Susikannan hoidosta Suomessa

Transkriptio

1 Susikannan hoidosta Suomessa Tenhola Visa Eronen, riistapäällikkö Suomen riistakeskus Uusimaa Suomen riistakeskus 1

2 Viimeaikaisia havaintoja ja tapahtumia Tenhola, Pohja, Kisko, Perniö: Useampia havaintoja laumasta, havaintoja pennuista Havaintoja neljästä? isommasta ja kolmesta? pienemmästä Erilaisia saalistushavaintoja, ulvontaa ym., myös lähellä asutusta tehtyjä havaintoja Yhtä koiraa raadeltu pihapiirissä Yksi ilmeisimmin nuori susi jäänyt auton alle Tammisaari, Gullö, Gegerö, Snappertuna: Useita havaintoja kahdesta sudesta, selvä kokoero, toinen ilmeisimmin naaras, toinen selvästi suurempi näköhavaintoja, videokuvaa ym, saalistushavaintoja. Osa havainnoista tehty lähietäisyydeltä, myös lähellä asutusta tehtyjä havaintoja 2 3 lammasvahinkotilannetta Suomen riistakeskus 2

3 Susi lainsäädännössä

4 Luontodirektiivi, Lajien suojelu, 12 artikla 1. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarpeelliset toimenpiteet liitteessä IV olevassa a kohdassa olevia eläinlajeja koskevan tiukan suojelujärjestelmän käyttöönottamiseksi niiden luontaisella levinneisyysalueella ja kiellettävä: a) kaikki näiden lajien yksilöitä koskeva tahallinen pyydystäminen tai tappaminen luonnossa; Metsästyslaki 37 : Susi, karhu, saukko, ahma, ilves ja kirjohylje ovat aina rauhoitettuja

5 Poikkeus täysrauhoituksesta 16 artikla Jollei muuta tyydyttävää ratkaisua ole ja jollei poikkeus haittaa kyseisten lajien kantojen suotuisan suojelun tason säilyttämistä jäsenvaltio voi poiketa täysrauhoituksesta: a) luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelemiseksi ja luontotyyppien säilyttämiseksi; b) erityisen merkittävien vahinkojen ehkäisemiseksi, jotka koskevat viljelmiä, karjankasvatusta, metsiä, kalataloutta sekä vesistöjä ja muuta omaisuutta; c) kansanterveyttä ja yleistä turvallisuutta koskevista tai muista erittäin tärkeän yleisen edun kannalta pakottavista syistä, mukaan lukien sosiaaliset ja taloudelliset syyt, sekä jos poikkeamisesta on ensisijaisen merkittävää hyötyä ympäristölle; d) näiden lajien tutkimus tarkoituksessa e) salliakseen tarkoin valvotuissa oloissa valikoiden ja rajoitetusti tiettyjen lajien yksilöiden ottamisen ja hallussapidon kansallisten toimivaltaisten viranomaisten määrittelemissä rajoissa

6 Suurpedon tappaminen kun muuta tyydyttävää ratkaisua ei ole Syy Luonnehdinta Toimija Säädöspohja Pakkotila/Hätävarjelu Akuutti hyökkäys Asianomistaja RL 4 luku 4 ja 5 Välitön vaara turvallisuudelle ja terveydelle Aggressiivinen, peloton, vaarallinen (hyökkäyksen jälkitilanne) Poliisi / SRVA Välitön toimintatarve Ei metsästysoikeutta Eläinsuojelu Vahingoittunut eläin Poliisi / SRVA ESL 14 Turvallisuus, sosiaaliset syyt, yleisen edun kannalta pakottavat syyt ( PIHASUDET ) Vahingot Kannanhoidollinen metsästys Aiheuttaa pelkoa, turvattomuutta ja varautumistoimenpiteitä Aiheuttaa erityisen merkittävää vahinkoa Kannan säätely, kun kanta riittävän suuri Suomen riistakeskus: poikkeuslupa Metsästysoikeuden haltija Suomen riistakeskus: poikkeuslupa Metsästysoikeuden haltija Suomen riistakeskus: poikkeuslupa Metsästysoikeuden haltija PL 16 (ML 41 a :n 1 momentin 3 kohta) ML 41 a :n 1 momentin 3 kohta ML 41 a :n 1 momentin 2 kohta ML 41 a :n 3 momentti Suomen riistakeskus 6

7 Riistavahinkolaki Suden aiheuttamina vahinkoina voidaan korvata henkilö-, viljelys-, eläin-, irtaimisto- ja porovahinkoja. Varat korvauksiin tulevat valtion varoista Suden aiheuttama vahinko korvataan kokonaisuudessaan, jos korvauksen hakijalle aiheutuneiden riistavahinkolaissa tarkoitettujen vahinkojen yhteenlaskettu määrä kalenterivuotta kohti on enemmän kuin 170 euroa Suomen riistakeskus 7

8 Korvatut vahingot 2015 Susi Porovahingot 571 kpl Kotieläinvahingot n Koiravahingot 50 kpl; Lammasvahingot 155 kpl; Nautavahingot 18 kpl; Yksi hevosvahinko Korvatut kaikkien suurpetolajien vahingot vuonna 2015 noin 4 milj. euroa Kuva: suden aiheuttamat vahingot 2015 Porovahinko Koiravahinko Lammasvahinko Nautavahinko Suomen riistakeskus 8

9 2000-luvulla susi tappanut 32 koiraa/vuosi Tapoista 50% pihoissa ja 50% metsässä Pihakoirista yleisimmin suden tappamaksi joutuu suomenpystykorva tai sekarotuinen koira Mahdollisuudet pihakoirien suojaamiseksi susireviirialueilla? Suden läsnäolon huomioon ottaminen Jos koiraa pidetään pihalla, sen on oltava sudelta suojaavassa tarhassa

10 Vuosittain sudet tappavat 15 metsästyskoiraa metsässä. Metsässä tapetuista koirista valtaosa on jäniskoiria. Valtaosa tapoista susireviirillä tai reviirin rajalla. Suomessa sudet tappaa hirvikoirista keskimääräisesti vuosittain: 2 norjanharmaata, 1 jämptin ja 0,5 karjalankarhukoiraa. Mitä voidaan tehdä? Suden läsnäolon huomioiminen: Susien pantaseuranta Maastotarkistus Metsästyskoiraa ei jätetä yöksi metsään Hoitosuunnitelman linjaus: Susiyksilöt (tai laumat), jotka erikoistuvat tappamaan koiria poistetaan

11 Lammasvahinkojen ennaltaehkäisy Ennakointi Petoaidan materiaalit valtio kustantaa

12 Suomen susikannan hoitosuunnitelma

13 Paikallista, reviirikohtaista susikannanhoitoa Susireviirillä toteutetaan toimenpiteitä, joilla rinnakkaiselo sujuisi suotuisammin Susireviirillä arkielämää asuvat ihmiset, ovat parhaita määrittelemään toimenpiteitä Luke Suurpetotutkimus

14 Hoitosuunnitelman päätavoitteet 1. Saavuttaa ja säilyttää susikanta suotuisalla suojelutasolla. 2. Perustaa susikannan seuranta suurpetoyhdyshenkilöverkoston toimintaan. 3. Luoda keinoja suden ja ihmisen rinnakkaiselon parantamiseksi. 4. Rakentaa luottamusta toimijoiden välille. 5. Reagoida suden tuomaan haittaan nopeasti. ja ehkäistä vahinkoja ennalta. 6. Puuttua suteen kohdistuvaan laittomaan tappamiseen tehokkaasti. 7. Vahvistaa suden merkitystä arvokkaana luonnonvarana. Kannanhoitosuunnitelmassa 59 eri toimenpidettä ja 9 hanketta Suomen riistakeskus

15 Päätavoite: Saavuttaa ja säilyttää susikanta suotuisalla suojelutasolla. Mitä tarkoittaa suotuisa suojelun taso: Luontodirektiivin mukainen määrittely: Suojelun taso katsotaan suotuisaksi kun: kyseisen lajin kannan kehittymistä koskevat tiedot osoittavat, että tämä laji pystyy pitkällä aikavälillä selviytymään luonnollisten elinympäristöjensä elinkelpoisena osana. Komissio arvioi suotuisan suojeluntason toteutumista Hoitosuunnitelmassa määritelty pienin elinvoimainen susikanta - pienin elinvoimainen susikanta on 25 lisääntyvää paria

16 Suomen riistakeskus

17 Päätavoite: Luoda keinoja suden ja ihmisen rinnakkaiselon parantamiseksi. Taustaa: - Paikallisten ihmisten vaikutusmahdollisuudet varmistetaan reviirikohtaisen kannanhoidon avulla ja susireviirialueille perustettavien yhteistyöryhmien kautta. Yhteistyöryhmän tehtävänä on arvioida paikallista susitilannetta ja pohtia ennaltaehkäisyn toteutumista sekä kannanhoidolliseen metsästykseen liittyviä kysymyksiä. Määritellä tarvittavia toimenpiteitä. Ryhmän jäsenet: Kim Grusander, Seppo Lehto, Fredrik von Limburg Stirum, Kjell Lindholm, Anna-Maria Lamminen, Jarmo Markkanen, Leena Monthén, Thomas Stenström, Sami Vasenius ja Tomi Veräjänkorva. Suomen riistakeskus

18 Päätavoite: Perustaa susikannan seuranta suurpetoyhdyshenkilöverkoston toimintaan. Suurpetoyhdyshenkilöverkosto Toiminnan turvaaminen Koulutukset ja kehittämistilaisuudet Susien GPS-pannoitukset DNA-menetelmät otetaan käyttöön Suomen riistakeskus

19 Päätavoite: Reagoida suden tuomaan haittaan nopeasti ja ehkäistä vahinkoja ennalta. PIHASSA VIERAILEVAT SUDET Kaikilla susireviirialueilla sudet saattavat yksittäisinä kertoina kulkea lähellä ihmisasutusta. Tätä ei voida pitää sudelle epätyypillisenä käyttäytymisenä. Sen sijaan toistuvasti ja säännönmukaisesti pihoilla vieraileva susi käyttäytyy epätyypillisesti, jonka perusteella suteen voidaan kohdistaa karkotustoimenpiteitä tai viimesijaisena keinona lopettaa eläin. Susista huolestuneille kansalaisille ei ole ollut selvää, kuinka toistuvasti suden tai susien on vierailtava asutuksen läheisyydessä, jotta viranomaisilta voidaan edellyttää tilanteeseen puuttumista eli toimintakynnyksen ylittymistä. Hankkeella etsitään yhdessä paikallisten kanssa toimintakynnystä ja toimintamalleja. Suomen riistakeskus

20 Susien kannanhoidollinen metsästys Kaksivuotinen hankekokeilu talvella 2015 ja talvella 2016 Salo Raaseporin laumasta pyydettiin 1 nuori yksilö viime talvena Metsästyksen vaikutuksien arviointi käynnissä Maa- ja metsätalousministeriö päättää jatkosta syksyn aikana Suomen riistakeskus

21 Kiitos!