoida ma-sisältöjä uudestaan. Esim. erityisalana peliteollisuus, ja muut mahdolliset erikoistumisalueet. Tv-käsikirjoitusopintoihin on enemmän tarvetta, voisiko se tapahtua yhteistyössä tv-tuotantoyhtiöiden kanssa? Voisiko ma-opintoihin on sisällyttää harjoittelun, helpottamaan työelämään siirtymistä, tutustumaan omasta ammattikuvasta käsin työelämään. Sisäänajoajat kirjoittamisen pitkiin prosesseihin ovat tärkeitä, monesti halutaan myös tutustua ihmiseen, yhteistyökumppanuudet vievät aikaa. Lisää käytännöllisiä taitoja ammatinharjoittamista tukemaan; retoriikka ja argumentaatio, miten perustella työnsä, miten luoda projekti, miten markkinoida itseään. Miksi valmistuminen venyy? Ehkä ei halua valmistua, ennen kuin on osallistanut itsensä valmiiksi osaksi ammattiyhteisöä, työyhteisöä. elo on hyvä paikka tavata ihmisiä, jos olisi kiire ulos, tuotantoyhtiöiden ovien kolkuttelua pitäisi tehdä heti alusta alkaen opinnoissa. Oma ammatti-identiteetti rakentuu ba-opiskelun aikana ja ma-opinnot tarjoavat ajan ammatilliselle kehittymiselle. Elokuvaleikkauksen opiskelijat Syventäviä opintoja kohti, tavoitteena että opinnot laajentuvat aineosaamista laajemmille alueille, esim. muut taideopinnot. Elokuva- ja tv-tuotannon opiskelijat ma-opinnot sisältävät luovaa tuottajuutta, baopinnot tuotannollisten työkalujen opiskelua sisällöllisesti ajatellen. Toiveena on saada lisää sisältöopintoja myös ba-vaiheeseen. Pääsykokeissa luovuutta mitataan innostavasti, luovan tuottajuuden kehittäminen ei välttämättä toteudu riittävästi opinnoissa. Sisältöopintoja ideasta kehittelyyn, voisiko joitain omia projekteja kehitellä tekijälähtöisesti läpi opiskeluajan. Tavoitteena jatkaa työelämään oman ideasalkun kanssa. Yhteisissä taideopinnoissa tutustuminen muihin taideyliopistojen yhteisopetuksessa olisi mielekästä. Eri rooleissa opiskeleminen on hyvä opintomuoto: esimerkiksi tuottajan elokuva opiskelijavetoisesti on toteutettu kerran. ma-opinnoissa toiveena työelämäopinnot ja yrittäjyysopinnot. Tutkimusvalmiusopintoja toivotaan ja tv-tuotannon opintoja. Itsetuntemuksen kannalta muiden taiteen alojen opinnot ovat mielekkäitä. Elokuvauksen opiskelijat Aika vähän yhteisiä opintoja lavastajien kanssa, 120 / 121

62 9 Opiskelijakeskustelut Opettajilta toivotaan asenneilmaston luomista hyvälle tv-työskentelylle. Työelämässä voi päätyä eri tehtäviin, siksi on tärkeää, onko opinnoissa mahdollisuus syventää osaamista erilaisille työottaen huomioon että lavastajien kanssa tehdään yhteisesti elokuvan visuaalinen maailma. Pienet aloitusryhmät, joten suuntautumisopinnot ovat tarjolla eri vuosikurssien opiskelijoille. Ohjaaja ja lavastaja ovat lähimmät työkumppanuudet. Pukusuunnittelijoiden kanssa vähän yhteisiä opintoja, vasta kolmannella vsk:lla pukusuunnittelijat olivat mukana. Opinnot keskittyvät käytännön tekemiseen. Toisaalta kursseilla käytäntö on sidoksissa eri tavoin teorian kanssa. Kandidaatin opintoihin toivotaan lisää valaisun opintoja ja yhteistyötä valosuunnittelun opiskelijoiden kanssa. Elokuvaohjauksen opiskelijat Omat kurssit ovat enimmäkseen koulutusohjelman linjojen yhteiskursseja, aina joku toinen suuntautumisopinto on mukana. Muilla linjoilla tarjotaan enemmän omaa opetusta. Olisiko hyvä, että kaikki kävelisivät hetken toisen kengissä, voisiko esim. äänisuunnittelija lähestyä opiskelun aikana työprosessia myös muusta näkökulmasta kuin omastaan, näyttelijäopiskelija voi olla mukana leikkauksessa jne. Prosessiosaamista syntyy sekoittamalla tekijyyttä opetussisällöissä. Opiskelijoiden erilaiset lähtötaustat, opintojen korvaavuus tai valinnaisuus harkittavaksi hopseissa opintojen alussa, aikaisemman hankittua osaamista mittaamalla. Opinnoissa opiskelijat kohtaavat opintohistorioineen pienissä aloitusryhmissä. Opinnot ovat tällä hetkellä liian sidottuja tuotantoihin, jolloin kaikki osa-alueet täytyy lukita yhteistyöhön. Nykyisin aiempaa useammalla opintonsa aloittavalla on kokemusta elokuvatyöstä, kandivaihe voisi olla vaihtoehtoisempi. Suurempi valinnaisuus olisi tärkeää heti ensimmäisestä vuodesta alkaen. Oma vuosikurssikuljetuksen opiskelijat eivät välttämättä ole se ydinryhmä, jonka kanssa työskentelee jatkossa. Yhteistyö mahdolliseksi myös TeaK:n kanssa toiveena. Liikkuminen ja omat valinnat ovat tarpeellisia, ja vertaisryhmien laajentuminen on mahdollisuus. Kandiopetuksen tulisi tarjota paljon erilaisia vaihtoehtoja ja erilaisia oppimistapoja ja polkuja. Lisäksi pakolliset kurssit työkaluihin liittyen kandissa osana opintoja. Enemmän aikaa tulisi kohdentaa ba-suunnitteluun, jos ba toimii, ma hoitaa itsensä. Useampia polkuja, valinnanvaraa, jolloin samaa tarjontaa voisi hyödyntää ma-opinnoissa. ma-opinnoissa laaja mahdollisuus monialaiseen opiskeluun eri organisaatioissa tärkeää. Yhteistä taidealoilla ovat pienet aloituspaikkamäärät ja mahdottomuus järjestää toimivaa kurssikokonaisuutta erityisalueella ellei sitä tehdä yhdessä ja nimenomaan taideyliopiston yhteistyössä. Toiveena projektimuotoiset kurssit yhteistyössä. Yhteisiä soveltavia kursseja usean koulutusalan käyttöön; esimerkiksi kuvauksen, ohjauksen ja tanssitaiteen välillä. ma-vaihe tulee varata omille valinnoille. Tarvitaan koulutusohjelmayhteistyötä ja ennakkosuunnittelua laitosten välisessä yhteistyössä ja optiosopimuksia avoimista kursseista ja yhteisopetuksesta. Tämä helpottaisi opiskelijoiden yhteistyötä. Yllättäviä yhteistyömuotoja tulisi suosia. Voitaisiinko tarjota yhteistyötä teatteriesitysten projisointiin liittyen. Varotaanko toisten erilaista osaamista? Vapaa liikkuvuus opintojen aikana poistaisi turhaa varomista ja vahvistaa verkostoitumista. Miten elokuvaohjaus ja teatteriohjaus kohtaavat, mitä yhteistä niillä on? Työtavasta ja tulevaisuudesta; elokuvataiteesta valmistutaan raskaan tuotantotavan ja pitkien prosessien tekijäksi, spontaanimmat tekemisen käytänteet voivat olla osa työelämää tulevaisuudessa, voisiko oppia tekemään toisin? Koulutuksessa voitaisiin hyödyntää vapaammin eri työtapoja. Elokuvaäänityksen ja äänisuunnittelun opiskelijat Opiskelijoiden lähtötaso voi olla erilainen, opiskelijoiden aloitusryhmät ovat pieniä. Opiskelijoiden opintotaustat ovat erilaisia. Kärsimättömyys vaivaa, jos opiskelijalla on paljon aikaisempia opintoja tai työkokemusta taustalla. Tällöin työskentelyn harjoitteleminen alkeista ahdistaa. Opiskelu edellyttää opiskelijalta vahvaa omaa panostusta, omaa kiinnostusta ja aktiivisuutta. Kurssin rakenne voi olla kolme opiskelijaa menee omiin lokeroihin, jokainen tekee itsenäisesti Työelämässä voi päätyä eri tehtäviin, siksi on tärkeää, onko opinnoissa mahdollisuus syventää osaamista erilaisille työkentille. Miten opetusta kehitetään? Millaiset prioriteetit valmistumisella saavutetaan? työtä, opettaja voi olla vähän läsnä mutta kurssin tavoitteet voivat jäädä epäselviksi, kun työskennellään itsenäisesti. Toiveena kurssin alussa yhteinen aloitus, opetustilanteiden kautta harjoitteisiin siirtyminen. Kurssitarjonta keskittyy tekniseen osaamiseen, toisaalta saatetaan käyttää välinettä, johon ei ole opiskeltu perusteita. Kurssit ovat hyödyllisiä, mutta eri tasoisia. Osaaminen ei tunnu syvenevän mallissa, toisaalta alue on laaja ja sitä voi lähestyä eri kohdista, opintopolku ei selkeästi ole nähtävissä. Oman tekemisen analysointitaito toiveena. Elokuva- ja televisiolavastuksen opiskelijat Opintoja voi valita elokuva- ja tv-opinnoista, toisaalta kiinnostavaa kurssitarjontaa löytyisi laajemminkin. Toiveena opintoja; ihmisten ja resurssien pyörittäminen ja logistiikka. Hämmentävää etv:n ja näyttämön ero, toisaalta opinnot ovat niin rakennettu. Lavastuskenttä on laaja, perustellulta tuntuisi erikoistua johonkin, mutta toisaalta tulisi hallita taitoja laajasti. Esim. teatteri käyttää lavalla samaa tekniikka mitä elokuvan puolella. Tekniikka muuttuu, visuaaliset ilmaisukeinot lähestyvät toisiaan. Monipuolista taitoa tarvitaan, yhteyttä asioiden ja osaamisten välillä. Yhteistyötä on oltava moneen suuntaan, lavastajan opinnoissa on tekemisissä monen kanssa, pisteessä kaiken keskellä. Voisiko opiskelija itse päättää mihin suuntaan opinnoissaan on menossa? Paikallaan pysyminen epäilyttää sen sijaan että kehitettäisiin erilaisia osaamisia. Yhdessä osaalueet, jotka koskettavat sekä elo- ja teatteripuolta, se on tehokkaampaa järjestää yhteisenä opetuksena. Sitten voisi erikoistua oman alan tekniikkaan ja voisi valita kursseja omavalintaisesti. Tuleeko meistä elokuvan tekijöitä, toimiiko osaaminen myös ammattikentällä? Jos tehdään elokuvan keinoin, tehdäänkö niin tv-ssä? 122 / 123

63 kentille. Miten opetusta kehitetään? Millaiset prioriteetit valmistumisella saavutetaan? Miten moni valmistuneesta lavastajasta työllistyy elokuvassa? Resursseja hyödyntämään. Monta kertaa kurssitarjonnassa on helmiä, joita voisivat hyödyntää muutkin linjat. Koulutusta pitäisi kehittää yhteistyössä eteenpäin. TaiK:n muilla osastoilla voisi olla kiinnostavaa tarjontaa. Monialaisuus kiinnostaa, mutta tietojen löytäminen kurssitarjonnasta on vaativaa. Pieniä kurkistuksia luontevampi harkita kuin laajempia kokonaisuuksia. Toisaalta työpajatyyppiset kokonaisuudet, uudenlaiset teemakurssit joissa yhdistettäisiin Teakin ja elon opetusta, olisivat toivottuja. Näyttämölavastuksen opiskelijat On kiinnostavaa valita opintoja laajemmin taideyliopistojen tarjonnasta; nykyteatteri ja nykytaide kiinnostuksen kohteina, halu haastaa tekijyyttään ja työrooliaan. Pitäisikö opinnoissa ottaa enemmän huomioon nykyisyys, onko lähestyminen turhan perinteisestä tekemisen tavasta lähtevää? Teoriakursseilla puhutaan muutospaineista, muutoksesta, mutta olisiko sitä mahdollista harjoittaa käytänteissä? Yhteistyökurssit Kuvataideakatemian kanssa voisivat olla mahdollisuus. Esityksellisten kokonaisuuksien tekemiseen liittyen pohdintaa, miksi lähdetään liikkeelle perinteisemmästä mallista, voisiko lähestymistapa olla soveltavampi? Nykyteatterin opinnot kiinnostavat. Pukusuunnittelun opiskelijat Maisteriopintoihin tuleva; voi vapaasti valita paketin, voi valita myös ba-kursseja. Olisiko järkevää ja mahdollista valita opinnot ba:ssa elokuvasta tai teatterista ja maisterissa valita vapaammin oma reittinsä, yhteen tutkintoon mahduttaminen on vaikeaa. Pukusuunnittelijalle perusasiat ovat samat, fokuspisteet ovat erilaiset. Pitäisi keskustella, että vaikka tullaan sisään eikä valita suuntautumista, voisiko olla mahdollista opintojen eri vaiheissa painottaa valinnaisesti enemmän jompaa kumpaa fokusta myös kandivaiheessa. Voisiko painotuksia toteuttaa myös maisterivaiheessa, opiskelijoiden valinnaisin ratkaisuin. Ei kannata jakaa opintoja kahteen suuntautumiseen, se ei ole järkevää ma-opinnot sisältävät syventäviä erikoistekniikkakursseja. Liikkuvuutta on helppoa suunnitella ma-opinnoissa. Opiskelija voi hakea sivuaineopintoja esim. lavastustaiteessa. ma:ssa yhteistyötä taidekorkeakoulujen kanssa, yhteisiä kursseja, laaja-alaista taideopetusta, koulutusohjelmarajat ylittävää, pienet aloituspaikkamäärät mahdollistavat yhteistyön suunnittelun, kokonaisvaltaisuus, näkemyksellisyys, teemaopinnot, produktiot. ma-opinnoissa uusia avauksia, tanssi, performanssi, kuvataide jne. Pukusuunnittelijat voivat opiskella lavastuksen kautta. Lavastajat voivat opiskella pukusuunnittelua. Lavastustaiteen koulutusohjelmassa tärkeää, että opettajien yhteistyö on sujuvaa. Toiveena hyvä yhteistyö ja opiskelijoiden joustavat opintomahdollisuudet. 9.3 Osaaminen ja sen hahmottuminen tutkintomallissa Tutkintomallin hahmottumisesta omissa opinnoissa ja opintojen etenemisestä opintopolulla tehtiin havaintoja. Samassa yhteydessä opiskelijat pohtivat henkilökohtaisen opintosuunnitelman laatimisen käytäntöjä. Esiin nousi myös kehittämisehdotuksia. 9 Opiskelijakeskustelut Dokumentaarisen elokuvan opiskelijat On vaikea hahmottaa tutkinnon kokonaissisältöä. Opinto-oppaassa esitellyt opinnot eivät tunnistu samoiksi, jotka tulevat tarjolle kurssilukujärjestyksessä. Välttämättä opinto-oppaaseen ei tutustuta opintojen aikana. Opintosisältöjä on mahdollista hahmottaa harjoituselokuvien kautta, muut opinnot ovat tulleet niiden ohessa. Vaikea nähdä suuntautumisen opetussuunnitelmaa koulutusohjelman kokonaisuuden osana. Toisaalta elokuvaleikkauksen opiskelijoilla on vuosikursseittain etenevät opintopolkuesittelyt, jota tarkastelemalla on saanut hahmotettua omia opintojaan ko. vuosikurssilla. Konkreettinen haaste opetussuunnittelussa on synkronoida linjojen yhteisopintojen mahdollisuudet. hops-keskusteluja ei ole käyty johdonmukaisesti. ops ista olisi toivottavaa saada selkeä visuaalinen esitys käyttöön. Olisi tärkeää tietää kurssisisällöstä yksityiskohtaisemmin, jotta voisi arvioida, onko tarjotun kurssin sisältö jo käyty läpi, vai onko se tarpeellista opintojen kannalta. ma- ja ba-opintojen eroa ei tunnista, voisiko kurssit linkittää tunnistettavasti opsiin ja mikäli ops on muuttunut, voisiko tiedoissa olla maininta myös siitä, mitä opintoja ko. kurssi korvaa aiemmista opseista. Elokuva- ja tv-käsikirjoituksen opiskelijat Kandivaiheessa rakenne on selkeä. Maisterivaiheessa kokonaisuutta ei hahmota. Käsikirjoittaminen linkittyy ammatillisesti ohjaajaan ja tuottajaan. Osaamisen syvenemisen ymmärtää kokonaisuutena. Elokuvaleikkauksen opiskelijat hopsissa suunnitellaan opinnot opettajien kanssa joka syksy, joskus myös keväällä. hopseissa saa käsityksen opintojen kokonaisuudesta omien opintojen kannalta. Omia Suloja ja opetusta on paljon. Tutkinnon opintojen kokonaisuus hahmottuu siinä vaiheessa, kun valmistuminen on ajankohtaista. Osaaminen syvenee, opiskelun tuottaman kokemuksen myötä. Monilla kursseilla on käytännön lisäksi analyyttisyys mukana. Alkuopinnoissa 124 / 125

64 9 Opiskelijakeskustelut vuosikursseja eri vuosilta, mutta mitä pidemmälle opinnot etenevät, sitä kohdennetummin opinnot ovat ko. vuosikurssille. Aikataulullisesti opintojen sovittaminen on vaikeaa, kursseja ei järjestetä joka vuosi. Elokuva- ja tv-tuotannon opiskelijat Ensimmäisen vuoden jälkeen opintopolkua ei tunnista, opinnot tuntuvat vaihtelevat vuosittain, niitä ei hahmota vaihtuvuuden takia. Otetaan omia opintoja loikkien mahdollisuuksien mukaan. Suoritusjärjestys ei välttämättä ole johdonmukainen. Esim. ei jälkituotantokurssia ennen on tehnyt useita opiskelijatuotantoja opintoihin liittyen. Voisivatko kurssit kiertää opetussuunnittelussa tietyllä syklillä, tutuilla paikoillaan? Toiveena osaamisportautus. Usein kursseilla joudutaan alkamaan alusta. Viestinnässä olisi hyvä huomioida aikaisempien kurssien kuvaus ja osaamisen syvenemisen mallintaminen. Peruskurssien systemaattisuus on tarpeellista ja toivottavaa. Opetusmenetelmänä case-opinnot luovasta työstä toiveena. ba-opinnoissa sekä opettajien että opiskelijoiden molemminpuolinen sitoutuminen opetukseen ja opintoihin on tärkeää. Kolmivuotiset kokopäiväiset opinnot ja opetussuunnittelussa riittävä ennakkosuunnitteluaika ko. vuosille tavoitteeksi. ma-vaiheessa laajempi workshop-kokonaisuus, joka jaksottuisi tasaisesti. Lukujärjestyksen synkronointi muiden linjojen opetukseen, jotta Sulot eivät keskeydy päällekkäisyyksien johdosta. Elokuvaohjauksen opiskelijat Hiljaisen tiedon oppiminen matkan varrella on toteutunut ja itseluottamus on kasvanut, ymmärrys syntyy vähitellen. Opintopisteistä ja pakollisista opinnoista arvioidaan tapauskohtaisesti kandin ja maisterin opintokokonaisuus, eli jälkeenpäin rakennetaan malli, opintopolku tehtyjen opintojen perusteella. TaiK yhteisten opintojen pakollinen osio on vaikea paketti suorittaa, (kielet ja viestintä) on todella suuri opintokokonaisuus, varsinkin taideteollisten yhteisten opintojen alueella. Elokuvauksen opiskelijat Opinnot on osoitettu opintopoluiksi ryhmähops-periaatteella vuosikursseittain. Etukäteen ennen opintojen aloittamista pystyi tutustumaan opintoihin ehkä hieman, kurssit eivät välttämättä kuitenkaan vastaa sisällöltään ja nimeltään opsia. Kursseja tulee sitä mukaa mitä lukujärjestyksessä on, opintopolku muodostuu niistä opinnoista. Elokuvaäänityksen ja äänisuunnittelun opiskelijat Tutkintomalli ei hahmotu työkaluna, hopseissa ei keskustella opintojen kokonaisuuden sisällöistä. opsin perusteella ei voinut päätellä, onko suorittanut kaikkia tarvittavia opintoja, korvaavuuksia ei ole merkitty uuteen opsiin. Toiveena tutkintomalliin elokuvahistorian opintojen läpäisevyys. Elokuva- ja televisiolavastuksen opiskelijat Koulutusohjelman tutkintomalli olisi hyvä esitellä kokonaisuutena. Olisi mielenkiintoista vertailla rinnan muiden opintotarjontaa. Harmillista, että yhteiset opinnot eivät jatku koulutusohjelmassa ensimmäisen vuoden tapaan. Toiveena uudenlaiset yhteistyökurssit, jossa voi opiskella mielekkäästi yhdessä. Elokuvatuotantotyöryhmissä kaikki jäävät omille tonteilleen. Sulojen pakolliset opinnot on rakennettu aikatauluun pakottaen, järjestys tuntuu sattumanvaraiselta osaamisen kannalta. Voisiko olla yhteisiä opintoja etv-lavastuksen ja elokuvauksen kesken. Aiheena ammatillinen yhteistyö prosesseissa, miten se syntyy ja miten toimitaan. Tuotanto-opintoihin kuuluu logistisia taitoja, myös lavastuksen opintoihin olisi hyvä saada sellaisia, voisiko sisällyttää opintoihin, esim. budjetointiin ja prosessin hallintaan liittyviä opintoja. Ammattirooleja sekoittavia työpajoja lisää, enemmän opitaan ja tutustutaan toisten kenttään, toisten-sana katoaisi, ymmärrystä miten osa-alueet toimivat ja tarjoavat ja miten niitä kannattaa hyödyntää. Lisää vaihtoehtoisia kursseja: teoreettisia kursseja taiteesta, arkkitehtuurin puolelta vaihtoehtoisia opintoja toiveena. Näyttämölavastuksen opiskelijat hops-käytäntö avaa tutkintomallia, henkilökohtaiset keskustelut ovat mahdollisia milloin tahansa, vuosikurssikeskustelu kerran vuodessa. Ei ole kronologista osaamispolkua, eri tasoiset kurssit sekoittuvat, jostain sektorista tarjotaan asioita silloin tällöin, kurssit voivat peruuntua pienistä opiskelijamääristä johtuen. Perustyökalupakki rakentuu, osaamista voi hankkia missä järjestyksessä tahansa. Joustavaa opetusta on tarpeen mahdollistaa, oman kiinnostuksen huomioiva opiskelijoilla erilaisia työelämä- ja opintokokemuksia takanaan. Traditio ja nykytaide, molemmat osa-alueet olisi hyvä ottaa huomioon näkyvämmin opsissa. Ryhmätyöskentelytaidot ovat tärkeitä. Oman identiteetin hahmottaminen ei niin itsestään selvässä työkentässä on haasteellista. Pukusuunnittelun opiskelijat opsit ovat liukuvia, hopsissa sovitaan sisällöistä. Kursseja ei ole määritelty syventäviksi, tutkimuksellisiksi jne. ma-vaiheessa ei voi tietää, mitä seuraavana vuonna on tarjolla jatkumoa ei ole rakennettu. ba-vaiheessa opsissa on luotu kolmen vuoden lukujärjestys. Osaaminen prosessoituu näkemyksinä ja taitoina vuosien varrella. 126 / 127

65 9.4 Tulevaisuuden opintosisällöt ja uudet avaukset Opiskelijat pohtivat, millaiset opinnot olisivat uusia avauksia elokuva- ja lavastustaiteessa, taideyliopistojen kentässä ja Aalto-yliopistossa. Dokumentaarisen elokuvan opiskelijat Dramaturgian opinnot olisivat tarpeellisia. Aalto-yhteisössä ehkä Kauppakorkeakoulun yrittäjyysopinnot olisivat kiinnostavia. Kiinnostusta Taidekorkeakoulun (Teak, Siba, Kuva) opintoihin on, opintojen tuntuvat mielekkäiltä oman ammattitaidon kannalta. Yhteistyöprojekteja, jotka mahdollistaisivat kahden/useamman erilaisen osaamisen kautta pienempiä harjoitteita, tutkivaa työskentelyä. Kummioppilas dramaturgian koulutusohjelmasta mukaan Suloihin voisi olla hyvä idea. Musiikin tekeminen, säveltäminen, musiikin tekeminen ja yhteistyötekijöiden löytäminen. Harjoituselokuviin yhteistyötä korkeakoulujen kanssa, liikkuvuutta opiskelijoiden keskuudessa. KuvA:n kanssa installaatioiden ja performanssin liittyminen opintoihin. Projektikohtaista yhteistyötä; tilaustöitä ja hankkeita monialaisesti yhdessä, ihanteellista yhteistyötä konkreettisimmillaan. Toivotaan koulutusohjelmien välistä yhteistyötä; että yhteistyö olisi vähemmän kiinni opiskelijoiden omasta aktiivisuudesta, vaan yhteistyötä kanavoitaisiin opettajien toimesta yhteisöllisyyteen. Enemmän lukuvuositason opetusohjelmassa tarjottuja yhteisopintoja tavoitteena. Yhteinen yliopisto tarkoittaa tapaa olla yhteisessä tilassa, yhteisessä luokkahuoneessa. Yhteisiä opintoja tarvitaan jo opintojen alkuvaiheessa ja silloin verkostoituminen on tärkeää. Elokuva- ja tv-käsikirjoituksen opiskelijat Toiveena on draaman yhteiset perusopinnot elo- ja TeaK-opiskelijoille, näin päästäisiin eroon liian pienistä ryhmistä. Alussa yhdessä lähteminen olisi hyvä, kontakteja yhteistyöhön syntyisi luonnollisesti. ma-opinnoissa enemmän teemalähtöisiä kursseja, esim. Rytmi-workshop, jossa oli SibAsta opiskelijoita mukana. Kohti uusia ajattelutapoja ma:ssa. Ennakkoluulottomuus, omalle välineelle uusia tapoja, esim. entä jos jonain päivänä haluaisi käsikirjoittaa oopperan? Rajapinta toiveena musiikin ja säveltämisen opintoihin. Elokuvasäveltämisen maisteriopinnot olisivat tärkeitä. Kirjoittajien ja näyttelijöiden yhteistyön leikkaavuuskurssi yhdessä toiveena. Mediataide olisi mielenkiintoinen yhteistyö. Uusia ennakkoluulottomia alueita kohti, eri rajapinnoilla toimiminen. Verkkoalusta taiteellisille töille opiskelijat esittelisivät töitänsä, tuotannot jaettavaksi. Työkalut ja mahdollisuudet omasta koulutusohjelmasta käsin rakennettuna kohti yhteistyötä. TeaK:n ohjaajien, dramaturgian ja Elon ohjaajien ja käsikirjoittajien yhteistyö, jossa näyttelijät olisivat mukana voisi olla mielekäs yhteistyön kehittämisen suunta. Jopa perusopinnoissa tulisi olla yhteistyötä. Kurssitarjonnan hyödyntäminen taideyliopiston suunnassa mahdolliseksi. Kurssien kehittäminen usean vuoden ajalle ennakoiden. Turhat kurssit pois. Jos palaute on huonoa, kurssin kehittäminen ja yhteistyön huomioiminen siinä yhtenä kehittämisen mahdollisuutena. Huom. pienet aloituspaikkamäärät, rajattu osallistujamäärä etuna yhteisopetuksen suunnittelussa. Toisaalta ei kaikille kaikkea, vaan rajauksia, tasovaatimukset ja kurssisisältöjen avaaminen sekä kiintiöpaikat. Arvoasetelma on, että pitkä elokuva on keskiössä. Entä leipätyö? Kaikki eivät kirjoita pitkää elokuvaa, toimenkuva on monialaisempi. Voisiko toinen opintojen pitkän muodon harjoittelu olla esim. pitkä tv-draama? Entä Tv:n lajit ja vakava draama, voisiko lajeja käydä läpi? Myös eri ohjelmakonsepteja olisi hyvä käydä läpi (dokumentaarinen käsikirjoittaminen?). Elokuvaleikkauksen opiskelijat Dramaturgian ja improvisaation yhteisopinnot kiinnostavat. Näyttelijä-opiskelijat voisivat tutustua leikkaamiseen, ja toisinpäin yhteistyökurssitoive. Musiikillisen ja äänimaailman tekeminen, musiikin dramaturgia, äänelliset elementit yhteisopinnoissa. Musiikki tunnelman luojana, musiikin muoto ja dramaturgia yhteiskurssina. Koulutusohjelmien omissa kokoonpanoissa painotus ensimmäisenä vuotena, mutta pieni kohtaamislisä olisi mahdollinen. Kohti keskustelevaa ilmapiiriä ollaan samassa tilassa, samalla luennolla, tuodaan esille eri näkökulmia tekemiseen. 9 Opiskelijakeskustelut Elokuva- ja tv-tuotannon opiskelijat Taiteidenvälisyys, voisi olla hyvä perehtyä muihin taiteisiin, kohti tutustumista ja synteesiä. Yllättävät projektit ja case-esimerkki: harjoituselokuva klassisen musiikin lähtökohdasta, säveltaiteen elokuvallinen kohtaaminen, näissä tyypillistä: sattuma johdattaa ja tuotannollisia rakenteita puuttuu. Kurssiyhteistyö: hyvä kokemus on ollut musiikkielokuvakurssi. Vaikea lähteä kehittämään uutta elokuvallisuutta? Löytyisikö soveltavilla alueilla uusia näkökulmia, ja palautuisivatko ne elokuvataiteeseen? Uuden elokuvan käsite ja miten yhdistyy taiteeseen, ajatteluun, saati opiskeluun? Vähän kokemusta yhteistyöstä, mutta tapoja tehdä yhteistyötä on olemassa. Elokuvaohjauksen opiskelijat Teatteriohjauksen opinnot, näyttelijäntyön opinnot, monikamerakurssi yhdistettynä TeaKopintoihin mielekästä. Projisointimaailma, valo- ja äänisuunnittelijat mukana. Hienon keskustelevan ilmapiirin synnyttäminen, miten sen saa aikaan? Uusi oppimisympäristö, paikka missä kokoonnutaan, ei mitään tavoitteellista tilanteessa, sekin tärkeää. Koulun ulkopuolella tapahtuvaa keskustelua vahvistamassa, yhteistyökurssit muualla. Inspiraatio on sallittua, ihmiset ovat saavutettavia. Yhteiskurssit, esimerkiksi elokuvamusiikin kurssi oli mukava kokemus yhteistyöstä SibAn kanssa. Elokuvauksen opiskelijat Kiinnostus Teak:n valosuunnittelua kohtaan, teatteritaiteeseen tehdään rohkeita valosuunnitelmia, voisi kehittää kerrontaa. Oma kuvaajan tulevaisuus; omaa alaa kehittäviä, itsenäisesti toimivia taitelijoita, yhteisopinnot vahvistaisivat taiteilijuuden suuntaan ja avaisivat osaamista vapaampaan ja rohkeampaan suuntaan taiteellisesti. Kulttuurillinen vaihto, voisi lisätä tekijöidensä rohkeutta. Opiskelijaliikkuvuus yhteistyöstä voisi valita vaihtoehtoisia opintoja, joita voisi käyttää omassa osaamisessaan. Lähestyminen 128 / 129

66 9 Opiskelijakeskustelut edellyttää viestintää, opettaja ja opiskelija joutuvat pohtimaan tarjolla olevia vaihtoehtoja enemmän. Se vaatii enemmän viestintää ja riittävän ajoissa, molempiin suuntiin, eli osallistuvan opiskelijan ja opettavan opettajan suunnissa, kurssin sisältö muuttuu riippuen siitä, keitä sinne osallistuu. Yhteisöllisyys toteutuu yhteisopinnoissa tai yhteisellä fyysisellä kampusalueella. Jotain yhteistä tulee olla, jotta yhteistyön minimi toteutuu. Toisaalta elokuvataiteen ja lavastustaiteen laitos pyörii omillaan, identiteetiltään itsenäisenä, TaiK:ssa ei tehdä opintoyhteistyötä. Elokuvaäänityksen ja äänisuunnittelun opiskelijat Yhteisopintoja muiden esittävän taiteen ja eri taiteen alojen opiskelijoiden kanssa, miten ymmärrän kokeellisen äänen, mikä on perinteellistä, mikä kokeellista, olisi hyödyllistä eri taiteenalojen yhteisenä pohdintana. Tekijälähtöisyys ja esitysanalyysi yhteisiä aiheita. Reflektio- ja vuorovaikutustaidot, ja teosanalyysi. Akateemisempi näkökulma opiskeluun, analysoida ja tehdä, lähtökohdaksi tekemisen rinnalle. Äänen estetiikkaan liittyviä asioita voisi opiskella yhdessä, aikataulullisesti yhteiseksi sovittuna. Peruskerronnan kanssa tekemisissä olevia kursseja yhteistyössä. Ääni ja käsikirjoitus, yhteinen kurssi ehdotuksena. Yhteistyö näyttelijäntyön ja musiikin opintoaineiden kanssa. Tutustuminen teatterityön metodeihin. Yhteistyö Kuvataideakatemian kanssa. Käytännön asiat helpottuisivat, jos hallinto tuottaisi raamit yhteistyölle. Runsaudenpula on tosiasia, opiskelija voi haluta keskittyä muihin taideyliopistoihin Aallon sijaan. Yhteinen toiminta-alusta olisi selkeä, käytäisiin hops-keskusteluissa läpi tarjontaa, ohjaavaa opetusta. Vuosittaiset kurssikartat ovat tarpeen, jotta voisi ilmoittautua kursseille. Tietty blokkiajattelu, yhteiset aikataulublokit sisältäen kaikkien taidekorkeakoulujen tarjonnan koko tulevaa lukuvuotta koskien sisältäen kesäopintoja. Informaatiokanava viestinnälle on tärkeää löytää. Elokuva- ja televisiolavastuksen opiskelijat Työelämäkurssit freelancereille Aallon ympäristössä ja työpajakokeilu: kurssiin sisältyisi oma toimistotila koululla käytössä oma studiokokeilu. Ajatus siitä, että pääsisi ammatillistumaan käytäntölähtöisesti tehden, mahdollisesti lopputyönä. Työharjoittelu opintoihin. Toiveena, että voisi opinnoissa harjoitella aidossa työympäristössä, lavastusfirmalla töissä, tuotantofirmoissa. Voisi olla kiinnostavaa yhteisopiskelu lavastuksen, elokuvauksen ja valosuunnittelun näkökulmista. 3d-kurssin yhdistäminen valosuunnittelun kanssa. Valo on keskeinen elementti. Vastuu on nyt siirretty elokuvauksen puolelle. Voisi yhdistää opintoja ja hyötyä osaamisesta yhteistyössä. Kurssitietojen tietoon saaminen haasteena yhteisopinnoissa. Runsaus ja vaikeus löytää tietoa. Ehdotus: viestintä ei lähde siitä, mitä on tarjolla tarkemmassa kaavassa, vaan jaettaisiin tietoa kiinnostusalueittain, ohjaavasti. Ohjaavasti opintopolkuehdotuksina, hopsien tueksi ja opettajien avustuksella. Pohditaan suuntia ja kokonaisuuksia, esim. tilahahmotuksen syventävät kurssit (esim. arkkitehtikoulun kurssit). Aihealueet, joita voisi lähestyä ohjaten opiskelijan valintoja (esim. valon mahdollisuudet). Esim. muotoilun kursseista ei löydä vaihtoehtoja runsaudessa ja yleisyydessä, mutta tutustumalla ennakkoon opettaja voisi tuoda tarjolle mahdollisia vaihtoehtoja. Toisaalta sattumalta voi löytyä opintoja tarjonnasta, vaihtoehtoja syntyy sitenkin. Voitaisiin luoda valmiita malleja, esim. yhteistyö muotoilun laitoksen kanssa, ja opinnot tuotaisiin tarjolle tämän mallinnospolun kautta. Digitaaliset lavastusmenetelmät kokonaisuus voisi sisältää mahdollisuuden olla yhteistyössä Medialabin kanssa. Lavastussuunnittelu interaktiivisissa medioissa kokonaisuus voisi olla kiinnostava laajemmalle opiskelijaryhmälle. Alan soveltavat taidot kokonaisuus - mihin lavastusta voi soveltaa olisi kiinnostavaa. Soveltavia mahdollisuuksia ja opintoja voisi olla mm. kokonaisuuksissa: Videopelien suunnittelu, Animaatio ja 3d. Työnjohdollisia opintoja toivotaan. Yhteistyötä Toivotaan koulutusohjelmien välistä yhteistyötä; että yhteistyö olisi vähemmän kiinni opiskelijoiden omasta aktiivisuudesta, ja yhteistyötä kanavoitaisiin opettajien toimesta yhteisöllisyyteen. lavasterakentajien kanssa toivotaan. Yleensä yhteistyön lisääminen niiden opiskelijoiden kanssa, jotka tulevat työskentelemään yhdessä olisi yksi toivottu muoto. Toiveena erikoistumismahdollisuudet opinnoissa moneen suuntaan yhden suuntautumisen sijaan. Pukusuunnittelijoiden kanssa vähän yhteistyötä, ja kuitenkin lähiyhteistyössä työelämässä. Tulevat ammattikuvat; lavastaja pukusuunnittelijana ja ehkä valosuunnittelijana tulevaisuudessa. Lavastajalle karaktäärin hahmotus- miten hahmo rakentuu, voisi olla yhteistyössä pukusuunnittelijoiden kanssa, heidän kanssaan esteettisten kysymysten alueilla. Kohti visuaalista yhteissäveltä ja sen treenaamista. Erillisyys johtaa kilpailuun, pitäisi tottua tekemään yhteistyötä. Elokuvataiteen opinnoissa voitaisiin lisätä kohtausharjoituksia, näin pystyttäisiin lisäämään yhteistyötä ja saataisiin myös syventävää osaamista. Näyttämölavastuksen opiskelijat Kuvataideakatemia-yhteistyö toiveena. Voisiko lavastusopiskelijoita opettaa joku muukin kuin lavastaja? Saataisiin eri tulokulmia? Saataisiin opettajatkin liikkumaan ja avaamaan näkökulmia. Muun alan opettaja, purkkien ravistelu missä yksittäinen ammattikunta piileskelee. Näkökulmaa eri kohteista, ja niiden välillä. Mitä uudet yhdistelmät tuottaisivat ; esimerkiksi lavastaja ja näyttelijä? Laboratoriot työskentelytapana: jokainen tuo omaa materiaalia, ja kaikki saisivat leikkiä, devising-hengessä. Oleellista saada tietää, esityksistä ja esityksistä, taideyliopistot ja sähköinen ilmoitustaulu kuntoon taiteellisten tuotantojen viestintään. Seminaariperinteisiin osalliseksi, tällä hetkellä lavastustaide ei ole mukana, TeaK yhteisen näyttämön esitysten purut vuosisuunnitteluun. TaiK:n neljännen kerroksen nurkka, TeaK kyläilee tuossa nurkassa. Lavastustaide on yksinäinen pieni etäispääte. Etv-lavastus ja pukusuunnittelijat ovat erillään näyttämölavastajista. Vähän yhteisiä kursseja, pukusuunnittelijat 130 / 131

67 kohdataan TeaKin produktioissa. ma-ideointiin taideteoriaopintoja yhdessä. Mahdollisuus ensembleen opinnoissa toiveena. Enemmän työpajaopintoja TeaK-lavastus-yhteistyössä. Produktio-opinnoissa paine kasaantuu esitystilanteeseen, kaikilla on paljon annettavaa, kaikki tekevät isoa lunastusta, ei pystytä ajattelemaan esitystä kompositiona tuolloin. TeaK-opiskeluun liittyen opintoihin liittyvät käytännöt kuntoon toiveena, kulkukortti ja tulostuskiintiöoikeus kuntoon. Liittyvät tervetulleeksi tuntemiseen, muutoin vieraana joutuu todistamaan osallistumisensa koko ajan. Ennakoivuus opetuksen käytännöissä hyvä tavoite, kurssiviestintä, opetustilat, opettajat, ja opiskelijat alueilla. Pukusuunnittelun opiskelijat Pukusuunnitteluun liittyviä teoria- ja tutkimuksellisia opintoja enemmän, tutkimuksellisuuden vaatimukset maisterin opinnoissa kasvavat. Tärkeää, tutkimuksellisuus avaa mahdollisuuksia omalle työlle, alan kehittämisen kannalta, auttaisi lopputyön kirjoittamisessa, edistäisi kirjoittamistaitoa. Pakollista lukemista ja kirjoittamista lisää. Yhteiset opinnot ovat tärkeitä, niistä syntyy yhteisöllisyys. Tekemällä projekteja ja produktioita, mutta myös yhteinen kurssi edesauttaa verkostoitumista. Koulun sisällä mahdollistetaan osastojen väliset kurssit, laitoksen sivuaineopinnot ja erilaiset näkemykset eri alojen opiskelijoilta. Projekti on mahdollisuus, produktiolähtöisyydestä pois kohti projekteja, Ei aina esitys, projekti voisi olla kuvataidetta, muistio, perfomanssi, installaatio jne., toteutustapa voisi olla valinnainen. Luontevat yhteistyökumppanit ovat Teak, SibA ja KuvA. Ei tarkoita sitä, etteikö pitäisi osallistua laajemmin, mutta jos tehdään minimipaketteja tutkintokokonaisuuksiin, ovat intressit taideyliopistoyhteistyössä. Työelämän suunnat huomioiden kymmenen vuoden skenaariossa: lavastajan valmiuksissa on usein pukusuunnittelu, jos linjojen väliset ovet pysyvät kiinni, jää osaaminen liian kapeaksi. Koulutukset spesialisoituvat ja samanaikaisesti ammattikentällä yhdistetään työnkuvia. Miksi on perusteltua opiskella lavastusta ja pukusuunnittelua eriytyneesti, liittyykö historialliseen jatkumoon, onko visuaalisen suunnittelijan koulutus riski? Työpaikat ovat katoava ammattikunta. Freelancerius lisääntyy koko ajan. 9.5 Opintojen sujuvuus, kalenteri ja kello Opiskelijat keskustelivat opintojen sujumiseen liittyvistä asioista; opetuksen vuosisuunnittelusta ja opetuksen järjestämisen käytännöistä sekä siitä, miten opetuksesta viestitään opiskelijalle. Usein esille otettu viestintätoive on lukuvuotta koskevan opetuksen tietojen saaminen riittävän ajoissa ja riittävän yksityiskohtaisella kurssikohtaisella tiedolla. Vaihtoehtoisesta opintotarjonnasta toivotaan informaatiota oman opetusviestinnän rinnalla. Opettajien toivotaan perehtyvän aktiivisesti vaihtoehtoiseen opintotarjontaan, jotta opintojen ohjaaminen olisi tukena opiskelijan valinnoissa. 9 Opiskelijakeskustelut Dokumentaarisen elokuvan opiskelijat Vuosisuunnittelu, joka olisi opiskelijoiden käytettävissä hyvissä ajoin. Vuosisuunnittelu olisi hahmotettavissa lukuvuositasolla suuntautumisessa ja koulutusohjelmassa, tarkentuen lukujärjestystasolle pari kuukautta aikaisemmin, jolloin ilmoittautuminen tapahtuisi. Tavoitteena on, että tiedetään hyvissä ajoin kurssitarjonnan lisäksi kurssin sisältö, ja tiedetään, mitä se vastaa opetussuunnitelmassa. Kurssiviestintään tarvitaan sisältö ja aikataulu lukujärjestystarkkuudella. Vierailevan opettajan kursseille toivottaisiin erityisesti kurssisisällön esittelyä. Elokuva- ja tv-käsikirjoituksen opiskelijat Hahmotus koko lukuvuodesta lukuvuoden alussa toiveena. Toiveena lukuvuoden aloitusinfotilaisuus, jossa suuntautumisopettajat esittelisivät lukuvuoden opetuksen. Kurssisisältö ja opettajan esittely toiveena tietää riittävän ajoissa. Kurssitiedoissa osaamistavoite, keille kurssi on kohdennettu ja millaista työmäärää opiskelijalta edellyttää. Viimeistään kuukautta ennen kurssia tarvitaan tarkemmat tiedot kurssisisällöstä, opetustiloista ja lukujärjestysajasta. Tällä hetkellä kurssitieto tulee opettajalta viime hetkellä juuri ennen kurssin alkua. Opettajien keskinäinen vuorovaikutus ja tieto toistensa opetussisällöistä on tärkeää ja osa viestintää. Opinnoissa voi olla paljon viikkoja, jolloin ei ole mitään, ja ajoittain opetus toteutetaan päällekkäin. Kursseilla on hienoja resursseja, yhteistyöllä ja ennakkoviestinnällä sekä yhteisellä aikataulusuunnittelulla ne saisivat ansaitsemansa arvon. Osallistujat sitoutuisivat, resurssoisivat ajan riittävän ajoissa ja heitä olisi riittävästi. Opiskelija voisi suunnitella hopsiaan ja pohtia tarvittaessa valintoja. Elokuvaleikkauksen opiskelijat Saatavilla elokuvataiteen koulutusohjelman vuosilukujärjestys ja erikseen Sulo-vuosilukujärjestys Viikkolukujärjestyksessä on tarkentuva tieto edellisellä viikolla; sähköpostitarkennuksissa usein 132 / 133

68 9 Opiskelijakeskustelut Nimi, sisältö, kuka opettaa, mikä on oppimisen tavoite, mihin opintojatkumoon kurssi kuuluu ja mihin kokonaisuuteen se liittyy ovat tärkeitä tietoja opiskelijalle. opettaja ja tarvittava lisätieto. Liikaa opintoviestintätarjontaa Aalto-yliopiston myötä, opiskelija ei tiedä mikä on käytössä, liikaa muutoksia ja liian monta paikkaa viestinnälle. Editti-käytävän seinällä on luotettava vuosisuunnitelmalukujärjestys. Jos kurssi sisältyy vaihtoehtoisiin opintoihin, täytyisi tietää seuraavia asioita; yksityiskohtainen sisältötieto kurssista, opetusmetodit, luennoitsijat ja taustatieto opettajasta. Elokuva- ja tv-tuotannon opiskelijat Riittävän ajoissa saatu kurssitieto mahdollistaa sitoutumisen. Opinnot on hyvä tietää lukuvuosi kerrallaan: kurssin laajuus, opetustavat/menetelmät, kellonaika, opetus/kontaktitunnit, opettaja, tavoitteet ja sisältö, ja työllistääkö kurssi opetusajan ulkopuolella. Reaaliaikainen lukujärjestys voisi olla netissä, sähköpostin viestihierarkiaa on vaikea hallita. Opetustilojen etsimisessä on haasteita useita tilanvarausjärjestelmiä eri yksikköjen hallinnassa. Viikonloppukurssit mahdollisuutena. Elokuvaohjauksen opiskelijat Toimiva lukujärjestys on vuosisuunnittelu, joka ulottuu lukuvuodeksi. Tällä hetkellä ei voi suunnitella opintoja, koska ei tiedä nykyisellä viestinnällä, mitkä kurssit ovat avoimia koulutusohjelmassa. Kurssille pääsy selviää myöhään. Toive, että kesäkuussa selviäisi seuraavan syyslukukauden opintojen kokonaisuus opiskelijan valinnan mahdollistaen. Kurssiviestinässä tarvitaan lisätietoa, kurssin nimi ei kerro kurssisisältöä. Nimi, sisältö, kuka opettaa, mikä on oppimisen tavoite, mihin opintojatkumoon kurssi kuuluu ja mihin kokonaisuuteen se liittyy ovat tärkeitä tietoja opiskelijalle. Voisiko kurssitarjonnassa käyttää värikoodeja esiteltävien opintojen suuntautumisia ja kokonaisuuden reitityksiä avaamassa? Esim. punaisella linjalla työskennellään näyttelijöiden kanssa. Aikataulusuunnitteluun ehdotus, että varattaisiin yksi arkipäivä kurssijatkumoille, jolloin koko vuoden kestoiset kurssit asettuisivat kohdalleen. Voisiko harjoituselokuvien tuotantoajat lukita paikoilleen vuosisuunnittelussa? Toiveena on, että opinnoissa olisi mahdollisimman vähän pakollisia kursseja, jotka muuttuvat ongelmallisiksi, jos opintosuunnittelu tuottaa päällekkäisyyttä. Elokuvauksen opiskelijat Koko lukuvuotta koskeva tieto on hyvin hallussa tällä hetkellä, opetuksen lakanasta näkee pääpiirteittäin tulevan opetuksen. Yksi lukujärjestys, jota päivitetään kaksi kertaa vuodessa. Suuntautumisvaihtoehdon sisäinen lukujärjestys sisältää värikoodit kuvaten opetuksen sisältöjä. Jos oma kurssi peruuntuu, voi valita opintoja ensisijaisesti muiden vuosikurssien tarjonnasta. Lukujärjestyksessä on kurssin nimi, tieto päivittyy alkavan viikon kurssia koskien edellisenä perjantaina. Omaa ajankäyttöä suunniteltaessa olisi hyvä tietää vähän aikaisemmin opetuksen yksityiskohdista. Opiskelijat eivät käy Web-Oodissa katsomassa kurssikuvauksia, opettajat eivät välttämättä käytä weboodia viestintävälineenä. Opetusviestintään luotuja järjestelmiä ei toistaiseksi käytetä, kohteita on liikaa, ja tieto on hajautettu liian moneen paikkaan. Erityisesti Aalto-yliopiston aikana tiedotusviestejä sähköpostiin tulee liikaa yleislevityksellä. Viestintäjärjestelmien muutos on aiheuttanut epäselvyyttä. Elokuvaäänityksen ja äänisuunnittelun opiskelijat Kursseista saa tietoa vuosilukujärjestysrakenteesta. Lukujärjestys on selkeä paitsi harjoituselokuvien osalta, joka merkitsee suurta epävarmuustekijää. Hyvä jos kaikki opetusta koskeva tieto lukuvuodesta tulee samaan aikaan. Elokuva- ja televisiolavastuksen opiskelijat Kurssivalinnoissa on hyvä tietää sisältö ja työskentelytavat. Valinnaisissa kursseissa tietoa tarvitaan enemmän, jotta voi arvioida on ko. kurssi mielekäs valinta. Näyttämölavastuksen opiskelijat Tarvitaan tietoa kurssista; tavoitteet, ennakkooletukset taidoista, pitääkö hallita instrumentti, opettajayhteystiedot, työmuodot, joka päivä vai itsenäistä, ryhmäkoko, paikkojen määrä, kurssille ilmoittautumiskäytännöt. Tällä hetkellä ei ole vakiintunutta tapaa. Vuoden lukujärjestyksestä tarvitaan: yhtäaikaisesti tieto kaikesta, jotta pystyy suunnittelemaan vuoden opinnot. Pukusuunnittelun opiskelijat WebOodissa opinnot ei ole järjestetty siten, että näkisi mitä on tarjolla esim. tekstiilisuunnittelun opinnoissa, järjestelmäviestintä ei tue vaihtoehtoisen opintojen valinnassa. WebOodin kurssien infosisällöt vaihtelevat paljon. Weboodissa ei ole lueteltu suunnitelman mukaisia opintoja, vaan opinnot pitää kerätä monesta paikasta, ops ei yhteneväinen kurssitoteutusten kanssa. Osastojen välisissä kursseissa olisi hyvä, jos opettajat olisivat tietoisia kurssisisällöistä ja voisivat suositella kursseja. 134 / 135

69 Opiskelija löytää tällä hetkellä opintoja koskevaa tietoa eri lähteistä: Aallon elon sivut, eivät päivity, suunnattu ulkopuolisille ja hakijoille. Elokuvakoulu.fi olisi hyvä jos toimisi viestintäkanavana ja jos tietoa päivitettäisiin. Voisiko sinne kohdentaa jotain tietoa? Googledogs, sähköinen varauslista, joka koskee linjan yhteistä kalustoa ja kirjastoa. Ilmoitustaulua ei ole, opettajien ovessa tietoa. Into ei ole tunnettu, vaikka lukujärjestyksiä koskevat tiedot löytyvät sieltä sekä tapahtumia ja liikkuvuudesta tietoa sieltä. Lukujärjestys ei välttämättä ole käyttökelpoinen lukuvuoden opetusta hahmotettaessa eikä luotettava, koska ei voi olla varma päivityksistä. Järjestelmäkäytännöissä on ongelmia, opettajien viestitapavalinta määrittelee, mistä tieto tulee. Opettajien kouluttaminen valittujen viestintätyökalujen käyttöön on tärkeää. Liikkuvuusopintoja ei ole merkitty erikseen WebOodiin kursseja etsitään ja arvataan nimen perusteella. Miksi tietoa löytyy niin monelta mahdolliselta viestimeltä? Mistä löytyvät opiskelijoiden tiedot? Vanhassa TaiK-sivustossa oli opiskelijoiden ryhmät, nyt www-sivuilta ei löydä opiskelijaryhmiä. Voisiko opiskelijatiedot päivittää jonnekin? Noppa kurssiviestinnässä ei ole vielä käytössä omilla kurssisivuilla näkisi sisällön. Onni, ei ole käytössä. Opetuksen aika- ja paikkatietoja viestitään tekstiviesteillä. Oppimisalustat voivat olla käytössä; Wiki, moodle (Taikin yhteisten kursseilla). Ryhmillä saattaa olla käytössä Facebook. Sähköpostiviestit ovat keskeisessä asemassa tiedonvälityksessä, opettajien ja amanuenssin viestit. Ongelmana on luotettavuus ja viestisisällön muuttuminen ketjutettuna sekä viestinnän laatu; esimerkiksi täsmentämättömät viestiotsikoinnit. Teak:n aulan lukujärjestykset yhteisopinnoissa. Teak:n avoimet ja yhteiset opinnot ovat tulleet sähköpostin kautta. Viikkolukujärjestys. WebOodi, joihinkin kursseihin pitää ilmoittautua, kaikki eivät ole ilmoittautuneet, kurssia koskevaa tietoa on vaikea löytää WebOodista. Weboodissa voi selailla muiden laitosten kiinnostavia kursseja. Yhteiskursseilla voi olla 6 7 eri opettajaa, yksi selkeä vastuuopettaja olisi hyvä valita, ensimmäinen yhteys ja viestijä tässä mielessä. 10 Opekampus Kiitos kaikille keskusteluissa mukana olleille opiskelijoille! 136 / 137

70 10 Opekampus Opekampus Opintoalaparit olivat: Laura Gröndahl Näyttämölavastus ja ELOn tutkimusvastaava Soili Hämäläinen Esittävien taiteiden tutkimuskeskus, tanssitaide Anu Maja Elokuva-ja televisiolavastus Eeva Anttila Tanssipedagogiikka Jarmo Lampela Elokuvaohjaus Kirsi Monni Koreografia Rauno Ronkainen Elokuvaus Markku Uimonen Valosuunnittelu Mika Ritalahti Elokuva- ja televisiotuotanto Maarit Ruikka Ohjaus Eeva Ijäs Näyttämölavastus Juhani Liimatainen Äänisuunnittelu Jukka Vieno Elokuva- ja televisiokäsikirjoitus Mikko Viljanen Dramaturgia Merja Väisänen Pukusuunnittelu Dick Idman Skådespelarkonst Jarmo Lampela (Elokuvaohjaus) haastattelee Vesa Vierikkoa (Näyttelijäntyö) Elokuvataiteen ja lavastustaiteen laitoksen opettajat ja Teatterikorkeakoulun opettajat kutsuttiin yhteisölliseen tapaamiseen joulukuussa Tapaamisen tarkoituksena oli opettajien kohtaaminen ja tilaisuus oli ensimmäinen laatuaan. (liitteenä kutsu selvityksen lopussa) Seminaaripäivä avattiin Teatterikorkeakoulussa tutustumiskierroksella. Sen jälkeen osallistujat kokoontuivat debattikehään, jonka tavoitteena oli tarkastella elo TeaK-opettajien opetusfilosofioita, opetuksen painopisteitä ja pedagogisia ajatuksia sekä nostaa esille opetukseen liittyviä yhteistyöideoita. Kunkin opetusalan opettaja; professori tai lehtori kohtasi keskustelukehässä toisen korkeakoulun opettajan. Opettajan tehtävänä oli ottaa selvää etukäteen haastatteluparistaan, kollegastaan siten, että valmistautuu esittämään parilleen kahdesta kolmeen henkilökohtaista opetusajattelua avaavaa kysymystä sekä ehdottamaan yhden opetukseen liittyvän yhteistyöidean jatkokehittelyyn. Yhteistyöideat voivat olla yllättäviä, mahdottomia (ja yllättäen mahdollisia) ja odottamattomia, ne voivat myös olla mietittyjä, harkittuja ja helposti toteutettavia. Aikaa keskusteluparia kohden oli varattu 5 10 minuuttia. Kaikki osallistujat istuivat kehän ulkopiiriin. Ensimmäinen koulutusalapari siirtyi debattikehän keskiöön. Koulutusalaparit esittelivät aluksi toisensa. Sen jälkeen koulutusalaparit esittelevät oman koulutusohjelmansa tai suuntautumisvaihtoehtonsa muut opettajat ulkokehältä, mikäli heitä on paikalla. Mikäli kollegat eivät olleet paikalla, voitiin esittelyssä mainita heidät nimeltä. Sen jälkeen opetusalaansa edustava opettaja haastatteli kollegaa, joka vastasi esitettyihin omaa opettamista koskeviin kysymyksiin sekä kommentoi esitettyä opetuksellista yhteistyöideaa. Osat vaihtuivat, jonka jälkeen pari siirtyi kehän ulkopiiriin ja uusi koulutusalapari siirtyi keskiöön. Kehä täytti tehtävänsä, kun kaikki opintoalat olivat käyneet keskiössä. Lopuksi koottiin keskustellen debattia yhteen. Teatterikorkeakoulun osuuden jälkeen siirryttiin tilausraitiovaunulla Taideteolliseen kor- keakouluun. Matkan aikana opiskelijat kertoivat kokemuksia korkeakoulujen yhteisopetuksesta sekä esittivät joitakin toiveita ja aloitteita kehittyvään yhteistyöhön. Elokuvataiteen laitoksella tutustuttiin laitoksen ja Lumen tiloihin ja toimintaan. Lopuksi osallistujille esitettiin opiskelijoiden harjoituselokuvien elokuvanäytös elon erikoiset Sampo-salissa. Opettajien debattikehässä syntyneet yhteistyöideat olivat: Aloittava lavastustaiteen ja esittävien taiteiden jatko-opiskelija työparina, työryhmänä tutkimassa lavastuksen ja esiintyjyyden vuorovaikutusta erilaisissa tiloissa ja esiintyjyyden konteksteissa. Tutkimuskysymykset kietoutuisivat työskentelyn yhteydessä kiinteästi toisiinsa. Tilan ja liikkeen vuoropuhelu: visuaalisesti hahmotetun tilan lähestyminen liikkeen kautta, keholliset hahmottumat. Mielikuvasta jatkettu ajatus, miten kuvittelu ja toiminta ja toisin katsominen ja näkökulman vaihtaminen kehitetään yhteisopintokurssin aiheeksi. Julkisen tanssielokuvan työpajan toteuttaminen, kameran objektiivin ja silmällä havaitsemisen erot. Miten havaita liikettä, ja miten oppia lukemaan liikkeen merkityksiä. Taiteen ja teknologian kohtaamisalueilla toimivat koulutusalat, kuten elokuvaus ja valosuunnittelu löytävät luontevasti opetuksellista yhteistyötä. Intresseissä on esimerkiksi valon estetiikka. Aiheen käsittelyyn liittyvät kurssit yhteistyöalueelle elokuvataiteen kerronnassa ja teatteritaiteessa (teatteriohjaus). Ääni ja lavastus yhteiskurssi, tutkittaisiin vuorovaikutusta tilan, ajan ja yleisön kanssa. Käytännön toteutuksena esimerkiksi työpaja, jossa tila tai olosuhde luotaisiin rooleja vaihtamalla äänisuunnittelijat lavastajina ja lavastajat äänisuunnittelijoina, sen jälkeen edettäisiin teosluonnoksen mukaiseen toteutukseen, jossa opiskelijat myös esiintyvät, jolloin he joutuisivat tutustumaan toteutuksen kautta myös esiintyjän näyttämölliseen tilanteeseen. Yhteistyön kehittäminen elokuvaohjauksen ja teatteriohjauksen sekä näyttelijäntyön koulutusalojen kesken. Lisää elokuvataiteen opintoja näyttelijäntyön opiskelijoille, yhteistyön ideointi nykyisen pohjalta. Esimerkkinä näyttelijöiden ja elokuvaleikkaajien yhteistyökurssi. Opekampukselle toivotaan jatkoa vuosittain. Yhteisöllisyyttä vahvistava ja yhteistyöhön innostava tapaaminen toiminta-alustan verkostossa olisi hyvä ajoittaa kevätlukukauden alkuun ennen opintojen käynnistämistä. Ajankohta edistäisi opetussuunnittelullisten kurkistusneuvotteluiden käynnistämistä välittömästi opekampuksen jälkeen. Näin opettajat pääsisivät hyödyntämään yhteistyötään luontevasti seuraavaa lukuvuotta ja lähitulevaisuutta koskien. 138 / 139

71 11 Uudet avaukset 11.1 Yhteisopetusavauksia Yhteisopetuksen alueella on mahdollista edistää TaiK:n ja TeaK:n yhteisten opintojen yksikköjen (YoYo ja OpeK) yhteistyötä toiminta-alustan verkostossa. Sen yksi painopistealue voisi olla taiteenaloja yhdistävien historia- ja teoriaopintojen opintotarjottimen mahdollistaminen korkeakoulujen välillä. Yksikköjen johtajat, YoYo:n Ossi Naukkarinen ja OpeK:n Ville Sandqvist kävivät syyskuussa läpi yhteissuunnittelun mahdollisuuksia. Yhteisiä intressejä havainnoitiin opetussisältöjen kautta, esimerkiksi historiakursseja voitaisiin järjestää yhdessä koordinoiden, 11 Uudet avaukset opiskelijan valintamahdollisuuksia lisäten. Taidekorkeakoulujen yhteistyö voisi vahvistaa monipuolista historia- ja teoriaopetusta taidekonteksti huomioiden. YoYo:n nykytaiteen kokonaisuuden suunnittelussa yhteistyö OpeK:n nykyteatterin kokonaisuuden tekijöiden kanssa on uusi avaus. Keskustelua käytiin myös tulevaisuusskenaariosta mihin opiskelijat valmistuvat, millaiseen maailmaan heitä koulutetaan, onko liikkuvuus ja valinnaisuuden lisääminen opintoihin mahdollista, koulutetaanko oppiaineissa ammatteihin, joita ei kenties tulevaisuudessa ole enää olemassa? OpeK ja YoYo sopivat lukuvuoden suunnittelusta siten, että yhteistyö käynnistetään yhteiset sisällölliset intressit huomioiden. Kurssitarjonnasta sovitaan tammi-helmikuussa Näyttämölavastuksessa on esitetty aikaisempien Suloina järjestettyjen historiaopintojen integroimista TeaK:n vastaaviin opintoihin. Mahdolliset yhdistämisopinnot ovat osa Taidehistoriasta 8 op, Teatterihistoria 4 op ja Nykyskenografian historia ja teoria 4 op, yhteensä 16 op. Yhteisopetusta voisi kehittää myös työelämään perehdyttämisessä. Yhteisopetuksesta sovitaan verkostoituneessa opetussuunnittelussa helmikuussa Uuden avauksen kohteena yhteisopinnoissa voidaan tarkastella yhteisiä ma-opintoja. Opinnot tutkimustaidoista teemallisiin työpajoihin ovat mahdollisia, sillä viisivuotisissa tutkintomalleissa on molemmissa korkeakouluissa mahdollista opintojen laajentuminen yhteissuunnittelulliseksi. Yhteiskursseissa osallistuvien oppiaineiden osaamistavoitteet kohtaavat toteutuksessa. Toisaalta voidaan sopia ennakkoon opiskelijaliikkuvuuteen sopivista kursseista koulutusyksikköjen välillä. Verkostoituneessa opetussuunnittelussa sisällöllinen yhteisten opintojen kehittäminen mahdollistaa teemalähtöisten monialaisten kurssien toteutuksen, esimerkkeinä TeaK:n Suuren näyttämön ja Taiteellisen lasten ja nuorten teatterin kurssit. Toteuttamisen edellytyksenä on ollut pitkäkestoinen suunnittelutyö ja tuotannollisten kysymysten ratkaisu, johon yhteissuunnittelun käytäntöjä vakioimalla pyritään. 140 / 141

72 11.2 Monialaiset opintokokonaisuudet Yhteisopintoja voidaan alkaa vakiinnuttaa mallintamalla niitä yhteisesti kehitettävillä monialaisilla opintokokonaisuuksilla, jossa eri opintoalat kokoavat yhdessä kursseja opinnon kokonaisuuteen ja joissa opiskelijat tulevat valituksi opintoihin oman korkeakoulunsa kiintiöstä. Opinto sisältyisi opiskelijan hopsin mukaisiin opintoihin. Opintokokonaisuudesta voisi olla mahdollista tarjota erillisiä kursseja opiskelijaliikkuvuuteen tarpeen mukaan. Tulevaisuusaspektilla tätä taustaa vasten yhteiset opintokokonaisuudet tuottaisivat kokemuksia yhteisten tutkinto-ohjelmien toteuttamiseen. Tiedeyliopistoissa monitieteiset opintokokonaisuudet voivat olla yhden tiedekunnan tai useamman tiedekunnan yhdessä järjestämiä opintoja tai eri yliopistoverkostojen ylläpitämiä. Aalto-yliopistossa esimerkkinä monitieteisestä opintokokonaisuudesta on Käytettävyyskoulu. Käytettävyyskoulu on Aalto-yliopiston teknillisen korkeakoulun ja taideteollisen korkeakoulun sekä Helsingin yliopiston yhteinen kurssikokonaisuus, joka antaa opiskelijoilleen erityisosaamisen käyttäjäkeskeisestä suunnittelusta, käytettävyydestä ja käyttöliittymistä. Ohjelma toteutetaan kolmen professuurin yhteistyönä. Käytettävyyskoulun opiskelijoiksi otetaan erillisestä hakemuksesta vuosittain viisi opiskelijaa kustakin ohjelmaan osallistuvasta yliopistosta ja koulusta. Opiskelijat saavat kahden vuoden opiskeluoikeuden Käytettävyyskoulun kursseille. Valitsemiskäytännöt vaihtelevat yliopistoittain ja eroja on myös siinä, onko opintokokonaisuus valittavana pää- vai sivuaineena. Käytettävyyskoulu voi sijoittua 20 op laajuiseksi maisteritason erikoismoduuliksi (Teekkarit) ja Muotoilijat voivat koota itselleen Käytettävyyskoulun kursseista lukujärjestykseen sopivan op laajuisen sivuaineen. Käytettävyyskoulussa tehdyt opintosuoritukset kirjataan aina siihen yliopistoon, jossa vastaava kurssi on käyty. Jotta opiskelijan suoritukset näkyisivät oman yliopiston opintorekisterissä, on hänen ensin haettava suoritusote siitä yliopistosta, jossa on kurssit suorittanut. Saatu suoritusote toimitetaan omaan yliopistoon, jossa suoritusten siirto tapahtuu yleensä erillisellä lomakkeella. Yhteisten monialaisten opintokokonaisuuksien suunnittelu olisi sisällöllisesti palkitsevaa sekä resurssien kannalta mielekästä esimerkiksi seuraavissa oppiainepareissa: 1. lavastustaide ja valosuunnittelu, 2. elokuvaohjaus ja ohjaus, 3. elokuva- ja tv-käsikirjoitus ja dramaturgia, 4. elokuvataide ja näyttelijäntyö, 5. dokumentaarinen elokuva ja ohjaus/dramaturgia. Nykyisessä vahvasti eriytyneessä opintojen ammattialarakenteessa monialaisia opintokokonaisuuksia on mielekästä suunnitella lisäksi ajankohtaisista sisällöllisistä teemoista ja aihealueista käsin. Yhdistämällä resursseja saadaan aikaa enemmän laadukasta opetusta mielekkään kokoisille opiskelijaryhmille. ma-opintoihin voidaan suunnitella poikkitaiteellisia opintokokonaisuuksia, joissa eri opintoalojen osaaminen yhdistyy uutta luovalla tavalla. Yhteisiä opintokokonaisuuksia voidaan rakentaa myös sisällöllisille silta-alueille, jotka silloin mahdollistavat soveltavien opetusalojen kehittämisen vastaamaan tutkintojen osaamistarpeisiin. Yhteisen kampuksen sisällöllisen kehittämisen edistäminen houkuttelee ajattelemaan ideaalina tilannetta, jossa toiminta-alustan yhteisopetuksen alueelle muodostuisi pedagoginen asiantuntija-opettajatyöyhteisö. Opettajat toimivat oman opetusalansa keskiössä, mutta myös omaa taiteenalaansa soveltaen monialaisessa opetusympäristössä, jossa he kehittävät ja toteuttavat opetusta. Voisiko opettajien työyhteisöä laajentaa yli taidekorkeakoulurajojen? Äänisuunnittelija, muusikko ja elokuvataiteen jatko-opiskelija Päivi Takala on tehnyt esityksen soveltavan musiikin opinnoiksi. Hän esittää taideyliopistojen väliseen tulevaan laajaan yhteistyöalueeseen perustettavaksi soveltavan musiikin pedagogisen opettajakoordinaattorin tehtävää. Tämän toimen vastuualueeseen kuuluisivat taiteiden rajoja ylittävät projektit sekä yhteisten opetuskokonaisuuksien ja pedagogiikan suunnitteleminen. Soveltavan musiikin piiriin kuuluisi ainakin elokuva- ja näyttämömusiikki. Esimerkkinä yhteistyöstä Takala kuvaa kokemustaan 11 Uudet avaukset Sibelius-Akatemian Musiikkiteknologian osaston elokuvamusiikin kurssin opettajana vuodesta 2006 alkaen. Elokuvamusiikin kurssi on järjestetty yhteistyössä Elokuvataiteen koulutusohjelman kanssa. Kurssin aikana on tutustuttu elokuvamusiikin ja -äänen historiaan, elokuvaäänen jälkituotantoon, käyty läpi elokuvan dramaturgian perusteita, elokuvamusiikin tuotantoa, sävelletty demomusiikkeja lukuisiin harjoituksiin, katsottu lukuisia elokuvia ja analysoitu niiden musiikkeja. Vuosina kurssin aikana äänitettiin elokuva-scoreja yhdessä kapellimestariluokan ja -orkesterin kanssa. Näitä edelsi säveltäjien tiivis työskentely elokuvaohjaajaopiskelijoiden (elo) kanssa. Yhteistyötä on tehty elokuvaohjauksen ja äänisuunnittelijaopiskelijoiden kanssa. Parina viime vuotena on järjestetty yhteinen TaiK:n ja SIBA:n opiskelijoiden työpajatyöskentely, jossa on tutkittu erilaisten sävellysratkaisujen vaikutusta elokuvan kerrontaan ja ääni-ilmaisuun. Kokonaisuus on mahdollistanut resursseihin nähden suhteellisen monipuolisen tarjonnan. Kurssi on ollut erittäin suosittu ennen kaikkea siitä syystä, että se tarjoaa kaikkien osastojen opiskelijoille mahdollisuuden soveltavaan musiikin tekemiseen, toisin sanoen mahdollisuuden tutkia, kuinka musiikki toimii eri yhteyksissä muiden taiteenalojen kanssa. Tätä kautta syntyy yhteyksiä toisiin taiteenaloihin ja niiden opiskelijoihin. Kurssin kautta opiskelijat ovat kokeneet oppivansa elokuvan lisäksi monia muihinkin aloihin sovellettavia taitoja ja asioita. 142 / 143

73 11.3 Uudet maisteriohjelmat Toiminta-alustan ohjausryhmälle on esitetty kaksi esitystä yhteisiksi uusiksi maisteriohjelmiksi. Valosuunnittelun professori Markku Uimonen esittää uuden kansainvälisen maisteriohjelman perustamista esittävän taiteen visuaalisuuden alueelle. Opetussuunnitelmassa ei kuljeteta mukana kaikkia teatteri- ja tanssitaiteen koulutuksen historian eri hierarkioita, vaan koulutus siirtyy suoraan palvelemaan sitä pedagogista tyhjiötä joka on syntynyt visuaalisten taiteiden, teatterin, mediataiteen, Ars Electronican, esitystaiteen ja nykyteatterin uusien koulutusohjelmien väliin. Tarve uudelle koulutuskonseptille on havaittavissa kansainvälisesti. (Audio-) Visuaalisen kulttuurin osalta teatteritaiteen koulutus on ankkuroitunut vahvasti traditioon. Valtaosa resursseista, rahoituksesta ja henkilötyövuosista menee teatteri- ja tanssitaiteen historiallisen pääoman vaalimiseen ja ylläpitoon painottuen jokaisen oman taiteen alan uudistamiseen, professionaalisista segmenteistä käsin. Advanced Visual Studies in Performing Arts sijoittuneena esimerkiksi uuteen Taideyliopistoon uutena ma/da ohjelmana mahdollistaisi kansainvälisen koulutusohjelman syntymisen. Vastaavia on muodostunut uuden median ja teknologian ja musiikin välille, mutta esittävän taiteen näkökulmasta tällainen olisi uusi, tärkeä, ja kiireellinen avaus. Opetusministeriön näkökulmasta hankkeessa toteutuisi ainakin: Uusi teknologia - kulttuurit- ja shokit (Anita Lehikoinen / powerpoint -otsikko), edellytys olla maailman huippuja, riittävän laaja osaamis- ja tutkimusperusta, jatkotutkimukselliset haasteet ja resurssit, kiinnostava post-doc alusta, opetuksen ja tutkimuksen laadun vahvistaminen sekä taiteidenvälisen ja monitaiteellisen osaamisen ja tutkimuksen edistäminen. (Uimonen 2011) Koreografian professori Kirsi Monni esittää omassa aloitteessaan maisteriohjelmaa nykypäivän esityksen mahdollisuuksien ja käsitteiden tutkimiseen. Esitys 2014 eli Esityksen estetiikka maisteriohjelma tutkisi nykypäivän esityksen mahdollisuuksia ja käsitettä. Lähtökohtana ei ole yksi keskeinen esittävän taiteen ala, vaan ideana on asettaa esitys keskiöön ja tutkia sitä. Suunnittelija-opiskelijoita olisi usealta alalta TeaK:sta, Aalto-TaiK:sta, KuvA:sta ja SibA:sta. Ohjelma voisi rakentua tasapainoisesti käytännön ja taiteellisen tutkimuksen tai/ja teoreettisen tutkimuksen varaan. Tutkimuksellisuus voisi olla mukana ainakin opintojen teoreettisen materiaalin ja taiteellisten kysymysten lähtökohtien puolesta, mutta ehkäpä myös asenteena. Ohjelma tutkisi tämän päivän esityksen mahdollisuuksia ja käsitettä. Lähtökohtana olisi nimenomaan esitys tapahtumana tai tekona tai käytäntönä nykyajan kulttuurissa ja yhteiskunnassa. Teoriaperustan ja taiteen käytäntöihin liittyvien opintojen lisäksi pitäisi ottaa huomioon taiteen kentän valmius uusille esitysmuodoille ja kytkeä ohjelmaan mukaan jollain tavalla taiteen kentän tuotanto- ja kuratointitahoja. (Monni 2011) 11.4 Taiteellisen tutkimuksen kesäakatemia 11 Uudet avaukset Toiminta-alustalle on esitetty elon tutkintovastaavan, professori Laura Gröndahlin hankkeena Taiteellisen tutkimuksen kansainvälisen kesäakatemian toteuttamista kolmen korkeakoulun yhteistyönä. Ehdotus on, että Kesäakatemia liitetään osaksi Taideyliopistojen toiminta-alustan toimintaa ja että hankkeen toteuttamiseksi palkataan koordinaattori. Summer Academy for Artistic Research järjestäjät ovat elo, TeaK ja Kuvataideakatemia. Mukana suunnittelussa, tutoreiden kotiyliopistot ovat University of Regina, Canada (Kathleen Irwin), Gradcam, Irlanti (Mick Wilson), Tel Aviv University, Israel (Freddie Rokem) ja University of Massey, Uusi Seelanti (Dorita Hannah). Opiskelijoita myös seuraavista yliopistoista: Simon Fraser University ja The Royal Academy of Fine Arts in Ghent, Belgia. Kesäakatemia järjestettiin ensimmäistä kertaa Kaksi orientaatiopäivää toteutettiin Helsingissä, varsinainen kesäakatemia järjestettiin Seilin saarella Nauvossa, Saaristomeren tutkimuslaitoksen tiloissa. Kesäakatemian idea on tarjota taiteen alan tohtoriopiskelijoille mahdollisuus intensiiviseen työskentelyyn oman tutkimuksen parissa. Seuraavan kesäakatemian alustava ajankohta on elokuun alussa, mahdollisesti Kesäakatemian vuosittaiset kustannukset ovat yliopistoa kohden n euroa. (Gröndahl 2011) 144 / 145

74 Lähteet Lähteet Aalto-yliopiston johtosääntö, Aalto-yliopiston taideteollisen korkeakoulun tutkintosääntö Aalto-yliopiston yleiset opetusta ja opiskelua koskevat säännöt ELO laatukäsikirja, 2011 Elo toimintasuunnitelmaluonnos, 2011 Gröndahl Laura, Taiteellisen tutkimuksen kesäakatemian toteuttaminen, 2011 Kallinen Timo, Teatterikorkeakoulun synty, ammattikoulusta akatemiaksi , 2000 Karjalainen Asko, Akateeminen opetussuunnitelmatyö, 2007 Learning together. Towards enhansing the co-creation in education. Aalto University Monni Kirsi, Esitys uudeksi maisteriohjelmaksi Esitys 2014, 2011 Ohje opetusohjelmien laatimiseen , Opetusneuvosto, Teatterikorkeakoulu Opinto-oppaat, Taideteollinen korkeakoulu, Rauvola Jussi, Taide yli opiston. Taideyliopistojen yhteistyön nykytilanne ja yhteistyön syventämisen mahdollisuudet ja uhkat sisältönäkökulmasta Taideteollisen korkeakoulun ohjesääntö, Taideteollisen korkeakoulun opetussuunnittelua koskeva ohjeisto 2011 Taideteollisuuden muotoja ja murroksia: Ateneum Maskerad. Taideteollinen korkeakoulu 130 vuotta. Taideteollisen korkeakoulun julkaisusarja 1999 Taideyliopistoselvitystyöryhmän muistio. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2011:1 Teaching and Education evaluation Project report, Teatterikorkeakoulun hallintojohtosääntö Teatterikorkeakoulun jatkotutkintojen tutkintosääntö Teatterikorkeakoulun perustutkintojen tutkintosääntö, Teatterikorkeakoulun tutkintovaatimukset , Törhönen Lauri, Suomen elokuvakoulu. Seurantaselvitys elokuva- ja televisiokoulutuksen kehityksestä vuodesta 2000 ja kehittämisnäkymistä. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2007:8 Uimonen Markku, Esitys uudeksi maisteriohjelmaksi, Advanced Visual Studies in Performing Arts, 2011 Virtanen Turo, Taideyliopistojen rakenteiden uudistaminen. Loppuraportti , Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2006:29 Väisänen-Lahti Riitta, Selvitys kolmen taideyliopiston yhteistyöstä ja elokuvataiteen koulutuksen asemasta, Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2005:1. Liitteet Elokuvataide BA opetussuunnitelman rakenne Elokuvataide MA opetussuunnitelman rakenne Lavastustaide BA opetussuunnitelman rakenne Lavastustaide MA opetussuunnitelman rakenne Opekampus kutsu Osa verkkolähteistä on linkitetty suoraan asiatietoon. Resurssit-luvun tiedot henkilöstön ja opiskelijamäärien osalta on koottu korkeakoulujen verkkosivuilta sekä asiantuntijalähteistä. 146 / 147

75 Liitteet Elokuvataide BA opetussuunnitelman rakenne Laajuus Laajuus Laajuus Laajuus Laajuus Laajuus Laajuus Kokonaisuus Kokonaisuus Kokonaisuus Kokonaisuus Kokonaisuus Kokonaisuus Kokonaisuus op op op op op op op Kieli- ja viestintäopintojen kokonaisuus 15 Kieli- ja viestintäopintojen kokonaisuus 15 Kieli- ja viestintäopintojen kokonaisuus 15 Kieli- ja viestintäopintojen kokonaisuus 15 Kieli- ja viestintäopintojen kokonaisuus 15 Kieli- ja viestintäopintojen kokonaisuus 15 Kieli- ja viestintäopintojen kokonaisuus 15 Vieras kieli 6 Vieras kieli 6 Vieras kieli 6 Vieras kieli 6 Vieras kieli 6 Vieras kieli 6 Vieras kieli 6 Äidinkieli 3 Äidinkieli 3 Äidinkieli 3 Äidinkieli 3 Äidinkieli 3 Äidinkieli 3 Äidinkieli 3 Toinen kotimainen kieli 3 Toinen kotimainen kieli 3 Toinen kotimainen kieli 3 Toinen kotimainen kieli 3 Toinen kotimainen kieli 3 Toinen kotimainen kieli 3 Toinen kotimainen kieli 3 Tieto- ja viestintätekniikan perusteet 2 Tieto- ja viestintätekniikan perusteet 2 Tieto- ja viestintätekniikan perusteet 2 Tieto- ja viestintätekniikan perusteet 2 Tieto- ja viestintätekniikan perusteet 2 Tieto- ja viestintätekniikan perusteet 2 Tieto- ja viestintätekniikan perusteet 2 Tiedonhankintataidot 1 Tiedonhankintataidot 1 Tiedonhankintataidot 1 Tiedonhankintataidot 1 Tiedonhankintataidot 1 Tiedonhankintataidot 1 Tiedonhankintataidot 1 Taide- ja teoriaopintojen kokonaisuus YOYO 25 Taide- ja teoriaopintojen kokonaisuus YOYO 25 Taide- ja teoriaopintojen kokonaisuus YOYO 25 Taide- ja teoriaopintojen kokonaisuus YOYO 25 Taide- ja teoriaopintojen kokonaisuus YOYO 25 Taide- ja teoriaopintojen kokonaisuus YOYO 25 Taide- ja teoriaopintojen kokonaisuus YOYO 25 Pakolliset opinnot Pakolliset opinnot Pakolliset opinnot Pakolliset opinnot Pakolliset opinnot Pakolliset opinnot Pakolliset opinnot taide: Johdatus kuvan tekemiseen I 4 taide: Johdatus kuvan tekemiseen I 4 taide: Johdatus kuvan tekemiseen I 4 taide: Johdatus kuvan tekemiseen I 4 taide: Johdatus kuvan tekemiseen I 4 taide: Johdatus kuvan tekemiseen I 4 taide: Johdatus kuvan tekemiseen I 4 taide Tila ja muoto 1 4 taide Tila ja muoto 1 4 taide Tila ja muoto 1 4 taide Tila ja muoto 1 4 taide Tila ja muoto 1 4 taide Tila ja muoto 1 4 taide Tila ja muoto 1 4 taide Väri ja havainto 1 4 taide Väri ja havainto 1 4 taide Väri ja havainto 1 4 taide Väri ja havainto 1 4 taide Väri ja havainto 1 4 taide Väri ja havainto 1 4 taide Väri ja havainto 1 4 historia- ja teoria: Yhteinen ympäristö 3 historia- ja teoria: Yhteinen ympäristö 3 historia- ja teoria: Yhteinen ympäristö 3 historia- ja teoria: Yhteinen ympäristö 3 historia- ja teoria: Yhteinen ympäristö 3 historia- ja teoria: Yhteinen ympäristö 3 historia- ja teoria: Yhteinen ympäristö 3 Valinnaiset opinnot koulutusohjelman Valinnaiset opinnot koulutusohjelman Valinnaiset opinnot koulutusohjelman Valinnaiset opinnot koulutusohjelman Valinnaiset opinnot koulutusohjelman suosituksen Valinnaiset opinnot koulutusohjelman Valinnaiset opinnot koulutusohjelman suosituksen mukaan suosituksen mukaan suosituksen mukaan suosituksen mukaan mukaan suosituksen mukaan suosituksen mukaan Elokuvataiteen perusopinnot 45 Elokuvataiteen perusopinnot 45 Elokuvataiteen perusopinnot 45 Elokuvataiteen perusopinnot 45 Elokuvataiteen perusopinnot 45 Elokuvataiteen perusopinnot 45 Elokuvataiteen perusopinnot 45 Elokuvakerronta ja ilmaisu 20 Elokuvakerronta ja ilmaisu 20 Elokuvakerronta ja ilmaisu 20 Elokuvakerronta ja ilmaisu 20 Elokuvakerronta ja ilmaisu 20 Elokuvakerronta ja ilmaisu 20 Elokuvakerronta ja ilmaisu 20 Ryhmädynamiikka 1 Ryhmädynamiikka 1 Ryhmädynamiikka 1 Ryhmädynamiikka 1 Ryhmädynamiikka 1 Ryhmädynamiikka 1 Ryhmädynamiikka 1 Elokuvakerronta ja -ilmaisu 1 5 Elokuvakerronta ja -ilmaisu 1 5 Elokuvakerronta ja -ilmaisu 1 5 Elokuvakerronta ja -ilmaisu 1 5 Elokuvakerronta ja -ilmaisu 1 5 Elokuvakerronta ja -ilmaisu 1 5 Elokuvakerronta ja -ilmaisu 1 5 Elokuvakerronta ja -ilmaisu 2 13 Elokuvakerronta ja -ilmaisu 2 13 Elokuvakerronta ja -ilmaisu 2 13 Elokuvakerronta ja -ilmaisu 2 13 Elokuvakerronta ja -ilmaisu 2 13 Elokuvakerronta ja -ilmaisu 2 13 Elokuvakerronta ja -ilmaisu 2 13 Elokuvakerronta ja -ilmaisu 3: Essee 1 Elokuvakerronta ja -ilmaisu 3: Essee 1 Elokuvakerronta ja -ilmaisu 3: Essee 1 Elokuvakerronta ja -ilmaisu 3: Essee 1 Elokuvakerronta ja -ilmaisu 3: Essee 1 Elokuvakerronta ja -ilmaisu 3: Essee 1 Elokuvakerronta ja -ilmaisu 3: Essee 1 Elokuvan analyysi 5 Elokuvan analyysi 5 Elokuvan analyysi 5 Elokuvan analyysi 5 Elokuvan analyysi 5 Elokuvan analyysi 5 Elokuvan analyysi 5 Elokuvan analyysi 5 Elokuvan analyysi 5 Elokuvan analyysi 5 Elokuvan analyysi 5 Elokuvan analyysi 5 Elokuvan analyysi 5 Elokuvan analyysi 5 Elokuvatuotannon prosessi 5 Elokuvatuotannon prosessi 5 Elokuvatuotannon prosessi 5 Elokuvatuotannon prosessi 5 Elokuvatuotannon prosessi 5 Elokuvatuotannon prosessi 5 Elokuvatuotannon prosessi 5 Elokuvatuotannon prosessi 5 Elokuvatuotannon prosessi 5 Elokuvatuotannon prosessi 5 Elokuvatuotannon prosessi 5 Elokuvatuotannon prosessi 5 Elokuvatuotannon prosessi 5 Elokuvatuotannon prosessi 5 Kohtausharjoitus 6 Kohtausharjoitus 6 Kohtausharjoitus 6 Kohtausharjoitus 6 Kohtausharjoitus 6 Kohtausharjoitus 6 Kohtausharjoitus 6 Elokuvakerronta ja ilmaisu 4: Kohtauksen Elokuvakerronta ja ilmaisu 4: Kohtauksen Elokuvakerronta ja ilmaisu 4: Kohtauksen aihe, Elokuvakerronta ja ilmaisu 4: Kohtauksen aihe, Elokuvakerronta ja ilmaisu 4: Kohtauksen aihe, Elokuvakerronta ja ilmaisu 4: Kohtauksen aihe, Elokuvakerronta ja ilmaisu 4: Kohtauksen aihe, aihe, rakenne ja kerrontakeinot aihe, rakenne ja kerrontakeinot rakenne ja kerrontakeinot rakenne ja kerrontakeinot rakenne ja kerrontakeinot rakenne ja kerrontakeinot rakenne ja kerrontakeinot Elokuvan historia 9 Elokuvan historia 9 Elokuvan historia 9 Elokuvan historia 9 Elokuvan historia 9 Elokuvan historia 9 Elokuvan historia 9 Elokuvan historia: kurssit 3 Elokuvan historia: kurssit 3 Elokuvan historia: kurssit 3 Elokuvan historia: kurssit 3 Elokuvan historia: kurssit 3 Elokuvan historia: kurssit 3 Elokuvan historia: kurssit 3 Elokuvan historia; kirjallisuus 6 Elokuvan historia; kirjallisuus 6 Elokuvan historia; kirjallisuus 6 Elokuvan historia; kirjallisuus 6 Elokuvan historia; kirjallisuus 6 Elokuvan historia; kirjallisuus 6 Elokuvan historia; kirjallisuus 6 Taiteen kandidaatin tutkintoon kuuluvat seuraavat opintokokonaisuudet:» Kieli- ja viestintäopintojen kokonaisuus 15 op.» Taide- ja teoriaopintojen kokonaisuus 25 op.» Koulutusohjelman perus- ja aineopinnot op, määrä vaihtelee koulutusohjelmittain ja määritellään opetussuunnitelmassa.» Sivuainekokonaisuus tai vapaasti valittavat opinnot op, määrä vaihtelee koulutusohjelmittain ja määritellään opetussuunnitelmassa. 148 / 149

76 Liitteet Elokuvataide BA opetussuunnitelman rakenne Elokuvan historia; kirjallisuus 6 Elokuvan historia; kirjallisuus 6 Elokuvan historia; kirjallisuus 6 Elokuvan historia; kirjallisuus 6 Elokuvan historia; kirjallisuus 6 Elokuvan historia; kirjallisuus 6 Elokuvan historia; kirjallisuus 6 DOKUMENTAARISEN ELOKUVAN AINEOPINNOT 75? ELOKUVA- JA 83 TELEVISIOKÄSIKIRJOITUKSEN AINEOPINNOT ELOKUVA- JA TELEVISIOTUOTANNON 75 AINEOPINNOT ELOKUVAÄÄNITYKSEN JA 75 ELOKUVALEIKKAUKSEN AINEOPINNOT 75 ELOKUVAOHJAUKSEN AINEOPINNOT 75? 83 ELOKUVAUKSEN AINEOPINNOT 75 ÄÄNISUUNNITTELUN AINEOPINNOT Teoria ja estetiikka 8 Elokuvakäsikirjoittaminen 25 Sisältö ja jakelu 8 Fiktioleikkaus 14 Suuntautumisvaihtoehdon historia- ja teoriaopinnot 8 Kuvalliset harjoitukset 28 Äänitys 11 Dokumentaarisen elokuvan historia 1 2 Käsikirjoitusharjoitukset (sis.havainto) 4 Case study 2 Fiktioleikkaus kuva ja ääni 2 Elokuvaohjauksen metodit- case study luennot 4 BA-elokuva - dokumentaarinen Studioäänitys 1vsk 3 Tekijän teoriaa: essee ja luova kirjoittaminen 4 Konseptilaboratorio 1 3 Tv-tuotanto 1 2 Fiktioleikkaus op Elokuvan tuotanto- ja rahoitusprosessi sekä levitys 2 BA-elokuva - fiktio Elokuvaäänen kenttä-äänitys 1 3-6op Dokumentaarisen elokuvan teorian ja estetiikan perusteet 2 Shock Treatment 1 9 Markkinoinnin perusteet 2 Näyttelijäilmaisu 1 Elokuva-analyysi 2 Linjakohtaiset harjoitukset min 2 op Tehosteäänitys kentällä 2 Dokumentaarisen elokuvan ohjaamiseen valmentavat opinnot 17 Rewriting 1 4 Markkinointi 1 Ammatti leikkaaja 1(fiktio) 1 Ammattiopinnot 33 Tekniikka 15 valinnainen Musiikin äänitys op Käsikirjoitus ja suunnittelu 4 Kohtausharjoituksia käsikirjoittajille 1 2 Festivaalit 1 Fiktioleikkauksen workshop 2-6 op Ohj.perusteet: Kameratyöskentely 1 4 Kameratekniikka ja testaus 4 valinnainen Teknologiatiedon syventäminen 2 Leikkauksen perusteet ja tekniikka 4 Elokuvakäsikirjoitusteoria 1 3 Tuotannon prosessi 9 Animaation perusteet 1-2 op Ohj. Perusteet: Havainto ja soveltaminen 3 Digitaalinen elokuvaus 1 3 Äänisuunnittelu 30 Kuvaaminen 3 TV-käsikirjoittaminen 10 Budjetointi1 2 Dokumenttileikkaus Tarinankerronnan perusteet: Tekstistä kuvaksi II op Laboratoriotekniikka 2 Ääni elokuvan dramaturgian välineenä 1 3 Äänittäminen ja äänisuunnittelu 3 Tv-draaman lajityypit, historia 2 Rahoitus 1 Historia ja muisti op Välinehallinta: Henkilövalaisu 3 Esitystekniikka 1 Henkilöohjaus jälkiäänityksessä 4 Musiikin muoto ja dramaturgia 3 Tv-draama workshop 8 Jälkituotantoprosessi 2 Ammatti leikkaaja II (dokumentti) 1 Välinehallinta:Foley-äänitys 2 Henkilövalaisu 2 Foley-äänitys 2 Lajityyppiopinnot vähintään 16 op/ tarjolla Havainnoiva tyyli dokumentaarisessa Välinehallinta:Musiikki ja tehosteet ohjaajan 16 Käsikirjoittaminen ja kirjallisuus 15 Juridiikka ja neuvottelutaidot 1 20 op elokuvassa 1-6 op työvälineenä 2 Studiovalaisu 2-3 op Dialogileikkaus 2 Havainnoiva ja vuorovaikutteinen dokumentaari 4 Adaptaatio 1 15 Movie Magic Scheduling 1 Essee -elokuva 1-4 op Välinehallinta:Henkilöohjaus jälkiäänityksessä 1 Värimääritys ja kuva 1 valinnainen Erilainen (elokuva)ääni 3 Essee-elokuva 2 BA-elokuva 15 Movie Magic Budgeting 2 Tekniikka 5 Välinehallinta:Elokuvaharjoitukset I-IV 4-8 op Metodiikka 12 valinnainen Musiikki elokuvassa 3 Historia ja muisti 1 6 BA-elokuva 15 Elokuvaharjoitukset 48 AVID 1 1 Televisiokerronta ja -tuotanto 10 Kuvaajavierailut 1 valinnainen Elokuvamusiikin työpaja 3-6 op Dokumentaarisen elokuvan hybridit muodot 4 BA-elokuva op AVID 2 1 BA-elokuva 24 Location scouting 3 valinnainen Kokeellinen ääni-ilmaisu 3 Poliittinen ja yhteiskunnallinen valinnainen Ääni monikameratuotannossa 4 Muut elokuvaharjoitukset 0-24 op Efektit ja alkutekstit 1 Ba-elokuva 24 Moving master 3 dokumentaari (sis.dolby-surround kurssin) 6 Harjoitustuotannot 24 Abobe Photoshop 1 Näytelmäelokuvan purku valinnainen Dokumentaarisen elokuvan 1 äänisuunnittelu 2 BA-elokuva 24 Finalcut 1 Dokumentaarinen kuvaus-cse 1 Valinnainen Animaatioelokuvan ääni Tutkimuksellinen ajattelu 19 Tekstistä kuviksi 1 1 BA-elokuva 24 Fiktioelokuvan leikkausanalyysi 3 Tekstistä kuviksi 2 1 Ba-elokuva dokumentaarinen Dokumenttielokuvan leikkausanalyysi 2 Elokuvauksen metodit 1 1 BA-elokuva fiktiivinen Kirjatentti I 3 Kansainvälisyys 4 Kirjatentti II 4 Camerimage 2 op, Göteborg filmfestival 1, Ulkomainen kuvaajavierailu 1, Ulkomaiset workshopit 1, Tampere elokuvajuhlat 1 Kirjatentti III 4 Tutkimuksellisuus 6 Leikkaajien seminaari 1 omat 1 Elokuvan valaisuanalyysu 1 Leikkaajien seminaar 2 analyysit 2 Kirjatentti: 5 C s Cinematography 1 Kansainvälisyys 5 Kirjatentti: Practical Cinematography 1 IDFA 2 Näytelmäelokuvan purku 1 School of sound 3 KULT-kurssi 2 Harjoituselokuvat 15 Harjoituselokuvat 15 Opinnäyte ja seminaari 10 Opinnäyte ja seminaari 10 Opinnäyte ja seminaari 10 Opinnäyte ja seminaari 10 Opinnäyte ja seminaari 10 Opinnäyte ja seminaari 10 Opinnäyte ja seminaari 10 Kypsyysnäyte 0 Kypsyysnäyte 0 Kypsyysnäyte 0 Kypsyysnäyte 0 Kypsyysnäyte 0 Kypsyysnäyte 0 Kypsyysnäyte 0 Opinnäyte 8 Opinnäyte 8 Opinnäyte 8 Opinnäyte 8 Opinnäyte 8 Opinnäyte 8 Opinnäyte 8 Opinnäyteseminaari 2 Opinnäyteseminaari 2 Opinnäyteseminaari 2 Opinnäyteseminaari 2 Opinnäyteseminaari 2 Opinnäyteseminaari 2 Opinnäyteseminaari 2 Valinnaiset tai sivuaineopinnot 20 Valinnaiset tai sivuaineopinnot 20 Valinnaiset tai sivuaineopinnot 20 Valinnaiset tai sivuaineopinnot 20 Valinnaiset tai sivuaineopinnot 20 Valinnaiset tai sivuaineopinnot 20 Valinnaiset tai sivuaineopinnot 20 Esim. työharjoittelu Sivuaineopinnot ELO, opinnot muissa Tekniikan valinnaiset opinnot : Abobe Työskentely ulkopuolisissa tuotannoissa Työharjoittelu 0-5 op Ohj.perusteet: Yhden kuvan kohtaus 2 Operointityöpaja 1 op, yliopistoissa, kv-opinnot, yrittäjyysopinnot Aftereffects ja harjoitukset 1-3 op, op esim. Ohjaaja-ateljee 6 Valinnainen: Etydi 1 Tekniikan valinnaiset opinnot : DVD/Blue-raykoosto peruskurssi 1 Ohj.perusteet: Näyttelijäntyön työpaja 3 Elokuvauksen erikoiskalusto 3 V Seminaarimatkat 4-10 op esim. Tilauselokuva 6 Valinnainen: Tekstistä kuviksi 1 Tekniikan valinnaiset opinnot :, Harjoittelijaassisteeraus 1-6op Ohj.perusteet: Ohjausharjoitukset 2-6 op Kuvaustehtävät/super 8 1 V Case-seminaarit op HOPSin mukaiset opintokokonaisuudet Valinnainen: Hahmon lumo, toiminnan Fiktioleikkauksen valinnaiset opinnot: Tarinankerronnan perusteet: 2 tarkoitus Mainoksen leikkaaminen Käsikirjoitusharjoituksia 1 3 Yövalaisu INT 3 V Monikanavaääni 20 op Työelämän tuntemus:sopimus- ja Fiktioleikkaksen valinnaiset opinnot: neuvottelutaidon perusteet, alan käytännöt Trailereiden leikkaaminen 2 Tarinankerronnan perusteet: Location Scouting 3 Yövalaisu EXT 3 V Miksaus 20 op Työelämän tuntemus: Käsikirjoittajan Fiktioleikkauksen valinnaiset opinnot: toimeentulo ja yrittäjyys Animaatio, jatko 1-8 op Tarinankerronnan perusteet: Elokuvamusiikki (siba) Väri elokuvassa 3 Elokuvakäsikirjoittamisen suhde muihin Fiktioleikkauksen valinnaiset opinnot: medioihin : Kuunnelma 2 Fiktioleikkaus V-VII 3-7 op Välinehallinta: Elokuvaetydi 2-4 op Tyyli elokuvassa/elokuvan esteettinen kokemus 1 Elokuvakäsikirjoittamisen suhde muihin Tutkimuksellisen ajattelun valinnaiset medioihin : Pelit, tositv 2 opinnot:musiikin muoto ja dramaturgia 3 Valkoinen valo -tehtävä 1 Elokuvakäsikirjoittamisen suhde muihin Tutkimuksellisen ajattelun valinnaiset opinno medioihin : Ooppera, musiikkiteokset 2 Elokuvaleikkauksen historia 1 Elokuvauksen metodit II-III 3 Muut valinnaiset opinnot hopsissa sopien Tutkimuksellisen ajattelun valinnaiset opinnot: Essee ja luova kirjoittaminen 3 Mainoselokuva 1 3 Dokumenttileikkauksen valinnaiset opinnot: Livemusiikki/musiikkivideo 1-2 op, Musiikkivideo 3 Dokumenttileikkauksen valinnaiset opinnot: Kokeellinen elokuva-workshop 1-6 op Visuaalisen suunnittelun välineet: storyboard 1 Dokumenttileikkauksen valinnaiset opinnot: Historia ja muisti 1-6 op Magnum-dolly koulutus 1 Muut valinnaiset: vaihtuvat kurssit : Kahvilakurssi 3 Abobe Photoshop, Abobe Aftereffects 3 Muut valinnaiset: Äänileikkaus (BA) op 1 Havainnoiva ja vuorovaikutteinen dokumentaari 4 Muut valinnaiset: vaihtuvat kurssit : Työharjoittelu 0-15 op Assisteeraus harjoituselokuvissa väh 2 Tutkinnon laajuus yhteensä 188? 188 Tutkinnon laajuus yhteensä 180 Tutkinnon laajuus yhteensä 180 Tutkinnon laajuus yhteensä 180 Tutkinnon laajuus yhteensä 188? 188 Tutkinnon laajuus yhteensä 180 Tutkinnon laajuus yhteensä / 151

77 Liitteet Elokuvataide MA opetussuunnitelman rakenne liite MA ELOKUVATAITEEN KOULUTUSOHJELMAN opetussuunnitelma 2011_12 DOKUMENTAARISEN ELOKUVAN ELOKUVA- JA TELEVISIOKÄSIKIRJOITUKSEN ELOKUVA- JA TELEVISIOTUOTANNON ELOKUVALEIKKAUKSEN ELOKUVAOHJAUKSEN ELOKUVAUKSEN ELOKUVAÄÄNITYKSEN JA ÄÄNISUUNNITTELUN Tutkimukselliset opinnot 25 op Dokumentaarisen elokuvan historia II 3 op Dokumentaarisen elokuvan teoria II 3 op Tekijälähtoinen tutkimus ja tekijäteoria 4 op Elokuva-analyysi ja esseekirjoittaminen 4 op Elokuva ja ajattelu 3 op Tyyli, muoto ja autenttisuuden estetiikka 3 op Dokumentaarinen elokuva ja etiikka 2 op Maisteriseminaari 3 op Moduuli A: Elokuva- ja tv-käsikirjoitusteoria 15 op P Elokuva- ja tv-käsikirjoitusteoria II 5 op P Elokuva- ja tv-käsikirjoitusteoria III 5 op P Lopputyöseminaari (MA-seminaari) 5 op Moduuli B:Täydentävät teoreettiset ja tutkimukselliset opinnot 10 op V Johdatus tutkimukseen tai vastaava muu opintokokonaisuus 5 op V Muita soveltavia teoreettisia ja tutkimuksellisia opintoja tai projekteja 5 op MA-seminaari 5 op Muut tutkimukselliset opinnot 20 op Tutkimukselliset kurssit ja seminaarit Syventävät työpajat TUTKIMUKSELLISET OPINNOT 25 OP MA seminaari 3-5 op & Muut tutkimukselliset opinnot op Esim. Tiedonhaku Taide- ja teoriaopinnot Dramaturgia 2-6 op Assosioiva kuvakerronta II 4 10 op Äänileikkauksen MA 2-6 op Teoreettiset perusopinnot 20 op MA-seminaari Laitoksen seminaarit, kurssit, työpajat Korkeakoulun opintotarjonta Muut syventävät teoria- ja taideopinnot 5 op Ohjauksen erityiskurssit Laitoksen seminaarit, kurssit, työpajat Korkeakoulun opintotarjonta Metodiikka, tekniikka ja seminaarit 20 op Studiovalaisu 3 op Yövalaisu INT 3 op Yövalaisu EXT 3 op Moving master 3 op Metodit II-III 3 op Tyyli elokuvassa / esteettinen kokemus 1 op Digitaalinen elokuvaus II-III 4 op MA-seminaari 3 op Kirjatentti: Masters of light 1 op Elokuvan lajityypit 3 op Workshopit, tutkimusseminaarit 5 op Kuvaajavierailut 3op Film Spring Open -workshop 2-6 op Vaihtoehtoisia seminaareja HOPS:n mukaisesti Case seminaarit II 3-9 op Teemaseminaarit 3-6 op Elokuvamusiikkiseminaari 1-3 op Musiikin äänitys II 3-9 op Elokuvaäänen kenttä-äänitys II 3-6 op Maisterintutkinnon opinnäyteseminaari ja henkilökohtainen tutorointi 3-6 op Seminaarimatka II 3-9 op Ohjausopinnot op Ohjaaja-ateljee 6 op MA-harjoituselokuva (lyhyet ohjausharjoitteet) I-II 4-8 op Historia ja muisti II 6-8 op Poliittinen ja yhteiskunnallinen dokumentaari 3 op Dokumentaarisen elokuvan uusia suuntauksia 3 op Näkökulmia dokumentaarin ohjaukseen 3 op Lajityyppityöpaja (vaihtuvat teemat) 3-6 op Alan käytännöt väh. 3 op Elokuvarahoitus 3 Alan käytännöt 2 op Dokumentaarin tuottaminen 2 op Valinnaisesti 10 op pakollisia syventäviä Tuotanto 20 op opintoja seuraavista kokonaisuuksista: Moduuli C: Elokuva- ja tv-käsikirjoitus luovana prosessina10 op V Käsikirjoituksen kehittely I (konseptointi, esittely, hahmotelmat) 4 10 op - Konseptilaboratio II 2 op - Pitching 2 op V Shock Treatment II 2-6 op V Rewriting II-III 2-10 op V Adaptaatio II-III 2-10 op V Tv-käsikirjoitus workshop 2-10 op V Muu luova kirjallinen toiminta 5 op Moduuli D:Elokuva- ja tv-kerronnan variaatiot 10 op V Master Classes I III 2-5 op V Elokuvakomedia / Yhteiskunnallinen elokuva - workshopit I II 5-10 op V Genreoppi I-III 5-10 op V Poeettisen elokuvan dramaturgia 5 op V Elokuva- ja tv-käsikirjoitusteoria IV 5 op Ideasta elokuvatuotannoksi 3 op Myyntimarketit 2 op Dokumentin tuottaminen 2 op TV tuotanto II 3 op Tuottaja tekijänä 3 op Kirjoituksen kauneudesta 2 op Käsikirjoituksen rakenne (Writer s Journey ja Aristoteles Hollywoodissa) 3 op Markkinointi II 2op SYVENTÄVÄT OPINNOT 60 OP Elokuvaleikkauksen erityisalueet 20 op Esim. Pitkän elokuvan leikkaus TV-sarjan leikkaus Elokuvaleikkauksen erityiskurssit Syventävät moduulit 20 op Ryhmädynamiikka ja johtaminen 3 op Käsikirjoitusharjoitukset II 4 op Elokuvaohjauksen erityiskurssit 4-8 op / kurssi Televisiokerronta II 8 op MA-harjoituselokuvat I-III 8 op MA-yhteistyökurssit (näyttelijäohjaus) 8 op Tuotanto I-II 4 op Syventävät elokuvauksen opinnot 20 op Henkilövalaisu II 2 op Visuaalisen suunnittelun välineet: storyboard 2 op Erikoiskalusto 3 op po. 2 Gaffer ja grip 1 op Esitystekniikka 1 op After Effects ja dvd 1 op Musiikkivideo 3 op Mainos-elokuva II-III 6 op Tila, valo, väri 4 op Atmosfääriharjoitukset 3 op Värimääritys II 2 op Elokuvauksen vaihtuvasisältöiset opintojaksot Asasisteeraus harjoitusleokuvissa väh. 2 op Syventävät elokuvaänityksen ja äänisuunnttelun opinnot 20 op Ääni elokuvan dramaturgian välineenä II 3 op Akustiikka 2-4 op Mainos-/tilauselokuvan ääni, työpaja 6-9 op Radiofonia/kuunnelma työpaja 6-9 op Elokuvaäänityksen ja äänisuunnittelun vaihtuvasisältöiset kurssit Syventävät työpajat MA-harjoituselokuvat Maisterin tutkinnon opinnäyte 40 op Lajityyppi ja rajapinnat Vaihtuvia kokonaisuuksia esimerkiksi: Elokuva ja musiikki 3 op Elokuva ja muut taiteet 2 op Dokumentaarisen elokuvan leikkauksen syventävä estetiikka 3 op Kokeellinen elokuva, videotaide, tilaelokuva 3-6 op Autobiografinen elokuva 3 op Soveltavat ammattialueet Työharjoittelu 5 op Elokuvatapahtuman järjestäminen 3op Uusi media ja dokumentaarinen ilmaisu 3op Televisiodokumentaari 4 op Tilauselokuva 6 op Maisterin tutkinnon opinnäyte 40 op Taiteellinen osio 20 op Teoreettinen osio 20 op Suositeltu suorittamistapa: Moduuli E: Luovan toiminnan tavoitteellinen harjoittaminen 15 op P Työssä oppimisen kokonaisuudet I II 5 op V Projektit I II op V Yritys-, yhteisöllinen ja yhteiskunnallinen tai muu soveltava toiminta 5 op Moduuli F Kansainväliset opinnot; valinnaiset ja sivuaineopinnot 20 op P Kansainväliset opinnot I II 5 op V Radical Methods in Screenwriting 3 op V Screenwriting Future Functions 2 op V Kehittely- ja asiantuntijatoiminta (Development and Expertise Skills and Services) 5 op V Soveltuvia yliopistollisia sivuaineopintoja 5-15 op Maisterin tutkinnon opinnäyte 40 op Maisterin tutkinnon opinnäyte 40 op Maisterin tutkinnon opinnäyte 40 op Maisterin tutkinnon opinnäyte 40 op Maisterin tutkinnon opinnäyte 40 op Työharjoittelu 0-10 op VALINNAISET TAI SIVUAINEOPINNOT 35 OP Historia ja muisti II 6-8 op DigiPostProd 2-12 op Animaatio 2-10 op Kokeellinen elokuva 1-6 op Työharjoittelu 1-10 op Elokuvan historian sivuaineopinnot Harjoituselokuvat Vaihtuvat kurssit Ohjauksen kurssitarjonta Laitoksen kurssi- ja seminaaritarjonta JOO-opinnot mm. TeaK Työharjoittelu 15 op Valinnaisia kursseja Työskentely ulkopuolisissa tuotannoissa 2-20 op Muut valinnaiset ja/tai sivuaineopinnot 152 / 153

78 Liitteet Lavastustaide BA opetussuunnitelman rakenne lavastusko:n yhteisopintoja näyttämölavastuksen kurssi elokuvataiteen ko:n kurssi etv lavastuksen kurssi pukusuunnittelun kurssi teak yhteisopetus LAVASTUSTAITEEN KOULUTUSOHJELMA Kieli- ja viestintäopintojen kokonaisuus Vieras kieli Äidinkieli Toinen kotimainen kieli Tieto- ja viestintätekniikan perusteet Tiedonhankintataidot Taide- ja teoriaopintojen kokonaisuus YOYO Pakolliset opinnot taide: Johdatus kuvan tekemiseen I Laajuus op taide Tila ja muoto 1 4 taide Väri ja havainto 1 4 historia- ja teoria: Yhteinen ympäristö 3 Valinnaiset opinnot koulutusohjelman suosituksen mukaan 10 ELOKUVA- JA TELEVISIOLAVASTUS Laajuus op NÄYTTÄMÖLAVASTUS Laajuus op PUKUSUUNNITTELU Laajuus op PERUSOPINNOT PERUSOPINNOT 36 PERUSOPINNOT LAVASTAJAN VISUALISOINTITAIDOT 22 OP VAATTEEN SUUNNITTELU JA VALMISTUS 16 Luonnostelutekniikat / EI NLAVASTUS 3 Vaatteen suunnittelu 5 Havainto ja idean kehittely / EI ETV 3 Ompelutyön perusteet 1 Pienoismallitekniikka 3 Kaava ja muotoilu 1&2 6 Valokuvaus ja kuvankäsittely 3 Vaatetusmateriaalit 3 Skenografinen ammattipiirustus I-II 4 Pajatyöskentely 1 Videokuvauksen perusteet 2 PUKUSUUNNITTELUN MENETELMÄT 8 Sketchup 1 Pukusuunnittelun esitystekniikka I & 2 2 Digitaalinen mallinnus Valokuvaus ja kuvankäsittely 3 LAVASTUKSEN TOTEUTUSTAIDOT 14 OP Karaktäärin hahmotus 1 & 2 3 Pajatyöskentely 1 PUKUSUUNNITTELU JA KARAKTÄÄRISUUNNITTELU 23 Lavastuksen materiaalioppi 3 Erikoistekniikat 3 Lavastemaalaus ja plastiikka 4 Johdatus pukusuunnitteluun 4 Valosuunnittelu / EI ETV 3 Patinointi ja värjäys 3 Rakennesuunnittelu 3 Pukusuunnittelu 9 Maski ja kampaus 1 Valosuunnittelu 3 AINEOPINNOT 87 AINEOPINNOT 84 AINEOPINNOT 97 ELOKUVA-JA TELEVISIOLAVASTUSTAIDE 10 op 10 TEATTERILAVASTUKSEN 16 TEATTERITYÖ 21 SUUNNITTELUPROSESSI Elokuvalavastus 5 Johdatus lavastajantyöhön 1 Johdatus teatterityöhön 2 Tv-lavastus 5 Tilan hahmottamisen perusteet Teak 1 Taiteellinen ennakkosuunnittelu 6 ELOKUVA- JA TELEVISIO- 6 Tekstistä tilaksi 5 Taiteellisen ryhmätyön perusteet 1 LUONNOSTELUTEKNIIKAT 6 op Storyboard 3 Lavastus valosuunnittelussa 3 Assisteeeraus 3 Elokuvan ammattipiirustus 3 Taiteellinen ennakkosuunnittelu Teak 6 Klassikkoprodutio 9 DIGITAALINEN JA VIRTUAALINEN LAVASTUS 6 op 6 TEATTERITYÖ 42 ELOKUVA-JA TV-TYÖ 37 8 Digitaalinen lavastus /CG1 3 Johdatus teatterityöhön TeaK ELOKUVAKERRONTA JA -ILMAISU opiskelija suorittaa 8 op / 2 29 op Virtuaalilavastus 1 3 Dramaturgia Ryhmädynamiikka 1 op ELOKUVAKERRONTA- JA ILMAISU 18 op 18 Johdatus ohjaajan työhön 2 Elokuvakerronta ja -ilmaisu op Ryhmädynamiiikka 1 op Teatterimatka 2 Elokuvatuotannon prosessi 5 op Elokuvakerronta ja -ilmaisu 1 5 op Taiteellisen ryhmätyön perusteet -Teak 1 Elokuvan analyysi 5 op Elokuvakerronta ja -ilmaisu 2 13 op Klassikkoproduktio - TeaK 11 KOHTAUSHARJOITUS 4 4 Elokuvakerronta ja -ilmaisu 3: Essee 1 op BA-produktio - TeaK Elokuvakerronta ja -ilmaisu 4: kohtauksen aihe, rakenne ja 12 kerrontakeinot 4-6 op ELOKUVATUOTANNON PROSESSI 5op 5 Työharjoittelu 6 BA-ELOKUVA 8 op 8 ELOKUVAN ANALYYSI 5 op 5 TEORIAOPINNOT 16 HISTORIA JA TEORIA 17 KOHTAUSHARJOITUS 6 op 6 Taidehistoria 8 Skenografian historia 3 Elokuvakerronta ja ilmaisu 4: Kohtauksen aihe, 6 Teatterihistoria 4 Esiintymispuvun historia 2 rakenne ja kerrontakeinot TV-KERRONTA JA -TUOTANTO 3 op 3 Nykyskenografian historia ja teoria 4 Elokuvahistoria 2 BA-ELOKUVA 12 Vaatetuksen historia 2 ELOKUVAN HISTORIA 6 Epookkipuku 5 Vapaasti valittavat kurssit elokuvahistorian kurssien tarjonnasta Dramaturgia 1 3 OPINNÄYTE JA SEMINAARI Kypsyysnäyte Opinnäyte Opinnäyteseminaari Valinnaiset tai sivuaineopinnot 20 op suositeltavia opintojaksoja: Skenografian historia 3 Esitysanalyysi? 3 Havainnointi ja idean kehittely Elokuvahistoria Luonnostelutekniikat 3 Elokuvakerronta- ja ilmaisu 2 Pukusuunnittelu Elokuvatuotannon prosessi 5 Näyttämölavastus Elokuvan analyysi 5 Elokuvan opinnot Teatterimatka Arkkitehtuurin historia Teatterihistoria Animaatio Yleiset taideaineet Tyylihistoria Elokuvafestivaalit Elokuvafestivaali Teatterifestivaalit kv-opinnot tai opiskelijavaihto Opintomatkat Taidehistoria Produktiot Havainnointi ja ideankehittely 3 Työharjoittelu/ produktio Tutkinnon laajuus yhteensä Lavastustaide MA opetussuunnitelman rakenne Liite MA LAVASTUSTAITEEN KOULUTUSOHJELMAN opetussuunnitelma Taide- teoria- ja tutkimusopinnot 14 op Tutkimukseen orientoituminen 4op MA-seminaari 4 op Valinnaiset taide- ja/tai teoriaopinnot 6op Lavastajantyön erityisalueet 16 op Opiskelija valitsee 16 op opintoja vuosittain vaihtuvasta tarjonnasta, esim.: - Projisointitekniikat 3op - Näyttelysuunnitteluprojekti 8op - Erikoismateriaalikurssit 4 op - Suurtulostekurssi 4 op - Sketchup 1 op Elokuva- ja televisiolavastuksen erityisalueet 30 op Opiskelija valitsee 30 op opintoja vuosittain vaihtuvasta tarjonnasta, esim: - Conceptual design 4 op - Virtuaalilavastus 2 10 op - Production Design Masterclass 6 op - Motion Capture 4 op - Previz 4 op - Syventävä MA-projekti op - Oma produktio 4-10 op Maisterin tutkinnon opinnäyte 40 op SYVENTÄVÄT OPINNOT 100 OP Tutkimus, teoria, taideaineet 14 op Tutkimukseen orientoituminen 4op Suomalaisen teatterin historia 2op Valinnaiset taide- ja/tai teoriaopinnot 4op MA-seminaari 4 op Lavastajantyön erityisalueet 16 op Opiskelija valitsee 16 op opintoja vuosittain vaihtuvasta tarjonnasta, esim.: - Projisointitekniikat: digitaalisen esitysmateriaalin tuottaminen 3op teak - Esitys ja teknologia 8op teak - Kokeilevan lavastustaiteen työpajat 2-10 op Teatterityön erityisalueet 30 op Opiskelija valitsee 30 op opintoja vuosittain vaihtuvasta tarjonnasta esim.: - Yhteinen näyttämö 8-15op (produktiotyöt) teak - Lasten ja nuorten teatteri 12 op teak - Tanssi kokonaistaideteoksena 15 op teak - Suuri näyttämö 8op teak - Uusi musiikkiteatteri 2-14op teak Maisterin tutkinnon opinnäyte 40 op Taiteellinen osio 20 op Teoreettinen osio 20 op VALINNAISET TAI SIVUAINEOPINNOT 20 OP Tutkimus, teoria ja taideaineet 14 op Tutkimukseen orientoituminen 4op Puku ja tutkimus -projekti 2 op Valinnaiset taide- ja/tai teoriaopinnot 4 op MA-seminaari 4 op Pukusuunnittelun erityisalueet 14 op Opiskelija valitsee 14 op opintoja vuosittain vaihtuvasta tarjonnasta, esim: Erikoistekniikat (vaihtuvasisältöinen) 4 op Lavastuksen materiaalioppi 3 op Erityispuku ja muotoilu 4 op kansainväliset opinnot 2-4 op Projekti 4-10 op Produktiohin liittyvät opinnot 32 op Opiskelija valitsee 32 op opintoja vuosittain vaihtuvasta tarjonnasta esim.: Teatteriin ja muuhun esittävään taiteeseen liittyvät produktio-opinnot, esim.tanssi kokonaistaideteoksena 15 op Uusi musiikkiteatteri 2-14 op Esitys ja teknologia 8 op Suuri näyttämö 8 op Produktio 4-10 op (oma ulkopuolinen projekti) Teak-produktiot Elokuvaan ja/tai televisioon liittyvät produktioopinnot, esim. MA-produktio op Virtuaalilavastus /puku 10 op Tv-ilmaisu 3 op Produktio 4-10 op (muu produktio) Maisterin tutkinnon opinnäyte 40 op Suositeltavia kursseja esim. Nykyskenografian historia ja teoria 4 op Luonnostelutekniikat 3 op Teatterihistoria 4 op Tyylihistoria Elokuvahistoria Dramaturgia 2 3 op 154 / 155

79 Liitteet Opekampus kutsu 156 / 157