Haastattelukysymyksiä eri ryhmille

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Haastattelukysymyksiä eri ryhmille"

Transkriptio

1 Haastattelukysymyksiä eri ryhmille Alla olevista laatikoista löydät valmiita haastattelukysymyksiä, joita voi käyttää eri henkilöstöryhmien haastattelujen suunnitteluun. Kysymykset ovat pääosin avoimia kysymyksiä, joilla pääsee helposti haastattelun alkuun. Muista suosia myös muita kysymystyyppejä! Kysymykset eivät kata kaikkia kriteerien kohtia, joita henkilöryhmien tehtävänkuvat voivat koskea. Muista myös, että auditoinnin tarkoituksena ei ole käydä orjallisesti läpi kaikkia kriteereitä, vaan auditoijan tulee kohdentaa kysymykset itsearviointiraportin perusteella lisänäyttöä vaativiin kohtiin. Kaikki ryhmät Kaikilta ryhmiltä voi kysyä mm. omasta asenteesta ja sitoutumisesta keke-asioihin käsitystä henkilöstön ja oppilaiden sitoutumisesta ja keken näkymisestä koulun toiminnassa tietoisuutta keke-tavoitteista ja ohjelmasta keken kytkeytymisestä omaan päivittäiseen työhön näkemystä koulun keke-asioiden kehittämistarpeista Johto ja kestävän kehityksen ryhmä Arvot Miten ja milloin oppilaitoksen kestävän kehityksen työ lähti liikkeelle? Millä tavoin ja missä yhteydessä henkilöstö/opiskelijat perehdytetään oppilaitoksen kestävän kehityksen arvoihin? (Kriteeri 1) Millä tavoin kestävän kehityksen arvot näkyvät oppilaitoksen arjessa? (Kriteeri 1) Lakisääteiset vaatimukset Mistä oppilaitos saa tiedon uusista ympäristöasioihin ja sosiaaliseen kestävyyteen liittyvistä säädöksistä (anna esimerkkejä säädösten alueista)? (Kriteeri 2) Millä tavoin lakisääteisten kestävään kehitykseen liityvien kartoitusten tuloksia ja ohjelmien sisältöä käsitellään henkilöstön/opiskelijoiden kanssa (anna esimerkkejä kartoituksista ja ohjelmista)? (Kriteeri 3) Keke-työn organisointi Miten oppilaitoksen keke-työ on organisoitu? Onko perustettu keke-ryhmää ja keitä siinä on mukana? (Kriteeri 4) Miten opiskelijat voivat osallistua keke-työn suunnitteluun? (Kriteeri 4) Millaisia resursseja kestävän kehityksen työlle on varattu? (Kriteeri 5) Miten johto tukee ja kannustaa oppilaitosyhteisöä kestävän kehityksen työssä? (Kriteeri 5) Millä tavoin oppilaitos viestii kestävän kehityksen asioista sisäisesti ja ulkoisesti? (Kriteerit 1; 10,13,24/YS; 11,14,25/AMM) Miten henkilöstö ja opiskelijat ovat sitoutuneet kestävän kehityksen työhön ja keke-käytäntöihin? (Kriteeri 5)

2 Osaaminen Millä tavoin henkilöstön keke-osaaminen ja täydennyskoulutuksen tarpeet on selvitetty (Kriteeri 6) Millaisia mahdollisuuksia henkilöstöllä on hankkia täydennyskoulutusta keke-asioissa? Mitä koulutusta on toteutunut? (Kriteeri 6) Kuka vastaa uuden henkilöstön perehdyttämisestä oppilaitoksen keke-ohjelmaan ja -käytäntöihin sekä omaan toimenkuvaan liittyviin keke-asioihin? Miten perehdytys tapahtuu? Onko olemassa ohjeita?(kriteerit 6; 11-13/YS; 12-14/AMM) Keke-ohjelma Miten vuosittaiset kestävän kehityksen ohjelman teemat valitaan? (Kriteeri 7) Millä tavoin henkilöstö/opiskelijat osallistuvat ohjelman tavoitteiden ja toimenpiteiden suunnitteluun? (Kriteeri 7) Millä tavoin (ketkä/missä yhteydessä) ja millaisin mittarein keke-ohjelman toteutumista arvioidaan ja miten ohjelma päivitetään? (Kriteeri 7) Opetuksen suunnittelu Miten kestävän kehityksen näkökulma on ollut mukana opetussuunnitelmatyössä ja opetuksen toteutuksen suunnittelussa? (Kriteeri 8) Millaista yhteistyötä opettajat ovat tehneet kestävän kehityksen opetuksen tavoitteiden, sisältöjen ja työtapojen suunnittelussa? (Kriteerit 8; 21-22/YS; 22-23/AMM) Millaista yhteistyötä opetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa on tehty opettajien ja muun henkilöstön välillä? (Kriteeri 8) Millaista yhteistyötä oppilaitos tekee ulkopuolisten tahojen kanssa kestävän kehityksen opetuksen / teemojen toteutuksessa? (Kriteerit 10,14/YS; 11,15/AMM) Ammatilliset oppimisympäristöt Milloin ja millä tavoin oppilaitoksen ammatillisten oppimisympäristöjen ympäristö/turvallisuus/työterveys/kulttuuriset näkökohdat on kartoitettu? (Kriteeri 9/AMM) Mitä toimenpiteitä ammatillisissa oppimisympäristöissä on tehty keke-näkökohtien huomioon ottamiseksi? Miten opiskelijat perehdytetään oppimisympäristöjen käytäntöihin? (Kirteeri 9/AMM) Arviointi ja kehittäminen Millä mittareilla oppilaitos arvioi kestävän kehityksen asioiden tilaa (esim. keke-opetus, ekologinen, sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys toimintakulttuurissa)? (Kriteeri 23/YS; 24/AMM) Missä yhteydessä oppilaitoksen keke-asioiden vuosittainen arviointi tapahtuu ja ketkä osallistuvat arviointitiedon käsittelyyn? (Kriteeri 24/YS; 25/AMM) Miten ja missä yhteydessä arviointitietoa hyödynnetään toiminnan suunnittelussa? (Kriteeri 24/YS; 25/AMM) Mitkä ovat oppilaitoksen keke-työn tärkeimmät kehittämiskohteet? Miten kestävän kehityksen työtä on tarkoitus viedä eteenpäin?

3 Opettajat Oppilaitoksen keke-työ Mitä tietoa olet saanut oppilaitoksen kestävän kehityksen arvoista ja keke-ohjelmasta? (Kriteerit 1,7) Millaisia mahdollisuuksia sinulla on osallistua oppilaitoksen keke-työhön (esim. keke-ryhmä, keke-ohjelman suunnittelu, tapahtumat ja toimenpiteet, keke-työn arviointi ja kehittäminen? (Kriteerit 4,5,7; 11-13,24/YS; 12-14,25/AMM) Keitä kuuluu oppilaitoksenne keke-ryhmään? Mitä tiedät ryhmän toiminnasta? (Kriteeri 4) Millaiseksi kuvailisit oppilaitoksen työilmapiiriä/yhteistyötä ja yhteisöllisyyttä? Mikä on parasta omassa oppilaitoksessasi? Mitä asioita kehittäisit oppilaitoksen keke-työssä? Millainen käsitys sinulla on henkilöstön/opiskelijoiden keke-asenteista ja sitoutumisesta keketyöhön? Miten asenteet näkyvät käytännössä? (Kriteerit 1; 17,18,20/YS; 19-21/AMM) Perehdytys Millaista perehdytystä olet saanut oppilaitoksen keke-asioihin? (Kriteerit 6; 11-13/YS; 12-14/AMM) Miten opiskelijoita perehdytetään kestävän kehityksen asioihin? (Kriteerit 6; 11-13/YS; 12-14/AMM) Missä keke-asioissa tarvitsisit mielestäsi lisäkoulutusta? Mihin koulutukseen olet jo osallistunut? Onko sinulla mahdollisuus kouluttautua, jos haluat? (Kriteeri 6) Keke opetuksessa Miten otat kestävän kehityksen (ympäristöasiat, turvallisuuden, opiskelijoiden hyvinvoinnin ym.) huomioon päivittäisessä opetustyössäsi? (Kriteeri 1) Mikä on mielestäsi kestävän kehityksen merkitys opettamiesi aineiden opetuksessa? Millä tavoin opettajat ovat (yksin ja yhdessä) suunnitelleet kestävän kehityksen kytkemistä opetussuunnitelmiin ja omaan opetukseen? (Kriteerit 8; 21-22/YS; 22-23/AMM) Millaista yhteistyötä keke-opetuksen toteutuksessa tehdään opettajien kesken/opettajien ja muun henkilöstön välillä? (Kriteeri 8) Pyydä opettajia antamaan esimerkkejä opetuksen kriteerien toteutuksesta käytännön opetustilanteissa itsearvioinnin kysymyslistan esimerkkejä tukena käyttäen(esim. kokonaisuuksien ymmärtäminen, kriittinen ajattelu, tulevaisuusajattelu; työprosessin hallinta, työvälineiden, materiaalien ja menetelmien hallinta) (Kriteerit 14-20/YS; 15-21/AMM) Millä tavoin opetuksessa/oppilaitoksessa edistetään opiskelijoiden osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksia? (Kriteeri 20/YS, 21/AMM) Miten opettajat arvioivat kestävän kehityksen opetussisältöjen toteutumista ja käytettyjä opetusmenetelmiä? (Kriteeri 23/YS; 24/AMM) Miten opiskelijoiden keke-asenteita ja keke-asioiden oppimista arvioidaan? (Kriteeri 23/YS, 24/AMM) Mitä asioita kehittäisit oppilaitoksen keke-opetuksessa? Keke-teemat Millä tavoin oppilaitoksen valitsemat kestävän kehityksen teemat (nimeä) näkyvät käytännössä arjessa ja toimintakulttuurissa? (Kriteerit 11-12/YS; 12-13/AMM) Opettajilta voit kysyä myös yksityiskohtaisempia kysymyksiä valittujen teemojen toteutuksesta.

4 Oppilaat/Opiskelijat Suunnittele oppilaiden kysymykset etukäteen huomioiden ikäryhmä ja keke-tiedon määrä. Vältä vaikeiden käsitteiden käyttämistä etenkin nuorten oppilaiden kohdalla. Oppilaiden haastatteluiden tärkein tehtävä on saada kuvaa koulun keke-työn onnistumisesta: millaiseksi oppimisympäristöksi koulu koetaan, millaisena oppilaat näkevät henkilöstön toiminnan ja keke-asenteet, millaiset ovat oppilaiden keketiedot, taidot ja asenteet. Keke-tiedon määrää kartoittavia kysymyksiä Mitä kestävä kehitys mielestäsi tarkoittaa? Miksi lajittelu/kierrätys/energiansäästö on tärkeää? Mistä ympäristöongelmista tiedät (mistä on puhuttu koulussa tai mitä olet nähnyt esim. TV:stä)? Millä tavoin voit itse vaikuttaa näihin asioihin? Mitkä ovat mielestäsi maailman tärkeimmät ympäristöasioihin/kestävään kehitykseen liittyvät ongelmat? Miten otat itse ympäristöasioita huomioon kotona/vapaa-ajalla/harrastuksissa? Tiedätkö, miten vaikutamme maailman köyhien ihmisten elämään esim. sitä kautta, mitä kaupasta ostamme? Mitä asioita maailmassa pitäisi mielestäsi muuttaa, jotta se olisi kestävän kehityksen mukainen? Asenteita ja osallisuutta kartoittavia kysymyksiä Oletko itse kiinnostunut luonnosta tai ympäristöasioista? Miksi olet kiinnostunut/miksi asiat ovat mielestäsi tärkeitä? Minkä koet itsellesi tärkeimmäksi asiaksi ympäristössä ja sen suojelussa? Koetko, että voit vaikuttaa ympäristöasioihin omassa koulussasi/omassa elämässäsi? Koetko voivasi vaikutta maailmanlaajuisiin ympäristöongelmiin? Miten voit vaikuttaa niihin? Millä tavoin mielestäsi oman koulusi muut oppilaat/opettajat suhtautuvat ympäristöasioihin? Millainen olisi unelmiesi maailma? Uskotko, että maailma voisi joskus olla sellainen? Koulun keke-työtä kartoittavia kysymyksiä Mitä tiedät koulusi kestävän kehityksen ohjelmasta? Onko koulussasi kestävän kehityksen ryhmää (Vihreä lippu -raatia) tms.? Mitä se tekee ja keitä siinä on mukana? Onko koulusi ympäristöasioista kerrottu mielestäsi riittävästi? Mistä asioista kaipaisit lisätietoa? Miten ympäristöasioiden huomioiminen näkyy käytännössä koulussasi? (Keskustelua voi johdatella valittujen keke-teemojen toteutumiseen.) Kiinnittävätkö opettajat mielestäsi huomiota ympäristöasioihin? Miten se ilmenee? Säästetäänkö koulussasi energiaa? Millä tavoin? Säästetäänkö koulussasi materiaaleja (esim. paperi, työmateriaalit)? Millä tavoin? Toimiiko jätteiden lajittelu mielestäsi hyvin? Millaista opastusta olet saanut koulussa energiansäästöön/materiaalien säästävään käyttöön/jätteiden lajitteluun tai muuhun ympäristöasiaan? Tulevatko oppilaat kouluun pyörällä tai jalan vai tullaanko bussilla/autolla? Onko asiasta puhuttu koulussa? Miten jätteiden lajittelu ja energian säästäminen toimivat mielestäsi opiskelija-asuntolassa? Onko opiskelijoiden kesken puhuttu asuntolan lajittelusta tai energia-asioista? Miten asuntolan ympäristöasioita voisi kehittää?

5 Millainen ilmapiiri omassa koulussasi mielestäsi on? Mitkä asiat ovat sinulle tärkeitä, jotta koulussa olisi hyvä olla? Miten voit itse vaikuttaa hyvän hengen syntymiseen? Onko koulussasi turvallista olla? Mitkä asiat lisäävät/heikentävät koulusi turvallisuutta? Onko koulussasi kiusaamista? Miten kiusaamista ehkäistään ja riitoja sovitellaan? Onko koulussasi helppo puhua opettajille/muille aikuisille, jos oppilaalle tulee ongelmia? Miten oppilaiden hyvinvointia ja oppimista tuetaan koulussasi? Onko koulussasi maahanmuuttajaoppilaita? Miten suomalaiset oppilaat suhtautuvat heihin? Mitä mielestäsi koulussa pitäisi tehdä ympäristöasioiden huomioimisen/työilmapiirin/turvallisuuden/yhteistyön/kiusaamisen ehkäisyn/tms. parantamiseksi? Miten koulussasi on mahdollista vaikuttaa näiden asioiden parantamiseen? Pitäisikö oppilaiden vaikutusmahdollisuuksia parantaa? Miten niitä voisi parantaa? Keke-opetuksen sisältöjä ja käytäntöjä koskevia kysymyksiä Mitä ympäristöasioita eri oppitunneilla on käsitelty (voit kysyä erikseen eri oppiaineryhmiä / oppilaineita)? Mitä ympäristö/turvallisuus/hyvinvointiasioihin liittyviä näkökohtia liittyy opiskelemaasi ammattiin ja miten niitä on käsitelty opetuksessa? (ammatilliset opiskelijat) Onko työssäoppimisjaksoihin liittynyt työpaikan ympäristö- ja turvallisuusasioihin tutustumista ja onko aiheeseen liittyen ollut erityisiä työssäoppimisen tehtäviä? Oletko oppinut koulussa sellaisia ympäristö/turvallisuus/hyvinvointiasioihin liittyviä tietoja/taitoja, joita voit hyödyntää kotona, vapaa-ajalla tai tulevassa työelämässä? Mitä? Millaisia ympäristöasioihin tai kestävään kehitykseen liittyviä tehtäviä/teemapäiviä/tapahtumia/retkiä teillä on ollut? Kertokaa niistä! Kiinteistönhoitaja Yleisiä kysymyksiä Mikä on tehtävänkuvasi/vastuualueesi? Kenen palveluksessa toimit (oppilaitos vai ulkopuolinen taho)? Mitä olet kuullut oppilaitoksen kestävän kehityksen ohjelmasta? Miten olet itse osallistunut/miten kiinteistöhenkilöstö osallistuu oppilaitoksen keke-työhön (esim. kartoitukset, keke-työryhmä, tavoitteista ja toimenpiteistä sopiminen, seuranta ja arviointi, opiskelijoiden ohjaus ja perehdytys, vuoropuhelu ja yhteistyö oppilaitoksen henkilöstön kanssa)? Onko kiinteistöhenkilöstöllä omia keke-tavoitteita tai ohjeita (esim. jos ulkopuolinen palveluntarjoaja)? Miten ympäristövastuullisesti oppilaitoksen henkilöstö ja opettajat mielestäsi toimivat (lajittelu, materiaalien käyttö, veden ja energian säästö, siisteys, turvallisuusasiat ym.)? Mitkä asiat toimivat hyvin ja missä asioissa on ongelmia? Millaisia keke-asioiden mittareita kiinteistöpuolella on käytössä ja miten niitä seurataan? Miten kiinteistöhenkilöstö on perehdytetty keke-asioihin ja mität erityistä koulutusta he ovat saaneet keke-asioissa? Miten oppilaitos saa seurantatiedot käyttöönsä? Miten kehittäisit kiinteistöhoidon ympäristöasioita?

6 Kriteerien teemoihin liittyviä kysymyksiä Jätehuolto Mitä jakeita oppilaitoksessa pitää kunnallisten jätehuoltomääräysten mukaan lajitella? Miten lajittelu toteutuu (jos ongelmia, missä syyt)? Onko oppilaitoksella jätehuoltosuunnitelmaa? Mitä se pitää sisällään? Mitä ongelmajätteitä oppilaitoksessa syntyy? Mihin ne varastoidaan ja kuka vastaa varastosta ja kirjanpidosta? Minne jätteet toimitetaan käsittelyyn ja kuinka usein? Seurataanko oppilaitoksen jätemääriä? Mihin seuranta perustuu ja mistä tiedot saadaan? Miten määrät ovat kehittyneet ja mistä syystä? Vesi ja energia Kuka seuraa oppilaitoksen energiajärjestelmien toimivuutta? Miten usein tarkkaillaan esim. veden- ja energiankulutusta tai huoneiden lämpötiloja? Miten toimitaan, jos kulutuksessa esiintyy poikkeamia? Mikä on kiinteistön energiajärjestelmien kunto? Onko laitteissa esiintynyt uusimisen tarpeita tai onko kiinteistössä peruskorjauksen tarvetta? Onko niistä keskusteltu ylläpitäjän kanssa? Mitä parannussuunnitelmia on olemassa? Onko oppilaitoksessa tehty energiakatselmusta tai kuntokartoitusta? Milloin? Mitkä olivat katselmuksen keskeiset tulokset? Onko oppilaitoksessa käytössä vettä säästäviä vesikalusteita (suihkut, hanat)? Onko olemassa tilastoja oppilaitoksen veden ja energiankulutuksesta (sähkö, lämpö) pidemmällä aikavälillä? Onko kulutustietoja suhteutettu esim. rakennuskuutioihin tai oppilasmääriin? Miten kulutus on kehittynyt ja miksi? Vaarallisten aineiden käyttö ja varastointi Mitä kemikaaleja oppilaitoksessa on käytössä? Missä tiloissa niitä säilytetään ja kuka niistä vastaa? Onko aineista olemassa listaus ja käyttöturvallisuustiedotteet? Missä käyttöturvallisuustiedotteet ovat saatavilla? Miten vahinkotilanteessa toimitaan (esimerkiksi altistuminen myrkylliselle aineelle oppitunnilla)?

7 Siistijä/toimitilahuoltaja HUOM! Keke-kriteerien mukaisessa arvioinnissa siistijöiden haastattelu tapahtuu usein osana oppilaitoksen valitsemien teemojen toteutuksen arviointia. Tällöin kysymykset painottuvat teemaan liittyvien toimenpiteiden toteutukseen, käytäntöjen vakiinnuttamiseen ja yhteistyön toimivuuteen kiinteistöhenkilöstön ja oppilaitoksen edustajien välillä. Kenen palveluksessa toimit (oppilaitos vai ulkopuolinen taho)? Mitä olet kuullut oppilaitoksen kestävän kehityksen ohjelmasta? Millaista yhteistyötä olet tehnyt oppilaitoksen muun henkilöstön kanssa siivoustyöhön tai ympäristöasioihin liittyen? Miten arvioisit oppilaiden ja henkilöstön toiminnan siisteyttä/jätteiden lajittelun toimivuutta? Missä siivousaineiden käyttöturvallisuustiedotteet ovat saatavilla? Voitteko vaikuttaa itse siivousvälineiden ja aineiden hankintoihin? Millä tavoin hankinnoissa huomioidaan tuotteiden ympäristöystävällisyys? Onko käytössä ympäristömerkittyjä siivousaineita? Millä tavoin pyrit vähentämään veden, energian ja siivousaineiden kulutusta? Oletko saanut erityistä koulutusta ympäristöasioihin liittyen? Miten kehittäisit oppilaitoksen siivousta? Keittiöhenkilöstö Kenen palveluksessa toimit (oppilaitos vai ulkopuolinen taho)? Mitä olet kuullut oppilaitoksen kestävän kehityksen ohjelmasta? Miten olet itse osallistunut/miten keittiöhenkilöstö osallistuu oppilaitoksen keke-työhön (esim. kartoitukset, keke-työryhmä, tavoitteista ja toimenpiteistä sopiminen, seuranta ja arviointi, opiskelijoiden ohjaus ja perehdytys, vuoropuhelu ja yhteistyö oppilaitoksen henkilöstön kanssa)? Millä tavoin omavalvonta on järjestetty ruokalassa ja keittiössä? Miten keittiön käytännöissä on otettu huomioon keke-asiat (esim. hankinnat, materiaalien ja raaka-aineiden säästävä käyttö, veden ja energian säästö, kemikaalien käytön vähentäminen, elintarvikehygienia ja omavalvonta, jätteiden lajittelu ja kierrätys, ekologisesti ja eettisesti kestävät ruokavalinnat)? Miten syntyvän ruokajätteen määrää on pyritty vähentämään? Millaisia keke-ohjeita keittiössä on em. näkökohtiin liittyen ja miten ne ovat saatavilla tilassa? Miten keittiöhenkilöstö on perehdytetty keke-asioihin ja mität erityistä koulutusta he ovat saaneet keke-asioissa? Miten lajittelu ja kierrätys toimivat keittiössä ja ruokalan puolella (seka- ja biojätteen määrä, pahvin, metallin ja lasin keräys)? Osaavatko henkilöstö ja oppilaat lajitella? Miten keittiön keke-asioita seurataan (esim. kulutustiedot, jätemäärät)? Miten kehittäisit keittiön ja ruokalan keke-asioiden hoitoa?

8 Oppilashuollon henkilöstö Miten oppilashuollon edustajat osallistuvat oppilaitoksen keke-työhön (esim. kartoitukset, keketyöryhmä, tavoitteista ja toimenpiteistä sopiminen, seuranta ja arviointi, opiskelijoiden ohjaus ja perehdytys, vuoropuhelu ja yhteistyö oppilaitoksen henkilöstön kanssa)? Mitä olet kuullut oppilaitoksen kestävän kehityksen ohjelmasta? Teemoihin liittyvät erityiskysymykset: esim. toimenpiteet turvallisuuden, hyvinvoinnin ja oppimisen tuen parantamiseksi sekä kiusaamisen ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Miten yhteistyö toimii oppilashuollon eri toimijoiden välillä? Miten oppilashuollossa tehdään yhteistyötä vanhempien kanssa? Onko oppilashuollolla riittävästi resursseja toimintaansa? Millaisia hyviä oppilashuollon käytäntöjä koululla on? Miten varmistetaan varhainen puuttuminen oppilaiden ongelmiin? Millä tavoin erityisopetusta vaativien oppilaiden tunnistaminen tapahtuu ja miten heitän tukensa järjestetään? Miten on varauduttu kriisitilanteisiin? Millaista erityistukea järjestetään maahanmuuttajaoppilaille ja muille erityisryhmille? Miten oppilashuollon toimintoja tai prosesseja on ohjeistettu? Miten oppilaiden hyvinvointia ja tuen tarpeita seurataan ja arvioidaan ja miten tietoa hyödynnetään? Miten hyvin oppilashuollon prosessit toimivat käytännössä ja onko jossain asioissa esiintynyt ongelmia? Miten kehittäisit oppilashuollon toimintaa?

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Sertifioinnin ylläpitäjä Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö OKKA-säätiö. Suunnitteluryhmä. Tukijat ja yhteistyökumppanit

Sertifioinnin ylläpitäjä Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö OKKA-säätiö. Suunnitteluryhmä. Tukijat ja yhteistyökumppanit Sertifioinnin ylläpitäjä Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö OKKA-säätiö Suunnitteluryhmä Tukijat ja yhteistyökumppanit Kestävän kehityksen toimintaohjelma kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin

Lisätiedot

Sertifioinnin ylläpitäjä Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö OKKA-säätiö. Suunnitteluryhmä. Tukijat ja yhteistyökumppanit

Sertifioinnin ylläpitäjä Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö OKKA-säätiö. Suunnitteluryhmä. Tukijat ja yhteistyökumppanit Sertifioinnin ylläpitäjä Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö OKKA-säätiö Suunnitteluryhmä Tukijat ja yhteistyökumppanit Kestävän kehityksen toimintaohjelma kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin

Lisätiedot

Kulttuurisesti kestävän kehityksen huomioiminen täydennyskoulutuksissa

Kulttuurisesti kestävän kehityksen huomioiminen täydennyskoulutuksissa Kulttuurisesti kestävän kehityksen huomioiminen täydennyskoulutuksissa Helsinki 24.01.2013 Risto Tenhunen Osuuskunta Eco-One & Erkka Laininen OKKA-säätiö Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifiointi

Lisätiedot

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN 1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Oppilaitos: Yhteyshenkilö: Päivämäärä: 1.1 YMPÄRISTÖASIOIDEN HOIDON TILA KRITEERI 1: Oppilaitoksella on käsitys omaan toimintaansa

Lisätiedot

Ympäristökartoituksen tarkastuslista Lomake opiskelijoille

Ympäristökartoituksen tarkastuslista Lomake opiskelijoille Fiksu Ammattilainen YLEINEN YMPÄRISTÖTIETOUS Ympäristökartoituksen tarkastuslista Lomake opiskelijoille Ryhmän jäsenet: Kartoituspäivämäärä ja aika: Täytä lomake jokaisessa kohteessa kun saat tiedot selville.

Lisätiedot

Kestävän kehityksen ohjelma

Kestävän kehityksen ohjelma Kestävän kehityksen ohjelma tavoitteita, toimintaa ja tuloksia Annukka Luomi ja Laura Virta 8.10.2010 Tervetuloa pajaan! 4V-hanke Keke koulussa ja Keke päiväkodissa -oppaat Keke-työn käynnistäminen Keke

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit näyttötutkinnon järjestäjille KRITEERIT. 1) Hakeutumisen vaihe

Kestävän kehityksen kriteerit näyttötutkinnon järjestäjille KRITEERIT. 1) Hakeutumisen vaihe Nämä kriteerit on tuotettu 2011-2012 Hyria koulutuksen koordinoimassa Aikuiskoulutuksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit (Aikuis-KEKE) -hankkeessa. Kriteerien suunnittelusta vastasi hankkeen kehittämisryhmä,

Lisätiedot

Vapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi. Erkka Laininen, OKKA-säätiö

Vapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi. Erkka Laininen, OKKA-säätiö Vapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi Erkka Laininen, OKKA-säätiö Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit Peruskoulut ja lukiot Ammatilliset oppilaitokset Vapaa sivistystyö

Lisätiedot

Keke päiväkodissa ja koulussa

Keke päiväkodissa ja koulussa Keke päiväkodissa ja koulussa 4V -hankkeen loppuseminaari Katja Viberg 23.11.2010 Mistä puhe? Keke opseissa ja vasuissa Keke-työn raamit ja resurssit Keke koulussa ja Keke päiväkodissa -oppaat Keke-työn

Lisätiedot

RYHMÄ 1: TULOKSET Workshop ohje: KESTÄVÄN KEHITYKSEN KRITEERIT JA SERTIFIOINTI TYÖKALU TOIMINNAN KEHITTÄMISEEN

RYHMÄ 1: TULOKSET Workshop ohje: KESTÄVÄN KEHITYKSEN KRITEERIT JA SERTIFIOINTI TYÖKALU TOIMINNAN KEHITTÄMISEEN RYHMÄ 1: TULOKSET Workshop ohje: KESTÄVÄN KEHITYKSEN KRITEERIT JA SERTIFIOINTI TYÖKALU TOIMINNAN KEHITTÄMISEEN 1. Jakaannutaan 4 learning cafe ryhmään pöytien ympärille arviointi-alueittain 2. Ryhmät kirjaavat

Lisätiedot

Kestävän kehityksen. kriteerien rakenne. Jatkuvan parantamisen kehä. Kestävän kehityksen. teemat. kasvatuksen malli

Kestävän kehityksen. kriteerien rakenne. Jatkuvan parantamisen kehä. Kestävän kehityksen. teemat. kasvatuksen malli Kestävän kehityksen kriteerien rakenne Jatkuvan parantamisen kehä Kestävän kehityksen teemat Kestävän kehityksen kasvatuksen malli Kestävän kehityksen teemat KEKE-OHJELMA: Oppilaitos valitsee vuosittain

Lisätiedot

Oppilaitoksessa on selvitetty materiaalien kulutuksen ja jätteiden vähentämisen keinoja.

Oppilaitoksessa on selvitetty materiaalien kulutuksen ja jätteiden vähentämisen keinoja. 3) YLLÄPITOTOIMINNOT Oppilaitos: Yhteyshenkilö: Päivämäärä: 3.1 MATERIAALIEN KÄYTTÖ JA HANKINNAT KRITEERI 36: Materiaalien kulutuksen ja jätteiden syntymisen vähentämisen keinoja on selvitetty, ja selvitysten

Lisätiedot

Kestävän kehityksen ohjelmat ja työkalut vapaan sivistystyön oppilaitoksissa 2014 KYSELYN TULOKSIA

Kestävän kehityksen ohjelmat ja työkalut vapaan sivistystyön oppilaitoksissa 2014 KYSELYN TULOKSIA Kestävän kehityksen ohjelmat ja työkalut vapaan sivistystyön oppilaitoksissa 2014 Kestävän kehityksen asiantuntijaseminaari Leena Saloheimo 17.4.2015 VASTAAJAT, edustavuus - vastaajia 117 (*) osa vastasi

Lisätiedot

Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit, itsearvioinnin kysymyslista OKKA-säätiö

Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit, itsearvioinnin kysymyslista OKKA-säätiö 2. TOTEUTUS Teemojen toteutus Oppilaitoksen hakiessa kestävän kehityksen sertifikaattia, kriteerien 12-14 toteutumista arvioidaan yhteensä viiden, oppilaitoksen itsensä valitseman teeman osalta. Vähintään

Lisätiedot

MUISTILISTA. Oppilaitoksen arvot. Opetus. Toimintakulttuuri

MUISTILISTA. Oppilaitoksen arvot. Opetus. Toimintakulttuuri MUISTILISTA Oppilaitoksen arvot Miten kestävän kehityksen päämäärät näkyvät koulun arvoissa ja tehtävän määrittelyssä? Onko kestävän kehityksen arvoja kirjattu koulun toimintaajatukseen ja vuosikertomuksiin?

Lisätiedot

Oppimisympäristöjen merkitys kestävän kehityksen taitojen oppimiselle. Kati Lundgren

Oppimisympäristöjen merkitys kestävän kehityksen taitojen oppimiselle. Kati Lundgren Oppimisympäristöjen merkitys kestävän kehityksen taitojen oppimiselle Kati Lundgren 1 Oppimisympäristön määrittelyä Paikka, tila tai toimintakäytäntö, jonka tarkoitus on edistää oppimista (Manninen & Pesonen

Lisätiedot

Kestävä kehitys. on päiväkodin yhteinen asia

Kestävä kehitys. on päiväkodin yhteinen asia Kestävä kehitys on päiväkodin yhteinen asia Kestävän kehityksen eli keken päämääränä on taata terveelliset, turvalliset ja oikeudenmukaiset elämisen mahdollisuudet nykyisille ja tuleville sukupolville

Lisätiedot

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö TAVOITTEENA MAAILMAN OSAAVIN KANSA 2020 OPPIMINEN OSAAMINEN KESTÄVÄ HYVINVOINTI

Lisätiedot

Kestävän kehityksen ohjelmat kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin

Kestävän kehityksen ohjelmat kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin Kestävän kehityksen ohjelmat kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin Kestävä kehitys on koulun yhteinen asia Kuvat: Keke koulussa -esite/seppo Leinonen Aino Alasentie, Vihreä lippu -päällikkö Suomen Ympäristökasvatuksen

Lisätiedot

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit... 3 Toiminnan dokumentointi ja

Lisätiedot

Kestävän kehityksen strategia

Kestävän kehityksen strategia Kestävän kehityksen strategia Yhtymähallitus xx.xx.2012 Sisällysluettelo 1. Kestävä kehitys... 1 2. Oppilaitosten ympäristösertifiointi... 1 3. Kestävä kehitys Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymässä...

Lisätiedot

Ammatilliset oppilaitokset, kriteerien osat 1 ja 3

Ammatilliset oppilaitokset, kriteerien osat 1 ja 3 Oppilaitosten kriteerit Arviointiperusteiden malli Kriteerien täyttymistä arvioidaan alla esitetyn tasomallin mukaisesti. Jokaisesta kriteeristä on laadittu kriteerikohtaiset malliin perustuvat tasokuvaukset

Lisätiedot

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

HELSINGIN PERUSKOULUJEN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TYÖN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET JÄTEKUSTANNUKSIIN. 4V-hanke Susanna Saloranta 3.6.2010

HELSINGIN PERUSKOULUJEN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TYÖN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET JÄTEKUSTANNUKSIIN. 4V-hanke Susanna Saloranta 3.6.2010 HELSINGIN PERUSKOULUJEN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TYÖN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET JÄTEKUSTANNUKSIIN 4V-hanke Susanna Saloranta 3.6.2010 AIHE JA ESITELMÄN RAKENNE Tutkimuskysymys: syntyykö kuntatasolla euromääräisiä

Lisätiedot

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit OULUN LYSEON LUKION LAATUTYÖ Omaa tarinaa laadusta Mitä koulu edustaa sinulle? Mitä haluat saada aikaan omassa työssäsi? Miksi laatutyötä tarvitaan? Miten haluat itse olla mukana laatutyössä? Miten sinun

Lisätiedot

Ravintola-alan ympäristöasiat

Ravintola-alan ympäristöasiat Ravintola-alan ympäristöasiat Helsingin ympäristökeskus 03.11.2008 Ympäristökouluttaja Erja Mähönen Miljöönääri Oy Erja.mahonen@miljoonaari.fi Miksi? Laki vaatii - esim. jätelaki Hyvä yrityskansalaisuus

Lisätiedot

VAO Ympäristöohjelma SAKUstars Vaasa 1.-3.4 2014

VAO Ympäristöohjelma SAKUstars Vaasa 1.-3.4 2014 VAO Ympäristöohjelma SAKUstars Vaasa 1.-3.4 2014 1. Tausta 1.1 Kestävä kehitys Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat

Lisätiedot

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 1/2 Tutkinnon perusteisiin sisältyy erilaisia

Lisätiedot

Kestävä kehitys oppilaitoksissa

Kestävä kehitys oppilaitoksissa Kestävä kehitys oppilaitoksissa Ammatilliset opettajapäivät Naantali 21.9.2013 Erkka Laininen OKKA-säätiö Ihmiskunnan ekologinen jalanjälki Kuva: http://www.footprintnetwork.org Living Planet Report 2008

Lisätiedot

Kestävän kehityksen ohjelma

Kestävän kehityksen ohjelma Kestävän kehityksen ohjelma Kestävä kehitys on koulun yhteinen asia Kestävän kehityksen ohjelma Kestävän kehityksen työn tulee olla pitkäjänteistä ja tähdätä jatkuvaan parantamiseen. Oppilaiden osallisuus

Lisätiedot

Draivilla kohti kestävää autoalaa. Kati Lundgren Projektipäällikkö Suomen ympäristöopisto SYKLI

Draivilla kohti kestävää autoalaa. Kati Lundgren Projektipäällikkö Suomen ympäristöopisto SYKLI Draivilla kohti kestävää autoalaa Kati Lundgren Projektipäällikkö Suomen ympäristöopisto SYKLI Draivin tekijät Suomen ympäristöopisto SYKLI HELTECH Helsingin tekniikan alan oppilaitos HYRIA koulutus Oy

Lisätiedot

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Helsinki 10.2.2010

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Helsinki 10.2.2010 OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma Lauri Kurvonen Helsinki 10.2.2010 Sisällys Lähtökohdat Ohjelman rakenne Ohjelman laadinta ja käyttöönotto 2 Kestävän kehityksen neljä ulottuvuutta Ekologinen kestävyys

Lisätiedot

Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit, itsearvioinnin kysymyslista EL/OKKA-säätiö Luonnos

Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit, itsearvioinnin kysymyslista EL/OKKA-säätiö Luonnos Oppilaitosten kriteerit Arviointiperusteiden malli Kriteerien täyttymistä arvioidaan alla esitetyn tasomallin mukaisesti. Jokaisesta kriteeristä on laadittu kriteerikohtaiset malliin perustuvat tasokuvaukset

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYS RAKENNUSALAN OPETUKSESSA

KESTÄVÄ KEHITYS RAKENNUSALAN OPETUKSESSA KESTÄVÄ KEHITYS RAKENNUSALAN OPETUKSESSA 29.4.2014 Suomen ympäristöopisto SYKLI / Kestävä kehitys rakennusalan koulutuksessa SISÄLLYSLUETTELO Kestävä rakentaminen käsitteenä Kestävän rakentamisen osatekijät

Lisätiedot

LEIRITOIMINNAN YMPÄRISTÖKÄSIKIRJA YMPÄRISTÖTOIMINTOJEN KARTOITUSLOMAKE. Järjestävä taho Leirin nimi Vierailun ajankohta 1. LEIRIN PERUSTIEDOT

LEIRITOIMINNAN YMPÄRISTÖKÄSIKIRJA YMPÄRISTÖTOIMINTOJEN KARTOITUSLOMAKE. Järjestävä taho Leirin nimi Vierailun ajankohta 1. LEIRIN PERUSTIEDOT LEIRITOIMINNAN YMPÄRISTÖKÄSIKIRJA YMPÄRISTÖTOIMINTOJEN KARTOITUSLOMAKE Järjestävä taho Leirin nimi Vierailun ajankohta 1. LEIRIN PERUSTIEDOT Osallistujamäärä alle 20 Leirialue nimi (leiriläiset) 2050 koko

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto AIKUISKOULUTUKSEN LAATU- JA VAIKUTTAVUUS, OPISKELIJAPALAUTE KEVÄT 2015 Vastausprosentti: 43 % Koulutuksen sisällöt ja tavoitteet Sivu 1 / 10 Koulutuksen sisällöt ja

Lisätiedot

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata

Lisätiedot

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI L U O N N O S P E R U S O P E T U K S E N O P E T U S S U U N N I T E L M A N P E R U S T E I K S I 2 0 1 4 ( 1 4. 1 1. 2 0 1 2 ) KOULUN TOIMINTAKULTTUURI Historiallisesti

Lisätiedot

Yhteistyöllä osaamista

Yhteistyöllä osaamista Yhteistyöllä osaamista Opas työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitteluun Yhteistyöllä osaamista Opas työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitteluun Työpaikalla tapahtuva oppiminen* on osa työyhteisöjen

Lisätiedot

Työelämäpedagogi. Mitä työelämäpedagogiikka on?

Työelämäpedagogi. Mitä työelämäpedagogiikka on? Työelämäpedagogi Mitä työelämäpedagogiikka on? millaisilla menetelmillä ja ratkaisuilla päästään siihen tavoitteeseen joka on asetettu ja tai olemassa toimitaan yhteistyössä koulutuksen järjestäjän ja

Lisätiedot

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Luosto 20.11.2010

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Luosto 20.11.2010 OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma Lauri Kurvonen Luosto 20.11.2010 Sisällys Taustat ja lähtökohdat Ohjelman rakenne Ohjelman laadinta ja käyttöönotto 2 Kestävän kehityksen neljä ulottuvuutta Ekologinen

Lisätiedot

Yhteisöllinen opiskeluhuolto hyvinvointia oppilaalle, opiskelijalle ja koko yhteisölle

Yhteisöllinen opiskeluhuolto hyvinvointia oppilaalle, opiskelijalle ja koko yhteisölle Yhteisöllinen opiskeluhuolto hyvinvointia oppilaalle, opiskelijalle ja koko yhteisölle Marke Hietanen-Peltola, LT, ylilääkäri Kokkola 20.9.2018 Opiskeluhuoltoa toteutetaan Ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä

Lisätiedot

OPPILAITOSTEN YMPÄRISTÖSERTIFIOINTI

OPPILAITOSTEN YMPÄRISTÖSERTIFIOINTI OPPILAITOSTEN YMPÄRISTÖSERTIFIOINTI ENVEDU HANKE Oppilaitosten ympäristöarvioinnin järjestelmä Sertifioinnin taustalla on Hyvinkään-Riihimäen aikuiskoulutuskeskuksen koordinoima Envedu hanke 2001-2004.

Lisätiedot

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013 Nuukuusviikko 2013 LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ Nuukuusviikko vko 16 TEEMAVIIKKO, JOLLE ON TÄNÄ VUONNA VALITTU TEEMAKSI LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ NUUKUUSVIIKOLLA NOSTETAAN TÄRKEÄÄ KESTÄVÄN

Lisätiedot

Ympäristöasioiden hoito yrityksessä

Ympäristöasioiden hoito yrityksessä Ympäristöasioiden hoito yrityksessä 1 (5) Opiskelijan tehtävälomake 1 Olet suorittamassa työssäoppimisjaksoa hotelli-ravintolassa. Tehtävänäsi on selvittää, miten jätteen synnyn ehkäisy ja muut ympäristöasiat

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

ARVIOINTIPERUSTEET, Ammatilliset oppilaitokset

ARVIOINTIPERUSTEET, Ammatilliset oppilaitokset Oppilaitosten kriteerit, arviointiperusteet Oppilaitosten kriteerit ARVIOINTIPERUSTEET, Ammatilliset oppilaitokset Arviointiperusteiden malli Nämä arviointiperusteet täsmentävät ammatillisten oppilaitosten

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA

OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA Kari Nyyssölä Koulutustutkimusfoorumin kokous 18.5.2011 Opetushallituksen tutkimusstrategia 2010 2015 Lähtökohdat:

Lisätiedot

Sosiaalinen kestävyys osana kestävää kehitystä Tiina Laurila gsm

Sosiaalinen kestävyys osana kestävää kehitystä Tiina Laurila gsm Sosiaalinen kestävyys osana kestävää kehitystä 3.11.2009 Tiina Laurila tiina.laurila@sykli.fi gsm 050-330 0298 YK:n Ympäristö- ja kehityskonferenssi Rio 1992 Sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävä kehitys

Lisätiedot

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINTI Itsearviointi liittyy kiinteästi elinikäisen oppimisen ajatteluun sekä opiskelijan

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

ENNAKKOTEHTÄVÄ: Oppimista tukeva arviointikulttuuri

ENNAKKOTEHTÄVÄ: Oppimista tukeva arviointikulttuuri ENNAKKOTEHTÄVÄ: Oppimista tukeva arviointikulttuuri Perehtyminen kotona: Millainen on oppimista tukeva arviointikulttuuri? Palauta mieleen OPSin luku 6. Koonti ja keskustelu opettajainkokouksessa: Mikä

Lisätiedot

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen

Lisätiedot

Ympäristöasioiden hoito yrityksessä

Ympäristöasioiden hoito yrityksessä Fiksu Ammattilainen, Catering-ala TYÖSSÄOPPIMISJAKSO Ympäristöasioiden hoito yrityksessä OPISKELIJAN TEHTÄVÄLOMAKE 1 Olet suorittamassa työssäoppimisjaksoa hotelli-ravintolassa. Tehtävänäsi on selvittää,

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto AIKUISKOULUTUKSEN LAATU- JA VAIKUTTAVUUS, OPISKELIJAPALAUTE 2016 Vastausprosentti: 50 % 1. Koulutuksen sisällöt ja tavoitteet Sivu 1 / 10 1. Koulutuksen sisällöt ja

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto AIKUISKOULUTUKSEN LAATU JA VAIKUTTAVUUS, OPISKELIJAPALAUTE kevät 2017 Vastausprosentti: 42,4 % 1. Koulutuksen sisällöt ja tavoitteet 1. Sivu 1 / 10 1. Koulutuksen sisällöt

Lisätiedot

ARVIOINTIPERUSTEET, Ammatilliset oppilaitokset

ARVIOINTIPERUSTEET, Ammatilliset oppilaitokset Oppilaitosten kriteerit, arviointiperusteet Oppilaitosten kriteerit ARVIOINTIPERUSTEET, Ammatilliset oppilaitokset Arviointiperusteiden malli Nämä arviointiperusteet täsmentävät ammatillisten oppilaitosten

Lisätiedot

Näyttö/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Näyttö/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Näyttö/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Näytön työpaikat ja ajankohdat

Lisätiedot

Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi. Peruskoulut ja lukiot. ISBN 978-952-5508-21-5 (nid.) ISBN 978-952-5508-23-9 (PDF)

Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi. Peruskoulut ja lukiot. ISBN 978-952-5508-21-5 (nid.) ISBN 978-952-5508-23-9 (PDF) Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi Peruskoulut ja lukiot ISBN 978-952-5508-21-5 (nid.) ISBN 978-952-5508-23-9 (PDF) Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifioinnin tunnus: Marisa

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto AIKUISKOULUTUKSEN LAATU- JA VAIKUTTAVUUS, OPISKELIJAPALAUTE kevät 2016 Vastausprosentti: 46,0 % Koulutuksen sisällöt ja tavoitteet Sivu 1 / 11 Koulutuksen sisällöt

Lisätiedot

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset Työssäoppimisen valmistelu ja suunnittelu Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset ver 21.11.2013 Taustamuuttujina opiskelijatiedoissa ovat mm. tutkinnon nimi, työssäoppimispaikan nimi, suoritetaanko

Lisätiedot

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset

Lisätiedot

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa OPStuki 2016 TYÖPAJA 3 Rauma 23.9.2015 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luku 4.2. Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena Opetushallituksen esiopetuksen

Lisätiedot

Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt

Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt Pedagoginen johtaminen ja opetuksen kehittäminen Salpauksessa - kaikki yhdessä tehtäviensä mukaisesti Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt Koulutusjohtajat Hankkeiden rahoitus Hannu

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

Demokratiakasvatusselvityksen tuloksia. Kristina Kaihari opetusneuvos YL 17.4.2012

Demokratiakasvatusselvityksen tuloksia. Kristina Kaihari opetusneuvos YL 17.4.2012 Demokratiakasvatusselvityksen tuloksia Kristina Kaihari opetusneuvos YL 17.4.2012 Demokratiakasvatusselvityksen (PK, LU, AM) tavoitteet saada konkreettista tietoa koulujen ja oppilaitosten osallistumista

Lisätiedot

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10.1 Kuntakohtainen arviointi Uudistuneen perusopetuslain (628/1998) mukaan opetuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta.

Lisätiedot

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta 06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta on opettajan työssä? Peda-Forum 20.8.2013 Vararehtori Riitta Pyykkö, TY, Korkeakoulujen arviointineuvoston pj. Yliopettaja Sanna Nieminen, Jyväskylän AMK Pääsuunnittelija

Lisätiedot

AMMATTIPEDAGOGINEN OSAAMINEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN SUUNNITTELUSSA, TOTEUTUKSESSA JA ARVIOINNISSA 38 op. Pedagoginen osaaminen I (5 op)

AMMATTIPEDAGOGINEN OSAAMINEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN SUUNNITTELUSSA, TOTEUTUKSESSA JA ARVIOINNISSA 38 op. Pedagoginen osaaminen I (5 op) Ammatillinen opettajankoulutus (60 op): Ammattipedagogisen osaamisen (38 op) osaamistavoitteet ja arviointikriteerit AMMATTIPEDAGOGINEN OSAAMINEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN SUUNNITTELUSSA, TOTEUTUKSESSA JA

Lisätiedot

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden

Lisätiedot

Mustialan keke-ryhmä 21.1.2014 luonnos1. 1. Keke-ryhmän kokoonpano ja tehtävät

Mustialan keke-ryhmä 21.1.2014 luonnos1. 1. Keke-ryhmän kokoonpano ja tehtävät Mustialan keke-ryhmä 21.1.2014 luonnos1 1. Keke-ryhmän kokoonpano ja tehtävät Keke-ryhmä vastaa itsearvointien toteutuksesta sekä määrittelee ja esittää johtoryhmälle teemojen tavoiteet ja mittarit sekä

Lisätiedot

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala RAPORTTI Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 Siru Korkala Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 CIMOn kysely oppilaitoksille

Lisätiedot

Auditoinnin vapaamuotoinen palaute. 1. Suunnittelu: 2. Organisaatio ja resurssit: Arvot. Lakisääteiset vaatimukset

Auditoinnin vapaamuotoinen palaute. 1. Suunnittelu: 2. Organisaatio ja resurssit: Arvot. Lakisääteiset vaatimukset Kestävän Kehityksen auditointi Oppilaitos: Savon ammatti- ja aikuisopisto / Muuruveden yksikkö Auditoija: Tuomo Hannukkala / Erkka Laininen (ohjaava auditoija) Auditointiajankohta: 21.3.2012 Auditoinnin

Lisätiedot

Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijakyselyt 2013 alkaen

Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijakyselyt 2013 alkaen mod. 1 Ohjaus ja neuvonta 1 (5) Taustakysymykset: Kysymyksien arviontiasteikko, ellei kysymyksessä ole toisin esitetty ja vastauksen painoarvo oppilaitos Täysin samaa mieltä. 5 sukupuoli Jokseenkin samaa

Lisätiedot

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Osaava, Lempäälä 15.4.2014 Lounais-Suomen aluehallintovirasto, Esko Lukkarinen, Opetus- ja kulttuuritoimi-vastuualue 17.4.2014 1 Opiskeluhuollon prosessit ja toimijat

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys. Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat 15.9.2011

Ammattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys. Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat 15.9.2011 Ammattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat 15.9.2011 Kouluterveyskyselyn tuloksia 2010 Fyysisissä työoloissa koetaan puutteita Opiskelua haittaa huono ilmanvaihto

Lisätiedot

SOPIMUS HELSINGIN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTON TOIMIPAIKKOJEN KÄYTTÄMISESTÄ SOSIAALI- JA TERVEYSALAN OPISKELIJOIDEN KOULUTUKSEEN

SOPIMUS HELSINGIN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTON TOIMIPAIKKOJEN KÄYTTÄMISESTÄ SOSIAALI- JA TERVEYSALAN OPISKELIJOIDEN KOULUTUKSEEN HELSINGIN KAUPUNKI 1 SOPIMUS HELSINGIN KAUPUNGIN N TOIMIPAIKKOJEN KÄYTTÄMISESTÄ SOSIAALI- JA TERVEYSALAN OPISKELIJOIDEN KOULUTUKSEEN 1 SOPIJAPUOLET Tämän sopimuksen osapuolia ovat Helsingin kaupungin sosiaali-

Lisätiedot

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN Ohessa osa-alueittain alueittain taulukot, joihin on jo täytetty riittävän tason kuvaus kaikista osa-alueista. Taulukon perässä ovat kysymykset,

Lisätiedot

Laatusampo 2 - hankkeen käytänteitä. Laatuseminaari 7.12.2015

Laatusampo 2 - hankkeen käytänteitä. Laatuseminaari 7.12.2015 Laatusampo 2 - hankkeen käytänteitä Laatuseminaari 7.12.2015 Hankeverkosto Sammosta ammennetaan Hankkeen tavoitteet Kehittää toimintamalleja ja tietovarastoja, joilla vahvistetaan johdon roolia ja osallistumista

Lisätiedot

Miksi rajoittaa omaa veden ja energian kulutustaan? Vinkkejä energian säästöön Vinkkejä veden säästöön

Miksi rajoittaa omaa veden ja energian kulutustaan? Vinkkejä energian säästöön Vinkkejä veden säästöön HARAKATKIN HIKOILEVAT Asumisen veden- ja energiansäästö Sisältö Miksi rajoittaa omaa veden ja energian kulutustaan? Vinkkejä energian säästöön Vinkkejä veden säästöön Omien kokemusten vaihto ja keskustelu

Lisätiedot

Ajankohtaista kestävän kehityksen kasvatuksen edistämisessä

Ajankohtaista kestävän kehityksen kasvatuksen edistämisessä Ajankohtaista kestävän kehityksen kasvatuksen edistämisessä Ilmastonmuutos / koulut Koulujen keke-ohjelmat Osaamisen levittäminen Ilmastonmuutoksen hidastaminen Hallitusten välinen ilmastopaneeli IPCC:

Lisätiedot

Osoite. Kansalaisuus Äidinkieli. Vanhempien / huoltajan luona Jos vain toisen huoltajan luona, kumman? Yksin omassa asunnossa Muuten, miten?

Osoite. Kansalaisuus Äidinkieli. Vanhempien / huoltajan luona Jos vain toisen huoltajan luona, kumman? Yksin omassa asunnossa Muuten, miten? TULOHAASTATTELULOMAKE Tämän lomakkeen tarkoituksena on helpottaa opiskelusi aloitusta ja suunnittelua. Luokanvalvojasi keskustelee kanssasi lomakkeen kysymyksistä ja perehdyttää Sinut ammatillisiin opintoihin.

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Kehityskeskustelulomake

Kehityskeskustelulomake Kehityskeskustelulomake Täytetty: PERUSTIEDOT Henkilötiedot Nimi: Syntymäaika: Osoite: Puhelin: E-mail: Huoltajan yhteystiedot: Opiskelu Ryhmänohjaajan/luokanvalvojan nimi: Mitkä asiat ovat hyvin elämässäsi

Lisätiedot

Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta

Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Marjut Nyström, lehtori Keskuspuiston ammattiopisto 23.9.2015 Erityisesti Sinulle Opinnollistamisen määritelmä Opinnollistamisella tarkoitetaan ammatillisen

Lisätiedot

Arviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa. Ben Schrey Opeda-hanke Turku 12.10.

Arviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa. Ben Schrey Opeda-hanke Turku 12.10. Arviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa Ben Schrey Opeda-hanke Turku 12.10.2011 Sisältö 1. WinNova 2. Opiskelijoiden perehdyttäminen arviointiin 3.

Lisätiedot

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Uudistuva esiopetus ja näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Opetusneuvos Arja-Sisko Holappa OPETUSHALLITUS 25.9.2013 1 Kirjoittamaan voi oppia sitten kun hampaat putoaa Esiopetus uudistuu Esiopetuksen

Lisätiedot

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa OPS 2016 Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa Helsingin kaupungin peruskoulujen opetussuunnitelma LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 3.1. Perusopetuksen tehtävä 3.2 Koulun kasvatus- ja

Lisätiedot

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto 4.11.2015 Liikkuva koulu seminaari Hämeenlinna Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto Vähän liikkuville liikuntatunnit merkityksellisiä: Vapaa-ajallaan fyysisesti

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteuttaminen

Työssäoppimisen toteuttaminen Työssäoppimisen toteuttaminen 1 Sisällöt Määritelmät Valmistautuminen työssäoppimisen ohjaamiseen Mitä meidän työyhteisössä voi oppia? Yhteistyö oppilaitoksen kanssa Tutkinnon perusteiden merkitys työssäoppimisessa

Lisätiedot

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008 , sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 1 1 Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Sinä voit osoittaa eli näyttää ammattitaitosi, kun teet näyttötutkinnon. Näyttötutkinnon jälkeen voit saada tutkintotodistuksen,

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

2. Millä tavoin yritys pyrkii välttämään turhan jätteen syntymistä? Mainitse 2 3 esimerkkiä.

2. Millä tavoin yritys pyrkii välttämään turhan jätteen syntymistä? Mainitse 2 3 esimerkkiä. Kartoitus työssäoppimisjaksolla Ympäristöasioiden hoito yrityksessä Opiskelijan tehtävälomake 1 Olet suorittamassa työssäoppimisjaksoa sähkö-, elektroniikka- tai tietotekniikka-alan tuotantolaitoksessa,

Lisätiedot

Kierrätys ja kompostointi 21.11.2015

Kierrätys ja kompostointi 21.11.2015 Kierrätys ja kompostointi 21.11.2015 Anne Silver Jäteneuvoja Porin kaupungin ympäristövirasto Jätehuollon etusijajärjestys (kuluttajalle) Vähennä syntyvän jätteen määrää ja haitallisuutta Korjaa, tuunaa,

Lisätiedot

Lead Facility Services Globally. ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa

Lead Facility Services Globally. ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa TOIMINNALLASI ON ISO VAIKUTUS YMPÄRISTÖÖN Suurin osa ympäristövaikutuksista syntyy kiinteistöjen käytönaikaisista päivittäisistä toiminnoista,

Lisätiedot