LESTI E 1)

Transkriptio

1 LESTI IJÄRVEN KUNTA L LESTIJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTON A (OSA-ALUE KAAVASELOSTUS - EHDOTUS E 1) FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy

2 LESTIJÄRVEN KUNTA LESTIJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTON SISÄLLYSLUETTELO LESTIJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTON HITTISENNEVAN OSAYLEISKAAVA (OSA ALUE 1)... I SISÄLLYSLUETTELO... I 1 PERUS JA TUNNISTETIEDOT TUNNISTETIEDO OT... 1 SKUVAUS... 1 RKOITUS... 3 KAAVA ALUEEN SIJAINTI JA YLEI KAAVOITUSTYÖN TAUSTA JA TA 2 TIIVISTELMÄ KAAVOITUSPROSESSIN VAIHEET OSAYLEISKAAVAN SISÄLTÖ... T OSALLISTUMINENN JA VUOROVAIKUTUS OSALLISET... OSALLISTUMIN EN YVA MENETTELY YVA MENETTELY LYHYESTI... 9 OSAYLEISKAAVAPROSESSIN SUHDE YVA MENETTELYYN YVA Vaihtoehdot OSAYLEISKAAVA ALUEITA KOSKEVAT SELVITYKSET KAAVA ALUEEN NYKYTILANNE MAISEMAN YLEISPIIRTEET Maisemamaakunta ja maisema alueet RAKENNETTU YMPÄRISTÖ JA ASUTUS RAKENNETTU KULTTUURIYMPÄRISTÖ Valtakunnallisesti arvokkaat maisema alueet Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt Maakunnallisesti merkittävät maisema ja kulttuurihistorialliset kohteet MUINAISJÄÄNNÖKSET Arkeologinen selvityss VIRKISTYSKÄYTTÖ LIIKENNE Maantiet Joukkoliikenne Liikenneturvallisuus Yhteydet tuulivoimapuistoihin Muut ajankohtaiset liikenteeseen l liittyvät suunnitelmat Lentoliikenne ERITYISTOIMINNOT FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy I

3 LESTIJÄRVEN KUNTA LESTIJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTON Maa ainestenotto alueella Kaivostoiminta MAANOMISTUSS LUONNONYMPÄRISTÖ Maa ja kallioperä sekä topografiaa Pintavedet Pohjavedet Kasvillisuus ja luontokohteet Linnusto Muu eläimistö Natura alueet ja muut suojelualueet LÄHTÖKOHTA AINEISTON TUOMAT TAVOITTEET VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTE MAAKUNTAKAA MAAKUNTAKAAVAN 4. VAIHEKAAVAEHDOTUS. POHJOIS POHJANMAAN JA KESKI POHJANMAAN MANNERALUEEN TUULIVOIMA YLEISKAAVAT... ASEMAKAAVAT EET (VAT) AVA SELVITYS T SUUNNITTELUN TAVOITTEET TAVOITTEET UUSIUTUVIEN ENERGIAMUOTOJEN HYÖDYNTÄMISE LESTIJÄRVEN KUNNAN TAVOITT HANKKEESTA VASTAAVAN TAVO ELLE EET OITTEET LIITTYMINEN MUIHIN HANKKEISIIN MUUT TUULIVOIMAHANKKEET. MUUT HANKKE EET TUULIVOIMAPUISTON TEKNINEN KUVAUS TARVITTAVA MAA ALA TUULIVOIMAPUISTON RAKENTEET Tuulivoimaloiden rakenne Tuulivoimaloiden perustamistekniikat MUUNTOASEMA, SISÄISET JOHDOT JA KAAPELITT TUULIVOIMAPUISTON ULKOINEN SÄHKÖNSIIRTOO YHDYSTIET TUULIVOIMAPUISTON RAKENTAMINEN Perustusten rakentaminen Tuulivoimaloiden kokoaminen HUOLTO JA YLLÄPITO KÄYTÖSTÄ POISTO OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN ETENEMINEN KAAVOITUKSEN VIREILLETULO ( LOKAKUU 2014 KAAVALUONNOSVAIHE (LOKAK KAAVAEHDOTUSVAIHE (LOKAKU HYVÄKSYMISVAIHE (HELMIKUU 4) UU 2014) UU 2014 HELMIKUU 2015) MAALISKUU 2015) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy II

4 LESTIJÄRVEN KUNTA LESTIJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTON 11 OSAYLEISKAAVOJEN RATKAISUJEN YLEISET PERUSTEETT SUHDE VALTAKUNNALLISIIN ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEISIIN... YLEISKAAVAN SISÄLTÖVAATIMU UKSET LESTIJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTON HITTISENNEVAN OSAYLEISKAA AVAN RATKAISUT KOKONAISRAKENNE JA KAAVAN ALUEVARAUSMERKINNÄT... OSA ALUEMER N SISÄLTÖ KINNÄT KOHDE JA VIIVAMERKINNÄT... KOKO OSAYLEISKAAVA ALUETTAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET OSAYLEISKAAVAN VAIKUTUKSET TUULIVOIMAPUISTOJEN TYYPILLISET YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET ARVIOIDUT YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET VAIKUTUKSET YHDYSKUNTARAKENTEESEEN JA MAANKÄYTTÖÖN Tuulivoimapuiston rakentamisenaikaiset vaikutukset Tuulivoimapuiston käytönaikaiset vaikutukset Tuulipuiston käytön jälkeiset j vaikutukset Sähkönsiirron vaikutukset maankäyttöön ja yhdyskuntarakenteeseen Maa ainesten oton vaikutukset maankäyttöön ja j yhdyskuntarakenteeseenn VAIKUTUKSET MAISEMAAN Rakentamisen aikaiset vaikutuksett Tuulivoimapuiston toiminnan aikaiset vaikutukset Tuulivoimaloiden näkyvyys Tuulivoimapuiston vaikutukset maisemaan etäisyysvyöhykkeittäin VAIKUTUKSET KULTTUURIYMPÄRISTÖÖN JA ARVOKOHTEISIIN Maakunnallisesti tai seudullisesti arvokkaat maisema alueet tai kulttuuriympäristöt (maakuntakaavaa ja RKY 1993 kohteet) Valtakunnallisesti arvokkaat maisema alueet Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt VAIKUTUKSET MUINAISJÄÄNNÖKSIIN VAIKUTUKSET MAAPERÄÄN JA VESISTÖIHIN V Maa ja kallioperä Pintavesistöt Pohjavedet VAIKUTUKSET KASVILLISUUTEEN JA LUONTOKOHTEISIIN Yleiset kasvillisuusvaikutukset Vaikutukset arvokkaille luontokohteille VAIKUTUKSET LINNUSTOON VAIKUTUKSET ELÄIMISTÖÖN Vaikutukset nisäkäslajistoon Hankkeen vaikutukset suojelullisesti arvokkaaseen lajistoon VAIKUTUKSET NATURA ALUEILLE JA SUOJELUALUEILLE Natura arviointi MELUVAIKUTUKSET Melun kokeminen Melun ohjearvot Tuulivoimaloiden rakentamisen r aikainen melu FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy III

5 LESTIJÄRVEN KUNTA LESTIJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTON Tuulivoimapuiston toiminnan aikainen melu Kaavaehdotusta varten laadittuu melumallinnus VÄLKEVARJOSTUSVAIKUTUKSET KORKEIDEN VOIMALOIDEN LENTOESTEVALOTT JA NIIDEN VAIKUTUKSET VAIKUTUKSET LIIKENTEESEENN JA TIESTÖÖN VAIKUTUKSET IHMISTEN ELINOLOIHIN JA VIIHTYVYYTEEN Vaikutukset asumisviihtyvyyteenn Vaikutukset virkistyskäyttöön jaa metsästykselle Vaikutukset terveyteen ja turvallisuuteen Vaikutukset elinkeinoihin ja luonnonvarojen hyödyntämise een Vaikutukset ilmanlaatuun ja ilmastoon VAIKUTUKSET ILMAILUTURVALLISUUTEEN Lentoestelupa Tuulivoimaloiden lentoestevalojen infrapuna (IR) vaatimus VAIKUTUKSET SENSORIJÄRJESTELMIIN Tutkavaikutukset Vaikutukset säätutkiin VAIKUTUKSET RADIOJÄRJESTELMIIN TOTEUTUS Rakentamisen vaiheistus Olemassa olevien ympäristöarvojen huomioiminen rakentamisessa Voimaloiden purkaminen LIITTEET YHTEYSTIEDOTT FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy IV

6 LESTIJÄRVEN KUNTA LESTIJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTON 1 P PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 TUNNISTETIEDOT Tämä selostus koskee päivättyä Lestijärven tisennevan osayleiskaavakarttaa. tuulivoimapuiston Hit- Kunta: Kaavan nimi: Lestijärven kunta Lestijärven tuulivoimapuistonn Hittisennevan osayleiskaava (osa-alue 1) Kaavan laatija: Vireilletulosta ilmoitettu: FCG Suunnittelu jaa tekniikka Kai Tolonen, arkkitehti SAFA Oy, 1.2 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI JA YLEISKUVAUS Suunnitteilla olevan Lestijärven tuulivoimapuiston osayleiskaavakokonaisuuden muodostavat Hittisennevan, Kosolankankaan jaa Iso Kortenevan tuulivoimapuis- tojen osayleiskaavat. Kokonaisosayleiskaavan osa-alueita o on kolme.. Hittisenne- van osayleiskaava on Lestijärven tuulivoimapuiston osa-alue 1. Kosolankankaan osayleiskaava on Lestijärven tuulivoimapuiston osa-alue 2. Iso Kortenevan osayleiskaava on Lestijärven tuulivoimapuiston osa-alue o 3. Kokonaisosayleiskaavan osa-alueet sijoittuvat Lestijärven kunnan keskiosiin, Les- tijärven länsi- ja j eteläpuolille. Kantatie 58 (Lestijärventie-Kinnulantie) kulkee osayleiskaava-alueiden välissä niin, että Hittisennevan jaa Kosolankankaan osa- alueet jäävät sen lounaispuolelle ja Iso-Kortenevan osa-alue sen koillispuolelle. Hittisennevan osa-aluetta sivuaa luoteispuolella seututie 751 (Halsuantie). Ja Iso Kortenevan osa-alueen osayleiskaava-alue (osa-alue 1) sijaitsee lähinnä Lestijärven kir- konkylää, sen lounaispuolella. Lähimmältä voimalalta on matkaa kantatien 58: :n pohjoispuolella kulkee lisäksi l yhdystie 7594 (Itälahden- tie). Hittisennevan koillispuolella sijaitsevaan Lestijärven kirkonkylään noin 2,5 kilometriä. Lestijär- ven toiseksi suurin kylä, Yli-Lesti, jää kaava-alueen itäpuolelle siten, että lähin voimala on noin 1,5 kilometrin päässää kylästä. Lähimmistä taajamista Kinnula sijaitsee noin 188 kilometrinn päässä kaakossa, Sy- käräinen noin 14 kilometrinn päässä luoteessa, Reisjärvi noin 18 kilometrin päässä koillisessa, Halsua noin 23 kilometrin päässä lännessä, Perho noin 26 kilometrin päässä etelässä,, Pihtipudas noin 44 kilometrin päässä idässä ja Toholampi noin 31 kilometrin päässä luoteessa. Lähialueiden vakituinen asutus on keskittynyt Lestijärven keskustaajamaan ja sen lähialueille sekä kantatien 58 varrelle. Lisäksi osayleiskaava-alueiden lähei- FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 1

7 syyteen sijoittuu seitsemän kylää. Lestijärven kirkonkylä ja sitä kehystävät Mattila, Tikka, Tuikka ja Kangasvieri ovat Hittisenevan osa-alueen koillispuolella. Kylistä Yli-Lesti ja Similä ovat osayleiskaava-alueen kaakkoispuolella. Myös Mustikankylä on kaakossa kantatie 58 varrella. Kylien ympäristössä on viljeltyjä peltoalueita. Loma-asutus on keskittynyt Lestijärven rannoille. Osa-alue 1, Hittisenneva Osa-alue 3, Iso Korteneva Osa-alue 2, Kosolankangas Kuva 1. Suunnittelualueiden sijainti. Osayleiskaava-alue sijaitsee Keski-Pohjanmaan alueella ja kuuluvat ympäristöministeriön maisema-aluetyöryhmän mietinnön 1 (1993) mukaan maisemamaakuntajaossa Suomenselän maisemamaakuntaan, joka on Järvi-Suomen ja Pohjanmaan välistä vaihettumisvyöhykettä ja vedenjakajaseutua. Alueen korko merenpinnasta vaihtelee noin välillä 147,5 172,5 metriä. Alavammat alueet sijaitsevat osayleiskaava-alueen metsä- ja peltoalueilla Lestijärven taajaman puolella. Maa kohoaa siirryttäessä järvestä poispäin ja korkeimmat kohdat löytyvät Lehdonkankaan ja Hittisenkankaan alueilta. Osayleiskaava-alueiden välissä kulkee kaakko-luodesuuntaisesti kantatie 58:aa seuraileva harju, jonka alueella maalajit ovat pääosin hiekkaa ja soraa. Suunnittelualueen maalajit ovat pääosin moreenia, hienoa hietaa ja karkeaa hietaa. Alueella on myös jonkin verran sara- ja rahkaturvemaita. Kalliomaata on Isosalon ja Lehdonkankaan alueilla. Suunnittelualueet ovat pääosin metsäistä, maastoltaan tasaista ja suurelta osin soista. Metsäalueita luonnehtivat mäntykankaat sekä ojituksissa kuivahtaneet rämeet ja turvekankaat. Metsäalueet ovat pääosin tavanomaisessa talouskäytössä ja iältään painottuvat nuoriin ja varttuviin metsiin. Suunnittelualueiden lähiympäristössä sijaitsevat Mattila-Tikan ja Similän peltoaukeat asutuksineen ovat syntyneet joki- tai purolaaksoihin. Osayleiskaava-alueen kaakkoispuolella kulkee Lehtosenjoki. Joki laskee Teerinevan ja Yli-Lestin kylän läpi Lestijärveen. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 2

8 LESTIJÄRVEN KUNTA LESTIJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTON 1.3 KAAVOITUSTYÖN TAUSTA JA TARKOITUS Tämä kaavaselostus käsittelee Lestijärven tuulivoimapuiston Hittisennevan osayleiskaavaa. Hittisenneva on Lestijärven tuulivoimapuiston osa-alue 1. Lestijärven tuulivoimapuiston osayleiskaavan tarkoituksenaa on mahdollistaa tuu- livoimaloiden rakentaminenn Lestijärven kunnan alueelle. Koska Lestijärven alu- eella ei ole tuulipuiston mahdollistavaa kaavaa, edellyttäää hankkeen toteuttami- nuslain 77 a :n tarkoittamana oikeusvaikutteisina yleiskaavana, minkä pohjalta osayleiskaavaa voidaan käyttää yleiskaavan mukaisten tuulivoimaloiden raken- nusluvan myöntämisen perusteena tuulivoimaloiden alueilla (tv-alueilla). Kaa- voitusmenettely on tavoitteena saada päätökseen kevättalvella nen osayleiskaavan laatimista. Osayleiskaava laaditaan maankäyttö- ja raken- Pohjois-Pohjanmaan tuulivoimaselvityksessä Hittisennevann osayleiskaava-alue on tunnistettu parhaaseen A-luokkaan. Alue on huomioitu pääosin hyvien teknista- loudellisten ominaisuuksiensa ja vähäisten ympäristövaikutusten vuoksi (kohde 205, 1/A) sekä kohtuullisten teknistaloudellistenn edellytysten ja kohtalaisten lin- nusto- ja luontovaikutusten vuoksi (kohde 175, 2/A). Tarkasteltava osayleis- kaava-alue on pääosin esitetty Keski-Pohjanmaan alueena. Tuulivoimapuistohankkeen ympäristöön kohdistuvat vaikutukset on arvioitu ym- päristövaikutusten arviointimenettelynä (YVA). maakuntakaavan IV I vaihekaa- vaehdotuksessa tuulivoimaloiden Lestijärven kunnanhallitus hyväksyi kokouksessaan Lestijärven Tuuli- voima Oy:n tekemän esityksen osayleiskaavan laatimisesta Lestijärven tuuli- Hanke on siirtynyt YIT Rakennus Oy: n omistukseen syksyllä Hankealue ja- ettiin kolmeen erilliseen osayleiskaavaan loppuvuodesta Osa-alueita kos- kevat osayleiskaavat tulivat vireille kunnanhallituksen päätöksellä Kaavoitustyötä ohjaa Lestijärven kunta. Kaavaaa laativa konsultti on FCG Suun- nittelu ja tekniikka puistoalueelle. Kaavoitus on tullut vireille Lestijärven Tuulivoima Oy:n aloitteesta. Oy. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 3

9 LESTIJÄRVEN KUNTA LESTIJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTON 2 T TIIVISTELMÄ 2.1 KAAVOITUSPROSESSIN VAIHEET Kaavaehdotukset ja ehdotusvaiheessa saatu palaute käsitellään neuvottelussa. Osayleiskaavat hyväksytään Lestijärven kunnanvaltuustossa. Kaava on lainvoimainen arviolta keväällä OSAYLEISKAAVAN SISÄLTÖ Lestijärven kunnanhallitus on kokouksessaan hyväksynyt Lestijär- ven Tuulivoima Oy:n tekemän esityksen osayleiskaavan laatimisesta Lesti- Lestijärven kunnanvaltuuston päätöksellä järven tuulipuistoalueelle. Tuulivoimapuiston aluee asetettiin MRL 38 :n mukaiseen rakennuskieltoon Kuulutus Lestijärven tuulipuiston osayleiskaavoituksenn vireilletulosta ja OAS nähtävillä (Keski-Pohjanmaa ja Kuntatiedote e ). Tiedote maanomistajille kirjeitse loka-marraskuussa Kaavoituksen lähtökohtia ja tavoitteita koskeva viranomaisneuvottelu pidet- tiin Kunnanhallituksen päätöksellä kaavaluonnos asetetaan nähtävillä väliseksi ajaksi (30 vrk). Kuulutus Hittisennevan, Kosolankankaan jaa Iso Kortenevan tuulivoimapuis- tojen osayleiskaavoituksen vireilletulosta ja OAS nähtävillä (Keski-Pohjan- maa ja Kuntatiedote ) ). Lestijärvellää pidettiin kaikille avoin yleisötilaisuus. Tilaisuudess sa esiteltiin YVA-arviointiselostus ja kaavaluonnos. Kaavaluonnoksesta saatuja lausuntoja ja mielipiteitää käsittelevä 2. viran- omaisneuvottelu pidettiin kaavaehdotusvaiheessa Hittisennevan, Kosolankankaan ja Iso Kortenevan tuulivoimapuistojen osayleiskaavaehdotukset sekä Lestijärven tuulipuistont n kokonaisosayleiskaa- vaehdotus tulevat t nähtäville kunnanhallituksen päätöksellä arviolta tammi- helmikuussa viranomais- Lestijärven tuulipuiston Hittisennevann osayleiskaava on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain 77 a :n tarkoittamina oikeusvaikutteisina yleiskaavana. Osayleis- kaavaa voidaan käyttää yleiskaavan mukaistenn tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämisen perusteena tuulivoimaloiden alueilla (tv-alueilla). Lestijärven Tuuli- voima Oy:llä on alueiden hallintaoikeus pitkäaikaisten vuokrasopimusten nojalla. Tuulivoimapuistohankkeen osayleiskaavasta on luonnosvaiheessa laadittu kaksi vaihtoehtoa. Molemmissa vaihtoehdoissa kaava-alueen pinta-ala oli noin 84,,3 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 4

10 km 2. Maat jakautuivat vaihtoehdoissa kahteen alueeseen. Toinen niistä oli Itäniemen Valkeisen välinen alue ja toinen sijoittui Mattila Änäkkälä Konttikoskialueelle. Vaihtoehdossa yksi mahdollistettiin laajimmillaan 87 tuulivoimalan ja vaihtoehdossa kaksi laajimmillaan 118 tuulivoimalan muodostama tuulivoimapuisto. Tuulivoimalan alustava yksikköteho oli n. 3,5 MW (megawattia), jolloin tuulivoimapuiston kokonaisteho vaihtoehdossa yksi oli enintään 304,5 MW ja vaihtoehdossa kaksi 423,5 MW. Kaavaehdotusvaiheessa alueita pienennettiin. Mattila Änäkkälä Konttikoskialue on nyt jaettu kahteen alueeseen, jotka nimettiin Hittisennevan ja Kosolankankaan osa-alueiksi. Itäniemen Valkeisen välinen alue nimettiin Iso Kortenevan osa-alueeksi. Kuva 2. Kuvassa on esitetty luonnosvaiheen suunnittelualueiden kattamat alueet oranssilla värillä ja ehdotusvaiheessa rajatut osayleiskaava-alueet punaisella värillä. Mustalla ääriviivalla on esitetty YVA-vaiheen rajaus. Tuulivoimapuiston kattama alue on osoitettu osayleiskaavassa pääasiassa maaja metsätalousvaltaisena alueena (M-1), jolle saa sijoittaa tuulivoimaloita niille erikseen osoitetuille osa-alueille (tv-alueet). Tuulivoimaloita varten saa suunnittelualueella rakentaa huoltoteitä, teknisiä verkostoja ja kokoonpanoalueen. Hankkeessa voidaan osin hyödyntää alueella jo sijaitsevia metsäautoteitä. Teiden kantavuutta on osin parannettava ja paikoin myös leveyttä kasvatettava. Muuntoasemia ja laitteistorakennusta varten on osoitettu EN-alue (energiahuollon alue). Kaava-alueista vain muutaman prosentin osuudelle osoitetaan rakentamista. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 5

11 Hittisennevan tuulivoimapuiston osayleiskaavan tavoitteena on mahdollistaa 31 tuulivoimalan rakentaminen Lestijärven kuntakeskuksen ja Mattilan-Tikan peltoaukeiden eteläpuolelle, Similän peltoaukeiden ja Halsuantien (seututie 751) väliselle alueelle. Osayleiskaava-alueen pinta-ala on noin hehtaaria. Yhden tuulivoimalan alustava yksikköteho on n. 3 MW (megawattia), jolloin tuulivoimapuiston (osa-alue 1) kokonaisteho on enintään 93 MW. Tuulivoimapuisto koostuu tuulivoimalaitoksista perustuksineen, voimaloita yhdistävistä maakaapeleista, sähköverkkoon liittymistä varten tarvittavista sähköasemista, kytkinkentästä ja ilmajohdosta sekä tuulivoimalaitoksia yhdistävistä teistä. Sähkönsiirron suhteen hankkeen toteuttamissuunnittelussa pyritään ensisijaisesti siihen, että hankealueiden läheisyyteen, Fingrid Oyj:n olemassa olevan 2 x 400 kv Pikkarala Alajärvi -voimajohtoreitin varteen, saadaan rakennettua uusi 400/110 kv -sähköasema, johon hankealueella tuotettu sähkö voidaan liittää. Tällöin ei tarvitsisi rakentaa uusia pitkiä ilmajohtoyhteyksiä hankealueiden ulkopuolelle. Sähkönsiirrolle tarkastellaan YVA-menettelyn yhteydessä kuitenkin lisäksi kahta eri reittivaihtoehtoa, joissa tuulivoimalla tuotettu sähkö tullaan siirtämään valtakunnan sähköverkkoon tuulivoimapuistoalueelta 110 kv voimajohdolla. Tuulivoimapuiston arvioitu käyttöaika on n. 50 vuotta. Kaavassa on annettu voimaloiden korkeuteen ja rakentamistapaan liittyviä määräyksiä. Tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus saa olla enintään 210 metriä maanpinnasta. Uuden voimajohdon ja maakaapeleiden sekä uusien teiden sijainnit on osoitettu ohjeellisina. Sijainnit voivat tarkentua tuulipuiston toteutussuunnittelun edetessä. Kaavassa on osoitettu luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeät alueet luo osa-aluemerkinnällä. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 6

12 LESTIJÄRVEN KUNTA LESTIJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTON 3 O OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS 3.1 OSALLISET YHTEISÖT, JOIDEN TOIMIALAA SUUNNITTELUSSA KÄSITELLÄÄN Asukkaita edustavat yhteisöt kuten kotiseutu- ja asukasyhdistykset sekä ky- lätoimikunnat; Lestijärven kotiseutuyhdistys, Yli-Lestiseura Tiettyä intressiä tai väestöryhmää edustavat yhteisöt kuten luonnonsuojelu- ja rakennus-perinneyhdistykset: Lestijokiseudun Luonto ja Ympäristö ry, Keski-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys, Lestijärven riistanhoitoyhdistys, Lestijärven metsästysyhdistys, Lestijärvenn kalastuskunta ja kalastusalue e, Lestijärven ympäristöyhdistys ry Elinkeinonharjoittajia ja yrityksiä edustavat yhteisöt: Metsäpeuranmaan Mat- kailu ry, Metsähallitus Muut paikallisella tai alueellisellaa tasolla toimivat yhteisöt kuten tienhoito- kunnat ja vesiensuojeluyhdistykset Erityistehtäviä hoitavat yhteisöt tai yritykset kuten energia- ja vesilaitokse t: Fortum Oyj,, Fingrid Oyj, wpd Finland Oy. Osallisia ovat alueen kiinteistönomistajat sekä ne, n joiden asumiseen,, työntekoon tai muihin oloihin valmisteilla oleva kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Li- Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja säksi osallisia ovat viranomaiset, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. lausua kaavastaa mielipiteensä. Osallisia ovat siis suunnittelualueen sekä lähialu- eiden maanomistajat, asukkaat, asukasyhdistykset, yrittäjät ja työntekijät. VIRANOMAISET, JOIDEN TOIMIALAAA SUUNNITTELUSSA KÄSITELLÄÄN Viranomaisneuvotteluihin kutsutaan Lestijärvenn kunnan, Keski-Pohjanmaan lii- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston (AVI), Keski-Pohjanmaan ympäristötervey- denhuollon, Museoviraston, Keski-Pohjanmaan maakuntamuseon, Liikenneviras- ton, Liikenteen turvallisuust svirasto Trafin, Finaviaa Oyj:n, Puolustusvoimien, Keski- Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitoksen, Metsäkeskuss Keski-Poh- janmaan, ProAgria Keski-Pohjanmaan sekä suunnittelutyötä tekevän konsultin edustajat. Osayleiskaavann vaikutuksia arvioidaan yhteistyössä niiden viran- omaisten kanssa, joiden toimialaa kysymykset koskevat. ton, Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökey eskuksen (ELY),( Länsi- k FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 7

13 LESTIJÄRVEN KUNTA LESTIJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTON 3.2 OSALLISTUMINEN Lestijärven tuulivoimapuiston Hittisennevan osayleiskaavan vireilletulon yhtey- dessä on laadittu MRL 633 :n mukainen osallistumis- jaa arviointisuunnitelma. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa on esitetty suunnitelma kaavan laatimi- sessa noudatettavista osallistumis- ja vuorovaikutusmenetelmistä. Suunnitel- ja massaa on kerrottu suunnittelun tavoitteet, vaiheet ja aikataulu. Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia lausuaa kaavasta mielipiteensä (MRL 62 ). Osallisilla on myös mahdollisuus esit- tää neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ennen kaavaehdotuksen nähtäville asettamista (MRL 64 ). Lestin koululla pidettiin torstaina kaikille avoin yleisötilaisuus. Tilai- yleiskaavan luonnosvaihe. suudessa esiteltiin YVA-arviointiselostus ja Lestijärven tuulivoimapuiston osa- OSAYLEISKAAVOITUS Kuva 3. Yleiskaavoituksen vaiheet sekä osallistumismahdollisuudet. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 8

14 LESTIJÄRVEN KUNTA LESTIJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTON 4 Y YVA MENETTELY 4.1 YVA - MENETTELY LYHYESTI Lestijärven tuulivoimapuiston Hittisennevan osayleiskaavan laadinnan tausta-ai- neistona toimii Lestijärven tuulivoimapuiston osayleiskaavaa varten laadittu YVA -menettely. Ympäristövaikutusten arviointimenettely on kaksivaiheinen prosessi,, joka koos- tuu ohjelma- ja selostusvaiheista. YVA -ohjelmassa kuvaillaan alueen nykytilaa ja esitetään suunnitelma vaikutusten arvioimisek ksi. Selostukseen kootaan lisäksi mm. tehdyt selvitykset ja arvioidut ympäristövaikutukset. YVA ei ole lupamenettely, eikä siinä tehdä hanketta koskevia päätöksiä. Tarkoi- taa lisää tietoa hankkeen jatkosuunnittelua ja lupamenettelyjä varten. YVA-menettelyynn voivat osallistua kaikki, joiden etuihin taii oloihin hankkeella voi olla vaikutuksia. YVA-menettelyn aikana järjestetään kaksi yleisötilaisuutta, jois- sa kaikilla osallisilla on mahdollisuus antaa mielipiteitään sekä keskustella hank- keesta ja sen YVA-menettelystä. Hankkeen YVA-menettely alkoi heinäkuussa 2013, kun YVA-ohjelma toimitettiin yhteysviranomaisena toimivalle Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle. Arviointioh- jelma oli nähtävillä , jonka jälkeen j yhteysviranomainen antoi lausuntonsa YVA -selostus oli tekeillä yhtä aikaa osayleiskaavan luonnosvaiheen kanssa. Selostus asetettiin julkisesti nähtäville tuksena on selvittää ympäristön kannalta paras toteuttamisvaihtoehto sekä tuot väliseksi ajaksi. Se toimitettiin ELY-keskukseen ja hankkeeseen liit- tyviltä keskeisiltä tahoilta pyydettiin lausunnot. Menettelyy päättyi yhteysviran n- omaisen YVA -selostuksestaa antamaan lausuntoon OSAYLEISKAAVAPROSESSIN SUHDE YVA-MENETTELYYN Lestijärven tuulivoimapuiston osayleiskaavan laatiminen käynnistettiin rinnan YVA-menettelyn kanssa. Nyt laadittava Hittisennevan tuulivoimapuiston osayleis- kaavaa perustuu YVA-menettelyn yhteydessä tutkittuihin vaihtoehtoihin ja vaiku- tusselvityksiin sekä Lestijärven tuulivoimapuiston osayleiskaavaluonnokseen. Osayleiskaavaluonnoksen valmisteluaineisto on laadittu osittain samanaikaisesti YVA-selostuksen laadinnan kanssa. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 9

15 Voimalavaihtoehdot VE 0 Uusia tuulivoimaloita ei toteuteta, vastaava sähkömäärä tuotetaan muilla keinoilla. VE 1 Rakennetaan 118 tuulivoimalaitosta, joiden napakorkeus on noin 137 metriä ja yksikköteho 3,5 MW. VE 2 Rakennetaan 118 tuulivoimalaitosta, joiden napakorkeus on noin 170 metriä ja yksikköteho 3,5 MW. VE 3 Rakennetaan 87 tuulivoimalaitosta, joiden napakorkeus on noin 170 metriä ja yksikköteho 3,5 MW. Sähkönsiirto VE A YVA-vaiheessa mukana ollut sähkönsiirtovaihtoehto, josta on luovuttu YVAprosessin aikana: Tuulivoimapuisto liitetään rakennettavalla noin kuuden kilometrin pituisella 110 kv voimajohdolla hankealueen länsipuolella sijaitsevan 400 kv voimajohdon varteen rakennettavalle 400/110 kv sähköasemalle. Sähköverkkoon liittymisen voima-johdon reitti noudattaa kuntarajaa. Voimajohtoreitin pituus osayleiskaava-alueen ulkopuolella on noin 6 km. VE B Tuulivoimapuisto liitetään rakennettavalla noin neljän kilometrin pituisella 110 kv voimajohdolla hankealueen länsipuolella sijaitsevan 400 kv voimajohdon varteen rakennettavalle 400/110 kv sähköasemalle. Sähköverkkoon liittymisen voima-johdon reitti on suorin mahdollinen reitti tuulivoimapuiston ja liittymispisteen välillä. Voimajohtoreitin pituus osayleiskaava-alueen ulkopuolella on noin 4 km. VE C Hankealueella tuotettu sähkö siirretään hankealueelle rakennettavalta 20/110 kv sähköasemalta ensin 110 kv ilmajohdolla luoteeseen olemassa olevan 400 kv voimajohdon varteen rakennettavalle 110/400 kv sähköasemalle ja siitä 400 kv ilma-johdolla etelään Alajärven sähkö-asemalle. Rakennettava voimajohtoreitti sijoittuu olemassa olevan Fingrid Oyj:n 2 x 400 kv Pikkarala Alajärvi - voimajohtoreitin rinnalle. Voimajohtoreitin pituus osayleiskaava-alueen ulkopuolella on noin 58 km YVA VAIHTOEHDOT YVA-asetuksen mukaan ympäristövaikutusten arvioinnissa tulee esittää vaihtoehtoja hankkeen toteuttamiseksi, sekä esittää yhtenä vaihtoehtona hankkeen toteuttamatta jättäminen. Lestijärven tuulivoimapuistohankkeen laajuuden määrittelemisessä on pyritty muodostamaan vaihtoehdot, jotka lähtökohtaisesti aiheuttavat mahdollisimman vähän haittaa lähialueen asukkaille ja ympäristölle, mutta ovat kuitenkin tuotannollisesti ja taloudellisesti kannattavia. Tuulivoimaloiden sijoittelun esisuunnitte- FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 10

16 LESTIJÄRVEN KUNTA LESTIJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTON lussa on huomioitu alueen vakituinen ja loma-asutus, tiedossa olevatt luontoarvot sekä maankäyttömuodot. Tuulivoimalat on pyritty sijoittamaan siten,, että lähim- piin asuin- ja lomarakennuksiin on vähintään 1000 metrinn etäisyys, mikä on ra- joittanut alueille sijoitettavien voimaloiden lukumäärää. Hankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä tarkasteltiin tuulivoimaloi- toteuttamatta jättämistä. Myös sähkönsiirron osalta tarkasteltiin kolmea vaihto- ehtoa. Lestijärven tuulivoimapuiston osayleiskaava perustuu YVA -menettelyn yhteydessä tehtyyn vaihtoehtotarkasteluun. Osayleiskaavaluonnoksessa alueelle on sijoitettu vaihtoehdossaa yksi 87 tuulivoimalaitosta ja vaihtoehdossa kaksi 118 voimalaitosta. Vaihtoehdot perustuvatt YVA-vaiheessa tutkittuihin vaihtoehtoihin. den osalta kolmea vaihtoehtoa ja niin sanottuaa "nollavaihtoehtoa" eli hankkeen 4.3 OSAYLEISKAAVA-ALUEITA KOSKEVAT SELVITYKSET Kaavoituksen tausta-aineistona toimivat Lestijärven tuulivoimapuiston YVA -me- nettelyn yhteydessä tehdytt selvitykset: vaikutukset maankäyttöön vaikutukset maisemaan ja merkittäviin maisema-alueisiin vaikutukset muinaismuistoihin ja alueen kulttuurihistoriaan vaikutukset rakennuspaikkojen luonnonympäristöön vaikutukset pesimä- jaa muuttolinnustoon vaikutukset lähialueiden Natura- ja muihin luonnonsuojelualueisiin melun ja varjon vilkkumisen vaikutukset vaikutukset ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen yhteisvaikutukset muiden hankkeiden kanssa. Muut osayleiskaava-aluettaa koskevat selvitykset: Pohjois-Pohjanmaan jaa Keski-Pohjanmaan manneralue een tuulivoimaselvitys. Keski-Pohjanmaan liitto Keski-Pohjanmaan maakuntakaava. Keski-Pohjanmaann liitto. Pohjois-Pohjanmaan arvokkaat maisema-alueet. Pohjois-Pohjanmaan liitto Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet. Pohjois- Pohjanmaann liitto Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut ympäristöhallinto. OIVA Ympäristö- ja kulttuuriympäristöt RKY. Valtion paikkatietopalvelu. Museovirast to FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 11

17 LESTIJÄRVEN KUNTA LESTIJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTON 5 K KAAVA-ALUEEN NYKYTIL LANNE 5.1 MAISEMAN YLEISPIIRTEET Osayleiskaava-alue on pääosin metsäistä, maastoltaan tasaista ja suurelta osin soista. Metsäalueita luonnehtivat mäntykankaat sekä ojituksissa kuivahtanee et rämeet ja turvekankaat. Metsäaluee ovat pääosin tavanomaisessaa talouskäy- tössä ja iältään painottuvat nuoriin ja varttuviinn metsiin. Lähialueen joki- tai pu- rolaaksoihin syntyneet peltoaukeat kyläasutuks sineen ovatt kantatie 58 varrella. Peltoaukeiden muodostama at kokonaisuudet ovat nimeltään Mattila-Tikka, Similä ja Mustikankylä.. Näistä Hittisennevann osayleiskaava-alueen lähiympäristössä si- jaitsevat Mattila-Tikan ja Similän peltoaukeat. Hittisennevan osayleiskaava-alue on Lestijärven lounaispuolella. Suomenselä än alueella on vähän järviä ja Lestijärvi on yksi alueen parhaiten luonnontilassa säi- lyneitä suuria järviä. Lestijärvessä on useita pieniä saaria, joissa on luonnontilai- rannalla ja osin tuulipuiston osayleiskaava-alueella kulkeva monimuotoinen har- jualue (Palokangas, Hietakangas-Tuikankangas ja Syrinharjun harjujakso). Jär- ven rantaa ja harjujaksoa seurailee vanhan pitäjäntie, jonka varrellee asutuskes- kittymät ovat muodostuneet. sia vanhoja metsiä. Lestijärven maiseman keskeinen elementti on järven lounais- Kuva 4. Maisemarakenne. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 12

18 LESTIJÄRVEN KUNTA LESTIJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTON Kuva 5. Maisemalle on ominaista suhteellisen n tasainen maasto. Kuvassa maa- kunnallisesti merkittävä Similänperänn peltoaukea. 5.1 Maisemamaakunnat ilmentävät maaseudun kulttuurimak aisemien yleispiirteitä ä. Lestijärvi kuuluu ympäristöministeriön maisema-aluetyöryhmän mietinnön 1 (1993) mukaan maisemamaakuntajaossa Suomenselän maisemamaakuntaan, joka on Järvi-Suomen ja Pohjanmaann välistä vaihettumisvyöhykettä ja vedenja- kajaseutua. Karu ja laakeaa vedenjakajaseutu jakaa vedett Pohjanmaan jokiin ja Järvi-Suomesijoittuu Suomenselän suolakeuksiin. Suunnittelualueella Keski-Suomen järvimaisemaa vähitellenn avautuu Pohjanmaan tasaiseksi lakeudeksi. Maisemalle on ominaista suhteellisen tasainen maasto ja vesistöihin. Maisemamaakunnan alueosajaossa Lestijärven seutu luode-kaakkosuuntaiset murroslaaksot. Alueen halki kulkee luode-kaakkosuun- nassa matalia harjuja, jotka eivät juuri erotu maisemassa a. Alue kuuluu keskibo- reaaliseen kasvillisuusvyöhykkeeseen ja kasvillisuus on yleensä karuaa ja niukkaa. Ympäristölle ovat ominaisia karut mäntykankaat ja suot,, joita on paljon. Suo- menselän seudun asutus on ollut ainaa harvaa. Kylät K ovat pieniä ja sijoittuvat ve- sistöjen tuntumaan. Peltoalaa alueellaa on niukalti. Harjut ovat toimineet vanhas- taan kulkureitteinä. Luonnon- ja maisemasuojelun kannalta merkittäviä ja maakunnallisesti arvokkaita harjualueita ovatt alueella Hietakangas-Tuikankangas ja Valkeisen harjualue sekä pohjoisessa Syrinharju. Harjut ovat osa Lestijärvenn maisemia hallitsevaa, kaakosta luoteeseen suuntautuvaa muodostumajaksoa, joka käsittää varsin muh- keita selänteitä ja laajoja tasanteita..1 MAISEMAMAAKUNTA JA MAISEMA-ALUEET 5.2 RAKENNETTU YMPÄRISTÖ JA ASUTUS Lestijärven kunnan asutus on pääosin sijoittunut kunnan keskustaajaman (etäi- syys lähimmästää voimalasta noin 2,5 kilometriä) ja sen läheisyyteen sekä Lesti- laskussa viime vuosikymm meninä. Kunnassa asui vuoden 2011 lopussa 847 ih- mistä. järventien eli kantatien 588 varrelle. Lestijärvenn kunnan väestön määrä on ollut FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 13

19 LESTIJÄRVEN KUNTA LESTIJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTON Kuva 6. Asuinrakennukset (punaisella), loma-asunnot (sinisellä) ja muut rakennukset (vihreällä) suunnittelualueen ympäristössä. Hittisennevan osayleiskaava-alueen läheisyyteen sijoittuu seitsemän kylää, YliLesti, Tuikka, Mattila, Tikka, Similä, Kangasvieri ja Mustikankylä. Kylät ovat sijoittuneet Hietakankangas-Tuikankangas harjualueen reunalle. Hittisennevan osayleiskaava-alueen pohjoispuolella, 1,5 kilometrin etäisyydellä, sijaitsee lisäksi Kangasvieren kylä, joka on asuttu 1700-luvulta lähtien. Kylä on säilyttänyt hyvin alkuperäisen muotonsa. Yli-Lestin kylä sijaitsevat ja Tuikan kylä Hittisennevan osayleiskaava-alueen kaakkoispuolella. Tuikan kylän asutus alkoi muodostua 1600-luvulla ja kylän perinteinen rakenne on säilynyt hyvin, vaikka osa vanhoista asuinrakennuksista on nykyään asumattomia. Yli-Lestin kylän rakennusryhmittymät ja pellot muodostavat pienipiirteisen viljelysmaiseman Lehtosenjoen varrelle. Osayleiskaava-alueella ei ole vakituista asutusta. Lähialueen loma-asutus on keskittynyt Lestijärven rannoille. Myös pienempien järvien rannoilla on joitakin loma-asuntoja. Osayleiskaava-aluetta lähimmät varsinaiset taajamat ovat Kinnula noin 17 kilometrin päässä kaakossa, Sykäräinen noin 14 kilometrin päässä luoteessa, Reisjärvi noin 18 kilometrin päässä koillisessa, Halsua noin 23 kilometrin päässä lännessä, Perho noin 30 kilometrin päässä etelässä, Pihtipudas noin 44 kilometrin päässä idässä ja Toholampi noin 31 kilometrin päässä luoteessa. Osayleiskaavan ehdotusvaiheen voimalasijoittelun mukaan tuulivoimaloiden vaikutusalueella, noin kilometrin etäisyydellä suunnitelluista tuulivoimaloista ei asu FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 14

20 LESTIJÄRVEN KUNTA LESTIJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTON yhtään asukasta. Tälle alueelle ei sijoitu maastotietokannan mukaan asuinraken- nuksiaa tai vapaa-ajan asuntoja. Vastaavasti viiden kilometrin etäisyydellä suun- nitelluista tuulivoimaloista asuu noin 610 henkilöä, ja alueelle sijoittuuu 289 asuin- rakennusta ja runsaat 160 vapaa-ajanasuntoa. Suunniteltu sähkönsiirtoreitti VEB sijoittuu lähinnä maa- ja metsätalousalueelle Lestijärven kunnan alueella. Sen läheisyyteen ei sijoitu merkittäviää asutuskes- kittymiä. Sähkönsiirtoreitti VEC sijoittuu Lestijärven, Halsuan, Perhon ja Vimpelin kuntien sekä Alajärven kaupungin alueelle. Suunniteltu sähkösiirtoreitti VEC sis- joittuuu olemassaa olevan voimajohtoreittien rinnalle pääosinn maa- ja metsätalous alueille. Nykyiset voimajohtoreitit sijoittuvat pääsääntöisesti asutuskeskittymien ulkopuolelle. Näin ollen sähkönsiirtoreitin VEC läheisyyteen ei myöskään sijoitu merkittäviä taajamia tai muita asutuskeskittymiä. 5.3 RAKENNETTU KULTTUUR RIYMPÄRISTÖ Kulttuurimaiseman kannalta Lestijärven merkittävimmät kokonaisuudet ovat Kir- konkylän raitti sekä Kangasvieren, Tuikan ja Yli-Lestin Y kylät. Näistä erityisesti Lestijärven kirkonkylältä jaa Tuikan kylältä avautuu kauniitaa järvinäkymiä. Kuva 7. Suunnittelualueelle ja sen lähiympäristöön sijoittuvat maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 15

21 Osayleiskaava-alueen läheisyyteen sijoittuu Lestijärven Kirkonkylän raitti ja sen varren merkittävät kulttuurihistorialliset kohteet mm. vanhan kiviaidan ympäröimä kirkko, pappila, kotiseutumuseon alue, vanha koulu ja kunnantalo VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ovat edustavimpia maaseudun kulttuurimaisemia, joita uhkaavat viljelyn loppuminen, rakennusten rapistuminen ja maisemaan sopimaton uudisrakentaminen (Ympäristöministeriö, 1993 b). Osayleiskaava-alue ei sijaitse valtakunnallisella maisema-alueella. Lähin valtakunnallisesti arvokas maisema-alue on Reisjärven Keskikylä ja Kangaskylä, jonne etäisyys osayleiskaava-alueelta on lähimmillään noin 12 kilometriä. Reisjärven kirkonkylä on syntynyt perinteiselle asuinpaikalle kolmen järven, Reisjärven, Kiljanjärven ja Vuohtajärven väliselle harjukannakselle. Kauniin ja monipuolisen maisemakokonaisuuden muodostavat selvästi ympäristöstään kohoava harjuselänne, Reisjärven kirkko, vanha asutus, järvet ja jokilaakso sekä ympärillä levittäytyvät pellot. Keskikylän luoteispuolella Kangaskylään tultaessa harjumuodostuma mataloituu ja kulttuurimaiseman muodostavat Kangaspäänjärven ympäröivät viljelykset ja asutus. Osayleiskaava-alueelta 22 kilometrin etäisyydellä itään sijaitsee valtakunnallisesti arvokas Muurasjärven kulttuurimaisema. Kohde edustaa Suomenselän tyypillistä kulttuurimaisemaa, jossa 1940-luvulla muodostunut rakennuskanta kuvaa aidosti sodanjälkeistä pika-asutusta. Maisemakuvalle ovat ominaista loivasti kumpuilevia melko laajat ja viljavia peltoalueet sekä laitumet VALTAKUNNALLISESTI MERKITTÄVÄT RAKENNETUT KULTTUURIYMPÄ- RISTÖT Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristökohteet antavat alueellisesti, ajallisesti ja kohdetyypeittäin monipuolisen kokonaiskuvan maamme rakennetun ympäristön historiasta ja kehityksestä. Osayleiskaava-alueella ei sijaitse valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä. Osayleiskaavan vaikutusalueella (0-25 kilometriä) yli 20 kilometrin etäisyydellä sijaitsee yksi valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY 2009) Halsuan kirkkotie ja kirkonseutu. Halsuan kirkonmäki on osa Venetjoen ja Halsuanjärven välissä sijaitsevaa Kirkkoharjua. Halsuan kirkonseutu kuvastaa vaatimatonta, 1820-luvulla Pohjanmaan suhteellisen syrjäiselle ja karulle, pääliikenneväyliltä etäälle syntynyttä pienimittakaavaista rukoushuoneen ympäristöä, johon kuuluu tunnetun pohjalaisen Kuorikosken kirkonrakentajasuvun rakentama kirkko ja tapuli, lainamakasiini, hautausmaa sekä harjun lakea pitkin kulkeva kirkkotie. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 16

22 5.3.3 MAAKUNNALLISESTI MERKITTÄVÄT MAISEMA- JA KULTTUURIHISTORI- ALLISET KOHTEET Osayleiskaava-alueella ei sijaitse maakunnallisesti merkittäviä maisema- ja kulttuurihistoriallisia kohteita. RKY kohteista Hittisennevan osayleiskaava-alueen tuulivoimaloiden vaikutusalueella (0-25 kilometriä) sijaitsee 3 km:n etäisyydellä koillisessa Lestijärven kirkko ja 10 km:n etäisyydellä pohjoisessa Lestijoen kulttuurimaisema. Lestijärven puukirkon (vuodelta 1827) ympäristöön liittyy länsitorni vuodelta 1901, kirkkomaata ympäröivä vanha kiviaita, vanha pappila ja pihapiiri 1890-luvulta sekä kotiseutumuseon alue. Lestijoen kulttuurimaisema alkaa Lestijärven kunnan länsiosasta, Syrin kylän alueelta, ja ulottuu Kannuksen eteläpuolelle Riuttaan saakka. Kulttuurimaisemalle ovat ominaisia kumpareiset tasangot ja mäkikumpareille sijoittuvat yhtenäiset rakennusryhmät. Kuva 8. Lestijärven kirkko ja ympäristön kyläraitti. Maakunnallisesti merkittäviä maisema-alueita tuulivoimapuiston lähialueella sijaitsee Valkealammineva-Lehtosenjärvi, Similänperän peltoaukea, Lestijärvi ja Lestijärven kulttuurimaisema-alue. Valkealamminneva-Lehtosenjärvi maiseman muodostaa järvien luonnontilainen ympäristö. Lestijärven maisemaalueen muodostaa Keski-Pohjanmaalle harvinaisen suuri järvi ja sen maisemallisesti tärkeät saaret ja rantavyöhyke. Lestijärven kulttuurimaisema kyläasutuksineen ja peltoineen myötäilee harjua Syristä Valkeiselle saakka. Maakunnallisesti merkittävistä maisema-alueista Similänperän peltoaukea on 1 kilometrin etäisyydellä osayleiskaava-alueesta. Valkealammineva-Lehtosenjärvi puolestaan on noin 6,5 kilometrin etäisyydellä osayleiskaava-alueesta. Osayleiskaava-alue sijaitsee Lestijärven kaakkoispuolella ja voimalat ovat lähimmillään noin 2 kilometrin etäisyydellä maisema-alueesta. Lestijärven kulttuurimaisema-alue kulkee suunnittelualueen koillispuolella ja voimalat ovat lähimmillään yli 1 kilometrin etäisyydellä kulttuurimaisema-alueesta. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 17

23 Kuva 9. Kinnulan maakunnallisesti arvokkaan Kangaskylän maisema-alue: näkymä Karkausjärvelle ja Kettula-Lepistöntielle. Kuva 10. Maakunnallisesti merkittävä Syrin kylämaisema. Osayleiskaava-alueen eteläpuolelle 12 km:n etäisyydelle sijoittuu maakunnallisesti merkittävä Kinnulan Kangaskylän maisema-alue. Kohde on maisemallisesti eheä sodan jälkeisten rintamamiestilojen maaseutumaisema peltoineen ja järvinäkymineen harjujakson ohessa. Etäämmälle sijoittuvia maakunnallisesti merkittäviä maisema-alueita ovat 6,5 km:n etäisyydellä osayleiskaava-alueesta oleva Syrin kylämaisema ja 13 km:n etäisyydellä osayleiskaava-alueesta oleva Perhon järvimaisema-alue. Syrin kylän kulttuurimaisemassa asutus sijoittuu nauhamaisesti pitäjäntien varteen, peltoaukeiden ja mäntymetsän ympäröimänä. Perhon järvimaisema-alueen maisemakuva muodostuu järvi- ja harjujaksosta asutuksineen. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 18

24 LESTIJÄRVEN KUNTA LESTIJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTON 5.4 MUINAISJÄÄNNÖKSET Suunnittelualueiden ja niiden lähialueen arkeologinenn kulttuuriperintö on kuvattu yksityiskohtaisemmin Lestijärven tuulipuistohankkeen YYA-menet- telyn aikana laaditussa erillisraportissa (Keski-Pohjanmaan ArkeologiaPal- niin, että velu ). Ehdotusvaiheessa osayleiskaava-alueiden rajauksia on tarkistettu yhdelläkään kolmesta osayleiskaava-alueesta ei enäää sijaitse tunnettuja muinaisjäännöskohteita. Selvityksessä havaituista uusista kohteista osayleiskaavan alueella on kaksi tervahautaa (10. Kusiaisnenä ja 12. Rimpikangas). Kuva 11. Suunnittelualueelle ja sen lähiympäristöön sijoittuvat muinaisjään n- nökset. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 19

25 5.4.1 ARKEOLOGINEN SELVITYS Osayleiskaava-aluetta koskevat muinaisjäännöstiedot on koottu aiempien alueella tehtyjen arkeologisten tutkimusten ja selvitysten tuloksista, jotka perustuvat lähinnä inventointeihin. Lisäksi alueen voimalapaikoilla on suoritettu vuonna 2013 maastoinventointi, josta vastasi Keskipohjanmaan ArkeologiaPalvelu / arkeologi Jaana Itäpalo. Inventoinnista on laadittu erillisraportti. Taulukko 1. Muinaisjäännöskohteet osayleiskaavan osa-alueiden läheisyydessä. Etäisyydet voimalaan ovat YVA-vaiheen mukaiset. Kohde Tyyppi Sijainti / etäisyys voimalaan Yli-Lesti / Linjakangas kaskiröykkiö osayleiskaava-alueella, n. 1,7 km Syväojankangas kivikautiset asuinpaikat sähkönsiirtoreitin läheisyydessä Yli-Lesti/Välivainio kivirakenteet n. 1,7 km Kirkonkylä/Kusiaisneva asuinpaikat n. 2,5 km Niemelä kivirakenteet n. 4 km Kirkonkylä/Siltala - n. 2,5 km Leskelä A ja B työ- ja valmistuspaikat n. 2 km Jokitalo/Sammalisniemi A asuinpaikat n. 3 km Kirkonkylä/Pikku-Kannus asuinpaikat n. 3 km Kirkonkylä/Änäkkälä kivirakenteet n. 2,6 km Yli-Lesti/Jokela asuinpaikat n. 2 km Yli-Lesti/Antila W asuinpaikat n. 2 km Yli-Lesti/Anttila asuinpaikat n. 1,9 km Yli-Lesti/Harjula asuinpaikat n. 1,8 km Yli-Lesti/Uusipaikka asuinpaikat n. 1,5 km Yli-Lesti/Puroaho asuinpaikat n. 1,3 km Yli-Lesti/Kasalankangas työ- ja valmistuspaikat n. 1,6 km Kinnulankangas työ- ja valmistuspaikat n. 2,2 km Mustikankylä/Valkeinen NW asuinpaikat n. 2,1 km Mustikankylä/Valkeinen W kivirakenteet n. 3,2 km Vittasenkivi kivirakenteet n. 2,3 km Jääskänniemi kivirakenteet n.3,6 km ESIHISTORIALLISET MUINAISJÄÄNNÖSKOHTEET Pääosa tunnetuista esihistoriallisista asuinpaikoista ja yksittäisistä esineiden irtolöytöpaikoista keskittyy järven etelä-länsipuolella sijaitsevalle harjulle Kirkonkylän ja Yli-Lestin kyläkeskusten tienoille hankealueen tuntumaan. Kohteet sijaitsevat Lestijärven muinaisilla rantatörmillä ja nykyisillä pelloilla asutuksen keskellä tai sen läheisyydessä. Harjulla sijaitsee myös kaksi laajaa pyyntikuoppajärjestelmää, jotka ovat Yli-Lesti/Kasalankangas ja Kinnulankangas. Nämä koh-teet sijaitsevat Lestijärven keskustasta n km kaakkoon Viitasaaren tien no. 58 varrella. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 20

26 Harjulla sijaitsevat pyyntikuoppajärjestelmät ovat Kosolankankaan ja Iso Kortenevan osayleiskaava-alueiden välissä, noin 2 4 kilometrin etäisyydellä alueista (muinaisjäännösalueet Yli-Lesti/Kasalankangas ja Kinnulankangas). Esihistoriallisia esinelöytöjä ja/tai merkkejä toimintapaikoista on tullut esiin myös järven pohjoisrannalta Kiiskilänlahden itärannalta ja Yli-Lestin Valkeisjärven ympäristöstä. Lestijärvessä saarilla on ajoittamattomia ja funktioltaan määrittelemättömiä kivirakenteita, mm. röykkiöitä. Muualta kuin saarilta tunnetut röykkiöt ovat melkein kaikki kaski- ja peltoröykkiöitä. Näitä muodostelmia sijaitsee yhdeksässä kohteessa. Hienoimpiin kivikauden esineisiin kuuluu Kirkko-saaresta löytynyt ehjä mesoliittiselle ajalle tyypillinen pallonuija. HISTORIALLISET MUINAISJÄÄNNÖSKOHTEET Lestijärveltä tunnetut historiallisen ajan muinaisjäännökset ovat melkein kaikki viljelysjäänteitä, joista kaskiröykkiökohde Yli-Lesti/Linjakangas sijaitsee YVA-vaiheen hankealueella. Viljelysjäänteiden lisäksi historiallisen ajan kohteita on ainakin kaksi, jotka sijaitsevat hankealueen tuntumassa. Toinen niistä on Lestijärven ensimmäinen saarnahuone ja myöhemmin kappelikirkko, joka on sijainnut Änäkkälässä, perinteisen tulkinnan mukaan ehkä jo 1500-luvun lopulla.4 Kohde sijaitsee Lestijärven keskustasta n. 2 km kaakkoon Pikku-Kannuksessa Lestijärven rannalla. Lestijärven ja Kinnulan kuntien rajalla on Keski-Suomen, Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntien välinen rajakivi. Vanhimmat asiakirjamaininnat kivestä ovat vuosilta Kohde on suuri maakivi, jonka jokaiseen sivuun on hakattu kaiverrus. Tämä kohde sijaitsee selvitysalueen kaakkoisosassa YVAvaiheen hankealueen rajalla. Kohdealue sijaitsee osin suhteellisen lähellä historiallista asutusta, minkä perusteella elinkeinohistoriallisten muinaisjäännösten löytyminen oli hyvin potentiaalista. Alueelta saattoi olla löydettävissä ainakin tyypillisiä elinkeinohistoriallisia jäänteitä, kuten tervahautoja ja hiilimiiluja sekä eri ajoilta peräisin olevia viljelykseen liittyviä jäänteitä. Myös kaskeamisesta säilyneet rakenteet, kuten fossiloituneet peltokerrokset, niihin liittyvät röykkiöt sekä tilapäisasumusten pohjat olivat mahdollisia. Lestijärveltä tunnetaan kolme kaskiröykkiökohdetta. Hankealueella sijaitsevasta Yli-Lesti/Linjakankaan kaskiröykkiökohteesta n. 200 m koilliseen, YVA-vaiheen hankealueen tuntumassa sijaitsee kaskiröykkiöalue Yli- Lesti/Välivainio ja noin 3 kilometrin etäisyydellä hankealueen eteläpuolella on Vähä-Valvatin etelärannalla laaja kaskialue, mistä on tunnistettu röykkiöiden ja kiviaitojen lisäksi myös tulisijallisia rakennustenpohjia. Tällä kohteella saattaa olla ikää mahdollisesti useita satoja vuosia. Kohdealueella sijaitsee suoalueita, joilta on kerätty rehua, kortetta ja heinää. Järviä on laskettu Lestijärvellä eniten luvulla, mm. hankealueella sijaitsevat Tervasenlampi ja Saarisen järvi.5 Lähihistorian aikaiseen viljelyyn liittyy mm. Mustikankylän lounaispuolella Saarisen järven eteläpuolella olevat vanhat peltokuviot, jotka ovat maastossa vielä selvästi tunnistettavissa. Hankealueelle on merkitty metsänvartijatiloja 1900-luvun alkupuolella laadituille metsänhoitokartoille. Yksi sijaitsi Pikku-Vihtasen luoteispuolella ja kaksi Mustikankylässä. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 21

27 Osayleiskaava-alueiden tuntumassa on useita kohteita Yli-Lestin kylässä. Niistä pääosa sijaitsee Lestijärven muinaisilla rantatörmillä ja nykyisillä pelloilla asutuksen keskellä tai sen läheisyydessä, Kinnulankankaan pyyntikuopat kuitenkin näistä etäämmällä Valkeisjärven luoteispuolella. Ylilesti/Linjakankaan kaskiröykkiökohteen läheisyyteen ei ole suunnitteilla tuulivoimaloita. Osayleiskaava-alueen läheisyydessä on myös kaksi muinaisjäännösaluetta; Yli-Lesti/Kasalankangas ja Kinnulankangas. Yli-Lesti/Linjakankaan kaskiröykkiöalue sijaitsee Lestijärven eteläpuolella n. 100 m etelään Itälahdentieltä. Alue on noin 50 x 100 m laaja hiekkakumpare. Paikalla on röykkiötä, jotka sijaitsevat tiheässä. Ne ovat suurimmaksi osaksi pieniä, halkaisijaltaan 1 3 metriä, pohja-alaltaan pyöreitä sekä laakeita. Joukossa on muutamia pitkänomaisia, kooltaan noin 1 2 x 3 5 m olevia. Kookkain röykkiö sijaitsee kumpareen luoteispäässä. Se on suorakulmainen, kooltaan 4 x 5 m ja vajaa 1 m korkea. MUINAISMUISTO-INVENTOINNIN TULOKSET YVA-vaiheen inventoinnissa paikannettiin 15 uutta muinaisjäännöstä, joista 14 on tervahautoja ja yksi puuhiilen valmistuspaikka, jonka tulkinta jäi kuitenkin hieman avoimeksi. Tervahaudoista 5 on merkitty nykyisille peruskartoille, 5 löytyi intensiivi-inventoinnin avulla ja 4 laserkeilausaineiston avulla. Muita inventointihavaintoja olivat yksi metsäkämpän pohja, kivien ottopaikka ja muutamia resenttejä hiilikuoppia, joita ei nuoren ikänsä takia tulkittu muinaisjäännöksiksi. Havaituista uusista muinaisjäännöksistä kaikkiaan yhdeksän sijoittuu YVA-vaiheessa rajatulle hankealueelle. Hittisennevan osayleiskaava-alueella on kaksi tervahautaa (10. Kusiaisnenä ja 12. Rimpikangas). Suhteellisen runsas määrä uusia tervahautoja oli ennakko-odotusten mukainen tulos, sillä Lestijärvi lukeutuu niihin alueisiin, missä tervantuotanto oli voimakasta. Esihistoriallisten kohteiden puuttumista selittää maaperä ja alueen sijaintikorkeus. Tämän tyyppisestä maastosta mesoliittisen jakson alkupuolelle ajoittuvilta merenrantakorkeuksilta tunnetaan Pohjanmaalta harvoja arkeologisia kohteita. Tervahautakohteissa Hittisenkangas, Kusiaisnenä, Hautamaankangas, Ruutana ja Teeriaho etäisyys YVA-vaiheessa suunniteltuihin tuulivoimaloihin oli n m. Inventoinnin pohjana käytetyn sijoittelun toteutuesta arvioitiin, että rakentamisella voi olla suoria vaikutuksia joihinkin näihin kohteisiin. Ehdotusvaiheessa lähimmät voimalat ovat noin 140 m etäisyydellä tervahautakohteista Kusiaisnenä ja Rimpikangas. Kasalankankaan pyyntikuoppajärjestelmä sijaitsee n. 600 metrin etäisyydellä, hankealueen tuntumaan sijoittuva Kinnulankankaan pyyntikuopasto lähes kahden kilometrin ja Linjakankaan kaskiröykkiöt yli kahden kilometrin etäisyydellä lähimmistä hankealueelle YVA-vaiheessa suunnitelluista voimaloista, joten etäisyys on riittävä. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 22