Valtiokonttorin TTS

Transkriptio

1 VALTIOKONTTORI Valtiokonttorin TTS Lukuunottamatta valtionvelkaa

2 VALTIOKONTTORI TTS SISÄLLYSLUETTELO sivu Valtiokonttorin TTS-strategia Valtiokonttorin kehykset Perussuunnitelma vuosille Toimialojen tulot, menot ja palkallinen henkilötyö Kehittämissuunnitelma vuosille Valtiokonttori Valtion maksamat eläkkeet ja korvaukset Hallinnon uudistaminen ja eräät henkilöstöhallinnon tukitoimenpiteet Eräät hallinnonaloittain jakamattomat menot Kansainväliset rahoitusosuudet Muut valtiovarainministeriön hallinnonalan menot 42 Osasto 12 Sekalaiset tulot 45 Osasto 13 Korkotulot ja voiton tuloutukset 50 Osasto 15 Lainat 54 Eläkerahasto 57

3 VALTIOKONTTORI TTS VALTIOKONTTORIN TTS- STRATEGIA VIRASTON PERUSTEHTÄVÄ Valtiokonttori on kolmeen toimialaan jakautunut virasto, jonka toimialoilla on seuraavat perustehtävät: Rahoitus-toimiala Toimiala tarjoaa kysyntää vastaavat rahoitusvarallisuuden ja valtion velan hallintapalvelut ensisijaisesti valtion budjettitalousyksiköille sekä mahdollisuuksien ja resurssien puitteissa myös muille organisaatioille. Hallinnon ohjaus toimiala Toimiala palvelee valtiokonsernia talous- ja henkilöstöhallinnon asiantuntijana tuottamalla keskitetysti konsernitasoista tietoa, ohjaamalla hallinnon tietotuotantoa ja menetelmien käyttöä, ohjaamalla ostopalvelujen käyttöä sekä tuottamalla maksullisia palveluja. Toimiala tarjoaa lisäksi valtiovarainministeriölle mahdollisuuden organisoida muitakin hallinnollisia tukipalveluja osaksi Valtiokonttorin palvelukokonaisuutta. Vakuutus-toimiala Toimiala hoitaa yksinoikeudella, mutta silti asiakaslähtöisesti ja taloudelliselta kannalta kilpailukykyisesti valtion virastojen ja laitosten lakisääteiset työeläke-, tapaturma- ja vahinkovakuutukset samoin kuin sotilasvammakorvaukset ja rikosvahinkokorvaukset. Lisäksi tuetaan aktiivisesti asiakkaittemme henkilöstöön ja omaisuuden käyttöön liittyvää riskienhallintaa. Toimiala tarjoaa maksullisena erilaisten korvausten hoitopalveluita muille hallinnonaloille. 2. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET 2.1 Yleistä Kansainvälisen talouden näkymissä jo edellistä suunnitelmaa tehtäessä vallinnut epävarmuus jatkuu ja ennustettua heikomman talouskehityksen mahdollisuus on lisääntynyt. Suomen talouteen vaikuttavat valuuttakurssit ja yleiset rahoitustaloudelliset puitteet määräytyvät euroalueen taloudellisen kehityksen mukaisesti. Eu:ssa ja euroalueella kotimaisen kysynnän kasvu on ollut vaisua ja kansainvälisen suhdannenousun lykkääntyminen on heijastunut rahoitusmarkkinoilla korkojen laskuna ja laskuodotuksina. Suomen valtio on edelleen velkaantunut velan ollessa n. 42% BKT:stä ja korkomenojen n. 10% talousarvion loppusummasta. Valtiontaloudessa talouskasvun heikkeneminen ja erityisesti osakekurssisidonnaisten tulojen lasku ovat johtaneet rahoitusylijäämän pienenemiseen. Valtion tulopohja näyttää heikentyvän mm. verotuksen yhtenäistämispaineista johtuen ja budjettitalous on vuoden 2003 talousarvioesityksen mukaan alijäämäinen. Valtio lisää siis vuonna 2003 nettovelkaansa. Myös lähivuosina tasapainotavoitteen saavuttaminen voi vaarantua mikäli talouden epävarmuus jatkuu. Valtion organisaatioiden henkilöstön suuri poistuma seuraavan kymmenen vuoden aikana on noussut laajalti keskusteluun hallinnossa. Valtiotyönantajan on kyettävä hallitsemaan henkilöstön ikääntymisen ja suuren vaihtuvuuden vaikutuksia lähivuosina. Lähimmän kymmenen vuoden aikana nykyhenkilöstöstä poistuu noin puolet. Valtion virastojen ja laitosten on kyettävä houkuttelemaan osaavaa henkilöstöä ja pitämään se palveluksessaan. Vastuu näistä toimista on pääsääntöisesti kullakin työnantajavirastolla. Onnistuakseen pätevän työvoiman saannissa

4 VALTIOKONTTORI TTS valtion virastojen on oltava esimerkillisiä työnantajia ja huolehdittava työnantajakuvastaan, tehtävien houkuttelevuudesta, kannustavien palkkausperusteiden ja -järjestelmien kehittämisestä, kannustavasta työilmapiiristä sekä henkilöstön asemasta ja osaamisen kehittymisestä. Näihin asioihin vastaamiseksi on perustettu kehittämishankkeita sekä valtiovarainministeriössä että virastoissa. Mainittakoon tässä erityisesti työkyvyn ylläpidon kehittämiseen sekä uusien palkkausjärjestelmien aikaansaamiseksi toteutettavat entistä määrätietoisemmat ponnistukset. Vanhasta palkkaluokkiin perustuvasta palkkausjärjestelmästä on tarkoitus luopua suunnittelukauden aikana. Osa Valtiokonttorin kuten muidenkin virastojen tehtävistä on työmarkkinoilla avoimemmassa ja kireämmässä kilpailutilanteessa kuin toiset. Kilpailu kohdistuu eri tavoin myös eri henkilöstöryhmiin. Erityisesti valtion taloushallintotehtävissä on nähtävissä henkilöstön eläköitymisen tuomat ongelmat. Koulutusta valtion tai muun julkishallinnon taloushallintotehtäviin ei ole riittävästi taikka sopivansisältöisesti tarjolla, tai sitten työskentelyä julkishallinnossa ei koeta tarpeeksi motivoivana. Erityiset toimet valtion kilpailukyvyn kohentamiseksi työnantajana myös näiltä osin ovat välttämättömiä. Kansalaiset odottavat hallinnolta avoimuutta, nopeita vastauksia kysymyksiin ja helppoa asioiden hoitoa. Tietopalvelujen tulee olla verkossa aina käytettävissä ja asian vireillepanon mahdollisuus ei saa rajoittua virka-aikaan. Hallinnon prosessien kehittämisessä on tavoitteena asiakaspalvelun laadun parantaminen, sekä hallinnon että sen asiakkaiden kustannusten alentaminen ja hallinnon työtapojen uudistaminen. Sähköiset asiointipalvelut, tieto- ja viestintätekniikka sekä yhteiset tietovarannot mahdollistaisivat hallinnon rakenteiden ja toimintatapojen nopean muuttamisen. Valtion tasolla on tehty jo useita periaatepäätöksiä ja suosituksia tietohallinnon kehittämisestä ja sähköisten asiointimahdollisuuksien luomisesta. Kannustavia esimerkkejä sähköisen asioinnin onnistumisesta on erityisesti yritysten ja viranomaisten välisessä tiedonsiirrossa. Siitä huolimatta julkisen hallinnon sähköinen asiointi ei ole edennyt toivotulla ripeydellä, vaan usein resurssien niukkuudesta johtuen on jouduttu ja joudutaan edelleen asettamaan etusijalle muu välttämättömämmäksi arvioitu palvelutuotannon kehittäminen. Kansalaisten lisääntyvät vaatimukset palveluiden kehittämisestä yhdistettynä valtion talouteen liittyviin epävarmuustekijöihin aiheuttanevat painetta kehittää julkisen palvelutuotannon ja yksityisen sektorin välistä yhteistyötä. Asia on toistaiseksi näyttäytynyt lähinnä kuntasektorilla erilaisten palvelusetelimallien kokeiluna ja käyttöönottona. Pidemmällä aikavälillä se tarkoittanee myös julkisen palvelutoiminnan aiempaa laajempaa kilpailuttamista. Monenlainen epävarmuuden lisääntyminen vaikuttanee siten, että riskienhallinta korostuu aikaisempaa selvästi enemmän valtion virastojen toimintaotteena. Tässä voitaneen ajatella ainakin osittain haettavan periaatteellista mallia siitä, miten varallisuudestaan vastaava yksityinen toimija varautuu toimintaedellytystensä jatkuvaan turvaamiseen. Tähän viittaavat myös sisäisen valvonnan esille nouseminen yleisesti sekä VM:n hallinnonalalla. Tämä kehitys antaa aiheen selvittää, olisiko tarpeen tarjota riskienarviointi- ja/tai riskienhallintapalveluita virastoille ja laitoksille Rahoitus-toimiala Suunnittelukauden aikana valtion velan määrä ei alentune merkittävästi ja jälleenrahoitustarve pysynee suunnilleen ennallaan koko suunnitelmakauden. Merkittävä yksittäinen tekijä on EU:n integraation kehitys, joka mm. lisää EU:n heterogeenisuutta. Siinä yhteydessä Suomen on välttämätöntä profiloitua varainhankinnassa oikeaan viiteryhmään. Varainhankinnassa joudutaan varautumaan rahoituskriisienkin mahdollisuuteen ja osana riskienhallinnan kehitystyötä syvennetään likviditeettistrategialle vaihtoehtoisia varainhankintakeinoja. EU-valtioiden treasury-toimintojen koordinoitumisesta on nähtävissä merkkejä. Eräät maat, ml. Suomi, tekevät jo yhteistyötä lyhytaikaisessa likviditeetinhallinnassa. EU-maiden lisäksi yhteistyötahoja ovat Pohjoismaat, Baltia, OECD ja Maailmanpankki. Pankkisektorin rakennemuutokset jatkuvat voimakkaina ja yhteistyökumppaneiden vahvuusalueet ja toiminnan painopisteet

5 VALTIOKONTTORI TTS muuttuvat. Tämä edellyttää aktiivista pankkisuhdeverkoston hallintaa ja valmiutta pankkikumppaneiden vaihdoksiin. Valtion rahoitustoiminnassa on siirrytty tarkastelemaan velan ja kassavarojen muodostamaa nettovelkaa. Riskienhallinnan osalta tämä tarkoittaa uuden riskikehikon määrittelyä sekä erityisesti treasurytoimintojen kehittymistä aiempaa tiukemman arvioinnin mahdollistavaksi. Riskienhallinnan tavoite on, että kaikki toimintaan liittyvät riskit tunnistetaan ja niitä hallitaan systemaattisesti. Koko Rahoitus-yksikön kattavan riskienhallintaprosessin luominen ja vakiinnuttaminen jatkuu kehityshankkeena vielä pitkään. Asuntorahoitusjärjestelmän periaatteista on käynnissä laaja selvitys, jossa arvioidaan nykyisten asuntorahoitus- ja tukijärjestelmien toimivuutta. Ympäristöministeriön toimeksiannosta toteutettavan selvityksen on tarkoitus valmistua tämän vuoden lopulla. Valtion myöntämien antolainojen hallinnointityöhön vaikuttavat mm. ennenaikaisten takaisinmaksujen lisääntyminen sekä tyhjeneviin asuntoihin liittyvä luottoriskienhallinta. Valtion lainojen luottoehtojen luonteen vuoksi lainoja on maksettu ja maksetaan pois ennenaikaisesti lisääntyvässä määrin. Maan sisäisen muuttoliikkeen myötä valtion myöntämien lainojen luottotappiot lisääntyvät edelleen asukasmääräänsä menettävillä paikkakunnilla. Tämä korostaa huomion kiinnittämistä luottoriskien analysointiin ja luottoriskien ja saatavien turvaamiseen. Valtiokonttorin hankkima yleinen lainojen hoitojärjestelmä (YLS) on ollut Valtiokonttorin lisäksi käytössä eräillä muilla lainoja hallinnoivilla viranomaisilla. Kun Valtiokonttori luopuu YLS:in käytöstä suunnitelmakauden alussa, on järjestelmän muiden käyttäjien organisoitava järjestelmän ylläpito ja hallinnointi Hallinnon ohjaus toimiala Valtionhallinnon ohjausmallit painottuvat strategisen ohjauksen suuntaan, ja ohjausmallien on taattava mahdollisuus laajaan laatuarviointiin sekä julkisen ja yksityisen palvelutoiminnan keskinäisen laatu-hintasuhteen vertailuun. Näiden tietojen on lisääntyvien avoimuusvaatimusten mukaisesti oltava kansalaisten saatavilla julkisissa tietoverkoissa. Valtion budjetointiperiaatteisiin on odotettavissa merkittäviä tarkennuksia. Siihen liittyen on kehittämistyötä tehty useissa projekteissa. Mikäli eduskunta vahvistaa tähänastiset linjaukset, seurattavan ja raportoitavan tiedon määrä moninkertaistuu. Talousarviossa ja tilinpäätöksissä tullaan raportoimaan sekä kassaperusteisesti että suoriteperusteisesti. Lisäksi valtion tilinpäätöksen ja Hallituksen kertomuksen valmistumista halutaan olennaisesti aikaistaa ja käsittelyprosessi uudistaa. Asiakirjat on tuotettava sähköisesti saatavilla oleviksi ja jopa interaktiivisessa muodossa. Odotukset keskitetysti hankittaville talous- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmille ovat lisääntyneet voimakkaasti viimeisen vuoden aikana. Sen taustalla lienee osittain talous- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmien lähivuosina näköpiirissä oleva laajamittainen uudistamistarve, ja siihen liittyen hankintaprosessien työläys, hankintahinnasta ja -ehdoista saatavat säästöt, toimintaprosessien kehittämisestä saatavat hyödyt sekä käytön ja ylläpidon henkilöstö- ja muut kustannussäästöt. Talous- ja henkilöstöhallinnon tietoihin kohdistuva tietotarve lisääntyy mm. edellä kerrotuista syistä ja on luonteeltaan yhä enemmän ad hoc -tietoa, jota tulee aina olla tuotettavissa vaihtelevien tietotarpeiden mukaan lajiteltuna ja analysoituna. Harvemmin on kriittisesti arvioitu sitä, tarvitaanko kaikkea aina tuotettua tietoa. Toiminnan tuloksellisuus edellyttää samanaikaisesti sekä tarvittavan tiedon ja sen hyväksikäytön että tiedon tuottamistapojen uudelleenarviointia. Tiedon tuottaminen edellyttää raportointijärjestelmien lisäksi myös yhtenäistä tietorakennetta perusjärjestelmissä olevissa tiedoissa ja sähköistä yhteyttä perusjärjestelmistä. Taloudellinen

6 VALTIOKONTTORI TTS tapa tuottaa aina kulloinkin tarvittavaa tietoa edellyttää keskenään yhteensopivaa ja valtionhallinnolle yhteisesti/keskitetysti tuotettua toiminnanohjaus- / perusjärjestelmäinfrastruktuuria, jossa on voitu ottaa huomioon tietoturvallisuus- ja tietohallinnolliset vaatimukset. Infrastruktuuriin voidaan katsoa kuuluvan myös tarkoituksenmukaisiksi määritellyt, työnkäyttöä säästävät prosessit ja toimintamallit. Kilpailutetussa maksuliikejärjestelmässä valtion asema määräytyy entistä selkeämmin tarjouspyynnön ja sopimusten perusteella. Valtion sopijaosapuolelta edellytetään yksityiskohtaista ohjeistusta ja valvontaa. Kilpailuttamisen seurauksena maksujen välityskanavien määrä on lisääntynyt. Tekninen kehitys on nopeaa ja uusia maksutapoja otetaan käyttöön, mm. verkkokauppa ja sähköinen lasku Vakuutus-toimiala VK-vakuutuksen toimintaympäristöä säätelevät neljän eri ministeriön toimintapolitiikat: - VM: Valtion työnantajatoimintaan ja eläkerahastointiin liittyvät asiat; - STM: Veteraaneihin, eläkkeisiin ja pakollisiin vakuutuksiin liittyvät asiat; - OM: Rikosvahinkoihin ja syyttömästi vangittuihin liittyvät asiat; - MMM: Hirvi- ja petovahinkoihin liittyvät asiat. VK-vakuutus on kiinteä osa valtakunnan työeläkejärjestelmää ja eläkejärjestelmien lähentymisen myötä yhteys entisestään kiinteytyy. VK-vakuutus on myös osa lakisääteistä tapaturmavakuutusjärjestelmää, joka pohjautuu yhteiseen säädöstöön ja lukuisiin yhteisiin menettelytapoihin. Valtiokonttorin toimintastrategiaa ei voida määrittää vapaana näistä riippuvuuksista. Sotainvalideille, veteraaneille ja rikosten uhreille annettavat palvelut ovat yhteiskunnallisesti herkkiä toiminta-alueita, joiden strategioissa on otettava huomioon maan hallituksen poliittiset tarkoitusperät. Keskimääräisestä eläkkeelle siirtymisiän nostamistarpeesta ovat kaikki päätöksentekoorganisaatiot yksimielisiä. Yksityisellä sektorilla eläkkeet lasketaan jatkossa koko työuran ansioiden perusteella ja siirrytään joustavaan eläkeikään. Työssäjaksamista tuetaan houkuttelevilla työeläkejärjestelmän muutoksilla, joita ovat muun muassa houkuttelevat kannustinkarttumat, eläkkeen laskentatapa ja osa-aikaeläkkeen houkuttelevuuden vähentäminen. Valtiosektorin eläkeuudistuksen valmistelutyö on käynnissä. Ratkaisu pohjautunee yksityisen sektorin malliin. Edellämainittujen muutosten lisäksi vireillä on viimeisen laitoksen periaatteen toteuttaminen eläkkeiden myöntämisessä ja maksamisessa sekä kansaneläkkeen pohjaosan kompensointi-hankkeen toteutus. Valtioneuvoston periaatepäätös Valtion henkilöstöpolitiikan linjasta vuodelta 2001 sisältää runsaasti työhyvinvoinnin edistämiseen liittyviä haasteita. Henkilöstön tulee olla oikein mitoitettua tehtävien mukaisesti. Eläköitymistä ehkäisevässä toiminnassa korostuu työntekijän työn hallinnan merkitys, työilmapiiri ja johtaminen. Näissä tehtävissä toimintavastuu on työnantajavirastoilla ja Valtiokonttorin osana on aktivoida ja antaa asiantuntija-apua. Sotainvalidien ja heidän omaistensa sekä rintamaveteraanien määrä lähes puolittuu vuoden 2007 loppuun mennessä. Sotainvalidien korvausturva on nykyisellään kattava. Asiakasmäärän pienentymisen ja ikääntymisen myötä painopiste suunnitelmakaudella siirtyy hakemuskäsittelystä entistä enemmän asiakkaille järjestettävien palvelujen koordinointiin ja rahoitukseen. Samanaikaisesti on huolehditaan sotainvalidien ja heidän omaistensa korvausturvan yksinkertaistamisesta ja hakemuskäsittelyn tehostamisesta. Sotainvalideille ja veteraaneille tarkoitettujen sairas- ja veljeskotien tuleva käyttö tulee ratkaistavaksi suunnitelmakaudella.

7 VALTIOKONTTORI TTS Valtiokonttorin organisaatio ja henkilöstö Valtiokonttorin omassa toiminnassa keskeistä on sisäisen toimintatavan muutos ja tulosyksiköiden itsenäistyminen sekä johtoryhmän uusi kokoonpano. Muutoksista osa on jo toteutunut, mutta erityisesti Vakuutus-tulosyksikön osalta muutos on vielä keskeneräinen. VK:n toimitilakysymyksen ratkaisuksi esillä on ollut erityyppisiä ratkaisuja (muutto pääkaupunkiseudulla, muutto pääkaupunkiseudun ulkopuolelle, nykyisten tilojen remontti). Ratkaisu on viivästynyt toimintamenomäärärahan niukkuuden vuoksi, minkä johdosta asian eteneminen edellyttää lisämäärärahan myöntämistä. Toimintatapojen kehittämisen vuoksi ja erityisesti vakuutustoimialan yhtenäisyyden saavuttamiseksi toimitilakysymys vaatii pikaisen ratkaisun. Johtokunnat korvataan perustettavilla neuvottelukunnilla vuoden 2003 alusta lukien. Se tarjoaa mahdollisuuksia toimeksiantaja-asiakassuhteiden kehittämiseen. Hajanaisen ohjauksen kehittämiseksi on lisäksi perustettu valtiovarainministeriöön sisäinen ohjausryhmä koordinoimaan Valtiokonttorin ohjausta. Ohjausryhmän toimintatavat suunnitellaan heti vuoden 2003 alkupuolella. Valtiokonttorin henkilöstörakenteesta johtuvia haasteita ovat henkilöstön ikääntyminen sekä sairauspoissaolot. Seuraavan kymmenen vuoden aikana noin 170 henkilöä (31 % henkilöstöstä) saavuttaa eläkeiän. VERin asema Valtiokonttorin yhteydessä tullee muuttumaan. VERristä tullee entistä itsenäisempi omissa toimitiloissaan toimiva maksava asiakas, jolla todennäköisesti ei tule olemaan velvoitetta käyttää Valtiokonttorin palveluita. Yhteys VERriin tulee säilymään eläkemaksujen keräämisen kautta, mikä toistaiseksi jäänee Valtiokonttorin tehtäväksi. 3. TOIMINNAN PAINOPISTEET 3.1 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus (suunta) Rahoitus Valtion rahoitustarpeen ja maksuvalmiuden tyydyttämisestä huolehditaan minimoimalla nettovelan kustannukset hyväksyttävällä riskitasoilla. Rahoitus-toimialan riskienhallinnan laatu nostetaan nykyistä paremmalle tasolle. Seurantajärjestelmän kehittäminen on meneillään parhaillaan sekä treasury- että antolainatoiminnassa. Kokonaisuudessaan toimivan seurantajärjestelmän kehittämisen ja käyttöönoton arvioidaan olevan mittavan hankkeen ja vievän vuoden 2004 puolelle. Minimoidaan valtion lainasaatavista ja vastuista aiheutuvat luottotappiot valtion kokonaisetu huomioon ottaen. Hallinnon ohjaus Suunnitellaan yhteistyössä valtiovarainministeriön kanssa suunnittelukauden alussa aloitettavaksi laajapohjainen ja riittävästi resurssoitu talous- ja henkilöstöhallinnon koordinaatio-, infrastruktuuri-, elinvoimaisuus-, koulutus- ja uudelleenarviointi- ohjelma. Hanke tarvitsee myös tukihankkeita, joilla yhteensovitetusti edistetään hankkeen tavoitteita. Näitä voivat olla esimerkiksi Netran jatkokehitys, samanaikaiset lainsäädäntöhankkeet, tietohallintohankkeet (tietoturvallisuus, tietoliikenne) sekä valtiovarainministeriön asettamat kehittämistyöryhmät.

8 VALTIOKONTTORI TTS Vakuutus Huolehditaan siitä, että valtiontalouden piiriin kuuluvat henkilöstöön liittyvät riskit tulevat hoidetuksi laadukkaasti ja valtiolle edullisella tavalla ja niin, että niistä aiheutuvat kustannukset kohdistuvat aiheuttamis- ja kohtuullisuusperiaatetta noudattaen valtion virastojen ja laitosten kus-tannuksiksi. Palveluja kehitetään asiakkaiden tarpeiden mukaisesti ja säästäen valtion koko-naiskustannuksia. Henkilöriskin hallintaa varten kehitetään menettelyt ja toimintatavat. Tavoitteena on riskiosan pienentäminen eläkemenossa. Tämä saavutetaan sillä, kun yhä useampi jatkaa eläkeikään tai sitä kauemmin. Tätä tuetaan eläkemaksun uudelleen määrittelyllä ja kohdentamisella virastoille ja sitä tukee myös vireillä oleva eläkelainsäädännön muutos. Eläkemaksun tulee olla kannustava niille virastoille, jotka hoitavat hyvin henkilöstöään. Sotilasvammalakiin perustuvia palveluita kehitetään vastaamaan ikääntyvien asiakkaiden muuttuvia tarpeita. Jatketaan valmisteluja sotilasvammalain muuttamiseksi siten, että ensikertaisten elinkorkohakemusten tekemiselle asetetaan lopullinen määräaika ja sairaanhoitokulujen sekä sairausapulisähakemusten hakemus- ja korvausmenettelyjä yksinkertaistetaan. Itsenäistä selviytymistä tukevien palvelujen järjestäminen tehdään yhteistyössä kuntien kanssa. Suunnitelmakauden alussa jatketaan selvitystä sairas- ja veljeskotien nykyisestä asiakasrakenteesta, verkottumisesta paikalliseen/alueelliseen kunnalliseen sosiaali- ja terveystoimeen tai muuhun organisaatioon ja tulevista omistajavaihdoksista. Kokonaistilanteen pohjalta tarjotaan asiantuntemusta niille laitoksille, joilla ei ole tulevaisuudestaan selkeää suunnitelmaa. Varmistetaan valtion työeläketurvan kokonaishallintaan liittyvä yhteydenpito ja yhteistyö Valtion eläkerahaston, Valtiokonttorin ja valtiovarainministeriön välillä. 3.2 Asiakkuus Palvelut ovat asiakaslähtöisesti, laadukkaasti ja tuloksellisesti tuotettuja ja asiakasyhteistyö on jatkuvaa, joustavaa ja aktiivista. Yhteistyön tavoitteena on palveluiden jatkuva parantaminen sekä laadun ja läpinäkyvyyden edistäminen. Vuorovaikutteinen sähköinen asiointi otetaan käyttöön suunnittelukaudella ja sen tarjoamia mahdollisuuksia hyödynnetään toiminnassa. Palveluhenkisyys on mitatusti hyvä ja henkilöstöllä on tiedolliset ja taidolliset valmiudet selviytyä vaikeistakin asiakaspalvelutilanteista. Valtiokonttorin aikaansaannosten yhteiskunnallisista vaikutuksista ja eri palveluiden yksikkökustannuksista muihin vastaavien palvelujen tuottajiin verrattuna on säännöllisesti käytettävissä tutkittua vertailutietoa suunnittelukauden loppuun mennessä. 3.3 Työn organisointi (prosessit) Prosessien suorituskyky, jota mitataan käsittelyajoilla, oikea-aikaisuudella, tuottavuuden, taloudellisuuden ja kustannusvastaavuuden tunnusluvuilla sekä eurooppalaisen laatupalkintokriteeristön mittareilla, on sovittujen tavoitteiden mukaista. Valtiokonttorin yksiköillä ja ulkopuolisilla sidosryhmillä on käytettävissään oikeaan aikaan ja oikeana tarvitsemansa Valtiokonttorissa tuotettu informaatio. Informaatio tuotetaan oikeaaikaisesti ja virheettömästi.

9 VALTIOKONTTORI TTS Rahoitus Luodaan ja ylläpidetään kansainvälistä markkinaosapuolten yhteistoimintaverkostoa varainhankinnan turvaamiseksi, markkinatuntemuksen yläpitämiseksi, toimintatapojen jatkuvaksi kehittämiseksi sekä tuloksellisuutta kuvaavien vertailutietojen saamiseksi. Vakuutus VILMA:n toimeenpanon varmistamiseksi palvelussuhderekisteritietojen täydentämiseen ja tarkistamiseen varataan resursseja ja eläkehakemuskäsittelyn työprosessit muutetaan vastaamaan muuttuvia käytäntöjä. Suunnittelukauden alussa yksikön eri linjojen organisointia kehitetään entistä selkeämmin tehtäväpohjaisesta organisaatiosta prosessiorganisaation suuntaan. Ydinprosessit on tunnistetaan ja niille määritellään omistajat. Eri prosessien rajapinnat ja päällekkäisyydet selvitetään ja prosesseja muutetaan siten, että mahdollisimman suuret synenergiahyödyt saavutetaan. Eläketurvan hoidossa palvelut pidetään laadullisesti nykyisellä tasollaan ja hallintokustannuksiltaan pienempinä kuin yksityisen sektorin eläkejärjestelmien vastaavat palvelut. Vahingonkorvausten korvaustoiminta hoidetaan siten, että se on valtiolle kokonaistaloudellisesti edullisin vaihtoehto. Vakuutustoimintojen hoitokulujen määrää seurataan tavoitteena säilyttää taloudellinen kilpailukyky palvelutasoon suhteutettuna verrattuna vakuutusyhtiöiden tapaturma- ja liikennevakuutusmaksujen liikekuluosuuksiin. 3.4 Edellytykset (osaaminen ja henkilöstö, talous) Osaaminen ja henkilöstö (tarkemmin Valtiokonttorin sisäisessä henkilöstöstrategiassa) Huolehditaan Valtiokonttorin kilpailukyvystä työnantajana niin, että Valtiokonttorilla on muuttuvissa tarpeissaan käytettävissään motivoitunut, määrällisesti ja laadullisesti oikea henkilöstö, joka on sitoutunut Valtiokonttorin tavoitteisiin ja vastaa strategisten päämäärien ja tavoitteiden vaatimuksia. Niissä Valtiokonttorin tehtävissä, joissa ei ole mahdollista omaa vakituisesti palkattua henkilöstöä käyttäen löytää tuotannollisesti tai taloudellisesti kestävää toimintamallia, käytetään ulkopuolisia palveluita. Suunnittelukauden aikana varmistetaan se, että työkykyä ylläpitävä toiminta ja henkilöstöriskien vähentäminen muodostaa oleellisen osan Valtiokonttorin menestyksellistä ja laadukasta toimintaa. Sotilasvamma- ja veteraaniasioissa toiminnan supistumisesta aiheutuva resurssitarpeen aleneminen hoidetaan mahdollisuuksien mukaan ilman tuotannollisista ja taloudellisista syistä tapahtuvia irtisanomisia. Puuttuvaa osaamista niiden hoitamiseen hankitaan pysyvien virkojen lisäksi määräaikaisilla palvelussuhteilla. Johtaminen (tarkemmin Valtiokonttorin sisäisessä henkilöstöstrategiassa) Suunnittelukauden aikana vakiinnutetaan uusi organisaatio- ja johtamismalli, jossa sisäinen johtoryhmä muodostaa keskeisen osan päätöksentekoa, asiakkaista ja sidosryhmistä koostuvat Valtiokonttorin sekä toimialojen neuvottelukunnat toimivat keskustelufoorumina tulevaisuutta koskevissa kysymyksissä ja Valtiokonttorin tulosohjausta tuetaan ministeriön johdon alaisuudessa toimivan ohjausryhmän muodossa. Keskeiset painopistealueet johtajuuden alueella suunnitelmakaudella ovat, että johto osoittaa sitoutumistaan erinomaisuutta edistävään kulttuuriin, henkilöstö kokee tulevansa kannustetuk-

10 VALTIOKONTTORI TTS si hyviin työsuorituksiin sekä oman osaamisensa kehittämiseen ja hyödyntämiseen samoin kuin vastuun ottamiseen ja että tietoa jaetaan ja otetaan vastaan avoimesti ja oikea-aikaisesti. On huolehdittava siitä, että toimintaperiaatteet ja strategia perustuvat yhteisesti käsiteltyyn tietoon ja että henkilöstön kanssa muodostetaan yhteinen käsitys päämääristä ja tavoitteista (suunta). Strategiset tavoitteet jalkautetaan keskeisten prosessien tavoitteiksi, joiden määrittämiseen ja toteuttamistapojen suunnitteluun henkilöstöllä on mahdollisuus vaikuttaa. Infrastruktuuri Tietotekniikka tukee Valtiokonttorin palvelutoimintaa ja sen mahdollisuuksien soveltaminen luo osaltaan edellytyksiä palvelutoiminnan kehittämiseen. Tietoteknisen kokonaisarkkitehtuurin tulee olla yhtenäinen ja mahdollistaa kustannustehokas ja tarpeita vastaava tietojärjestelmäkehitys. Valtiokonttorissa on käytössä ainoastaan sellaisia tietoteknisiä ratkaisuja, jotka ovat yleisiä sekä maailmanlaajuisesti että Suomessa ja perustuvat olemassa oleviin teollisuusstandardeihin. Toimittajasidonnaisia ratkaisuja vältetään ja pyritään siihen, että Valtiokonttorilla on 2-3 merkittävää tietotekniikkatoimittajaa sekä 2-3 pienempää toimittajaa. Tietoteknisten valintojen tulee sallia tietojärjestelmien kehittäminen osajärjestelminä. Valtiokonttorin tietojärjestelmäkehitys Valtiokonttorin yhteisissä ratkaisuissa painottuu suunnittelukaudella hallinnollisten tietojärjestelmien kehittämiseen, extranet-ratkaisujen toteuttamiseen sekä asiakkaille kriittisten, vuorovaikutteisten sähköisten palveluiden kehittämiseen siinä määrin kuin resursseja on käytettävissä. Valtiokonttori kehittää yhteistä tietotekniikkaansa ja sen turvallisuutta säilyttäviä ja parantavia ratkaisuja. Vakuutus-toimialan järjestelmäkehitys painottuu suunnittelukaudella eläketietojärjestelmän kehittämiseen mm. VILMA-ratkaisun toteuttamiseen. Vakuutustoimialan sotilasvammakorvausjärjestelmä uudistetaan teknisesti suunnittelukaudella siten, että järjestelmän käyttöä voidaan tarvittaessa jatkaa vuoteen 2010 asti. Vahingonkorvausjärjestelmän uudistus aloitetaan myös suunnittelukaudella. Nykyinen järjestelmä on otettu käyttöön vuonna 1992 ja järjestelmäuudistus on välttämätöntä aloittaa suunnittelukauden aikana. Rahoitus-toimialalla otetaan käyttöön uusi Treasury-järjestelmä, rahoitusriskien hallintajärjestelmä sekä antolainojen hallinnoinnin uudistettu järjestelmä. Hallinnon ohjaus -toimialalla uudistetaan valtion keskuskirjanpidon tietojärjestelmä, valtion henkilörekisterit, tarjotaan asteittain valtion tilivirastojen käyttöön paperittoman kirjanpidon järjestelmä ja mahdollisesti myös talous- ja henkilöstöhallinnon perustietojärjestelmät sekä tuotetaan sähköistä taloushallinnon raportointia julkisen tietoverkon kautta (Netra). Valtiokonttorin toiminnan, henkilöstön ja tietojen turvallisuuden hoidolle vahvistetaan tarkoituksenmukaiset periaatteet, jotka informoidaan henkilöstölle ja ylläpidetään turvallisuussuunnitelmassa ja tietoturvastrategiassa. Pyritään löytämään toimitilaratkaisu, jonka tavoitteena on, että kukin toimiala sijaitsee vain yhdessä kiinteistössä ja että toimialojen välinen etäisyys ei muodostu toimintaa haittaavaksi. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää uusia toimitilajärjestelyjä. Talous Niissä toiminnoissa, joissa tuotetaan palveluja, joiden lähtökohtana ovat asiakkaan tarpeet, tavoitteena on kustannusvastaava palveluiden maksullisuus, jolloin palveluiden laatutaso mitoitetaan vuosittain asiakkaan kanssa käytävissä neuvotteluissa. Vakuutustyyppisissä tuotteissa kustannusvastaavuuden toteutuminen todennetaan usean vuoden aikavälillä.

11 VALTIOKONTTORI TTS Suunnittelukauden alussa selvitetään mahdollisuudet sisällyttää kaikki eläketurvan hoidosta aiheutuvat kustannukset osaksi eläkemaksua siten, että eläketurvan hoito voisi muuttua maksulliseksi työnantajille vuoden 2005 alusta lukien. Yhteisökuva Asiakkaat, henkilöstö ja muut sidosryhmät tuntevat Valtiokonttorin palvelut sekä Valtiokonttorin monipuolisena, nykyaikaisena ja kehitysmyönteisenä rahoitus- ja vakuutuslaitoksena, talousja henkilöstöhallinnon asiantuntijaorganisaationa ja työnantajana.

12 VALTIOKONTTORI TTS Momentti VALTIOKONTTORI Menot (1 000 ) TOT. TOT. TOT. ARVIO- SUUNN. TAE TTS TTS TTS - palkkaukset* muut kulutusmenot toimitilamenot investoinnit Yhteensä TOT. Toimintamenomomentille nettoutettavat tulot (1 000 ) - maksullinen toiminta muu rahoitus Yhteensä Nettomenot (+) / -tulot (-) Talousarvio/kehys** Siirtomäärärahakannan muutos Muiden momenttien käyttöoikeus 175 Siirtomäärärahakanta Henkilöstömäärä (htv) * Pv- ja vanh.rahat Kelalta nettoutettu. ** Vuosien kehyksiin on lisätty t arviona pois jäävästä maksullisesta toiminnasta.

13 VALTIOKONTTORI TTS PERUSSUUNNITELMA HANKE: Toimi- Sisäinen budjetti 2003 TAE 2004 TTS 2005 TTS 2006 TTS 2007 ala Palkall. Palkk.- Muut Inves- Palkall. Palkk.- Muut Inves- Palkall. Palkk.- Muut Inves- Palkall. Palkk.- Muut Inves- Palkall. Palkk.- Muut Inves- Menot hlötyö menot kul.m. toinnit hlötyö menot kul.m. toinnit hlötyö menot kul.m. toinnit hlötyö menot kul.m. toinnit hlötyö menot kul.m. toinnit yht. (htv) (t ) (t ) (t ) (htv) (t ) (t ) (t ) (htv) (t ) (t ) (t ) (htv) (t ) (t ) (t ) (htv) (t ) (t ) (t ) Dynastia / raportointi Rah. 5 5 FinanceKit -projekti Rah LAIHO Rah MatLab Rah Riskienhallintajärjestelmä Rah Tuotto-obligaatiojärjestelmä Rah Henkilöstörekisterien uudistaminen HO Keskuskirjanpidon uudistaminen HO NETRA HO Paperiton kirjanpito / Rondo HO 1, , , , , Eläkejärjestelmän ennustemalli Vak LATI Vak. 0, , , RAPA-infokannan kehittäminen Vak REKI Vak Sanomaliikenteen uudistaminen Vak Tapa-järjestelmän tulostuksen uudistaminen Vak Tilastotiedostojen uudistaminen Vak. 0, , TYEL-lähentäminen Vak VEL muutokset Vak VILMA Vak Alcatel päivitys Yht Help-desk -palvelut Yht. 0 Henkilöstöhallinnon tietojärjestelmä Yht. 0,60 0, , Infran korvausinvestoinnit Yht Johdon tietojärjestelmän uudistaminen Yht. 1, , Kalusteet, koneet ja laitteet Yht Kirjanpitojärjestelmä Yht. 0,00 5 0, , Kotisivuston kehitys, SiNetti ja toimistodokumentit Yht Kuituyhteys Kumpula-Sörnäinen Yht Käyttöpalvelukilpailutus, asiantuntijapalvelut Yht Maksuliikejärjestelmä Yht MS-Win lisenssien hankinta Yht Ohjelmistohankinnat Yht Toimitilojen muutostyöt Yht Tositteiden kierrätys Yht Työaikajärjestelmä Yht. 0, Uuden sähköpostiohj.version käytt.otto (Exchange 2000) Yht Windows2000 -päivitys Yht KAIKKI YHTEENSÄ 3, , , , ,

14 VALTIOKONTTORI TTS VALTIOKONTTORI TAE/TTS Arvio- Tulos- TAE Vert. TTS TTS TTS toteuma tavoite 2004/ TULOT Rahoitus % Hallinnon ohjaus % Vakuutus % Yhtymähallinto % Valtiokonttori % MENOT Rahoitus % Hallinnon ohjaus % Vakuutus % Yhtymähallinto % Valtiokonttorin yhteiset 272 Valtiokonttori % PALKALLINEN HENKILÖTYÖ htv Rahoitus 104,48 105,00 104,00-1 % 102,00 100,00 100,00 Hallinnon ohjaus 36,27 38,19 38,70 1 % 38,70 38,70 38,70 Vakuutus 302,88 304,92 295,90-3 % 286,70 281,70 275,70 Yhtymähallinto 99,24 103,55 104,05 0 % 103,55 103,55 103,55 Valtiokonttori 542,87 551,66 542,65-2 % 530,95 523,95 517,95

15 VALTIOKONTTORI TTS KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUOSILLE Lisäykset peruslaskelman henkilötyövuosiin, menoihin ja tuloihin: VALTIOKONTTORI Palkallinen Palkkaus- Muut Inves- Menot Tulot (t ) henkilötyö (htv) menot kul.menot toinnit yhteensä (t ) Sisäinen budjetti , TAE , TTS , TTS , TTS , Yhteensä 31,

16 VALTIOKONTTORI TTS KEHITTÄMISSUUNNITELMA KEHITTÄMISHANKE: Toimi- Sisäinen budjetti 2003 TAE 2004 TTS 2005 TTS 2006 TTS 2007 ala Palkall. Palkk.- Muut Inves- Palkall. Palkk.- Muut Inves- Palkall. Palkk.- Muut Inves- Palkall. Palkk.- Muut Inves- Palkall. Palkk.- Muut Inves- Menot hlötyö menot kul.m. toinnit hlötyö menot kul.m. toinnit hlötyö menot kul.m. toinnit hlötyö menot kul.m. toinnit hlötyö menot kul.m. toinnit yht. (htv) (t ) (t ) (t ) (htv) (t ) (t ) (t ) (htv) (t ) (t ) (t ) (htv) (t ) (t ) (t ) (htv) (t ) (t ) (t ) Ryhmä 1: Lähes välttämättömät evk / päätepankki Rah evk / velkaraportit Rah Extranet -perustekniikka Yht KIEKU-hanke HO 1, , , , , Palkka- ja henkilöstöhallinnon järjestelmä HO , , Puhelinjärjestelmän uudistaminen Yht SOVAKO-toimintojen siirto Vak Sähköinen rekrytointityökalu Yht. 0, Sähköisen asioinnin hallinta Yht Sörnäisten toimitalon peruskorjaus Yht TAPA-järjestelmän uudistaminen Vak Tekniikka / neuvotteluhuone Ilves Yht Toimitila Rahoitukselle / Hallinnon ohjaukselle Yht Toimitilaselvitys / Senaatti Yht Työeläke.fi -portaalin kehitt. osallistuminen Vak UPS-laitteiden uusinta Yht Verkon nopeuden nosto Yht VK.n tuotantoverkon vahva tunnistus 3. osapuolille Yht VK:lle suojatut sähköpostiyhteydet (VPN) Yht Ryhmä 1 yhteensä 1, , , , , Ryhmä 2: Toimintaa merkittävästi parantavat evk / extranet (toimeksiantajat) Rah HAKU / infokannan kehittäminen Vak Infokantojen kehittäminen Vak Kumppanuus-verkoston hallintasovellus Vak Kuntorekisterin integroiminen eläkejärjestelmään Vak NETRA / henkilöstötieto HO Projektinhallintaohjelmisto Yht Taloushallinnon järjestelmä HO 0, , , , , Tilastotietojen poiminta-ajon uudistaminen Vak Toimistodokumentaatio Yht Vakuutusliikkeen analysointimalli Vak Ryhmä 2 yhteensä 0, , , , ,

17 VALTIOKONTTORI TTS KEHITTÄMISSUUNNITELMA KEHITTÄMISHANKE: Toimi- Sisäinen budjetti 2003 TAE 2004 TTS 2005 TTS 2006 TTS 2007 ala Palkall. Palkk.- Muut Inves- Palkall. Palkk.- Muut Inves- Palkall. Palkk.- Muut Inves- Palkall. Palkk.- Muut Inves- Palkall. Palkk.- Muut Inves- Menot hlötyö menot kul.m. toinnit hlötyö menot kul.m. toinnit hlötyö menot kul.m. toinnit hlötyö menot kul.m. toinnit hlötyö menot kul.m. toinnit yht. (htv) (t ) (t ) (t ) (htv) (t ) (t ) (t ) (htv) (t ) (t ) (t ) (htv) (t ) (t ) (t ) (htv) (t ) (t ) (t ) Ryhmä 3: Voivat odottaa, parantavat laatua Dynasty / sopimusten hallinta Yht Eläkkeiden rahastointijärjestelmän uudistaminen Vak Hankintojen tilausjärjestelmä Yht Henkilöstötilinpäätös HO 0, , , , , neuvotteluhuoneeseen Yht Kotisivuston uudistus Yht Kriisivalmius / kriisiajan dealingsali Rah Käyttöönottomenetelmät Yht Matkanhallintajärjestelmä HO 0, , , , , Osaamisen hallinta -järjestelmä Yht. 0, Prosessisuunnittelumenetelmä Yht SiNetti / jatkokehitys Yht Sähkönsaannin varavoimageneraattori Yht Tapaturmien ennustemalli Vak Testausmenetelmät Yht Tiedonhallintaprojekti HO 0, , , , Tietojärjestelmien vaatimusmäärittely Yht Toimikorttiprojekti Yht Vaihtuvuusraportit HO 0, , , , , Varakeskusratkaisu Yht VHR Tietokanta ja rekisterin käyttö HO 0, , , , , Ryhmä 3 yhteensä 2, , , , , KAIKKI YHTEENSÄ 3, , , , , Tulot: TTS 2005 TTS 2006 TTS 2007 Tulot yhteensä Eläkkeiden hoitopalvelun maksullistaminen Vak

18 VALTIOKONTTORI TTS VALTIOKONTTORIN BUDJETOIMAT MUUT MENOMOMENTIT PÄÄLUOKASSA 28 TA TAE TTS TTS TTS MENOT VAKINAISET ELÄKKEET, PERHE-ELÄKKEET SEKÄ KUNTOUTUSTUET YLIMÄÄRÄISET ELÄKKEET MUUT ELÄKEMENOT TAPATURMAKORVAUKSET JA MUUT VAHINGONKORVAUKSET VEL-PERUSTEINEN JA VARH.KUNT.TOIMINTA VALTION HENKILÖSTÖJÄRJESTELYT LAKIIN TAI AS. PERUST. MENOT, JOITA VARTEN TA:OON EI OLE ERIKSEEN MERK. MÄÄRÄRAHAA KANSAINVÄLISILLE RAHOITUSLAITOKSILLE ANNETTUJEN SITOUMUSTEN LUNASTAMINEN VALTION SAATAVIEN TURVAAMINEN YHTEENSÄ

19 VALTIOKONTTORI TTS VALTIOKONTTORI

20 VALTIOKONTTORI Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Toimintamenot on budjetoitu nettomääräisinä. Kehityssuunnitelman mukaisia menoja ei sisälly oheiseen kehyslaskelmaehdotukseen TTS (1 000 ) TA TAE TTS TTS TTS VIRAST. KEHYSLASK indeksi 100,0 113,0 107,0 104,0 103,3

21 VALTIOKONTTORI TTS VALTION MAKSAMAT ELÄKKEET JA KORVAUKSET

22 VALTIOKONTTORI TTS VALTION ELÄKEMENOT TTS-KAUDELLA MENOLASKELMAN PERUSTEET Menot on arvioitu valtiovarainministeriön suunnitteluohjeen mukaisesti (VM 31/01/ ). VAKINAISET ELÄKKEET SEKÄ PERHE-ELÄKKEET JA KUNTOUTUSETUUDET Vuosina vakinaisten eläkkeiden ja perhe-eläkkeiden sekä kuntoutustukien eläkemenon suhteellisen kasvun oletetaan olevan saman suuruinen kuin vuoden 2003 talousarviota varten keväällä 2002 tehdyissä laskelmissa. Eläkemenon TEL- indeksin ylittävä kasvu vuosina on arviolta 2,1% - 2,5% vuodessa. Arviot on tehty vuodelle 2003 vahvistetussa eläkeindeksitasossa (2002/2103). Ennusteessa ei ole arvioitu valmisteilla olevan, vuonna 2005 voimaantulevan eläke-etuuksien kokonaisuudistuksen vaikutuksia, eikä myöskään niitä vaikutuksia, mitkä ns. viimeisen laitoksen periaatteesta johtuva uudistus tuo valtion kassavirtaan vuodesta 2004 lähtien. Kunnan peruskoulun ja lukion sekä yksityisten oppilaitosten opettajien eläkejärjestelyihin vuoden 1999 alussa voimaantulleet muutokset on huomioitu, minkä mukaan nuoret vuonna 1970 tai myöhemmin syntyneet henkilöt jäävät valtion eläketurvan ulkopuolelle. Kansanedustajien vanhuuseläkkeitä oletetaan alkavan vaalivuonna 2003 ja 2007 noin 50 kappaletta enemmän kuin muina vuosina. Alkavien yksilöllisten varhaiseläkkeiden määrän oletetaan pienenevän vuoden 2001 tasoon verrattuna vuoteen 2006 asti alaikärajan noston takia. Osittain pienenemän oletetaan korvautuvan työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuuksien kasvuna. Alkavien vanhuuseläkkeiden määrän oletetaan suurenevan vuodesta 2004 lähtien vuonna 1941 syntyneiden ikäluokan saavuttaessa 63 vuoden iän ja yhä useamman suuriin ikäluokkiin kuuluvan saavuttaessa yleistä eläkeikää alemman 55, 58 tai 60 vuoden eläkeikänsä. Pohjaosaleikkauksen kompensaation seurauksena eläkemenot nousevat vuoden 2001 tasoon verrattuna vuonna 2003 noin 10 miljoonalla eurolla ja sen jälkeisinä vuosina miljoonalla eurolla. Tämä on huomioitu ennusteessa.

23 VALTIOKONTTORI TTS ELÄKEMENON TT-SUUNNITELMA VUOSILLE Seuraavassa esitetään eläkemenoennuste vuosille talousarvion momenttia "Vakinaiset eläkkeet, perhe-eläkkeet sekä kuntoutustuet" varten. Luvut on esitetty vuoden 2003 indeksitasossa (2002/2103). Alkaneet eläkkeet vuonna 2001 ja arvioita vuodelle 2002 Eläkemeno vuosina Vuonna 2001 eläkkeitä alkoi kappaletta, joista 46 % oli täysitehoisia. Eläkkeitä alkoi kaiken kaikkiaan kappaletta enemmän kuin vuonna Lisäys oli huomattava, sillä edellisvuonna kasvua oli 800 kappaletta. Lisäystä oli erityisesti vapaakirjan perusteella myönnetyissä eläkkeissä, joskin jonkin verran kasvoivat täysitehoisina alkaneiden vanhuus- ja työttömyyseläkkeiden määrät. Vapaakirjaeläkkeissä kasvoivat näiden ohella myös työkyvyttömyyseläkkeet. Vuonna 2001 osa-aikaeläkkeitä alkoi suurin piirtein sama määrä kuin edellisvuonna, noin kappaletta. Alkaneiden määrät olivat olleet vuoteen 2001 asti samalla tasolla jo kolmatta vuotta. Vuonna 2002 kehityksessä näyttää kuitenkin tapahtuvan muutos, sillä vuoden 2002 aikana syyskuuhun mennessä osa-aikaeläkehakemuksia on Valtiokonttoriin saapunut yli 50 % enemmän kuin vastavana aikana vuonna Varsinaisia työkyvyttömyyseläkkeitä alkoi täysitehoisten puolella vuonna 2001 vähän vähemmän kuin edellisvuonna, ja sama aleneva suunta on jatkunut myös vuoden 2002 aikana päätellen vähentyneistä hakemuksista. Sen sijaan vapaakirjaan perustuvissa työkyvyttömyyseläkkeissä suunta on ollut kasvava sekä alkaneissa eläkkeissä vuoteen 2001 asti että hakemuksissa vuonna Yksilöllisiä varhaiseläkkeitä alkoi vuonna 2001 sama määrä kuin vuotta aikaisemmin, noin 730 kappaletta. Vuonna 2002 koko vuoden eläkemenon arvioidaan olevan noin miljoonaa euroa syyskuuhun mennessä tapahtuneen kehityksen perusteella. Se on noin 8 miljoonaa euroa suurempi kuin talousarviovaraus (2 637 miljoonaa euroa). Vuosien aikana eläkemenon suhteellisen kasvun oletetaan olevan saman suuruinen kuin vuoden 2003 talousarviota varten keväällä 2002 tehdyissä laskelmissa. Luvut on kuitenkin tarkistettu vastaamaan Sosiaali- ja terveysministeriön vuodelle 2003 vahvistamaa indeksitasoa (2002/2103). Vuoden 2003 eläkemenoarvioksi saadaan siten 2 789,7 miljoonaa euroa. Vuosina eläkemenon TEL- indeksin ylittävä kasvu on arvioilta 2,1 %-2,5 % vuodessa. Marraskuussa 2001 solmittiin yksityisellä sektorilla kolmikantaisesti neuvoteltu periaatesopimus yksityisen työeläkejärjestelmän kehittämisestä. Sopimuksella toteutetaan hallitusohjelman tavoitteita keskimääräisen työmarkkinoilta poistumisiän myöhentämisestä. Uudistuksen vaikutukset tulevat aikanaan ulottumaan myös julkisen sektorin eläkejärjestelmiin. Uudistus ei ole vielä siinä vaiheessa, että sen vaikutuksia olisi voitu ottaa tässä laskelmassa huomioon.

24 VALTIOKONTTORI TTS Vuonna 2004 pannaan toimeen ns. VILMA-uudistus, joka koskee sekä julkisen sektorin että yksityisen sektorin työeläkejärjestelmiä. Sen seurauksena vuodesta 2004 lähtien henkilön eläkkeen myöntää ja maksaa se eläkelaitos, missä henkilö on ollut viimeksi vakuutettuna. (Ennen vuotta 2004 alkaneiden eläkkeiden maksukäytäntöihin ei tule muutoksia.) Kuitenkin eläkejärjestelmien vastuut alkavista eläkkeistä säilyvät VILMA-uudistuksen voimaantultuakin ennallaan niin, että kukin järjestelmä vastaa niistä eläkkeistä, mitkä ovat karttuneet sen piiriin kuuluneiden palvelussuhteiden perusteella. Seurauksena on, että valtion eläkejärjestelmässä maksetaan yksityisen sektorin ja kunnallisen eläkejärjestelmän vastuulla olevia vapaakirjaeläkkeitä, ja vastaavasti toisin päin niin, että muiden sektorien piirissä maksetaan valtion vastuulla olevia eläkkeitä. Keskinäiset vastuut selvitetään jälkeenpäin eläkkeen maksua seuraavana vuonna. VILMA-järjestelmään siirtyminen vaikuttaa valtion kassavirtoihin, mutta ei valtion eläkemenon suuruuteen. Tässä ennusteessa ei ole arvioitu VILMAn vaikutuksia.

25 VALTIOKONTTORI TTS Yhteenveto tuloksista Eläkemeno on seuraavassa esitetty vuodelta 2002 vuoden 2002 indeksitasossa (1968/2054) ja vuosilta vuoden 2003 indeksitasossa (2002/2103, STM) Eläkemeno eläkkeen lajin mukaan, euroa Vanhuusja varh. vanhuus-eläkkeet Työkyvyttömyyseläkkeet Yksilöll. varhaiseläkkeet Työttömyysja osa-aikaeläkkeet Perheeläkkeet Eläkemeno yhteensä mrd. euroa 3,5 3,0 2,5 2,65 2,79 2,86 2,92 2,99 3,06 Perhe Työttömyys- ja osaaika Yks. varhaisel. 2,0 Työkyvyttömyys 1,5 1,0 Vanhuus 0,5 0, LIITE Laskentaoletukset

26 VALTIOKONTTORI TTS Liite ELÄKEMENON TT-SUUNNITELMA VUOSILLE Laskentaoletukset 1. Eläkemenoennusteessa käytetään laskentamallia, jonka aikajänne on kuusi vuotta. Malliin sisältyvien, eläkkeiden kestoa ja säilyvyyttä kuvaavien parametrien arvoja on jonkin verran muutettu viimevuotisesta vuotta 2001 koskevien tilastotietojen perusteella. Mallin käyttämä lähtökanta on vuoden 2001 lopussa voimassa ollut eläkekanta. Mallin antamia tuloksia on tarkistettu vuoden 2002 aikana tapahtuneen kehityksen perusteella. 2. Laskenta on suoritettu vuodelle 2003 vahvistetussa TELindeksitasossa vuotta täyttäneiden indeksi alle 65-vuotiaiden indeksi Ennusteessa ei ole arvioitu valmisteilla olevan, vuonna 2005 voimaantulevan eläke-etuuksien kokonaisuudistuksen vaikutuksia, ei myöskään niitä vaikutuksia, mitkä ns. VILMA-uudistus tuo valtion kassavirtaan vuodesta 2004 lähtien. 4. Kunnan peruskoulun ja lukion sekä yksityisten oppilaitosten opettajien eläkejärjestelyihin vuoden 1999 alusta voimaantulleet muutokset on huomioitu, minkä mukaisesti nuoret, vuonna 1970 tai myöhemmin syntyneet henkilöt jäävät valtion eläketurvan ulkopuolelle. 5. Kansanedustajien vanhuuseläkkeitä oletetaan alkavan vaalivuosina 2003 ja 2007 noin 50 kappaletta enemmän kuin muina vuosina. 6. Alkavien YVE-eläkkeiden määrän oletetaan pienenevän vuoden 2001 tasoon verrattuna vuoteen 2006 asti alaikärajan noston takia. Osittain pienenemän oletetaan korvautuvan työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuuksien kasvuna. Alkavien vanhuuseläkkeiden määrän oletetaan suurenevan vuodesta 2004 lähtien vuonna 1941 syntyneiden ikäluokan saavuttaessa 63 vuoden iän ja yhä useamman suuriin ikäluokkiin kuuluvan saavuttaessa yleistä eläkeikää alemman 55, 58 tai 60 vuoden eläkeikänsä. 7. Pohjaosaleikkauksen kompensaation seurauksena eläkemenot nousevat vuoden 2001 tasoon verrattuna vuonna 2003 noin 10 miljoonalla eurolla ja sen jälkeisinä vuosina miljoonalla eurolla. Tämä on huomioitu ennusteessa.

27 VALTIOKONTTORI TTS Liite VIIMEISEN LAITOKSEN PERIAATTEESTA JOHTUVAN ELÄKESELVITTELYN TEKEMISESTÄ AIHEUTUVIEN MENOJEN JA TULOJEN BUDJETOINTI Yleistä Valtiokonttori, Kuntien eläkevakuutus niminen kunnallinen eläkelaitos ja Eläketurvakeskus ovat sopineet menettelyistä, joilla toisen eläkelaitoksen puolesta suoritetut eläkkeet hyvitetään maksajalle. Uutta menettelyä sovelletaan vuoden 2004 eläkkeiden maksatukseen. Menettelyn olennaisia käsitteitä ovat hyvitys, maksu, kuukausiennakko sekä hyvitysten ja maksujen erotusten lopullinen selvittely. Ennakoiden suuruuden määrittely ja loppuselvitys tapahtuvat eri talousarviovuosina. Suorituksille lasketaan jatkuvaa korkoa. Hyvitys muodostuu Valtiokonttorin maksamista toisen sopimuspuolen eläkkeistä. Maksu muodostuu muiden eläkelaitosten maksamista Valtiokonttorin eläkkeistä. Valtiokonttori arvioi hyvityksen ja maksun suuruuden talousarviovuotta edeltävän vuoden syyskuun loppuun mennessä. Valtiokonttori sopii talousarviovuoden aikana maksettavista ennakoista Eläketurvakeskuksen kanssa mennessä. Vuoden 2004 ennakoiden määrä vahvistetaan siten mennessä. Jos hyvitys on maksua suurempi, Eläketurvakeskus suorittaa Valtiokonttorille kuukausiennakoina erotuksen määrän. Jos maksu on hyvitystä suurempi, Valtiokonttori maksaa Eläketurvakeskukselle kuukausiennakoina erotuksen määrän. Eläketurvakeskus laskee loppuselvityksen ja ilmoittaa sen Valtiokonttorille talousarviovuotta seuraavan vuoden lokakuun 31. päivään mennessä. Ennakot otetaan huomioon loppuselvitysten hyvitysten ja maksujen osasuorituksina. Loppuero joko maksetaan Valtiokonttorille tai Valtiokonttori maksaa sen Eläketurvakeskukselle loppuselvitystä seuraavan marraskuun 30. päivänä. Kuukausiennakoille lasketaan laskuperustekorkoa erääntymiskuukauden 6. päivästä loppuselvityksen maksupäivään saakka. Yrittäjäeläkelain mukaisiin eläkkeisiin noudatetaan samaa sopimusta, mutta niissä kuukausiennakot tarkistetaan kaksi kertaa vuodessa. Vaikutukset talousarvioon Uusi menettely ei vaikuta valtion vastuulla olevien eläkkeiden määrään. Talousarviomenojen määrä voi kuitenkin lisääntyä, mikäli kuukausiennakot ja loppuselvitys poikkeavat toisistaan siten, että Valtiokonttorin maksu on loppuselvityksessä suurempi kuin ennakoihin sisältyneet maksut ja hyvitykset, koska tälle erotukselle maksetaan korko. Uusi menettely vaikuttaa talousarvion laatimisen perustana oleviin tietoihin, sillä ratkaiseva tieto talousarviovuoden ennakoiden määrästä vahvistetaan vasta talousarviovuotta edeltävän vuoden marraskuun 30. päivä. Talousarvion laadintaa varten tieto pystytään tosin laskennallisesti arvioimaan samalla tarkkuudella kuin muukin eläkemeno. Perustuslain 84 :n mukaan valtion talousarvioon otetaan arviot vuotuisista tuloista ja määrärahat vuotuisiin menoihin sekä määrärahojen käyttötarkoitukset ja muut talousarvion perustelut.