MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖLLE

Transkriptio

1 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖLLE Maa- ja metsätalousministeriö on pyytänyt Suomen Metsästäjäliitto Finlands Jägarförbund ry:ltä lausuntoa määräyskirjeluonnoksista (Dnro 1948/15/2010) koskien poikkeuksia rauhoitettujen riistalajien metsästykseen. Metsästäjäliitto toteaa heti aluksi kunnioittaen, että koska pyyntilupien myöntäminen on eräiltä osin nykyisin riistanhoitopiirien tehtävänä, luvan saajat odottavat lupien käsittelyn sujuvan ripeästi. Karhu-, susi- ja ilveskannan hoitosuunnitelmissa esitettiin näiden eläinten kannanhoitoalueiden muodostamista ja kaavailtiin, mikä niiden lukumäärä olisi ja millaiset olisivat kunkin suurpetolajin kannanhoitoalueen rajat. Nyt lausunnolla olevissa määräyskirjeissä kannanhoitoalueet poikkeavat hoitosuunnitelmissa olevista esityksistä. Lisäksi etenkin sudenhoitosuunnitelmaan liittyi ajatus hoitosuunnitelman tarkistamisesta noin viiden vuoden kuluttua sen valmistumisesta. Metsästäjäliiton tietoon ei ole tullut, että tarkistusta olisi kuitenkaan tehty. Metsästäjäliitto toteaa lisäksi, että erityisesti karhun, suden ja ilveksen osalta kannanhoitosuunnitelmissa esitetyt lajien vähimmäiskannat on jo aikaa sitten saavutettu ja kyseisten suurpetojen kantoja on voitava säännellä aikaisempaa tehokkaammin. Pyyntilupapolitiikan lähtökohdat Metsästäjäliiton mielestä pyyntilupapolitiikan pitää perustua julkiseen ja tieteellisesti todistuskelpoiseen sekä totuudenmukaiseen aineistoon kunkin lajin suotuisan suojelun tasosta. Rauhoitettujen lajien suojelun tarkoituksena on oltava näiden lajien kannan turvaaminen Suomen luonnossa monimuotoisuuden ja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Petoeläinten kantojen säätely edellyttää populaatioiden kasvun säätelyä ja tarvittaessa populaatioiden pienentämistä ihmisille ja muille eläinlajeille aiheutuneiden vahinkojen pitämiseksi kohtuullisina. Petokantojen sääntelyssä on otettava huomioon esimerkiksi uhanalaisen metsäpeuran asema. Suomessa esiintyvät kaikki eurooppalaiset suurpedot, karhu, susi, ilves ja ahma. Lukuun ottamatta ahmaa, niiden kannat ovat kasvaneet voimakkaasti ja ovat erittäin elinkelpoisia. Suurpetojen suojelun taso Suomessa on erittäin hyvä. Tämä koskee sekä sutta, karhua että ilvestä. Lisäksi pedot ovat levittäytyneet maahamme aiempaa tasaisemmin, käsittäen nyt jo koko maan. Käytännön metsästäjien arvio lähtee siitä, että susikanta on jatkanut levittäytymistään koko Suomeen länsi- ja etelärannikkoa myöten. Susikanta ei myöskään ole supistunut päinvastaisista julkisuuteen esitetyistä spekulatiivisten arvioiden mukaisesti, vaan susien

2 lukumäärä lienee lähes ennallaan. Metsästäjäliitto korostaa viranomaisten velvollisuutta harjoittaa tarkkaa, virheetöntä ja puolueetonta tiedottamista suurpetoasioissa. Pyyntilupahallintoa on kehitettävä hyvän hallinnon periaatteiden mukaisesti nykyaikaiseksi ja tehokkaaksi, jotta kansalaisten luottamusta hallinnon palvelukykyyn ja puolueettomuuteen voidaan parantaa. Metsästäjäliitto kritisoikin sitä, että pyyntilupapäätösten ruuhkautuminen viranomaisten pöydille ja siitä johtuvat hitaat käsittelyajat ovat rapauttaneet kansalaisten uskoa hallintomenettelyjen puolueettomuuteen. Joissakin tapauksissa häiriötä aiheuttavaa petoa ei ole voitu asiamukaisesti poistaa hallintobyrokratian hitauden ja vaativuuden vuoksi. Metsästäjäliitto toteaa edelleen, että Euroopan unionissa sovelletun läheisyysperiaatteen mukaisesti kansalaisia koskevat päätökset on aina tehtävä mahdollisimman lähellä kansalaisia siten, että kansalaisten mielipiteet otetaan päätöksissä huomioon. Myös häirikköpetojen aiheuttamien haittojen estämisessä ja poistamisessa on subsidiariteettiperiaatteen toteuttaminen välttämätöntä. Tämä edellyttää sitä, että viranomaiset ottavat tarkoin huomioon kansalaisten ja paikallisten asiantuntijoiden käsitykset. Lajien sääntelyssä on otettava huomioon alueiden erityisolosuhteet ja erityisesti petojen aiheuttamat tilanteet sosioekonomisesta näkökulmasta. Metsästäjäliitto korostaa myös, että aktiivimetsästäjät ovat asiantuntijoita riistanhoidon kysymyksissä. Metsästysseurat, joita Suomen Metsästäjäliitto edustaa, ovat suurelta osin vastuussa kantojen säätelystä sekä myös ajantasaisen riistan olosuhteita koskevan tiedon keräämisestä viranomaisten ja tutkijoiden tarpeisiin. Olisi myös tärkeää, että susien kannanarviointi saadaan tasolle, jossa sen hyväksyttävyys on nykyistä suurempaa. Lajikohtaisista määräyskirjeistä Metsästäjäliitto toteaa seuraavaa: Itämeren norppa ja halli Ministeriö toteaa, että Itämeren norpalle myönnettäisiin myös pyyntilupia. Lisäksi halli olisi edelleen kasvavan metsästyksen kohteena. Metsästäjäliitto on hiljattain esittänyt Itämeren norpan metsästyksen sallimista perustuen lajin kannanhoitosuunnitelmasta saatavaa tietoon sekä norppakantaan. Esitetty lupamäärä on sopiva, mutta norppakannan kasvua on seurattava ja lupamäärät tulee jatkossakin suhteuttaa lajin esiintyneisyyteen ja vahinkojen määriin. Metsästäjäliitto toteaa, että hallin lupamäärien osalta ministeriön perusajatus on oikea. Metsästys tulee kohdistaa tällä hetkellä erittäin runsaaseen hallihyljekantaan, joka aiheuttaa kalastuselinkeinolle merkittävää haittaa koko Itämeren alueella. Hyljekannan voimakas kasvu voi vaarantaa jatkossa koko hyljepopulaation hyvinvoinnin sairauksien levitessä, kuten aiemminkin on tapahtunut. Itämeren alueen hyljekantaa on ryhdyttävä säätelemään paljon nykyistä tehokkaammin. Metsästäjäliiton mielestä nykyisessä tilanteessa ei tulisi asettaa valtakunnallista ylärajaa myönnettäville hylkeenpyyntiluville. Sen sijaan riistapiirien tulisi ryhtyä kouluttamaan

3 hylkeenpyytäjiä erityisillä kursseilla. Metsästäjäliitto tarjoaa mielellään omaa osaamistaan koulutuksessa. Molempien lajien kannat ovat siis kasvaneet ja metsästys tulee sallia myös Itämeren norpan osalta. Hylkeenpyynti on vaativa metsästysmuoto ja kannan sääntely metsästyksellisin keinoin tulee aloittaa ennen kuin kannat ja sitä mukaa vahingot kasvavat liian suuriksi. Itämeren norpan osalta metsästys olisi mitoitettava siten, että kanta ei ole vaarassa. Määräyskirjeessä kuvattu määrä on sopiva. Ilves Ministeriö esittää, että ilveksille myönnettäisiin metsästysasetuksen 28 :n 1 momentin 1-3- kohtien mukaisesti yhteensä enintään 20 lupaa. Liitolla ei ole sinänsä huomautettavaa esitettyyn lupamäärään. Liitto kuitenkin korostaa, että se tulee antamaan lausuntonsa metsästysasetuksen 28 :n 1 momentin 4 kohdan mukaisten kannanhoidollisten lupien osalta erikseen. Ilveskannat ovat runsastuneet viime vuosina räjähdysmäisesti. Ilveksiä on todettu olevan metsissämme paljon enemmän kuin aiemmin on esitetty. Ilveskannan kokonaisverotus tulee mitoittaa kannan kasvuun joka liiton käsityksen mukaan jatkuu voimakkaana edelleen. RKTL:n esittämä kannanarvioon perustuva esitetty kestävä poistomäärä 273 yksilöä koko maassa aivan liian pieni. Ilveksien kaatolupamääristä päättäminen tulisi Metsästäjäliiton mielestä jättää kokonaan riistanhoitopiirien harkintaan. Valtakunnallisen kaatomäärän määrittäminen ennakkoon ei ole lajin suojelun kannalta enää olennainen asia. Karhu Karhu on arvostettu riistaeläin, mutta kannan runsastuessa karhusta aiheutuu myös monia ongelmia. Kuten RKTL:n raportit osoittavat, karhujen määrä Suomessa on lisääntynyt voimakkaasti. Karhukannat ovat kasvaneet suuriksi Itä-Suomessa ja poronhoitoalueella, muodostaen tihentymiä, jotka aiheuttavat haittoja ihmisille ja elinkeinoille. Karhu on alkanut levittäytyä muualle Suomeen voimakkaasti. Esitetty kestävä verotusmäärä 178 yksilöä ei riitä pysäyttämään karhukannan kasvua. Metsästäjäliiton käsityksen mukaan määrää tulee lisätä tai muutoin karhukanta kasvaa edelleen. Karhukannan runsastuminen on aiheuttanut lisääntyviä ongelmia myös karhujen hakiessa ruokaa ihmisasutuksen keskuudesta. Ministeriö esittää, että karhun pyyntilupien enimmäismäärä olisi koko maassa 178 karhua. RKTL on todennut karhukannan kestävän yhteensä 178 karhun verotuksen, mutta arvioon sisältyy epävarmuustekijöitä. Ottaen huomioon karhukannan hoitosuunnitelmassa asetetut karhukannan kokoa koskevat vaatimukset, voidaan tällä hetkellä olemassa olevaa karhukantaa pitää vähintäänkin suunnitelman mukaisena. Mikäli karhukantaa ei siis ole tarkoitus kasvattaa kannanhoitosuunnitelmassa esitettyä suuremmaksi, tulisi ministeriön kasvattaa vielä verotuksen kokonaismäärää. Metsästäjäliitto ilmoittaa sitoutuvansa omalta osaltaan laadittuun kannanhoitosuunnitelmaan ja esittää, että lupien kokonaismäärä olisi 200. Esitetyn lupamäärän lisäksi annettavat luvat tulisi jakaa tasaisesti tihentymäalueille.

4 Lisäksi liitto esittää, että karhukannanhoitosuunnitelmaa tulisi tarkistaa. Tilanne on laatimishetkestä muuttunut monelta osin. Liitto myös esittää, että karhujen osalta laskentamenetelmiä tarkennettaisiin. Tarkemman laskentamenetelmän avulla on esim. Ruotsissa saatu selvitettyä todellinen karhukannan koko, joka on huomattavasti oletettua suurempi. Susi Susikanta Suomessa on erittäin vahva ja levittäytynyt koko maahan. Suden suojelun taso on suotuisa. Suomen susipopulaatiot ovat edelleen yhteydessä Venäjän susipopulaatioihin, jotka ovat Euroopan suurimmat. RKTL on arvioinut susien kokonaismääräksi tällä kertaa eläintä ennen metsästysvuoden alkua. Arvioon sisältyy kuitenkin epävarmuustekijöitä. Metsästäjäliiton mielestä susikannan koko tulisi määritellä tarkasti ja hoitosuunnitelmassa esitetyn tason ylittävä susimäärä tulisi poistaa. Metsästäjäliitto katsoo, että sudenhoitosuunnitelmassa esitetty taso, jonka mukaan Suomessa tulisi olla 20 lisääntyvää paria, on edelleen oikea. Tällä hetkellä pesiviä pareja on tätä enemmän ja aikaisempaa laajemmalla alueella, mikä osaltaan selittää susikannan kokoa. Tältäkin osin Metsästäjäliitto ilmoittaa sitoutuvansa hoitosuunnitelmassa esitettyyn lisääntyvän susikannan kokoon. Tämä seikka tulisi huomioida lupamäärästä päätettäessä. RKTL ei ole ottanut kantaa suden osalta kestävään poistomäärään. Tämä tieto tulisi ehdottomasti olla käytössä määräyskirjeluonnoksesta lausuttaessa. Samoin tulisi olla tieto Suomessa asuvien susien keväällä 2010 syntyneiden pentueiden vaikutuksesta susien kokonaismäärään. Koska tätä tietoa ei ole käytettävissä ja tiedossa on, että susipari saa yleensä 3 6 jälkeläistä, voidaan perustellusti päätellä Suomessa olevan lisääntymiskauden jälkeen RKTL:n kannanarvion pohjalta erittäin varovaisen arvionkin mukaan laskettuna (pentueen keskimääräinen koko 4 pentua, lisääntyviä pareja 20 kpl) arviossa esitettyä enemmän susia. RKTL on lisäksi lausunut, että normaalisti susikannasta voidaan tappaa 30 % vaarantamatta kestävän käytön periaatetta. Metsästäjäliiton mielestä kaikki metsästysasetuksen 28. pykälän 1 3 kohdan mukaiset pyyntiluvat tulisi myöntää välittömästi, silloin kun luvan myöntämisen edellytykset ovat täyttyneet. Ministeriö esittää, että valtakunnallinen susien pyyntilupien enimmäismäärä olisi 22. Lukumäärää ei voida pitää riittävänä. Metsästäjäliitto esittääkin, että nyt käsiteltävänä olevan määräyskirjeluonnoksen perusteella myönnettävien susien valtakunnallinen pyyntilupien määrä olisi vähintään 50 ja tämä lupamäärä kohdistettaisiin tässä vaiheessa kokonaisuudessaan häirikkösusien pyyntiin ministeriön esityksen mukaisesti. Lukumäärä on perusteltavissa RKTL:n kannanarvion ja kestävän käytön periaatetta vaarantamattoman laskentatavan pohjalta. Liitto esittää lisäksi, että luvat kohdennetaan tasaisesti niille alueille, joilla susista on eniten haittaa. Metsäpeurakanta ei tule kestämään susien aiheuttamaa saalistuspainetta, mikäli lupia ei myönnetä vähintään liiton esittämään määrää. Sutta koskevan määräyskirjeen kohdassa 7 todetaan, että pyyntilupien määrää voidaan täydentää tarkennettujen kantatietojen perusteella. Mikäli nämä tiedot osoittavat susien määrän olevan joillakin alueilla huomattavasti suuremmat kuin RKTL:n ilmoituksiin perustuvissa arvioissa, lisälupia on voitava sallia myönnettäväksi myös kannanhoidollisin perustein.

5 Susikannan säätelyssä on huomioitava, että sudet aiheuttavat merkittävän uhan uhanalaiselle metsäpeurakannalle. Ministeriön tulee myös huomioida lupamääriä mitoittaessaan, että merkittävä osa uhanalaisesta peurakannasta on jo tuhoutunut petojen saalistuksessa ja petojen aiheuttama saalistuspaine jatkuu yhä kovana. Koiria saalistavat sudet aiheuttavat lisäksi taloudellista vahinkoa tappamalla arvokkaita metsästyskoiria ja kotieläimiä. Myös osa ihmisistä pelkää sutta. Muut määräyskirjeissä mainitut riistaeläimet Muiden määräyskirjeissä mainittujen riistaeläinten osalta Metsästäjäliitolla ei ole erityistä huomautettavaa. Riihimäellä 21. heinäkuuta 2010 Suomen Metsästäjäliitto Finlands Jägarförbund ry Lauri Kontro puheenjohtaja Panu Hiidenmies toiminnanjohtaja