LESTI L I E 3)

Transkriptio

1 LESTI IJÄRVEN KUNTA L I LESTIJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTON A (OSA-ALUE E 3) KAAVASELOSTUS - EHDOTUS vastaaa KV FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy

2 LESTIJÄRVEN KUNTA LESTIJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTON SISÄLLYSLUETTELO LESTIJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTON (OSA ALUE 3)... I SISÄLLYSLUETTELO... I 1 PERUS JA TUNNISTETIEDOT TUNNISTETIEDO OT... 1 SKUVAUS... 1 RKOITUS... 3 KAAVA ALUEEN SIJAINTI JA YLEI KAAVOITUSTYÖN TAUSTA JA TA 2 TIIVISTELMÄ KAAVOITUSPROSESSIN VAIHEET OSAYLEISKAAVAN SISÄLTÖ... T OSALLISTUMINENN JA VUOROVAIKUTUS OSALLISET... OSALLISTUMIN EN YVA MENETTELY YVA MENETTELY LYHYESTI... 9 OSAYLEISKAAVAPROSESSIN SUHDE YVA MENETTELYYN YVA Vaihtoehdot OSAYLEISKAAVA ALUEITA KOSKEVAT SELVITYKSET KAAVA ALUEEN NYKYTILANNE MAISEMAN YLEISPIIRTEET Maisemamaakunta ja maisema alueet RAKENNETTU YMPÄRISTÖ JA ASUTUS RAKENNETTU KULTTUURIYMPÄRISTÖ Valtakunnallisesti arvokkaat maisema alueet Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt Maakunnallisesti merkittävät maisema ja kulttuurihistorialliset kohteet MUINAISJÄÄNNÖKSET Arkeologinen selvityss VIRKISTYSKÄYTTÖ LIIKENNE Maantiet Joukkoliikenne Liikenneturvallisuus Yhteydet tuulivoimapuistoihin Muut ajankohtaiset liikenteeseen l liittyvät suunnitelmat Lentoliikenne ERITYISTOIMINNOT FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy I

3 LESTIJÄRVEN KUNTA LESTIJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTON Maa ainestenotto alueella Kaivostoiminta MAANOMISTUSS LUONNONYMPÄRISTÖ Maa ja kallioperä sekä topografiaa Pintavedet Pohjavedet Kasvillisuus ja luontokohteet Linnusto Muu eläimistö Natura alueet ja muut suojelualueet LÄHTÖKOHTA AINEISTON TUOMAT TAVOITTEET VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTE MAAKUNTAKAA MAAKUNTAKAAVAN 4. VAIHEKAAVAEHDOTUS. YLEISKAAVAT... ASEMAKAAVAT EET (VAT) AVA T SUUNNITTELUN TAVOITTEET TAVOITTEET UUSIUTUVIEN ENERGIAMUOTOJEN HYÖDYNTÄMISE LESTIJÄRVEN KUNNAN TAVOITT HANKKEESTA VASTAAVAN TAVO ELLE EET OITTEET LIITTYMINEN MUIHIN HANKKEISIIN MUUT TUULIVOIMAHANKKEET. MUUT HANKKE EET TUULIVOIMAPUISTON TEKNINEN KUVAUS TARVITTAVA MAA ALA TUULIVOIMAPUISTON RAKENTEET Tuulivoimaloiden rakenne Tuulivoimaloiden perustamistekniikat MUUNTOASEMA, SISÄISET JOHDOT JA KAAPELITT TUULIVOIMAPUISTON ULKOINEN SÄHKÖNSIIRTOO YHDYSTIET TUULIVOIMAPUISTON RAKENTAMINEN Perustusten rakentaminen Tuulivoimaloiden kokoaminen HUOLTO JA YLLÄPITO KÄYTÖSTÄ POISTO OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN ETENEMINEN KAAVOITUKSEN VIREILLETULO ( LOKAKUU 2014 KAAVALUONNOSVAIHE (LOKAK KAAVAEHDOTUSVAIHE (LOKAKU HYVÄKSYMISVAIHE (TOUKOKUU 4) UU 2014) UU 2014 HUHTIKUU 2015) U KESÄKUU 2015) OSAYLEISKAAVOJEN RATKAISUJEN YLEISET PERUSTEETT FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy II

4 LESTIJÄRVEN KUNTA LESTIJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTON SUHDE VALTAKUNNALLISIIN ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEISIIN... YLEISKAAVAN SISÄLTÖVAATIMU UKSET LESTIJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTON ISO KORTENEVANN OSAYLEISKAAVAN RATKAISUT KOKONAISRAKENNE JA KAAVAN ALUEVARAUSMERKINNÄT... OSA ALUEMER N SISÄLTÖ KINNÄT KOHDE JA VIIVAMERKINNÄT... KOKO OSAYLEISKAAVA ALUETTAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET OSAYLEISKAAVAN VAIKUTUKSET TUULIVOIMAPUISTOJEN TYYPILLISET YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET ARVIOIDUT YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET VAIKUTUKSET YHDYSKUNTARAKENTEESEEN JA MAANKÄYTTÖÖN Tuulivoimapuiston rakentamisenaikaiset vaikutukset Tuulivoimapuiston käytönaikaiset vaikutukset Tuulipuiston käytön jälkeiset j vaikutukset Sähkönsiirron vaikutukset maankäyttöön ja yhdyskuntarakenteeseen Maa ainestenoton vaikutukset maankäyttöön ja yhdyskuntarakenteeseen VAIKUTUKSET MAISEMAAN Rakentamisen aikaiset vaikutuksett Tuulivoimapuiston toiminnan aikaiset vaikutukset Tuulivoimaloiden näkyvyys Tuulivoimapuiston vaikutukset maisemaan etäisyysvyöhykkeittäin VAIKUTUKSET KULTTUURIYMPÄRISTÖÖN VAIKUTUKSET KULTTUURIYMPÄRISTÖÖN JA ARVOKOHTEISIIN Maakunnallisesti tai seudullisesti arvokkaat maisema alueet tai kulttuuriympäristöt (maakuntakaavaa ja RKY 1993 kohteet) Valtakunnallisesti arvokkaat maisema alueet Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt VAIKUTUKSET MUINAISJÄÄNNÖKSIIN VAIKUTUKSET MAAPERÄÄN JA VESISTÖIHIN V Maa ja kallioperä Pintavesistöt Pohjavedet VAIKUTUKSET KASVILLISUUTEEN JA LUONTOKOHTEISIIN Yleiset kasvillisuusvaikutukset Vaikutukset arvokkaille luontokohteille VAIKUTUKSET LINNUSTOON VAIKUTUKSET ELÄIMISTÖÖN Vaikutukset nisäkäslajistoon Hankkeen vaikutukset suojelullisesti arvokkaaseen lajistoon VAIKUTUKSET NATURA ALUEILLE JA SUOJELUALUEILLE Natura arviointi MELUVAIKUTUKSET Melun kokeminen Melun ohjearvot Tuulivoimaloiden rakentamisen r aikainen melu FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy III

5 LESTIJÄRVEN KUNTA LESTIJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTON Tuulivoimapuiston toiminnan aikainen melu Osayleiskaavaehdotusta varten laadittu melumallinnus VÄLKEVARJOSTUSVAIKUTUKSET KORKEIDEN VOIMALOIDEN LENTOESTEVALOTT JA NIIDEN VAIKUTUKSET VAIKUTUKSET LIIKENTEESEENN JA TIESTÖÖN VAIKUTUKSET IHMISTEN ELINOLOIHIN JA VIIHTYVYYTEEN Vaikutukset asumisviihtyvyyteenn Vaikutukset virkistyskäyttöön jaa metsästykselle Vaikutukset terveyteen ja turvallisuuteen Vaikutukset elinkeinoihin ja luonnonvarojen hyödyntämise een Vaikutukset ilmanlaatuun ja ilmastoon VAIKUTUKSET ILMAILUTURVALLISUUTEEN Lentoestelupa Tuulivoimaloiden lentoestevalojen infrapuna (IR) vaatimus VAIKUTUKSET SENSORIJÄRJESTELMIIN Tutkavaikutukset Vaikutukset säätutkiin VAIKUTUKSET RADIOJÄRJESTELMIIN TOTEUTUS Rakentamisen vaiheistus Olemassa olevien ympäristöarvojen huomioiminen rakentamisessa Voimaloiden purkaminen LIITTEET YHTEYSTIEDOTT FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy IV

6 LESTIJÄRVEN KUNTA , VASTAA KV LESTIJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTON 1 P PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 TUNNISTETIEDOT Tämä selostus koskee päivättyä Lestijärven tuulivoimapuiston Iso Kor- tenevan osayleiskaavakarttaa. Kunta: Kaavan nimi: Lestijärven kunta Lestijärven tuulivoimapuistonn Iso-Kortenevan osayleiskaava (osa-alue 3) Kaavan laatija: Vireilletulosta ilmoitettu: FCG Suunnittelu jaa tekniikka Kai Tolonen, arkkitehti SAFA Oy, 1.2 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI JA YLEISKUVAUS Suunnitteilla olevan Lestijärven tuulivoimapuiston osayleiskaavakokonaisuuden muodostavat Hittisennevan, Kosolankankaan jaa Iso Kortenevan tuulivoimapuis- tojen osayleiskaavat. Kokonaisosayleiskaavan osa-alueita o on kolme.. Hittisenne- van osayleiskaava on Lestijärven tuulivoimapuiston osa-alue 1. Kosolankankaan osayleiskaava on Lestijärven tuulivoimapuiston osa-alue 2. Iso Kortenevan osayleiskaava on Lestijärven tuulivoimapuiston osa-alue o 3. Kokonaisosayleiskaavan osa-alueet sijoittuvat Lestijärven kunnan keskiosiin, Les- tijärven länsi- ja j eteläpuolille. Kantatie 58 (Lestijärventie-Kinnulantie) kulkee osayleiskaava-alueiden välissä niin, että Hittisennevan jaa Kosolankankaan osa- alueet jäävät sen lounaispuolelle ja Iso-Kortenevan osa-alue sen koillispuolelle. Hittisennevan osa-aluetta sivuaa luoteispuolella seututie 751 (Halsuantie). Ja Iso Kortenevan osa-alueen osayleiskaava-alue (osa-alue 3) ) sijaitsee Lestijärven kirkonkylän ja Lestijärven järvialueen kaakkoispuolella. Lähimmältä voimalalta on matkaa Lestijärven kirkonkylään noin 9,5 kilometriä. Lestijärven toiseksi suurin kylä, Yli- Lesti jää osayleiskaava-alueen länsipuolelle siten, että lähinn voimala on noin 3 ki- pohjoispuolella kulkee lisäksi l yhdystie 7594 (Itälahden- tie). Iso-Kortenevan lometrin päässä kylästä. Lähimmistä taajamista Kinnula sijaitsee noin 9 kilometrinn päässä etelässä, Sy- pohjoisessa, Halsua noin 322 kilometrin päässä lännessä, Perho noin 26 kilometrin päässä etelässä,, Pihtipudas noin 32 kilometrin päässä idässä ja Toholampi noin 42 kilometrin päässä luoteessa. Lähialueiden vakituinen asutus on keskittynyt Lestijärven keskustaajamaan ja käräinen noin 26 kilometrinn päässä luoteessa, Reisjärvi noin 12 kilometrin päässä sen lähialueille sekä kantatien 58 varrelle. Lisäksi osayleiskaava-alueiden lähei- FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 1

7 syyteen sijoittuu seitsemän kylää. Kylistä osayleiskaava-alueen läheisyydessä ovat Yli-Lesti, Similä ja Mustikankylä kantatie 58 varrella. Lestijärven kirkonkylä ja sitä kehystävät Mattila, Tikka, Tuikka ja Kangasvieri sijaitsevat osayleiskaavaalueelta luoteeseen. Kylien ympäristössä on viljeltyjä peltoalueita. Loma-asutus on keskittynyt Lestijärven rannoille. Osa-alue 1, Hittisenneva Osa-alue 3, Iso Korteneva Osa-alue 2, Kosolankangas Kuva 1. Suunnittelualueiden sijainti. Osayleiskaava-alue sijaitsee Keski-Pohjanmaan alueella ja kuuluvat ympäristöministeriön maisema-aluetyöryhmän mietinnön 1 (1993) mukaan maisemamaakuntajaossa Suomenselän maisemamaakuntaan, joka on Järvi-Suomen ja Pohjanmaan välistä vaihettumisvyöhykettä ja vedenjakajaseutua. Alueen korko merenpinnasta vaihtelee noin välillä metriä. Maasto nousee voimakkaasti heti Lestijärven rannasta. Alavammat alueet sijaitsevat metsäalueilla osayleiskaavaalueen lounais- ja eteläosissa. Korkeimmat kohdat löytyvät Isopetäjänkankaan ja Kalliolamminkankaan sekä Ilmarinpirttikankaan alueilta. Osayleiskaava-alueen lounaispuolella kulkee kaakko-luodesuuntaisesti kantatie 58:aa seuraileva harju, jonka alueella maalajit ovat pääosin hiekkaa ja soraa. Osayleiskaava-alueen maaperä on pääosin kalliomaata ja alueella on myös joitain kalliopaljastumia Töpökallion ja Isopetäjänkankaan alueilla. Alueella on myös sara- ja rahkaturvemaita, erityisesti alueen keskiosissa. Suunnittelualue ovat pääosin metsäistä ja suurelta osin soista. Metsäalueita luonnehtivat mäntykankaat sekä ojituksissa kuivahtaneet rämeet ja turvekankaat. Metsäalueet ovat pääosin tavanomaisessa talouskäytössä ja iältään painottuvat nuoriin ja varttuviin metsiin. Suunnittelualueen lähiympäristössä sijaitsevat Yli-Lestin, Similän ja Mustikankylän peltoaukeat asutuksineen ovat synty- FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 2

8 LESTIJÄRVEN KUNTA , VASTAA KV LESTIJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTON neet joki- tai purolaaksoihin. Osayleiskaava-alueen itäosaan sijoittuu järvi Ruu- tana. 1.3 KAAVOITUSTYÖN TAUSTA JA TARKOITUS Tämä kaavaselostus käsittelee Lestijärven tuulivoimapuiston Iso osayleiskaavaa. Iso Korteneva on osayleiskaavan osa-alue 1. Kortenevan Lestijärven tuulivoimapuiston osayleiskaavan tarkoituksenaa on mahdollistaa tuu- livoimaloiden rakentaminenn Lestijärven kunnan alueelle. Koska Lestijärven alu- eella ei ole tuulipuiston mahdollistavaa kaavaa, edellyttäää hankkeen toteuttami- nuslain 77 a :n tarkoittamana oikeusvaikutteisena yleiskaavana, minkä pohjalta osayleiskaavaa voidaan käyttää yleiskaavan mukaisten tuulivoimaloiden raken- nusluvan myöntämisen perusteena tuulivoimaloiden alueilla (tv-alueilla). Kaavoi- tusmenettely on tavoitteena saada päätökseen kevättalvellk la nen osayleiskaavan laatimista. Osayleiskaava laaditaan maankäyttö- ja raken- Osayleiskaava-alue on pääosin esitetty Keski-Pohjanmaan maakuntakaavan IV vaihekaavaehdotuksessa tuulivoimaloiden alueina. Tuulivoimapuistohankkeen ympäristöön kohdistuvat vaikutukset arvioidaan ym- päristövaikutusten arviointimenettelynä (YVA). Lestijärven kunnanhallitus hyväksyi kokouksessaan Lestijärven Tuuli- voima Oy:n tekemän esityksen osayleiskaavan laatimisesta Lestijärven tuuli- Hanke on siirtynyt YIT Rakennus Oy: n omistukseen syksyllä Hankealue ja- ettiin kolmeen erilliseen osayleiskaavaan loppuvuodesta Osa-alueita kos- kevat osayleiskaavat tulivat vireille erillisinä osayleiskaavoina kunnanhallituksen päätöksellä Kaavoitustyötä ohjaa Lestijärven L kunta. Kaavaa laativa konsultti on FCG Suunnittelu ja tekniikka puistoalueelle. Kaavoitus on tullut vireille Lestijärven Tuulivoima Oy:n aloitteesta. Oy. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 3

9 LESTIJÄRVEN KUNTA , VASTAA KV LESTIJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTON 2 T TIIVISTELMÄ 2.1 KAAVOITUSPROSESSIN VAIHEET Kaavaehdotukset ja ehdotusvaiheessa saatu palaute käsitellään neuvottelussa. Osayleiskaavat hyväksytään Lestijärven kunnanvaltuustossa. Kaava on lainvoimainen arviolta keväällä OSAYLEISKAAVAN SISÄLTÖ Lestijärven kunnanhallitus on kokouksessaan hyväksynyt Lestijär- ven Tuulivoima Oy:n tekemän esityksen osayleiskaavan laatimisesta Lesti- Lestijärven kunnanvaltuuston päätöksellä järven tuulipuistoalueelle. Tuulivoimapuiston aluee asetettiin MRL 38 :n mukaiseen rakennuskieltoon Kuulutus Lestijärven tuulipuiston osayleiskaavoituksenn vireilletulosta ja OAS nähtävillä (Keski-Pohjanmaa ja Kuntatiedote e ). Tiedote maanomistajille toimitettiin kirjeitsee loka-marraskuussa Kaavoituksen lähtökohtia ja tavoitteita koskeva viranomaisneuvottelu pidet- tiin Kunnanhallituksen päätöksellä kaavaluonnos asetetaan nähtävillä väliseksi ajaksi (30 vrk). Kuulutus Hittisennevan, Kosolankankaan jaa Iso Kortenevan tuulivoimapuis- tojen osayleiskaavoituksen vireilletulosta ja OAS nähtävillä (Keski-Pohjan- maa ja Kuntatiedote ) ). Lestijärvellää pidettiin kaikille avoin yleisötilaisuus. Tilaisuudess sa esiteltiin YVA-arviointiselostus ja kaavaluonnos. Kaavaluonnoksesta saatuja lausuntoja ja mielipiteitää käsittelevä 2. viran- omaisneuvottelu pidettiin kaavaehdotusvaiheessa Hittisennevan, Kosolankankaan ja Iso Kortenevan tuulivoimapuistojen osa- yleiskaavaehdotukset sekä Lestijärven tuulipuiston kokonaisosayleiskaava- ehdotus tulevat nähtäville kunnanhallituksen päätöksellä arvioltaa tammi-hel- mikuussa viranomais- Lestijärven tuulipuiston Isoo Kortenevan osayleiskaava on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain 77 a :n tarkoittamina oikeusvaikutteisina yleiskaavana. Osayleis- kaavaa voidaan käyttää yleiskaavan mukaistenn tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämisen perusteena tuulivoimaloiden alueilla (tv-alueilla). Lestijärven Tuuli- voima Oy:llä on alueiden hallintaoikeus pitkäaikaisten vuokrasopimusten nojalla. Tuulivoimapuistohankkeen osayleiskaavasta on luonnosvaiheessa laadittu kaksi vaihtoehtoa. Molemmissa vaihtoehdoissa kaava-alueen pinta-ala oli noin 84,,3 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 4

10 km 2. Maat jakautuivat vaihtoehdoissa kahteen alueeseen. Toinen niistä oli Itäniemen Valkeisen välinen alue ja toinen sijoittui Mattila Änäkkälä Konttikoski-alueelle. Vaihtoehdossa yksi mahdollistettiin laajimmillaan 87 tuulivoimalan ja vaihtoehdossa kaksi laajimmillaan 118 tuulivoimalan muodostama tuulivoimapuisto. Tuulivoimalan alustava yksikköteho oli n. 3,5 MW (megawattia), jolloin tuulivoimapuiston kokonaisteho vaihtoehdossa yksi oli enintään 304,5 MW ja vaihtoehdossa kaksi 423,5 MW. Kaavaehdotusvaiheessa alueita pienennettiin. Mattila Änäkkälä Konttikoskialue on nyt jaettu kahteen alueeseen, jotka nimettiin Hittisennevan ja Kosolankankaan osa-alueiksi. Itäniemen Valkeisen välinen alue nimettiin Iso Kortenevan osa-alueeksi. Kuva 2. Kuvassa on esitetty luonnosvaiheen suunnittelualueiden kattamat alueet oranssilla värillä ja ehdotusvaiheessa rajatut osayleiskaava-alueet punaisella värillä. Mustalla ääriviivalla on esitetty YVA-vaiheen rajaus. Tuulivoimapuiston kattama alue on osoitettu osayleiskaavoissa pääasiassa maaja metsätalousvaltaisena alueena (M-1), jolle saa sijoittaa tuulivoimaloita niille erikseen osoitetuille osa-alueille (tv-alueet). Tuulivoimaloita varten saa suunnittelualueella rakentaa huoltoteitä, teknisiä verkostoja ja kokoonpanoalueen. Hankkeessa voidaan osin hyödyntää alueella jo sijaitsevia metsäautoteitä. Teiden kantavuutta on osin parannettava ja paikoin myös leveyttä kasvatettava. Muuntoasemia ja laitteistorakennusta varten on osoitettu EN-alue (energiahuollon alue). Kaava-alueista vain muutaman prosentin osuudelle osoitetaan rakentamista. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 5

11 Iso Kortenevan tuulivoimapuiston osayleiskaavan tavoitteena on mahdollistaa 35 tuulivoimalan rakentaminen Lestijärven kaakkoispuolelle Itäniemen ja Valkeisen järven väliselle alueelle. Osayleiskaava-alueen pinta-ala on noin hehtaaria. Yhden tuulivoimalan alustava yksikköteho on n. 3 MW (megawattia), jolloin tuulivoimapuiston (osa-alue 3) kokonaisteho on enintään 105 MW. Tuulivoimapuisto koostuu tuulivoimalaitoksista perustuksineen, voimaloita yhdistävistä maakaapeleista, sähköverkkoon liittymistä varten tarvittavista sähköasemista, kytkinkentästä ja ilmajohdosta sekä tuulivoimalaitoksia yhdistävistä teistä. Tuulivoimapuiston arvioitu käyttöaika on n. 50 vuotta. Tuulivoimapuistossa tuotetun sähköenergian siirron YVA-menettely on käynnistetty, ja se valmistuu kesällä Sähkönsiirron toteutus suunnitellaan laadittavan YVA-selvityksen pohjalta. Sähkönsiirrossa valtakunnanverkkoon tarkastellaan yhtä mahdollista liityntäreittiä, joka vastaa Lestijärven tuulivoimapuiston YVA-selvitykseen sisältyvää sähkönsiirron vaihtoehtoa VE C. Tuulipuistossa tuotettu sähkö siirretään tuulipuiston alueelle rakennettavalta 110/20 kv sähköasemalta ensin noin 8 kilometrin pituisella 110 kv ilmajohdolla luoteeseen olemassa olevan 400 kv voimajohdon varteen rakennettavalle 400/110 kv sähköasemalle ja siitä uudella 400 kv ilmajohdolla etelään Alajärven sähköasemalle. Rakennettava voima-johto sijoittuu olemassa olevan Fingrid Oyj:n 2x 400 kv Pikkarala-Alajärvi voimajohtoreitin rinnalle. Voimajohtoreitin pituus osayleiskaava-alueen ulkopuolella on noin 58 km. Kaavassa on annettu voimaloiden korkeuteen ja rakentamistapaan liittyviä määräyksiä. Tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus saa olla enintään 210 metriä maanpinnasta. Uuden voimajohdon ja maakaapeleiden sekä uusien teiden sijainnit on osoitettu ohjeellisina. Sijainnit voivat tarkentua tuulipuiston toteutussuunnittelun edetessä. Kaavassa on osoitettu luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeät alueet luo osa-aluemerkinnällä. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 6

12 LESTIJÄRVEN KUNTA , VASTAA KV LESTIJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTON 3 O OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS 3.1 OSALLISET YHTEISÖT, JOIDEN TOIMIALAA SUUNNITTELUSSA KÄSITELLÄÄN Asukkaita edustavat yhteisöt kuten kotiseutu- ja asukasyhdistykset sekä ky- lätoimikunnat; Lestijärven kotiseutuyhdistys, Yli-Lestiseura Tiettyä intressiä tai väestöryhmää edustavat yhteisöt kuten luonnonsuojelu- ja rakennus-perinneyhdistykset: Lestijokiseudun Luonto ja Ympäristö ry, Keski-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys, Lestijärven riistanhoitoyhdistys, Lestijärven metsästysyhdistys, Lestijärvenn kalastuskunta ja kalastusalue e, Lestijärven ympäristöyhdistys ry Elinkeinonharjoittajia ja yrityksiä edustavat yhteisöt: Metsäpeuranmaan Mat- kailu ry, Metsähallitus Muut paikallisella tai alueellisellaa tasolla toimivat yhteisöt kuten tienhoito- kunnat ja vesiensuojeluyhdistykset Erityistehtäviä hoitavat yhteisöt tai yritykset kuten energia- ja vesilaitokse t: Fortum Oyj,, Fingrid Oyj, wpd Finland Oy. Osallisia ovat alueen kiinteistönomistajat sekä ne, n joiden asumiseen,, työntekoon tai muihin oloihin valmisteilla oleva kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Li- Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja säksi osallisia ovat viranomaiset, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. lausua kaavastaa mielipiteensä. Osallisia ovat siis suunnittelualueen sekä lähialu- eiden maanomistajat, asukkaat, asukasyhdistykset, yrittäjät ja työntekijät. VIRANOMAISET, JOIDEN TOIMIALAAA SUUNNITTELUSSA KÄSITELLÄÄN Viranomaisneuvotteluihin kutsutaan Lestijärvenn kunnan, Keski-Pohjanmaan lii- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston (AVI), Keski-Pohjanmaan ympäristötervey- denhuollon, Museoviraston, Keski-Pohjanmaan maakuntamuseon, Liikenneviras- ton, Liikenteen turvallisuust svirasto Trafin, Finaviaa Oyj:n, Puolustusvoimien, Keski- Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitoksen, Metsäkeskuss Keski-Poh- janmaan, ProAgria Keski-Pohjanmaan sekä suunnittelutyötä tekevän konsultin edustajat. Osayleiskaavann vaikutuksia arvioidaan yhteistyössä niiden viran- omaisten kanssa, joiden toimialaa kysymykset koskevat. ton, Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökey eskuksen (ELY),( Länsi- k FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 7

13 LESTIJÄRVEN KUNTA , VASTAA KV LESTIJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTON 3.2 OSALLISTUMINEN Lestijärven tuulivoimapuiston Iso Kortenevan osayleiskaavan vireilletulon yhtey- dessä on laadittu MRL 633 :n mukainen osallistumis- jaa arviointisuunnitelma. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa on esitetty suunnitelma kaavan laatimi- sessa noudatettavista osallistumis- ja vuorovaikutusmenetelmistä. Suunnitel- ja massaa on kerrottu suunnittelun tavoitteet, vaiheet ja aikataulu. Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia lausuaa kaavasta mielipiteensä (MRL 62 ). Osallisilla on myös mahdollisuus esit- tää neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ennen kaavaehdotuksen nähtäville asettamista (MRL 64 ). Lestin koululla pidettiin torstaina kaikille avoin yleisötilaisuus. Tilai- yleiskaavan luonnosvaihe. suudessa esiteltiin YVA-arviointiselostus ja Lestijärven tuulivoimapuiston osa- OSAYLEISKAAVOITUS Kuva 3. Yleiskaavoituksen vaiheet sekä osallistumismahdollisuudet. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 8

14 LESTIJÄRVEN KUNTA , VASTAA KV LESTIJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTON 4 Y YVA MENETTELY Lestijärven tuulivoimapuiston Iso Kortenevan osayleiskaao avan laadinnan tausta- aineistona toimii Lestijärven tuulivoimapuistonn osayleiskaavaa varten laadittu YVA -menettely. 4.1 YVA - MENETTELY LYHYESTI 4.2 OSAYLEISKAAVAPROSESSIN SUHDE YVA-MENETTELYYN Ympäristövaikutusten arviointimenettely on kaksivaiheinen prosessi,, joka koos- tuu ohjelma- ja selostusvaiheista. YVA -ohjelmassa kuvaillaan alueen nykytilaa ja esitetään suunnitelma vaikutusten arvioimisek ksi. Selostukseen kootaan lisäksi mm. tehdyt selvitykset ja arvioidut ympäristövaikutukset. YVA ei ole lupamenettely, eikä siinä tehdä hanketta koskevia päätöksiä. Tarkoi- taa lisää tietoa hankkeen jatkosuunnittelua ja lupamenettelyjä varten. YVA-menettelyynn voivat osallistua kaikki, joiden etuihin taii oloihin hankkeella voi olla vaikutuksia. YVA-menettelyn aikana järjestetään kaksi yleisötilaisuutta, jois- sa kaikilla osallisilla on mahdollisuus antaa mielipiteitään sekä keskustella hank- keesta ja sen YVA-menettelystä. Hankkeen YVA-menettely alkoi heinäkuussa 2013, kun YVA-ohjelma toimitettiin yhteysviranomaisena toimivalle Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle. Arviointioh- jelma oli nähtävillä , jonka jälkeen j yhteysviranomainen antoi lausuntonsa YVA -selostus oli tekeillä yhtä aikaa osayleiskaavan luonnosvaiheen kanssa. Selostus asetettiin julkisesti nähtäville tuksena on selvittää ympäristön kannalta paras toteuttamisvaihtoehto sekä tuot väliseksi ajaksi. Se toimitettiin ELY-keskukseen ja hankkeeseen liit- tyviltä keskeisiltä tahoilta pyydettiin lausunnot. Menettelyy päättyi yhteysviran n- omaisen YVA -selostuksestaa antamaan lausuntoon Lestijärven tuulivoimapuiston osayleiskaavan laatiminen käynnistettiin rinnan YVA-menettelyn kanssa. Nyt laadittava Iso Kortenevan tuulivoimapuiston osa- yleiskaava perustuu YVA-menettelynn sekä Lestijärven tuulivoimapuiston osayleiskaavaluonnok- seen. Osayleiskaavaluonnoksen valmisteluaineisto on laadittu osittain samanai- kaisesti YVA-selostuksen laadinnan kanssa. yhteydessä tutkittuihin vaihtoehtoihin ja vaikutusselvityksiin FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 9

15 Voimalavaihtoehdot VE 0 Uusia tuulivoimaloita ei toteuteta, vastaava sähkömäärä tuotetaan muilla keinoilla. VE 1 Rakennetaan 118 tuulivoimalaitosta, joiden napakorkeus on noin 137 metriä ja yksikköteho 3,5 MW. VE 2 Rakennetaan 118 tuulivoimalaitosta, joiden napakorkeus on noin 170 metriä ja yksikköteho 3,5 MW. VE 3 Rakennetaan 87 tuulivoimalaitosta, joiden napakorkeus on noin 170 metriä ja yksikköteho 3,5 MW. Sähkönsiirto VE A YVA-vaiheessa mukana ollut sähkönsiirtovaihtoehto, josta on luovuttu YVAprosessin aikana: Tuulivoimapuisto liitetään rakennettavalla noin kuuden kilometrin pituisella 110 kv voimajohdolla hankealueen länsipuolella sijaitsevan 400 kv voimajohdon varteen rakennettavalle 400/110 kv sähköasemalle. Sähköverkkoon liittymisen voima-johdon reitti noudattaa kuntarajaa. Voimajohtoreitin pituus osayleiskaava-alueen ulkopuolella on noin 6 km. VE B Tuulivoimapuisto liitetään rakennettavalla noin neljän kilometrin pituisella 110 kv voimajohdolla hankealueen länsipuolella sijaitsevan 400 kv voimajohdon varteen rakennettavalle 400/110 kv sähköasemalle. Sähköverkkoon liittymisen voima-johdon reitti on suorin mahdollinen reitti tuulivoimapuiston ja liittymispisteen välillä. Voimajohtoreitin pituus osayleiskaava-alueen ulkopuolella on noin 4 km. VE C Hankealueella tuotettu sähkö siirretään hankealueelle rakennettavalta 20/110 kv sähköasemalta ensin 110 kv ilmajohdolla luoteeseen olemassa olevan 400 kv voimajohdon varteen rakennettavalle 110/400 kv sähköasemalle ja siitä 400 kv ilma-johdolla etelään Alajärven sähkö-asemalle. Rakennettava voimajohtoreitti sijoittuu olemassa olevan Fingrid Oyj:n 2 x 400 kv Pikkarala Alajärvi - voimajohtoreitin rinnalle. Voimajohtoreitin pituus osayleiskaava-alueen ulkopuolella on noin 58 km YVA VAIHTOEHDOT YVA-asetuksen mukaan ympäristövaikutusten arvioinnissa tulee esittää vaihtoehtoja hankkeen toteuttamiseksi, sekä esittää yhtenä vaihtoehtona hankkeen toteuttamatta jättäminen. Lestijärven tuulivoimapuistohankkeen laajuuden määrittelemisessä on pyritty muodostamaan vaihtoehdot, jotka lähtökohtaisesti aiheuttavat mahdollisimman vähän haittaa lähialueen asukkaille ja ympäristölle, mutta ovat kuitenkin tuotannollisesti ja taloudellisesti kannattavia. Tuulivoimaloiden sijoittelun esisuunnitte- FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 10

16 LESTIJÄRVEN KUNTA , VASTAA KV LESTIJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTON lussa on huomioitu alueen vakituinen ja loma-asutus, tiedossa olevatt luontoarvot sekä maankäyttömuodot. Tuulivoimalat on pyritty sijoittamaan siten,, että lähim- piin asuin- ja lomarakennuksiin on vähintään 1000 metrinn etäisyys, mikä on ra- joittanut alueille sijoitettavien voimaloiden lukumäärää. Hankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä tarkasteltiin tuulivoimaloi- toteuttamatta jättämistä. Myös sähkönsiirron osalta tarkasteltiin kolmea vaihto- ehtoa. Lestijärven tuulivoimapuiston osayleiskaava perustuu YVA -menettelyn yhteydessä tehtyyn vaihtoehtotarkasteluun. Osayleiskaavaluonnoksessa alueelle on sijoitettu vaihtoehdossaa yksi 87 tuulivoimalaitosta ja vaihtoehdossa kaksi 118 voimalaitosta. Vaihtoehdot perustuvatt YVA-vaiheessa tutkittuihin vaihtoehtoihin. den osalta kolmea vaihtoehtoa ja niin sanottuaa "nollavaihtoehtoa" eli hankkeen 4.3 OSAYLEISKAAVA-ALUEITA KOSKEVAT SELVITYKSET Kaavoituksen tausta-aineistona toimivat Lestijärven tuulivoimapuiston YVA -me- nettelyn yhteydessä tehdytt selvitykset: vaikutukset maankäyttöön vaikutukset maisemaan ja merkittäviin maisema-alueisiin vaikutukset muinaismuistoihin ja alueen kulttuurihistoriaan vaikutukset rakennuspaikkojen luonnonympäristöön vaikutukset pesimä- jaa muuttolinnustoon vaikutukset lähialueiden Natura- ja muihin luonnonsuojelualueisiin melun ja varjon vilkkumisen vaikutukset vaikutukset ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen yhteisvaikutukset muiden hankkeiden kanssa. Muut osayleiskaava-aluettaa koskevat selvitykset: Pohjois-Pohjanmaan jaa Keski-Pohjanmaan manneralue een tuulivoimaselvitys. Keski-Pohjanmaan liitto Keski-Pohjanmaan maakuntakaava. Keski-Pohjanmaann liitto. Pohjois-Pohjanmaan arvokkaat maisema-alueet. Pohjois-Pohjanmaan liitto Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet. Pohjois- Pohjanmaann liitto Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut ympäristöhallinto. OIVA Ympäristö- ja kulttuuriympäristöt RKY. Valtion paikkatietopalvelu. Museovirast to FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 11

17 LESTIJÄRVEN KUNTA , VASTAA KV LESTIJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTON 5 K KAAVA-ALUEEN NYKYTIL LANNE 5.1 MAISEMAN YLEISPIIRTEET Iso Kortenevan osayleiskaava-alue on Lestijärven kaakkoispuolella. Lestijärven tuulivoimapuiston osayleiskaavan osa-alueet sijoittuvat Lestijärven lounais-, ete- lä- ja kaakkoispuolille. Suomenselän alueella on vähän järviä ja Lestijärvi on yksi alueen parhaiten luonnontilassa säilyneitä suuria järviä. Lestijärvessä on useita pieniä saaria, joissa on luonnontilaisia vanhoja metsiä. Lestijärven maiseman keskeinen elementti on järven lounaisrannalla jaa osin tuulipuiston osayleiskaava- alueella kulkeva monimuotoinen harjualue (Palokangas, Hietakangas-Tui- vanhan pitäjäntie, jonka varrelle asutuskeskittymät ovat muodostuneet. Iso Kortenevan osayleiskaa ava-alue on pääosin metsäistä, maastoltaan tasaista ja kankangas ja Syrinharjun harjujakso). Järven rantaa ja harjujaksoa seurailee suurelta osin soista. Metsäalueita luonnehtivatt mäntykankaat sekä ojituksissa kuivahtaneet rämeet ja turvekankaat. Metsäalueet ovat pääosin tavanomaisessa talouskäytössä ja iältään painottuvat nuoriin ja varttuviin metsiin. Lähialueen jo- ki- tai purolaaksoihin syntyneet peltoaukeat kyläasutuksineen ovat kantatie 58 varrella. Peltoaukeiden muodostamat kokonaisuudet ovat nimeltään Mattila- Tikka, Similä ja Mustikankylä. Näistää Iso Kortenevan lähiympäristössä, kantatie 58 vastakkaisella puolella,, sijaitsee Mustikankylän peltoaukea. Iso Kortenevan osayleiskaava-alueen itäosaan sijoittuu järvi Ruutana. Kuva 4. Maisemarakenne. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 12

18 LESTIJÄRVEN KUNTA , VASTAA KV LESTIJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTON Kuva 5. Maisemalle on ominaista suhteellisen n tasainen maasto. Kuvassa maa- kunnallisesti merkittävä Similänperänn peltoaukea. 5.1 Maisemamaakunnat ilmentävät maaseudun kulttuurimak aisemien yleispiirteitä ä. Lestijärvi kuuluu ympäristöministeriön maisema-aluetyöryhmän mietinnön 1 (1993) mukaan maisemamaakuntajaossa Suomenselän maisemamaakuntaan, joka on Järvi-Suomen ja Pohjanmaann välistä vaihettumisvyöhykettä ja vedenja- kajaseutua. Karu ja laakeaa vedenjakajaseutu jakaa vedett Pohjanmaan jokiin ja Järvi-Suomesijoittuu Suomenselän suolakeuksiin. Suunnittelualueella Keski-Suomen järvimaisemaa vähitellenn avautuu Pohjanmaan tasaiseksi lakeudeksi. Maisemalle on ominaista suhteellisen tasainen maasto ja vesistöihin. Maisemamaakunnan alueosajaossa Lestijärven seutu luode-kaakkosuuntaiset murroslaaksot. Alueen halki kulkee luode-kaakkosuun- nassa matalia harjuja, jotka eivät juuri erotu maisemassa a. Alue kuuluu keskibo- reaaliseen kasvillisuusvyöhykkeeseen ja kasvillisuus on yleensä karuaa ja niukkaa. Ympäristölle ovat ominaisia karut mäntykankaat ja suot,, joita on paljon. Suo- menselän seudun asutus on ollut ainaa harvaa. Kylät K ovat pieniä ja sijoittuvat ve- sistöjen tuntumaan. Peltoalaa alueellaa on niukalti. Harjut ovat toimineet vanhas- taan kulkureitteinä. Luonnon- ja maisemasuojelun kannalta merkittäviä ja maakunnallisesti arvokkaita harjualueita ovatt alueella Hietakangas-Tuikankangas ja Valkeisen harjualue sekä pohjoisessa Syrinharju. Harjut ovat osa Lestijärvenn maisemia hallitsevaa, kaakosta luoteeseen suuntautuvaa muodostumajaksoa, joka käsittää varsin muh- keita selänteitä ja laajoja tasanteita..1 MAISEMAMAAKUNTA JA MAISEMA-ALUEET 5.2 RAKENNETTU YMPÄRISTÖ JA ASUTUS Lestijärven kunnan asutus on pääosin sijoittunut kunnan keskustaajaman (etäi- syys lähimmästää voimalasta noin 9,5 kilometriä) ja sen läheisyyteen sekä Lesti- laskussa viime vuosikymm meninä. Kunnassa asui vuoden 2011 lopussa 847 ih- mistä. järventien eli kantatien 588 varrelle. Lestijärvenn kunnan väestön määrä on ollut FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 13

19 Kuva 6. Asuinrakennukset (punaisella), loma-asunnot (sinisellä) ja muut rakennukset (vihreällä) suunnittelualueen ympäristössä. Iso Kortenevan osayleiskaava-alueen läheisyyteen sijoittuu seitsemän kylää, Yli- Lesti, Tuikka, Mattila, Tikka, Similä, Kangasvieri ja Mustikankylä. Kylät ovat sijoittuneet Hietakankangas-Tuikankangas harjualueen reunalle. Lestijärven kirkonkylän pohjoispuolella sijaitsee lisäksi Kangasvieren kylä, joka on asuttu luvulta lähtien. Kylä on säilyttänyt hyvin alkuperäisen muotonsa. Yli-Lestin kylä ja Tuikan kylä sijaitsevat Iso Kortenevan osayleiskaava-alueen länsipuolella. Tuikan kylän asutus alkoi muodostua 1600-luvulla ja kylän perinteinen rakenne on säilynyt hyvin, vaikka osa vanhoista asuinrakennuksista on nykyään asumattomia. Yli-Lestin kylän rakennusryhmittymät ja pellot muodostavat pienipiirteisen viljelysmaiseman Lehtosenjoen varrelle. Osayleiskaava-alueella ei ole vakituista asutusta. Lähialueen loma-asutus on keskittynyt Lestijärven rannoille. Myös pienempien järvien rannoilla on joitakin loma-asuntoja. Osayleiskaava-aluetta lähimmät varsinaiset taajamat ovat Kinnula noin 8 kilometrin päässä kaakossa, Sykäräinen noin 27 kilometrin päässä luoteessa, Reisjärvi noin 13 kilometrin päässä koillisessa, Halsua noin 33 kilometrin päässä lännessä, Perho noin 34 kilometrin päässä etelässä, Pihtipudas noin 31 kilometrin päässä idässä ja Toholampi noin 43 kilometrin päässä luoteessa. Osayleiskaavan ehdotusvaiheen voimalasijoittelun mukaan tuulivoimaloiden vaikutusalueella, noin kilometrin etäisyydellä suunnitelluista tuulivoimaloista ei asu yhtään asukasta. Tälle alueelle ei sijoitu maastotietokannan mukaan asuinraken- FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 14

20 LESTIJÄRVEN KUNTA , VASTAA KV LESTIJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTON Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ovat edustavimpia maaseudun kult- tuurimaisemia, joita j uhkaavat viljelyn loppuminen, rakennusten rapistuminen ja maisemaan sopimaton uudisrakentaminen (Ympäristöministeriö, 1993 b). Osa- yleiskaava-alue ei sijaitse valtakunnallisella maisema-alueella. Lähin valtakunna al- etäisyys osayleiskaava-alueelta on lähimmillään noin 7 kilometriä. Reisjärven kir- konkylä on syntynyt perinteiselle asuinpaikalle kolmen järven, Reisjärven, Kil- janjärven ja Vuohtajärvenn väliselle harjukannakselle. Kauniin ja monipuolise en lisesti arvokas maisema-al lue on Reisjärven Keskikylä K ja Kangaskylä, jonne maisemakokonaisuuden muodostavat selvästi ympäristöstään kohoava har- juselänne, Reisjärven kirkko, vanha asutus, järvet ja jokilaakso sekä ympärillä levittäytyvät pellot. Keskikylän luoteispuolella Kangaskylään tultaessaa harjumuo- dostuma mataloituu ja kulttuurimaiseman muodostavat Kangaspäänjärven ym- päröivät viljelykset ja asutus. Osayleiskaava-alueelta 12 kilometrin etäisyydellä itään sijaitsee valtakunnallisesti arvokas Muurasjärven kulttuurimaisema. Kohde edustaa Suomenselän tyypil- aidosti sodanjälkeistä pika-asutusta. Maisemakuvalle ovat ominaista loivasti kumpuilevia melko laajat jaa viljavia peltoalueet sekä s laitumet. listä kulttuurimaisemaa, jossa 1940-luvulla muodostunut rakennuskanta kuvaa nuksiaa tai vapaa-ajan asuntoja. Vastaavasti viiden kilometrin etäisyydellä suun- nitelluista tuulivoimaloista asuu noin 285 henkilöä, ja alueelle sijoittuuu 136 asuin- rakennusta ja noin 150 vapaa-ajanasuntoa. Suunniteltu sähkönsiirtoreitti VEB sijoittuu lähinnä maa- ja metsätalousalueelle Lestijärven kunnan alueella. Sen läheisyyteen ei sijoitu merkittäviää asutuskes- kittymiä. Sähkönsiirtoreitti VEC sijoittuu Lestijärven, Halsuan, Perhon ja Vimpelin kuntien sekä Alajärven kaupungin alueelle. Suunniteltu sähkösiirtoreitti VEC sis- joittuuu olemassaa olevan voimajohtoreittien rinnalle pääosinn maa- ja metsätalous alueille. Nykyiset voimajohtoreitit sijoittuvat pääsääntöisesti asutuskeskittymien ulkopuolelle. Näin ollen sähkönsiirtoreitin VEC läheisyyteen ei myöskään sijoitu merkittäviä taajamia tai muita asutuskeskittymiä. 5.3 RAKENNETTU KULTTUUR RIYMPÄRISTÖ Kulttuurimaiseman kannalta Lestijärven merkittävimmät kokonaisuudet ovat Kir- konkylän raitti sekä Kangasvieren, Tuikan ja Yli-Lestin Y kylät. Näistä erityisesti Lestijärven kirkonkylältä jaa Tuikan kylältä avautuu kauniitaa järvinäkymiä. Osayleiskaava-alueen läheisyyteen sijoittuu Lestijärven Kirkonkylän raitti ja sen varren merkittävät kulttuurihistorialliset kohteet mm. vanhan kiviaidan ympä- röimä kirkko, pappila, kotiseutumuseon alue, vanha koulu ja kunnantalo VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 15