MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖLLE

Transkriptio

1 1 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖLLE Maa- ja metsätalousministeriö on pyytänyt Suomen Metsästäjäliitto - Finlands Jägarförbund ry:ltä lausuntoa määräyskirjeluonnoksista koskien poikkeuksia rauhoitettujen riistalajien metsästykseen. Metsästäjäliitto toteaa heti aluksi kunnioittaen, että koska pyyntilupien myöntäminen on nykyisin riistanhoitopiirien tehtävänä, luvan saajat odottavat lupien käsittelyn sujuvan ripeästi. Karhu-, susi- ja ilveskannan hoitosuunnitelmissa esitettiin näiden eläinten kannanhoitoalueiden muodostamista ja kaavailtiin, mikä niiden lukumäärä olisi ja millaiset olisivat kunkin suurpetolajin kannanhoitoalueen rajat. Nyt lausunnolla olevissa määräyskirjeissä kannanhoitoalueet poikkeavat hoitosuunnitelmissa olevista esityksistä. Metsästäjäliitto toteaa lisäksi, että erityisesti karhun, suden ja ilveksen osalta kannanhoitosuunnitelmissa esitetyt lajien vähimmäiskannat on nyt saavutettu ja kyseisten suurpetojen kantoja on voitava säännellä aikaisempaa tehokkaammin. Pyyntilupapolitiikan lähtökohdat Metsästäjäliiton mielestä pyyntilupapolitiikan pitää perustua julkiseen ja tieteellisesti todistuskelpoiseen aineistoon kunkin lajin suotuisan suojelun tasosta. Rauhoitettujen lajien suojelun tarkoituksena on oltava näiden lajien kannan turvaaminen Suomen luonnossa monimuotoisuuden ja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Petoeläinten kantojen säätely edellyttää populaatioiden kasvun säätelyä ja tarvittaessa populaatioiden pienentämistä ihmisille ja muille eläinlajeille aiheutuneiden vahinkojen pitämiseksi kohtuullisina. Suomessa esiintyvät kaikki eurooppalaiset suurpedot, karhu, susi, ilves ja ahma. Lukuun ottamatta ahmaa, niiden kannat ovat kasvaneet voimakkaasti ja ovat erittäin elinkelpoisia. Suurpetojen suojelun taso Suomessa on erittäin hyvä. Tämä koskee sekä sutta, karhua että ilvestä. Lisäksi pedot ovat levittäytyneet maahamme aiempaa tasaisemmin, käsittäen nyt jo koko maan. RKTL:n tulokset tukevat käytännön metsästäjien arvioita siitä, että susikanta on jatkanut levittäytymistään koko Suomeen länsi- ja etelärannikkoa myöten. Susikanta ei myöskään ole supistunut päinvastaisista julkisuuteen esitetyistä spekulatiivista arvioista huolimatta, vaan susien lukumäärä on joko kasvanut tai on samalla tasolla kuin aiemmin. Metsästäjäliitto korostaa viranomaisten velvollisuutta harjoittaa tarkkaa, virheetöntä ja puolueetonta tiedottamista suurpetoasioissa.

2 2 Pyyntilupahallintoa on kehitettävä hyvän hallinnon periaatteiden mukaisesti nykyaikaiseksi ja tehokkaaksi, jotta kansalaisten luottamusta hallinnon palvelukykyyn ja puolueettomuuteen voidaan parantaa. Metsästäjäliitto kritisoikin sitä, että pyyntilupapäätösten ruuhkautuminen viranomaisten pöydille ja siitä johtuvat hitaat käsittelyajat ovat rapauttaneet kansalaisten uskoa hallintomenettelyjen puolueettomuuteen. Metsästäjäliitto toteaa edelleen, että Euroopan unionissa sovelletun läheisyysperiaatteen mukaisesti kansalaisia koskevat päätökset on aina tehtävä mahdollisimman lähellä kansalaisia siten, että kansalaisten mielipiteet otetaan päätöksissä huomioon. Myös häirikköpetojen aiheuttamien haittojen estämisessä ja poistamisessa on subsidiariteettiperiaatteen toteuttaminen välttämätöntä. Tämä edellyttää sitä, että viranomaiset ottavat tarkoin huomioon kansalaisten ja paikallisten asiantuntijoiden käsitykset. Lajien sääntelyssä on otettava huomioon alueiden erityisolosuhteet ja erityisesti petojen aiheuttamat tilanteet sosioekonomisesta näkökulmasta. Metsästäjäliitto korostaa myös, että aktiivimetsästäjät ovat asiantuntijoita riistanhoidon kysymyksissä. Metsästysseurat, joita Suomen Metsästäjäliitto edustaa, ovat suurelta osin vastuussa kantojen säätelystä sekä myös ajantasaisen riistan olosuhteita koskevan tiedon keräämisestä viranomaisten ja tutkijoiden tarpeisiin. Metsästäjäliitto pitää välttämättömänä, että jokaista suurpetolajia koskevissa määräyskirjeissä tulee olla samanlainen maininta kuin sutta koskevan määräyskirjeen kohdassa 7. Kyseisessä kohdassahan mahdollistetaan, että määräyskirjettä voidaan täydentää pyyntilupamäärien osalta ennen metsästysvuoden päättymistä.

3 3 Lajikohtaisista määräyskirjeistä Metsästäjäliitto toteaa seuraavaa: Karhu Kuten RKTL:n raportit osoittavat, karhujen määrä Suomessa on lisääntynyt voimakkaasti. Karhukannat ovat kasvaneet suuriksi Itä-Suomessa muodostaen tihentymän, joka aiheuttaa haittoja ihmisille ja elinkeinoille. Karhu on alkanut levittäytyä muualle Suomeen voimakkaasti. Metsästäjäliitto toteaa, että ministeriön esittämä pyyntikiintiö on kokonaisuudessaan liian pieni, jos tavoitteena on karhukannan pitäminen vakiona. Karhukannan alimetsästys johtaa väistämättä edelleen kannan voimakkaaseen kasvuun. Itä- ja Pohjois-Suomeen syntynyt karhutihentymä on mahdollista pitää vain kurissa riittävän suuren kaatomäärän avulla. Karhukannan runsastuminen on aiheuttanut lisääntyviä ongelmia myös karhujen hakiessa ruokaa ihmisasutuksen keskuudesta. Ministeriö esittää, että karhun pyyntilupien enimmäismäärä olisi koko maassa 138 karhua. RKTL on todennut karhukannan kestävän yhteensä 144 karhun verotuksen. Tällä poistomäärällä karhukanta jatkaa edelleen kasvuaan. Ottaen huomioon karhukannan hoitosuunnitelmassa asetetut karhukannan kokoa koskevat vaatimukset, voidaan tällä hetkellä olemassa olevaa karhukantaa pitää suunnitelman mukaisena. Mikäli karhukantaa ei siis ole tarkoitus kasvattaa kannanhoitosuunnitelmassa esitettyä suuremmaksi, tulisi ministeriön hyväksyä esitys verotuksen kokonaismäärästä. Metsästäjäliitto ilmoittaa sitoutuvansa omalta osaltaan laadittuun kannanhoitosuunnitelmaan ja esittää, että lupien kokonaismäärä olisi 142. Pohjois-Suomen suurimmaksi sallituksi saalismääräksi liitto esittää 60 karhua. Itä- Suomen suurimman sallitun saalimäärän osalta liitto yhtyy ministeriön esittämään 78 karhuun. Länsi-Suomen osalta liitto esittää RKTL :n kannanarvioon perustuen 4 lupaa. Liitto myös esittää, että karhujen osalta laskentamenetelmiä tarkennettaisiin. Tarkemman laskentamenetelmän avulla on esim. Ruotsissa saatu selvitettyä todellinen karhukannan koko, joka on huomattavasti oletettua suurempi.

4 4 Susi Susikanta Suomessa on erittäin vahva ja levittäytynyt koko maahan. Suden suojelun taso on suotuisa. Suomen susipopulaatiot ovat edelleen yhteydessä Venäjän susipopulaatioihin, jotka ovat Euroopan suurimmat. Metsästäjäliitto katsoo, että sudenhoitosuunnitelmassa esitetty taso, jonka mukaan Suomessa tulisi olla 20 lisääntyvää paria, on edelleen oikea. Tällä hetkellä pesiviä pareja on tätä enemmän ja aikaisempaa laajemmalla alueella, mikä osaltaan selittää susikannan kasvua. Tältäkin osin Metsästäjäliitto ilmoittaa sitoutuvansa hoitosuunnitelmassa esitettyyn lisääntyvän susikannan kokoon. Tämä seikka tulisi huomioida lupamäärästä päätettäessä. RKTL ei ole ottanut kantaa suden osalta kestävään poistomäärään. Tämä tieto tulisi ehdottomasti olla käytössä määräyskirjeluonnoksesta lausuttaessa. Samoin tulisi olla tieto Suomessa asuvien susien keväällä 2009 syntyneiden pentueiden vaikutuksesta susien kokonaismäärään. Koska tätä tietoa ei ole käytettävissä ja tiedossa on, että susipari saa yleensä 3-6 jälkeläistä ja jopa enemmänkin, voidaan perustellusti päätellä Suomessa olevan lisääntymiskauden jälkeen RKTL :n kannanarvion pohjalta erittäin varovaisen arvionkin mukaan laskettuna (pentueen keskimääräinen koko 4 pentua, lisääntyviä pareja 20 kpl) sutta. Mainittakoon, että metsästäjien käsitys susimäärästä on tätä korkeampi. RKTL on lisäksi lausunut, että normaalisti susikannasta voidaan tappaa 30 % vaarantamatta kestävän käytön periaatetta. Metsästäjäliiton mielestä kaikki metsästysasetuksen 28. pykälän 1-3 kohdan mukaiset pyyntiluvat tulisi myöntää välittömästi, silloin kun luvan myöntämisen edellytykset ovat täyttyneet. Ministeriö esittää, että valtakunnallinen susien pyyntilupien enimmäismäärä olisi 32. Lukumäärää ei voida pitää riittävänä. Metsästäjäliitto esittääkin, että nyt käsiteltävänä olevan määräyskirjeluonnoksen perusteella myönnettävien susien valtakunnallinen pyyntilupien määrä olisi vähintään 50 ja tämä lupamäärä kohdistettaisiin tässä vaiheessa kokonaisuudessaan häirikkösusien pyyntiin ministeriön esityksen mukaisesti. Lukumäärä on perusteltavissa RKTL :n kannanarvion ja kestävän käytön periaatetta vaarantamattoman laskentatavan pohjalta. Liitto esittää lisäksi, että luvat kohdennetaan niille alueille, joilla susista on eniten haittaa. Sutta koskevan määräyskirjeen kohdassa 7 todetaan, että pyyntilupien määrää voidaan täydentää tarkennettujen kantatietojen perusteella. Mikäli nämä tiedot osoittavat susien määrän olevan joillakin alueilla huomattavasti suuremmat kuin RKTL :n ilmoituksiin perustuvissa arvioissa, lisälupia on voitava sallia myönnettäväksi myös kannanhoidollisin perustein. Susikannan säätelyssä on huomioitava, että sudet aiheuttavat merkittävän uhan uhanalaiselle metsäpeurakannalle.

5 5 Ilves Ministeriö esittää, että ilveksille myönnettäisiin metsästysasetuksen 28 :n 1 momentin 1-3- kohtien mukaisesti yhteensä enintään 20 lupaa. Liitolla ei ole sinänsä huomautettavaa esitettyyn lupamäärään. Liitto kuitenkin korostaa, että se tulee antamaan lausuntonsa metsästysasetuksen 28 :n 1 momentin 4 kohdan mukaisten kannanhoidollisten lupien osalta. Ilveskannat ovat runsastuneet viime vuosina räjähdysmäisesti. Ilveksiä on todettu olevan metsissämme paljon enemmän kuin aiemmin on esitetty. Ilveskannan kokonaisverotus tulee mitoittaa kannan kasvuun joka liiton käsityksen mukaan jatkuu voimakkaana edelleen. RKTL :n esittämä kannanarvioon perustuva esitetty kestävä poistomäärä aivan liian pieni. Ilveksien kaatolupamääristä päättäminen tulisi Metsästäjäliiton mielestä jättää kokonaan riistanhoitopiirien harkintaan. Valtakunnallisen kaatomäärän määrittäminen ennakkoon ei ole lajin suojelun kannalta olennainen asia. Hylje Ministeriö toteaa, että Itämeren norpalle myönnettäisiin myös pyyntilupia. Lisäksi halli olisi edelleen kasvavan metsästyksen kohteena. Metsästäjäliitto on hiljattain esittänyt Itämeren norpan metsästyksen sallimista perustuen lajin kannanhoitosuunnitelmasta saatavaa tietoon sekä norppakantaan. Esitetty lupamäärä on sopiva, mutta norppakannan kasvua on seurattava ja lupamäärät tulee jatkossa suhteuttaa lajin esiintyneisyyteen. Metsästäjäliitto toteaa, että hallin lupamäärien osalta ministeriön perusajatus on oikea. Metsästys tulee kohdistaa tällä hetkellä erittäin runsaaseen hallihyljekantaan, joka aiheuttaa kalastuselinkeinolle merkittävää haittaa koko Itämeren alueella. Hyljekannan voimakas kasvu voi vaarantaa jatkossa koko hyljepopulaation hyvinvoinnin, kuten aiemminkin on tapahtunut. Itämeren alueen hyljekantaa on ryhdyttävä säätelemään paljon nykyistä tehokkaammin. Metsästäjäliiton mielestä nykyisessä tilanteessa ei tulisi asettaa valtakunnallista ylärajaa myönnettäville hylkeenpyyntiluville. Sen sijaan riistapiirien tulisi ryhtyä kouluttamaan hylkeenpyytäjiä erityisillä kursseilla. Metsästäjäliitto tarjoaa mielellään omaa osaamistaan koulutuksessa. Muut määräyskirjeissä mainitut riistaeläimet Muiden määräyskirjeissä mainittujen riistaeläinten osalta Metsästäjäliitolla ei ole erityistä huomautettavaa. Riihimäellä 17. heinäkuuta 2009 Suomen Metsästäjäliitto Finlands Jägarförbund ry Lauri Kontro puheenjohtaja Panu Hiidenmies apulaistoiminnanjohtaja