Dialogi terveydestä: Tekemättömän työn kustannukset
|
|
- Pentti Niilo Seppälä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Dialogi terveydestä: Tekemättömän työn kustannukset Lokakuu 2014
2 Dialogi terveydestä on Terveystalon kaksi kertaa vuodessa ilmestyvä asiantuntijajulkaisu. Tavoitteena on lisätä terveydenhuollon läpinäkyvyyttä jakamalla ja analysoimalla olemassa olevaa, terveyteen liittyvää tietoa. Haluamme myös herättää keskustelua yhteiskunnallisesti merkittävistä terveydenhuollon aiheista, esittää Terveystalon näkemyksiä sekä visioida tulevaisuutta. Seuraava numero ilmestyy keväällä s.3 "Työkyvyn systemaattisen seurannan ja aktiivisen johtamisen tulisi olla pakollista jokaiselle Suomessa toimivalle organisaatiolle ja jokaisen työntekijän oikeus." Lasse Parvinen johtaja, palvelukehitys Terveystalo s.4 "Jokainen aktiiviseen työkykyjohtamiseen laitettu lisäeuro tuottaa nettona noin kuusi euroa." Työkykyjohtamisen benchmark -tutkimus 2014 s.10 "Työhyvinvointiin panostaminen paikkaa myös julkista kestävyysvajetta." Guy Ahonen toiminta-alueen johtaja Työterveyslaitos 2 Julkaisun kuvat: Terveystalo ja Lassila & Tikanoja
3 Tunnetko yrityksesi tekemättömän työn kustannukset? on tiivis ja pitkäjänteinen yhteistyö työterveyden palveluntarjoajan kanssa. Suomen suurimpana yksityisenä terveyspalveluyrityksenä Terveystalo tarjoaa työterveys- ja Lasse Parvinen johtaja, palvelukehitys Terveystalo Sairaus- ja tapaturmapoissaolot sekä työkyvyttömyyseläkkeet maksavat suomalaiselle työelämälle miljardeja euroja vuosittain. Kuitenkin vain harvat edelläkävijäyritykset perehtyvät sairauspoissaolojen, tapaturmien ja ikärakenteen aiheuttamiin taloudellisiin vaikutuksiin. Näitä lukuja analysoimalla ja niihin vaikuttamalla parannetaan yksilöiden terveyttä ja työhyvinvointia, yritysten tuottavuutta ja koko Suomen kilpailukykyä. Hallitsemalla työkyvyttömyysriskiä ennaltaehkäisevästi yritys voi vaikuttaa myös omiin työkyvyttömyyseläkeluokkamaksuihinsa. Työnantajilla on lakisääteinen velvollisuus järjestää työntekijöilleen ennaltaehkäisevä työterveyshuolto. Ei kuitenkaan riitä, että yrityksissä toteutetaan työterveyden vuosisuunnitelman mukaiset työpaikkaselvitykset ja pakolliset terveystarkastukset. On tarkasteltava myös toimenpiteiden lopputulosta: onko tehdyillä toimenpiteillä ollut vaikutusta henkilöstön työkykyyn? Ovatko työkyvyttömyysluvut laskeneet? Työkykyjohtamisessa keskeistä on, että työterveydelle sekä työhyvinvoinnille asetetaan selkeät tavoitteet, joita mitataan ja seurataan systemaattisesti. Tavoitteiden saavuttamisessa olennaista työhyvinvointipalveluja suomalaiselle. Terveystalolla on kattava käsitys suomalaisen työväestön terveydentilasta sekä konkreettisia tuloksia siitä, miten systemaattisilla toimilla voidaan pysyvästi vähentää sairauspoissaoloja ja alentaa yrityksen tekemättömän työn kustannuksia. Terveystalo on myös edelläkävijänä kehittämässä suomalaisen työväestön terveyden ja terveyden hoidon mitattavuutta alan muiden toimijoiden kanssa, muun muassa nyt kolmannen kerran toteutetussa Työkykyjohtamisen benchmark -hankkeessa. Selvityksen tulokset osoittavat, että työhyvinvoinnin aktiivisella johtamisella voidaan yrityksissä edistää merkittävästi henkilöstön työkykyä, parantaa tuottavuutta ja saavuttaa vuosittain satojen tuhansien eurojen kustannussäästöt. Tekemättömän työn kulujen seuranta on usein pirstaloitunut ympäri organisaatiota. Kyseessä on kuitenkin kilpailukyky- ja kannattavuusasia, jota koskevia lukuja yrityksen johdon tulisi käsitellä yrityksessä samalla painoarvolla kuin muitakin kulueriä: henkilöstökustannusten eli reaalikilpailuja tuloksentekokyvyn kannalta ei ole sama, ovatko tekemättömän työn suorat kustannukset yrityksessä 4 vai 14 prosenttiyksikköä palkkasummasta. Työkyvyn systemaattisen seurannan ja aktiivisen johtamisen tulisi olla pakollista jokaiselle Suomessa toimivalle organisaatiolle ja sen tulisi myös olla jokaisen työntekijän oikeus. Suomen kansantalouden ja työväestön hyvinvoinnin nimissä peräänkuulutan työterveyden kansallistalkoita! 3
4 Työkykyjohtaminen näkyy viivan alla Työkykyjohtamisen benchmark -tutkimus osoitti kolmatta kertaa, että panostaminen työkykyyn vaikuttaa merkittävästi myös yrityksen talouteen: jokainen tavoitteelliseen työkykyjohtamiseen laitettu lisäeuro tuottaa yritykselle nettona noin kuusi euroa. Vuoden 2014 Työkykyjohtamisen benchmark -tutkimus selvitti suomalaisyritysten maksamaa kokonaiskustannustasoa, joka muodostuu henkilöstön sairauspoissaoloista, lakisääteisistä työkyvyttömyys- ja tapaturmavakuutusmaksuista sekä työterveyshuollon omavastuuosasta eli kustannuksista Kela-korvausten jälkeen. Tutkimus osoitti, että työhyvinvoinnin aktiivisella johtamisella voidaan edistää merkittävästi henkilöstön työkykyä, parantaa tuottavuutta ja saavuttaa satojen tuhansien eurojen kustannussäästöt. Maalis lokakuussa 2014 järjestettyyn tutkimushankkeeseen osallistui yhteensä 71 organisaatiota, joista suurimman osan muodostivat suuret ja keskisuuret yksityiset yritykset. Vuoden 2014 tutkimukseen osallistui ensi kertaa myös muutamia yliopistoja sekä julkishallinnon organisaatioita. Euron panostuksella kuuden euron tuotto Työkykyjohtamisen benchmark -tutkimuksesta selvisi, että tekemättömän työn kustannukset vaihtelivat organisaatioissa vuonna 2013 runsaasta 3 prosentista noin 13,5 prosenttiin. Euroissa työkyvyttömyydestä aiheutuvat kustannukset vaihtelivat euron välillä henkilötyövuotta kohden ollen keskimäärin lähes euroa. 4
5 Tekemättömän työn vuosikustannukset vastaavat lähes julkisen talouden 5 10 miljardin kestävyysvajetta. Tutkimukseen osallistuneista organisaatioista kymmenen muodosti edelläkävijöiden ryhmän, jossa työkykyjohtamiseen on panostettu tavoitteellisesti ja järjestelmällisesti yli viiden vuoden ajan. Edelläkävijäryhmässä muun muassa sairauspoissaolot olivat laskeneet vuoden 2008 jälkeen kahdella prosenttiyksiköllä 4,9 prosenttiin joissain yrityksissä sairauspoissaolot olivat jopa puolittuneet. Myös kohderyhmän tekemättömän työn kustannukset olivat lähes puolittuneet tarkastelujakson aikana. Tuloksissa näkyy edelläkävijäyritysten järjestelmällinen ja tavoitteellinen panostaminen työkykyjohtamiseen yli viiden vuoden ajan. Nämä yritykset pyrkivät tunnistamaan työkyvyttömyysuhkia varhaisessa vaiheessa ja puuttumaan niihin erilaisten työkalujen avulla. Lisäksi yrityksissä pyritään seuraamaan kuntoutus- ja hoitotoimenpiteiden toteutumista, jotta työhönpaluu sairasloman jälkeen onnistuisi mahdollisimman nopeasti, johtaja Lasse Parvinen Terveystalosta erittelee tutkimustuloksia. Työterveyteen ja työkykyjohtamiseen liittyvien panostusten vaikuttavuutta tarkasteltaessa käy ilmi, että lisäpanostuksilla on saavutettu edelläkävijäyrityksissä merkittäviä tuloksia panostukset työkykyyn ovat maksaneet itsensä takaisin moninkertaisina. Edelläkävijöiden ryhmässä jokainen työkykyjohtamiseen laitettu lisäeuro on tuottanut viiden vuoden aikana nettona noin kuusi euroa, kun muissa organisaatioissa vastaava tulos on nollan paikkeilla, huomauttaa Parvinen. Edelläkävijäryhmän saavutusten perusteella tekemättömän työn kustannusten säästöpotentiaali on Suomen yksityissektorilla ainakin 1,3 miljardia euroa vuodessa. Vertailututkimukseen osallistuneiden yritysten tekemättömän työn kustannusten yhteenlaskettu summa on noin 125 miljoonaa euroa vuodessa. Suomen koko yksityiseen sektoriin suhteutettuna kokonaisvuosikustannus on 4,5 5 miljardia euroa. Puhutaan siis varsin merkittävästä kuluerästä koko Suomen kansantaloudelle, kiteyttää Parvinen. Aktiivisella työkykyjohtamisella ja työkyvyt tö - myyseläkkeitä vähentämällä vaikutetaan myös julkiseen kestävyysvajeeseen ja nostetaan tehokkaammin keskimääräistä eläkkeellejäämisikää kuin vain korottamalla työssäkäyvien vanhuuseläkeikää. Pehmeät keinot kovat tulokset Aktiivinen työkykyjohtaminen näkyy suoraan organisaatioiden taloudessa ja tuloksessa: ennaltaehkäisemällä työkyvyttömyyttä on mahdollista vaikuttaa organisaation työkyvyttömyyseläkeluokkamaksuihin. Työntekijän jäädessä työkyvyttömyyseläkkeelle keskisuuret ja suuret työnantajat ovat myös velvollisia korvaamaan työkyvyttömyyseläkkeiden kustannukset osittain tai kokonaan silloinkin, kun henkilön työ suhde on päättynyt. 5
6 Tästä syntyy huomattava kustannuserä erityisesti työvoima valtaisissa yrityksissä. Työkykyjohtamisella voidaan vaikuttaa myös työtapaturmien määrään ja vakavuuteen, jolloin säästöä saadaan tapaturmavakuutusmaksuissa. Tekemättömän työn kokonaiskuva ja kustannukset ovat kuitenkin usein organisaatioissa hajallaan, sillä kustannuserät näkyvät tuloslaskelmassa erillään ja vastuu toimintojen johtamisesta jakautuu eri tahoille. Parvinen peräänkuuluttaakin jokaiseen organisaatioon omaa kilpailukykyvastaavaa, joka ottaisi työkyvyn johtamisen asiakseen. Työhyvinvoinnin edistäminen voi lisätä yritysten kannattavuutta jopa viidenneksellä, mutta se edellyttää saumatonta yhteistyötä työpaikan johdon, henkilöstön, työterveyden ja vakuutusyhtiöiden välillä. Signaaleja on kuitenkin olemassa siitä, että kelkka on mahdollista kääntää: Eläketurvakeskuksen tilastot kertovat, että työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on laskenut Suomessa jo useamman vuoden ajan, Parvinen muistuttaa. Tekemättömän työn kustannuksissa on yrityksissä menty eteenpäin, mutta työsarkaa riittää edelleen: vuonna 2013 tekemättä jääneen työn kustannukset palkkasummasta olivat keskimäärin 6,3 prosenttia, kun vielä 2008 osuus oli vajaat 8 prosenttia. Työterveyttä ja -hyvinvointia pidetään usein pehmeinä keinoina, mutta niiden systemaattinen johta minen ja niihin panostaminen kannattaa, kun halu taan luoda välimatkaa kilpailijoihin ja saavuttaa kovia tuloksia. Millaisista panostuksista puhutaan? Marttila kertoo, että tutkimukseen osallistuneet edelläkävijäyritykset ovat keskimäärin nostaneet vuosittaisia työterveyden panostuksiaan Kelakorvausten jälkeen 250 eurosta lähes 450 euroon per työntekijä. Muissa yrityksissä vastaavat panostukset olivat vuonna 2013 noin 340 euroa henkilötyövuotta kohden. Samalla painotukset ovat siirtymässä nimenomaan työ- ja toimintakykyä edistävään ja ylläpitävään työterveyteen. Toivottavaa olisi, että työterveyden kustannuksista ennaltaehkäisevän toiminnan osuus olisi 60 prosenttia ja sairaanhoidon 40 prosenttia, mutta käytännössä tilanne on vielä yleisesti päinvastainen, Lasse Parvinen toteaa. Tekemättömän työn kustannus henkilötyövuotta kohti ( /HTV) Sairauspoissaolokustannukset Työkyvyttömyysmaksu Tapaturmavakuutus Työterveyskustannukset Tutkimusmenetelmänä Terveystalo Kustannusanalyysi Tutkimusaineisto muodostaa ainutlaatuisen vertailuaineiston sisältäen yli 160 Suomessa toimivan organisaation tiedot kuudelta vuodelta. Tietolähteenä ovat työnantajan vaikutusmahdollisuuksien piirissä olevat, lakisääteiset tekemättömän työn kustannuserät. Ne ovat vertailukelpoisia erikokoisten organisaatioiden välillä ja helpottavat poikkeamien havaitsemista. Tutkimusmenetelmänä Terveystalo Kustannusanalyysi on jäljitettävä, riippumaton ja yhteismitallinen. 6
7 Tekemätön työ maksaa miljardeja Työkyvyttömyydestä johtuvat kustannukset ovat 3 13,5 prosenttia organisaation palkkasummasta tai euroa henkilötyövuotta kohden. Vertailututkimuksen 71 organisaatiossa kustannukset ovat yhteensä noin 125 miljoonaa euroa vuodessa. Suhteutettuna koko Suomen yksityissektoriin, tekemättömän työn vuosikustannukset ovat lähes 5 miljardia euroa vuodessa. Edelläkävijäryhmän saavutusten perusteella tekemättömän työn kustannusten säästöpotentiaali on Suomen yksityissektorilla ainakin 1,3 miljardia euroa vuodessa. Jokainen tavoitteelliseen työkykyjohtamiseen laitettu lisäeuro tuottaa yritykselle nettona noin kuusi euroa. Työkykyjohtamisen benchmark -tutkimus Vuosittainen tutkimushanke, joka järjes tettiin nyt kolmatta kertaa. Vuoden 2013 tulokset julkistettiin Tutkimukseen osallistui vuonna 2014 yhteensä 71 organisaatiota. Tutkimustiedot kerättiin vuosilta Vuoden 2014 tutkimuksen toteuttivat yhteistyössä EK, SAK, Työterveyslaitos, PwC, Elo, Varma, Veritas sekä Terveystalo-konserniin kuuluva Hoffmanco International Oy. Lue koko tutkimusraportti Tekemättömän työn kustannus palkkasummaan nähden (%) Lisäpanostusten tuotto (Kuinka monta euroa säästöä panostettu lisäeuro on tuottanut lähtövuoteen 2008 verrattuna?) Kohderyhmä Muut Kohderyhmä Vertailuryhmä Muut Kohderyhmä = 10 yritystä, joissa työkykyjohtamiseen on panostettu tavoitteellisesti ja järjestelmällisesti yli viiden vuoden ajan. Ryhmässä tekemättömän työn kustannukset ovat lähes puolittuneet tutkimusjakson aikana. Edelläkävijäryhmässä jokainen työkykyjohtamiseen laitettu lisäeuro on tuottanut viiden vuoden tarkastelujakson aikana nettona noin kuusi euroa, kun muissa organisaatioissa vastaava tulos on nollan paikkeilla. 7
8 Lassila & Tikanoja CASE: Lassila & Tikanojassa miljoonasäästöt työkykyjohtamisella Lassila & Tikanoja osallistui Työkykyjohtamisen benchmark -tutkimukseen nyt kolmatta kertaa. Yritys on esimerkki edelläkävijäyrityksestä, joka on viimeisen viiden vuoden aikana panostanut tulokselliseen työkykyjohtamiseen. Lassila & Tikanojassa keskimääräinen eläköitymisikä oli neljä vuotta sitten noin 59,4 vuotta, kun nyt puhutaan 63,3 vuodesta. Kehityksen ansiosta yhtiön työkyvyttömyysmaksut henkilötyövuotta kohden ovat vain kolmasosan toimialan keskimääräisistä maksuista. Vuoden 2008 Kirsi Matero jälkeen myös yhtiön sairauspoissaoloprosentti on pudonnut 7,5 prosentista henkilöstöjohtaja 5,3 prosenttiin, ja yhtiö on tehokkaasti onnistunut ennaltaehkäisemään Lassila & Tikanoja tapaturmien syntymistä ja niistä aiheutuvia vakuutus- ja hoitokustannuksia. Aktiivinen työkykyjohtaminen näkyy viivan alla: Lassila & Tikanojan tekemättömän työn kustannukset ovat viiden vuoden aikana laskeneet vajaasta 10 prosentista 8,3 prosenttiin palkkasummasta. Määrätietoisella työkykyjohtamisella ja tiiviillä yhteistyöllä Terveystalon työterveyden sekä tapaturma- ja TyEL-vakuuttajien kanssa on saavutettu miljoonien eurojen säästöt. Työterveyden painopistettä on myös siirretty entistä vahvemmin ennaltaehkäisevään toimintaan vuonna 2013 yli 47 prosenttia kokonaiskustannuksista käytettiin työkyvyttömyyden ennaltaehkäisyyn, kommentoi Lassila & Tikanojan henkilöstöjohtaja Kirsi Matero. 8
9 Tekemättömän työn vuosikustannus Suomessa* *Terveystalon Työkykyjohtamisen benchmark -tutkimus lähes 4,7 mrd. lähes 4,7 mrd. Helsingin kaupungin talousarvio
10 Työhyvinvointiin panostaminen paikkaa kestävyysvajetta Puutteellisen työkyvyn kustannukset eivät kuitenkaan ole luonnon laki, vaan pystymme vaikuttamaan niihin tekemällä työtä työhyvinvoinnin puolesta. Kustannuksien lohkaiseminen Guy Ahonen toiminta-alueen johtaja, Työterveyslaitos Tekemätön työ eli puutteellinen työkyky aiheuttaa yhteiskunnalle vuosittain miljardien kustannukset: tekemättömän työn kokonaiskustannushaitari pitää sisällään yhteensä miljardin euron kansantaloudellisen hyötypotentiaalin. Tämä on kustannuserä, jonka maksamme vuosi toisensa jälkeen. Mittaluokka on shokeeraava, kun sitä vertaa esimerkiksi noin 50 miljardin euron suuruiseen valtion budjettiin. Suurin kustannuserä syntyy työkyvyttömyyseläkkeistä, jotka maksavat yhteiskunnalle vuo - sittain varovaisenkin arvion mukaan 10 miljardia euroa. Jos kaikki ennenaikaiset eläkkeet huomioidaan, voi summa nousta jopa 18 miljardiin euroon. Toiseksi suurin kustannuserä muodostuu sairauspoissaoloista, jotka aiheuttavat laskutavasta riippuen 4 7 miljardin euron vuosikustannukset. Myös sairaana työskentely, kuten selkävaivat ja masentuneisuus, alentavat yksilötuottavuutta työssä 4 7 miljardilla eurolla. Työtapaturmista ja niihin liittyvistä välittömistä ja välillisistä kustannuksista syntyy vuosittain noin kahden miljardin euron kulut. Sairauksien ja tapaturmien hoitokustannukset liikkuvat puolestaan vuosittain noin kahdeksassa miljardissa eurossa. edes yhdellä prosentilla tuo vuositasolla satojen miljoonien hyödyn. Jokainen työkyvyttömyyseläke hukkaa 11 vuotta työpanosta Vuosittain Suomessa jää työkyvyttömyyseläkkeelle henkilöä, keskimäärin 52-vuotiaana. Jokaisen työkyvyttömyyseläkkeelle jäävän osalta yhteiskunta menettää ainakin 11 vuotta työpanosta. Kun tarkastelemme diagnooseja työkyvyttömyyseläkkeiden taustalla, on vuodesta toiseen nähtävissä kaksi pääryhmää: tuki- ja liikuntaelinvaivoista johtuvat sairaudet sekä mielenterveyshäiriöt. Näistä mielenterveyshäiriöiden osuus työkyvyttömyyden aiheuttajana on vuosien saatossa kasvanut. Samanaikaisesti mielenterveyden häiriöt eivät ole kuitenkaan kasvaneet koko kansanterveyden tasolla, jolloin häiriöiden yleistymisen syy voisi löytyä koko yhteiskunnan kehityksestä. Koska mielenterveydenhäiriöt kasvavat kuitenkin työkyvyttömyyden syynä, kytkeytyy asia työelämän muutokseen. Työelämää pitää pystyä muokkaamaan niin, että erilaiset ihmiset pystyvät antamaan siihen panoksensa. Työelämä vaatii yhä enemmän sosiaalisia ja kognitiivisia taitoja, ja jos niitä ei ole riittävästi, ihminen masentuu ja putoaa kelkasta. Moniarvoisuudesta puhutaan paljon, mutta työelämä ei vielä ole riittävästi ja aidosti siihen sopeutunut, vaan ihmisiltä edellytetään edelleen määrättyä muottia määrättyihin töihin. 10
11 Kustannuksien lohkaiseminen edes yhdellä prosentilla tuo yhteiskunnalle vuositasolla satojen miljoonien hyödyn. Työkyvyttömyyden vähentäminen tehokkain keino nostaa eläköitymisikää Ei ole vain slogan, että julkisen kestävyysvajeen paikkaamiseksi on työuria pidennettävä alusta, keskeltä ja lopusta. Meidän on identifioitava koko työuran eri vaiheisiin liittyviä haasteita ja mietittävä ratkaisuja, joiden avulla ihmiset jaksavat töissä ja pysyvät pitkään työelämässä. Työuran loppupuolella on sopeutettava työtä niihin voimavaroihin ja siihen erityiskompetenssiin, joita ihmisellä siinä vaiheessa on. Tämä tapahtuu konkreettisesti vahvistamalla ikäjohtamista työpaikoilla eli huomioimalla eri-ikäisten erityisvaatimuksia ja -ominaisuuksia työnteossa. Kun työuria saadaan pidennettyä, vähenee myös kestävyysvaje automaattisesti. Myös itse itseään kannatteleva eläkejärjestelmä motivoi tekemään töitä ja pysymään työelämässä. Toimiva eläkejärjestelmä ja luottamus sen oikeudenmukaisuuteen vaikuttavat ihmisten työuravalintoihin. Nostamalla eläkerajaa 65 vuoteen voimme jonkin verran nostaa keskimääräistä eläkkeellejäämisikää tämänhetkisestä 60,9 vuodesta. Kuitenkin eniten keskimääräistä eläkeikää nostaisi nimenomaan työkyvyttömyyseläkkeiden vähentäminen. Puutteellisen työkyvyn kulut läpinäkyviksi Yritysten strategisen johdon sitoutuminen työhyvin voinnin edistämiseen on vielä rajallista yritysten toiminnanohjausjärjestelmistä johtuen. Koko taloudellinen raportointijärjestelmä, jonka varassa yrityksiä ohjataan, huomioi heikosti puutteellisen työkyvyn kustannukset. Kustannukset eivät näy johdon raporteissa, mikä vahvistaa ydintoimintaorientoituneisuutta. Konkreettisena työkaluna työhyvinvoinnin lisäämiseen ja potentiaalin hyödyntämiseen yritysten ja koko kansantalouden hyväksi toimisi henkilöstötilinpäätös tai työterveystilinpäätös perinteisen tilinpäätöksen rinnalla. Henkilöstötilinpäätös auttaisi johtoa analysoimaan, syntyykö nyt yrityksissä tehty tulos jonkun muun toiminnan kustannuksella. Käsiemme ulottuvilla on siis kymmenien miljardien potentiaali kestävyysvajeen paikkaamiseen. Miksi emme hyödynnä sitä? 11
12 Terveystalo Jaakonkatu 3 B, Helsinki Vaihde: , Lasse Parvinen johtaja, palvelukehitys, lasse.parvinen@terveystalo.com
Tekemätön työ maksaa miljardeja vuosittain. Tekemättömän työn vuosikatsaus 2014
Tekemätön työ maksaa miljardeja vuosittain Tekemättömän työn vuosikatsaus 2014 Työkyvyttömyydestä valtavat kustannukset työnantajille ja kansantaloudelle Suomi on OECD:n kärkimaita sairauspoissaoloissa
LisätiedotSuomessa menetetään sairauslomien ja työkyvyttömyyden takia vuosittain
Dialogi terveydestä: Tekemättömän työn kustannukset 2015 Miljardi syytä johtaa työkykyä Lasse Parvinen johtaja, Terveystalo Suomessa menetetään sairauslomien ja työkyvyttömyyden takia vuosittain miljardeja
LisätiedotTyökykyjohtaminen ei ole nappikauppaa
DIALOGI TERVEYDESTÄ: TEKEMÄTTÖMÄN TYÖN KUSTANNUKSET 2016 Työkykyjohtaminen ei ole nappikauppaa Lasse Parvinen johtaja, Terveystalo Sairauspoissaolot ja työkyvyttömyyseläkkeet ovat Suomessa suuri menoerä
LisätiedotTyökykyjohtamisen benchmark-hanke 2012 Loppuraportti
Työkykyjohtamisen benchmark-hanke 212 Loppuraportti Yhteishankkeen tarkoitus Työkykyjohtamisen benchmark-hanke 212 on jatkoa vuosina 21 ja 211 toteutetuille vertailututkimuksille, joiden tavoitteena on
LisätiedotTekemättömän työn vuosikatsaus 2014. Yhteenveto tuloksista
Tekemättömän työn vuosikatsaus 2014 Yhteenveto tuloksista Tutkimuksen tarkoitus Työkykyjohtamisen benchmark-tutkimus 2014 on jatkoa vuosina 2011 ja 2012 toteutetuille vertailututkimuksille, joiden tavoitteena
LisätiedotTekemättömän työn vuosikatsaus 2015 Yhteenveto tuloksista
Tekemättömän työn vuosikatsaus 215 Yhteenveto tuloksista Tutkimuksen tarkoitus Tekemättömän työn vuosikatsaus on jatkoa vuosina 21, 211, 212 ja 214 toteutetuille vertailututkimuksille, joiden tavoitteena
LisätiedotTyökyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä. Työkyvyn tukeminen
ehkäisee työkyvyttömyyttä Työkyvyttömyyden hinta Suomessa Työkyvyttömyys maksaa yhteiskunnalle vuodessa Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyy vuodessa Työkyvyttömyyseläkettä saa lähes 4 171*milj. 18 800 henkilöä
LisätiedotMitattua vaikuttavuutta Juha Tuominen
Mitattua vaikuttavuutta Juha Tuominen Suomi ja Työtulevaisuus II 10.4.2014 Terveystalon tavoitteena pohjoismainen laatujohtajuus Strateginen painopiste: Asiakaskeskeinen terveydenhoito Saavutetaan sitoutumalla
LisätiedotJohdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta?
Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Mitä työhyvinvointi tuottaa? Jari Honkanen Vastaava työterveyslääkäri Mehiläinen Kuopio 1 9.10.2014 TYHY tapahtuma Työhyvinvoinnin merkitys liiketoiminnan
LisätiedotTekemättömän työn vuosikatsaus Jens Jensen, kaupallinen johtaja Sini Nordström, kehityspäällikkö
Tekemättömän työn vuosikatsaus 2018 21.11.2018 Jens Jensen, kaupallinen johtaja Sini Nordström, kehityspäällikkö #tekemätöntyö #työkyky www.terveystalo.com/tekematontyo Tekemättömän työn vuosikatsaus 2018
LisätiedotTekemättömän työn vuosikatsaus 2018
Tekemättömän työn vuosikatsaus 218 Yhteenveto tuloksista 21.11.218 Tekemättömän työn vuosikatsaus 218 Yhteenveto tuloksista Tutkimuksen tarkoitus Tekemättömän työn vuosikatsaus on jatkoa vuosina 21, 211,
LisätiedotTekemättömän työn vuosikatsaus 2017
Tekemättömän työn vuosikatsaus 2017 Yhteenveto tuloksista 12.10.2017 Tekemättömän työn vuosikatsaus 2017 Yhteenveto yritysaineiston tuloksista Tutkimuksen tarkoitus Tekemättömän työn vuosikatsaus on jatkoa
LisätiedotHenkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö
Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Kari-Pekka Martimo Johtava työterveyslääkäri Henry ry, Tampere 9.2.2010 Esityksen sisältö Mihin työterveyshuoltoa tarvitaan? Työterveysyhteistyön edellytyksiä
LisätiedotTyökyvyttömyyden ja tekemättömän työn kustannukset yksityisellä ja julkisella sektorilla
Työkyvyttömyyden ja tekemättömän työn kustannukset yksityisellä ja julkisella sektorilla Toni Pekka, Keva Laura Räty, Suomen Terveystalo Oy 15.3.2018, Keva-päivä Keva, Avaintiedot: Työkyvyttömyyden kustannukset
LisätiedotTyössä vai työkyvyttömänä
Työssä vai työkyvyttömänä Johtajaylilääkäri Tapio Ropponen Kuntamarkkinat to 13.9.2012 klo 10.00 10.20 Kevan tavoitteet työssä jatkamisen tukemisessa 1. Mahdollisimman moni jatkaisi työssä omaan eläkeikäänsä
LisätiedotTekemättömän työn vuosikatsaus 2016
Tekemättömän työn vuosikatsaus 216 Yhteenveto tuloksista 16.11.216 Tekemättömän työn vuosikatsaus 216 Yhteenveto yritysaineiston tuloksista Tutkimuksen tarkoitus Tekemättömän työn vuosikatsaus on jatkoa
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja vähentää myös kunta-alalla? Tuula Räsänen, tiimipäällikkö, Työhyvinvointi ja turvallisuus -tiimi Organisaatio Palvelemme asiakkaita ja kumppaneita
LisätiedotTyökyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla
Lapin liitto ja Suomen Kuntaliitto Kuntapäivä, Pyhätunturi 24.9.2013 Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla Pekka Alanen Keva Keva Tänään työssä hyvän huomisen puolesta KuEL
LisätiedotTyöterveyslaitos Marjo Wallin
Hyvinvointia työstä Työhyvinvointi työkaaren eri vaiheissa Marjo Wallin, ft, TtT erikoistutkija 13.10.2016 Työterveyslaitos Marjo Wallin www.ttl.fi 2 1 Mistä on työkaari tehty? 13.10.2016 Työterveyslaitos
LisätiedotLisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus. 5.9.2014 Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö
Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella Aamiaistilaisuus 5.9.2014 Raahe Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella Raahe 5.9.2014 klo 8.00 9.00
LisätiedotYHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri
YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?
LisätiedotEläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma
Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma TOIMINTAKYKYÄ TYÖELÄMÄÄN - KKI-toimet ja työelämä - KKI-hankkeet TYÖELÄMÄ
LisätiedotTerveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho
Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi Sosiaalineuvos Maija Perho 29.11.2011 Ohjelman tavoitteet Terveyden edistämisen rakenteiden vahvistaminen Elintapamuutosten aikaansaaminen Terveyttä
LisätiedotYrityksen työeläkevakuutukset, kuntoutus- ja eläkeasiat sekä työkykyjohtamisen työkalut kaikki yhdessä paikassa
ELON VERKKOPALVELU Yrityksen työeläkevakuutukset, kuntoutus- ja eläkeasiat sekä työkykyjohtamisen työkalut kaikki yhdessä paikassa TÄRKEIMMÄT OMINAISUUDET Hoida TyEL- ja YEL-vakuutuksiasi Kartoita työyhteisösi
LisätiedotStrategisella yhteistyöllä hyvinvointia ja tuloksia
Suomi ja työtulevaisuus Strategisella yhteistyöllä hyvinvointia ja tuloksia Pasi Papunen, liiketoimintajohtaja Työtulevaisuuspalvelut Edut, hyödyt ja lupaukset Suomi ja työtulevaisuus Mitä Terveystalo
LisätiedotTyökyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla
Lapin liitto ja Suomen Kuntaliitto Kuntapäivä, Pyhätunturi 24.9.2013 Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla Pekka Alanen Keva Keva Tänään työssä hyvän huomisen puolesta KuEL
Lisätiedot29.9.2011 FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja
UUDISTA JA UUDISTU 2011 28. FINLANDIA-TALO Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja Työhyvinvoinnilla tuottavuutta vai tuottavuudella työhyvinvointia? Työhyvinvoinnin taloudellinen merkitys Helsingissä 2010 Työhyvinvointityössä
LisätiedotTyöurat pidemmiksi mitä meistä kunkin on hyvä tietää työurista nyt ja tulevaisuudessa?
Työurat pidemmiksi mitä meistä kunkin on hyvä tietää työurista nyt ja tulevaisuudessa? Video Työkaarimallin taustat Työuria on saatava pitenemään alusta, keskeltä ja lopusta Työmarkkinajärjestöjen raamisopimus
LisätiedotTavoitteena nolla tapaturmaa 2020 seminaari. Työkyky ja terveysjohtaminen. Työhyvinvointiyksikön päällikkö Tarja Kostiainen
Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 seminaari Työkyky ja terveysjohtaminen Työhyvinvointiyksikön päällikkö Tarja Kostiainen Mitä työkyky- ja terveysjohtaminen ovat Työkykyjohtaminen ja terveysjohtaminen
LisätiedotTyöhyvinvoinnilla mielenrauhaa ja tulevaisuutta. Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko Tampere 8.1.2013
Työhyvinvoinnilla mielenrauhaa ja tulevaisuutta Sosiaali- ja terveysministeri Tampere 8.1.2013 Työhyvinvoinnista Työhyvinvointi omaksuttu yleiskäsitteeksi viime vuosina työpaikoilla ja politiikassa työhyvinvointikortti,
LisätiedotTyöterveysyhteistyön uudistus
Työterveysyhteistyön uudistus Parempaa työterveyttä- ja hyvinvointia yhteisin tavoittein 24.11.2015 Leena Kreus, henkilöstöjohtaja, Mainio Vire Oy Antti Lastunen, operatiivinen johtaja, Emkine Oy Mainio
LisätiedotTyöhyvinvointi ja työturvallisuus tulevaisuuden työelämässä
Työhyvinvointi ja työturvallisuus tulevaisuuden työelämässä Turvallisia ja terveellisiä työoloja sekä työkykyä kaikille 8.5.2019 Ismo Suksi 2 TULEVAISUUDEN TYÖ Tarkkuuttaa vaativaa käsin tehtävää työtä
LisätiedotKilpailukykyä työhyvinvoinnista
Kilpailukykyä työhyvinvoinnista Tarkastelussa suomalaisten työpaikkojen toimet työhyvinvoinnin kehittämiseksi 12.5.2016 Finlandia-talo Tutkimuskokonaisuuden taustaa Aula Research Oy toteutti LähiTapiolan
LisätiedotTYÖKYKYPALVELU TIESITKÖ, ETTÄ YKSI SAIRAUSPÄIVÄ MAKSAA TYÖNANTAJALLE KESKIMÄÄRIN 350
TYÖKYKYPALVELU TIESITKÖ, ETTÄ YKSI SAIRAUSPÄIVÄ MAKSAA TYÖNANTAJALLE KESKIMÄÄRIN 350 Olemme paras kumppanisi tuloksellisessa työkyvyn johtamisessa Työkykypalvelu on kokonaisvaltainen ratkaisu, jonka tavoitteena
LisätiedotTyöhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo
Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari 29.11.2011 Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja 1 ASUKKAIDEN MENESTYMINEN Tarvetta vastaavat palvelut Asukkaiden omatoimisuus Vuorovaikutus TALOUS HALLINNASSA
LisätiedotTyötapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut
Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien
LisätiedotSujuvampi arki, parempi työkyky
Sujuvampi arki, parempi työkyky 1 Hallinnan maailmasta ketteryyden maailmaan Olemme eläneet pitkään hallinnan maailmassa, jossa asiat ovat järjestyksessä ja jonka ihanteena on ahkera, osaava ja tottelevainen
LisätiedotTyöterveyspalvelukokonaisuudet Elonin yritysasiakkaille
Työterveyspalvelukokonaisuudet Elonin yritysasiakkaille Millainen työ, sellainen Terveystalo. Työterveystoiminnan perusta (lakisääteinen) Työterveysyhteistyö perustuu asiakkaan toimialan ja liiketoiminnan
LisätiedotTyöhyvinvoinnissa piilee miljardien säästöt. Nyt on toimenpiteiden aika
KKI päivät 2016, Oulu 16 17.3., Hotelli Lasaretti Työhyvinvoinnissa piilee miljardien säästöt. Nyt on toimenpiteiden aika Guy Ahonen Professori Intangibles Management Finland www.imafi.fi Työeläkkelle
LisätiedotUudelleensijoituksella merkittäviä eurosäästöjä, Suomi ja työtulevaisuus. Katja Noponen, Katja Noponen Oy 24.4.2013, Vanha ylioppilastalo
Uudelleensijoituksella merkittäviä eurosäästöjä, Suomi ja työtulevaisuus Katja Noponen, Katja Noponen Oy 24.4.2013, Vanha ylioppilastalo Katja Noponen Oy on Suomen suurin yksityinen ammatillinen kuntouttaja.
LisätiedotInspectan työkykyjohtamisen arviointipalvelut Läpinäkyvyyttä työkykyjohtamiseen. Tomi Kasurinen 05.09.2012
Inspectan työkykyjohtamisen arviointipalvelut Läpinäkyvyyttä työkykyjohtamiseen Tomi Kasurinen 05.09.2012 Inspecta TYKY-arviointi Mistä on kyse? Työkykyjohtamiskäytäntöjen arviointi näkökulmana riskienhallinta
LisätiedotTyökykyjohtamisella tuloksiin Jan Schugk Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Työkykyjohtamisella tuloksiin 4.4.2017 Jan Schugk Elinkeinoelämän keskusliitto EK Sairaus- ja tapaturmapoissaolot eri henkilöstöryhmillä sukupuolen mukaan vuonna 2015 2 EK:n työaika- ja poissaolotiedustelu
LisätiedotTyökykyjohtamisen laatumatka Alustus
Työkykyjohtamisen laatumatka Alustus Hoffmanco International Oy 5.9.2012 Thomas Westerholm Varatoimitusjohtaja operaatiot ja kehitys 5.9.2012 Hoffmanco International 1 Guy Ahonen, TTL, 22.8.2012: 5.9.2012
LisätiedotTyökykyjohtaminen osaksi henkilöstötuottavuutta
Työkykyjohtaminen osaksi henkilöstötuottavuutta MUUTOSTUKIKLINIKKA: Sote-muutosjohtaminen talouden ja henkilöstön ristipaineessa Eija-Maria Gerlander Kehittämispäällikkö, Keva 12.9.2019 Kyky tehdä työtä
LisätiedotTyöurien pidentäminen
Lisää tähän otsikko Työurien pidentäminen EK päivä 24. 3. 2010 Oulun Yliopisto Kari Kaukinen Ylilääkäri 2 Ikääntyneiden huoltosuhde vuosina 2010, 2025 ja 2050 nykyisissä EU-maissa 65 vuotta täyttäneiden
LisätiedotTyöympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020
Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Ikäjohtamisen seminaari Tampereen yliopisto, 20.3.2012 Lars-Mikael Bjurström 21.3.2012 Taustaa linjausten valmistelulle Työsuojelustrategia 1998
LisätiedotUhkana työkyvyttömyysloppuuko
Uhkana työkyvyttömyysloppuuko työterveydessä y välineet, kun yhtenä osatekijänä on muukin kuin sairaus? Olli Kaidesoja Kuntoutuspäällikkö, Diacor 6.11.2012 Työnantajan havainnot Kohderyhmä työpanos heikentynyt
LisätiedotYhteistyö tuloksellisessa työkykyjohtamisessa
Yhteistyö tuloksellisessa työkykyjohtamisessa Timo Leino, LT, Dos. ylilääkäri timo.leino@ttl.fi 14.10.2016 Työterveyslaitos TL/IP/JT/PJP www.ttl.fi 1 Taustaa Seppo Viljamaa 14.10.2016 Työterveyslaitos
LisätiedotOSUUSKAUPPA HÄMEENMAA. Suomi ja työtulevaisuus Työhyvinvointipäällikkö Jaana Alenius & työterveyslääkäri Kaisu Norbäck, Terveystalo
OSUUSKAUPPA HÄMEENMAA Suomi ja työtulevaisuus 16.3.2016 Työhyvinvointipäällikkö Jaana Alenius & työterveyslääkäri Kaisu Norbäck, Terveystalo Hämeenmaa on yksi 20 S-ryhmän alueosuuskaupasta 2 Hämeenmaalla
LisätiedotTYÖPAIKKOJEN JA TYÖNTEKIJÖIDEN TARPEET TYÖTERVEYSHUOLLOLLE
TYÖPAIKKOJEN JA TYÖNTEKIJÖIDEN TARPEET TYÖTERVEYSHUOLLOLLE OULU 13.10.2016 KARI HARING SAK RY ERI TARKASTELUMAHDOLLISUUKSIA TARPEESEEN Työelämän muutos Työsuojelullinen Lainsäädäntö edellyttää Taloudellinen
LisätiedotHallinnointityökalut liikunnan ja. osana varhaisen tuen mallia
Hallinnointityökalut liikunnan ja terveyden aktivointiin i tii kk koko henkilöstölle osana varhaisen tuen mallia Tehokkaasti taantuman varalle! Event Brokers EBS Oy/SporttiPassi, Tommy Sarja Event Brokers
LisätiedotTyöhyvinvoinnin johtaminen osana suuryrityksen strategiaa
Työhyvinvoinnin johtaminen osana suuryrityksen strategiaa t Ifin Suuryritysten riskienhallintapäivä 25.1.2012 2012 Sirpa Huuskonen Esityksen sisältö ISS:n Hyvissä voimissa työhyvinvointiohjelma ja TTT-johtaminen
LisätiedotSeinäjoen työhyvinvointiseminaari
Seinäjoen työhyvinvointiseminaari 7. 8.2.2018 Työhyvinvointijohtamisen merkitys muutoksessa Susanna Gardemeister työelämäasiantuntija Julkisen alan työeläkeosaaja Hoidamme koko julkisen sektorin henkilöstön
LisätiedotOrganisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia
Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia Terveyttä yksilöille, tuottavuutta yritykselle ja hyvinvointia työyhteisölle Ossi Aura Työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, fil.tri Alustuksen
LisätiedotHenkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä
Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Mihin työterveyshuolto on menossa? Prof. Kaj Husman, osaamiskeskuksen johtaja Terveys ja työkyky osaamiskeskus Maatalousyrittäjien työhyvinvointi, Tampere 17.2.2011 Työterveyshuollon
LisätiedotWin Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia
Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia Satu Huber 17.11.2011 17.11.2011 1 Kysymys Jos yrityksenne palkkasumma on > 30mio 30 vuotias henkilö jää työkyvyttömyyseläkkeelle; palkka
LisätiedotTyösuojelun ja työterveyshuollon yhteistyö
Työsuojelun ja työterveyshuollon yhteistyö Yhteistyöllä työterveyttä ja työturvallisuutta Työterveys- ja työturvallisuusalan neuvottelupäivät 11.3. 2015 Varatuomari Ahtela Consulting Oy www.ahtela.eu Työ
LisätiedotKunnanvaltuutettu ja kuntatyöntekijän työhyvinvointi
Kunnanvaltuutettu ja kuntatyöntekijän työhyvinvointi Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Pauli Forma Kuntamarkkinat to 13.9.2012 klo 11.30 11.50 12.9.2012 Pauli Forma 1 Tutkimustuloksia Kevan toimintaympäristötutkimus
LisätiedotTyEL-vakuutus ja työkyvyttömyyskustannus
Elintarvikealan ik l tuottavuustalkoot tt t t 07-09 09 TyEL-vakuutus ja työkyvyttömyyskustannus Pertti Suominen Aon Finland Oy Aon Consulting 1 TyEL-maksu Maksun jakautuminen eri osiin: 2009 2008 Vanhuuseläke
LisätiedotSaadaanko työkykyjohtamiseen vaikuttavuutta panostamalla työterveysyhteistyöhön
Saadaanko työkykyjohtamiseen vaikuttavuutta panostamalla työterveysyhteistyöhön -etukäteiskyselyn tulokset -kokemukset Kaari-laskurista Risto Kaartinen Dmitry Poletaev Työterveyspäivän ennakkokyselyn vastaukset
Lisätiedot26.4. Uudistuva työeläke, osa 2/5: Jos työkyky heikkenee
26.4. Uudistuva työeläke, osa 2/5: Jos työkyky heikkenee Helena Alkula, palvelupäällikkö, Varma Elina Juth, palvelupäällikkö, Varma Arja Iisakkala, asiakaspalvelupäällikkö, Varma 30 Työnantaja työterveyshuolto:
LisätiedotTyövalmennuksella tukea työssä jatkamiseen. Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut
Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut Työkyky määräytyy suhteessa työhön Sopiva työ tukee kaikkien ihmisten hyvinvointia myös useimmista
LisätiedotYhteistyö työkyvyn arvioinnissa
Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Marjo Sinokki Työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon ja terveydenhuollon EL EI SIDONNAISUUKSIA Tänään pohditaan Taustaa Työkyky Yhteistyö
LisätiedotTyöelämän ilmiöt ja työkyvyn tukeminen Johanna Ahonen 1.9.2015
Työelämän ilmiöt ja työkyvyn tukeminen Johanna Ahonen Työkykyjohtaminen Ilmiöitä Tiedolla johtaminen 2 Ilmiöitä ja huolia yritysten arjessa Kannattavuus, tehokkuus, kasvu "Liikevaihto jää alle budjetin
LisätiedotTyönilon julistus 15.1.2015 Liisa Hakala Johtaja STM / Työsuojeluosasto/ Toimintapolitiikkayksikkö
Ahkeruus ei riitä - Työhyvinvointipääomalla tulevaisuuteen Työnilon julistus 15.1.2015 Liisa Hakala Johtaja STM / Työsuojeluosasto/ Toimintapolitiikkayksikkö SISÄLTÖ Työn ja työelämän muutos Miksi ahkeruus
LisätiedotTyöhyvinvointi ja johtaminen
Työhyvinvointi ja johtaminen Minna Kohmo, Henki-Tapiola 30.11.2011 23.11.2011 1 Tämä on Tapiola Noin 3 000 tapiolalaista palvelee noin 960 000 kuluttaja-asiakasta 63 000 yrittäjää 60 000 maa- ja metsätalousasiakasta
LisätiedotUudista ja uudistu 2011
Uudista ja uudistu 2011 Kaikki mitä työhyvinvointiisi tarvitset? Työkykyriskeistä työhyvinvointiin Elina Taipale Are Oy 1 Puheenvuoron tavoitteet Osoittaa, että työkykyriskeihin keskittyminen tarjoaa hyvän
LisätiedotMitä suomalainen työelämä menettää alkoholinkäytön myötä?
Mitä suomalainen työelämä menettää alkoholinkäytön myötä? Timo Leino, dos. ylilääkäri Eläke-Fennia ratkaisutoiminta ja työkyvyttömyysriskinhallinta palvelut 31.5.2012, Päihdetiedotusseminaari 2012 2 Alkoholin
LisätiedotTyöterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013
Työterveyshuolto kehittää työuria KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Diapaketin tarkoitus ja käyttö Diapaketti toimii tukimateriaalina, kun kunnat ja kuntayhtymät miettivät, miten voivat tukea henkilöstön työurien
LisätiedotMasto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi
Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön
LisätiedotVerkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK
Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Tukea läheltä - Työterveyshuollosta Apua työkyvyn ja kuntoutustarpeen
LisätiedotTyökykyjohtaminen osaksi kokonaisvaltaista henkilöstöjohtamista
Työkykyjohtaminen osaksi kokonaisvaltaista henkilöstöjohtamista Taina Tuomi Kehittämispäällikkö, KT Keva Kuntamarkkinat / 12.9.2018 klo 12-12.45 Tämän session sisältö Työkykyjohtamisen käsite Palvelutavoitteiden,
LisätiedotTyökykyriskit ennakoiden haltuun
Työkykyriskit ennakoiden haltuun Työkyky on kriittinen menestystekijä tulevaisuuden organisaatioissa Laadukas työkykyjohtaminen pitää työkyvyttömyysriskin ja työkyvyttömyyskustannukset hallinnassa ja lisää
LisätiedotLausuntopyyntö STM 2015
Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi
LisätiedotEteran alkuvuosi 2014 1.1.-30.6.2014. Tulosinfo 20.8.2014 Toimitusjohtaja Stefan Björkman
Eteran alkuvuosi 2014 1.1.-30.6.2014 Tulosinfo 20.8.2014 Toimitusjohtaja Stefan Björkman Eteralla vakaa alkuvuosi Sijoitusten markkina-arvo 5,7 miljardia euroa (5,6 mrd. ) ja tuotto 3,4 % (-0,7 %) Vakavaraisuus
LisätiedotIfin suunnitelmallinen työkykyjohtaminen ja sen tulokset Työoikeusseminaari 25.9.2015 Marketta Helokunnas
Ifin suunnitelmallinen työkykyjohtaminen ja sen tulokset Työoikeusseminaari 25.9.2015 Marketta Helokunnas Miksi työkykyjohtaminen ylipäätään on entistä tärkeämpää? Eläkeikä nousee - työurat pitenevät Muutokset
LisätiedotHyvinvointia työstä 19.9.2014. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä 19.9.2014 Työkykyinen työntekijä -yhteinen tavoitteemme terveydenhuollossa Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn verkostoseminaari 19.9.2014 Lahti Timo Leino, ylilääkäri TTL 19.9.2014
LisätiedotTyöterveysyhteistyön uudistaminen parempaa vaikuttavuutta pienemmin kustannuksin
Työterveysyhteistyön uudistaminen parempaa vaikuttavuutta pienemmin kustannuksin Laadukkaasti johdetun työterveysyhteistyön suora korrelaatio yrityksen kannattavaan kasvuun Uudista ja Uudistu - 24.11.2015
LisätiedotTyöhyvinvoin) ja kuntoutus
Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä
LisätiedotSAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA
1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on
LisätiedotTyöhyvinvoinnin johtamisella tulosta
Työhyvinvoinnin johtamisella tulosta, FT, erikoistutkija Työterveyslaitos, Työterveyshuolto ja työikäisten terveys 02.10.2014 1 Esityksen sisältö Käsitteitä Mitkä tekijät vaikuttavat sairauspoissaoloihin
LisätiedotTyöympäristö muutoksessa, osallistamisen kautta työhyvinvointiin
Työympäristö muutoksessa, osallistamisen kautta työhyvinvointiin 10.6.2013 Katri Wänninen ETK:n tilastojen mukaan v 2011 lopussa Keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä oli 60,5 vuotta Työeläkkeelle vuonna
LisätiedotTapaturmattomuuden taloudelliset hyödyt. Välimaa Pia,
Tapaturmattomuuden taloudelliset hyödyt Välimaa Pia, 14.5.2019 Fennian työturvallisuuspalveluiden tarkoitus Työturvallisuuspalveluiden tarkoituksena on auttaa Fennian asiakkaita kehittämään turvallisuuttaan
LisätiedotVieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20
Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20 Työterveysyhteistyöllä eteenpäin - juhlaseminaari Eteran Auditorio 9.6.2015 Kaj Husman, professori emeritus Työterveyskäsite, ILO/WHO 1950: "kaikkien
LisätiedotTyösuojelutoiminta Eviran arjessa
Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Valtion työsuojeluhenkilöstön verkostoitumispäivä 7.10.2014 Työhyvinvointi- ja työsuojelupäällikkö Marianne Turja, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Marianne.Turja@evira.fi
LisätiedotJUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016
1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä VoimaNainen 2020-hankkeen naisyrittäjien työhyvinvointi ja liiketoimintakäytännöt - Tulosyhteenveto hankkeen 1. kyselystä Helena Palmgren, kehittämispäällikkö 2 Naisyrittäjien työhyvinvointi?
LisätiedotMiten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä
Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Kuormittavuuden hallinta työssä seminaari, Orton 10.11.2011 FL, projektipäällikkö Pirkko Mäkelä-Pusa Kuntoutussäätiö Työurien
LisätiedotTyökaluja työhyvinvoinnin johtamiseen
Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen Pohjola Terveys Oy Työhyvinvointipalvelut vastaava työpsykologi Sabina Brunou Millaista työhyvinvointia tavoittelemme tämän päivän työelämässä? Tavoitteena työntekijöiden
LisätiedotJohtaminen varmistaa johtajuuden ja henkilöstötuottavuuden kasvun. Ossi Aura Ossi Aura Consulting
Johtaminen varmistaa johtajuuden ja henkilöstötuottavuuden kasvun Ossi Aura Ossi Aura Consulting Aiheita ja ajatuksia Strategisen hyvinvoinnin johtaminen - management Johtajuus esimiestyö - leadership
LisätiedotTyökaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke
Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työhyvinvointia työkaarelle Työkaari kantaa on teknologiateollisuuden työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen yhteishanke, jonka päätavoitteena on
LisätiedotTyökaarityökalulla tuloksia
Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut
LisätiedotTyökyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista
Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen
LisätiedotKunniamaininnat tuottavuusyhteistyöstä 2012
Kunniamaininnat tuottavuusyhteistyöstä 2012 RTK-Palvelu Oy: Kohti hyvää, monikulttuurista työyhteisöä RTK-Palvelu Oy on aktiivisesti kehittänyt työyhteisöään. RTK-Palvelu Oy on valtakunnallinen kiinteistöpalvelualan
LisätiedotKuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos
Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kunta-alan haasteet t Kunta-alan alan työntekijöiden ikääntyminen,
LisätiedotSuomen työelämästä Euroopan paras. Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö
Suomen työelämästä Euroopan paras Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen työelämä eurooppalaisessa vertailussa Vahvuudet Eniten kehitettävää
LisätiedotTyöelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo
Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari 31.8.2012 Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo 31.8.2012 KATJA NOPONEN OY 2011 Tulevaisuuspolku-palveluiden
Lisätiedotyhteistyö Vaarojen tunnistaminen, riskien arviointi ja työterveyshuolto - seminaari Turku 7. 3.2012 Kari Haring
Työterveyshuolto ja työpaikan yhteistyö Vaarojen tunnistaminen, riskien arviointi ja työterveyshuolto - seminaari Turku 7. 3.2012 Kari Haring asiantuntijalääkäri tij i 1 Yhteistyön perusteet Laki edellyttää
LisätiedotTyöhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta
Hyvinvointia maakuntaan VIII, Hyvinvointia työssä ja vapaa-ajalla seminaari 21.1.2015 Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Kirsti Hupli, Työterveyshuollon ylilääkäri Etelä-Karjalan Työkunto Oy
Lisätiedot