KEHITTÄMISLINJAUS JA TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE

Transkriptio

1 1 (30) KEHITTÄMISLINJAUS JA TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE Johtokunta hyväksynyt Tiivistelmä 2 1. Perusteet 3 2. Toiminta-ajatus, arvot ja visio 4 3. Toimintaympäristö 4 4. Kehittämislinjaus 5 5. Suunnitelmat vuosille Toimialat Laitokset ja tekniset palvelut Tuotteet Valvontaa tukevaa yhteistyötä ja asiantuntijatietoa 15 säädösten kehittämiseen 5.5. Asiakastyytyväisyys Toiminnan kehittäminen Henkilöstö Voimavarat 20 Liite 1. Toimintaympäristöanalyysi 24 Liite 2. Selvitys henkilöstön määrästä ja osaamisrakenteesta 26 sekä arvio tulevasta kehityksestä vuoteen 2006 Liite 3. Tuottavuus 28

2 2 (30) Tiivistelmä Suunnittelukauden aikana keskitytään valvonnassa erityisesti vähentämään onnettomuuksien vakavuutta ja määrää sekä vaatimustenmukaisuutta koskevia vakavia puutteita. Valvonnan yleisiä kehityskohteita suunnittelukaudella ovat seuraavat: kokonaisarviot valvonta-alueiden turvallisuustasosta ja tämän tiedon hyödyntäminen valvonnan ja viestinnän kohdentaminen valvontahavaintojen ja -tiedon perusteella yhtenäiset valvontakäytännöt ja toimintaprosessit yli valvonta-alueiden yhteistyön kehittäminen muiden viranomaisten kanssa. Laitosvalvonnan (mukaan lukien laitteistojen ja teknisten palvelujen) toiminta painottuu tietämyksen, toimintaedellytysten ja turvallisten toimintatapojen varmistamiseen valvonnan, viestinnän ja kehittämisen keinoin. Suunnittelukauden aikana on odotettavissa seuraavia tapahtumia: Seveso-direktiivin muutosten toimeenpano, turvallisuusselvitysten päivitys ja maakaasuputkiston laajeneminen Länsi-Suomeen. Tuotteiden kohdalla valvonnassa ja tiedottamisessa pyritään toimimaan siten ennakoivasti, että pystytään vaikuttamaan toiminnanharjoittajiin jo ennen kuin nämä saattavat tuotteensa markkinoille. Tavoitteena on, että valvonta voitaisiin kohdentaa tuotteen elinkaaren alkupäähän, mm. suunnitteluun, jolloin voidaan parhaiten vaikuttaa toiminnanharjoittajan valintoihin. Valvonnassa hyödynnetään valmisteltavana olevan markkinavalvontastrategian periaatteita. Tuotteiden valvonnassa on suunnittelukaudella tulossa muutoksia toimintaa ohjaavaan säädöstöön ja ne lisännevät jonkin verran tehtäviä. TUKES toimii ministeriöiden apuna säädöstön kehittämisessä. Toimialan foorumikäytäntöä jatketaan. Standardisointiin ja soveltamisohjeiden valmisteluun osallistuminen on lisääntymässä. TUKESin viestintää toteutetaan viestintästrategian (2002) mukaisin asiakasryhmäpainotuksin. Palveluiden nopeampaa ja helpompaa saatavuutta edistetään sähköisten palvelujen strategian mukaisesti. Asiakasprosesseja muutetaan sähköisiksi ja sisäisiä prosesseja kehitetään vastaamaan asiakkaiden (itse)palvelun asettamia vaatimuksia. Suunnittelukauden aikana toteutetaan sähköpaloihin ja sähköalan ammattilaisten sähkötapaturmiin liittyvien tutkimushankkeiden tulosten toimeenpanoa (viestintä-, valvonta- ja kehittämishankkeina). Suunnittelukauden keskeisiä kehittämiskohteita ovat henkilöstön kehittymisohjelman asiakkuuksien ja prosessien kehittämishankkeen toimeenpano sekä uusitun tietohallintostrategian toimeenpano. Kumppanuuksia (viranomaistoiminnan verkottumista) kehitetään lähtien eri valvonta-alueiden asiakkuuksista ja niitä koskevista turvallisuuden edistämistarpeista. Näiden kehittämistoimien tunnistamiselle luovat pohjan asiakkuuksien ja prosessien kehittämishankkeessa tuotettavat toimintakartat ja elinkaarimallit. Tähän liittyen kehitetään viranomaistoiminnan verkottumista ja perehdytään turvallisen yritystoiminnan kokonaisuuden hallintaan laajassa yhteistyössä teollisuuden, viranomaisten ja muiden sidosryhmien kanssa (V12-ohjelma). Suunnitelmakautta leimaa toimintamenomäärärahan supistuminen, kun siirtyviä määrärahoja ei enää ole käytettävissä. Toimintaa on supistettava ja se näkyy eniten pitkäjänteisen t&k- toiminnan ja viestinnän vähenemisenä.

3 3 (30) 1 Perusteet (yleistä) TUKESin suunnitelman perustana ovat TUKESin visio, päämäärät, toimintaympäristön muutokset ja kehittämislinjauksen painopisteet. Ne on sovitettu yhteen hallituksen strategiaasiakirjassa (2004) TUKESin toiminaan liittyviin tavoitteisiin, kauppa- ja teollisuusministeriön strategiaan (1/2004) ja teknologia- ja innovaatiopolitiikan tavoitteisiin. Lisäksi otetaan huomioon sähköturvallisuuden kehittämislinjaukset (2002), vaatimustenmukaisuuden arviointiasioita käsittelevän neuvottelukunnan (VANK) strategiset linjaukset ja metrologian neuvottelukunnan (MNK) strategiaselvityksen (päivitys). Hallituksen strategia-asiakirjassa (2004) tavoitteeksi on asetettu mm. seuraavaa: o Tulevan kehityksen ennakointi ja mahdollisiin uhkiin varautuminen o Onnettomuuksien määrän vähentäminen ja ennalta estävän työn tehostaminen o Teknologia- ja innovaatiopolitiikalla edistetään suomalaisen elinkeinoelämän kilpailukykyä o Materiaalien ja energiankäytön tehokkuuden lisääminen tuotteiden elinkaaren kaikissa vaiheissa o Todennettavissa oleva julkisen hallinnon ja palvelujen tuottavuuden kasvu ja tuottavuushyötyjen käyttö KTM:n päämääriä toteutetaan toiminnassa seuraavasti: KTM:n strategiset päämäärät TUKES - Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn turvaaminen sainvälisesti korkean teknistä turvallisuus- ja - tukee ja edistää Suomessa elinkeinoelämän kan- luotet- - yritysten toimintaympäristön vakaan ja odotettavissa olevan kehityksen ylläpito ja edistäminen - kilpailukyky tukeutuu teknologia- ja innovaatiopolitiikkaan ja Suomessa maailman paras innovaatioympäristö - kilpailu markkinoilla on avoin ja toimiva, yhtenäiset kilpailuolosuhteet - kuluttajille toimivat ja turvalliset markkinat - energiajärjestelmien toiminta ja tasapuoliset kilpailuedellytykset sekä energian säästön tehostaminen tavuustason aikaansaamista - ennakoi ja ehkäisee turvallisuusriskejä, tutkii ja selvittää, onko tekninen turvallisuus toimintaympäristön tarpeiden ja vaatimusten tasolla, luo edellytyksiä yrityksille toimia annettujen vaatimusten mukaisesti - edistää uusien ja korkeatasoisten riskienhallintajärjestelmien ja menetelmien luontia ja osaltaan kehittää niitä valvontatoiminnassa - varmistaa valvonta- ja tiedotustoiminnalla elinkeinoelämän tasapuoliset kilpailuolosuhteet - luo edellytykset kansalaisten ja organisaatioiden turvallisuustietämyksen lisääntymiseen ja turvallisten toimintatapojen toteuttamiseen - edistää energiatuotannon ja jakelun teknisen turvallisuuden ja luotettavuuden (sähkö- ja painelaiteturvallisuus, mittaamisvälineiden luotettavuus) tilaa, valvoo laitteiden energiatehokkuutta Teknologia- ja innovaatiopolitiikan tavoitteet edistää taloudellista kasvua ja elinkeinoelämän kilpailukykyä ja niiden avulla työllisyyttä ja hyvinvointia yritysten toimintaympäristöä parannetaan kehittämällä tekniseen turvallisuuteen ja laatuun sekä tekniseen harmonisointiin liittyvää lainsäädäntöä ja järjestelmiä Toiminnan suuntaamisessa huomioidaan myös: Sähköturvallisuuden kehittämislinjaukset 2002 Vaatimustenmukaisuuden arviointiasioita käsittelevän neuvottelukunnan (VANK) strategiset linjaukset Metrologian neuvottelukunnan (MNK) strategiaselvityksen päivitys

4 4 (30) 2 Toiminta-ajatus, arvot ja visio Toiminta-ajatus Turvatekniikan keskus edistää toimialan turvallisuutta ja luotettavuutta ihmisten, ympäristön ja omaisuuden suojelemiseksi. Arvot Toimintaa ja päätöksiä ohjaavat seuraavat arvot: Tasapuolisuus, avoimuus, palveluhenkisyys sekä jatkuvan parantamisen ja uudistumisen halu. Visio 3 Toimintaympäristö Kuva 1. TUKESin visio TUKESin toimintaympäristöstä on tunnistettu seuraavat muutostekijät: Toiminta keskittyy suurempiin yksikkökokoihin ja toiminnanharjoittajat liikkuvat yli kansallisten rajojen Sisämarkkinoiden laajentuminen lisää uusien valmistajien ja tuotteiden määrää. Erilaiset mahdollisuudet hankkia teknologiaa ja hyödyntää sitä lisäävät kansalaisten eriarvoisuutta. Informaatioteknologia luo uusia riskejä ja mahdollisuuksia Tuotteiden toiminnallisuus ja käyttäjäystävällisyys paranee, kuluttajatuotteiden elinkaari lyhenee ja järjestelmissä olevien pitenee. Ympäristötietoisuus lisääntyy Sääntely ja sen yksityiskohtaisuus lisääntyy. Kilpailu osaavasta työvoimasta lisääntyy ja asiantuntemuksen ylläpito tuo haasteita. Toimintaympäristön muutokset ovat usein vastakkaisia, joten muutoksiin vastataan erilaisin toimenpitein. Toimintaympäristön muutoksista tarkemmin liitteessä 1.

5 5 (30) 4 Kehittämislinjaus TUKESIN päämääränä on kansainvälisesti korkea turvallisuus- ja luotettavuustaso sekä elinkeinoelämän tasapuoliset kilpailuolosuhteet. Toimintaympäristön kehitysnäkymistä ja TUKESin visiosta johdetut keskeiset painopisteet ovat: Yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja asiakastyytyväisyys 1. Kansalaisten ja organisaatioiden toimintatavat ovat turvallisuushakuisia ja osaaminen on riittävää turvallisten tuotteiden ja toimintojen aikaansaamiseksi. Painopisteen toteutuminen edellyttää, että o Vaatimusten vastaiset tuotteet poistetaan markkinoilta o Markkinoille tulee vain vaatimusten mukaisia tuotteita o Tuotteita käytetään turvallisesti o Toiminnanharjoittajat ja laitteistojen haltijat noudattavat yhteiskunnan asettamia turvallisuusvaatimuksia o Asennus- ja huoltoliikkeille sekä tarkastuslaitoksille turvallisuusvaatimusten täyttäminen on keskeinen toiminnan peruste o Tietämys turvallisuudesta lisääntyy ja yritykset ja kansalaiset sitoutuvat turvallisiin toimintatapoihin 2. Säädöstön ajanmukaisuuden tuki. Painopisteen toteutuminen edellyttää o Asiantuntijatietoa päätöksenteon tueksi o Toimivaa kansallista ja kansainvälistä yhteistyöverkkoa 3. Asiakastyytyväisyys on korkealla tasolla Painopisteen toteutuminen edellyttää o Asiakkaiden tarpeiden mukaan kohdennettua neuvontaa ja opastusta o Palveluiden saatavuutta TUKESin prosessit, kumppanuudet, uudistuminen ja voimavarat o o o o o o o o valvonta, viestintä ja t&k-toiminta on kohdennettu havaintojen ja asiakastarpeiden perusteella toiminnassa hyödynnetään pitkäjänteistä ohjelmamenettelyä ydintoimintojen palveluprosesseja ja niiden laatua täsmennetään ja parannetaan tietohallintostrategiaa toteutetaan ydintoimintoja tukevana yhteistyötä ja verkostoitumista kehitetään henkilöstön osaamisesta ja asiantuntemuksesta huolehditaan henkilökohtaisten kehittämisohjelmien avulla (oppiva TUKES) henkilöstön työkyvystä ja hyvinvoinnista pidetään huolta taloudellisten ja muiden voimavarojen riittävyydestä huolehditaan

6 6 (30) 5 Suunnitelmat vuosille Toimialat TUKES toimii turvallisuuden ja teknisen luotettavuuden edistämiseksi seuraavilla toimialueilla: o sähkölaitteet ja laitteistot o sähkömagneettinen yhteensopivuus ja energiatehokkuus o hissit o vaarallisten kemikaalien teollinen käsittely ja varastointi o räjähteet ja kaivokset o painelaitteet o jalometallituotteet ja mittaamisvälineet o pelastustoimen laitteet o rakennustuotteet o vaarallisten aineiden kuljetuspakkaukset ja säiliöt Kauppa- ja teollisuusministeriön lisäksi TUKES tuottaa palveluja myös sisäasianministeriön, ympäristöministeriön sekä liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalle. TUKESin valvontakohteina ovat tuotteet, laitokset ja laitteistot sekä tekniset palvelut. Valvonnassa keskitytään erityisesti vähentämään onnettomuuksien vakavuutta ja määrää sekä vaatimustenmukaisuutta koskevia vakavia puutteita. TUKESin toiminnalla vaikutetaan erityisesti yritysten toimintatapoihin, tietämykseen ja tahtoon turvallisuuden varmistamiseksi. Tämän toteuttamiseksi on kehitetty kuvan 2 mukainen yhtenäinen valvontamalli. Mallissa mainituilla alueilla kerätään valvontahavaintoja, joiden avulla tehdään kokonaisarvioita eri toimialueiden ja asiakasryhmien toiminnan tasosta. 1 Vaatimusten Johdon ja tunnistaminen henkilöstön sitoutuminen 7 2 Päätösten teko Poikkeama- ja vaara- ja riskien arviointi tilanteiden hallinta 6 3 Tietämys 4 Toiminta 5 Tekniikka Toteutusvaatimusten määrittely Vaatimustenmukaisuuden seuranta Kuva 2. Yhtenäinen valvontamalli. Valvontamallilla arvioidaan yhtenäisin perustein sitä, miten yritykset täyttävät seuraavat keskeiset tavoitteet: 1. Säädös- ja muut olennaiset vaatimukset on tunnistettu 2. Vaarat tunnistetaan ja riskit arvioidaan päätösten pohjaksi 3. Tehtävien ja toimenpiteiden vaatima osaaminen varmistetaan 4. Toiminta on ohjeistettu ja ohjeiden noudattamista seurataan 5. Tekniset vaatimukset on määritelty ja niiden täyttyminen varmistetaan yli tuotteiden, laitosten ja laitteistojen elinkaaren

7 7 (30) 6. Poikkeama-, vaara-, ja onnettomuustilanteet hallitaan, raportoidaan ja analysoidaan 7. Johto ja henkilöstö ovat sitoutuneet turvalliseen ja luotettavaan toimintaan ja seuraavat näiden tavoitteiden toteutumista. Valvonnassa ja tiedottamisessa pyritään toimimaan siten ennakoivasti, että voidaan vaikuttaa toiminnanharjoittajiin jo ennen kuin nämä saattavat tuotteensa markkinoille. Valvonta kohdennetaan elinkaaren alkupäähän, pääasiassa suunnitteluun, jolloin voidaan parhaiten vaikuttaa toiminnanharjoittajan valintoihin. Laitosten elinkaaren alkupään lupa- ja lausuntoprosesseja kehitetään yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa. Valvonnan yleisiä kehityskohteita suunnittelukaudella ovat seuraavat: kokonaisarviot valvonta-alueiden turvallisuustasosta ja tämän tiedon hyödyntäminen valvonnan ja viestinnän kohdentaminen valvontahavaintojen ja -tiedon perusteella yhtenäiset valvontakäytännöt ja toimintaprosessit yli valvonta-alueiden yhteistyön kehittäminen muiden viranomaisten kanssa. Tällä kokonaisuudella parannetaan valvontaan käytettyjen panosten vaikuttavuutta Kehittämis- ja tutkimustoiminta on edellytys ennakoivalle valvonnalle ja viestinnälle, niiden kohdentamiselle, vaativimpien menetelmien käyttöönotolle sekä kansalliselle ja kansainväliselle yhteistyölle. Viestintä, koulutus ja tietopalvelu ovat TUKESille kuuluvia perustehtäviä. Ne kohdennetaan ongelma-alueiden parantamisen, kuluttajien ja ammattilaisten turvallisuustietämyksen lisäämisen ja turvalliseen toimintaan opastamiseen Laitokset ja tekniset palvelut Toiminta-alue Laitosvalvonnan (mukaan lukien laitteistojen ja teknisten palvelujen) toiminta painottuu tietämyksen, toimintaedellytysten ja turvallisten toimintatapojen varmistamiseen valvonnan, viestinnän ja kehittämisen keinoin. Laitoksia ja laitteistoja käyttävät yritykset ja kansalaiset muodostavat laajan ja vaihtelevan asiakaskunnan; valvonta-alueeseen kuuluvat lisäksi asennus- ja huoltoliikkeet sekä tekniset tarkastuslaitokset. Laitosten, laitteistojen ja teknisten palvelujen toimintaympäristö: Sähköturvallisuus: valvonta-alueen laajuus Prosessiturvallisuus: valvonta-alueen laajuus Sähkölaitteistoja (yhteensä) määräaikaistarkastus koskee 1,5 milj Tuotantolaitoksia, joissa käsitellään vaarallisia kemikaaleja 800 TUKESiin rekisteröitävät Räjähdetehtaita 15 Sähköasennus- ja huoltoliikkeitä Räjähdevarastoja 250 Sähkölaitekorjaajia Maakaasukohteita 650 Valtuutettuja tarkastajia 100 Maakaasun siirto- ja jakeluputkistoa (km) Hissejä Biokaasukohteita 35 Nosto-ovia Kaivoksia ja avolouhoksia 45 Hissiasennus- ja huoltoliikkeitä 260 Painelaiteturvallisuus: valvonta-alueen laajuus Tekniset palvelut: valvonta-alueen laajuus Käytössä olevia rekister. painelaitteita Paloilmoitinliikkeitä 150 Tarkastuslaitosten tekemiä määräaikaistarkastuksia Käsisammutinliikkeitä Sammutinlaitteistoliikkeitä Öljylämmitysliikkeitä Kaasuasennusliikkeitä 570 Öljysäiliöiden tarkastusliikkeitä 80 Kylmälaitteistojen asennus- ja huoltoliikkeitä Tarkastuslaitoksia 15

8 8 (30) Laitosvalvonnan valvontakohteet lääneittäin ja erikseen pääkaupunkiseudulla käyvät ilmi kuvasta 3. 45,0 % 40,0 % 35,0 % 30,0 % 25,0 % 20,0 % 15,0 % 10,0 % 5,0 % 0,0 % L-yksikön merkittävimpien valvontakohteiden jakautuminen lääneittäin ja pääkaupunkiseudulla Sähkölaitteistot Sähköurakoitsijat Painelaitteet Kemikaalikohteet Ahvenenmaa Pääkaup.seutu Muu Etelä-Suomi Länsi-Suomi Itä-Suomi Oulu Lappi Kuva 3. Laitosvalvonnan valvontakohteiden alueellinen jakautuminen. Valvontakäyntien määrät suunnitellaan vuosittain ja ne jakautuvat pääosin kuvan mukaisesti pääkaupunkiseudulle ja eri läänien alueelle. Toimialueen kehitys Suunnittelukauden aikana on odotettavissa seuraavia tapahtumia: Seveso-direktiivin muutosten toimeenpano turvallisuusselvitysten päivitys maakaasuputkiston laajeneminen Länsi-Suomeen. Toimialueen kehitystä leimaa yritystoiminnan verkottuminen ja kansainvälistyminen sekä eri hallinnonalojen koskevan viranomaisyhteistyön tehostamistarve ja -halu. TUKESin toiminnan kehittäminen tällä alueella vaatii avointa yhteistyötä eri osapuolien kanssa, jotta teknisen turvallisuuden ydinosaamisemme vaikuttavuus ja luonteva rooli kokonaisuuden kannalta voidaan varmistaa. Teollisten tuotantolaitosten ja laajojen toimitusketjujen osalta jatketaan Turvallisuus verkottuneessa toiminnassa ohjelmaa (V12). Ohjelmassa kehitetään uusia toimintamalleja viranomaistoiminnan prosessien ja vaatimusten verkottumiseen. Ohjelmaa toteutetaan laajassa yhteistyössä teollisuuden, järjestöjen, turvallisuus- ja ympäristöviranomaisten sekä muiden keskeisten sidosryhmien kanssa. Tavoitteena on entistä kattavampi kokonaisuuden hallinta sekä teollisuuden että viranomaistoiminnan puolella. Tämä toimintaverkkoja koskevien vaatimusten ja riskien hallintataso on luonteva askel kehityskaaressa, jonka aikaisempia vaiheita ovat tekninen tarkastustoiminta (eriytetty viranomaistoiminnasta) sekä laatu- ja johtamisjärjestelmät (nykyinen painopiste).

9 9 (30) Merkittävimmät kumppanit Suunnittelukaudella kehitetään kumppanuuksia (viranomaistoiminnan verkottumista) lähtien eri valvonta-alueiden asiakkuuksista ja niitä koskevista turvallisuuden edistämistarpeista. Näiden kehittämistoimien tunnistamiselle luovat pohjan asiakkuuksien ja prosessien kehittämishankkeessa tuotettavat toimintakartat ja elinkaarimallit. Teollisen tuotantotoiminnan alueella kehitetään yhteistyötä lähinnä ympäristö-, työturvallisuus-, liikenne- ja pelastusviranomaisten kanssa, tavoitteena eri osapuolien ydinosaamisen paras mahdollinen vaikuttavuus ja tiedonvaihto. Kunnallinen päätöksenteko on erityisen tärkeässä asemassa laitosten sijoittamisen osalta; TUKESin asiantuntemuksen hyödyntämistä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa paikallisia päätösprosesseja on syytä parantaa. Kiinteistöihin liittyvän teknisen turvallisuuden alueella kehitetään yhteistyötä rakennus- ja palotarkastuksesta vastaavien viranomaisten kanssa Laitosten ja laitteistojen turvallisuus paranee Laitosten ja laitteistojen paremman turvallisuuden saavuttamiseksi toteutetaan erilaisia toimenpiteitä. Näiden keinojen ja vaikutusten yhteyttä toisiinsa on hahmoteltu kuvan mukaisesti: Yhteiskunnalliset vaikutukset Laitosten ja laitteistojen turvallisuus paranee Toiminnan painopiste Ensisijaiset vaikutukset Toiminnanharjoittajat ja laitteistojen haltijat noudattavat turvallisuusvaatimuksia Tietämys ja toimintatavat Asennus- ja huoltoliikkeet sekä tarkastuslaitokset toimivat laadukkaasti Tietämys lisääntyy; yritykset ja kansalaiset sitoutuvat turvallisiin toimintatapoihin Vaikutuskeinot Valvonta Viestintä Kehittäminen Valvonta, ilmoitukset, tutkinnot Valvontakäynnit, rekisterit Onnettomuustutkinta Ohjeet, oppaat Tiedotteet Neuvonta Hankkeet, ohjelmat Tutkimus Säädöstyö Seuranta Valvontahavainnot Onnettomuusseuranta Vuosikertomukset Viestintäpalautteet Sidosryhmäpalautteet Seurantatutkimukset Arviot Tutkimukset Selvitykset Seuranta Valvontahavainnot Kaikilla valvontamalliin sisältyvillä alueilla arvioidaan yrityksen toimintaa ja sen määrätietoista kehittämistä. Yrityksen toimintaa arvioimalla saadaan valvontahavainnot kytkettyä toiminnan vaikuttavuuden arviointiin. Kaikilla laitosvalvonnan toimialueilla (sähkö, paine, kemia, jne.) kehitetään myös valvontaasiakkaiden ryhmittelyä. Sillä luodaan pohjaa asiakasryhmäkohtaisten havaintojen analysoinnille. Tulosten perusteella voidaan valita erilaisia vaikuttamiskeinoja.

10 10 (30) Onnettomuustiedot Kokonaisturvallisuustason mittaamiseen käytetään myös prosessiturvallisuuden onnettomuuksien määrän kehitystä. Prosessiteollisuuden onnettomuuksilla tarkoitetaan tässä tapauksia, jotka liittyvät: vaarallisten kemikaalien ja nestekaasun käsittelyyn ja varastointiin, painelaitteisiin TU- KESin luvilla toimivissa kohteissa, rekisteröityihin painelaitteisiin myös muissa kohteissa, maakaasun käyttöön TUKESin valvontakohteissa sekä räjähteiden valmistukseen ja varastointiin räjähdetehtaissa. Näissä kohteissa tapahtui vuosien aikana keskimäärin 44 onnettomuutta ja onnettomuuksissa kuoli 0-3 ihmistä vuodessa. Osaan em. toimintaa liittyy laitosten ulkopuolelle ulottuvien suuronnettomuuksien vaara. Tavoitteena on saada prosessiteollisuuden onnettomuuksien määrä suunnitelmakauden loppuun mennessä selkeästi laskemaan vuosien keskimääräisestä tasosta. Erityisenä tavoitteena on, että kuolemaan johtavat onnettomuudet loppuvat kokonaan. Kuvassa 4 on esitetty prosessiteollisuuden onnettomuuksien kehitys. Prosessiteollisuuden onnettomuudet kemikaalionnettomuudet muut keskiarvo Kuva 4. Prosessiteollisuuden onnettomuudet Halutut vaikutukset Toiminnanharjoittajat ja laitteistojen haltijat noudattavat yhteiskunnan asettamia turvallisuusvaatimuksia Valvonta painottuu turvallisuustason arviointiin ja tämän perusteella valittaviin edistämistoimiin. Yhtenäisen valvontamallin perusteet on esitetty sivulla 5. Turvallisuuden tasoa arvioidaan pääasiassa valvontahavaintojen, rekisteritietojen ja onnettomuustietojen avulla. Yhtenäisen valvontamallin mukainen arviointi otetaan laajasti käyttöön suunnittelujakson aikana. Kemikaaliturvallisuuteen liittyvien tarkastusten sisällön, kohdentamisen ja taajuuden valintaan sisällytetään enemmän kohdekohtaista harkintaa. Vähäistä kemikaalien käyttöä valvovien paikallisviranomaisten toimintaa tuetaan ja yhtenäistetään. Kansainvälisellä ja kansallisella tasolla osallistutaan maankäytön suunnittelua koskevien menettelyiden kehittämiseen ja niiden toimeenpanemiseen.

11 11 (30) Painelaiteturvallisuuden alueella kehitetään sähköisiä palveluja ja valvontatoiminnan kohdentamista. Painelaitteiden määräaikaistarkastusten poikkeamia vähennetään ja kunnossapitoa edistetään valvonnan ja viestinnän keinoin. Sähkölaitteistojen turvallisuudessa korostuvat määräaikaistarkastusten poikkeamien vähentäminen ja kunnossapidon edistäminen. Niihin liittyvät teemahankkeet päätetään vuosittain aiempien valvontahavaintojen perusteella. Asennus- ja huoltoliikkeet ja tarkastuslaitokset toimivat turvallisuusvaatimukset täyttäen Valvotaan asennus- ja huoltoliikkeiden pätevyyttä ja laadukkuutta ja toimitaan tarkastustoiminnan laatu- ja pätevyystason parantumiseksi. Tavoitteet: - Tarkastuslaitokset ja valtuutetut tarkastajat, asennus- ja huoltoliikkeet sekä laitekorjaajat täyttävät pätevyysvaatimukset - Asentajat noudattavat turvallisia työmenetelmiä; sähköammattilaisten tapaturmat vähenevät Valvonta painottuu pätevyyden ja toiminnan laadun arviointiin. Lisäksi vaikutetaan palvelujen tilaajiin, jotta he käyttäisivät oikeudet omaavia, päteviä ammattilaisia. Turvallisuustasoa arvioidaan pääasiassa valvontahavaintojen, tarkastustoiminnan vuosikertomusten, onnettomuustutkinnan sekä ilmoitusten ja muun palautteen perusteella. Tarkastuslaitosten valvonnassa keskitytään tarkastustoiminnan kokonaisarviointiin, valvontahavaintojen perussyiden selvittämiseen sekä valvontakäyntien kohdentamiseen ja opastuksen antamiseen tämän perusteella. Näin vaikutetaan koko tarkastustoiminnan laatu- ja pätevyystason parantumiseen. Oikeudettoman sähköurakoinnin estämistä ja käyttöönottotarkastusten poikkeamien vähentämistä jatketaan. Tavoitteet: Toiminnanharjoittajat ja kansalaiset käyttävät vain pätevyysvaatimukset täyttäviä teknisten palvelujen tarjoajia Oikeudeton sähköurakointi vähenee. Paloilmoittimien toimintavarmuuteen liittyvän turvallisuusketjun toimintaa arvioidaan ja edistetään tutkimuksen, viestinnän ja valvonnan keinoin. Tietämys turvallisuudesta lisääntyy ja yritykset ja kansalaiset sitoutuvat turvallisiin toimintatapoihin Viestitään turvallisista toimintatavoista ja uusista vaatimuksista. toiminnanharjoittajille ja kansalaisille käyttäen eri viestintäkanavia. Jatkuvaan perusviestintään kuuluvat esitteet, oppaat ja julkaisut, tiedotteet ja asiantuntija-artikkelit, TUKES-ohjeet, www-sivut sekä luennot. Tavoitteet: TUKESin tietopalvelu tyydyttää sidosryhmien tietotarpeet. Tietopalvelu on hoidettu tehokkaasti ja kattavasti. Erityisesti uusista ja muuttuvista säädöksistä tuotetaan riittävästi tietoa, joka tavoittaa kohderyhmät. TUKESin toimialojen tärkeät asiat ovat näkyvästi esillä tiedotusvälineissä TUKESin sähköiset tietopalvelut ovat laajasti sidosryhmien käytössä. TUKESin verkkopalvelu on toimialoillaan teknisen turvallisuuden ja luotettavuuden asioissa sidosryhmiensä tärkein tietolähde.

12 12 (30) Seuranta: Asiakasmittaukset osoittavat valvontakohteiden olevan tyytyväisiä TUKESin tietopalveluun. Laitosturvallisuus tuotostiedot yhteensä 5.3 Tuotteet Toiminta-alue Tuotokset (kpl) 2003 tot 2004 arvio 2005 arvio 2006 arvio 2007 arvio 2008 arvio 2009 arvio Luvat ja ilmoitukset Rekisteröinnit Turvallisuusselvitykset ) Tutkintotilaisuudet Pätevyyskokeisiin osallistuvat Valvontakäynnit ) arvio saapuneista Tuotteiden turvallisuuden parantamiseksi varmistetaan, että markkinoilla olevat tuotteet ovat vaatimusten mukaisia ja, että tuotteiden turvallinen käyttö lisääntyy. Asiakaskunnan muodostavat tuotteiden valmistajat, maahantuojat, myyjät sekä tuotteiden käyttäjät, ammattilaiset ja kuluttajat. Tuotteiden valvonta tapahtuu markkinavalvonnalla, joka on riippumatonta, avointa ja näkyvää. Voimavarat ja toimenpiteet suhteutetaan tuotteista aiheutuviin riskeihin kohderyhmittäin. Markkinavalvontaa tehdään yhteistyössä elinkeinoelämän, kansalaisten ja viranomaisten kanssa. TUKES edistää tuotevaatimusten tarkoituksenmukaisuutta ja eurooppalaista yhteistyötä markkinavalvonnassa. Tuotevalvonnan toimintaympäristö: Sähkötuotteet: valvonta-alueen laajuus Jalometallituotteet: valvonta-alueen laajuus Sähkölaitteet, markkinoilla olevat tuotetyypit Jalometallituotteita valmistavat ja maahantuovat yritykset 700 Sähkölaitteet, markkinoiden uudet mallit/poistuvat Jalometallituotteita myyvät liikkeet mallit /v P&k-tuottet: valvonta-alueen laajuus Räjähteiden valmistajat ja maahantuojat hyväksytyt räjähteet, joista ilotulitteet Kaasulaitteiden valmistajat ja maahantuo. 30 myynti/v Kemikaalisäiliöiden valmistajat ja maahantuojat 15 Kuljetettavien säiliöiden valmistajat/valmistuttajat 30 Pakkausten ja IBC:n valmistajat 40 Painelaitteiden valmistajat ja maahantuojat Pelastustoimen laitteet: valvonta-alueen laajuus Mittaamisvälineet: valvonta-alueen laajuus Mittaamisvälineet polttoaineiden jakeluasemat päivittäistavaramyymälät ravintolat vesimittarit lämpöenergiamittarit sähköenergiamittarit CE-merkityt rakennustuotteet: valvonta-alueen laajuus Palovaroittimet valmistajat ja maahantuojat valmistus- ja maahantuontimäärät/v Käsisammuttimet valmistajat ja maahantuojat valmistus- ja maahantuontimäärät/v Valvottavia tuoteryhmiä 6/2004 Valvottavia tuoteryhmiä 2006 (arvio) Valvottavia tuoteryhmiä 2009 (arvio)

13 13 (30) Maantieteellisesti valvontakohteet jakautuvat seuraavasti: Sähkötuotteiden vähittäismyyntiliikkeet sijoittuvat samassa suhteessa kuin väestökin, ts. pääkaupunkiseudulla on noin viidennes koko maan vähittäismyyntiliikkeistä. Sen sijaan maahantuojista yli 60 % on sijoittunut pääkaupunkiseudulle. Rakennustuotteiden vähittäismyyntiliikkeet sijoittuvat myös samassa suhteessa kuin väestökin, ts. pääkaupunkiseudulla on noin viidennes liikkeistä. Maahantuojista yli 50 % on sijoittunut pääkaupunkiseudulle ja kotimaisesta valmistuksesta Helsinki-Tampere-Turku alue vastaa arviolta kahdesta kolmasosasta. Painelaitteiden ja kattiloiden valvonnan painopiste on teollisuuden ammattilaistuotteissa. Konepajavalmistus sijaitsee yleisesti linjan Vaasa-Lappeenranta eteläpuolella. Valmistuksessa on selviä keskittymiä Turun, Tampereen ja Helsingin seudulle. Maahantuonti on huomattavassa määrin sijoittunut pääkaupunkiseudulle. Kuluttajatuotteita kuten kaasulaitteita ja aerosoleja on kaupan koko maassa, mutta niiden osuus valvonnan kokonaisuudessa on kuitenkin varsin pieni. Toimialueen kehitys Yleisenä kehityssuuntana on, että tuotanto on siirtymässä halpamaihin ja että valmistajia on vaikea tavoittaa. Markkinavalvonnan on kyettävä vaikuttamaan maahantuojiin koko Euroopassa. Markkinavalvonnan, jotta se olisi tehokasta, on oltava EU-tasoista. Uutena tehtävänä on tulossa vaarallisten aineiden käytön rajoittamiseen sähkö- ja elektroniikkalaitteissa (EY 2002/95/EY) ja energiaa käyttävien tuotteiden ekologiseen suunnitteluun liittyvät valvontatehtävät. Räjähdysvaarallisten aineiden lainsäädännön uudistus vaikuttaa räjähteitä ja palavia nesteitä koskeviin säännöksiin. Niitä uudistettaessa on tarpeen ottaa huomioon tavaroiden vapaa liikkuvuus. EU:n laajeneminen tuonee Suomen markkinoille uusia tuotteita, eikä näille tuotteille enää vaadita maahantuontilupaa. Mahdollinen EU:n ilotuliteasetus poistaa kansalliseen viranomaishyväksyntään perustuvan lupamenettelyn ja muuttaa ilotulitteiden valvonnan normaaliksi markkinavalvonnaksi. Yksinkertaisten painesäiliöiden direktiivi mahdollisesti kumotaan ja sen soveltamisalan asiat sulautettaneen painelaitedirektiiviin. Mittalaitedirektiivin toimeenpano alkaa. Pelastustoimen laitteiden osalta on odotettavissa uuden laitelain valmistuminen ja sitä seuraava uusien tuoteryhmäkohtaisten asetusten valmistuminen. Rakennustuotteiden osalta on odotettavissa tehokkaan kansainvälisen valvontayhteistyön käynnistyminen. Tuotteiden osalta näyttäisi yhdeksi kehityssuunnaksi olevan muodostumassa, että eräät toiminnanharjoittajat jättävät ilmeisesti taloudellista syistä ensivalvonnan tekemättä ja siirtävät sen viranomaisen tehtäväksi. Merkittävimmät kumppanit Tehokas tuotteiden markkinavalvonta edellyttää eri osapuolten yhteistyötä. Merkittäviä kumppaneita ovat testauslaitokset sekä markkinavalvontaviranomaiset niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Kotimaassa keskeisiä ovat muut suomalaiset valvontaa tekevät viranomaiset, kuten kuluttajavirasto, työsuojeluviranomaiset, alueelliset ja paikalliset pelastusviranomaiset. Mittaamisvälineiden valvonnassa tärkeää on yhteistyö lääninhallitusten kanssa. Siinä TUKES koordinoi ja tukee.

14 14 (30) Tuotteiden turvallisuus paranee Toiminta painottuu vaatimustenmukaisuuden varmistamiseen, tietämyksen ja turvallisten toimintatapojen edistämiseen valvonnan, viestinnän ja kehittämisen keinoin. Toimenpiteiden yhteyttä vaikutukseen hahmotetaan seuraavasti: Yhteiskunnalliset vaikutukset Tuotteiden turvallisuus paranee Toiminnan painopiste Ensisijaiset vaikutukset Vaatimusten vastaiset tuotteet poistetaan markkinoilta Tietämys ja toimintatavat Markkinoille vain vaatimusten mukaisia tuotteita Tuotteiden turvallinen käyttö Vaikutuskeinot Valvonta Viestintä Kehittäminen Valvontakäynnit, testaukset Asiakirjavalvonnat, rekisterit Onnettomuustutkinta Kv. yhteistyö Neuvonta Tiedotteet Ohjeet, oppaat Hankkeet, ohjelmat Tutkimus Säädöstyö Seuranta Valvontatilastot Onnettomuus- ja häiriötilastot Tarkastaja-arviot Turvallisuustutkimukset Arviot Tutkimukset Selvitykset Halutut vaikutukset Vaatimusten vastaiset tuotteet poistetaan markkinoilta Varmistetaan valvonnalla, että määräyksiä noudatetaan ja ettei vaarallisia tai muuten vaatimusten vastaisia tuotteita ole markkinoilla Tavoitteet: - Valvonta kohdennetaan aikaisempien valvontahavaintojen perusteella - Jatketaan yhteistyötä muiden valvontaviranomaisten kanssa - Vaikutetaan tarkastuslaitoksiin yhtenevien toimintatapojen aikaansaamiseksi Toimitaan sisämarkkinoiden valvonnan tehostamiseksi Tavoitteet: - Viranomaisyhteistyö saa sellaiset muodot, että vaatimustenvastaisiin tuotteisiin puututaan siinä maassa, johon ne ensimmäisenä ETA-alueella tulevat. - Motivoidaan unionin uusien jäsenmaiden toiminnanharjoittajia omaksumaan tuotedirektiivien menettelytavat. - Osallistutaan muodostuviin valvonnan tietoverkkoihin, jotta voidaan hyödyntää tehostuvan valvonnan tuottamaa tietoa Markkinoille vain vaatimusten mukaisia tuotteita Valvonta on neuvovaa ja tiedottavaa Tavoitteet - TUKESin tietopalvelu tyydyttää valvontakohteiden tietotarpeet. Erityisesti vaatimustenmukaisuuden varmistamisesta ja uusista säädöksistä on saatavissa TUKESin kautta helposti ja kattavasti tietoa. - TUKESin sähköiset tietopalvelut ovat laajasti sidosryhmien käytössä. TUKESin verkkopalvelu on toimialoillaan teknisen turvallisuuden ja luotettavuuden asioissa sidosryhmiensä tärkein tietolähde.

15 15 (30) Tuotteiden turvallinen käyttö Yritykset ja kansalaiset osaavat käyttää tuotteita turvallisella tavalla ja kunnossapitoon kiinnitetään riittävästi huomiota Tavoitteet: - kansalaisten tiedot tuotteiden turvallisesta käytöstä kehittyvät myönteisesti (todetaan kuluttajien turvallisuuskulttuuriselvityksillä) - tuotteiden kunnossapidon tai osaamisen puutteesta johtuvat onnettomuudet vähenevät (onnettomuustilastot) Seuranta Toiminnan vaikutuksia seurataan kehitettävänä olevan yhtenäisen valvontamallin avulla. Valvontakäyntien audit- havaintojen muutostrendien perusteella arvioidaan toiminnanharjoittajien asenteet ja osaamisen taso, jolla säädösten vaatimukset on viety tuotteiden valmistukseen tai maahantuontiin Tarkastuslaitoksilta ja asennusliikkeiltä saatavan tiedon avulla arvioidaan alan tilannetta Asiakasmittaukset osoittavat valvontakohteiden olevan tyytyväisiä TUKESin tietopalveluun. Tuotteiden valvonnan vaikutuksia seurataan lisäksi tuoteryhmittäin seuraavasti: Sähkötuotteiden vakavien puutteiden osuus laskee: Tavoitteena on, että sähkötuotteiden vakavimpien puutteiden osuuden viiden vuoden keskiarvo laskee vuoteen 2007 mennessä alle 5 %:n Vakavien puutteiden osuus, 5 vuoden ka, % 6,1 5,5 5,4 5,3 5,2 <5 Kaasulaitteet ja ilotulitteet turvallisen käytön kehittymistä seurataan onnettomuustilastojen avulla kuluttajien toimintaa ohjaavien käsitysten kehittymistä seurataan määräajoin toistetuilla kuluttajien asennetutkimuksella Tuoteturvallisuus tuotokset yhteensä Tuotokset Valvontakäynnit Luvat ja ilmoitukset Viestintätoimenpiteet (tiedotteet ja viestintäkampanjat) Esitteet, oppaat Valvontaa tukeva yhteistyö ja asiantuntijatietoa säädöstön kehittämiseen Keskeinen osa TUKESin toiminnan tuloksista syntyy yhteistyössä muiden alan toimijoiden kanssa. Myös tiedon tuottaminen ministeriöille päätöksenteon tueksi on tärkeää. TUKES toimii ministeriöiden apuna säädöstön kehittämisessä. Näiden toimintojen yhteyttä vaikutuksiin hahmotetaan seuraavasti:

16 16 (30) Yhteiskunnalliset vaikutukset Säädöstön ajanmukaisuuden tuki Ensisijaiset vaikutukset Asiantuntijatietoa päätöksenteon tueksi Toimiva kansallinen ja kansainvälinen yhteistyöverkko Vaikutuskeinot Asiantuntija-palvelut Tutkimushankkeet Onnettomuustutkinta Tilastointi Viestintä ja kehittäminen Neuvottelukunnat Työryhmät ja foorumit Kv, EU-, pohjoismainen yhteistyö Seuranta Tutkimukset Selvitykset Arviointi Asiantuntijatietoa päätöksenteon tueksi TUKES tuottaa tietoa säädöstön kehittämiseksi TUKES osallistuu EU:n normiston seurantaan ja kehittämiseen ja tekee yhteistyötä muiden kansallisten ja kansainvälisten viranomaisten ja asiantuntijaorganisaatioiden kanssa säädöstön toimeenpanossa. Säädösvalmisteluissa osallistutaan neuvottelukuntiin ja työryhmiin. Tavoitteet: säädöksien kehittäminen, kun sillä voidaan vaikuttaa tuotteiden turvallisuuteen tai vaatimustenmukaisuuden osoittamiseen käytetyn menettelyn tarkoituksenmukaisuuteen avustaa ministeriöitä lainsäädäntöhankkeissa. Näitä ovat mm: o kemikaaleja ja räjähteitä koskevien asetusten ja päätösten päivittäminen (kemikaalit, nestekaasu, maakaasu, räjähteet) o kaivoslainlainsäädännön jatkovalmistelu ja mahdollisesti kaivannaisjätedirektiivin täytäntöönpanoon liittyvä valmistelu o öljysäiliöiden tarkastusliikkeitä koskevien säädösten uudistaminen o mittauslaitedirektiivin toimeenpanon valmistelu o valmispakkaussäädösten uudistus o rakennustuotteita koskeva säädöstö o pelastustoimen laitteita koskevat säädökset o vaarallisten aineiden kuljettamista koskevien säädösmuutosten valmistelu o sähkömagneettista yhteensopivuutta koskevan direktiivin ja pienjännitedirektiivin säädösmuutosten valmistelu o sähkö- ja elektroniikkaromusta annetun direktiivin toimeenpanon valmistelu o energiaa käyttäviä tuotteita koskevien ekologisen suunnittelun vaatimusten asettamista koskevan puitedirektiiviluonnos toimia asiantuntijana direktiivien soveltamisohjeiden valmistelussa Yhteenveto merkittävimmistä tutkimus- ja kehitystoimenpiteistä suunnittelukaudella: jatketaan Turvallisuus verkottuneessa liiketoiminnassa ohjelmaa. V12-ohjelmassa kehitetään uusia toimintamalleja viranomaistoiminnan prosessien ja vaatimusten verkottumiseen. Ohjelmaa toteutetaan laajassa yhteistyössä teollisuuden, järjestöjen, turvallisuus- ja ympäristöviranomaisten ja muiden keskeisten sidosryhmien kanssa. jatketaan sähköalan ammattilaisten sähkötapaturmahanketta. Hankkeen tavoitteena on määrittää ja priorisoida keskeisimmät keinot, joiden avulla pyritään vähentämään sähköalan ammattilaisten sähkötapaturmia. Tutkimushanke valmistuu vuonna Tämän hankkeen ja sähkö palon syttymissyynä seurantatutkimuksen tulosten perusteella suunnataan valvontaa, viestintää ja kehittämistoimenpiteitä.

17 17 (30) toteutetaan Kuluttajien turvallisuuskulttuurin (nestekaasulaitteet, ilotulitteet ja sähkölaitteet) kolmas seurantatutkimus vuonna 2009 (toteutus jatkossa 5-vuoden välein). otetaan Turvallisuusindikaattorijärjestelmä vaiheittain käyttöön vuosina toimialan kansallisen ja kansainvälisen turvallisuustason seuraamiseksi ja arvioimiseksi. Kehitetään kansainvälistä yhteistyötä ja tietojenvaihtoa turvallisuustason seurannassa ja arvioinnissa. syvennetään ja tehostetaan onnettomuuksista ja vaaratilanteista oppimista kehittämällä tutkinnan syvyyttä ja viranomaisten välistä yhteistyötä sekä edistämällä onnettomuustutkintamenetelmien käyttöönottoa teollisuudessa ja viranomaisten tutkinnassa. kehitetään asiakkuuksien hallintaa täsmentämällä asiakkaiden (valvonnan kohteiden) ryhmittelyä ja vahvistetaan asiakasnäkökulmaa toiminnassa. Lähtökohtana on asiakkaan toiminnan elinkaari ja merkittävimmät riskit. Kehitetään TUKESin valvonnan kohdentamista ja valvontamenettelyjä siten, että voidaan vaikuttaa ennalta ehkäisevästi ja ongelmien syntyvaiheessa. jalostetaan ja analysoidaan valvontahavaintoja keskeisillä toimialueilla (kemikaaliturvallisuus, sähköturvallisuus, painelaiteturvallisuus): o tekniikan ja käytön turvallisuuden varmistamiseksi o ongelma-alueiden ja vaaratekijöiden tunnistamiseksi o hyvien käytäntöjen tunnistamiseksi ja edistämiseksi sekä o säädösten toimivuuden arvioimiseksi ja kehittämistarpeiden tunnistamiseksi. Seuranta: tutkimukset, selvitykset, valvontahavaintoanalyysit, hankkeisiin osallistuminen Toimiva kansallinen ja kansainvälinen yhteistyöverkosto TUKES pyrkii vaikuttamaan eurooppalaiseen ja muuhun kansainväliseen kehitykseen lähtökohtana kansallisten intressien edistäminen. Kansainvälisessä yhteistyössä hankitaan myös tietoa ja osaamista erimaiden turvallisuustasosta, -hankkeista ja menettelytavoista sekä vastaavasti annetaan muiden maiden käyttöön Suomessa hankittu kokemus ja osaaminen. Osallistutaan aktiivisesti viranomaisyhteistyöhön, tehdään aloitteita yhteistyön kehittämiseksi (yhteisiä hankkeita) ja ollaan valmiita ottamaan hankkeiden vetovastuuta TUKESille. Toimialan foorumikäytäntöä jatketaan ja kehitetään; elinkeinoelämää edustavien järjestöjen ja muiden intressitahojen kanssa selvitetään ja käsitellään asiakasryhmien ongelmia, tarpeita ja yhteistyötä TUKES osallistuu standardisointiin ja soveltamisohjeiden valmisteluun: kansalliseen ja kansainväliseen standardisointitoimintaan omalla toimialueellaan. Osallistumistaso ja -tapa riippuvat standardisointikohteen tärkeydestä ja käytettävissä olevista voimavaroista. Standardointiin osallistutaan toimialayhteisöjen standardisointikomiteoissa ja seurantaryhmissä. Räjähteiden, kemikaalisäiliöiden ja vaarallisten aineiden kuljetusvälineiden aloilla on odotettavissa lähivuosina laajaa uusien standardien käyttöönottoa. Tavoitteet: Varmistaa että laadittavat standardit takaavat riittävän turvallisuustason Huolehtia, että kansalliset erityisolosuhteet ja -piirteet tulevat huomioonotetuiksi (esim. standardien turvamarginaalit, kylmien olosuhteiden ottaminen huomioon tuotteen suunnittelussa.) Muu kansainvälinen yhteistyö Lähialueyhteistyötä jatketaan nykytasolla. Valvontayhteistyötä Viron ja muiden Baltian maiden kanssa lisätään.

18 18 (30) Pohjoismainen yhteistyötä jatketaan nykytasolla T&k-toiminnassa selvitetään mahdollisuuksia yhteistyöhön viranomaisten kanssa TUKES hoitaa EU:n puheenjohtajuudesta v sille mahdollisesti aiheutuvat tehtävät Säädöstön tuen, kansallisen ja kv. yhteistyön tuotokset yhteensä Tuotokset Annetut lausunnot ministeriöille Neuvottelukuntajäsenyydet Std-jäsenyys Foorumit (kokoused. lkm) Asiakastyytyväisyys TUKESin palvelukyvyn ja toiminnan tulee vastaa yhteiskunnan ja asiakkaiden tarpeita ja odotuksia ja että asiakkaat pitävät TUKESin toimintatapoja esimerkillisinä, palveluhenkisinä, avoimina ja tasapuolisina. Näiden aikaansaamisen yhteyttä vaikutuksiin hahmotetaan seuraavasti: Yhteiskunnalliset vaikutukset Asiakastyytyväisyys on korkealla tasolla Ensisijaiset vaikutukset Neuvonta ja opastus Palveluiden saatavuus Valvonta Viestintä Kehittäminen Vaikutuskeinot Seuranta Oikein kohdennettu valvonta Neuvova valvonta Asiakirjojen käsittely Asiakastyytyväisyyskyselyt Käsittelyaikaseuranta Tiedotteet Artikkelit ja luennot Internet, suorasähköposti Hankkeet, ohjelmat Sähköiset palveluprosessit Kehittämisohjelmien ja hankkeiden arviointi Säännöllisin väliajoin tehtävien mittausten avulla kartoitetaan keskeisten asiakasryhmien tyytyväisyyttä TUKESin palveluihin, asiakastarpeiden muutosta ja järjestelmään kohdistuvia toiveita. Asiakkuudet ja asiakastarpeet ovat keskeinen osa 2003 alkaneessa asiakastarvepohjaisessa prosessien kehittämishankkeessa (TUPA). Asiakastarpeiden ymmärtäminen, asiakkaiden ryhmittely, elinkaaren huomioiminen ja näiden tekijöiden muuttaminen palveluiksi vaatii uudenlaista osaamista ja tiedon hallintaa. Nämä otetaan huomioon TUKESin henkilöstön kehittämisohjelmassa. Palveluiden saatavuudesta huolehditaan. TUKESin viestintää toteutetaan viestintästrategian (2002) mukaisin asiakasryhmäpainotuksin toiminnanharjoittajille ja kansalaisille käyttäen monipuolisesti eri viestintäkanavia. Jatkuvaan perusviestintään kuuluvat esitteet, oppaat ja julkaisut, tiedotteet ja asiantuntija-artikkelit, TUKES-ohjeet, www-sivut sekä luennot. Palveluiden nopeampaa ja helpompaa saatavuutta edistetään sähköisten palvelujen strategian mukaisesti

19 19 (30) 5.6 Toiminnan kehittäminen Toiminnan kehittämisen tavoitteena on muuttaa asiakasprosesseja sähköisiksi ja kehittää sisäisiä prosesseja vastaamaan asiakkaiden (itse)palvelun asettamia vaatimuksia sovittaa palvelun laatu selvitettyihin asiakasodotuksiin ja tarpeisiin parantaa tärkeimpiä prosesseja itsearviointien, auditointien ja vertailukehittämisen avulla arvioida toiminnan laatua ja suorituskykyä EFQM:n kriteerien mukaan Seuranta: Toiminnan ja palvelujen laatutaso (EFQM kriteerien mukaan) Tavoitepisteet 2007 tavoite tavoite Itsearviointi Ulkoisen arviointi(suomen laatupalkintokilpailu) Asioiden käsittelyaikatavoitteet: Käsittelyaikatavoitteet Enimmäisaikatavoite vv asiakkaan tarpeiden mukaan, enimmäisaika (pv) 2003 tot 2004 arvio tavoiteajassa käsiteltyjen asioiden osuus (%) Kuulutus- ja lausuntomenettelyä edellyttävät luvat ja ilmoitukset Muut luvat ja ilmoitukset Ilmoitukset (sähkö) Pätevyysarvioinnit Siirtotodistukset Ilotulitteiden yleiseen kauppaan hyväksyminen Räjähteiden varallisuusluokitus Tuotevalvonnassa tavoitteena on reagoida vakaviin puutteisiin nopeasti. Lievempien osalta on tärkeää, että päätökset ovat perusteltuja ja oikein tehtyjä. Seuranta tapahtuu muutoksenhakumäärien avulla Valvontaa, viestintää ja kehittämistä toteutetaan ohjelmina Toimintaa kehitetään niin, että asiakasryhmiä ja niiden tarpeita eri elinkaaren vaiheissa voidaan koota kokonaisuuksiksi ja että näihin tarpeisiin vastataan keskittämällä TUKESin toimintoja painopisteittäisiin kokonaisuuksiin (ohjelmat). Näissä käytetään tarpeen mukaan perinteisen valvonnan, viestinnän ja tutkimus- ja kehittämistoiminnan keinoja. Suunnittelukauden aikana toteutetaan sähköpaloihin liittyvien tutkimushankkeiden tulosten toimeenpanoa (viestintä-, valvonta- ja kehittämishankkeina). Laitosvalvonnassa jatketaan verkottuneen viranomaistoiminnan hankeohjelmaa (V12) Palveluprosessit ja tiedonhallinta Palveluprosesseja kehitetään jatkuvan parantamisen periaatteella. TUPA-hankkeen työtä jatketaan. Tietohallinnossa toteutetaan 2004 uusittu IT-strategian kehittämissuunnitelmaa kehitetään verkkopalveluja ja mahdollisuuksia verkottuneeseen toimintaan

20 20 (30) informaatioteknologiaa käytetään monipuolisesti ja tehokkaasti tukemaan ydintoimintoja tietoturvallisuus pidetään korkealla tasolla tietohallinnolla tuetaan osaamisen kehittämistä Yhteistyö ja vaikuttaminen verkostoissa 5.7 Henkilöstö Toimialan kehitykseen vaikuttavassa yhteistyössä tavoitteena on: alue- ja paikallisviranomaisyhteistyö on koordinoivaa ja kustannustehokasta lähialueyhteistyötä syvennetään pohjoismaisella yhteistyöllä edistetään EU:n kattavaa, aktiivista ja konkreettista yhteistyötä pohjoismaisen, eurooppalaisen ja muun kansainvälisen valvontaviranomaistoiminnan kehittäminen EU:n normiston kehittämistä tuetaan ja muiden kansallisten ja kansainvälisten viranomaisten ja asiantuntijaorganisaatioiden kanssa tehdään yhteistyötä säädöstön toimeenpanossa TUKESin henkilöstölle ja työyhteisölle asetetut tavoitteet on määritelty visiossa. Näitä toteutetaan henkilöstöstrategian (2003) periaatelinjauksen ja kehittämistavoitteiden mukaisesti. Tavoitteiden toteutumista arvioidaan vuosittain tehtävällä henkilöstötyytyväisyyskyselyllä. Terve Organisaatio kysely (asteikko 1-5) 2003 toteutunut 2004 arvio 2005 tavoite 2009 tavoite Asteikkojen keskiarvo (TUKES) 3,6 3,6 3,7 3,7 Viiteaineisto 3,4 Suunnittelukauden keskeinen kehittämiskohde on henkilöstön kehittymisohjelman toimeenpano. Siinä varaudutaan myös osaamisen siirtämiseen, kun henkilöstön eläkkeelle siirtyminen lisääntyy sekä uuden asiantuntemuksen saamiseen. 5.8 Voimavarat Rahoituksen turvaaminen Lähtökohtana on, että nykyiset tehtävät pyritään hoitamaan olemassa olevilla henkilöresursseilla. Jos Seveso II direktiivin soveltamisalue laajenee merkittävästi taikka räjähdysvaarallisia tiloja ja kaivoksia koskevien säädösten toimeenpanosta tai muista säädöksistä aiheutuu uusia tehtäviä TUKESille, lisäävät ne vastaavasti henkilö- ja muiden resurssien tarvetta. Tavoitteena on, että tehtäväkokonaisuutta tulosohjaava ministeriö rahoittaa ko. toiminnan. Määrärahojen (palkkaus ja muut toimintamenot) tulee muuttua myös yleistä kustannuskehitystä vastaavasti. Vaikuttavuustavoitteiden toteuttaminen edellyttää n 10,5 milj. euron vuotuista toimintamäärärahaa. Suunnitelmakauden kehyslaskelman rahoitus ei ole riittävä. Rahoituspohjaa laajennetaan yhteisrahoituksen avulla. Tavoitteena on saada t&k- ja viestintähankkeisiin eri sidosryhmien rahoitusta. Valvontahankkeissa selvitetään mahdollisuuksia toimia yhdessä muiden kansallisten, pohjoismaisten, EU-viranomaisten kanssa

21 21 (30) PERUSLASKELMA Kokonaismenot Kokonaisrahoitustarve Palkat Muut kulutusmenot Investoinnit Yhteensä Rahoitus: Toimintamenot (KTM 1,2 ) Käytetty ed. vuoden smr SM:n rahoitus YM:n rahoitus (rakennus) LVM:n rahoitus Nettoutus Muut Yhteensä Siirtyvä määräraha (KTM) Tulot ) TTS-kauden määrärahakehyksenä on käytetty TAE 2005 lukua 2) sisältää vuodesta 2000 alkaen SM:n pelastustoimen laitteiden perusrahoituksen (korotettuna vuoden 2005 tasoon n. 197 t ) sekä vuodesta 2003 lähtien YM:n kylmälaitteiden rahoituksen (korotettuna vuoden 2005 tasoon 73 t ) Henkilötyövuosien käyttö Htv (vakansseja) Toimintamenomomentilta palkattavien henkilötyövuosien määrä Muut hallinnonalat Yhteensä Muutoslaskelma Kokonaismenot Kokonaisrahoitustarve Palkat Muut kulutusmenot Investoinnit Yhteensä Rahoitus: Toimintamenot (KTM 1, ) Käytetty ed. vuoden smr SM:n rahoitus YM:n rahoitus (rakennus) LVM:n rahoitus Nettoutus Muut Yhteensä Siirtyvä määräraha (KTM) Tulot ) sisältää vuodesta 2000 alkaen SM:n pelastustoimen laitteiden perusrahoituksen (korotettuna vuoden 2005 tasoon n. 197 t ) sekä vuodesta 2003 lähtien YM:n kylmälaitteiden rahoituksen (korotettuna vuoden 2005 tasoon 73 t )

22 22 (30) MUUTOSLASKELMAN PERUSTELUMUISTIO TUKES on osa kansallista teknistä infrastruktuuria ja edistää osaltaan elinkeinoelämän kilpailukykyä toimimalla kansainvälisesti korkean turvallisuustason saavuttamiseksi ja toimialueen elinkeinoelämän tasapuolisten kilpailuolosuhteiden varmistamiseksi. TUKESin toiminnan tarkoituksena on ehkäistä ennakolta vaurioita ja onnettomuuksia sekä ennakoida riskejä. Investointi ennakoivaan turvallisuusvalvontaan merkitsee hallittavampaa toimintaympäristöä ja kustannussäästöjä vähentämällä riskien toteutumisesta yhteiskunnalle ja elinkeinoelämälle aiheutuvia välittömiä ja välillisiä kustannuksia. TUKESin toiminnan vuosittaiseksi määrärahatarpeeksi on arvioitu TTS-kaudelle (tuhatta)euroa. KTM:n kehys (TAE 2005-luku) on (tuhatta)euroa. Eron vaikutukset ilmenevät seuraavasta taulukosta: TUKESin talousarvion kehitys KTM:n kehyksen mukaan vv (1000 euro) tp tp tp ta tae Siirtynyt ed. v:lta Talousarvio Lisätalousarvio Käytettävissä Käyttö käytön kasvu -% Siirtyy seur. v:lle *) sisältää vuodesta 2000 alkaen SM:n pelastustoimenlaitteiden perusrahoituksen (korotettuna vuoden 2005 tasoon n. 197 t ) sekä vuodesta 2003 lähtien YM:n kylmälaitteiden rahoituksen (korotettuna vuoden 2005 tasoon n. 73 t ). Taulukosta ilmenee, että vuodesta 2005 alkaen rahoitus ei riitä nykyiseen menotasoon, ts. toimintaa on supistettava. TUKESin ennakoiva ja ennaltaehkäisevä toimintamalli perustuu valvonnan ja sitä tukevien kehittämisen ja tutkimuksen sekä viestinnän yhdistämiseen. Valvonnassa keskitytään erityisesti vähentämään onnettomuuksien vakavuutta ja määrää sekä vaatimustenmukaisuutta koskevia vakavia puutteita. Esim. prosessiteollisuudessa tapahtuu vuosittain vaarallisten kemikaalien teollisessa käsittelyssä ja varastoinnissa, palavien kaasujen ja räjähteiden käsittelyssä ja painelaitteiden käytön yhteydessä lähes 50 onnettomuutta. Onnettomuuksissa kuolee muutamia ihmisiä vuosittain. Usein onnettomuuksiin samoin kuin vähäisiin vaurioihin liittyy suuronnettomuuksien vaara. Laitosturvallisuus Suomessa ei ole kaikilta osilta edes eurooppalaisittain korkealla tasolla. Lainsäädäntöä on uudistettu ja tehtäviä on tullut uusilta alueilta (pelastustoimen laitteet, rakennustuotteet ja kylmälaitteet). Valvonnan vaatimustaso on kasvamassa (mm. johtamisjärjestelmien valvonta). Säädösuudistukset, joita on tulossa mittauslaitedirektiivistä sekä SEVESO II direktiivin laajentumisesta koskemaan yhä pienempiä kemikaalikohteita, lisännevät tehtäviä. Vaarallisia tuotteita koskeva turvallisuustaso on ollut kohtuullisen hyvä. Markkinoilla kuitenkin on ja sinne tulee jatkuvasti vaatimustenvastaisia ja hengenvaarallisia tuotteita. EU:n laajentuessa vaatimustenvastaisia tuotteita voi tulla enenevässä määrin. Yksi keskeinen keino vähentää vaatimustenvastaisia tuotteita on kansallinen ja eurooppalainen markkinavalvontayhteistyö. Tehokas EU- valvontayhteistyö on mahdollista aikajänteellä Sen toteut-

23 23 (30) tamiseksi on aloitettu mm. Mutual Joint Visit ohjelmia sekä yhteisten tietojärjestelmien kehityshankkeita. Kehittämis- ja tutkimustoiminta on edellytys ennakoivalle valvonnalle ja viestinnälle, niiden kohdentamiselle, vaativampien menetelmien käyttöönotolle sekä kansalliselle ja kansainväliselle yhteistyölle. Ohjelmat edellyttävät pitkäjänteisyyttä valmistelussa, toteutuksessa ja rahoituksessa. Esim. prosessiteollisuuden turvallisuustason parantamiseksi, uusien riskien (järjestelmäriskit) hallitsemiseksi ja viranomaisten verkottuneen toiminnan aikaansaamiseksi on tavoitteena toteuttaa kehittämisohjelmia yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa. Sähköpalottutkimusohjelmaa jatketaan ja sähköpalojen (vuosittainen n kpl ja omaisuusvahingot vajaat 20 milj. euroa/v) vähentämistavoitteiden asettamiseksi kehitetään seurantajärjestelmää. Tutkimus- ja kehitystoimintaa rakennetaan ohjelmapohjaiseksi Markkinoille tulee yhä enemmän uusia teknisiä laitteita ja innovaatiota. Esim. automaation kasvu lisää teknistä luotettavuutta, mutta toisaalta lisää järjestelmäriskejä. Nämä asettavat uusia vaatimuksia kansalaisten osaamiselle ja henkilöstön ammattitaidolle. Näiden ongelmien hallinta edellyttää TUKESilta pitkäjänteistä tutkimus- ja selvitystyötä. Viestintä, koulutus ja tietopalvelu ovat TUKESin perustehtäviä. Ne on kyettävä kohdentamaan ongelma-alueiden parantamiseen, kuten: - kuluttajien - erityisesti lasten, nuorten ja ikääntyvien - ja ammattilaisten turvallisuustietämyksen lisäämiseen ja turvalliseen toimintaan opastamiseen, - tiedon jakamiseen tuotteiden, laitteiden ja laitteistojen oikeasta käytöstä sekä suunnitelmallisesta huollosta ja kunnossapidosta käyttäjille, laitteistojen haltijoille ja laitteiden myyjille (erityisesti sähköpalot ja nestekaasulaitteiden ja ilotulitteiden oikea käyttö) TUKESin asiakkaat ovat toistuvasti ilmaisseet tarpeen saada toimintaansa liittyvää turvallisuustietoa ja neuvontaa heille asetettujen velvoitteiden noudattamiseksi. Uudet, käyttöön tulevat sähköisen viestinnän järjestelmät samoin kuin sähköinen asiointi toteutetaan Internet-palveluilla. Uusien järjestelmien kehittäminen ja käyttö edellyttävät uutta osaamista sekä ohjelmisto- ja laiteinvestointeja. Yhteistyö Suomen teknillisen turvallisuuden ja luotettavuuden edistäminen edellyttää osallistumista alan EU:n valvonta-, kehittämis- ja tutkimusyhteistyöhön sekä verkottumista kansallisesti ja EUtasolla. Näin saadaan uusin ja parhain tieto, myös vältetään päällekkäistä työtä ja saadaan vaikuttavuutta tehokkaammin. TUKESin tehtävänä on selvittää erilaisten onnettomuuksien ja vaurioiden tekniset syyt. Tämä edellyttää rahoitukselta joustovaraa. Yhteenveto Viestintä sekä kehittämis- ja tutkimustoiminta ovat keskeinen osa nykyaikaista valvontaa. Viestintää sekä kehittämis- ja tutkimustoimintaa toteutetaan merkittävässä määrässä ostopalveluina. Viestinnässä käytetään ulkopuolisia viestintä-, IT- ja muita palveluita. Kehittämis- ja tutkimushankkeissa, valvonnan tuotetestauksessa sekä tukitoiminnoissa hyödynnetään ulkopuolisia, markkinaehtoisesti tuotettuja asiantuntija-palveluja. Määrärahan supistus vajaa miljoona euroa - merkitsee, ettei näitä palveluja voida enää hankkia tarvittavassa laajuudessa eikä toteuttaa suunniteltuja viestintä- sekä tutkimus- ja kehittämishankkeita. Samoin viivästyvät IT:n avulla toteutettavat asiakaspalvelua parantavat ja tuottavuutta lisäävät hankkeet. Tämä näkyy suoraan toiminnan tason laskuna. Myös valvontaa joudutaan ohjaamaan jälkikäteiseen, tapahtunutta toteavaan suuntaan. Pitemmällä aikavälillä on vaara, että nykyinen turvallisuustaso heikkenee ja mahdollisuudet ei-tasapuoliseen kilpailuun kasvavat.

24 24 (30) TOIMINTAYMPÄRISTÖANALYYSI LIITE 1 Globalisaatio Toiminnanharjoittajien liikkuvuus kansallisten rajojen yli lisääntyy ja elinkeinorakenteessa tapahtuu keskittymistä suurempiin yksikkökokoihin. Omistajuus kansainvälistyy. Markkinaalueet laajenevat koko maapallon kattaviksi ja yritykset toimivat kansainvälisesti. Tuotantolaitoksia siirtyy Aasiaan ja lähelle asiakkaita. EU:n kehitys ja laajeneminen Sisämarkkinoiden laajentuminen lisää uusien valmistajien ja tuotteiden määrää sekä toiminnanharjoittajien kansalliset rajat ylittävää liikkuvuutta. Sisämarkkinoiden toimivuutta pyritään lisäämään. Viranomaistoiminta alkaa verkottua. Yhteiskunnallinen pirstaloituminen Teknologinen kehitys kiihtyy ja sen hallinta vaikeutuu. Kansalaisten eriarvoisuus lisääntyy sen mukaan, miten heillä on mahdollisuuksia hankkia ja ylläpitää teknologioiden tuntemustaan ja niiden käyttöön saamistaan. Informaatioteknologia ja verkottuminen Informaatioteknologian nopea kehitys tuo mukanaan uudentyyppiset riskit; esim. ohjelmistot ja sovellukset suurenevat ja monimutkaistuvat. Automaation kasvu toisaalta lisää teknistä luotettavuutta ja toisaalta asettaa uusia vaatimuksia osaamiselle ja ammattitaidolle. Välitön inhimillisten virheiden mahdollisuus onnettomuuksiin vähenee, mutta vaaratekijöiden monimuotoistuminen lisää riskejä. Sähköisen kaupankäynnin kasvu muuttaa tuotteiden hankinta- ja myyntitapoja. Teknologian kehitys Materiaaliteknologia kehittyy voimakkaasti ja uusia sovelluksia otetaan käyttöön. Ohjelmistoja laitetekniikan, tietoliikenneyhteyksien, antureiden ja uusien materiaalien pohjalta kehitetään ratkaisuja, joilla tuotteisiin, tuotantoon ja järjestelmiin voidaan liittää älykkyyttä. Älykkäillä ratkaisuilla parannetaan tuotteiden toiminnallisuutta ja käyttäjäystävällisyyttä. Teknologian kehityksestä kuluttajatuotteiden elinkaari lyhenee ja järjestelmissä olevien pitenee. Ympäristöarvojen korostuminen Ympäristöarvot ovat yhä tärkeämpiä kansalaisille ja yrityksille. Varmistaakseen kilpailukykynsä yritysten on huomioitava asiakkaiden odotukset ympäristökysymyksissä. Vaatimukset ympäristötekijöiden ja -vaikutusten huomioonottamisesta mm. yritysten johtamisjärjestelmissä ja teknisissä ratkaisuissa kasvavat. Lainsäädäntö Lainsäädäntö seuraa sisämarkkinoiden ja maailman kauppajärjestön kehitystä. Suunta on yksilöidympään ja ennakoivaan säädöstöön. Samansuuntaisesti vaikuttavat myös uusitun perustuslain säännökset - perusoikeuksien turvaamisen korostaminen edellyttää tarkempaa ja yksityiskohtaisempaa säädöstöä. Säädösten elinkaaret lyhenevät. Yksilöiden ja yritysten vastuuta korostetaan. Säädösten, erityisesti hallintotoiminnassa huomioonotettavien säännösten määrä ja yksityiskohtaisuus ovat lisääntymässä.

25 25 (30) Hallinnon kehittämistarpeet ja palvelukykyvaade Lähitulevaisuudessa työvoiman saatavuus tulee kriittiseksi. Myös asiantuntemuksen ylläpito luo haasteen julkishallinnon työnantajalle pitää alue houkuttelevana. Julkishallinnon tehtävät ovat kansalaisten ja hallinnon sisäisen arvioinnin kohteena. Hyvin toimiva hallintokoneisto hallinnollinen infrastruktuuri on tärkeä kansalliselle kilpailukyvylle. Toiminnan vaikuttavuus ja kokonaistaloudellisuus on kyettävä osoittamaan. Osaaminen Em. muutokset näkyvät toimintaympäristössä osaamistarpeiden kohdalla kahdensuuntaisina. Uutta teknologiaa osataan hyödyntää ja osaamiskynnys madaltuu. Toisaalta osaaminen hajautuu (esim. verkostoihin), tarvittavaa osaamista katoaa henkilöstön ikääntymisen myötä ja korkeatasoisen osaamisen saatavuus vaikeutuu. Johtopäätökset TUKESin toiminnalle - asiakaskohtainen segmentointi - elinkaariajattelu: palvelut asiakkaan elinkaaren edellyttämiin tarpeisiin - osaamisen jatkuva kehittäminen (erityisesti moniammattillisuus ja osaaminen) - toiminnan kriittinen kohdentaminen - toiminnan jatkuva kehittäminen (prosessit, valvontamenettelyt, viestintäkeinot, tavat tehdä jne) - verkostoituminen

26 26 (30) Liite 2 SELVITYS HENKILÖSTÖN MÄÄRÄSTÄ JA OSAAMISRAKENTEESTA SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ VUOTEEN Tukesin henkilöstöstä siirtyy eläkkeelle v 2020 (loppuun) mennessä puolet (oletus, että eläkkeelle siirrytään 65 vuotiaana). Jakautuma yksiköittäin ja tehtävittäin ilmenee seuraavasta taulukosta ja kuvasta: L T Tk TUKES Yhteensä Tukitehtävät Asiantuntijat Esimiehet Tukes Eläkkeelle siirtyminen