1988 vp. - HE n:o 230

Transkriptio

1 1988 vp. - HE n:o 230 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi työntekijäin eläkelain 12 :n ja lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain 9 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esitys sisältää ehdotuksen työttömyyseläkkeen rahoitustavan muuttamiseksi. Esityksen tarkoituksena on se, että yksittäinen työnantaja voidaan saattaa erikseen vahvistettavien perusteiden mukaisesti kustannusvastuuseen osasta työntekijäin eläkelain mukaista työttömyyseläkettä samaan tapaan kuin työnantaja on vastuussa työkyvyttömyyseläkkeestä ja yksilöllisestä varhaiseläkkeestä. Ehdotuksen mukaan eläkelaitoksen vastuulla olisi enintään puolet työttömyyseläkkeestä sen tasoisena kuin se on eläkkeen alkaessa. Arvion mukaan korottava vaikutus vakuutusmaksuun nykyiseen lainsäädäntöön verrattuna on lainmuutoksen voimaantulovuonna 0,1 prosenttiyksikköä ja kahtena seuraavana vuonna 0,3 prosenttiyksikköä. Korottava vaikutus vakuutusmaksuun poistuu kuitenkin ensi vuosikymmenen loppuun mennessä. Työttömyyseläkkeen rahoitustavan muutos ei pitkällä aikavälillä lisää työeläkkeistä aiheutuvia kustannuksia. Tarkoituksena on, että lait tulevat voimaan päivänä heinäkuuta PERUSTELUT 1. Nykyinen tilanne ja ehdotetut muutokset Työntekijäin eläkelain (395/61, jäljempänä TEL), lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain (134/62, jäljempänä LEL) ja eräiden työsuhteessa olevien taiteilijoiden ja toimittajien eläkelain (662/85, jäljempänä TaEL) mukaisista työttömyyseläkkeistä vastaavat yhteisesti edellä mainittujen lakien mukaista toimintaa harjoittavat eläkelaitokset. Työttömyyseläkkeet aiheuttavat tällöin samantasoisen kustannuksen kaikille työnantajille riippumatta siitä, miten paljon kunkin työnantajan palvelussuhteisiin perustuvia työttömyyseläkkeitä myönnetään. Tämä rahoitustapa on perustunut siihen, että työttömyyden taustalla ovat olleet yleiset yksittäisestä yrityksestä riippumattomat kansantaloudelliset tekijät. Työttömyyseläkkeet liitettiin TEL:iin ja LEL:iin vuoden 1971 heinäkuun alusta voimaan tulleilla laeilla (500 ja ). Järjestelmä~). alkuvaiheessa eläkkeitä myönnettiin vuosittain alle kappaletta. Myönnettyjen eläkkeiden lukumäärä alkoi 1970-luvun loppupuolella kasvaa ja jyrkimmillään kasvu oli 1980-luvun alussa. Vuonna 1987 työttömyyseläkkeitä myönnettiin yli työttömälle. Työttömyyseläkkeiden lukumäärä oli vuoden 1987 lopussa Eläkkeitä maksettiin vuoden aikana noin miljoonaa markkaa. Tämä on 1,5 prosenttia lakien piiriin kuuluvien työntekijöiden vuotuisesta palkkasummasta. Työttömyyseläkkeiden lukumäärän kasvuun on vaikuttanut eläkkeen saamiseen Oikeuttavan 60 vuoden ikärajan alentaminen eri lainmuutoksilla. Alimmillaan ikäraja on ollut 55 vuotta. Myös yleinen työllisyystilanne on huonon C

2 vp. - HE n:o 230 tunut 1970-luvun alun tasosta. Työttömyyden jyrkkään kasvuun nimenomaan työttömyyseläkkeeseen oikeutettujen ikäryhmissä ovat olennaisesti vaikuttaneet yrityksissä toteutetut tervehdyttämistoimenpiteet. Näin työttömyyseläkkeiden myöntämiseen ovat viime vuosina vaikuttaneet myös yksittäisistä yrityksistä riippuvat tekijät. Työttömyyseläkkeiden rahoittamisessa on perusteltua ottaa huomioon työttömyyseläkkeiden taustassa tapahtunut kehitys siten, että osa kustannuksista kohdeunetaan yrityskohtaisesti. Tämän mahdollistamiseksi ehdotetaan TEL:n 12 :ää muutettavaksi siten, että määrätty eläkelaitos vastaisi yksin työttömyyseläkkeen puolesta määrästä silloin, kun eläke on myönnetty täysitehoisena eli eläkkeeseen oikeuttavaksi on luettu myös eläkeikään jäljellä oleva aika tai sitä vastaava palkka. Eläkelaitosten yhteiselle vastuulle jäisivät kuitenkin edelleen ne työttömyyseläkkeet, joiden perusteena on alle viisi vuotta jatkunut työsuhde. Tämä menettely on tarpeen, jotta rahoitusjärjestelyllä ei vaikeutettaisi vanhempien työntekijöiden työnsaantia... TEL:n ja LEL:n mukaisten eläkkeiden yhteisen vastuunjakojärjestelmän vuoksi ehdotetaan LEL:n 9 :ää muutettavaksi siten, että työeläkekassa vastaisi 30 prosentista sanotun lain perusteella myönnetystä työttömyyseläkkeestä. Prosenttilukua mitoitettaessa on pyritty kollektiivisesti ottamaan huomioon TEL:ssa alle viiden vuoden pituisiin työsuhteisiin perustuvien työttömyyseläkkeiden vaikutus. Muu osa TEL:n ja LEL:n mukaisista työttömyyseläkkeistä, muun muassa laissa määritellyn työttömäksi joutumisen ajankohdan jälkeisistä indeksikorotuksista johtuvat osuudet sekä niin sanotut puhtaat vapaakirjaeläkkeet jäisivät edelleen mainittujen lakien mukaista toimintaa harjoittavien eläkelaitosten yhteiselle vastuulle. TaEL:n mukaisiin työttömyyseläkkeisiin sovelletaan viittaussäännösten kautta TEL:n 12 :ää. Koska sanottu laki koskee vain alle vuoden pituisiksi tarkoitettuja työsuhteita, jäävät sen perusteella myönnetyt työttömyyseläkkeet yhteisesti vastattaviksi. 2. Esityksen taloudelliset vaikutukset Työttömyyseläkkeen rahoituslavan muutos ei pitkällä aikavälillä lisää työeläkkeistä aiheutuvia kustannuksia. Siirtyminen eläkkeen alkaessa tapahtuvaan eläkevastuun kattamiseen johtaa kuitenkin siihen, että osaksi kustannukset kohdentuvat nykyiseen verrattuna aikaisemmille vuosille. Tästä syystä työttömyyseläkkeiden rahoittamiseksi on siirtymävaiheessa perittävä korkeampaa vakuutusmaksua. Korottava vaikutus vakuutusmaksuun on lainmuutoksen voimaantulovuonna arviolta 0, 1 prosenttiyksikköä ja kahtena seuraavana vuonna 0,3 prosenttiyksikköä. Korottava vaikutus vakuutusmaksuun poistuu kuitenkin ensi vuosikymmenen loppuun mennessä. Pitkällä aikavälillä työttömyyseläkkeen rahoitustavan muutoksella ei ole valtiontaloudellisia vaikutuksia. Lähivuosina muutos vaikuttaa vähentävästi yrittäjien eläkelain ja maatalousyrittäjien eläkelain mukaisiin valtion osuuksiin, koska yrittäjiltä perittävän vakuutusmaksun suuruus on sidoksissa TEL:n mukaiseen vakuutusmaksuun. Lain voimaantulovuonna valtionosuus alenee yhteensä noin 10 miljoonalla markalla. Kahtena seuraavana vuonna alennus on noin 30 miljoonaa markkaa. Alentava vaikutus valtionosuuteen poistuu ensi vuosikymmenen loppuun mennessä. 3. Voimaantulo Lait ehdotetaan tuleviksi voimaan 1 päivänä heinäkuuta Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotukset:

3 1988 vp. - HE n:o Laki työntekijäin eläkelain 12 :n muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 8 päivänä heinäkuuta 1961 annetun työntekijäin eläkelain 12 :n 1 momentin 2 ja 4 kohta, sellaisina kuin ne ovat, 1 momentin 2 kohta 28 päivänä heinäkuuta 1978 annetussa laissa (593/78) ja 4 kohta 8 päivänä elokuuta 1986 annetussa laissa (603/86), näin kuuluviksi: Eläkkeistä aiheutuvan vastuun ja kulujen jakaantuminen 12 Eläkelaitosten keskinäinen vastuu eläkkeistä määräytyy ja eläkkeistä eläkelaitoksille aiheutuvat kulut jaetaan eläkelaitosten kesken, mikäli eläkelaitokset eivät ole toisin sopineet, seuraavasti: 6 :n 3 momenttia soveltaen, sellaisen työttömyyseläkkeen puolesta määrästä, joka on myönnetty soveltaen 6 :n 3 momenttia vähintään viisi vuotta jatkuneeseen työsuhteeseen, sekä perhe-eläkkeestä, jonka perusteena on edunjättäjän 6 :n 3 momenttia soveltaen laskettu työkyvyttömyyseläke, siltä osin kuin sitä on maksettu ajalta ennen sen kuukauden päättymistä, jona edunjättäjä olisi saavuttanut eläkeiän, näihin eläkkeisiin luettuna myös lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain perusteella ehkä saatava eläkkeen osa, mutta ei 7 c :n mukaista korotusta eikä eläkkeen alkamisen, työttömyyseläkkeen osalta kuitenkin 4 c :ssä tarkoitetun työttömäksi joutumispäivän, jälkeen 9 :n perusteella annettuja korotuksia, vastaa yksin se eläkelaitos, jonka toimintapiiriin työntekijä tai edunjättäjä kuului sanotussa momentissa tarkoitetun työsuhteen perusteella kuitenkin siten, että edellä tarkoitetusta eläkkeestä tai eläkkeen osasta, jonka perusteena oleva eläketapahtuma on sattunut työntekijän 63 vuoden iän täyttämisvuoden jälkeen, vastaa yksin se eläkelaitos, jonka toimintapiiriin työntekijä on viimeksi kuulunut ennen eläketapahtuman sattumista sanotun iän täyttämisvuonna tai sen jälkeen yhdenjaksoisesti jatkuneen vähintään kuuden kuukauden työsuhteen perusteella; 4) muista vanhuus-, työkyvyttömyys-, työttömyys- ja perhe-eläkkeistä, lukuun ottamatta lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain 9 :n 1 momentin 2 kohdan mukaisesti maksettavaa määrää, samoin kuin eläkkeiden niistä osista, jotka ylittävät 1-3 kohdan mukaiset määrät, osa-aikaeläkkeestä sekä maksujen tai rahastojen laskuperusteiden yleisestä muutoksesta johtuvista kustannuksista ja lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain 9 :n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetusta sanottuun lakiin perustuvan eläketurvan aiheuttamien kulujen osuudesta vastaavat eläkelaitokset yhteisesti sosiaali- ja terveysministeriön eri kululajeja varten antamien perusteiden mukaisesti; sekä Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta Tämän lain 12 :n 1 momentin 2 kohtaa sovellettaessa otetaan huomioon ne työttömyyseläkkeet, joissa eläketapahtuman ja eläkeiän täyttämisen välinen aika on luettu eläkkeeseen oikeuttavaksi lain voimaantulon jälkeen päättyneen työsuhteen perusteella.

4 vp. - HE n:o Laki lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain 9 :n muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 9 päivänä helmikuuta 1962 annetun lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain 9 :n 1 momentin 2 ja 3 kohta, sellaisina kuin ne ovat, 1 momentin 2 kohta 20 päivänä syyskuuta 1974 annetussa laissa (750174) ja 3 kohta 8 päivänä elokuuta 1986 annetussa laissa (604/86), näin kuuluviksi: 9 Tässä laissa säädetystä eläketurvasta vastaavat 2 :ssä tarkoitetut eläkelaitokset, sikäli kuin ne eivät ole toisin sopineet, seuraavasti: 7 :n 1 momenttia soveltaen, sellaisen työttömyyseläkkeen määrän 30:stä sadasosasta, joka on myönnetty 7 :n 1 momenttia soveltaen, sekä myöhemmin kuin vuonna 1970 kuolleen edunjättäjän jälkeen suoritettavasta perhe-eläkkeestä, jonka perusteena on edunjättäjän 7 :n 1 momenttia soveltaen laskettu työkyvyttömyyseläke, siltä osin kuin sitä on maksettu ajalta ennen sen kuukauden päättymistä, jona edunjättäjä olisi saavuttanut eläkeiän, näihin eläkkeisiin luettuna myös työntekijäin eläkelain perusteella ehkä saatava eläkkeen osa, mutta ei 7 c :n mukaista korotusta eikä 9 :n perusteella eläkkeen alkamisen, työttömyyseläkkeen osalta kuitenkin työntekijäin eläkelain 4 c :ssä tarkoitetun työttömäksi joutumispäivän, jälkeen annettuja korotuksia, vastaa yksin se eläkelaitos, jonka toimintapiiriin työntekijä tai edunjättäjä kuului saadessaan 7 :n 1 momentissa tarkoitetun sairauden, vian tai vamman taikka joutuessaan työttömäksi tai, jos hän ei silloin enää ollut tämän lain purnn kuuluvassa työsuhteessa, se eläkelaitos, jonka piiriin hän viimeksi on kuulunut; 3) muista vanhuus-, työkyvyttömyys-, työttömyys- ja perhe-eläkkeistä, lukuun ottamatta työntekijäin eläkelain 12 :n 1 momentin 2 kohdan mukaisesti maksettavaa määrää, samoin kuin eläkkeen osista, jotka ylittävät 1 ja 2 kohdassa mainitut määrät, osa-aikaeläkkeestä sekä työntekijäin eläkelain perusteella maksettavista vastaavista vähimmäiseläketurvan mukaisista eläkkeistä ja eläkkeen osista sekä eläketurvakeskuksen kustannuksista vastaavat eläkelaitokset yhdessä työntekijäin eläkelain mukaista toimintaa harjoittavien eläkelaitosten kanssa, niin kuin on säädetty työntekijäin eläkelain 12 :n 1 momentin 4 ja 5 kohdassa; sekä Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta Tämän lain 9 :n 1 momentin 2 kohtaa sovellettaessa otetaan huomioon ne työttömyyseläkkeet, joiden perusteena olevaa palkkaa on ansaittu lain voimaantulon jälkeen vähintään 7 :n 1 tai 4 momentissa tarkoitettu rajamäärä. Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 1988 Tasavallan Presidentti MAUNO KOIVISTO Sosiaali- ja terveysministeri Helena Pesola

5 1988 vp. - HE n:o Liite 1. Laki työntekijäin eläkelain 12 :n muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 8 päivänä heinäkuuta 1961 annetun työntekijäin eläkelain 12 :n 1 momentin 2 ja 4 kohta, sellaisina kuin ne ovat, 1 momentin 2 kohta 28 päivänä heinäkuuta 1978 annetussa laissa (593178) ja 4 kohta 8 päivänä elokuuta 1986 annetussa laissa (603/86), näin kuuluviksi: Voimassa oleva laki Eläkkeistä aiheutuvan vastuun ja kulujen jakaantuminen 12 Eläkelaitosten keskinäinen vastuu eläkkeistä määräytyy ja eläkkeistä eläkelaitoksille aiheutuvat kulut jaetaan eläkelaitosten kesken, mikäli eläkelaitokset eivät ole toisin sopineet, seuraavasti: 6 :n 3 momenttia soveltaen, sekä perheeläkkeestä, jonka perusteena on edunjättäjän 6 :n 3 momenttia soveltaen laskettu työkyvyttömyyseläke, siltä osin kuin sitä on maksettu ajalta ennen sen kuukauden loppua, jona edunjättäjä olisi saavuttanut eläkeiän, näihin eläkkeisiin luettuna myös lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain perusteella ehkä saatava eläkkeen osa, mutta ei 7 c :n mukaista korotusta eikä eläkkeen alkamisen jälkeen 9 :n perusteella annettuja korotuksia, vastaa yksin se eläkelaitos, jonka toimintapiiriin työntekijä tai edunjättäjä kuului sanotussa momentissa tarkoitetun työsuhteen perusteella kuitenkin siten, että edellä tarkoitetusta eläkkeestä, jonka perusteena oleva eläketapahtuma on sattunut työntekijän 63 vuoden iän täyttämisvuoden jälkeen, vastaa yksin se eläkelaitos, jonka toimintapiiriin työntekijä on viimeksi kuulunut ennen eläketapahtuman sattumista sanotun iän täyttämisvuonna tai sen jälkeen yhdenjaksoisesti jatkuneen vähintään neljän kuukauden työsuhteen perusteella; Ehdotus Eläkkeistä aiheutuvan vastuun ja kulujen jakaantuminen 12 Eläkelaitosten keskinäinen vastuu eläkkeistä määräytyy ja eläkkeistä eläkelaitoksille aiheutuvat kulut jaetaan eläkelaitosten kesken, mikäli eläkelaitokset eivät ole toisin sopineet, seuraavasti: 6 :n 3 momenttia soveltaen, sellaisen työttömyyseläkkeen puolesta määrästä, joka on myönnetty soveltaen 6 :n 3 momenttia vähintään viisi vuotta jatkuneeseen työsuhteeseen, sekä perhe-eläkkeestä, jonka perusteena on edunjättäjän 6 :n 3 momenttia soveltaen laskettu työkyvyttömyyseläke, siltä osin kuin sitä on maksettu ajalta ennen sen kuukauden päättymistä, jona edunjättäjä olisi saavuttanut eläkeiän, näihin eläkkeisiin luettuna myös lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain perusteella ehkä saatava eläkkeen osa, mutta ei 7 c :n mukaista korotusta eikä eläkkeen alkamisen, työttömyyseläkkeen osalta kuitenkin 4 c :ssä tarkoitetun työttömäksi joutumispäivän, jälkeen 9 :n perusteella annettuja korotuksia, vastaa yksin se eläkelaitos, jonka toimintapiiriin työntekijä tai edunjättäjä kuului sanotussa momentissa tarkoitetun työsuhteen perusteella kuitenkin siten, että edellä tarkoitetusta eläkkeestä tai eläkkeen osasta, jonka perusteena oleva eläketapahtuma on sattunut työntekijän 63 vuoden iän täyttämisvuoden jälkeen, vastaa yksin se eläkelaitos, jonka toimintapiiriin työntekijä on viimeksi kuulunut ennen eläketapahtuman sattumista sanotun iän täyttämisvuonna tai sen jälkeen yhdenjaksoisesti jatkuneen vähintään kuuden kuukauden työsuhteen perusteella;

6 vp. - HE n:o 230 Voimassa oleva laki 4) muista vanhuus-, työkyvyttömyys- ja perhe-eläkkeistä, lukuun ottamatta lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain 9 :n 1 momentin 2 kohdan mukaisesti maksettavaa määrää, samoin kuin eläkkeiden niistä osista, jotka ylittävät 1-3 kohdan mukaiset määrät, työttömyyseläkkeestä, osa-aikaeläkkeestä sekä maksujen tai rahastojen laskuperusteiden yleisestä muutoksesta johtuvista kustannuksista ja lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain 9 :n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetusta sanottuun lakiin perustuvan eläketurvan aiheuttamien kulujen osuudesta vastaavat eläkelaitokset yhteisesti sosiaali- ja terveysministeriön eri kululajeja varten antamien perusteiden mukaisesti; sekä Ehdotus 4) muista vanhuus-, työkyvyttömyys-, työttömyys- ja perhe-eläkkeistä, lukuun ottamatta lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain 9 :n 1 momentin 2 kohdan mukaisesti maksettavaa määrää, samoin kuin eläkkeiden niistä osista, jotka ylittävät 1-3 kohdan mukaiset määrät, osa-aikaeläkkeestä sekä maksujen tai rahastojen laskuperusteiden yleisestä muutoksesta johtuvista kustannuksista ja lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain 9 :n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetusta sanottuun lakiin perustuvan eläketurvan aiheuttamien kulujen osuudesta vastaavat eläkelaitokset yhteisesti sosiaali- ja terveysministeriön eri kululajeja varten antamien perusteiden mukaisesti; sekä Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta Tämän lain 12 :n 1 momentin 2 kohtaa sovellettaessa otetaan huomioon ne työttömyyseläkkeet, joissa eläketapahtuman ja eläkeiän täyttämisen välinen aika on luettu eläkkeeseen oikeuttavaksi lain voimaantulon jälkeen päättyneen työsuhteen perusteella.

7 1988 vp. - HE n:o Laki lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain 9 :n muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 9 päivänä helmikuuta 1962 annetun lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain 9 :n 1 momentin 2 ja 3 kohta, sellaisina kuin ne ovat, 1 momentin 2 kohta 20 päivänä syyskuuta 1974 annetussa laissa (750174) ja 3 kohta 8 päivänä elokuuta 1986 annetussa laissa (604/86), näin kuuluviksi: Voimassa oleva laki 9 Tässä laissa säädetystä eläketurvasta vastaavat 2 :ssä tarkoitetut eläkelaitokset, sikäli kuin ne eivät ole toisin sopineet, seuraavasti: 7 :n 1 momenttia soveltaen, sekä myöhemmin kuin vuonna 1970 kuolleen edunjättäjän jälkeen suoritettavasta perhe-eläkkeestä, jonka perusteena on edunjättäjän 7 :n 1 momenttia soveltaen laskettu työkyvyttömyyseläke, siltä osin kuin sitä on maksettu ajalta ennen sen kuukauden loppua, jona edunjättäjä olisi saavuttanut eläkeiän, näihin eläkkeisiin luettuna myös työntekijäin eläkelain perusteella ehkä saatava eläkkeen osa, mutta ei sanotun lain 7 c :n mukaista korotusta eikä 9 :n perusteella eläkkeen alkamisen jälkeen annettuja korotuksia, vastaa yksin se eläkelaitos, jonka toimintapiiriin työntekijä tai edunjättäjä kuului saadessaan 7 :n 1 momentissa tarkoitetun sairauden, vian tai vamman tai, jos hän ei silloin enää ollut tämän lain piiriin kuuluvassa työsuhteessa, se eläkelaitos, jonka piiriin hän viimeksi oli kuulunut; 3) muista vanhuus-, työkyvyttömyys- ja perhe-eläkkeistä, lukuun ottamatta työntekijäin eläkelain 12 :n 1 momentin 2 kohdan mukaisesti maksettavaa määrää, samoin kuin eläkkeen osista, jotka ylittävät 1 ja 2 kohdassa mainitut määrät, työttömyyseläkkeestä, osaaikaeläkkeestä sekä työntekijäin eläkelain perusteella maksettavista vastaavista vähimmäiseläketurvan mukaisista eläkkeistä ja eläkkeen osista ja eläketurvakeskuksen kustannuksista vastaavat eläkelaitokset yhdessä työntekijäin Ehdotus 9 Tässä laissa säädetystä eläketurvasta vastaavat 2 :ssä tarkoitetut eläkelaitokset, sikäli kuin ne eivät ole toisin sopineet, seuraavasti: 7 :n 1 momenttia soveltaen, sellaisen työttömyyseläkkeen määrän 30:stä sadasosasta, joka on myönnetty 7 :n 1 momenttia soveltaen, sekä myöhemmin kuin vuonna 1970 kuolleen edunjättäjän jälkeen suoritettavasta perhe-eläkkeestä, jonka perusteena on edunjättäjän 7 :n 1 momenttia soveltaen laskettu työkyvyttömyyseläke, siltä osin kuin sitä on maksettu ajalta ennen sen kuukauden päättymistä, jona edunjättäjä olisi saavuttanut eläkeiän, näihin eläkkeisiin luettuna myös työntekijäin eläkelain perusteella ehkä saatava eläkkeen osa, mutta ei 7 c :n mukaista korotusta eikä 9 :n perusteella eläkkeen alkamisen, työttömyyseläkkeen osalta kuitenkin työntekijäin eläkelain 4 c :ssä tarkoitetun työttömäksi joutumispäivän, jälkeen annettuja korotuksia, vastaa yksin se eläkelaitos, jonka toimintapiiriin työntekijä tai edunjättäjä kuului saadessaan 7 :n 1 momentissa tarkoitetun sairauden, vian tai vamman taikka joutuessaan työttömäksi tai, jos hän ei silloin enää ollut tämän lain piiriin kuuluvassa työsuhteessa, se eläkelaitos, jonka piiriin hän viimeksi on kuulunut; 3) muista vanhuus-, työkyvyttömyys-, työttömyys- ja perhe-eläkkeistä, lukuun ottamatta työntekijäin eläkelain 12 :n 1 momentin 2 kohdan mukaisesti maksettavaa määrää, samoin kuin eläkkeen osista, jotka ylittävät 1 ja 2 kohdassa mainitut määrät, osa-aikaeläkkeestä sekä työntekijäin eläkelain perusteella maksettavista vastaavista vähimmäiseläketurvan mukaisista eläkkeistä ja eläkkeen osista sekä eläketurvakeskuksen kustannuksista vastaavat eläkelaitokset yhdessä työntekijäin eläkelain

8 vp. - HE n:o 230 Voimassa oleva laki eläkelain mukaista toimintaa harjoittavien eläkelaitosten kanssa, niin kuin on säädetty työntekijäin eläkelain 12 :n 1 momentin 4 ja 5 kohdassa; sekä Ehdotus mukaista toimintaa harjoittavien eläkelaitosten kanssa, niin kuin on säädetty työntekijäin eläkelain 12 :n 1 momentin 4 ja 5 kohdassa; sekä Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta Tämän lain 9 :n 1 momentin 2 kohtaa sovellettaessa otetaan huomioon ne työttömyyseläkkeet, joiden perusteena olevaa palkkaa on ansaittu lain voimaantulon jälkeen vähintään 7 :n 1 tai 4 momentissa tarkoitettu rajamäärä.