Mediakasvatus. Tukioppilastoiminnan koulutusmateriaalit
|
|
- Anni Sipilä
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Mediakasvatus Tukioppilastoiminnan koulutusmateriaalit
2 Mannerheimin Lastensuojeluliitto on avoin kansalaisjärjestö, joka edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia. MLL:n tavoitteena on lapsiystävällinen Suomi. MLL tuntee perheiden arjen ja tarjoaa eri elämäntilanteissa vertaistukea, monipuolista vapaaehtoistoimintaa sekä osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksia. Suomen suurimpaan lastensuojelujärjestöön kuuluu jäsentä, 558 paikallisyhdistystä, 10 piirijärjestöä ja keskusjärjestö. Julkaisija Mannerheimin Lastensuojeluliitto Toinen linja Helsinki Käsikirjoitus Satu Valkonen, mediakasvatuksen kehittäjä, MLL Tehtäväkortit Marju Töyrylä, korkeakouluharjoittelija, MLL Ulkoasu Hahmo Taitto Virma Kuvat Tomi Nuotsalo Matti Matilainen Keksi/Eva Persson Paino: Hämeen Kirjapaino Oy, 2015 Vuosittain Lasten ja nuorten puhelin ja Nuortennetin kirjepalvelu vastaa noin yhteydenottoon. Vanhempainpuhelin ja Vanhempainnetin kirjepalvelu vastaa noin yhteydenottoon. Yläkouluissa toimii noin MLL:n tukioppilasta, internetissä nuoria tukee noin 20 verkkotukaria eli verkk@ria. Lähes MLL:n kouluttamaa lastenhoitajaa työskentelee noin perheessä. Yli 600 MLL:n kouluttamaa tukihenkilöä tekee työtä perheiden ja nuorten parissa. MLL ylläpitää yli 550 perhekahvilaa, joissa kokoonnutaan noin kertaa. MLL:ssa toimii lähes 300 vertaisryhmää ja muuta aikuisten ryhmää. MLL:n kerhoissa käydään noin kertaa. MLL järjestää koulujen alkaessa Hyvä alku koulutielle- ja Hyvä alku yläkouluun -kampanjat, joilla tavoitetaan yli ekaluokkalaisen ja noin seitsemäsluokkalaisen vanhemmat. MLL tarjoaa kaikenikäisille mahdollisuuden osallistua työhön lasten hyväksi. MLL:n toiminnan perusta on paikallinen vapaaehtoistoiminta.
3 Sisältö Tukioppilastoiminnan koulutusmateriaalit s. 4 Tukioppilaat kehittävät myönteistä nettikulttuuria s. 6 Tavoitteet s. 6 Materiaalin sisältö s.8 Osio 1. Myönteinen netinkäyttö parempi internet s. 8 Osio 2. Vastuullinen, osallistuva ja vaikuttava nuori s. 8 Osio 3. Yhteisöllisyys digiajan koulussa s. 9 Osio 4. Eettisesti digikulttuurissa s. 9 Lähteet s. 10 MLL:n määrittelemät tukioppilastoiminnan arvot s. 11 Mediakasvatus Tukioppilaiden koulutusmateriaali 3
4 Tukioppilastoiminnan koulutusmateriaalit tukioppilaiden koulutus Koulutus tukee tukioppilaan valmiuksia toimia tehtävässään ja antaa välineitä toiminnan kehittämiseen. Toiminnallisen työskentelyn avulla tukioppilaan tarvitsemia taitoja voidaan harjoitella turvallisesti ja tavoitteellisesti. Koulutus ohjaa myös toiminnan yhteiseen suunnitteluun, arvioimiseen ja kehittämiseen. Mediakasvatus Myönteinen netinkäyttö parempi internet Vastuullinen, osallistuva ja vaikuttava nuori Yhteisöllisyys digiajan koulussa Eettisesti digikulttuurissa Tunne- ja vuorovaikutustaidot Tunteiden nimeäminen, tunnistaminen ja ilmaiseminen Minäkäsitys ja itsetunto Empatiataidot Kunnioittava vuorovaikutus Tukioppilas ryhmässä Millainen on hyvä ryhmä? Ryhmän kehitysvaiheet ja ilmiöt Taitavaksi ryhmän ohjaajaksi Miten ryhmään voi vaikuttaa? Kiusaamisen ehkäiseminen Kiusaaminen ilmiönä Yhteinen vastuu Pieniä suuria tekoja Me toimimme! 4 Mediakasvatus Tukioppilaiden koulutusmateriaali
5 Koulutusmateriaalin käyttö Jokaiseen jatkokoulutusmateriaaliin kuuluu opasvihkonen ja verkossa olevat tehtäväkortit: mll.fi/tukioppilastoiminta. Opasvihkossa on kunkin koulutusmateriaalin tavoitteet, asiasisältöön liittyvät taustatiedot ja ehdotukset työskentelytavoista. Aiheeseen liittyvät tehtäväkortit löytyvät netistä ja ne voi tulostaa käyttöönsä. Jokainen jatkokoulutusmateriaali on laadittu kuuden oppitunnin mittaiseksi. Koulutusmateriaali on jaettu aiheittain pienemmiksi kokonaisuuksiksi, jotta koulutuksen voi jakaa useammalle eri kerralle. Tämä on tarpeen muun muassa silloin, kun tukioppilastoiminta on koulussa valinnaisaineena. Koulutusmateriaaleista voi rakentaa oman koulutuskokonaisuuden yhdistämällä osia ja harjoituksia eri materiaaleista (I Tunne- ja vuorovaikutustaidot, II Ryhmän toiminta, III Kiusaamisen ehkäiseminen ja IV). Jokaisessa tehtäväkortissa on toiminnallinen harjoitus ja sitä taustoittava teoriaosuus. Tehtäväkortit tukevat myös ohjaajaa rakentamaan juuri omalle ryhmälle ja omiin tavoitteisiin sopivan koulutuksen, sillä eri osioiden tehtäviä on helppo yhdistellä. Jokaiseen aiheeseen on useampi harjoitus, mikä lisää ohjaajan valinnanvapautta, ja omat painotukset on entistä helpompi huomioida. Materiaalien soveltaminen Kummitunnit: Monet tehtäväkorttien harjoituksista sopivat myös tukioppilaiden itsensä vetäminä kummitunneille. Kun tukioppilas valmistautuu kummitunnin pitämiseen, on tärkeää on tärkeää, että tukioppilas käy etukäteen tehtävän ohjaamiseen liittyvät kysymykset läpi. Esimerkiksi: Mitä minun tulee huomioida, kun ohjaan harjoitusta nuoremmille oppilaille? Millaisia haastavia tilanteita harjoituksen yhteydessä voi nousta esiin? Tietoiskut: Harjoituksista voi rakentaa lyhyen toiminnallisen tietoiskun tukioppilaskokoukseen tai -tapaamiseen. Valinnanvapaus: Materiaalista voi avainsanoja hyödyntämällä helposti poimia yksittäisiä harjoituksia täydentämään muita koulutuskokonaisuuksia. KiVa-teemat: Koulutusmateriaalin sisällöissä on paljon KiVa-koulun yläkoulumateriaalin teemojen aiheita. Materiaalia voi hyödyntää KiVa-teemojen käsittelyssä ja tukioppilaita voi ottaa mukaan teemojen suunnitteluun ja toteutukseen. Monikäyttöisyys: Harjoitukset soveltuvat käytettäviksi eri oppiaineiden opetuksessa tai luokanohjaajan tunneilla sekä nuorisotyössä. TEHTÄVÄ TunnE- ja VuoroVaikuTusTaidoT Omat tunteet Empatiataidot Tehtävä: Rohkaistaan oppilaita pohtimaan omia tunnereaktioitaan ja niiden seurauksia sekä peilaamaan toisen käyttäytymisen herättämää tunnetta esimerkkitilanteiden avulla. keskustelukysymyksiä: Mitä seurauksia on valitsemallasi tunteella? Toimisitko tunteen mukaan? Miten tilanne muuttuisi, jos valitsisit eri tunteen? Voiko itse vaikuttaa siihen, millaisia tunteita jokin tilanne herättää? Yllätyitkö siitä, miten eri tavalla ihmiset reagoivat samaan tilanteeseen? Onko helppo ymmärtää toista, joka tuntee samassa tilanteessa eri tavalla? avainsanat: Tunteiden tunnistaminen Empatia tilanne 1: Sain juuri tietää, että paras ystäväni on levittänyt perätöntä huhua minusta netissä. tilanne 2: Vanhempani pakottavat minut jäämään kotiin lukemaan seuraavana päivänä olevaan kokeeseen, vaikka kaikki ystäväni saavat lähteä ulos. tilanne 3: Ystäväni sai minua paremman numeron englannin kokeessa, vaikka oli lukenut kokeeseen paljon vähemmän kuin minä. tilanne 4: Minua ei ole liitetty viestiryhmään, johon melkein kaikki muut luokkalaiset kuuluvat. Liite Toiminnallisia elementtejä opetukseen: Vuonna 2016 voimaan tulevissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa korostetaan oppilaan vuorovaikutus- ja tunnetaitojen tukemista sekä monipuolisten opetusmenetelmien käyttöä. Koulutuksen harjoituksia voi käyttää apuna toiminnallisten ja vuorovaikutuksellisten elementtien lisäämisessä opetukseen. tunne- ja vuorovaikutustaidot erilaiset tunnetilanteet Tila: Luokkatila, jossa mahtuu kävelemään. Tarvikkeet: Paperia, kyniä, teippiä tai sinitarraa, Tunnetilanteet -tehtäväpohja ohjaajalle. aika: 30 minuuttia. Kirjoita sanat iloinen, yllättynyt, ViHainEn, HÄmmEnTynyT, pettynyt ja surullinen paperiarkeille ja teippaa paperit ympäri luokkahuonetta niin, että jokaisen paperilapun eteen jää riittävästi tilaa. Lue sitten Tunnetilanteet-liitteestä äänen erilaisia esimerkkitilanteita yksi kerrallaan. Osallistujat menevät seisomaan siihen kohtaan huonetta, joka vastaa omaa tunnetilaa kyseisessä tilanteessa. On tärkeää muistuttaa osallistujille, että harjoituksessa ei ole olemassa oikeita tai vääriä vastauksia. Kaikkien tulisi siis pohtia omia tunnereaktioitaan eikä seurata, mihin muut ovat menossa. Jokaisen väittämän jälkeen käydään yhteinen keskustelu osallistujien kanssa siitä, mikä vaikutti tunnetilan valintaan. tilanne 5 : Muutamat rinnakkaisluokkalaiset oppilaat tuijottavat minua käytävällä aina ohi kävellessäni. tilanne 6: Ystäväni tiuski ja puhui minulle epäystävällisesti kun yritin lohduttaa häntä huonosti menneen urheilukilpailun jälkeen. tilanne 7: Sain luokan huonoimman numeron kokeesta ja opettaja kertoi sen kaikille ääneen. Mediakasvatus Tukioppilaiden koulutusmateriaali 5
6 Tukioppilaat kehittävät myönteistä nettikulttuuria Tukioppilastoiminta on tärkeä osa koulun hyvinvointityötä. Toiminta tukee koulun kasvatus- ja opetustyötä ja osin perusopetuksen opetussuunnitelman tavoitteita sekä lisää koulussa viihtymistä. Sillä voidaan edistää myös osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia. Koska tukioppilastoiminta vahvistaa koko kouluyhteisöä ja sen hyvinvointia, on tärkeää huolehtia siitä, että toiminta on suunniteltua ja tavoitteellista. Tukioppilastoiminta tarjoaa hyvät mahdollisuudet ottaa mediakasvatus mukaan parantamaan kouluviihtyvyyttä ja yhteisöllisyyttä. Mediakulttuuri muodostaa nuorille tärkeän oppimisen ja viihtymisen ympäristön sekä tarjoaa nuorten keskinäiselle vuorovaikutukselle ja nuorisokulttuurille areenan, jota ei ole syytä nähdä koulusta ja nuorten muusta elämästä erillisenä. Useimmille nuorille sosiaalinen media on kiinteä osa arkea ja elämäntapaa, jossa netti- ja reaalimaailma lomittuvat ja vuorottelevat luontevasti. Sosiaalinen toiminta verkossa tapahtuu paljolti oppituntien ulkopuolella. Siitä huolimatta nuorten verkkokokemuksilla on tiiviit kytkökset koulumaailmaan ja oppimiseen. Esimerkiksi ryhmästä poissulkemisen tai nolaavien kommenttien aiheuttamat kokemukset eivät rajaudu nuoren elämässä vain niihin tilanteisiin, kun nuori on verkossa, vaan tuntemukset ovat monin tavoin mukana koulun arjessa. Vastaavasti verkossa osallisena oleminen ja itsensä hyväksytyksi tunteminen vahvistavat suhdetta toisiin nuoriin ja kouluun. Eettisesti digikulttuurissa Mediakulttuuri haastaa monessa mielessä perinteisessä kouluopetuksessa opettavat taidot. Nuoret tarvitsevat tukea ja ohjausta hallitakseen digitaalisten ympäristöjen monimutkaisia ja muuttuvia sosiaalisia tilanteita. Koulussa on tärkeää varmistaa, että nuoret omaksuvat riittävät sosiaaliset ja kulttuuriset taidot, jotka mahdollistavat osallisuuden ja vastuullisen toiminnan erilaisissa toimintaja oppimisympäristöissä. Nuoria on myös rohkaistava arvioimaan verkossa tarjoutuvien valintojen seurauksia. Eettinen toiminta mediakulttuurissa tarkoittaa perspektiivin ottamista, muiden netinkäyttäjien motiivien ja tavoitteiden ymmärtämistä oman ja muiden netinkäyttäjien roolien ja vastuun reflektointia sisältöjä tuotettaessa ja jaettaessa sekä osallistuttaessa verkkoyhteisöihin oman toiminnan seurausten pohdintaa ja arviointia verkossa toimittaessa. Tukioppilastoiminnan mediakasvatuksen koulutuksessa vahvistetaan tukioppilaiden käsitystä nuorten välisten suhteiden tärkeydestä hyvinvoinnin lähteenä. Erityistä huomiota kiinnitetään vuorovaikutukseen verkossa. Nuorten netinkäyttö ja verkkokokemukset on otettava aiem- Tavoitteet Tavoitteena on lisätä tukioppilaiden tietoisuutta verkkokokemusten vaikutuksista oppilaiden hyvinvointiin sekä verkon mahdollisuuksista vaikuttaa kouluviihtyvyyteen. Koulutuksessa autetaan tukioppilaita ymmärtämään nuorten välisiä sekä nuorten ja koulun kasvatushenkilöstön suhteiden merkitystä ja kohtaamisen tärkeyttä. Tarkoituksena on kehittää ja juurruttaa tukioppilastoimintaan toimintamalleja, jotka edistävät kouluissa sosiaalista vastuullisuutta, osallisuutta ja yhteisöllisyyttä ottamalla huomioon digitaalisen teknologian mahdollisuudet. Koulutusmateriaali tarjoaa konkreettisia välineitä toiminnan suunnitteluun ja toteuttamiseen. Koulutusmateriaali rohkaisee myös arvioimaan, miten tukioppilastoiminta auttaa omaksumaan asenteita ja toimintaa, joilla tuetaan oppilaiden hyvinvointia, osallisuutta ja turvallisuutta. paa paremmin huomioon, kun tuetaan oppilaan kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuulliseen yhteiskunnan jäsenyyteen. Mediakasvatus tukioppilastoiminassa ei ole vain mediataitojen oppimista tai nuorempien oppilaiden ohjaamista turvalliseen netinkäyttöön, vaan koulussa viihtymisen ja oppilaiden hyvinvoinnin tukemista. Koulutuksessa käsitellään, mitä eettisesti toimiminen tarkoittaa osallisuuden ja riskien näkökulmasta sekä mitä on sosiaalinen vastuu kouluyhteisössä. On tärkeää, että tukioppilaat ymmärtävät sen, miten media muovaa nuorten käsityksiä maailmasta, toisista ihmisistä ja heistä itsestään. Koulutuksessa käsitellään myös tieto- ja viestintäteknologian soveltamista ja hyödyntämistä kaikkien oppilaiden toimintamahdollisuuksien lisäämiseksi ja hyvän edistämiseksi. Tukioppilas saa koulutuksessa valmiuksia pohtia ja harjoitella keinoja edistää vastuullista ja osallistuvaa nettikäyttäytymistä sekä opastaa muita oppilaita eettiseen toimintaan verkossa ymmärtää nuorten verkkokokemusten yhteyksiä koulussa viihtymiseen tarjota vaihtoehtoisia osallistumisen tapoja verkossa, jotta kaikki oppilaat voivat saada merkityksellisiä kokemuksia osallisuudesta ja yhteisöllisyydestä kehittää vuoropuhelua lisääviä käytäntöjä koulussa, koulun ja kodin välillä sekä eri koulujen välillä. 6 Mediakasvatus Tukioppilaiden koulutusmateriaali
7 Tukioppilaat vuoropuhelun käynnistäjinä Kouluun on kehitettävä käytäntöjä, jotka antavat nuorille mahdollisuuden kertoa kokemuksistaan verkossa ja niiden yhteydestä heidän hyvinvointiinsa yleensä. Koulutetut tukioppilaat voivat tukioppilasohjaan tuella toimia erinomaisesti yhteisten keskusteluiden käynnistäjinä. Vuoropuhelun lisääminen nuorten verkkokokemuksista on tärkeää, sillä aikuisilla ei aina ole käsitystä siitä, miten ne muovaavat nuorten ajatuksia ja näkemyksiä itsestä, kaveripiiristä ja paikasta yhteisössä. Nuorten nopeasti muuttuvat digitaaliset ympäristöt voivat jäädä opettajille, koulun muulle kasvatushenkilöstölle ja vanhemmille vieraiksi. Vaikka nuori haluaa myös pitää joitain asioita omana tietonaan ja ratkaista ristiriitoja ilman aikuista, on sukupolvien välinen avoin keskusteluyhteys tärkeää. Vuoropuhelun avulla kouluun voidaan rakentaa toimintakulttuuria, jossa tulevat näkyviksi nuorten nettikokemukset, mutta jossa nuoret oppivat myös arvioimaan omaa nettikulttuuria aikuisten näkökulmasta. Yhteisillä keskusteluilla on ratkaiseva sija koulun yhteisölli- Koulua ympäröivän maailman muuttuminen vaikuttaa väistämättä oppilaiden kehitykseen ja hyvinvointiin sekä koulun toimintaan. Keskeisenä koulun kasvatus- ja opetustehtävänä on tukea oppilaiden vastuuta ihmisyyteen ja eettisesti vastuulliseen yhteiskunnan jäsenyyteen. Arvokasvatus on erityisen tärkeää, sillä monimediainen tiedonvälitys, globaalit tietoverkot, sosiaalinen media ja vertaissuhteet muokkaavat paljon nuorten arvomaailmaa. Tieto- ja viestintäteknologia on olennainen osa monipuolisia oppimisympäristöjä, joiden tulee tukea yksilön ja yhteisön kasvua, oppimista ja vuorovaikutusta. Sen avulla vahvistetaan oppilaiden osallisuutta ja yhteisöllisen työskentelyn taitoja sekä tuetaan oppilaiden henkilökohtaisia oppimispolkuja. Myös oppimisympäristöjen kehittämisessä otetaan huomioon monimuotoinen mediakulttuuri. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014 Mediakulttuurilla viitataan mediateknologian valtavaan lisääntymiseen ihmisten arjessa sekä kokemusten muuttumiseen yhä enemmän mediavälitteiseksi. Verkko- ja nettikokemuksilla puolestaan viitataan kokemuksiin, jotka kumpuavat erilaisten sosiaalisen median palveluiden, kuten teksti- ja pikaviestinpalveluiden, digitaalisten pelien, keskustelupalstojen, blogien, vlogien sekä kuva- ja videopalveluiden, käyttämisestä. syyden rakentamisessa, olkoon kyseessä niin tukioppilaiden järjestämä kummitunti tai osallistava tapahtuma verkossa kuin yhteistyö muiden toimijatahojen kanssa tai ilmapiirin parantaminen. Tavoitteellista tekemistä ja toimintaa Tukioppilaat voivat lisätä vuoropuhelua ja edistää myönteistä nettikulttuuria esimerkiksi järjestämällä yhteistä tekemistä ja toimintaa, jossa he tuovat esiin nuorten netinkäyttötapoja ja -kokemuksia rohkaisevat myönteiseen ja toista kunnioittavaan toimintaan verkossa toimivat vastavoimana loukkaaville tai syrjiville kommenteille keräävät oppilailta ja opettajilta tietoa nuorten netinkäyttöön liittyvistä ilmiöistä ideoivat yhteistyössä muiden koulujen kanssa kouluviihtyvyyttä parantavia tempauksia järjestävät kummitunteja toiset huomioivasta nettikäyttäytymisestä. Tukioppilaat tarvitsevat apua toiminnan suunnittelussa ja tavoitteiden asettelussa, ja toiminnan toteuttamiseen on varattava aikaa. On tärkeää miettiä, miten tukioppilaiden toiminta vahvistaa koulun me-henkeä ja että toiminta verkossa ei jätä ulkopuolisiksi oppilaita, jotka eivät halua olla sosiaalisessa mediassa. Kaikkien on voitava osallistua yhteiseen toimintaan. Tukioppilaat ovat tärkeitä vuoropuhelun käynnistäjiä, sillä he voivat toimia linkkeinä sukupolvien välillä ja levittää tietoa nuorten netinkäytöstä. Tukioppilaita onkin luonnehdittu koulun arjessa toimiviksi tuntosarviksi, jotka välittävät viestejä koulun aikuisille. Myönteisen nettikulttuurin edistäminen koulussa on yhteinen päämäärä, johon tarvitaan hyvää aikuisten ja nuorten välistä yhteistyötä. Muistilista tukioppilasohjaajalle Nuoret voivat hallita digitaalisten laitteiden käytön, mutta tarvitsevat aikuisen tietoa ja tukea kasvaakseen eettisesti vastuulliseen yhteiskunnan jäsenyyteen. Useimmat harjoitukset perustuvat tukioppilaiden omiin verkkokokemuksiin ja niiden käsittelemiseen ryhmässä. Varmista, että koulutuksessa on varattu riittävästi aikaa kyselemiseen, kuuntelemiseen ja ryhmässä oppimiseen. Myös ohjaajalla on lupa hämmästellä ja kyseenalaistaa, kun pohditaan nuorten verkkokokemuksia ja verkon ilmiöitä. Tukioppilaat haluavat usein toteuttaa ideoitaan ja järjestää toimintaa muille. Korosta tukioppilaiden järjestämän toiminnan ja tempausten tavoitteita ja merkitystä kaikkien oppilaiden hyvinvoinnin kannalta. Huolehdi, että oppilaiden erilaiset lähtökohdat ja mediankäyttötavat huomioidaan koulutuksessa ja tukioppilaiden toiminnassa. Kaikki oppilaat eivät esimerkiksi käytä sosiaalista mediaa. Tarkoituksena ei ole siirtää tukioppilastoimintaa verkkoon, vaan parantaa nuorten välisiä suhteita toiminta- ja oppimisympäristöistä riippumatta. Kannustus ja rakentava palaute ovat tärkeitä tukioppilaiden motivoinnissa ja oman toiminnan kehittämisessä. Pohtikaa harjoituksia ja arvioikaa opittuja asioita ja kokemuksia. Kannusta tukioppilaita arvioimaan myös toimintaansa ja huomioi onnistumiset. Mediakasvatus Tukioppilaiden koulutusmateriaali 7
8 Materiaalin sisältö 1. Osio Myönteinen netinkäyttö parempi internet Myönteiseen netinkäyttöön liittyy ajatus yhteisestä vastuusta rakentaa entistä parempaa internetiä. Jokainen on vastuussa siitä, että netti on turvallinen, iloa tuottava ja oppimisen mahdollistava paikka. Myönteinen netinkäyttö parempi internet -osiossa ajattelu suunnataan haittojen ja riskien ehkäisystä netin positiivisiin puoliin. MYÖNTEINEN NETINKÄYTTÖ PAREMPI INTERNET -osioon kuuluvat harjoitukset ja avainsanat: Maailman muuttuminen ja teknologinen kehitys on muuttanut myös nuorten tapoja olla yhteydessä toisiinsa. On ymmärrettävä oman toiminnan merkitys ja vaikutukset, opittava toimimaan erilaisissa sosiaalisissa yhteisöissä sekä yhdistelemään ja arvioimaan tietoa eri lähteistä. Myönteisen netinkäytön tukeminen edellyttää, että tukioppilasohjaajalla sekä muilla koulun aikuisilla on tietoa nuorten verkkokokemuksista ja ajankohtaisista netti-ilmiöistä. Myönteisen nettikulttuurin luominen kouluun edellyttää yhteisiä keskusteluja ja nuorten äänen kuulemista. Ensimmäisen osion harjoituksissa virittäydytään pohtimaan, miten nuorten verkkokokemukset voitaisiin aiempaa paremmin huomioida koulun hyvinvointityössä ja miten verkkoa voidaan soveltaa mehengen vahvistamiseen. Aluksi pohditaan median ja netin roolia omassa elämässä. Tämän jälkeen käsitellään nettikiusaamista ja ideoidaan, millaisen vastavoiman nettikiusaamiselle tukioppilaat voivat muodostaa. Lopuksi tukioppilaat käynnistävät digitaalisen dialogin eli keräävät, tuottavat ja jakavat tietoa nuorten netinkäytöstä. Harjoitukset 401. Verkko nuorten arjessa 402. Mitä tuli tehtyä? 403. Apurit ja autettavat 404. Digitaalinen dialogi Avainsanat Nuorten netinkäyttö Nettikiusaaminen Kiusaamisen ehkäisy Toiset huomioiva käytös Oppilaiden osallisuus 2. Osio Vastuullinen, osallistuva ja vaikuttava nuori Osio tähtää nuoren toimijuuden tukemiseen mediakulttuurissa. Se sisältää myös medialukutaidon vahvistamiseen liittyviä teemoja. Verkko tarjoaa nuorille monia mahdollisuuksia omaksua myönteisiä rooleja, oppia uusia taitoja ja toimia yhteistyössä toisten kanssa ongelmien ehkäisemiseksi. Nuorille avautuu netissä monia valintoja. Usein tilanteet muuttuvat nopeasti, ja ne edellyttävät nopeita ratkaisuja ja päätöksiä. Aina nuori ei ehdi harkita tarkoin, millaisia motiiveja tai tarkoitusperiä muilla netinkäyttäjillä on, mikä on oma vastuu tilanteessa tai millaisia hyötyjä tai haittoja omalla käyttäytymisellä voi toisille olla. Verkossa pätevät samat kohteliasuussäännöt kuin muussakin elämässä, mutta toisinaan nettikäyttäytymistä säätelevien normien löyhyys ja sopimuksenvaraisuus saattavat johtaa tavallista herkemmin ylilyönteihin tai epäasialliseen käyttäytymiseen. Toisen osion harjoitukset kannustavat pohtimaan verkkoyhteisöissä vallitsevia normeja, netinkäyttäjien rooleja sekä nettikäyttäytymisen vaikutuksia itseen ja muihin. Aluksi tarkastellaan nettiä mielipiteen esittämisen ja vaikuttamisen Vastuullinen, osallistuva ja vaikuttava nuori -osioon kuuluvat harjoitukset ja avainsanat: Harjoitukset 405. Nuorten mielipide kuuluviin 406. Vaikuta verkossa 407. Netiketti 408. Mitä kuva kertoo? 409. Netti identiteetti 410. Nuoret netinkäyttäjinä kanavana, jonka jälkeen keskustellaan siitä, millainen on hyvä nettikansalainen. Yhdessä luodaan myös pelisääntöjä hyvälle käyttäytymiselle netissä. Tämän jälkeen pohditaan, millaisena oma ja muiden toiminta verkossa näyttäytyy. Lopuksi vertaillaan nuorten verkossa kohtaamia valintatilanteita. Avainsanat Nuorten osallisuus Vaikuttaminen netissä Vaikuttamisen keinot Hyvä nettikäyttäytyminen Netti-identiteetti Vastuullinen nettikäyttäytyminen Tietoinen netinkäyttö 8 Mediakasvatus Tukioppilaiden koulutusmateriaali
9 3. Osio Yhteisöllisyys digiajan koulussa Koulun yhteisöllisyyden vahvistaminen on tärkeä osa koulun kasvatuksellista tehtävää. Tukioppilastoiminnassa kouluyhteisöä pyritään kehittämään kaikille siellä työskenteleville turvalliseksi, viihtyisäksi ja inhimilliseksi. Yhteisöllisyys on nuorille erittäin tärkeää myös verkossa. Koulussa voitaisiinkin hyötyä senkaltaisesta lähestymistavasta, jossa oppilaiden omia medialaitteita ei nähdä koulun ilmapiiriä ja oppimista häiritsevänä asiana. Sen sijaan pohdittaisiin, millaista yhteisöllisyyttä tukevaa toimintaa tukioppilastoiminnassa voidaan toteuttaa ja miten tukioppilaat voivat vahvistaa muiden oppilaiden osallisuutta sekä yhteishenkeä digitaalisia sovelluksia hyödyntäen. Kolmannen osion harjoituksissa keskitytään viihtyisän, hyväksyvän ja turvallisen kouluilmapiirin luomiseen. Ensin käsitellään yhteisöllisyyden rakentamisen aineksia niin verkko- kuin muissa yhteisöissä. Lisäksi pohditaan, millaiset asiat saavat nuoren tuntemaan olonsa tervetulleeksi erilaisiin yhteisöihin ja millaisissa yhteisöissä itse on verkossa osallisena. Tukioppilaat myös suunnittelevat koko koulun yhteistä toimintaa, joka voi olla verkossa toteuttavaa yhteisöllistä toimintaa. MLL:n julkaisemasta Meidän juttu: Nuoret tapahtuman järjestäjinä -oppaasta saa vinkkejä yhteisen toiminnan ja tapahtumien järjestämiseen. Yhteisöllisyys digiajan koulussa -osioon kuuluvat harjoitukset ja avainsanat: Harjoitukset 411. Tervetuloa mukaan! 412. Minä verkkoyhteisöissä 413. Meidän koulun juttu Avainsanat Nuorten osallisuus Yhteisöllisyys Roolit ryhmässä Verkkoyhteisöt 4. Osio Eettisesti digikulttuurissa Koulussa on tuettava myönteistä, aktiivista ja osallistuvaa kansalaisuutta. Opetus voi kannustaa nuoria vaikuttamaan yhteiskuntaan sekä toimimaan yhdessä yhteisen hyvän saavuttamiseksi niin paikallisesti, kansallisesti kuin globaalisti. Nuoret tarvitsevat tietoa ja taitoa ja ennen kaikkea halua toimia eettisesti verkottuneessa, moniarvoisessa ja epävarmassa mediakulttuurissa. Nuorille on myös tarjottava toimintamahdollisuuksia, jotta he oppivat luottamaan omaan osaamiseensa. Riittävät tiedot ja taidot mahdollistavat kasvun ihmisyyteen ja eettisesti vastuulliseen yhteiskunnan jäsenyyteen. Neljännen osion harjoituksissa tarkastellaan oman toiminnan vaikutuksia ja pohditaan, miten hyvää voi kierrättää verkossa. Tukioppilaat suunnittelevat myönteistä nettikulttuuria edistävää toimintaa yhdessä toisten kanssa. Yhteistyökumppanina voivat olla esimerkiksi toisen koulun tukioppilaat, järjestöjen ja yhdistysten ajankohtaiset hankkeet tai kunnalliset projektit. Meidän juttu: Nuoret tapahtuman järjestäjinä -oppaasta voi saada vinkkejä, joihin voi soveltaa myös verkossa globaalisti toteuttavaa yhteisöllistä toimintaa. Lopuksi tukioppilaat pohtivat omaa toimintaansa suhteessa tukioppilastoiminnan tavoitteisiin. Eettisesti digikulttuurissa -osioon kuuluvat harjoitukset ja avainsanat: Harjoitukset 414. Vaikutusten virta 415. Glokaalit toimijat 416. Teen parempaa nettiä Avainsanat Vaikuttaminen netissä Toimijuus Hyvä nettikäyttäytyminen Itsearviointi Mediakasvatus Tukioppilaiden koulutusmateriaali 9
10 Lähteet: Campell, M. A Cyber bullying: An old problem in a new guise? Australian Journal of Guidance and Counseling, Vol 15 (1), Artikkeli saatavilla osoitteessa: eprints.qut.edu.au/1925/1/1925.pdf Cassidy, W., Brown, K. & Jackson, M Making kind cool : Parents suggestions for preventing cyber-bullying and fostering cyberkindness. Journal of Educational Computing Research, Vol. 46 (4), Cassidy, W., Fauchner, C. & Jackson, M Cyberbullying among youth: comprehensive review of current international research and its implications and applications to policy and practice. School Psychology International, Vol 34 (6), Haste, H Technology and Youth. Five Competencies. Luento saatavilla osoitteessa: Hoikkala, T. & Paju, P Apina pulpetissa. Ysiluokan yhteisöllisyys. Helsinki: Gaudeamus & Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura. James, C. with Davis, K., Flores, A., Francis, J. M., Pettingill, L., Rundle, M. & Gardner, H Young People, Ethics, and the New Digital Media. A Synthesis from the GoodPlay Project. Raportti saatavilla osoitteessa: mit.edu/sites/default/files/titles/ free_download/ _ Young_People_Ethics_and_New_ Digital_Media.pdf Jenkins, H. with Purushotma, R., Weigel, M., Clinton, K. & Robison, A. J Confronting the Challenges of Participatory Culture. Media Education for the 21st Century. MacArthur, The John D. and Catherine T. MacArthur Foundation Reports on Digital Media and Learning. Cambridge, MA: The MIT Press. Raportti saatavilla osoitteessa: default/files/titles/free_download/ _confronting_ the_challenges.pdf Kiilakoski, T Koulu on enemmän. Nuorisotyön ja koulun yhteistyön käytännöt, mahdollisuudet ja ongelmat. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, julkaisuja 155. Matikainen, J Verkko kasvattajana. Mitä aikuisen tulisi tietää ja ajatella verkosta. Helsinki: Helsinki University Press. Noppari, E Mobiilimuksut. Lasten ja nuorten mediaympäristön muutos, osa 3. Journalismin, viestinnän ja median tutkimuskeskus COMET, Tampereen yliopisto. Tutkimus saatavilla osoitteessa: Paju, P Koulua on käytävä. Etnografinen tutkimuskoululuokasta sosiaalisena tilana. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, julkaisuja 115. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Opetushallitus. Tehtäväkorteissa käytetyt lähteet: Aalto M Ryppäästä ryhmäksi. Tammer-paino Oy. Aaltonen M. Ojanen T. Vihunen R, & Vilen M Nuoren aika. WSOY. Deaking Crick R. D., Broadfoot P. & Claxton G Developing an effective lifelong learning inventory. The ELLI project. Assessment in education: Principles, policy & Practice, Vol. 11, Desaultes L Self-Assessment Inspires Learning. Dobias B., Horne A., Jolliff D., Nitza A., Raczynski K. & Voors W Empowering Teen Peers to Prevent Bullying. Research Press. Gretschel A. & Kiilakoski T. (toim.) Lasten ja nuorten kunta. Nuorisotutkimusseura. Helenius J., Pihlaja K. & Tallgren, S. Tukioppilastoiminnan opas MLL. Haste H Technology and Youth. Five Competencies. Luento saatavilla osoitteesta: watch?v=pqt3zmtbtoe Kupias P Kouluttajana kehittyminen. Helsinki: Yliopistopaino. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Opetushallitus. Lundvall A. & Spišák S Viisaasti verkossa. Opas tukioppilastoimintaan. MLL. Matikainen J Verkko kasvattajana. Helsinki University Press. Myllyniemi S Vaikuttava osa. Nuorisobarometri Nuorisotutkimusverkosto. Noppari E. & Uusitalo N Kavereita verkossa ja sen ulkopuolella: näkökulmia nuorten verkkoyhteisöllisyyteen. Teoksessa Kangaspunta S. (toim.) Yksilöllinen yhteisöllisyys: avaimia yhteisöllisyyden muutoksen ymmärtämiseen. Tampere University Press. Nurmi J-E., Ahonen T., Lyytinen H., Lyytinen P., Pulkkinen L. & Ruoppila I Ihmisen psykologinen kehitys. WSOY. Perustuslaki 731/1999. Finlex. Perustuslaki 628/1998. Finlex. Pihlaja K. & Snellman-Aittola M Ryhmää rakentamassa. MLL. Rauna R. (toim.) Nuorten mediamaailma pähkinänkuoressa. Mediakasvatusseura Ry. Smith P. K. & Steffgen G. (toim.) Cyberbullying trough the new media. TJ International Ltd. Tilastokeskus Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö. Helsinki. Tilastokeskus. YK:n lapsen oikeuksien sopimus. Yliruokanen K Meidän juttu. Nuoret tapahtuman järjestäjinä. Tukioppilastoiminnan opas. MLL. 10 Mediakasvatus Tukioppilaiden koulutusmateriaali
11 MLL:n määrittelemät tukioppilastoiminnan arvot Yhdenvertaisuus Vapaaehtoisuus Ilo Luottamuksellisuus Nuoruus ja nuoruuden arvostus Osallisuus ja nuorten äänen kuuluminen Mitä tukioppilaat tekevät? 94 %:ssa tukioppilaskouluista tukioppilaat tutustuttavat seiskaluokkalaisia vuoden alussa. 81 %:ssa tukioppilaskouluista tukioppilaat tukevat seiskaluokkalaisia koko lukuvuoden ajan. 97 %:ssa tukioppilaskouluista tukioppilaat järjestävät teemapäiviä ja tapahtumia. 71 %:ssa tukioppilaskouluista tukioppilaat pitävät päivänavauksia. 67 %:ssa tukioppilaskouluista tukioppilaat pitävät kummitunteja toisille oppilaille. 44 %:ssa tukioppilaskouluista tukioppilaat ohjaavat välituntitoimintaa. 45 %:ssa tukioppilaskouluista tukioppilaat ovat mukana vanhempainilloissa. 50 %:ssa tukioppilaskouluista tukioppilaat ovat mukana Koulurauhan julistuksessa. 25 %:ssa tukioppilaskouluista tukioppilaat pitävät KiVa Koulu -tunteja. 4 %:ssa tukioppilaskouluista tukioppilaat ovat apuohjaajina koulun kerhoissa. (Luvut vuodelta 2014.) Vastuut koulussa Rehtori tarkistaa, että tukioppilastoiminta on osa koulun opetusja vuosisuunnitelmaa. valitsee koululle kaksi tukioppilasohjaajaa ja varmistaa, että he osallistuvat MLL:n koulutuksiin. tarjoaa toiminnalle tilat ja riittävästi aikaa. huolehtii, että koulun oppilaat, vanhemmat ja opettajat tietävät tukioppilastoiminnan tavoitteet, toimintatavat ja merkityksen kouluyhteisölle. jakaa kiitosta ja antaa palautetta tukioppilaille ja ohjaajille. Tukioppilasohjaajat vastaavat tukioppilaiden valinnasta ja huolehtivat, että tukioppilaat saavat vähintään 16 tunnin koulutuksen. varmistavat, että tukioppilaat osallistuvat tavoitteiden määrittelemiseen ja toiminnan arviointiin. järjestävät säännöllisesti tukioppilaiden tapaamisia, joissa nuoret suunnittelevat toimintaa. huolehtivat, että koulun oppilaat ja opettajat tietävät, keitä tukioppilaat ovat. osallistuvat peruskoulutukseen, päivittävät osaamistaan ja tapaavat muita ohjaajia MLL:n tilaisuuksissa. Tukioppilaat osallistuvat tavoitteiden määrittelemiseen ja toiminnan arviointiin. suunnittelevat ja toteuttavat tavoitteiden mukaista toimintaa. osallistavat kaikki mukaan ja ylläpitävät hyvää asennetta. ovat uusien oppilaiden tukena ja tutustuttavat seitsemäsluokkalaiset toisiinsa ja yläkouluun. muistavat huolehtia myös omasta koulunkäynnistään. Mediakasvatus Tukioppilaiden koulutusmateriaali 11
12 Koulutusaineisto sisältää tietoa ja harjoituksia, jotka kannustavat huomioimaan nuorten verkkokokemukset koulun hyvinvointityössä sekä hyödyntämään nettiä tukioppilastoiminnassa. Aineistoon liittyvät tehtäväkortit voi ladata osoitteesta Tukioppilastoiminnan lisäksi tehtäväkortteja voi käyttää perusopetuksessa ja nuorisotyössä.
Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Marie Rautava Tuki- ja kummioppilastoiminta
Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Marie Rautava 17.9.2014 Tuki- ja kummioppilastoiminta Vertaistukea alakoulusta toiselle asteelle Alakoulun kummioppilaat ovat 5.-6. luokkalaisia ja toimivat ekaluokkalaisten
LisätiedotRyhmän toiminta. Tukioppilastoiminnan koulutusmateriaalit
Ryhmän toiminta Tukioppilastoiminnan koulutusmateriaalit Mannerheimin Lastensuojeluliitto on avoin kansalaisjärjestö, joka edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia. MLL:n tavoitteena on lapsiystävällinen
LisätiedotYhteisöllisyyttä & kohtaamista
koulu- nuorisotyö Yhteisöllisyyttä & kohtaamista Tavoitteena on turvallinen kouluyhteisö, jossa nuoret viihtyvät, oppivat ja tulevat toimeen keskenään. Koulunuorisotyö on ennalta ehkäisevää, ryhmien kanssa
LisätiedotMLL. Tukioppilastoiminta
MLL Tukioppilastoiminta Tukioppilastoiminta on Peruskoulussa toimiva tukijärjestelmä, joka perustuu vertaistuen ajatukseen Tukioppilas on tavallinen, vapaaehtoinen oppilas, joka haluaa toimia kouluyhteisön
LisätiedotKoulutukset ja aineistot yläkouluille Syksy 2015
Koulutukset ja aineistot yläkouluille Syksy 2015 Koulutukset Lapsen ja nuoren kohtaaminen oppilashuollossa Tietoa uudistuneen oppilashuoltolain soveltamisesta käytäntöön Työvälineitä vaikeassa elämäntilanteessa
Lisätiedot19/1/2012 Mervi Kestilä. Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena
19/1/2012 Mervi Kestilä Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena MLL:n arvot Inhimillisyys Lapsen ja lapsuuden arvostus Yhteisvastuu Suvaitsevaisuus ja yhdenvertaisuus Ilo 2 Toiminnan
LisätiedotTukioppilastoiminnan vahvistaminen kouluissa
Tukioppilastoiminnan vahvistaminen kouluissa Tukioppilastoiminta MLL toi Suomeen vuonna 1972 Yhdysvalloista Toimii tällä hetkellä n. 90 % perusopetuksen 7.-9.- vuosiluokkien kouluista Vuosittain yli 10
Lisätiedot1/11/2016 Itä-Suomen 11. mediakasvatuspäivä Satu Valkonen / MLL. Varhaiskasvatus, varhaisnuorisotyö ja media
1/11/2016 Itä-Suomen 11. mediakasvatuspäivä Satu Valkonen / MLL Varhaiskasvatus, varhaisnuorisotyö ja media Hyvä(sti) lapsuus? Miten mediat ovat muuttaneet lapsen kasvuympäristöä? Onko muutos luonteeltaan
LisätiedotKoulutukset ja aineistot alakouluille 2015 2016
Koulutukset ja aineistot alakouluille 2015 2016 Koulutusta opettajille ja oppilashuollon henkilöstölle Lapsen ja nuoren kohtaaminen oppilashuollossa Tietoa uudistuneen oppilashuoltolain soveltamisesta
LisätiedotOPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa
OPS 2016 Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa Helsingin kaupungin peruskoulujen opetussuunnitelma LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 3.1. Perusopetuksen tehtävä 3.2 Koulun kasvatus- ja
LisätiedotSELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!
SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin
LisätiedotSELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!
SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto
LisätiedotSELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!
SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on vuonna 1920 perustettu kansalaisjärjestö edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia
LisätiedotYHTEISTYÖTÄ LASTEN JA NUORTEN PARHAAKSI. Tervetuloa mukaan vanhempaintoimintaan! Suomen Vanhempainliitto 1
YHTEISTYÖTÄ LASTEN JA NUORTEN PARHAAKSI Tervetuloa mukaan vanhempaintoimintaan! Suomen Vanhempainliitto 1 Iloa lapselle ja nuorelle Vanhempaintoiminta joukkovoimaa hyvän elämän puolesta Vanhempaintoiminta
LisätiedotOpetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen
Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin
LisätiedotVISIO. Suomi, jossa jokainen nuori saa, osaa ja haluaa olla mukana, toimia ja vaikuttaa valitsemallaan tavalla.
VISIO Suomi, jossa jokainen nuori saa, osaa ja haluaa olla mukana, toimia ja vaikuttaa valitsemallaan tavalla. MISSIO (TOIMINTA-AJATUS) Nuorten Suomi on palvelujärjestö, joka edistää nuorten toimijuutta
LisätiedotTunne- ja vuorovaikutustaidot. Tukioppilastoiminnan koulutusmateriaalit
Tunne- ja vuorovaikutustaidot Tukioppilastoiminnan koulutusmateriaalit Mannerheimin Lastensuojeluliitto on avoin kansalaisjärjestö, joka edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia. MLL:n tavoitteena
LisätiedotOPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta
OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta, projektitutkija 2.11.2016 OPS2016 Muovaa käsitystä oppimisesta Oppimisen ilo Oppijan aktiivinen rooli, ongelmanratkaisutaidot Monipuoliset oppimisympäristöt
LisätiedotLIIKKUVA KOULU JA OPS 2016
Raahe 3.3.2016 Laura Rahikkala liikunnanopettaja OPS 2016 HAASTE MAHDOLLISUUS HYPPY JOHONKIN UUTEEN OPS UUDISTUKSEN KESKEISIÄ LÄHTÖKOHTIA PEDAGOGINEN UUDISTUS -> Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan,
LisätiedotHyvinvointikysely oppilaille
Hyvinvointikysely oppilaille Haluaisimme kuulla, mitä sinä ajattelet kouluhyvinvointiin liittyvistä asioista. Kyselyyn vastataan nimettömästi ja vastaukset käsitellään luottamuksellisesti. Jos et osaa
LisätiedotOpetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen
Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia
LisätiedotTERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA
TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET
LisätiedotTietostrategiaa monimuotoisesti. Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu
Tietostrategiaa monimuotoisesti Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu Miksi? Koska oppilaalla on oikeus monipuolisiin oppimisympäristöihin sekä TVT-taitoihin Change is voluntary but inevitable!
LisätiedotMitä osallisuus voisi olla?
Mitä osallisuus voisi olla? Laki ja osallisuus Lasten ja nuorten osallisuudella on hyvin vahva laillinen perusta. Se ei ole onneksi vain aikuisten hyväntahtoisuuden varassa. perustuslaki perusopetus- ja
LisätiedotOpetuksen tavoitteet
5.20 Kuvataide Kuvataideopetuksen lähtökohtana on kulttuurisesti monimuotoinen todellisuus, jota tutkitaan kuvia tuottamalla ja tulkitsemalla. Opiskelijoiden kokemukset, mielikuvitus, luova ajattelu ja
LisätiedotKoulutukset ja aineistot peruskouluille Syksy 2016
Koulutukset ja aineistot peruskouluille Syksy 2016 Koulutukset Oppilaiden osallisuus kiusaamisen vastaisessa työssä kv. konferenssi asiantuntijoita, opettajia ja nuoria jakamassa uusinta tietoa ja parhaita
LisätiedotKUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä
KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden
LisätiedotPerusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala
Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)
LisätiedotLappeenrannan lukiokoulutuksen strateginen kehittämissuunnitelma Suomen paras lukiokoulutus 2022
Lappeenrannan lukiokoulutuksen strateginen kehittämissuunnitelma Suomen paras lukiokoulutus 2022 Painopistealueet Kivijalka: Turvallinen oppisympäristö Yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen Kannustava ilmapiiri
LisätiedotMLL alakoulun tukena 2014 2015
MLL alakoulun tukena 2014 2015 MLL alakoulujen tukena Mannerheimin Lastensuojeluliitto on avoin valtakunnallinen kansalaisjärjestö, joka edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia. MLL:lla
LisätiedotOsallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä
Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä elina.kataja@lempaala.fi Kasvatuksen ydinkysymykset Millaisia lapsia haluamme kasvattaa?
LisätiedotTervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan
Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa
LisätiedotPerusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala
Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)
LisätiedotKASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI
KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI L U O N N O S P E R U S O P E T U K S E N O P E T U S S U U N N I T E L M A N P E R U S T E I K S I 2 0 1 4 ( 1 4. 1 1. 2 0 1 2 ) KOULUN TOIMINTAKULTTUURI Historiallisesti
LisätiedotUnesco-koulujen seminaari
Unesco-koulujen seminaari Opetushallitus 7.9.2016 Uudet opsit ja uusi opettajuus globaalikasvatuksen näkökulmasta 1. Mitä on globaalikasvatus? 2. Mitä uudet opsit sanovat? 3. Mitä sitten? Mitä on globaalikasvatus?
LisätiedotArvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana
Arvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana Vertaistuki Samassa elämäntilanteessa olevat tai riittävän samankaltaisia elämänkohtaloita kokeneet henkilöt jakavat toisiaan kunnioittaen kokemuksiaan. Vertaisuus
LisätiedotLapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki
Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta Maria Kaisa Aula 18.2.2010 Helsinki 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus ja koulu Kaikki lapset ovat samanarvoisia Julkisen vallan päätöksissä
LisätiedotMonikulttuurinen lapsi- ja perhetoiminta-hanke. Tule mukaan toimintaan!
Monikulttuurinen lapsi- ja perhetoiminta-hanke Tule mukaan toimintaan! Kansalaisjärjestöt On mahdollisuus osallistua erilaisiin toimintoihin ja harrastuksiin. Voi vaikuttaa yhteiskunnan asioihin. Suuri
LisätiedotOpetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus
Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset
LisätiedotKommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke
Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke 2008-2010 TeknoDida 5.2.2010 Eija Kauppinen Opetushallitus Eija.kauppinen@oph.fi Otteita opetussuunnitelmien perusteista 1 Oppimiskäsitys
LisätiedotMitä kuva kertoo? Vastuullinen, osallistuva ja vaikuttava nuori
Mitä kuva kertoo? Luokat 5 9 Toinen aste Vastuullinen, osallistuva ja vaikuttava nuori 408 Tehtävä: Pohditaan, millaisia käsityksiä verkossa olevista kuvista saa tarkastelemalla muiden nuorten profiilikuvia.
LisätiedotPerusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015
Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat
LisätiedotYksikön toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Arabia-Viola
Yksikön toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Arabia-Viola Sisältö Yleistä Toimintakulttuuri Leikki ja monipuoliset työtavat Toiminnan arviointi ja kehittäminen Ryhmän toiminnan arviointi Yhteistyö
LisätiedotPerusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit
Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää
LisätiedotOPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI
OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on
LisätiedotYhteisöllinen opiskeluhuolto hyvinvointia oppilaalle, opiskelijalle ja koko yhteisölle
Yhteisöllinen opiskeluhuolto hyvinvointia oppilaalle, opiskelijalle ja koko yhteisölle Marke Hietanen-Peltola, LT, ylilääkäri Kokkola 20.9.2018 Opiskeluhuoltoa toteutetaan Ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä
LisätiedotMLL yläkoulun tukena 2014 2015
MLL yläkoulun tukena 2014 2015 MLL yläkoulujen tukena Mannerheimin Lastensuojeluliitto on avoin valtakunnallinen kansalaisjärjestö, joka edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia. MLL:lla
LisätiedotLUOKKATUNNIT OPS YLÄKOULUN NÄKÖKULMASTA
LUOKKATUNNIT OPS2016 - YLÄKOULUN NÄKÖKULMASTA H A N N A G U S TA F S S O N O S A L L I S U U S - KO O R D I NA AT TO R I Miksi? Miten? Mitä? MIKSI LUOKKATUNTEJA? - Turun opetussuunnitelmassa 2016 paikallisena
LisätiedotLAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN
LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen
LisätiedotMIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA
MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen
LisätiedotLapset, nuoret ja media - Tukea digiajan kasvattajalle
Ala-aste vanhempainilta Lapset, nuoret ja media - Tukea digiajan kasvattajalle Paula Aalto 14.4.2016 MLL:n mediakasvatustyö Mediakasvatuksella pyritään edistämään lasten valmiuksia ymmärtää ja tulkita
LisätiedotArkistot ja kouluopetus
Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman
LisätiedotKouluhyvinvoinnin vahvistaminen osallisuutta kehittämällä TIINA ANNEVIRTA, OKL, TURUN YLIOPISTO EMMI VIRTANEN, KESKUSKOULU, LIETO
Kouluhyvinvoinnin vahvistaminen osallisuutta kehittämällä TIINA ANNEVIRTA, OKL, TURUN YLIOPISTO EMMI VIRTANEN, KESKUSKOULU, LIETO Hyvinvointia tukeva kouluarki 2 Koululla on yhä tärkeämpi rooli lapsen
LisätiedotOulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS
OPS2016 Laaja-alainen osaaminen, monialaiset oppimiskokonaisuudet, uudistuvat oppiaineet sekä vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu paikallisessa opetussuunnitelmassa Oulu 26.2.2015 Irmeli Halinen
LisätiedotUSKONTO. Oppiaineen tehtävä
1 USKONTO Oppiaineen tehtävä Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää oppilasta opiskeltavaan uskontoon ja sen monimuotoisuuteen,
LisätiedotA1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet
A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 8.-9.12.2014, Helsinki, Messukeskus Mikko Hartikainen Opetushallitus Kuvataiteen
LisätiedotOPS Minna Lintonen OPS
26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin
LisätiedotMLL:n ja Sosiaalikehityksen koulukyselyn tuloksia
MLL:n ja Sosiaalikehityksen koulukyselyn tuloksia Kyselyn toteutus Toteutettiin sähköisenä kyselynä 01-02/2011 Tavoitteena oli selvittää Millainen kuva koulujen henkilökunnalla on oppilaiden yksinäisyydestä,
LisätiedotSanoista tekoihin! Kielen, kulttuurin ja katsomusten moninaisuus varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa. Kirsi Tarkka
Sanoista tekoihin! Kielen, kulttuurin ja katsomusten moninaisuus varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Kirsi Tarkka 12.11.2018 Rovaniemi Varhaiskasvatus otsikoissa! Päiväkodit sulkevat ovensa seurakunnalta
LisätiedotOPPIVA OPS - OSALLISUUS
+ OPPIVA OPS - OSALLISUUS Osallisuuden taustalla nuorilla menestyjien tiedot ja syrjäytyneiden asenteet (Suutarinen) muuta Eurooppaa pienempi halukkuus osallistua yhteiskunnan toimintaan kouluun liittyvät
LisätiedotOSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen
OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön
LisätiedotKasvun kikatusta leikin lumoissa
Kasvun kikatusta leikin lumoissa Tarkastelukiikarissa toimintakulttuurin kehittäminen ja sitä ohjaavat periaatteet Osallisuus, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo Inklusiivisessa toimintakulttuurissa edistetään
LisätiedotVoimavaroja ja valintoja. Koulun ja nuorisotyön yhteistyön käytäntö ja mahdollisuudet. Espoo. Maaliskuu 2015.
Voimavaroja ja valintoja. Koulun ja nuorisotyön yhteistyön käytäntö ja mahdollisuudet Espoo. Maaliskuu 2015. Koulun palvelutarjonta Erikoistuneet Palvelut Tuki- Palvelut: lääkärit, Arkea tukeva toiminta
LisätiedotSIMO JANUARY 08, 2015
Toimintakulttuuri 1 SIMO JANUARY 08, Opsissa peräänkuulutetaan kodin ja koulun yhteistyötä; onko kodin tahtotilaa pohdittu - kertooko vanhempien passiivisuus siitä, että koti ei kenties olekaan yhtä innokas
LisätiedotNuorten elämäntaitojen vahvistaminen 27.11.2013
Nuorten elämäntaitojen vahvistaminen 27.11.2013 Ulla Sirviö-Hyttinen, Suomen Lions liitto ry./ Lions Quest-ohjelmat Sanna Jattu, Nuorten keskus ry Anna-Maija Lahtinen, Suomen lasten ja nuorten säätiö Elämäntaidot
LisätiedotMiten sulla menee? Oulussa halutaan kuulla lapsia ja nuoria. Susanna Hellsten Arto Willman
Miten sulla menee? Oulussa halutaan kuulla lapsia ja nuoria. Susanna Hellsten Arto Willman Oppilaiden puhetta hyvinvoinnista Siksi en viittaa paljon mutta olen kehittynyt siinä ja en välitä vaikka moititaankin
LisätiedotPerusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta
Perusopetuksen maakunnallinen arviointi 2016 Möysän koulun tulokset Vastaajamäärät 124 1.-2.lk oppilasta 120 3.-5.lk oppilasta 22 opetushenkilöä 83 huoltajaa, joista loppuun saakka vastasi 68 Koulun toiminta
LisätiedotUusi opetussuunnitelma ja Taidetestaajat. Eija Kauppinen Opetushallitus Mitä mieltä sä oot? -seminaari Helsinki
Uusi opetussuunnitelma ja Taidetestaajat Eija Kauppinen Opetushallitus Mitä mieltä sä oot? -seminaari Helsinki 13.4.2018 17/04/2018 Opetushallitus 2 17/04/2018 Opetushallitus 3 Kulttuurinen osaaminen,
LisätiedotKOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN
KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,
LisätiedotMiten vahvistaa lasten ja nuorten osallisuutta liikennekasvatuksessa?
Miten vahvistaa lasten ja nuorten osallisuutta liikennekasvatuksessa? Liikenneturvallisuusviikon suunnitteluseminaari 3.-4.4.2019 Eve Markkanen Miksi liikennekasvatuksessa tarvitaan oppilaiden osallisuutta?
LisätiedotOhjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.
Kuvat ClipArt Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana -ohjevihkonen on tarkoitettu yleissivistävän opettajankoulutuksen opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön. Materiaali on mahdollista saada myös PowerPoint
LisätiedotSuomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä
LisätiedotNUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN
1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa
LisätiedotAikuisten perusopetus
Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman
LisätiedotTuki- ja kummioppilaskoulutus. Mediakasvatuskoulutus Tutortoimintakoulutus. Tukihenkilötoiminta. Tule mukaan! MLL:n Hämeen piiri
Tuki- ja kummioppilaskoulutus Mediakasvatuskoulutus Tutortoimintakoulutus Tukihenkilötoiminta Tule mukaan! MLL:n Hämeen piiri Julkaisija Mannerheimin lastensuojeluliiton Hämeen piiri ry Pyhäjärvenkatu
Lisätiedot1. Oppimisen arviointi
1. Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää oppilaan
LisätiedotKäsitys oppimisesta koulun käytännöissä
Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Aktiivisuus, vuorovaikutus ja myönteiset kokemukset oppimiskäsityksen kuvauksessa Tampere 28.1.2015 Eija Kauppinen Oppimiskäsitys perusopetuksen opetussuunnitelman
LisätiedotYleisten osien valmistelu
Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Yleisten osien valmistelu Alustavien luonnosten tarkastelua Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen 15.4.2016 Opetushallitus
LisätiedotUusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi
Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto
LisätiedotTulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä
Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän
LisätiedotTuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo
Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen
LisätiedotLukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1
Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1 Annukka Uusitalo 28.2.2006 Mediakasvatuskeskus Soveltavan kasvatustieteen laitos
LisätiedotNuorisotyö ja koulu ne yhteen soppii!
Nuorisotyö ja koulu ne yhteen soppii! Minna Koirikivi, Centria-ammattikorkeakoulu Reetta Leppälä, Centria-ammattikorkeakoulu Mari Myllylä, Alavieskan kunta Paula Santapakka, Centria-ammattikorkeakoulu
LisätiedotIisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi
Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma
LisätiedotLUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
LisätiedotArvo- ja terveyskasvatus
Opettajien perehdytyksen merkitys Arvo- ja terveyskasvatus v15.2.2018 Toimintamallin perusta Sosiaalipedagogiikka Seikkailupedagogiikka Kokemusoppiminen Positiivinen mielenterveys (SWEMWBS) 1 Opettajien
LisätiedotTavoitteena nykyistä lapsi- ja perhelähtöisemmät, ennaltaehkäisevät ja vaikuttavat palvelut
Tavoitteena nykyistä lapsi- ja perhelähtöisemmät, ennaltaehkäisevät ja vaikuttavat palvelut Hankekokonaisuuden neljä osiota 1. Toimintakulttuurin muutos 2. Perhekeskustoimintamalli 3. Varhaiskasvatus,
LisätiedotVanhemmat yhteisöllisyyden ja osallisuuden rakentajina
Vanhemmat yhteisöllisyyden ja osallisuuden rakentajina Yhteisvoimin kiusaamista ehkäisemään! Verkatehdas 3.5.2016 Viitekehys selväksi Suomen Vanhempainliitto 109 vuotta kasvatuskumppanuutta Vanhempainyhdistysten
LisätiedotTerveystiedon uudistuva opetussuunnitelma perusopetuksessa
Terveystiedon uudistuva opetussuunnitelma perusopetuksessa Opetushallitus Peltonen Heidi, opetusneuvos Terveystietopäivät 2014 7.-8.4.2014, Paasitorni, Helsinki 3.4.2014 OPH/YL/LU/HP/2013 1 Terveystieto
LisätiedotSimppulankartanon Avoimen päiväkodin toimintasuunnitelma
Simppulankartanon Avoimen päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Toimintakulttuurimme perustuu hyvään vuorovaikutus- ja luottamussuhteen luomiselle lapsen ja aikuisen välille. Aikuisina
LisätiedotToimintakulttuuri. Arviointikulttuuri
Koulutuksen tavoitteet Säädökset ja perusta Lait ja määräykset Opintojenaikainen arviointi Usko Itseen oppijana Oman oppimisprosessin ymmärtäminen Työpaja 1 tavoitteet Toimintakulttuuri Arvostelusta oppimisen
LisätiedotVASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä
VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä 24.9.2015 Varhaiskasvatuksen asiantuntijatiimi Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus Opetushallitus Esittelijä, Kirsi
LisätiedotInnostunut oppilaskunta. Koulutus peruskoulun oppilaskuntatoiminnan ohjaajille
Innostunut oppilaskunta Koulutus peruskoulun oppilaskuntatoiminnan ohjaajille Tervetuloa! 2,5 tuntia Kaksi osiota Vaikuttavat oppilaat Kannustavat aikuiset Teemaan johdattavat videot sekä keskustelu- ja
LisätiedotKodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa
Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kotkan perusopetuksen pajapäivä, 10.10.2015 Tuija Metso Suomen Vanhempainliitto Vanhempainyhdistysten yhteistyöjärjestö noin 1350
LisätiedotOpetuksen suunnittelun lähtökohdat. Keväällä 2018 Johanna Kainulainen
Opetuksen suunnittelun lähtökohdat Keväällä 2018 Johanna Kainulainen Shulmanin (esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan: 1. sisältötietoon 2. yleiseen
LisätiedotTilat ja opetussuunnitelmien perusteet
Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Eija Kauppinen 13.4.2016 Perusopetuksen oppimiskäsitys Oppilas on aktiivinen toimija ja oppii asettamaan tavoitteita, ratkaisemaan ongelmia ja toimimaan muiden kanssa.
LisätiedotITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti
ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti 1. Tervehdin lasta henkilökohtaisesti ja positiivisesti nimeltä heidät tavatessani. 1 2 3 4 5 2. Vuorovaikutukseni
LisätiedotKasvatusohjaaja koulun arjessa. Minna Lahti
Kasvatusohjaaja koulun arjessa Minna Lahti 25.10.2017 Taustaa OPS:in perusteet: Oppilaan kokonaisvaltainen hyvinvointi Pisa-tutkimus: Oppilaiden kouluviihtyvyys huono Kasvavat haasteet koulun arjessa Kasvatusohjaajan
LisätiedotYhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus
Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista Opetushallitus Verkkokommentointi VASU2017 Opetushallituksen nettisivuilla oli kaikille kansalaisille avoin mahdollisuus osallistua perusteprosessiin
LisätiedotLiikkuva koulu tilannekatsaus sekä oppilaan osallisuus. Janne Kulmala, Mittauskoordinaattori
Liikkuva koulu tilannekatsaus sekä oppilaan osallisuus Janne Kulmala, Mittauskoordinaattori Sisällys 1. Liikkuva koulu -ohjelman laajeneminen valtakunnalliseksi 2. Oppilaiden fyysinen aktiivisuus 3. Aktiivisempia
Lisätiedot