Suomen karhukannan hoitosuunnitelman päivittäminen. Marko Paasimaa Suomen riistakeskus

HTML
DOWNLOAD

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Suomen karhukannan hoitosuunnitelman päivittäminen. Marko Paasimaa Suomen riistakeskus"

Riikka Tamminen
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Suomen karhukannan hoitosuunnitelman päivittäminen Marko Paasimaa Suomen riistakeskus

2 Juoksutusta Viikolla 47 toimenpidelinjausten esittelyä Suomen Metsästäjäliitossa ja valtakunnallisessa riistaneuvostossa

3 Juoksutusta Hoitosuunnitelmaa viimeistellään, lähetetään alueellisiin riistaneuvostoihin kommentoitavaksi marras-joulukuun vaihteessa. Sopineet menettelytavan syyskuun kokouksessa (kokous/sähköisesti) Hoitosuunnitelmaa voidaan vielä muokata ennen projektin päättymistä vuoden vaihteessa

4 Tällä hetkellä: Tavoitteet ja toimenpiteet 6 päätavoitetta 44 toimenpide-ehdotusta Pari aihealuetta vielä kirjoittamatta

5 Päätavoitteet Tavoite 1. Karhujen aiheuttamia vahinkoja vähennetään aktiivisin toimenpitein. Tavoite 2. Kehittää karhukannan seurantaa. Tavoite 3. Karhun metsästys on eettistä ja vastuullista. Tavoite 4. Karhukannan tulee säilyä ihmisarkana. Tavoite 5. Rajoittaa ihmisten toimesta tapahtuvaa suurpetojen houkuttelua ravinnon avulla. Tavoite 6. Säilyttää karhukanta suotuisan suojelun tasolla

6 Keskeisimpiä toimenpidelinjauksia Suomi jaetaan karhukannan hoidossa kahteen kannanhoidon suuralueeseen, joita ovat poronhoitoalue ja muu Suomi. Valtaosa ARN:sta piti tarkoituksenmukaisena

7 Havainnot 2015 Poronhoitoalue Vahingot ja saalis 2015 Syksyinen kiintiöpyynti kohdistuu hyvin alueille, joissa porovahingot. Myös tänä syksynä

8 Poronhoitoalue Poronhoitoaluetta tarkastellaan kannansäätelystä päätettäessä tähänastiseen tapaan edelleen itäisenä ja läntisenä poronhoitoalueena. Poronhoitoalueen kiintiöaluejako säädetään vuosittain maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa poikkeusluvan tai alueellisen kiintiön nojalla sallittavasta karhun metsästyksestä, jotta kiintiöaluejakoa voidaan tarvittaessa muuttaa joustavammin. Muutos Valtioneuvoston asetukseen metsästyslaissa säädetyistä poikkeusluvista (452/2013) Poronhoitoalueen metsästyksen mitoituksessa seurataan karhun aiheuttamien vahinkojen kehittymistä, koska poronhoitoalueen karhukanta-arvioon liittyy muuta maata enemmän epävarmuustekijöitä

9 Pentuehavainnot 2015 Kotieläinvahingot 2015 Mehiläistarhat Väestötiheys kunnittain Tassu RVR Evira Wikipedia

10 Muu Suomi Kannantihentymäalueilla kantaa on mahdollista harventaa nykyisestä. Alueilla, joilla esiintyy laajoja karhuille hyvin soveltuvia elinalueita, mutta nykyinen karhujen määrä on pienehkö, karhujen määrän annetaan kasvaa maltillisesti siten, että karhujen aiheuttamat vahingot ja ongelmat pysyvät kohtuullisina. Alueilla, joilla karhuille hyvin soveltuvien elinympäristöjen määrä on jo rajoitettu, karhukannan kehittämisessä edetään varovaisuudella, koska erityisesti tämänkaltaisilla alueilla on olemassa riski karhujen aiheuttamien vahinkojen ja ongelmien voimakkaalle kasvulle nykyisestä. Metsästyslain 41 a :n 3 momentin mukaisten poikkeuslupien myöntämisperusteita muutetaan siten, että poikkeuslupien suuntaamisessa voidaan ottaa huomioon nykyistä paremmin myös karhujen aiheuttamat vahingot ja ongelmat. Muutos Valtioneuvoston asetukseen metsästyslaissa säädetyistä poikkeusluvista (452/2013)

Karhukannan seuranta Suomen riistakeskus järjestää kaikille uusille suurpetoyhdyshenkilöille havainnointiin ja kirjaamiseen liittyvää koulutusta.

11 Karhukannan seuranta Suomen riistakeskus järjestää kaikille uusille suurpetoyhdyshenkilöille havainnointiin ja kirjaamiseen liittyvää koulutusta. Pohjois-Suomessa suurpetoyhdyshenkilöverkoston kehittämistä kokeillaan siten, että Suomen riistakeskuksen kouluttamat kokeneet petoyhdyshenkilöt ottavat vastuulleen uusien suurpetoyhdyshenkilöiden havainnointiin ja kirjaamiseen liittyvän koulutuksen sekä havaintoaktiivisuuden seurannan alueellaan. Tassu-järjestelmän käyttäjien määrä riistanhoitoyhdistysten maapintaalaan suhteutettuna

12 Karhukannan seuranta jatkuu Suurpetoyhdyshenkilöiden jatkokoulutus- ja kehittämistilaisuudet järjestetään Suomen susikannan hoitosuunnitelmaan kirjatun toimenpiteen mukaisesti. Suurpetoyhdyshenkilöverkoston tilaa seurataan säännöllisesti ja sitä kehitetään. Erityisesti toimenpiteitä kohdistetaan Pohjois-Suomeen. Geneettistä kannanseurantaa otetaan havaintopohjaisen kannanseurannan tueksi. Vuosittaiseen kanta-arvioon tuotetaan lisäksi liukuvilla keskiarvoilla tuotettua kanta-arviota. Jatkossa suurpetohavaintotietoa kerätään Suomen riistakeskuksen ylläpitämällä Oma riista -palvelulla (tai vastaavalla järjestelmällä). (Kaakkois-Suomessa oma järjestelmä, ei järkeä rakentaa rajapintoja )

13 Karhun aiheuttamien vahinkojen vähentäminen pyynnin valikoivuutta ja eettisyyttä kehittämällä Karhun metsästäjille ja metsästyksenjohtajille pidetään lähikoulutuksia ja sähköisiä etäkoulutuksia sekä laaditaan erilaisia oppaita, ohjeita ja koulutusmateriaalia pyynnin valikoivuuden parantamiseksi ja eettisen metsästyksen kehittämiseksi. Pyynnin valikoivuutta kehitetään neuvonnallisin keinoin ja tarvittaessa poikkeuslupapäätökseen asetetuilla ehdoilla. Suomen riistakeskus ja Metsähallitus käynnistävät selvitystyön, jossa on tavoitteena kehittää karhun metsästyksen järjestelyjä alueilla, joilla on paljon valtion maita. Oma riista -palvelun viestintätoiminnallisuuksia kehitetään myös karhun metsästäjien tarpeet huomioiden

14 Karhun aiheuttamien vahinkojen ennaltaehkäisy Kehitetään suojaustoimenpiteiden kohdentumista potentiaalisimmille riskialueille. Lisätään riistakeskuksessa panostusta ennaltaehkäisytyöhön. Mehiläistarhojen lukumäärät 5x5 km ruuduissa Suomessa

15 Suurriistavirka-apu Karhuihin liittyvää suurriistavirkaaputoimintaa kehitetään yhteistyössä poliisin, Suomen riistakeskuksen ja riistanhoitoyhdistysten kanssa. Karhukoplia Karhuihin liittyvien suurriistavirkaaputehtävien määrää käytetään karhun poikkeuslupien kiintiöinnin ja verotuksen suunnittelun yhtenä osatekijänä

16 Erävalvonta Erätarkastajien toimivaltuuksia laajennetaan siten, että metsästyksen valvontaa voi tehdä maanomistusolosuhteista riippumatta. Muutos lakiin Metsähallituksen erävalvonnasta (1157/2005) Riistanhoitoyhdistysten toiminnan ja valtionavustuksen myöntämisperusteiden kehittämishankkeessa otetaan huomioon riistanhoitoyhdistysten metsästyksenvalvonnan järjestäminen. Poliisi nimeää eräyhdyshenkilöitä kattavan verkoston koko maahan. Saaliin ilmoittamisvelvollisuutta koskevaa lainsäädäntöä täsmennetään. Muutos Valtioneuvoston asetukseen metsästyslaissa säädetyistä poikkeusluvista (452/2013)

17 Karhut ja hirvieläimet Suurpedot huomioidaan hirvikannan hoidossa Suomen hirvikannan hoitosuunnitelman tavoitteiden ja toimenpiteiden mukaisesti. Karhujen pyyntiä kohdistetaan metsäpeurojen kesälaidunalueille ja niiden tuntumaan. Metsäpeuran palautusistutusten yhteydessä alueen karhukantaa säädellään. Metsäpeuran kannanhoitosuunnitelman päivitystyön tueksi ja hirvieläin- sekä suurpetokantojen hoidon yhteensovittamiseksi Luonnonvarakeskus huolehtii riittävistä tutkimuspanostuksista sekä hirvieläinten että suurpetojen osalta

18 Riistaneuvostot ja sidosryhmäyhteistyö Alueellisten sidosryhmätilaisuuksien järjestämistä jatketaan ja niitä kehitetään. Alueelliset riistaneuvostot arvioivat vuosittain karhukannan hoitosuunnitelman tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumista alueellaan sekä arvioivat karhua koskevan verotussuunnittelujärjestelmän toimintaa. Valtakunnallinen riistaneuvosto antaa oman kannanottonsa alueellisten riistaneuvostojen toimittamien kannanottojen pohjalta maa- ja metsätalousministeriölle ennen seuraavan metsästysvuoden asetusten valmistelua

19 Kiitos! Kuva: Heikki Manninen

Samankaltaiset tiedostot

SUOMEN KARHUKANNAN HOITOSUUNNITELMA. Tavoitteet ja toimenpiteet. karhukannan hoidossa

SUOMEN KARHUKANNAN HOITOSUUNNITELMA Tavoitteet ja toimenpiteet karhukannan hoidossa SISÄLTÖ Sisällys 1 Johdanto... 4 2. Karhukannan hoidon päätavoitteet... 4 3. Kannanhoitoalueet... 6 3.1. Alueellisten