BOTNIA-YHTEISTYÖN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE

Transkriptio

1 BOTNIA-YHTEISTYÖN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE Hyväksytty Botnia-johtoryhmässä

2 Sisällysluettelo 1. BOTNIA-YHTEISTYÖN TAVOITTEET JA TOIMINTAMALLI Koulutus ja oppiminen Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta Monimaakunnallisen alueen kilpailukyky ja vetovoimaisuus Botnia-kumppanuus ja sisäiset rakenteet JOHTORYHMÄ JA YHTEISTYÖN KOORDINOINTI Johtoryhmän tehtävät ja painopistealueet vuosina Teemaryhmät Yhteistyön koordinointi YHTEISTOIMINTA JA VERKOSTOITUMINEN SEURANTA JA ARVIOINTI LIITE 1 LIITE 2 BOTNIA-ALUE LUKUINA KOULUTUKSEN SEKÄ TUTKIMUS-, KEHITYS- JA INNOVAATIOTOIMINNAN TEEMARYHMÄT 2

3 Botnia-alueen korkeakoulujen yhteinen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta sekä osaaminen ovat kansallisesti ja kansainvälisesti tunnustettuja ja alueella on ainutlaatuiset työelämälähtöiset koulutusväylät. Korkeakoulujen rakenteellisen ja toiminnallisen yhteistyön avulla alueen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan kilpailtu rahoitus ja alueen väestön koulutus ovat vähintään valtakunnan keskitasoa. The Bothnia Region institutions of higher education will have research, development and innovation activities that are nationally and internationally recognized. The region will have unique, working-life oriented channels of education. Structural and functional cooperation between the institutions of higher learning will ensure that the region s competed funding for research, development and innovation activities as well as the level of education of the region s population will be at least on level with the national average. Botnia-alueen vetovoimaisuuden ja kilpailukyvyn edistämiseksi alueelliset yliopistoyksiköt, ammattikorkeakoulu ja koulutuskuntayhtymät yhteistyössä kumppaneidensa kanssa muodostavat verkoston, jonka tavoitteena on 1. Vahvistaa alueen korkeakoulutuksen kilpailukykyä uudistamalla toiminnallisia rakenteita sekä hyödyntämällä yhteisiä voimavaroja 2. Edistää koulutusyhteistyötä eri koulutustasojen välillä luomalla työelämälähtöisiä koulutusväyliä 3. Vahvistaa alueellista tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa professuureilla, tutkimushenkilöstöllä, yhteisillä kehittämishankkeilla sekä yhteisellä infrastruktuurilla Kuva 1. Botnia-yhteistyön tavoitteet ja toimintamalli 3

4 Seuraavassa on esitelty Botnia-yhteistyön keskeiset tavoitealueet sekä kehittämistoimenpiteet vuoteen Tavoitteisiin on sisällytetty strategiassa 2015 valitut kaikkea yhteistyötä läpileikkaavat horisontaaliset teemat, joita ovat 1) koulutusväylät, 2) työelämälähtöisyys, 3) soveltava tutkimus ja 4) kansainvälisyys. Koulutuksen ja oppimisen osalta Botnia-yhteistyön tavoitteena on - Väestön koulutus- ja osaamistason nostaminen. - Ammattikoulutuksen ja korkeakoulutuksen laadun, kilpailukyvyn ja vetovoimaisuuden ylläpito ja kehittäminen. - Koulutuksen alueellisen vaikuttavuuden ja saavutettavuuden edistäminen. Näitä tavoitteita toteutetaan seuraavien kehittämistoimenpiteiden kautta: Ennakointitutkimuksia ja selvityksiä on tehty useita alueen eri toimijoiden toimesta. Tutkimukset ja selvitykset ovat selkeästi tuoneet esille tarpeen yhteisen alueellisen ennakointijärjestelmän luomisesta sekä ennakointitiedon hyödyntämisestä laadullisessa ennakoinnissa sekä koulutuksen sisäisen koordinaation ja opetussuunnitelmien sisältöjen kehittämisessä. Vastuutaho: Maakuntaliitot, koulutusyhtymät Alueellisten työelämäläheisten koulutusväylien merkitys on entisestään korostunut, sillä ammatillisen koulutuksen suosio on kasvanut sekä valtakunnallisesti että Botnia-alueella. Kampus-alueille on rakentunut merkittäviä koulutuksellisia osaamiskeskittymiä, jossa järkevästi toimimalla pystyttäisiin rakentamaan mitä erilaisimpia väyliä yhteisillä tiloilla, laitteilla ja osaamisella. Botnia-alueella on vahva ja vetovoimainen toisen asteen koulutus ja koulutusyhtymät. Botnia-yhteistyön avulla tulee vahvistaa ja kehittää nuorten ammatillisen perustutkinnon suorittavien/suorittaneiden valmiuksia ja mahdollisuuksia siirtyä korkea-asteelle ja edelleen työelämään omalle alueellemme. Vastuutaho: Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu Yhä merkittävämpi osa koulutuksesta keskittyy lähivuosina aikuiskoulutukseen ja erityisesti työelämää tukeviin koulutusmalleihin. Botnia-alueella on monipuolista ja vahvaa aikuispedagogiikan ja verkkopedagogiikan osaamista. Verkko-opetusyhteistyötä on toteutettu esimerkiksi Kaverihankekokonaisuuden avulla (Verkotut-, e-pakki ja Tulevaisuuden eoppia), jossa kehitetään verkkoopetusta ja sen tukipalveluita aikuiskoulutuksen näkökulmasta. Aikuiskoulutusyhteistyötä toteutetaan jo OpinOvi-, OpinTori-, Kaveri- yms. hankekokonaisuuksien muodossa. Aikuiskoulutuksen kehittäminen on painotuksena erityisesti yliopistokoulutuksessa. 4

5 Alueella tulee luoda kokonaisnäkemys alueen aikuispedagogisesta toiminnasta. Muuttuvat oppimisympäristöt, kuten myös muuttuvan työelämän toimintaympäristö on tosiasia, ja se heijastuu koulutussuunniteluun, jonka tulee muuttua entistä dynaamisemmaksi. Aikuiskoulutuksen yhteistyötä vahvistetaan alueen toimijoiden verkostomaisella toimintamallilla, jossa kehitetään aikuiskoulutuksen tutkimus- ja oppimisympäristöjä, osaamiskeskittymiä ja luodaan synergiaa yhteistyöllä. Verkkoopetusyhteistyötä tulee edelleen kehittää niin pedagogisen, teknologisen kuin rakenteellisen yhteistyön osalta. Vastuutaho: Kokkolan yliopistokeskus Chydenius, Oulun Eteläisen instituutti TKI-toiminnan tavoitteena on - Botnia-alueen keihäänkärkiosaamisaluiden vahvistaminen. - Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan vaikuttavuuden sekä tunnettuuden lisääminen. Näitä tavoitteita viedään käytäntöön seuraavien kehittämistoimenpiteiden kautta: Painoalakohtaiset teemaryhmät laativat syksyllä 2010 toimintasuunnitelmat vuoteen Jatketaan painoalakohtaisten teemaryhmien työtä ja TKI-työn toteuttamista laadittujen toimintasuunnitelmien pohjalta. Luodaan seurantakäytänteet teemaryhmien työn onnistumisen arviointiin. Varmistetaan teemaryhmien työn eteneminen vahvistamalla toimintaedellytyksiä ja turvaamalla työn tekemiseen riittävä resursointi. Johtoryhmä nimesi kokouksessaan teemaryhmäkohtaisesti johtoryhmäkummit vahvistamaan johtoryhmän ja teemaryhmien välistä vuoropuhelua. Johtoryhmäkummivastuut jakaantuivat seuraavasti: Eelis Kokko. Yrittäjyys, erityisesti mikro- ja pk-yrittäjyys Kari Kumpulainen: Aikuiskoulutus Heikki Yli-Olli: Hyvinvointi, kulttuuri ja matkailu Keijo Nivala: Energia, ympäristö ja kestävä kehitys Vastuutaho: Botnia-johtoryhmä ja teemaryhmät Monimaakunnallisen alueen vetovoimaisuutta ja kilpailukykyä vahvistetaan seuraavien Botnia-yhteistyön tavoitteiden kautta: - Innovaatiojärjestelmän toimivuuden ja tehokkuuden parantaminen. - Botnia-alueen koulutuksen ja TKI-toiminnan tunnettuuden lisääminen alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. 5

6 Näitä tavoitteita viedään käytäntöön seuraavien kehittämistoimenpiteiden kautta: Botnia-kumppanuusyhteistyötä tulee markkinoida sisäisesti ja ulkoisesti. Sisäisellä markkinoinnilla tulee saada sitoutettua kumppanuusosapuolten henkilöstö mukaan aktiivisesti yhteistyöhön. Henkilöstön tulee nähdä oman työnsä merkitys Botnia-yhteistyössä, laajemmassa viitekehyksessä yli organisaatiorajojen. Organisaatioiden välisen tunnettuuden lisäämiseksi tulee lisätä yhteisiä tapaamisia organisaatioiden kesken, joissa koulutusta sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa tuotaisiin esille esimerkein. Tällä tavalla parannetaan kumppanuusosapuolten osaamisen ja toiminnan tunnettuutta. Ulkoista markkinointia ja viestintää varten tulee luoda yhteinen logo sekä graafinen ilme, jota hyödynnetään sekä nettisivustolla että kaikessa esitemateriaaleissa. Vastuutaho: Koordinaattori Painoalakohtaisten teemaryhmien työn jatkuvuuden turvaamisen kautta hyödynnetään yhteistä osaamista ja voimavaroja. Sen lisäksi tulisi kartoittaa mahdolliset muut Botnia-yhteistyön vahvistamista edesauttavat yhteiset toiminta- ja palvelumallit sekä rakenteet. Näitä voisivat olla esimerkiksi yhteiset alueelliset koulutusportfoliot, yhteiset kv-palvelut, yhteinen hankeosaamiskeskittymä tmv. Myös kampuskohtaista infrayhteistyötä tulee jatkaa, jossa synergiaetuja saadaan tukitoimintoja yhdistämällä. Botnia-kumppanuusosapuolten tulee edistää myös kansallisten ja kansainvälisten verkostojen yhteiskäyttöä. Kullakin osapuolella on lukuisa joukko kansallisia ja kansainvälisiä kumppaneita ja yhteistyötahoja sekä -verkostoja. Verkostot tulee saada Botnia-yhteistyön käyttöön. Kartoitetaan Botniayhteistyössä mukana olevien toimijoiden kansalliset ja kansainväliset verkostot sekä yhteistyökumppanit toimialakohtaisesti verkostoanalyysin avulla. Luodaan yhteinen kansainvälinen kumppanuusrekisteri ja toimintamalli kansainvälisistä asioista tiedottamiseen. Luodaan kansainvälistymistä vahvistava yhteinen alueellinen toimintasuunnitelma. Vastuutaho: Koordinaattori Botnia-kumppanuusyhteistyö ja sisäisten rakenteiden toimivuus luo edellytyksiä seuraavien tavoitteiden toteutumiselle: - Korkeakoulutuksen ja ammattikoulutuksen kilpailukyvyn ylläpito ja kehittäminen Botnia-alueella. - Yhteiskunnallisen aluevaikutustehtävän toteuttaminen yhteisen koulutus- sekä TKI-palvelut portfolion avulla. 6

7 Näitä tavoitteita viedään käytäntöön seuraavien kehittämistoimenpiteiden kautta: Kumppanuussopimuksen allekirjoittamisen ja voimaantulon lisäksi tulee kehittää Botnia-yhteistyön sisäisiä yhteistyörakenteita ja osallisuutta tukevia toimintamalleja. Kumppanuusyhteistyön vahvistamiseksi tulee määritellä johtoryhmän, toimintaryhmien sekä koordinaattorin työnjaot ja roolit. Botnia-yhteistyörakenteiden kehittämisessä tulee huomioida monimaakunnallisen innovaatiojärjestelmän toimijat, verkostot, työryhmät sekä alueelliset yhteistyörakenteet. Selkeytetään osana kumppanuussopimusta Botnia-yhteistyöosapuolten työnjakoa ja rooleja. Botniaalueella on monipuolinen joukko toimijoita, mutta keskinäinen työnjako ei ole aina selvä. Botniaalueella pyritään innovaatioympäristöjen luomiseen, jotta alue ja tutkimusinfrastruktuurit houkuttelisivat osaajia ja tutkijoita laajemmin. Botnia-alueella on tarvetta sekä koulutustason nostamiselle että eritoten tutkimus- ja kehityspanosten lisäämiselle maakunnissa. Koulutus- ja tutkimusjärjestelmä toimii, mutta sen vaikuttavuus olisi vielä suurempi, mikäli pystyttäisiin maksimaalisesti hyödyntämään yhteistyön kautta syntyvää synergiaa. Tähän tarvitaan työnjaon ja roolien selkiyttämistä sekä rakenteiden kehittämistä alueellisissa innovaatiojärjestelmissä. Vastuutaho: Botnia-johtoryhmä Otetaan käyttöön yhteisiä onnistumista arvioivia suorituskykymittareita sekä laadullisia arviointikäytänteitä. Laaditaan johtoryhmälle strategian suunnittelun ja ohjauksen vuosikello johtoryhmätyöskentelyn ja Botnia-yhteistyön johtamisen tueksi. Vastuutaho: Botnia-johtoryhmä Botnia-alueen koulutuksen sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan alueellisen yhteistyön koordinoijana ja strategisena yhteistyöfoorumina toimii Botnia-johtoryhmä, jonka jäseninä ovat: - Kalajokilaakson/Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän johtaja - Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun rehtori - Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän johtaja - Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen johtaja - Oulun Eteläisen instituutin johtaja Lisäksi Botnia-johtoryhmässä asiantuntijoina toimivat johtoryhmän nimeämät edustajat. Botnia-johtoryhmään valitaan puheenjohtaja ja kaksi varapuheenjohtajaa. Puheenjohtajistosta yksi edustaa yliopistoja, yksi ammattikorkeakoulua ja yksi koulutuskuntayhtymiä. Puheenjohtajisto nimetään vuosittain. Johtoryhmän puheenjohtajuuskausi kestää kerrallaan vuoden. Kausi vaihtuu elokuussa. 7

8 Johtoryhmän tehtävänä on - seurata, arvioida ja raportoida Botnia-strategian toteutumista ja toimeenpanoa - päättää yhteistyön strategiset linjaukset - laatia strategisten linjausten perusteella vuotuinen toimintasuunnitelma - sitouttaa verkoston osapuolet toteuttamaan strategian tavoitteiden mukaista toimintaa - päättää Botnia-yhteistyöhön kohdennetun rahoituksen käyttämisestä - nimetä teemaryhmien jäsenet ja puheenjohtajat - toimia tarvittaessa yhteisten kehittämishankkeiden ohjausryhmänä Johtoryhmä laatii vuosittain toimintasuunnitelman, jossa konkretisoidaan yhteistyön toimenpiteet ja niiden rahoitus. Strategian toteutumista ja toiminnan tuloksia arvioidaan johtoryhmässä kerran vuodessa toimintasuunnitelman päivitystyön ja strategisten linjausten tarkistuksen yhteydessä. Johtoryhmä pitää kokouksia vuodessa 4-6 kertaa tai tarvittaessa useammin. Johtoryhmän oman toiminnan painopisteinä ovat - sopimusperustaisen yhteistyön toteuttaminen ja strategian toimeenpanon varmistaminen - teemaryhmien toiminnan ohjaus ja toiminnan tuloksellisuuden seuranta - strategiassa valittuja tavoitteiden toteutumisen seuranta, arviointi ja laadunvarmistus - sisäisen ja ulkoisen viestinnän sekä markkinoinnin suunnittelu ja toteutus Vuoden 2012 lopussa toimintasuunnitelma päivitetään koskemaan kautta Uuden kauden toimintasuunnitelman laadinnassa huomioidaan toiminnan arvioinnissa tunnistetut kehittämiskohteet, toimintaympäristön mahdolliset muutokset sekä teemaryhmistä nousseet kehittämistarpeet. Johtoryhmän alaisina ryhminä toimivat: - Johtoryhmän työvaliokunta - Yrittäjyys, erityisesti mikro- ja pk-yrittäjyys teemaryhmä (Lasse Jansson, Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu) - Aikuiskoulutus teemaryhmä (Juha Hakala, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius) - Hyvinvointi-, kulttuuri- ja matkailu teemaryhmä (Tuula Taskinen, Kalajokilaakson/Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä) - Energia, ympäristö ja kestävä kehitys teemaryhmä (Ulla Lassi, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius) Ryhmien tehtävistä ja tavoitteista päätetään johtoryhmän vahvistamassa toimintasuunnitelmassa. Johtoryhmä päättää mahdollisten muiden työryhmien asettamisesta. 8

9 Yhteistyön käytännön toteutuksesta vastaa koordinaattori. Koordinaattorin tehtävänä on toimintasuunnitelman valmistelu ja toimeenpano, johtoryhmän ja teemaryhmien välisen yhteistyön ja vuoropuhelun kehittäminen, johtoryhmän sihteerinä toimiminen ja johtoryhmän päätösten toimeenpano. Koordinaattori toimii yhteistyöverkoston edustajana. Johtoryhmä ohjaa koordinaattorin työtä. Koordinaattorin tehtävistä ja tehtävässä vaadittavasta osaamisesta sekä kustannusten jaosta päättää johtoryhmä. Botnia-kumppanuussopimusosapuolet ovat Kokkolan yliopistokeskus Chydenius, Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakouluosakeyhtiö, Oulun Eteläisen instituutti Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä ja Kalajokilaakson/Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä. Botnia-yhteistyöverkosto toimii ylimaakunnallisena innovaatioyhteisönä, joka koostuu koulutusorganisaatioiden välisestä vuorovaikutuksesta ja verkostoista sekä myös yhteyksistä alueen ulkopuolelle. Botniayhteistyöverkostoon liittyy kiinteästi myös käytännön yhteistyön kautta yksittäiset yritykset ja yritysverkostot, sektoritutkimuslaitokset, erilaiset tutkimus- ja kehittämisorganisaatiot, välittäjä- ja tukipalveluorganisaatiot sekä muut yksityiset ja julkiset toimijat. Keskeisimmät alueelliset verkostot ja yhteistyöfoorumit Botnia-yhteistyön kannalta keskeisimpiä alueellisia kehittämisverkostoja, yhteistyöfoorumeja ja työryhmiä ovat: Pohjois-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakuntaohjelmien totettamista edistävät yhteistyö- ja kehittämisverkostot KOKO-ohjelmat ja -verkostot Toimialakohtaiset yhteistyöfoorumit ja hanketyöryhmät Maakuntarajat ylittävä kumppanuusyhteistyö, muun muassa Meri-Pohjola-kasvuvyöhyke Painoalakohtaiset teemaryhmät: Yrittäjyys, Aikuiskoulutus, Hyvinvointi, kulttuuri ja matkailu sekä Energia, ympäristö ja kestävä kehitys. Botnia-kumppanuusosapuolilla on kullakin lukuisa joukko kansallisia ja kansainvälisiä kumppaneita sekä yhteistyötahoja ja -verkostoja. Myös nämä verkostot tulee saada Botnia-yhteistyön käyttöön. Botniayhteistyössä mukana olevien toimijoiden kansalliset ja kansainväliset verkostot sekä yhteistyökumppanit tullaan kartoittamaan vuosien aikana (ks. TP 6). 9

10 Johtoryhmä arvioi Botnia-yhteistyön tuloksellisuutta yhteisesti määritellyn mittariston sekä laadullisen toiminnan arvioinnin avulla kerran vuodessa aina toimintasuunnitelman päivitystyön yhteydessä. Arviointikeskustelua varten koordinaattori kokoaa toiminnan tuloksellisuutta kuvaavat tunnusluvut sekä teemaryhmien arviot oman toiminnan etenemisestä. Seuraavassa on esitetty tuloksellisuuden arvioinnissa käytettävä mittaristo (ehdotus): Arviointikohde Mittari Toteuma vuonna 2010 Opintoprosessin tehokkuus Tutkinnon suorittaneiden määrä Korkea-asteen tutkintojen määrä - yliopistotutkinnot - amk-tutkinnot Toisen asteen tutkintojen määrä Toisen asteen/ammatillisen koulutuksen tuloksellisuusindeksi Toteuma vuonna 2011 Tavoite vuonna 2015 Alueen väestön koulutustaso Tutkimusintensiteetti Tutkinnon suorittaneiden sijoittuminen alueelle Koulutustaso Korkea-asteen tutkintojen määrän % -osuus 15 vuotta täyttäneistä (vrt. koko maan korkea-asteen tutkintojen määrän % -osuus 15 vuotta täyttäneistä) Toisen asteen tutkintojen määrän % -osuus 15 vuotta täyttäneistä (vrt. koko maan toisen asteen tutkintojen määrän % -osuus 15 vuotta täyttäneistä) Alueelle suunnatun kilpaillun TKIrahoituksen (TEKES, SA) määrä TKI-menot yhteensä TKI-menojen % -osuus koko maan TKI-volyymistä TKI-työpanokset TKI-henkilöstön määrä yhteensä Tehdyt tutkimustyövuodet yhteensä Tutkimustiedon levittäminen KV-tutkimusrahoituksen määrä Tieteellisten julkaisujen ja artikkelien määrä Tieteellisten julkaisujen ja artikkelien määrä yhteensä 10

11 BOTNIA-ALUE LUKUINA Liite 1 Botnia-alueen profiili Tiedot päivitetty 03/2011 Lähde: Tilastokeskus

12 Liite 2 KOULUTUKSEN SEKÄ TUTKIMUS-, KEHITYS- JA INNOVAATIOTOIMINNAN TEEMARYHMÄT Strategiassa määritetyt koulutuksen sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan painoalat ovat 1) yrittäjyys (erityisesti mikro- ja pk-yrittäjyys), 2) aikuiskoulutus, 3) hyvinvointi, kulttuuri ja matkailu sekä 4) energia, ympäristö ja kehitys. Johtoryhmä on nimennyt kunkin painoalan vetovastuuorganisaation sekä teemaryhmän vastuuhenkilön/vetäjän. Vetovastuussa oleva organisaatio vastaa yhteistyön eteenpäin viemisestä, muiden organisaatioiden edustajien mukaan kutsumisesta ja sekä yhteistyön koordinoinnista. Hankekohtainen vastuu määrittyy mukana olevien organisaatioiden kesken hankekohtaisesti. Kukin teemaryhmän toimija on vastuussa omasta toiminnastaan. Teemaryhmä voi kutsua tarvittaessa (Open Callmenettely) asiantuntijoita myös muista organisaatioista mukaan toimintaansa. Seuraavassa on kuvattu teemaryhmien tavoitteet ja kehittämistoimenpiteet koulutuksen sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan yhteistyön osalta. Painoalakohtaiset toimintasuunnitelmat konkretisoivat strategian ja johtoryhmän asettamien tavoitteiden toteuttamisen. Seuraavassa on esitelty tiivistelmä painoalakohtaisten teemaryhmien toiminnan sisällöstä, tavoitteista sekä keskeisimmistä kehittämistoimenpiteistä vuoteen Yrittäjyys, erityisesti mikro- ja pk-yrittäjyys Painoala koostuu yrittäjyyden ja erityisesti mikro- ja pk-yritysten toimintaedellytyksiin, toiminta- ja työoloihin, laatuun ja tuottavuuteen sekä henkilöstön osaamiseen liittyvästä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnasta. Toiminta palvelee Botnia-alueen tyypillisesti vahvaa yrittäjyyttä ja mikroyritysvaltaista elinkeinoelämää toimialasta riippumatta sekä luo uutta, kehittämistoiminnassa sovellettavaa tutkimustietoa. Toiminta tukee valtakunnallisia tavoitteita yritystoiminnan ja erityisesti pienyritystoiminnan kehittämiseksi. Vetovastuu: Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu, tutkimus- ja kehitysjohtaja Lasse Jansson Tavoitteet: Botnia-yhteistyön kautta pyritään tukemaan erityisesti lasten ja nuorten yrittäjyyskasvatusta sekä jo toimivien mikroyritysten kehittämistä. Huomio kiinnittyy siis yrittäjyyden alkuvaiheeseen. Toimenpiteet: Botnia-toimijoiden yhteistyötä tiivistetään yrittäjyys- ja teknologiakasvatuksen menetelmien kehittämisessä sekä mikroyrityksille suunnattavan koulutuksen järjestämisessä. Lisäksi luodaan yhteisiä tutkimusympäristöjä mikro- ja pk-yrittäjyyden kehittämisteemojen ympärille (sähköisen liiketoiminnan hyödyntäminen, pk- ja mikroyrittäjyyden tutkimusohjelma) Aikuiskoulutus Aikuiskoulutuksen painoala koostuu alan tutkimus- ja koulutusmenetelmien kehittämisestä ja tutkimustulosten soveltamisesta käytäntöön koulutuksen eri tasoilla sekä sellaisesta alueellisesta ai- 11

13 kuiskoulutustarjonnasta, joka mahdollistaa aikuisväestön joustavan ja tarkoituksenmukaisen kouluttautumisen. Vetovastuu: Kokkolan yliopistokeskus Chydenius, Juha Hakala Tavoitteet: Kansallisen innovaatiostrategian mukaisena tavoitteena on synnyttää Botnia-alueelle huipputasoinen aikuiskoulutuksen oppimisympäristö koulutusväylineen. Tasa-arvon edistäminen edellyttää oppimisen kynnyksen madaltamista. Haasteisiin vastataan mm. avoimen korkeakouluopetuksen laajalla tarjonnalla, kehittyneillä ohjauspalveluilla, osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella sekä työpaikalla tapahtuvalla oppimisella. Edellä kuvattu tarkoittaa, paitsi mahdollisuuksia, myös kannusteita ennakoivaan kouluttautumiseen ja jatkuvaan oppimiseen työelämässä. Erityishuomiota kiinnitetään työelämän muutokset huomioivan, oppimista monipuolisesti tukevan pedagogiikan kehittämiseen sekä työn ohessa tapahtuvan aikuis-opiskelun mahdollistaviin (joustaviin) opiskelumuotoihin. Koulutusväyläajattelua kehitetään ja väyläopiskelun mahdollisuuksia lisätään alueellisen synergian avulla. Toiminnan kehittämisessä hyödynnetään alueella jo olevaa vahvaa aikuiskoulutusosaamista, vahvistetaan sen tutkimuksellista otetta ja mallinnetaan aikuiskoulutus sen kaikissa muodoissa siten, että se toteuttaa ja tukee valtakunnallisten aikuiskoulutustavoitteiden saavuttamista. Toimenpiteet: Aikuiskoulutuksen tutkimus- ja kehittämistoiminnan koordinointi: Kasvatustieteen professuuri, monialainen yhteistyö aikuiskoulutuksen painoalan ydinosaamisalueiden TKI-toiminnan kanssa Avoimen korkeakouluopetuksen koordinointi: Koordinoivan työryhmän laajentaminen, toimintasuunnitelman laatiminen, yhteissuunnittelun tiivistäminen, yhteiset koulutuspaketit Toimivat koulutusväylät toiselta asteelta korkeakoulututkintoon, jotka soveltuvat huomioiden omaehtoinen opiskelu että henkilöstökoulutus: Asiakaslähtöinen tarjonta, jossa keskeisenä osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen. Tieto-, ohjaus- ja neuvontapalvelujen kehittäminen: OpinOvi-hanke Ennakoinnin kehittäminen: Yhteinen esiselvityshanke ja hankkeistaminen Verkostomaisen verkko-opetus yhteistyön sekä innovatiivisen aikuiskoulutuksen tutkimus- ja oppimisympäristön kehittäminen: o Mallinnetaan painoalan ydinosaamisalueista nousevat tekijät ja vahvuudet. o o Sateenvarjotyyppinen yhteistyö verkko-opetuksella tuettujen tutkintojen kehittämisessä (pedagogiset, teknologiset ja rakenteelliset tekijät) Hankkeistettavana oleva Verkostoituneiden opiskelu ja työskentelympäristöjen tutkimus- ja kehitystyö aikuiskoulutuksessa 12

14 Hyvinvointi, kulttuuri ja matkailu Painoala koostuu Botnia-alueen monipuolisten ja elinvoimaisten hyvinvointipalvelujen, kulttuurin ja matkailun hyödyntämisestä väestön ja aluekehityksen hyväksi. Teemaa lähestytään terveyden, sosiaalisen hyvinvoinnin, kulttuurin ja hyvinvointiteknologian näkökulmista. Tavoitteena on tehostaa alan tutkimusta ja koulutusta sekä tuotteiden ja uusien palvelukonseptien kehittämistä ja lisätä siten alueen ja sen kulttuurin tunnettuutta ja vetovoimaa. Vetovastuu: Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä, Tuula Taskinen. Tavoitteet: Teemaryhmän tavoitteena on kehittää uusia palvelukonsepteja hyvinvoinnin, kulttuurin ja matkailun aloilla; erityisesti kehitetään kansalaisosallistumisen muotoja palvelujen tuottamisessa. Uusia hyvinvointialan toimintamalleja luodaan myös julkisten voimavarojen käyttöä tehostamalla. Teemaryhmän keskeisenä huomionkohteena on lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen ja aktiivisen toiminnan lisääminen koulutuksen, kulttuurin, matkailun ja liikunnan sekä yhteisöllisyyden kautta. Toimenpiteet: Hyvinvointi-, kulttuuri- ja matkailualojen koulutusyhteistyötä kasvatetaan luomalla ammatillisen toisen asteen ja korkea-asteen välille yhteistä koulutustarjontaa. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatioyhteistyötä puolestaan vahvistetaan kolmella yhteisellä kärkihankkeella, jotka vastaavat teemaryhmän asettamiin tavoitteisiin: 1) Genius Loci -hanke, joka edistää alueen vaihtoehtomatkailua kaikki teemaryhmän alat huomioiden 2) Palveluiden ja voimavarojen käytön tehostamishanke, jonka tavoitteena on luoda uusia hyvinvointipalvelujen toimintamalleja 3) Lasten ja nuorten tarvitsemien hyvinvointi-, kulttuuri- ja matkailupalvelujen kartoittaminen ja kehittäminen Energia, ympäristö ja kestävä kehitys Painoala koostuu bioenergian hyödyntämiseen ja kehittämiseen, ympäristön langattomaan monitorointiin, teollisuuden ympäristö- ja energiaystävällisiin sovelluksiin sekä kestävään kehitykseen liittyvästä monitieteisestä koulutuksesta sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatio- toiminnasta. Toiminta palvelee Botnia-alueen elinkeinoelämää useilla eri toimialoilla ja luo uutta tutkimustietoa ja sovelluksia, joita voidaan hyödyntää myös kansallisissa ja kansainvälisissä verkostoissa. Vetovastuu: Kokkolan yliopistokeskus Chydenius, professori Ulla Lassi. Tavoitteet/toimenpiteet: Teemaryhmän tavoitteena on suunnitella ja rakentaa yhteinen energia- ja ympäristökoulutusmoduuli, joka palvelee laaja-alaisesti alueen koulutustarpeita. Lisäksi pyritään toteuttamaan korkeatasoisia energia- ja ympäristönteemaan (erityisesti uusiutuvat energiamuodot) liittyviä tutkimus- ja kehittämisprojekteja. Myös Teknokas kemia -yhteistyötä pyritään hankkeistamaan. 13