Taiteiden tiedekunta 2020
|
|
- Hannu-Pekka Salminen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Taiteiden tiedekunta 2020 Taiteiden tiedekunnan toiminta ajatus Taiteiden tiedekunnan tehtävänä on vastata taideteollisen alan yliopistollisesta koulutuksesta ja tutkimuksesta yhdessä Taideteollisen korkeakoulun kanssa. Lisäksi taiteiden tiedekunnan tehtävänä on kehittää ja toteuttaa opetukseen ja tutkimukseen liittyviä taideorientoituneita, monitieteisiä ja innovatiivisia kehittämishankkeita pohjoisessa toimintaympäristössä. Taiteiden tiedekunnan nykytilanne Kansallisen taideteollisen alan koulutusjärjestelmät ovat voimakkaassa muutosvaiheessa. Lähtökohtana pääkaupunkiseudulla jo käyntiin saatettu innovaatioyliopistohanke, joka on saanut aikaan kehityksen, jonka merkitys heijastuu ensisijaisesti muotoilun koulutukseen mutta välillisesti myös muotoilun tutkimukseen. Tämä edellyttää taideteollisen alan koulutukselta, erityisesti muotoilulta, valmiutta aktiiviseen yhteistyöhön uudenlaisen tutkimus ja koulutusinfrastruktuurin kanssa. Suomessa taideteollista alaa voi opiskella yliopistotasolla Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnassa ja Taideteollisessa korkeakoulussa. Valtakunnallisesti taiteiden tiedekunta on ainoa taideteollinen yksikkö, joka toimii kiinteästi monialaisen yliopiston osana. Tiedekunnan opetus pohjautuu taideteollisen alan tutkimukseen ja siihen oleellisesti liittyvään taiteelliseen toimintaan. Taiteiden tiedekunnassa on viisi koulutusohjelmaa, joita ovat kuvataidekasvatus, audiovisuaalinen mediakulttuuri, teollinen muotoilu, tekstiili ja vaatetusala sekä graafinen suunnittelu. Lisäksi tiedekunta tarjoaa taide ja kulttuuriopintoja, joita opiskellaan kaikissa koulutusohjelmissa. Tiedekunnassa on toteutettu useita maisteriohjelmia jo vuodesta 1998 lähtien. Maisteriohjelmien koulutusta on suunnattu mm. media ja suunnitteluteknologian, multimedian sekä Design Management opintoihin. Suunnittelukaudella tiedekunnan perustutkintotavoitteena on 80 taiteen maisterin tutkintoa vuosittain. Taiteiden tiedekunnan jatkokoulutus sisältää tieteellisten opintojen lisäksi taiteellista ja innovatiivista ajattelua tukevaa opetusta ja ohjausta. Taiteen tohtorin tutkintoon voi sisältyä olennaisena osana taiteellinen produktio, joka voi olla mm. näyttely, tuotekehitysprojekti, opetusproduktio tai tuotekonsepti. Taiteelliset produktiot sisältyvät väitöskirjatutkimukseen ja ne ovat sen osa tuottaen uutta tutkimustietoa, uutta menetelmällisistä osaamista sekä korkeat taiteelliset vaatimukset täyttäviä tuotteita ja suoritteita. Tiedekunnassa on yhteensä noin 60 aktiivista jatko opiskelijaa. Tiedekunta on houkutteleva jatkokoulutuspaikka. Tämä todentuu tiedekuntaan hakeutuvien jatko opiskelijoiden kautta. Jatko opintoihin hakeutuu usein myös muun kuin tiedekunnan perustutkintokoulutuksen suorittaneita opiskelijoita. Tiedekunnan jatkoopiskelijoita on mukana valtakunnallisissa Elomedia, Viestintätieteiden ja Muotoilun kytkennät tutkijakouluissa. Suunnittelukaudella tiedekunnan tohtorin tutkintotavoite on kaksi tohtorin tutkintoa vuosittain.
2 2 Taideteollisen alan tutkimus suuntautuu taiteiden tiedekunnassa muotoilun, median, taidekasvatuksen ja taiteen aloille. Näitä lähestytään suunnittelun ja muotoilun sekä taiteen ja taidekasvatuksen tutkimuksellisista, kuten myös tiedekuntarajat ylittävästä, monitieteisistä näkökulmista soveltaen erilaisia tutkimusotteita. Tutkimustoiminnalle on ollut ominaista jako humanistisesta, yhteiskunnallisesta ja luonnontieteellisestä perinteestä lähteviin ajattelutapoihin ja menetelmiin. Nämä suuntaukset ovat lähentyneet toisiaan, kun elämäntapojen ja mentaliteettien ymmärtäminen on tullut keskeiseksi osaksi muotoilututkimusta. Muotoilun tutkimus pyrkii muotoilun pitkäjänteiseen tutkimukseen ja tutkimustiedon hyödyntämiseen sekä muotoilullisesti että teknologisesti korkeasti profiloituvien tuotteiden suunnitteluun. Sovellusalueina ovat sellaiset yhteiskunnan ja elinkeinoelämän osa alueet, joissa on valmiutta rakentaa liiketoimintaa luovan talouden ja sosiaalisten innovaatioiden varaan. Audiovisuaalisen mediakulttuurin tutkimuksen kohdealueena ovat erilaisten medioiden instituutiot, muodot ja ilmaisutavat sekä ns. perinteisemmät mediat kuten valokuva, elokuva ja internetin sisällöt. Erityisinä painopistealueina ovat uudet mediat kuten video, multimedia, pelit ja älykkäät ympäristöt teknisinä ilmiöinä sekä varsinaiset mediataiteet, videotaide, 3Danimaatio sekä interaktiivinen ja digitaalinen taide. Mediatutkimuksessa painotetaan myös audiovisuaalisen teknologian ja kulttuurin vuorovaikutusta (mm. digitaalinen TV, video ja tietokonepelit, tietoverkkoyhteyksien mahdollistamat vuorovaikutteiset palvelut sekä teknologian vaikutukset musiikki, ääni ja kuvailmaisuun). Sosiaalinen ja yhteisöllinen media vaikuttaa media alan kulttuuri ja taideteorioiden rakentumiseen, erityisesti näkemyksiin tekijän, teoksen ja vastaanottajan suhteista. Taidekasvatuksen tutkimus kohdistuu visuaaliseen kulttuuriin sekä pedagogisen osaamisen ja taiteellisen toiminnan kehittämiseen. Tutkimusta tehdään toisaalta koulujen taidekasvatuksen ja kuvataideopettajuuteen liittyvien kysymysten parissa, toisaalta tutkitaan innovaatioita, joissa taidekasvatustoimintaa sovelletaan yhteiskunnan eri sektoreilla. Tällöin tutkimukselle on vahva pohjoinen painotus ja tiiviit liittymäkohdat pohjoisten alueiden kulttuurisiin, sosiaalisiin ja taloudellisiin erityispiirteisiin. Taiteen ja kulttuurin tutkimus keskittyy pohjoisen ja arktisen alueen ohella erityisesti visuaalisen ja esineellisen kulttuurin sisältöjen ja merkitysten tulkintaan. Pohjoisen ja arktisen kuvataiteen tutkimuksessa kartoitetaan ja analysoidaan Barentsin alueen kuvataidetta historiallisena sekä nykytaiteen ilmiönä. Valokuvan, kuvituksen ja muun käyttökuvan tutkimus painottuu erityisesti kuvan merkitysten ja sisältöjen problematiikkaan. Muotoilun ja sen historian tutkimuksen ja opetuksen lähtökohtana on ajatus historian läsnäolosta nykyajassa. Tavoitteena on myös oman muotoilualan historian tunteminen ja menneisyydestä kumpuavien toiminta ja ajattelutapojen tunnistaminen. Tekstiilialan koulutuksen uudistaminen on käynnistetty vastaamaan tämän hetkistä ja muuttuvaa tekstiili ja muotoilualan tarpeita. Tekstiilialaa suunnataan enenevässä määrin tilaan ja tilasuunnitteluun. Vaatetusalan koulutuksessa painotetaan funktionaalista vaatetussuunnittelua huomioiden erityisryhmien kuten ikääntyvien ja vammaisten tarpeet. Tekstiili ja vaatetusalojen tutkimus keskittyy hyvinvoinnin, vapaa ajan ja elämysteollisuuden alueella tapahtuvan muotoilun kehittämiseen. Tutkimuksen lähtökohtina ovat käyttäjä, materiaali ja tuotantolähtöisyys. Tutkimusalueita vahvistetaan kestävän kehityksen näkökulmasta.
3 3 Yliopiston sisäinen ja eri yliopistojen välinen yhteistyö on rakentanut vahvan pohjan innovatiivisille tutkimusprojekteille sekä vahvistanut kollegiaalisia yhteistyöverkostoja, erityisesti tutkijakoulutuksen muodossa. Suomen Akatemian rahoittamissa tutkimuksissa on tehty aktiivisesti tutkimusyhteistyötä muiden kansallisten ja kansainvälisten yliopistojen kanssa. Pohjoinen orientaatio ja alueellinen vaikuttavuus ovat olleet keskeisiä taiteiden tiedekunnan hanketoiminnassa. Tiedekunta on hyödyntänyt onnistuneesti tutkimus ja kehittämistoiminnassaan pohjoista sijaintia ja profiloitunut selkeästi pohjoisen kulttuurin, taideteollisuuden, muotoilun, taiteeseen sekä taidekasvatukseen liittyvän koulutuksen ja tutkimuksen yksiköksi. Tiedekunta on ollut mukana toteuttamassa useita Pohjoiskalotin ja Barentsin alueiden taideja koulutusprojekteja. Tiedekunnan ympärille on muodostunut luova yhteisö, jonka vaikutukset näkyvät Lapin kulttuurielämässä ja heijastuvat maakunnan elinkeinoelämän kehittymiseen. Erityisesti tämä näkyy elämysteollisuuden voimistumisena Lapissa, mikä on tukenut alueen työllisyyttä ja innovatiivista aluekehitystä. Taiteiden tiedekunnan kansainvälinen opiskelijavaihto on ollut vilkasta. Etenkin tiedekuntaan hakeutuvien ulkomaalaisten opiskelijoiden määrä on ollut huomattava suhteessa tiedekunnasta lähtevien vaihto opiskelijoiden määrään. Tiedekuntaan saapuu vuosittain noin 50 ulkomaalaista opiskelijaa, vastaavasti vaihtoon lähtee vuosittain noin 35 opiskelijaa. Lukuvuoden käynnistyessä tiedekunnassa on 27 ulkomaalaista perustutkinto opiskelijaa. Ulkomaalaisia jatko opiskelijoita on ainoastaan muutama. Vieraskielisen opetuksen tarjontaa on nostettu vuosittain. Opetushenkilökunta on hakeutunut aktiivisesti kansainväliseen opettajavaihtoon. Vuosittain vaihtoon on lähtenyt yli kymmenen opettajaa. Vastaavasti tiedekunnassa on ollut useita opettajia kansainvälisen vaihdon kautta, joskin useimmat vaihdot ovat olleet lyhytaikaisia. Kalottialueella tiedekunta on toteuttanut ympäristö ja yhteisötaiteeseen sekä tiedonsaanti ja tutkijaverkostoitumiseen liittyvää yhteistyötä. Tiedekunta on koordinoinut vuodesta 2005 alkaen FIRST ohjelman ARTSMO hanketta sekä vuodesta 2006 alkaen Nordplusohjelman EDDA Norden ja C.T.D.N verkostoja. Tiedekunta on osallistunut aktiivisesti Nordplus ohjelman Cirrus verkoston sekä Cumulus yhdistyksen toimintaan samoin kuin taidekasvatuksen alan International Society of Education trough Art, InSEA konferensseihin. Tiedekunta on järjestänyt kaikkien verkostojen puitteissa kansainvälisiä intensiivikursseja. Pohjoisen ja arktisen alueen tutkijat ovat käynnistäneet Taiteen, kulttuurin ja historian, ArCHistutkijaverkoston, jonka tarkoituksena on edistää Barentsin alueen tutkijoiden yhteistyötä, kerätä arktisia alueita ja pohjoista koskevaa tutkimustietoa sekä parantaa tutkimustiedon saatavuutta. Strategian yleisiä lähtökohtia Suomen hallitusohjelman korkeakoulu ja tiedepoliittisissa linjauksissa painotetaan koulutuksen laatua, luovuutta, innovatiivisuutta ja kansainvälisyyttä. Teknologisten innovaatioiden rinnalla korostetaan liiketoiminta ja muotoiluinnovaatioiden merkitystä sekä yrittäjyysvalmiuksia eri tieteenalojen korkeakoulutuksessa. Lisäksi ohjelman mukaan ympäristökasvatuksen asemaa vahvistetaan ja verkko opetusta tuetaan.
4 4 Alueellisissa kehittämisasiakirjoissa ja ohjelmissa tavoitteena on vahvistaa alueiden innovaatioperustaa sekä elinkeinoelämän ja koulutus ja tutkimusyhteisöjen yhteistyötä. Strategisesti tärkeitä pohjoisen alueen kehittämiskohteita ovat mm. matkailu, kylmä ja talviteknologia, elämystuotanto ja luovat toimialat, innovatiiviset palvelut ja tuotteet sekä hyvinvointi. Lapin yliopiston strategiatyötä linjaa tavoitteellinen tutkimustoiminnan ja opetuksen laadun vahvistaminen, alueellinen, kansallinen ja kansainvälinen verkostoituminen sekä johtaminen ja henkilöstösuunnittelu. Taiteiden tiedekunnan strategiassa huomioidaan Lapin yliopiston yleiset strategian toteuttamiseen liittyvät toimintaperiaatteet, yliopiston yhteiset arvot sekä alueelliset kehittämisstrategiat ja korkeakoulupoliittiset linjaukset. Osana Lapin yliopistoa taiteiden tiedekunta sitoutuu yliopiston yhteisten arvojen, yhteisöllisyys, yhteistyö, yhdenvertaisuus, yksilöllisyys ja ympäristö, toteuttamiseen. Tiedekunnan strategia pohjautuu taideteollisen alan tutkimukseen ja opetukseen tiedekunnan osaamisalueilla, joita ovat muotoilu (design), taidekasvatus ja taide. Muotoilun käsitteellä tässä yhteydessä tarkoitetaan median, visuaalisen viestinnän, tekstiili ja vaatetusalan sekä teollisen muotoilun suunnittelua. Tilan ja palveluiden muotoilu ja suunnittelu läpäisevät kaikkia taideteollisia aloja. Taiteiden tiedekunnan strategian tavoitteena on linjata tiedekunnan toiminnallista ja sisällöllistä kehittämistä, määrittää keskeiset tutkimuksen ja opetuksen profiilialueet sekä varmistaa tiedekunnan opetus, tutkimus ja kehittämistoiminnan resurssipohja. Taiteiden tiedekunnan visio Taiteiden tiedekunta on vuonna 2020 vahva taide ja tutkimusorientoitunut, innovatiivinen ja monitieteinen opetus ja tutkimusympäristö, jossa tieteen ja taiteen vuorovaikutus yhdistyy pohjoisen taiteen ja kulttuurin tutkimukseen, taidekasvatukseen, matkailua tukevaan elämysteollisuuteen sekä muotoilun tutkimukseen. Tiedekunnan opetus kytkeytyy tutkimus ja kehittämishankkeisiin, minkä kautta tiedekunta on vahva kansainvälinen ja kansallinen vaikuttaja. Kansainvälistä ja korkeatasoista opetusta ja tutkimusta toteutetaan ajantasaisen infrastruktuurin avulla. Visiossa on esitetty näkemys taiteiden tiedekunnan halutusta tulevaisuudesta. Vision mukaan tiedekunta on ainutlaatuinen, jatkuvasti kehittyvä ja laadukas kouluttaja sekä kiinnostava yhteisö tutkijoille. Tiedekunnan taide ja tutkimusorientoituneisuudella tarkoitetaan opetuksen ja tutkimuksen läpäisevää taiteellista toimintaa. Tulevaisuudessa perus ja jatko opinnot kytkeytyvät luontevasti tiedekunnan tutkimus ja hanketoimintaan. Onnistuneella profiloitumisella ja tutkimustoiminnalla tiedekunnalla on kansainvälistä toimintaa ja alueellista vaikuttavuutta.
5 5 Toimintaympäristön SWOT analyysi Taiteiden tiedekunnan vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia ja uhkia on pyritty tunnistamaan tiedekunnalle asetettujen tavoitteiden ja tiedekunnan kehittämisvision näkökulmista. VAHVUUDET pohjoinen sijainti tiedekunta osa tiedeyliopistoa taideorientoituneisuus, monitieteisyys ja innovatiivisuus kansainvälisyyden kasvaminen aktiivinen omaehtoinen kehittämistoiminta ulkopuolinen rahoitus yrittäjyysopinnot (Design Management) hyvät toimitilat yhteisöllisyys ja joustavuus Lapin korkeakoulujen välinen yhteistyö HEIKKOUDET etäisyydet muihin toimijoihin koulutusalojen yritystoiminnan vähäisyys yliopiston vähenevät tukipalvelut houkuttelemattomuus osalla koulutusaloista tiedekunnan heikko tunnettavuus yritysyhteistyötahojen vähäisyys MAHDOLLISUUDET vahva taideteollisen alan opetus ja tutkimusyksikkö vahva alueellinen osaaja yrittäjyyden kehittäminen uudet ammatit ja ammattialueet yhteistyö Lapin matkailualan ja elämysteollisuuden kanssa opintojen kytkeminen tutkimukseen ja T&K hankkeisiin kansainvälistyminen verkostoituminen reviiriajattelusta yhteistyöhön strategisen johtamisen kehittäminen UHAT pienenevät ikäluokat, kilpailu opiskelijoista kansallisen rahan riittämättömyys yliopistojen rakenteellinen kehittäminen koulutusvastuujako korkeakouluissa muutosten ennustamattomuus elinkeinorakenteen muuttuminen heikko työllistyminen osalla koulutusaloista henkilökunnan jaksaminen infrastruktuurin heikkeneminen
6 6 Taiteiden tiedekunnan profiloituminen Tiedekunta profiloituu toiminnassaan koulutusalojensa näkökulmista pohjoisuuteen ja arktisuuteen, matkailua tukevaan elämysteollisuuteen sekä muotoilun tutkimukseen. Profiloitumisella tiedekunta tunnistaa alueellisen lähtökohdan tärkeäksi voimavaraksi. Profiloituminen palvelee uuden tiedon tuottamista, tutkimukseen perustuvaa osaamista, alueen elinolosuhteiden, kulttuuri ja taidepalveluiden ja elinkeinoelämän kehittämistä sekä kestävää kehitystä. Tiedekunnan vahvuus on sen mahdollisuus vastata ajankohtaisiin ja tulevaisuuden haasteisiin tiedekunnan edustamilla koulutusaloilla. Tiedekunnan tieteenaloilla on hyvät mahdollisuudet tukea hyvinvointi ja palveluyhteiskunnan toteutumista sekä elinikäistä oppimista. Tiedekunnalla on myös mahdollisuus vaikuttaa kehittämällä erilaisia tuotteita ja taide ja kulttuurielämyksiä matkailuun. Taideteollisen alan osaamisen siirtäminen yhteiskuntaan yrittäjyyden kautta tukee hyvinvointiyhteiskunnan edistämistä. Profiilialueet ovat tiedekunnan tunnistamia todellisia vahvoja osaamisalueita. Profiloitumalla tiedekunta on määritellyt yhteiset tavoitteet, joille se suuntaa henkisiä voimavarojaan sekä taloudellisia resursseja. Taiteiden tiedekunnan opetus ja tutkimustoiminnan profiilialueet: 1. Pohjoisuus ja arktisuus Pohjoinen tutkimus on pohjoisiin alueisiin suunnattua tai pohjoisille alueille tyypillisten ilmiöiden tutkimusta joko tieteenalan omasta tai monitieteisistä näkökulmista ja joilla on kansainvälistä, kansallista tai alueellista merkitystä tieteellisten tulosten tai niihin pohjautuvan koulutuksen ja taiteellisen osaamisen kautta (vrt. Pohjoisen tutkimuksen strategia). Taiteiden tiedekunnassa pohjoisen taiteen ja kulttuurin tutkimus on keskeinen teema, jota lähestytään taide ja kulttuurihistorian näkökulmien lisäksi taiteen, muotoilun ja taidekasvatuksen innovatiivisista näkökulmista. Tutkimuksessa keskitytään pohjoisten ympäristöjen ja yhteisöjen parissa tapahtuvan ekologisesti, kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävän muotoilun, taidetoiminnan ja taidekasvatuksen kehittämiseen. Kylmäosaaminen sivuaa erityisesti muotoilualan tutkimusta, mutta on läsnä myös ympäristö ja yhteisötaiteen tutkimuksessa. Taidekasvatuksen tutkimuksen keskeisenä tavoitteena on kehittää pohjoiset erityisolot, ympäristöt ja yhteisöt huomioivaa taide ja kulttuuritoimintaa ei vain koululaitoksen vaan myös elinikäisen oppimisen näkökulmista. Luomalla laajoja monitieteisiä kehittämishankkeita, joissa tutkimukseen integroituu tuottava taiteellinen toiminta ja pohjoisten yhteisöjen pedagoginen aktivoiminen, pyritään kulttuurisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävän taidekasvatuksen kehittämiseen. Tämä tarkoittaa entistä kiinteämpää yhteistyötä pohjoiseen, ympäristölähtöiseen elämysteollisuuteen, elinkeinoelämään ja sekä elinolosuhteita ja koulutusta tukeviin palveluihin. Tutkimuksella osallistutaan entistä tiiviimmin alan kotimaiseen ja kansainväliseen keskusteluun.
7 7 2. Elämysteollisuus ja matkailu Taiteiden tiedekunnan tutkimuksen avulla kehitetään innovatiivista taidetoimintaa ja muotoilua yhdessä matkailua tukevan elämysteollisuuden kanssa laadun parantamiseksi matkailutuotteissa, tapahtumissa, majoituspalveluissa sekä matkailuympäristöissä. Pohjoisen taiteen ja kulttuurin tutkimus, uusien taidetoimintojen yhteisöllinen kehittäminen sekä arktinen elokuva tarjoavat uusia sisältöjä elämysteollisuuden eri alueille. Monimedia ja sisältötuotannossa, animaatiokoulutuksessa sekä pelitutkimuksessa keskitytään käytettävyyteen sekä edistetään laadukkaiden tuotteiden suunnittelua, valmistelua ja markkinointia. Suurimpia media alan haasteita ovat laajakaista internetin tuomat mahdollisuudet sekä yhteisöllisen median merkityksen kasvaminen kaikilla mediakulttuurin alueilla. Sosiaalinen läsnäolo muuttuu moniulotteisemmaksi ja monimediaalisemmaksi laajakaista internetin ansiosta. Media alan osaajilta vaaditaan jatkossa ymmärrystä ihmisten toiminnasta erilaisissa rinnakkaisissa virtuaaliyhteisöissä, joissa sisältöjen tuottajina, kuluttajina ja välittäjinä voivat olla yhteisön kaikki jäsenet. Yhteisöllinen media kasvattaa ympärilleen uudenlaisia kommunikaatiotapoja, sisällön tuottamisen, levittämisen ja kuluttamisen muotoja. Esimerkkeinä mainittakoon YouTuben ja MySpacen kasvava merkitys. Yhteisöllinen media tulee vaikuttamaan myös media alan kulttuuri ja taideteorioiden rakentumiseen, erityisesti näkemyksiin tekijän, teoksen ja vastaanottajan suhteista. Luovaa taloutta vahvistetaan lisäämällä Design Management ja yrittäjyysopintoja sekä tutkimusta. Design Management tutkimuksessa muotoilun ja tuotannollisen suunnittelun kohteina ovat itse tuotteet ja niiden lisäksi viestintä, ympäristö, yritysten ja yhteisöjen identiteetti sekä muotoilun palvelut. 3. Muotoilun tutkimus Muotoilun tutkimuksen lähtökohtana on tietoisuus muotoilun olemuksesta muotoilun tutkimuksen kohteena. Tämä tietoisuus rakentuu ymmärryksestä tuotteiden ja palveluiden käyttäjän, muotoilua hyödyntävän yritystoiminnan sekä ympäröivän yhteiskunnan, luonnon ja talouden vuorovaikutuksen merkityksestä. Älykkäät ympäristöt liittyvät arkipäivään lähes kaikilla elämänaloilla. Älykkäiden ympäristöjen sovelluskohteita ovat vapaa aika, koti ja vaatetus sekä näiden lisäksi koulutus ja oppimisympäristöt. Tutkimuskohteina voivat olla myös elämyksellisyys ja hyvinvointi. Älykkäiden tuotteiden muotoilulla parannetaan käytettävyyttä. Älykkäiden ympäristöjen ja tuotteiden tutkimus sekä muotoilu palvelevat alueen hyvinvointia sekä yritystoimintaa. Teknologispainotteisissa tutkimuksissa keskeistä on teknologian humanisointi. Muotoilun tutkimuksessa kohteena on uuden ajan tuotteiden muotoilu, jossa huomioidaan laadukkaiden tuotteiden ja palveluiden muotoilun lisäksi yhteiskunnassa korostettu kestävä kehitys ja siihen liittyvä eettinen periaate. Sosiaalisen muotoilun lähtökohtana on yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen tiedon hyödyntäminen muotoilun tutkimuksessa, jonka avulla luodaan uusia innovaatioita erityisryhmille kuten vanhuksille ja vammaisille. Monitieteisen visuaalisen viestinnän tutkimuksen yhtenä perustavoitteena on visuaalisen tutkimustiedon sovellettavuus muotoilun suunnittelussa.
8 8 Tulevaisuudessa muotoilun tutkimuksella tulee olemaan ennennäkemättömiä liitoskohtia eurooppalaisen yhteiskunnan kilpailukykyyn ja hyvinvointiin niin kansallisella kuin kansainväliselläkin tasolla. Tätä prosessia voidaan tukea strategisella, päämääräsuuntautuneella työllä muotoilun tutkimuksen ja muotoiluosaamisen kehittämiseksi osaksi eurooppalaista tutkimusyhteistyötä ja tutkimusaluetta. Strateginen johtaminen Yliopistolaitosta koskevat muutokset asettavat tiedekunnalle lähivuosina monia haasteita. Tiedekunnan toiminnassa on huomioitava toimintaympäristön muutos, yliopistojen rakenteellinen kehittäminen, valtionhallinnon tuottavuusohjelma, koulutuksen ja tutkimuksen laatu sekä kansainvälistyminen. Tiedekunnan strateginen johtaminen korostuu entistä tärkeämpänä. Strateginen johtaminen edellyttää organisaatiorakenteiden uudistamista ja riittävän suuria yksikkökokoja, mikä mahdollistaa resurssien suuntaamisen yhteisiin tarkoituksiin. Yliopistoissa on painetta tuki ja palvelutoimintojen kokoamiseen, tiedekuntarakenteiden uudistamiseen sekä laitosjaosta luopumiseen. Taiteiden tiedekunnan rakenteiden uudistamisen ensisijaisena tavoitteena on kehittää ja vahvistaa taideteollisen alan tutkimustoimintaa sekä tukea koulutusalojen yhteistä toimintaa. Akateemiseen johtamiseen kohdistuu aiempaa enemmän lisää vaateita. Johtaminen edellyttää laajaa näkemystä muuttuvasta yliopistosta, kykyä nähdä tulevaan, johtamisosaamista sekä sitoutumista siihen. Johtamisosaamiseen sisältyy eri toimintojen (mm. opetus, tutkimus, talous) tuloksellinen ja tehokas johtaminen sekä henkilöstöjohtaminen. Henkilöstöjohtamisessa korostuu esimiestehtävä ja vastuu sekä toimintaympäristön nopeasti uudistuessa myös muutosjohtamisen hallinta. Strategisen johtamisen tärkein tehtävä on tukea tiedekunnan vision toteutumista. Johtamisessa otetaan huomioon henkilöstösuunnittelu ja henkilöstön sitouttaminen toimintaan. Henkilöstösuunnittelun avulla kiinnitetään huomiota suunnitelmalliseen strategiaa tukevaan rekrytointiin. Tiedekunta arvioi toimintaansa vision mukaisesti ja suuntaa opetustaan sekä tutkimustaan sitä tukemaan.
Lapin yliopisto Taiteiden tiedekunta 11.3.2016
Lapin yliopisto Taiteiden tiedekunta 11.3.2016 TEHTÄVÄNTÄYTTÖSELOSTE Muodin ja vaatetuksen professorin tehtävä ajalle 1.1.2017 31.12.2021 Toimintaympäristön kuvaus Lapin yliopisto on Euroopan unionin pohjoisin
LisätiedotTampereen korkeakouluyhteisön koulutusstrategia
Tampereen n koulutusstrategia Tampereen yliopisto ja Tampereen ammattikorkeakoulu muodostavat kansainvälisen ja Suomen monipuolisimman, yli 30 000 opiskelijan n. Monitieteisen mme koulutuksen ja tutkimuksen
LisätiedotPohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Taiteiden tiedekunta
Pohjoisen puolesta maailmaa varten l apin yliopisto Taiteiden tiedekunta Tiedekunnasta valmistuneet yrittäjät Erja Tuhkala, Katariina Imporanta ja Marjo Remes luovat pohjoista vaihtoehtoa vaatealalle hauskoilla
LisätiedotTaideyliopiston strategia
2017 Taideyliopiston strategia 2020 Taideyliopiston strategia 20172020 TAIDEYLIOPISTON TEHTÄVÄ Taideyliopiston strategia 20172020 / Taideyliopiston tehtävä Kuvataideakatemian, Sibelius-Akatemian ja Teatterikorkeakoulun
LisätiedotTervetuloa luomaan kuvaa Lapin yliopistosta!
Tervetuloa luomaan kuvaa Lapin yliopistosta! Yliopisto hahmottuu 4 tiedekuntaa: kasvatustieteet oikeustieteet taiteet yhteiskuntatieteet ja tarkentuu Vajaa 5 000 opiskelijaa 625 työntekijää Budjetti n.
LisätiedotViestintä- strategia
Viestintästrategia Viestinnän tehtävä on auttaa yliopiston strategisten linjausten toteutumista tukemalla ja tekemällä näkyväksi tutkimusta, koulutusta, yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja johtamista.
LisätiedotKansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen
Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus
LisätiedotLUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
LisätiedotTaideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017
TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän
LisätiedotSAVONLINNAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOSILLE Kansainvälinen kulttuuri- ja sivistyskaupunki Saimaan sydämessä
SAVONLINNAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOSILLE 2018 2021 Kansainvälinen kulttuuri- ja sivistyskaupunki Saimaan sydämessä SISÄLLYS S. 2-3 S. 4-5 S. 6-7 S. 8-9 S. 10-11 S. 12-13 Yleinen strateginen päämäärä Visio
LisätiedotOpiskelupalvelut TUTKINTOTAVOITTEET JA NIIDEN TOTEUTUMINEN Tilanne 1.1. - 31.12.2015 Tiedekunta Ylemmät tutkinnot Tohtorit Alemmat tutkinnot Lisensiaatit toteuma 2015: 417 tavoite 2015: 478 toteuma 2014
LisätiedotPyrkimyksenä Lapin yliopiston Lapin ammattikorkeakoulun
Lapin korkeakoulukonserni on Lapin yliopiston ja Lapin ammattikorkeakoulun strateginen liittouma, jonka avulla korkeakoulut kykenevät tarjoamaan opiskelijoille, henkilökunnalleen ja ympäröivälle yhteiskunnalle
LisätiedotKOHTI UUTTA "KOULUTUSSTRATEGIAA"
KOHTI UUTTA "KOULUTUSSTRATEGIAA" Humanistisen tiedekunnan koulutuksen kehittämisen aamupäivä 26.8.2015 Minna-Riitta Luukka Hallitusohjelma OKM:n linjaukset Kesu Suomi osaamisen kasvu-uralle Miten kehitämme
LisätiedotSTRATEGIA Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti
STRATEGIA 2010-2012 Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti MATKAILUALAN TUTKIMUS- JA KOULUTUSINSTITUUTIN TAUSTA Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutin - tai tuttavallisemmin Lapin matkailuinstituutin
LisätiedotUutta luovaa taloutta. Anu Perttunen ohjelmajohtaja Luovien alojen verkosto
Uutta luovaa taloutta Anu Perttunen ohjelmajohtaja Luovien alojen verkosto Murros Meneillään on talouden murros. Tiedon, osaamisen, luovuuden ja merkitysten rooli kasvaa. Uudistuva talous, digitalisoituva
LisätiedotSavon koulutuskuntayhtymän Strategia 2022
Savon koulutuskuntayhtymän Strategia 2022 1 muuttuva toimintaympäristö Huomioimme toiminnassamme globalisaation, yhteiskunnalliset muutokset ja nopeasti muuttuvat lähiympäristön tarpeet. Olemme aktiivinen
LisätiedotKuvataide. Vuosiluokat 7-9
Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.
LisätiedotTKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ
TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,
LisätiedotHelsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit
n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa
LisätiedotPORIN TAIDEMUSEO. tehtävämme. Satakunnan kulttuurin edistämisessä
PORIN TAIDEMUSEO tehtävämme Satakunnan kulttuurin edistämisessä Tehtävämme ja vastuualueemme Satakunnan kulttuurin edistämisessä PORIN TAIDEMUSEON TEHTÄVÄNÄ on Porin kulttuuritoimen yhteisten arvojen mukaisesti
LisätiedotKUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN
KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN,,, Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako -työryhmä 18.11.2009 Pirkko Pohjakallio
LisätiedotLahden ammattikorkeakoulun strategia 2020
Lahden ammattikorkeakoulun strategia 2020 Sisällys 4 LAMKin visio 2020 6 Arvomme ovat ilo, oivallus ja arvostus 8 Teot, jotka ratkaisevat LAMKin ja lamkilaisten tulevaisuuden 9 Profiloituminen 12 Strategiset
LisätiedotKOULUTUSTA, TUTKIMUSTA JA KEHITTÄMISTÄ
KOULUTUSTA, TUTKIMUSTA JA KEHITTÄMISTÄ 1 Ammattikorkeakoulututkintoja ja ylempiä AMK-tutkintoja. EDELLÄKÄVIJÖIDEN HAAGA-HELIA! 2 Haaga-Helia ammattikorkeakoulu kouluttaa liikeelämän ja palveluelinkeinojen
LisätiedotOPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
LisätiedotTaideyliopistoselvityksen tilannekatsaus 2.12.2010
Taideyliopistoselvityksen tilannekatsaus 2.12.2010 Taideyliopistoselvitystyöryhmän tehtävät Selvitystyöryhmän tulee: tehdä esitys siitä, millä edellytyksillä maahamme voidaan synnyttää kansallisesti ja
LisätiedotTredun strateginen ohjelma. Tilaisuus yhteistyökumppaneille Tervetuloa!
Tredun strateginen ohjelma Tilaisuus yhteistyökumppaneille 18.1.2019 Tervetuloa! AMMATILLISTA ETUMATKAA ROHKEE, RETEE JA REILU TREDU TAUSTAA STRATEGISESTA OHJELMASTA Ohjelma luo suunnan Tredun toiminnalle,
LisätiedotInnovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki
Innovaatioammattikorkeakoulun strategiset lähtökohdat Sinimaaria Ranki 2.9.2008 1 Taustalla vaikuttavat talouden muutosvoimat Informaatiokumous Ennuste: puolet maailmankaupasta immateriaalikauppaa Tuotanto
LisätiedotOpetuksen tavoitteet
5.20 Kuvataide Kuvataideopetuksen lähtökohtana on kulttuurisesti monimuotoinen todellisuus, jota tutkitaan kuvia tuottamalla ja tulkitsemalla. Opiskelijoiden kokemukset, mielikuvitus, luova ajattelu ja
LisätiedotTYÖVÄEN NÄYTTÄMÖIDEN LIITON STRATEGIA
TYÖVÄEN NÄYTTÄMÖIDEN LIITON STRATEGIA 2016 18 TYÖVÄEN NÄYTTÄMÖIDEN LIITON STRATEGIA 2016 18 Työväen Näyttämöiden Liitto r.y. (TNL) on teatterialan ammattilaisten ja harrastajien järjestö, joka reagoi nopeasti
LisätiedotKUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet
KUVATAIDE VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Visuaalinen havaitseminen ja ajattelu T1 kannustaa oppilasta havainnoimaan, taidetta, ympäristöä ja muuta visuaalista kulttuuria moniaistisesti ja käyttämään
LisätiedotPohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta
Pohjoisen puolesta maailmaa varten l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta pohjoisen puolesta Kasvatuksen ja koulutuksen pohjoiset maisemat piirtyvät eteesi Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa.
LisätiedotVuonna 2020 Lapin yliopisto on kansainvälinen, selkeästi profiloitunut tiede- ja taideyliopisto.
Lapin yliopisto 2020 1. Toiminta-ajatus Pohjoisen puolesta maailmaa varten Lapin yliopisto edistää kestävää kehitystä, hyvinvointia ja tasa-arvoa sekä alueellisesti että maailmanlaajuisesti tutkimuksen,
LisätiedotUUDET OPETUSSUUNNITELMAT 2017-
UUDET OPETUSSUUNNITELMAT 2017-24.9.2015 Opetussuunnitelmatyön aikataulu Syyskuu 2015: Rehtorin päätös opetussuunnitelmatyön yhteisiksi tavoitteiksi / linjauksiksi 24.9.2015: opetussuunnitelmatyön aloitusseminaari
Lisätiedot5/6/2010. www.ucpori.fi
5/6/2010 www.ucpori.fi PORIN YLIOPISTOKESKUS UNIVERSITY CONSORTIUM OF PORI www.ucpori.fi 6 PORIN YLIOPISTOKESKUS 2010 4300 koulutukseen osallistuvaa 1565 tutkinto-opiskelijaa Perustutkinto-opiskelijoita
LisätiedotYmpärivuotisen opiskelun edistäminen keskustelutilaisuus Johtaja Hannu Sirén
Ympärivuotisen opiskelun edistäminen keskustelutilaisuus 17.4.2015 Johtaja Hannu Sirén Mitä ympärivuotisen opiskelun edistämisellä tarkoitetaan? Korkeakoulupoliittisena tavoitteena ollut jo pitkään, että
LisätiedotLapin yliopisto Pohjoisen puolesta maailmaa varten
Lapin yliopisto Pohjoisen puolesta maailmaa varten Yleisesittely Tiedekunnat ja koulutusvolyymit Neljä tiedekuntaa Kasvatustieteiden Oikeustieteiden Taiteiden ja Yhteiskuntatieteiden tiedekunnat. Lapin
LisätiedotProjektipäällikkö Olli Vesterinen
Projektipäällikkö Olli Vesterinen OSAAMISEN JA KOULUTUKSEN KÄRKIHANKE 1 Uusi peruskoulu -ohjelma on osa Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin -kärkihanketta Uudet opetussuunnitelman
Lisätiedotpienenevät, sama tulos ulos ja laatu paranee?
Juha Kettunen Minne menet korkeakoulutus III 6.10.2010 Mission (im)possible sisäänotot pienenevät, sama tulos ulos ja laatu paranee? Toteutuiko ammattikorkeakoulujen visio 2010? Vahvaa osaamista työelämän
LisätiedotErikoistumiskoulutusten kehittämisen väliseminaari Tervetuloa ja Arenen ajankohtaiskatsaus
Erikoistumiskoulutusten kehittämisen väliseminaari Tervetuloa ja Arenen ajankohtaiskatsaus Toiminnanjohtaja Riitta Rissanen, Arene ry 17.8.2016 Haaga-Helia ammattikorkeakoulu 26.8.2016 Ajankohtaista Ammattikorkeakoulujen
LisätiedotKuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus
KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät
LisätiedotOULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET
OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET 2013 2020 Kansainvälinen Oulun Eteläinen Vuonna 2020 Alueen koulutus- ja tutkimusorganisaatiot muodostavat kansainvälisesti
LisätiedotMediakasvatus Lapin yliopistossa
Mediakasvatus Lapin yliopistossa 16.3.2012 Jaana Virtanen yliopisto-opettaja, KM Lapin yliopisto, KTK Mediakasvatuksen opinnot Mediakasvatusta voi opiskella pääaineena vain Lapin yliopistossa Syksystä
LisätiedotScience with Arctic attitude
1 Science with Arctic attitude Oulun yliopiston strategia 2016 2020 Strategian julkistus 4.2.2016 2 Tuotamme uutta tietoa kestävämmän, terveemmän älykkäämmän ja humaanimman maailman rakentamiseksi Globaaleja
LisätiedotTutkinnonuudistus 2014 Kuvataidekasvatus KANDIT
Tutkinnonuudistus 2014 Kuvataidekasvatus KANDIT Helena Kurkela 14.4.2014 Siirtymäsäännökset Siirtymäkausi: kandidaatin tutkintoon johtavilla ohjelmilla 1.8.2014-31.10.2016 maisterin tutkintoon johtavilla
LisätiedotKUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä
KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä Mikko Hartikainen 18.11.2009 Kuvataide oppiaineena perusopetuksessa Visuaalista kulttuurikasvatusta Osa
LisätiedotKäyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä.
Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä. Teknologia- ja innovaatiopuisto INNOMARE INNOMARE Tutkimus ja kehitys INNOMARE Koulutuspalvelut Visio 2008 Kymenlaakson
LisätiedotKohti maailman parasta korkeakoululaitosta ammatillinen korkeakoulutus keskeinen osa
Kohti maailman parasta korkeakoululaitosta ammatillinen korkeakoulutus keskeinen osa Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto ry:n strategia vuosille 2016 2020 Hyväksytty Arenen kevätvuosikokouksessa 17.3.2016
LisätiedotKorkeakoulutuksen haasteet
Korkeakoulutuksen haasteet Prof. (ma.) Maria Kääriäinen Hoitotieteen ja terveyshallintotieteen tutkimusyksikkö Työn murros Työ verkostoitunutta, kompleksista, dynaamista ja vaikeasti ennustettavaa Työn
LisätiedotKestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa
Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa Suomen korkeakoulujen kestävän kehityksen foorumi: kestävän kehityksen edistäminen korkeakoulujen toiminnassa Tampere 6.4.2016 Riina Vuorento Ohjauksen muodot
LisätiedotHenkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen
Henkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen Sihteerifoorumi 5.6.2012 Sanna-Marja Heinimo 6.6.2012 1 Työssä tarvittava osaaminen Mitä osaamista tarvitset työssäsi? -Asiaosaaminen
LisätiedotABS:n ajankohtaiskatsaus. Jukka Pellinen Juuso Leivonen 20/8/2013
ABS:n ajankohtaiskatsaus Jukka Pellinen Juuso Leivonen 20/8/2013 Missä mennään sidosryhmien kanssa muodostetun kauppatieteiden kansallisen strategian toimeenpanon kanssa? - ABS perustettiin osittain strategian
LisätiedotAmmattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta
Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja
LisätiedotKUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä
KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden
LisätiedotRakenteellinen uudistaminen etenee Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 2016 Turku Ylijohtaja Tapio Kosunen
Rakenteellinen uudistaminen etenee Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 2016 Turku 8.-9.12.2016 Ylijohtaja Tapio Kosunen Evolution of the earth s economic center of gravity 2 Lähde: OECD,
LisätiedotLaatutyö ja opetuksen kehittäminen
Laatutyö ja opetuksen kehittäminen Kauko Hämäläinen Johtaja, professori Tievie-koulutus 26.10.2006 Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Esityksen tavoitteet Esitellä, miltä yliopisto-opetus näyttää arviointien
LisätiedotTampereen teknillinen yliopisto (TTY) Tekniikkaa ihmisen ja ympäristön hyväksi
Tampereen teknillinen yliopisto (TTY) Tekniikkaa ihmisen ja ympäristön hyväksi Tampere Metropolialueen ulkopuolella Suomen suurin kaupunki, 220 000 asukasta, yksi Suomen nopeimmin kasvavista keskuksista
LisätiedotLöydämme tiet huomiseen
Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan
LisätiedotErasmus+ -ohjelman linjaukset
Erasmus+ -ohjelman linjaukset CIMO, ammatillinen koulutus 2013 Mitä Erasmus+ tarjoaa ammattikoulutukselle Liikkuvuus (KA1) Opiskelijoiden liikkuvuus Vastavalmistuneiden liikkuvuus Opettajien ja muun henkilöstön
LisätiedotLARK alkutilannekartoitus
1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti
LisätiedotMartti Raevaara 24.5.2007 Virta III. OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM)
Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010 Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM) Virt@ -koulutuksen opinnot johtavat taiteen maisterin tutkintoon
LisätiedotRiistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö
Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö 22.1.2013 Tänään kuulette... 1. Riistatiedon merkityksestä riistakonsernin strategiassa riistatieto
LisätiedotMonitieteisyys ja humanistinen tutkimus. Otto Latva Tohtorikoulutettava Kulttuurihistoria, TY
Monitieteisyys ja humanistinen tutkimus Otto Latva Tohtorikoulutettava Kulttuurihistoria, TY Monitieteisyys? Menetelmä tutkia, opettaa tai opiskella laajan tieteenalakirjon näkökulmasta Voidaan toteuttaa
LisätiedotAvaimet arviointiin. Museoiden arviointi- ja kehittämismalli. Avaimet arviointiin
Museoiden arviointi- ja kehittämismalli Arviointitoiminta on kokenut viimeisten vuosien aikana muodonmuutoksen Vanha paradigma Lineaarinen selittäminen Top-down -arviointiprosessi Riippumaton arvioitsija
LisätiedotPOLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 2017
POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 07 Poliisiammattikorkeakoulun (Polamk) pedagogisten linjausten tavoitteena on varmistaa yhteinen käsitys opetuksesta ja oppimisesta, laadukas opetustoiminta
LisätiedotOlli Vesterinen, projektipäällikkö, OKM
Olli Vesterinen, projektipäällikkö, OKM 31.10.2016 OSAAMISEN JA KOULUTUKSEN KÄRKIHANKE 1 Uusi peruskoulu -ohjelma on osa Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin -kärkihanketta
LisätiedotUusi rakennerahastokausi Merja Niemi
Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Merja Niemi 16.3.2012 Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Vaikuttavuustekijät Tulevaisuuden trendit EU 2020 strategia (tavoitteet ja lippulaivat) EU-ohjelmat, hallitusohjelma,
LisätiedotPorin yliopistokeskus 2015. Jari Multisilta, johtaja, professori
Porin yliopistokeskus 2015 Jari Multisilta, johtaja, professori Suomalaisen yliopistokentän ajankohtaisia asioita Yliopistojen profiloituminen (Suomen Akatemia) Tutkimuksen strategiset painoalueet (Strategisen
LisätiedotUusi peruskoulu -visiotyöpaja , Jyväskylä
Uusi peruskoulu -visiotyöpaja 6.3.2017, Jyväskylä #uusiperuskoulu UUSI PERUSKOULU 1. Peruskoulufoorumilta visio suomalaiselle peruskoululle 2. Opettajien osaamisen kehittäminen läpi uran 3. Kokeilu-, kehittämis-
LisätiedotErasmus+ -ohjelma edistää laajoja tavoitteita
Erasmus+ -ohjelma edistää laajoja tavoitteita Työelämässä ja yhteiskunnassa tarvittava osaaminen ja ammattitaito Koulutuksen laadun parantaminen, innovointi ja kansainvälistäminen Eurooppalaisen elinikäisen
LisätiedotKoulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Aija Rinkinen Opetushallitus
Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma Aija Rinkinen Opetushallitus For Osaamisen learning ja and sivistyksen competence parhaaksi Suomi maailman osaavimmaksi kansaksi 2020 Koulutukseen on panostettava
LisätiedotSOSIAALITYÖKOULUTUKSEN VALTAKUNNALLISET OSAAMISTAVOITTEET
SOSIAALITYÖKOULUTUKSEN VALTAKUNNALLISET OSAAMISTAVOITTEET Jyväskylän kommentit Kevätseminaari 15-16.5.2017 Mikä yliopistomme koulutuksessa on kuvauksen mukaista? Sosiaalityön ops 2017-2020 hyväksytty huhtikuussa
LisätiedotUusi peruskoulu -visiotyöpaja
Uusi peruskoulu -visiotyöpaja Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen Oulu 6.3.2017 #uusiperuskoulu Suomi on koulutuksen, osaamisen ja modernin oppimisen kärkimaa (Hallituksen strateginen ohjelma)
LisätiedotKOULUTUSTA, TUTKIMUSTA JA KEHITTÄMISTÄ
KOULUTUSTA, TUTKIMUSTA JA KEHITTÄMISTÄ 1 2 Ammattikorkeakoulututkintoja, ylempiä AMK-tutkintoja ja erikoistumisopintoja. EDELLÄKÄVIJÖIDEN HAAGA-HELIA! HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu kouluttaa liike-elämän
LisätiedotToimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.
1 Toimintasuunnitelma 2012 Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Yleistä Yhdistyksen tehtävänä on lisätä työpajatoiminnan tunnettavuutta Keski- Suomessa ja edistää työpajojen välistä yhteistyötä. Yhdistyksen
LisätiedotGlobaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund
Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet
LisätiedotMiten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen
Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 22.5.2013 Tunnustusta päättyneen ohjelman projekteille Yritysprojektien ja tutkimusprojektien loppuraporttiin on kerätty ohjelman
LisätiedotJulkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus
Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Esa Panula-Ontto 27.8.2010 DM 694324 Julkisen tutkimusrahoituksen asiakkaat asiakas =Tutkimusorganisaatio Yliopistouudistus ei vaikuta yliopistojen asemaan
LisätiedotKULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ
Hämeen Ammattikorkeakoulu KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Sijoittuminen työelämään Koulutus on tarkoitettu henkilöille jotka toimivat kulttuuri- ja taidetoiminnan asiantuntija - ja
LisätiedotKansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku
Kansainvälistymisen haasteet Marja-Liisa Niemi 25.11.2010 TerveysNet, Turku Tausta ja tavoitteet Hallitusohjelma "Korkeakoulutuksen kansainvälistymiselle luodaan kansallinen strategia, jolla opiskelijoiden,
LisätiedotKansalliset toimet oppijan parhaaksi ja jatkuvan oppimisen mahdollistamiseksi. Digioppimisen Areena
Kansalliset toimet oppijan parhaaksi ja jatkuvan oppimisen mahdollistamiseksi Digioppimisen Areena 27.11.2018 Perusopetus Opetusneuvos Kimmo Koskinen Perusopetuksen digitalisaatiolle suunnitellaan yhteisiä
LisätiedotKilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi
Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan
LisätiedotJYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKKA
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKKA SISÄLTÖ Kielipolitiikka yliopiston kansainvälisyyden tukena ja vauhdittajana...1 1 Yliopisto työympäristönä...3 2 Yliopisto opiskeluympäristönä...4 3 Yliopisto yhteiskunnallisena
LisätiedotJYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA 2015 2016 Rehtorin päätös 22.4.2015 SISÄLTÖ 1 Yliopisto työympäristönä...1 2 Yliopisto opiskeluympäristönä...4 3 Yliopisto yhteiskunnallisena vaikuttajana...6
LisätiedotKansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus
Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa
LisätiedotTampereen yliopisto ja korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen Vararehtori Harri Melin Opintopalvelupäällikkö Mikko Markkola
1 Tampereen yliopisto ja korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen 15.11.2013 Vararehtori Harri Melin Opintopalvelupäällikkö Mikko Markkola 2 Lähtökohtia koulutusuudistukseen Uusi strategia - Tehdään
LisätiedotMatkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op
0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op TAMK EDU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto tutkintoon johtavan
LisätiedotMerellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI
Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI RAAHEN OPETUSTOIMI Opetustoimen Strategia 2015 Op.ltk. 14.09.2011 131 Sisällysluettelo 1. Opetustoimen keskeiset menestystekijät 3 2. Opetustoimen toimintaa ohjaavat periaatteet
LisätiedotUusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi
Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan
LisätiedotHaku lukioiden kehittämisverkostoon
Haku lukioiden kehittämisverkostoon Hakuaika 17.3.2016 klo 12.00 21.4.2016 klo 16.15 Hakemusta on mahdollista muokata hakuajan loppuun asti. Hakemukset käsitellään hakuajan jälkeen. 1. PERUSTIEDOT Hakija
LisätiedotInfra-alan kehityskohteita 2011
Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä
LisätiedotPohjoisen puolesta maailmaa varten. lapin yliopisto Yhteiskuntatieteiden tiedekunta
Pohjoisen puolesta maailmaa varten lapin yliopisto Yhteiskuntatieteiden tiedekunta pohjoisen puolesta Kun pohjoiset yhteisöt, kestävä matkailu ja yhteiskunnan muutokset kiinnostavat, ota suunta Lapin
LisätiedotLuovaa osaamista. Luovien alojen kehittämisfoorumi. Valtteri Karhu
Luovaa osaamista Luovien alojen kehittämisfoorumi Rakennerahasto-ohjelman rakenne Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 1. Pk-yritysten kilpailukyky Uuden liiketoiminnan luominen Yritysten kasvun ja kansainvälistymisen
LisätiedotUEF metsä-, puu- ja maankäyttöbiotalouden kärjessä
UEF metsä-, puu- ja maankäyttöbiotalouden kärjessä UEF:n biotalousohjelma Metsäteho-UEF seminaari 22.6.2016, Jyrki Kangas UEF:n strateginen biotalousfokus: metsät, puu ja maankäyttö - monitieteisesti Monialaisuus
LisätiedotOULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN
OULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLISEN YHTEISTYÖN N KEHITTÄMINEN Rehtori Lauri Lantto Oulun seudun ammattikorkeakoulu KOHTI UUTTA KORKEAKOULULAITOSTA Korkeakoulujen rakenteellisen
LisätiedotPOLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA
POLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOSTEKIJÄT Keskeisiä muutostekijöitä poliisin toimintaympäristössä ja niiden vaikutuksia osaamistarpeisiin ovat: niukkenevat toiminnalliset
LisätiedotKuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke
Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke Kulttuurin Kaukametsä Luova talous ja kulttuuri alueiden voimana 31.8.2011, Helsinki Hallitusohjelma Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen,
LisätiedotSiinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa
Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa
LisätiedotLAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003
OPETUSMINISTERIÖ 6.9.2000 LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 TAVOITTEET Yliopistojen yhteiset tavoitteet Yliopistojen tehtävät on asetettu
LisätiedotITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006
ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen
LisätiedotSuomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä
Lisätiedot