Dialogi terveydestä: Tekemättömän työn kustannukset

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Dialogi terveydestä: Tekemättömän työn kustannukset"

Transkriptio

1 Dialogi terveydestä: Tekemättömän työn kustannukset Lokakuu 2014

2 Dialogi terveydestä on Terveystalon kaksi kertaa vuodessa ilmestyvä asiantuntijajulkaisu. Tavoitteena on lisätä terveydenhuollon läpinäkyvyyttä jakamalla ja analysoimalla olemassa olevaa, terveyteen liittyvää tietoa. Haluamme myös herättää keskustelua yhteiskunnallisesti merkittävistä terveydenhuollon aiheista, esittää Terveystalon näkemyksiä sekä visioida tulevaisuutta. Seuraava numero ilmestyy keväällä s.3 "Työkyvyn systemaattisen seurannan ja aktiivisen johtamisen tulisi olla pakollista jokaiselle Suomessa toimivalle organisaatiolle ja jokaisen työntekijän oikeus." Lasse Parvinen johtaja, palvelukehitys Terveystalo s.4 "Jokainen aktiiviseen työkykyjohtamiseen laitettu lisäeuro tuottaa nettona noin kuusi euroa." Työkykyjohtamisen benchmark -tutkimus 2014 s.10 "Työhyvinvointiin panostaminen paikkaa myös julkista kestävyysvajetta." Guy Ahonen toiminta-alueen johtaja Työterveyslaitos 2 Julkaisun kuvat: Terveystalo ja Lassila & Tikanoja

3 Tunnetko yrityksesi tekemättömän työn kustannukset? on tiivis ja pitkäjänteinen yhteistyö työterveyden palveluntarjoajan kanssa. Suomen suurimpana yksityisenä terveyspalveluyrityksenä Terveystalo tarjoaa työterveys- ja Lasse Parvinen johtaja, palvelukehitys Terveystalo Sairaus- ja tapaturmapoissaolot sekä työkyvyttömyyseläkkeet maksavat suomalaiselle työelämälle miljardeja euroja vuosittain. Kuitenkin vain harvat edelläkävijäyritykset perehtyvät sairauspoissaolojen, tapaturmien ja ikärakenteen aiheuttamiin taloudellisiin vaikutuksiin. Näitä lukuja analysoimalla ja niihin vaikuttamalla parannetaan yksilöiden terveyttä ja työhyvinvointia, yritysten tuottavuutta ja koko Suomen kilpailukykyä. Hallitsemalla työkyvyttömyysriskiä ennaltaehkäisevästi yritys voi vaikuttaa myös omiin työkyvyttömyyseläkeluokkamaksuihinsa. Työnantajilla on lakisääteinen velvollisuus järjestää työntekijöilleen ennaltaehkäisevä työterveyshuolto. Ei kuitenkaan riitä, että yrityksissä toteutetaan työterveyden vuosisuunnitelman mukaiset työpaikkaselvitykset ja pakolliset terveystarkastukset. On tarkasteltava myös toimenpiteiden lopputulosta: onko tehdyillä toimenpiteillä ollut vaikutusta henkilöstön työkykyyn? Ovatko työkyvyttömyysluvut laskeneet? Työkykyjohtamisessa keskeistä on, että työterveydelle sekä työhyvinvoinnille asetetaan selkeät tavoitteet, joita mitataan ja seurataan systemaattisesti. Tavoitteiden saavuttamisessa olennaista työhyvinvointipalveluja suomalaiselle. Terveystalolla on kattava käsitys suomalaisen työväestön terveydentilasta sekä konkreettisia tuloksia siitä, miten systemaattisilla toimilla voidaan pysyvästi vähentää sairauspoissaoloja ja alentaa yrityksen tekemättömän työn kustannuksia. Terveystalo on myös edelläkävijänä kehittämässä suomalaisen työväestön terveyden ja terveyden hoidon mitattavuutta alan muiden toimijoiden kanssa, muun muassa nyt kolmannen kerran toteutetussa Työkykyjohtamisen benchmark -hankkeessa. Selvityksen tulokset osoittavat, että työhyvinvoinnin aktiivisella johtamisella voidaan yrityksissä edistää merkittävästi henkilöstön työkykyä, parantaa tuottavuutta ja saavuttaa vuosittain satojen tuhansien eurojen kustannussäästöt. Tekemättömän työn kulujen seuranta on usein pirstaloitunut ympäri organisaatiota. Kyseessä on kuitenkin kilpailukyky- ja kannattavuusasia, jota koskevia lukuja yrityksen johdon tulisi käsitellä yrityksessä samalla painoarvolla kuin muitakin kulueriä: henkilöstökustannusten eli reaalikilpailuja tuloksentekokyvyn kannalta ei ole sama, ovatko tekemättömän työn suorat kustannukset yrityksessä 4 vai 14 prosenttiyksikköä palkkasummasta. Työkyvyn systemaattisen seurannan ja aktiivisen johtamisen tulisi olla pakollista jokaiselle Suomessa toimivalle organisaatiolle ja sen tulisi myös olla jokaisen työntekijän oikeus. Suomen kansantalouden ja työväestön hyvinvoinnin nimissä peräänkuulutan työterveyden kansallistalkoita! 3

4 Työkykyjohtaminen näkyy viivan alla Työkykyjohtamisen benchmark -tutkimus osoitti kolmatta kertaa, että panostaminen työkykyyn vaikuttaa merkittävästi myös yrityksen talouteen: jokainen tavoitteelliseen työkykyjohtamiseen laitettu lisäeuro tuottaa yritykselle nettona noin kuusi euroa. Vuoden 2014 Työkykyjohtamisen benchmark -tutkimus selvitti suomalaisyritysten maksamaa kokonaiskustannustasoa, joka muodostuu henkilöstön sairauspoissaoloista, lakisääteisistä työkyvyttömyys- ja tapaturmavakuutusmaksuista sekä työterveyshuollon omavastuuosasta eli kustannuksista Kela-korvausten jälkeen. Tutkimus osoitti, että työhyvinvoinnin aktiivisella johtamisella voidaan edistää merkittävästi henkilöstön työkykyä, parantaa tuottavuutta ja saavuttaa satojen tuhansien eurojen kustannussäästöt. Maalis lokakuussa 2014 järjestettyyn tutkimushankkeeseen osallistui yhteensä 71 organisaatiota, joista suurimman osan muodostivat suuret ja keskisuuret yksityiset yritykset. Vuoden 2014 tutkimukseen osallistui ensi kertaa myös muutamia yliopistoja sekä julkishallinnon organisaatioita. Euron panostuksella kuuden euron tuotto Työkykyjohtamisen benchmark -tutkimuksesta selvisi, että tekemättömän työn kustannukset vaihtelivat organisaatioissa vuonna 2013 runsaasta 3 prosentista noin 13,5 prosenttiin. Euroissa työkyvyttömyydestä aiheutuvat kustannukset vaihtelivat euron välillä henkilötyövuotta kohden ollen keskimäärin lähes euroa. 4

5 Tekemättömän työn vuosikustannukset vastaavat lähes julkisen talouden 5 10 miljardin kestävyysvajetta. Tutkimukseen osallistuneista organisaatioista kymmenen muodosti edelläkävijöiden ryhmän, jossa työkykyjohtamiseen on panostettu tavoitteellisesti ja järjestelmällisesti yli viiden vuoden ajan. Edelläkävijäryhmässä muun muassa sairauspoissaolot olivat laskeneet vuoden 2008 jälkeen kahdella prosenttiyksiköllä 4,9 prosenttiin joissain yrityksissä sairauspoissaolot olivat jopa puolittuneet. Myös kohderyhmän tekemättömän työn kustannukset olivat lähes puolittuneet tarkastelujakson aikana. Tuloksissa näkyy edelläkävijäyritysten järjestelmällinen ja tavoitteellinen panostaminen työkykyjohtamiseen yli viiden vuoden ajan. Nämä yritykset pyrkivät tunnistamaan työkyvyttömyysuhkia varhaisessa vaiheessa ja puuttumaan niihin erilaisten työkalujen avulla. Lisäksi yrityksissä pyritään seuraamaan kuntoutus- ja hoitotoimenpiteiden toteutumista, jotta työhönpaluu sairasloman jälkeen onnistuisi mahdollisimman nopeasti, johtaja Lasse Parvinen Terveystalosta erittelee tutkimustuloksia. Työterveyteen ja työkykyjohtamiseen liittyvien panostusten vaikuttavuutta tarkasteltaessa käy ilmi, että lisäpanostuksilla on saavutettu edelläkävijäyrityksissä merkittäviä tuloksia panostukset työkykyyn ovat maksaneet itsensä takaisin moninkertaisina. Edelläkävijöiden ryhmässä jokainen työkykyjohtamiseen laitettu lisäeuro on tuottanut viiden vuoden aikana nettona noin kuusi euroa, kun muissa organisaatioissa vastaava tulos on nollan paikkeilla, huomauttaa Parvinen. Edelläkävijäryhmän saavutusten perusteella tekemättömän työn kustannusten säästöpotentiaali on Suomen yksityissektorilla ainakin 1,3 miljardia euroa vuodessa. Vertailututkimukseen osallistuneiden yritysten tekemättömän työn kustannusten yhteenlaskettu summa on noin 125 miljoonaa euroa vuodessa. Suomen koko yksityiseen sektoriin suhteutettuna kokonaisvuosikustannus on 4,5 5 miljardia euroa. Puhutaan siis varsin merkittävästä kuluerästä koko Suomen kansantaloudelle, kiteyttää Parvinen. Aktiivisella työkykyjohtamisella ja työkyvyt tö - myyseläkkeitä vähentämällä vaikutetaan myös julkiseen kestävyysvajeeseen ja nostetaan tehokkaammin keskimääräistä eläkkeellejäämisikää kuin vain korottamalla työssäkäyvien vanhuuseläkeikää. Pehmeät keinot kovat tulokset Aktiivinen työkykyjohtaminen näkyy suoraan organisaatioiden taloudessa ja tuloksessa: ennaltaehkäisemällä työkyvyttömyyttä on mahdollista vaikuttaa organisaation työkyvyttömyyseläkeluokkamaksuihin. Työntekijän jäädessä työkyvyttömyyseläkkeelle keskisuuret ja suuret työnantajat ovat myös velvollisia korvaamaan työkyvyttömyyseläkkeiden kustannukset osittain tai kokonaan silloinkin, kun henkilön työ suhde on päättynyt. 5

6 Tästä syntyy huomattava kustannuserä erityisesti työvoima valtaisissa yrityksissä. Työkykyjohtamisella voidaan vaikuttaa myös työtapaturmien määrään ja vakavuuteen, jolloin säästöä saadaan tapaturmavakuutusmaksuissa. Tekemättömän työn kokonaiskuva ja kustannukset ovat kuitenkin usein organisaatioissa hajallaan, sillä kustannuserät näkyvät tuloslaskelmassa erillään ja vastuu toimintojen johtamisesta jakautuu eri tahoille. Parvinen peräänkuuluttaakin jokaiseen organisaatioon omaa kilpailukykyvastaavaa, joka ottaisi työkyvyn johtamisen asiakseen. Työhyvinvoinnin edistäminen voi lisätä yritysten kannattavuutta jopa viidenneksellä, mutta se edellyttää saumatonta yhteistyötä työpaikan johdon, henkilöstön, työterveyden ja vakuutusyhtiöiden välillä. Signaaleja on kuitenkin olemassa siitä, että kelkka on mahdollista kääntää: Eläketurvakeskuksen tilastot kertovat, että työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on laskenut Suomessa jo useamman vuoden ajan, Parvinen muistuttaa. Tekemättömän työn kustannuksissa on yrityksissä menty eteenpäin, mutta työsarkaa riittää edelleen: vuonna 2013 tekemättä jääneen työn kustannukset palkkasummasta olivat keskimäärin 6,3 prosenttia, kun vielä 2008 osuus oli vajaat 8 prosenttia. Työterveyttä ja -hyvinvointia pidetään usein pehmeinä keinoina, mutta niiden systemaattinen johta minen ja niihin panostaminen kannattaa, kun halu taan luoda välimatkaa kilpailijoihin ja saavuttaa kovia tuloksia. Millaisista panostuksista puhutaan? Marttila kertoo, että tutkimukseen osallistuneet edelläkävijäyritykset ovat keskimäärin nostaneet vuosittaisia työterveyden panostuksiaan Kelakorvausten jälkeen 250 eurosta lähes 450 euroon per työntekijä. Muissa yrityksissä vastaavat panostukset olivat vuonna 2013 noin 340 euroa henkilötyövuotta kohden. Samalla painotukset ovat siirtymässä nimenomaan työ- ja toimintakykyä edistävään ja ylläpitävään työterveyteen. Toivottavaa olisi, että työterveyden kustannuksista ennaltaehkäisevän toiminnan osuus olisi 60 prosenttia ja sairaanhoidon 40 prosenttia, mutta käytännössä tilanne on vielä yleisesti päinvastainen, Lasse Parvinen toteaa. Tekemättömän työn kustannus henkilötyövuotta kohti ( /HTV) Sairauspoissaolokustannukset Työkyvyttömyysmaksu Tapaturmavakuutus Työterveyskustannukset Tutkimusmenetelmänä Terveystalo Kustannusanalyysi Tutkimusaineisto muodostaa ainutlaatuisen vertailuaineiston sisältäen yli 160 Suomessa toimivan organisaation tiedot kuudelta vuodelta. Tietolähteenä ovat työnantajan vaikutusmahdollisuuksien piirissä olevat, lakisääteiset tekemättömän työn kustannuserät. Ne ovat vertailukelpoisia erikokoisten organisaatioiden välillä ja helpottavat poikkeamien havaitsemista. Tutkimusmenetelmänä Terveystalo Kustannusanalyysi on jäljitettävä, riippumaton ja yhteismitallinen. 6

7 Tekemätön työ maksaa miljardeja Työkyvyttömyydestä johtuvat kustannukset ovat 3 13,5 prosenttia organisaation palkkasummasta tai euroa henkilötyövuotta kohden. Vertailututkimuksen 71 organisaatiossa kustannukset ovat yhteensä noin 125 miljoonaa euroa vuodessa. Suhteutettuna koko Suomen yksityissektoriin, tekemättömän työn vuosikustannukset ovat lähes 5 miljardia euroa vuodessa. Edelläkävijäryhmän saavutusten perusteella tekemättömän työn kustannusten säästöpotentiaali on Suomen yksityissektorilla ainakin 1,3 miljardia euroa vuodessa. Jokainen tavoitteelliseen työkykyjohtamiseen laitettu lisäeuro tuottaa yritykselle nettona noin kuusi euroa. Työkykyjohtamisen benchmark -tutkimus Vuosittainen tutkimushanke, joka järjes tettiin nyt kolmatta kertaa. Vuoden 2013 tulokset julkistettiin Tutkimukseen osallistui vuonna 2014 yhteensä 71 organisaatiota. Tutkimustiedot kerättiin vuosilta Vuoden 2014 tutkimuksen toteuttivat yhteistyössä EK, SAK, Työterveyslaitos, PwC, Elo, Varma, Veritas sekä Terveystalo-konserniin kuuluva Hoffmanco International Oy. Lue koko tutkimusraportti Tekemättömän työn kustannus palkkasummaan nähden (%) Lisäpanostusten tuotto (Kuinka monta euroa säästöä panostettu lisäeuro on tuottanut lähtövuoteen 2008 verrattuna?) Kohderyhmä Muut Kohderyhmä Vertailuryhmä Muut Kohderyhmä = 10 yritystä, joissa työkykyjohtamiseen on panostettu tavoitteellisesti ja järjestelmällisesti yli viiden vuoden ajan. Ryhmässä tekemättömän työn kustannukset ovat lähes puolittuneet tutkimusjakson aikana. Edelläkävijäryhmässä jokainen työkykyjohtamiseen laitettu lisäeuro on tuottanut viiden vuoden tarkastelujakson aikana nettona noin kuusi euroa, kun muissa organisaatioissa vastaava tulos on nollan paikkeilla. 7

8 Lassila & Tikanoja CASE: Lassila & Tikanojassa miljoonasäästöt työkykyjohtamisella Lassila & Tikanoja osallistui Työkykyjohtamisen benchmark -tutkimukseen nyt kolmatta kertaa. Yritys on esimerkki edelläkävijäyrityksestä, joka on viimeisen viiden vuoden aikana panostanut tulokselliseen työkykyjohtamiseen. Lassila & Tikanojassa keskimääräinen eläköitymisikä oli neljä vuotta sitten noin 59,4 vuotta, kun nyt puhutaan 63,3 vuodesta. Kehityksen ansiosta yhtiön työkyvyttömyysmaksut henkilötyövuotta kohden ovat vain kolmasosan toimialan keskimääräisistä maksuista. Vuoden 2008 Kirsi Matero jälkeen myös yhtiön sairauspoissaoloprosentti on pudonnut 7,5 prosentista henkilöstöjohtaja 5,3 prosenttiin, ja yhtiö on tehokkaasti onnistunut ennaltaehkäisemään Lassila & Tikanoja tapaturmien syntymistä ja niistä aiheutuvia vakuutus- ja hoitokustannuksia. Aktiivinen työkykyjohtaminen näkyy viivan alla: Lassila & Tikanojan tekemättömän työn kustannukset ovat viiden vuoden aikana laskeneet vajaasta 10 prosentista 8,3 prosenttiin palkkasummasta. Määrätietoisella työkykyjohtamisella ja tiiviillä yhteistyöllä Terveystalon työterveyden sekä tapaturma- ja TyEL-vakuuttajien kanssa on saavutettu miljoonien eurojen säästöt. Työterveyden painopistettä on myös siirretty entistä vahvemmin ennaltaehkäisevään toimintaan vuonna 2013 yli 47 prosenttia kokonaiskustannuksista käytettiin työkyvyttömyyden ennaltaehkäisyyn, kommentoi Lassila & Tikanojan henkilöstöjohtaja Kirsi Matero. 8

9 Tekemättömän työn vuosikustannus Suomessa* *Terveystalon Työkykyjohtamisen benchmark -tutkimus lähes 4,7 mrd. lähes 4,7 mrd. Helsingin kaupungin talousarvio

10 Työhyvinvointiin panostaminen paikkaa kestävyysvajetta Puutteellisen työkyvyn kustannukset eivät kuitenkaan ole luonnon laki, vaan pystymme vaikuttamaan niihin tekemällä työtä työhyvinvoinnin puolesta. Kustannuksien lohkaiseminen Guy Ahonen toiminta-alueen johtaja, Työterveyslaitos Tekemätön työ eli puutteellinen työkyky aiheuttaa yhteiskunnalle vuosittain miljardien kustannukset: tekemättömän työn kokonaiskustannushaitari pitää sisällään yhteensä miljardin euron kansantaloudellisen hyötypotentiaalin. Tämä on kustannuserä, jonka maksamme vuosi toisensa jälkeen. Mittaluokka on shokeeraava, kun sitä vertaa esimerkiksi noin 50 miljardin euron suuruiseen valtion budjettiin. Suurin kustannuserä syntyy työkyvyttömyyseläkkeistä, jotka maksavat yhteiskunnalle vuo - sittain varovaisenkin arvion mukaan 10 miljardia euroa. Jos kaikki ennenaikaiset eläkkeet huomioidaan, voi summa nousta jopa 18 miljardiin euroon. Toiseksi suurin kustannuserä muodostuu sairauspoissaoloista, jotka aiheuttavat laskutavasta riippuen 4 7 miljardin euron vuosikustannukset. Myös sairaana työskentely, kuten selkävaivat ja masentuneisuus, alentavat yksilötuottavuutta työssä 4 7 miljardilla eurolla. Työtapaturmista ja niihin liittyvistä välittömistä ja välillisistä kustannuksista syntyy vuosittain noin kahden miljardin euron kulut. Sairauksien ja tapaturmien hoitokustannukset liikkuvat puolestaan vuosittain noin kahdeksassa miljardissa eurossa. edes yhdellä prosentilla tuo vuositasolla satojen miljoonien hyödyn. Jokainen työkyvyttömyyseläke hukkaa 11 vuotta työpanosta Vuosittain Suomessa jää työkyvyttömyyseläkkeelle henkilöä, keskimäärin 52-vuotiaana. Jokaisen työkyvyttömyyseläkkeelle jäävän osalta yhteiskunta menettää ainakin 11 vuotta työpanosta. Kun tarkastelemme diagnooseja työkyvyttömyyseläkkeiden taustalla, on vuodesta toiseen nähtävissä kaksi pääryhmää: tuki- ja liikuntaelinvaivoista johtuvat sairaudet sekä mielenterveyshäiriöt. Näistä mielenterveyshäiriöiden osuus työkyvyttömyyden aiheuttajana on vuosien saatossa kasvanut. Samanaikaisesti mielenterveyden häiriöt eivät ole kuitenkaan kasvaneet koko kansanterveyden tasolla, jolloin häiriöiden yleistymisen syy voisi löytyä koko yhteiskunnan kehityksestä. Koska mielenterveydenhäiriöt kasvavat kuitenkin työkyvyttömyyden syynä, kytkeytyy asia työelämän muutokseen. Työelämää pitää pystyä muokkaamaan niin, että erilaiset ihmiset pystyvät antamaan siihen panoksensa. Työelämä vaatii yhä enemmän sosiaalisia ja kognitiivisia taitoja, ja jos niitä ei ole riittävästi, ihminen masentuu ja putoaa kelkasta. Moniarvoisuudesta puhutaan paljon, mutta työelämä ei vielä ole riittävästi ja aidosti siihen sopeutunut, vaan ihmisiltä edellytetään edelleen määrättyä muottia määrättyihin töihin. 10

11 Kustannuksien lohkaiseminen edes yhdellä prosentilla tuo yhteiskunnalle vuositasolla satojen miljoonien hyödyn. Työkyvyttömyyden vähentäminen tehokkain keino nostaa eläköitymisikää Ei ole vain slogan, että julkisen kestävyysvajeen paikkaamiseksi on työuria pidennettävä alusta, keskeltä ja lopusta. Meidän on identifioitava koko työuran eri vaiheisiin liittyviä haasteita ja mietittävä ratkaisuja, joiden avulla ihmiset jaksavat töissä ja pysyvät pitkään työelämässä. Työuran loppupuolella on sopeutettava työtä niihin voimavaroihin ja siihen erityiskompetenssiin, joita ihmisellä siinä vaiheessa on. Tämä tapahtuu konkreettisesti vahvistamalla ikäjohtamista työpaikoilla eli huomioimalla eri-ikäisten erityisvaatimuksia ja -ominaisuuksia työnteossa. Kun työuria saadaan pidennettyä, vähenee myös kestävyysvaje automaattisesti. Myös itse itseään kannatteleva eläkejärjestelmä motivoi tekemään töitä ja pysymään työelämässä. Toimiva eläkejärjestelmä ja luottamus sen oikeudenmukaisuuteen vaikuttavat ihmisten työuravalintoihin. Nostamalla eläkerajaa 65 vuoteen voimme jonkin verran nostaa keskimääräistä eläkkeellejäämisikää tämänhetkisestä 60,9 vuodesta. Kuitenkin eniten keskimääräistä eläkeikää nostaisi nimenomaan työkyvyttömyyseläkkeiden vähentäminen. Puutteellisen työkyvyn kulut läpinäkyviksi Yritysten strategisen johdon sitoutuminen työhyvin voinnin edistämiseen on vielä rajallista yritysten toiminnanohjausjärjestelmistä johtuen. Koko taloudellinen raportointijärjestelmä, jonka varassa yrityksiä ohjataan, huomioi heikosti puutteellisen työkyvyn kustannukset. Kustannukset eivät näy johdon raporteissa, mikä vahvistaa ydintoimintaorientoituneisuutta. Konkreettisena työkaluna työhyvinvoinnin lisäämiseen ja potentiaalin hyödyntämiseen yritysten ja koko kansantalouden hyväksi toimisi henkilöstötilinpäätös tai työterveystilinpäätös perinteisen tilinpäätöksen rinnalla. Henkilöstötilinpäätös auttaisi johtoa analysoimaan, syntyykö nyt yrityksissä tehty tulos jonkun muun toiminnan kustannuksella. Käsiemme ulottuvilla on siis kymmenien miljardien potentiaali kestävyysvajeen paikkaamiseen. Miksi emme hyödynnä sitä? 11

12 Terveystalo Jaakonkatu 3 B, Helsinki Vaihde: , Lasse Parvinen johtaja, palvelukehitys, lasse.parvinen@terveystalo.com

Tekemätön työ maksaa miljardeja vuosittain. Tekemättömän työn vuosikatsaus 2014

Tekemätön työ maksaa miljardeja vuosittain. Tekemättömän työn vuosikatsaus 2014 Tekemätön työ maksaa miljardeja vuosittain Tekemättömän työn vuosikatsaus 2014 Työkyvyttömyydestä valtavat kustannukset työnantajille ja kansantaloudelle Suomi on OECD:n kärkimaita sairauspoissaoloissa

Lisätiedot

Suomessa menetetään sairauslomien ja työkyvyttömyyden takia vuosittain

Suomessa menetetään sairauslomien ja työkyvyttömyyden takia vuosittain Dialogi terveydestä: Tekemättömän työn kustannukset 2015 Miljardi syytä johtaa työkykyä Lasse Parvinen johtaja, Terveystalo Suomessa menetetään sairauslomien ja työkyvyttömyyden takia vuosittain miljardeja

Lisätiedot

Työkykyjohtaminen ei ole nappikauppaa

Työkykyjohtaminen ei ole nappikauppaa DIALOGI TERVEYDESTÄ: TEKEMÄTTÖMÄN TYÖN KUSTANNUKSET 2016 Työkykyjohtaminen ei ole nappikauppaa Lasse Parvinen johtaja, Terveystalo Sairauspoissaolot ja työkyvyttömyyseläkkeet ovat Suomessa suuri menoerä

Lisätiedot

Työkykyjohtamisen benchmark-hanke 2012 Loppuraportti

Työkykyjohtamisen benchmark-hanke 2012 Loppuraportti Työkykyjohtamisen benchmark-hanke 212 Loppuraportti Yhteishankkeen tarkoitus Työkykyjohtamisen benchmark-hanke 212 on jatkoa vuosina 21 ja 211 toteutetuille vertailututkimuksille, joiden tavoitteena on

Lisätiedot

Tekemättömän työn vuosikatsaus 2014. Yhteenveto tuloksista

Tekemättömän työn vuosikatsaus 2014. Yhteenveto tuloksista Tekemättömän työn vuosikatsaus 2014 Yhteenveto tuloksista Tutkimuksen tarkoitus Työkykyjohtamisen benchmark-tutkimus 2014 on jatkoa vuosina 2011 ja 2012 toteutetuille vertailututkimuksille, joiden tavoitteena

Lisätiedot

Tekemättömän työn vuosikatsaus 2015 Yhteenveto tuloksista

Tekemättömän työn vuosikatsaus 2015 Yhteenveto tuloksista Tekemättömän työn vuosikatsaus 215 Yhteenveto tuloksista Tutkimuksen tarkoitus Tekemättömän työn vuosikatsaus on jatkoa vuosina 21, 211, 212 ja 214 toteutetuille vertailututkimuksille, joiden tavoitteena

Lisätiedot

Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä. Työkyvyn tukeminen

Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä. Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä Työkyvyttömyyden hinta Suomessa Työkyvyttömyys maksaa yhteiskunnalle vuodessa Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyy vuodessa Työkyvyttömyyseläkettä saa lähes 4 171*milj. 18 800 henkilöä

Lisätiedot

Mitattua vaikuttavuutta Juha Tuominen

Mitattua vaikuttavuutta Juha Tuominen Mitattua vaikuttavuutta Juha Tuominen Suomi ja Työtulevaisuus II 10.4.2014 Terveystalon tavoitteena pohjoismainen laatujohtajuus Strateginen painopiste: Asiakaskeskeinen terveydenhoito Saavutetaan sitoutumalla

Lisätiedot

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta?

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Mitä työhyvinvointi tuottaa? Jari Honkanen Vastaava työterveyslääkäri Mehiläinen Kuopio 1 9.10.2014 TYHY tapahtuma Työhyvinvoinnin merkitys liiketoiminnan

Lisätiedot

Tekemättömän työn vuosikatsaus Jens Jensen, kaupallinen johtaja Sini Nordström, kehityspäällikkö

Tekemättömän työn vuosikatsaus Jens Jensen, kaupallinen johtaja Sini Nordström, kehityspäällikkö Tekemättömän työn vuosikatsaus 2018 21.11.2018 Jens Jensen, kaupallinen johtaja Sini Nordström, kehityspäällikkö #tekemätöntyö #työkyky www.terveystalo.com/tekematontyo Tekemättömän työn vuosikatsaus 2018

Lisätiedot

Tekemättömän työn vuosikatsaus 2018

Tekemättömän työn vuosikatsaus 2018 Tekemättömän työn vuosikatsaus 218 Yhteenveto tuloksista 21.11.218 Tekemättömän työn vuosikatsaus 218 Yhteenveto tuloksista Tutkimuksen tarkoitus Tekemättömän työn vuosikatsaus on jatkoa vuosina 21, 211,

Lisätiedot

Tekemättömän työn vuosikatsaus 2017

Tekemättömän työn vuosikatsaus 2017 Tekemättömän työn vuosikatsaus 2017 Yhteenveto tuloksista 12.10.2017 Tekemättömän työn vuosikatsaus 2017 Yhteenveto yritysaineiston tuloksista Tutkimuksen tarkoitus Tekemättömän työn vuosikatsaus on jatkoa

Lisätiedot

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Kari-Pekka Martimo Johtava työterveyslääkäri Henry ry, Tampere 9.2.2010 Esityksen sisältö Mihin työterveyshuoltoa tarvitaan? Työterveysyhteistyön edellytyksiä

Lisätiedot

Työkyvyttömyyden ja tekemättömän työn kustannukset yksityisellä ja julkisella sektorilla

Työkyvyttömyyden ja tekemättömän työn kustannukset yksityisellä ja julkisella sektorilla Työkyvyttömyyden ja tekemättömän työn kustannukset yksityisellä ja julkisella sektorilla Toni Pekka, Keva Laura Räty, Suomen Terveystalo Oy 15.3.2018, Keva-päivä Keva, Avaintiedot: Työkyvyttömyyden kustannukset

Lisätiedot

Työssä vai työkyvyttömänä

Työssä vai työkyvyttömänä Työssä vai työkyvyttömänä Johtajaylilääkäri Tapio Ropponen Kuntamarkkinat to 13.9.2012 klo 10.00 10.20 Kevan tavoitteet työssä jatkamisen tukemisessa 1. Mahdollisimman moni jatkaisi työssä omaan eläkeikäänsä

Lisätiedot

Tekemättömän työn vuosikatsaus 2016

Tekemättömän työn vuosikatsaus 2016 Tekemättömän työn vuosikatsaus 216 Yhteenveto tuloksista 16.11.216 Tekemättömän työn vuosikatsaus 216 Yhteenveto yritysaineiston tuloksista Tutkimuksen tarkoitus Tekemättömän työn vuosikatsaus on jatkoa

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja vähentää myös kunta-alalla? Tuula Räsänen, tiimipäällikkö, Työhyvinvointi ja turvallisuus -tiimi Organisaatio Palvelemme asiakkaita ja kumppaneita

Lisätiedot

Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla

Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla Lapin liitto ja Suomen Kuntaliitto Kuntapäivä, Pyhätunturi 24.9.2013 Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla Pekka Alanen Keva Keva Tänään työssä hyvän huomisen puolesta KuEL

Lisätiedot

Työterveyslaitos Marjo Wallin

Työterveyslaitos Marjo Wallin Hyvinvointia työstä Työhyvinvointi työkaaren eri vaiheissa Marjo Wallin, ft, TtT erikoistutkija 13.10.2016 Työterveyslaitos Marjo Wallin www.ttl.fi 2 1 Mistä on työkaari tehty? 13.10.2016 Työterveyslaitos

Lisätiedot

Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus. 5.9.2014 Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö

Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus. 5.9.2014 Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella Aamiaistilaisuus 5.9.2014 Raahe Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella Raahe 5.9.2014 klo 8.00 9.00

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?

Lisätiedot

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma TOIMINTAKYKYÄ TYÖELÄMÄÄN - KKI-toimet ja työelämä - KKI-hankkeet TYÖELÄMÄ

Lisätiedot

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi Sosiaalineuvos Maija Perho 29.11.2011 Ohjelman tavoitteet Terveyden edistämisen rakenteiden vahvistaminen Elintapamuutosten aikaansaaminen Terveyttä

Lisätiedot

Yrityksen työeläkevakuutukset, kuntoutus- ja eläkeasiat sekä työkykyjohtamisen työkalut kaikki yhdessä paikassa

Yrityksen työeläkevakuutukset, kuntoutus- ja eläkeasiat sekä työkykyjohtamisen työkalut kaikki yhdessä paikassa ELON VERKKOPALVELU Yrityksen työeläkevakuutukset, kuntoutus- ja eläkeasiat sekä työkykyjohtamisen työkalut kaikki yhdessä paikassa TÄRKEIMMÄT OMINAISUUDET Hoida TyEL- ja YEL-vakuutuksiasi Kartoita työyhteisösi

Lisätiedot

Strategisella yhteistyöllä hyvinvointia ja tuloksia

Strategisella yhteistyöllä hyvinvointia ja tuloksia Suomi ja työtulevaisuus Strategisella yhteistyöllä hyvinvointia ja tuloksia Pasi Papunen, liiketoimintajohtaja Työtulevaisuuspalvelut Edut, hyödyt ja lupaukset Suomi ja työtulevaisuus Mitä Terveystalo

Lisätiedot

Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla

Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla Lapin liitto ja Suomen Kuntaliitto Kuntapäivä, Pyhätunturi 24.9.2013 Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla Pekka Alanen Keva Keva Tänään työssä hyvän huomisen puolesta KuEL

Lisätiedot

29.9.2011 FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja

29.9.2011 FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja UUDISTA JA UUDISTU 2011 28. FINLANDIA-TALO Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja Työhyvinvoinnilla tuottavuutta vai tuottavuudella työhyvinvointia? Työhyvinvoinnin taloudellinen merkitys Helsingissä 2010 Työhyvinvointityössä

Lisätiedot

Työurat pidemmiksi mitä meistä kunkin on hyvä tietää työurista nyt ja tulevaisuudessa?

Työurat pidemmiksi mitä meistä kunkin on hyvä tietää työurista nyt ja tulevaisuudessa? Työurat pidemmiksi mitä meistä kunkin on hyvä tietää työurista nyt ja tulevaisuudessa? Video Työkaarimallin taustat Työuria on saatava pitenemään alusta, keskeltä ja lopusta Työmarkkinajärjestöjen raamisopimus

Lisätiedot

Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 seminaari. Työkyky ja terveysjohtaminen. Työhyvinvointiyksikön päällikkö Tarja Kostiainen

Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 seminaari. Työkyky ja terveysjohtaminen. Työhyvinvointiyksikön päällikkö Tarja Kostiainen Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 seminaari Työkyky ja terveysjohtaminen Työhyvinvointiyksikön päällikkö Tarja Kostiainen Mitä työkyky- ja terveysjohtaminen ovat Työkykyjohtaminen ja terveysjohtaminen

Lisätiedot

Työhyvinvoinnilla mielenrauhaa ja tulevaisuutta. Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko Tampere 8.1.2013

Työhyvinvoinnilla mielenrauhaa ja tulevaisuutta. Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko Tampere 8.1.2013 Työhyvinvoinnilla mielenrauhaa ja tulevaisuutta Sosiaali- ja terveysministeri Tampere 8.1.2013 Työhyvinvoinnista Työhyvinvointi omaksuttu yleiskäsitteeksi viime vuosina työpaikoilla ja politiikassa työhyvinvointikortti,

Lisätiedot

Työterveysyhteistyön uudistus

Työterveysyhteistyön uudistus Työterveysyhteistyön uudistus Parempaa työterveyttä- ja hyvinvointia yhteisin tavoittein 24.11.2015 Leena Kreus, henkilöstöjohtaja, Mainio Vire Oy Antti Lastunen, operatiivinen johtaja, Emkine Oy Mainio

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja työturvallisuus tulevaisuuden työelämässä

Työhyvinvointi ja työturvallisuus tulevaisuuden työelämässä Työhyvinvointi ja työturvallisuus tulevaisuuden työelämässä Turvallisia ja terveellisiä työoloja sekä työkykyä kaikille 8.5.2019 Ismo Suksi 2 TULEVAISUUDEN TYÖ Tarkkuuttaa vaativaa käsin tehtävää työtä

Lisätiedot

Kilpailukykyä työhyvinvoinnista

Kilpailukykyä työhyvinvoinnista Kilpailukykyä työhyvinvoinnista Tarkastelussa suomalaisten työpaikkojen toimet työhyvinvoinnin kehittämiseksi 12.5.2016 Finlandia-talo Tutkimuskokonaisuuden taustaa Aula Research Oy toteutti LähiTapiolan

Lisätiedot

TYÖKYKYPALVELU TIESITKÖ, ETTÄ YKSI SAIRAUSPÄIVÄ MAKSAA TYÖNANTAJALLE KESKIMÄÄRIN 350

TYÖKYKYPALVELU TIESITKÖ, ETTÄ YKSI SAIRAUSPÄIVÄ MAKSAA TYÖNANTAJALLE KESKIMÄÄRIN 350 TYÖKYKYPALVELU TIESITKÖ, ETTÄ YKSI SAIRAUSPÄIVÄ MAKSAA TYÖNANTAJALLE KESKIMÄÄRIN 350 Olemme paras kumppanisi tuloksellisessa työkyvyn johtamisessa Työkykypalvelu on kokonaisvaltainen ratkaisu, jonka tavoitteena

Lisätiedot

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari 29.11.2011 Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja 1 ASUKKAIDEN MENESTYMINEN Tarvetta vastaavat palvelut Asukkaiden omatoimisuus Vuorovaikutus TALOUS HALLINNASSA

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

Sujuvampi arki, parempi työkyky

Sujuvampi arki, parempi työkyky Sujuvampi arki, parempi työkyky 1 Hallinnan maailmasta ketteryyden maailmaan Olemme eläneet pitkään hallinnan maailmassa, jossa asiat ovat järjestyksessä ja jonka ihanteena on ahkera, osaava ja tottelevainen

Lisätiedot

Työterveyspalvelukokonaisuudet Elonin yritysasiakkaille

Työterveyspalvelukokonaisuudet Elonin yritysasiakkaille Työterveyspalvelukokonaisuudet Elonin yritysasiakkaille Millainen työ, sellainen Terveystalo. Työterveystoiminnan perusta (lakisääteinen) Työterveysyhteistyö perustuu asiakkaan toimialan ja liiketoiminnan

Lisätiedot

Työhyvinvoinnissa piilee miljardien säästöt. Nyt on toimenpiteiden aika

Työhyvinvoinnissa piilee miljardien säästöt. Nyt on toimenpiteiden aika KKI päivät 2016, Oulu 16 17.3., Hotelli Lasaretti Työhyvinvoinnissa piilee miljardien säästöt. Nyt on toimenpiteiden aika Guy Ahonen Professori Intangibles Management Finland www.imafi.fi Työeläkkelle

Lisätiedot

Uudelleensijoituksella merkittäviä eurosäästöjä, Suomi ja työtulevaisuus. Katja Noponen, Katja Noponen Oy 24.4.2013, Vanha ylioppilastalo

Uudelleensijoituksella merkittäviä eurosäästöjä, Suomi ja työtulevaisuus. Katja Noponen, Katja Noponen Oy 24.4.2013, Vanha ylioppilastalo Uudelleensijoituksella merkittäviä eurosäästöjä, Suomi ja työtulevaisuus Katja Noponen, Katja Noponen Oy 24.4.2013, Vanha ylioppilastalo Katja Noponen Oy on Suomen suurin yksityinen ammatillinen kuntouttaja.

Lisätiedot

Inspectan työkykyjohtamisen arviointipalvelut Läpinäkyvyyttä työkykyjohtamiseen. Tomi Kasurinen 05.09.2012

Inspectan työkykyjohtamisen arviointipalvelut Läpinäkyvyyttä työkykyjohtamiseen. Tomi Kasurinen 05.09.2012 Inspectan työkykyjohtamisen arviointipalvelut Läpinäkyvyyttä työkykyjohtamiseen Tomi Kasurinen 05.09.2012 Inspecta TYKY-arviointi Mistä on kyse? Työkykyjohtamiskäytäntöjen arviointi näkökulmana riskienhallinta

Lisätiedot

Työkykyjohtamisella tuloksiin Jan Schugk Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Työkykyjohtamisella tuloksiin Jan Schugk Elinkeinoelämän keskusliitto EK Työkykyjohtamisella tuloksiin 4.4.2017 Jan Schugk Elinkeinoelämän keskusliitto EK Sairaus- ja tapaturmapoissaolot eri henkilöstöryhmillä sukupuolen mukaan vuonna 2015 2 EK:n työaika- ja poissaolotiedustelu

Lisätiedot

Työkykyjohtamisen laatumatka Alustus

Työkykyjohtamisen laatumatka Alustus Työkykyjohtamisen laatumatka Alustus Hoffmanco International Oy 5.9.2012 Thomas Westerholm Varatoimitusjohtaja operaatiot ja kehitys 5.9.2012 Hoffmanco International 1 Guy Ahonen, TTL, 22.8.2012: 5.9.2012

Lisätiedot

Työkykyjohtaminen osaksi henkilöstötuottavuutta

Työkykyjohtaminen osaksi henkilöstötuottavuutta Työkykyjohtaminen osaksi henkilöstötuottavuutta MUUTOSTUKIKLINIKKA: Sote-muutosjohtaminen talouden ja henkilöstön ristipaineessa Eija-Maria Gerlander Kehittämispäällikkö, Keva 12.9.2019 Kyky tehdä työtä

Lisätiedot

Työurien pidentäminen

Työurien pidentäminen Lisää tähän otsikko Työurien pidentäminen EK päivä 24. 3. 2010 Oulun Yliopisto Kari Kaukinen Ylilääkäri 2 Ikääntyneiden huoltosuhde vuosina 2010, 2025 ja 2050 nykyisissä EU-maissa 65 vuotta täyttäneiden

Lisätiedot

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Ikäjohtamisen seminaari Tampereen yliopisto, 20.3.2012 Lars-Mikael Bjurström 21.3.2012 Taustaa linjausten valmistelulle Työsuojelustrategia 1998

Lisätiedot

Uhkana työkyvyttömyysloppuuko

Uhkana työkyvyttömyysloppuuko Uhkana työkyvyttömyysloppuuko työterveydessä y välineet, kun yhtenä osatekijänä on muukin kuin sairaus? Olli Kaidesoja Kuntoutuspäällikkö, Diacor 6.11.2012 Työnantajan havainnot Kohderyhmä työpanos heikentynyt

Lisätiedot

Yhteistyö tuloksellisessa työkykyjohtamisessa

Yhteistyö tuloksellisessa työkykyjohtamisessa Yhteistyö tuloksellisessa työkykyjohtamisessa Timo Leino, LT, Dos. ylilääkäri timo.leino@ttl.fi 14.10.2016 Työterveyslaitos TL/IP/JT/PJP www.ttl.fi 1 Taustaa Seppo Viljamaa 14.10.2016 Työterveyslaitos

Lisätiedot

OSUUSKAUPPA HÄMEENMAA. Suomi ja työtulevaisuus Työhyvinvointipäällikkö Jaana Alenius & työterveyslääkäri Kaisu Norbäck, Terveystalo

OSUUSKAUPPA HÄMEENMAA. Suomi ja työtulevaisuus Työhyvinvointipäällikkö Jaana Alenius & työterveyslääkäri Kaisu Norbäck, Terveystalo OSUUSKAUPPA HÄMEENMAA Suomi ja työtulevaisuus 16.3.2016 Työhyvinvointipäällikkö Jaana Alenius & työterveyslääkäri Kaisu Norbäck, Terveystalo Hämeenmaa on yksi 20 S-ryhmän alueosuuskaupasta 2 Hämeenmaalla

Lisätiedot

TYÖPAIKKOJEN JA TYÖNTEKIJÖIDEN TARPEET TYÖTERVEYSHUOLLOLLE

TYÖPAIKKOJEN JA TYÖNTEKIJÖIDEN TARPEET TYÖTERVEYSHUOLLOLLE TYÖPAIKKOJEN JA TYÖNTEKIJÖIDEN TARPEET TYÖTERVEYSHUOLLOLLE OULU 13.10.2016 KARI HARING SAK RY ERI TARKASTELUMAHDOLLISUUKSIA TARPEESEEN Työelämän muutos Työsuojelullinen Lainsäädäntö edellyttää Taloudellinen

Lisätiedot

Hallinnointityökalut liikunnan ja. osana varhaisen tuen mallia

Hallinnointityökalut liikunnan ja. osana varhaisen tuen mallia Hallinnointityökalut liikunnan ja terveyden aktivointiin i tii kk koko henkilöstölle osana varhaisen tuen mallia Tehokkaasti taantuman varalle! Event Brokers EBS Oy/SporttiPassi, Tommy Sarja Event Brokers

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin johtaminen osana suuryrityksen strategiaa

Työhyvinvoinnin johtaminen osana suuryrityksen strategiaa Työhyvinvoinnin johtaminen osana suuryrityksen strategiaa t Ifin Suuryritysten riskienhallintapäivä 25.1.2012 2012 Sirpa Huuskonen Esityksen sisältö ISS:n Hyvissä voimissa työhyvinvointiohjelma ja TTT-johtaminen

Lisätiedot

Seinäjoen työhyvinvointiseminaari

Seinäjoen työhyvinvointiseminaari Seinäjoen työhyvinvointiseminaari 7. 8.2.2018 Työhyvinvointijohtamisen merkitys muutoksessa Susanna Gardemeister työelämäasiantuntija Julkisen alan työeläkeosaaja Hoidamme koko julkisen sektorin henkilöstön

Lisätiedot

Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia

Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia Terveyttä yksilöille, tuottavuutta yritykselle ja hyvinvointia työyhteisölle Ossi Aura Työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, fil.tri Alustuksen

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Mihin työterveyshuolto on menossa? Prof. Kaj Husman, osaamiskeskuksen johtaja Terveys ja työkyky osaamiskeskus Maatalousyrittäjien työhyvinvointi, Tampere 17.2.2011 Työterveyshuollon

Lisätiedot

Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia

Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia Satu Huber 17.11.2011 17.11.2011 1 Kysymys Jos yrityksenne palkkasumma on > 30mio 30 vuotias henkilö jää työkyvyttömyyseläkkeelle; palkka

Lisätiedot

Työsuojelun ja työterveyshuollon yhteistyö

Työsuojelun ja työterveyshuollon yhteistyö Työsuojelun ja työterveyshuollon yhteistyö Yhteistyöllä työterveyttä ja työturvallisuutta Työterveys- ja työturvallisuusalan neuvottelupäivät 11.3. 2015 Varatuomari Ahtela Consulting Oy www.ahtela.eu Työ

Lisätiedot

Kunnanvaltuutettu ja kuntatyöntekijän työhyvinvointi

Kunnanvaltuutettu ja kuntatyöntekijän työhyvinvointi Kunnanvaltuutettu ja kuntatyöntekijän työhyvinvointi Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Pauli Forma Kuntamarkkinat to 13.9.2012 klo 11.30 11.50 12.9.2012 Pauli Forma 1 Tutkimustuloksia Kevan toimintaympäristötutkimus

Lisätiedot

TyEL-vakuutus ja työkyvyttömyyskustannus

TyEL-vakuutus ja työkyvyttömyyskustannus Elintarvikealan ik l tuottavuustalkoot tt t t 07-09 09 TyEL-vakuutus ja työkyvyttömyyskustannus Pertti Suominen Aon Finland Oy Aon Consulting 1 TyEL-maksu Maksun jakautuminen eri osiin: 2009 2008 Vanhuuseläke

Lisätiedot

Saadaanko työkykyjohtamiseen vaikuttavuutta panostamalla työterveysyhteistyöhön

Saadaanko työkykyjohtamiseen vaikuttavuutta panostamalla työterveysyhteistyöhön Saadaanko työkykyjohtamiseen vaikuttavuutta panostamalla työterveysyhteistyöhön -etukäteiskyselyn tulokset -kokemukset Kaari-laskurista Risto Kaartinen Dmitry Poletaev Työterveyspäivän ennakkokyselyn vastaukset

Lisätiedot

26.4. Uudistuva työeläke, osa 2/5: Jos työkyky heikkenee

26.4. Uudistuva työeläke, osa 2/5: Jos työkyky heikkenee 26.4. Uudistuva työeläke, osa 2/5: Jos työkyky heikkenee Helena Alkula, palvelupäällikkö, Varma Elina Juth, palvelupäällikkö, Varma Arja Iisakkala, asiakaspalvelupäällikkö, Varma 30 Työnantaja työterveyshuolto:

Lisätiedot

Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen. Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut

Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen. Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut Työkyky määräytyy suhteessa työhön Sopiva työ tukee kaikkien ihmisten hyvinvointia myös useimmista

Lisätiedot

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Marjo Sinokki Työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon ja terveydenhuollon EL EI SIDONNAISUUKSIA Tänään pohditaan Taustaa Työkyky Yhteistyö

Lisätiedot

Työelämän ilmiöt ja työkyvyn tukeminen Johanna Ahonen 1.9.2015

Työelämän ilmiöt ja työkyvyn tukeminen Johanna Ahonen 1.9.2015 Työelämän ilmiöt ja työkyvyn tukeminen Johanna Ahonen Työkykyjohtaminen Ilmiöitä Tiedolla johtaminen 2 Ilmiöitä ja huolia yritysten arjessa Kannattavuus, tehokkuus, kasvu "Liikevaihto jää alle budjetin

Lisätiedot

Työnilon julistus 15.1.2015 Liisa Hakala Johtaja STM / Työsuojeluosasto/ Toimintapolitiikkayksikkö

Työnilon julistus 15.1.2015 Liisa Hakala Johtaja STM / Työsuojeluosasto/ Toimintapolitiikkayksikkö Ahkeruus ei riitä - Työhyvinvointipääomalla tulevaisuuteen Työnilon julistus 15.1.2015 Liisa Hakala Johtaja STM / Työsuojeluosasto/ Toimintapolitiikkayksikkö SISÄLTÖ Työn ja työelämän muutos Miksi ahkeruus

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Minna Kohmo, Henki-Tapiola 30.11.2011 23.11.2011 1 Tämä on Tapiola Noin 3 000 tapiolalaista palvelee noin 960 000 kuluttaja-asiakasta 63 000 yrittäjää 60 000 maa- ja metsätalousasiakasta

Lisätiedot

Uudista ja uudistu 2011

Uudista ja uudistu 2011 Uudista ja uudistu 2011 Kaikki mitä työhyvinvointiisi tarvitset? Työkykyriskeistä työhyvinvointiin Elina Taipale Are Oy 1 Puheenvuoron tavoitteet Osoittaa, että työkykyriskeihin keskittyminen tarjoaa hyvän

Lisätiedot

Mitä suomalainen työelämä menettää alkoholinkäytön myötä?

Mitä suomalainen työelämä menettää alkoholinkäytön myötä? Mitä suomalainen työelämä menettää alkoholinkäytön myötä? Timo Leino, dos. ylilääkäri Eläke-Fennia ratkaisutoiminta ja työkyvyttömyysriskinhallinta palvelut 31.5.2012, Päihdetiedotusseminaari 2012 2 Alkoholin

Lisätiedot

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Työterveyshuolto kehittää työuria KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Diapaketin tarkoitus ja käyttö Diapaketti toimii tukimateriaalina, kun kunnat ja kuntayhtymät miettivät, miten voivat tukea henkilöstön työurien

Lisätiedot

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön

Lisätiedot

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Tukea läheltä - Työterveyshuollosta Apua työkyvyn ja kuntoutustarpeen

Lisätiedot

Työkykyjohtaminen osaksi kokonaisvaltaista henkilöstöjohtamista

Työkykyjohtaminen osaksi kokonaisvaltaista henkilöstöjohtamista Työkykyjohtaminen osaksi kokonaisvaltaista henkilöstöjohtamista Taina Tuomi Kehittämispäällikkö, KT Keva Kuntamarkkinat / 12.9.2018 klo 12-12.45 Tämän session sisältö Työkykyjohtamisen käsite Palvelutavoitteiden,

Lisätiedot

Työkykyriskit ennakoiden haltuun

Työkykyriskit ennakoiden haltuun Työkykyriskit ennakoiden haltuun Työkyky on kriittinen menestystekijä tulevaisuuden organisaatioissa Laadukas työkykyjohtaminen pitää työkyvyttömyysriskin ja työkyvyttömyyskustannukset hallinnassa ja lisää

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Eteran alkuvuosi 2014 1.1.-30.6.2014. Tulosinfo 20.8.2014 Toimitusjohtaja Stefan Björkman

Eteran alkuvuosi 2014 1.1.-30.6.2014. Tulosinfo 20.8.2014 Toimitusjohtaja Stefan Björkman Eteran alkuvuosi 2014 1.1.-30.6.2014 Tulosinfo 20.8.2014 Toimitusjohtaja Stefan Björkman Eteralla vakaa alkuvuosi Sijoitusten markkina-arvo 5,7 miljardia euroa (5,6 mrd. ) ja tuotto 3,4 % (-0,7 %) Vakavaraisuus

Lisätiedot

Ifin suunnitelmallinen työkykyjohtaminen ja sen tulokset Työoikeusseminaari 25.9.2015 Marketta Helokunnas

Ifin suunnitelmallinen työkykyjohtaminen ja sen tulokset Työoikeusseminaari 25.9.2015 Marketta Helokunnas Ifin suunnitelmallinen työkykyjohtaminen ja sen tulokset Työoikeusseminaari 25.9.2015 Marketta Helokunnas Miksi työkykyjohtaminen ylipäätään on entistä tärkeämpää? Eläkeikä nousee - työurat pitenevät Muutokset

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä 19.9.2014. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä 19.9.2014. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä 19.9.2014 Työkykyinen työntekijä -yhteinen tavoitteemme terveydenhuollossa Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn verkostoseminaari 19.9.2014 Lahti Timo Leino, ylilääkäri TTL 19.9.2014

Lisätiedot

Työterveysyhteistyön uudistaminen parempaa vaikuttavuutta pienemmin kustannuksin

Työterveysyhteistyön uudistaminen parempaa vaikuttavuutta pienemmin kustannuksin Työterveysyhteistyön uudistaminen parempaa vaikuttavuutta pienemmin kustannuksin Laadukkaasti johdetun työterveysyhteistyön suora korrelaatio yrityksen kannattavaan kasvuun Uudista ja Uudistu - 24.11.2015

Lisätiedot

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Työhyvinvoin) ja kuntoutus Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin johtamisella tulosta

Työhyvinvoinnin johtamisella tulosta Työhyvinvoinnin johtamisella tulosta, FT, erikoistutkija Työterveyslaitos, Työterveyshuolto ja työikäisten terveys 02.10.2014 1 Esityksen sisältö Käsitteitä Mitkä tekijät vaikuttavat sairauspoissaoloihin

Lisätiedot

Työympäristö muutoksessa, osallistamisen kautta työhyvinvointiin

Työympäristö muutoksessa, osallistamisen kautta työhyvinvointiin Työympäristö muutoksessa, osallistamisen kautta työhyvinvointiin 10.6.2013 Katri Wänninen ETK:n tilastojen mukaan v 2011 lopussa Keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä oli 60,5 vuotta Työeläkkeelle vuonna

Lisätiedot

Tapaturmattomuuden taloudelliset hyödyt. Välimaa Pia,

Tapaturmattomuuden taloudelliset hyödyt. Välimaa Pia, Tapaturmattomuuden taloudelliset hyödyt Välimaa Pia, 14.5.2019 Fennian työturvallisuuspalveluiden tarkoitus Työturvallisuuspalveluiden tarkoituksena on auttaa Fennian asiakkaita kehittämään turvallisuuttaan

Lisätiedot

Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20

Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20 Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20 Työterveysyhteistyöllä eteenpäin - juhlaseminaari Eteran Auditorio 9.6.2015 Kaj Husman, professori emeritus Työterveyskäsite, ILO/WHO 1950: "kaikkien

Lisätiedot

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Valtion työsuojeluhenkilöstön verkostoitumispäivä 7.10.2014 Työhyvinvointi- ja työsuojelupäällikkö Marianne Turja, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Marianne.Turja@evira.fi

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä VoimaNainen 2020-hankkeen naisyrittäjien työhyvinvointi ja liiketoimintakäytännöt - Tulosyhteenveto hankkeen 1. kyselystä Helena Palmgren, kehittämispäällikkö 2 Naisyrittäjien työhyvinvointi?

Lisätiedot

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Kuormittavuuden hallinta työssä seminaari, Orton 10.11.2011 FL, projektipäällikkö Pirkko Mäkelä-Pusa Kuntoutussäätiö Työurien

Lisätiedot

Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen

Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen Pohjola Terveys Oy Työhyvinvointipalvelut vastaava työpsykologi Sabina Brunou Millaista työhyvinvointia tavoittelemme tämän päivän työelämässä? Tavoitteena työntekijöiden

Lisätiedot

Johtaminen varmistaa johtajuuden ja henkilöstötuottavuuden kasvun. Ossi Aura Ossi Aura Consulting

Johtaminen varmistaa johtajuuden ja henkilöstötuottavuuden kasvun. Ossi Aura Ossi Aura Consulting Johtaminen varmistaa johtajuuden ja henkilöstötuottavuuden kasvun Ossi Aura Ossi Aura Consulting Aiheita ja ajatuksia Strategisen hyvinvoinnin johtaminen - management Johtajuus esimiestyö - leadership

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työhyvinvointia työkaarelle Työkaari kantaa on teknologiateollisuuden työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen yhteishanke, jonka päätavoitteena on

Lisätiedot

Työkaarityökalulla tuloksia

Työkaarityökalulla tuloksia Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut

Lisätiedot

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen

Lisätiedot

Kunniamaininnat tuottavuusyhteistyöstä 2012

Kunniamaininnat tuottavuusyhteistyöstä 2012 Kunniamaininnat tuottavuusyhteistyöstä 2012 RTK-Palvelu Oy: Kohti hyvää, monikulttuurista työyhteisöä RTK-Palvelu Oy on aktiivisesti kehittänyt työyhteisöään. RTK-Palvelu Oy on valtakunnallinen kiinteistöpalvelualan

Lisätiedot

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kunta-alan haasteet t Kunta-alan alan työntekijöiden ikääntyminen,

Lisätiedot

Suomen työelämästä Euroopan paras. Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Suomen työelämästä Euroopan paras. Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen työelämästä Euroopan paras Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen työelämä eurooppalaisessa vertailussa Vahvuudet Eniten kehitettävää

Lisätiedot

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari 31.8.2012 Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo 31.8.2012 KATJA NOPONEN OY 2011 Tulevaisuuspolku-palveluiden

Lisätiedot

yhteistyö Vaarojen tunnistaminen, riskien arviointi ja työterveyshuolto - seminaari Turku 7. 3.2012 Kari Haring

yhteistyö Vaarojen tunnistaminen, riskien arviointi ja työterveyshuolto - seminaari Turku 7. 3.2012 Kari Haring Työterveyshuolto ja työpaikan yhteistyö Vaarojen tunnistaminen, riskien arviointi ja työterveyshuolto - seminaari Turku 7. 3.2012 Kari Haring asiantuntijalääkäri tij i 1 Yhteistyön perusteet Laki edellyttää

Lisätiedot

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Hyvinvointia maakuntaan VIII, Hyvinvointia työssä ja vapaa-ajalla seminaari 21.1.2015 Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Kirsti Hupli, Työterveyshuollon ylilääkäri Etelä-Karjalan Työkunto Oy

Lisätiedot