YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio VAT-uudistus Timo Turunen YM001:00/2016 Juhana Rautiainen

Transkriptio

1 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio VAT-uudistus Timo Turunen YM001:00/2016 Juhana Rautiainen Sidosryhmien näkemyksiä valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden uudistamisesta Osa 1: Käynnistystilaisuuden yhteenveto Ministeri Kimmo Tiilikainen kutsui keskeiset sidosryhmät valtakunnallisten alueidenkäyttö-tavoitteiden käynnistystilaisuuteen Tilaisuudessa kuultiin liikenne- ja viestintäministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön, maakuntien liittojen, Kuntaliiton sekä Elinkeinoelämän keskusliiton ja Suomen luonnonsuojeluliiton puheenvuorot. Lisäksi tilaisuudessa käytiin ryhmäkeskusteluja siitä, mihin VATteja erityisesti tarvitaan ja mistä asioista niitä tarvitaan. Mihin VATteja erityisesti tarvitaan? Tilaisuudessa nousi vahvasti esille alueidenkäytön ja sen suunnittelun tärkeä merkitys muun muassa ihmisten arjen sujuvuuden, biotalouden edellytysten ja elinkeinojen uusiutumisen sekä ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta. VATtien merkitys ja tarve nähdään jatkossakin siinä, että ne varmistavat, tukevat ja edistävät valtakunnallisesti merkittävien asioiden toteutumista kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa. Tavoitteet tuovat alueidenkäyttöön ja sen suunnitteluun pitkäjänteisyyttä ja edistävät osaltaan koko maan kestävää yhteiskuntakehitystä luoden sille alueidenkäytöllisiä edellytyksiä. VATtien merkitystä painottaa jatkossa se, että kaavojen jälkivalvonnasta on luovuttu. Kaavoituksen sujuvuuden kannalta on tärkeää, että valtakunnalliset intressit ovat kaikkien alueidenkäytöstä ja sen suunnittelusta vastaavien viranomaisten tiedossa jo etukäteen. VATit ottavat huomioon valtion eri sektoreiden valtakunnalliset intressit ja yhteen sovittavat ne yhdeksi kokonaisuudeksi. Näin ne antavat tarvittavaa sisältöperustaa kaavoituksen ennakoivalle ja vuorovaikutteiselle viranomaisyhteistyölle. VATtien tarvetta korostettiin myös kansainvälisten sopimusten täytäntöönpanossa. Tilaisuudessa tuotiin vahvasti esille Pariisin ilmastonmuutos ja sen on käänteentekevä merkitys alueidenkäytölle. VATtien ja etenkin sen uudistamisen tarve liittyy yhteiskunnan kehitysnäkymiin ja alueidenkäyttöön kohdistuviin haasteisiin. Keskeisimpinä valtakunnallisina haasteina tunnistettiin kaupungistuminen ja sen kestävä hallinta, edellytykset elinkeinorakenteen uusiutumiselle ja Suomen kilpailukyvylle sekä globaalit haasteet, jotka liittyvät ilmastonmuutokseen, energiakysymyksiin, luonnon monimuotoisuuden vähenemiseen ja globaalitaloudessa pärjäämiseen. VATtien toteutumisen ja vaikuttavuuden kannalta nähtiin jatkossakin tärkeänä se, että niitä edistetään sekä kaavoituksen että valtion viranomaisten toimesta. Maakuntien liitot painottivat maakuntakaavojen ensisijaista roolia tavoitteiden toteuttamisessa.

2 2 Mistä asioista VATteja tarvitaan? Useissa puheenvuoroissa nykyistä tavoitteistoa pidettiin edelleen relevanttina. Uudistaminen nähtiin kuitenkin perusteltuna, ja nimenomaan siten, että tavoitteissa keskitytään nykyistä rajatummin keskeisimpiin valtakunnallisiin näkökohtiin. Vähemmästä enemmän tuo vaikuttavuutta, mutta antaa myös valtaa ja vastuuta alueille. Tavoitteiden vaikuttavuuden kannalta on myös tärkeää, että ne ovat nykyistä täsmällisempiä. Tavoitteiden selkeyttä lisäisi ja niiden päällekkäisyyttä vähentäisi esimerkiksi se, että yleis- ja erityistavoitejaosta luovuttaisiin. Yleistavoitteiden tapaisia periaatteellisia linjauksia ei välttämättä enää tarvita. Tilaisuudessa painotettiin VATtien määrittelyn perusominaisuuksia, kuten selkeää alueidenkäytöllistä ulottuvuutta ja sitä, että tavoitteet täsmentävät kaavojen sisältövaatimuksia valtakunnallisesta näkökulmasta. Valmistelussa on varmistettava myös se, että tavoitteet ja erityislait tukevat toisiaan eivätkä ne ole päällekkäisiä. Ryhmäkeskusteluissa haettiin keskeisiä teemoja, joista tavoitteita tulisi antaa. Esille nousseita teemoja perusteltiin asian valtakunnallisella merkittävyydellä viitaten tulevaisuuden haasteisiin ja valtion eri sektoreiden valtakunnallisiin intresseihin ja kansainvälisiin sopimuksiin. Elinkeinojen edistämisen toivottiin painottuvan nykyistä vahvemmin ihmisten hyvinvoinnin ja ympäristön kestävyyden ohella. Erityisesti alue- ja yhdyskuntarakenne nousi vahvasti esille. Taustalla on etenkin kaupungistuminen, ilmastonmuutoksen haasteet sekä ihmisten arjen sujuvuus ja elinkeinojen uusiutuminen ja kilpailukyvyn vahvistuminen. Tavoitteiden tulisi määritellä ja tukea valtakunnallisesti vahvaa ja verkottuvaa aluerakennetta, joka hyödyntäisi maan eri osien vahvuuksia ja voimavaroja. Kasvavien kaupunkiseutujen ja erityisesti metropolialueen kasvun kestävä hallinta on valtakunnallinen kysymys, mutta myös väestöltään vähenevien alueiden tarpeet ja elinvoiman parantaminen tulisi huomioida. Liikennejärjestelmän toimivuus liitettiin kansainväliseen ja valtakunnalliseen saavutettavuuteen sekä valtakunnallisiin yhteystarpeisiin, solmukohtiin ja kehittämisvyöhykkeisiin. Energiahuollon valtakunnalliset tarpeet liitettiin energiaturvallisuuteen ja sähkösiirtoverkon toimivuuteen, energiatuotantoon sekä uusiutuvien energialähteiden hyödyntämiseen ja energiatehokkuuteen. Terveelliseen ja turvalliseen elinympäristöön liittyvät tavoitetarpeet liittyivät merkittävien ympäristöongelmien välttämiseen. Tällaisena tuotiin esille muun muassa ilmastonmuutokseen sopeutuminen. Luonto- ja kultuuriympäristön merkitys nousi laaja-alaisesti esille monesta eri näkökulmasta. Valtakunnalliset alueidenkäyttökysymykset liittyvät yhtäältä kansallisiin arvoihin ja yleisemmin luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen sekä toisaalta luonnonvarojen yhä kasvavaan merkitykseen ja niiden kestävään hyödyntämiseen. Lisäksi hiilivarastot ja muut ilmastonmuutokseen liittyvät haasteet tuotiin esille. Maanpuolustustuksen alueidenkäytölliset tarpeet nostettiin esimerkkinä konkreettisena valtakunnallisesti merkittävänä asiana.

3 3 Osa 2: Kirjalliset mielipiteet valmistelun ja ympäristöselostuksen lähtökohdista Ympäristöministeriö kuulutti valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (VAT) uudistamisen ja ympäristöselostuksen lähtökohtia, tavoitteita ja valmistelua kuvaavan alustavan työ- ja arviointisuunnitelman nähtäville asettamisesta. Viranomaistahoilla ja yleisölle varattiin mahdollisuus esittää niistä mielipiteitä mennessä. Mielipiteitä esitettiin yli 40 kappaletta. Kooste mielipiteiden keskeisimmistä näkökulmista on esitetty jäljempänä. Mielipiteet ovat luettavissa valtioneuvoston hankerekisterissä ( ). Mielipiteitä esittivät sisäministeriö, valtiovarainministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, opetusja kulttuuriministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, aluehallintovirastot, Geologinen tutkimuskeskus, Kilpailu- ja kuluttajavirasto, Liikennevirasto, Luonnonvarakeskus LUKE, Metsähallitus, Museovirasto, Suomen Metsäkeskus, eri Maakuntien liitot, Saamelaiskäräjät, Finavia Oyj, Fingrid Oyj sekä eri kunnat, keskusjärjestöt ja yhdistykset. Mielipiteet koskivat valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden uudistamisen lähtökohtia ja tavoitteita, yhteistyöryhmän työskentelyä, suunnitelmien- ja ohjelmien vaikutusten arviointia, VATtien toimeenpanoa ja seurantaa sekä muita lainsäädäntöön ja soveltamiseen liittyviä näkökohtia. 1 Uudistamisen lähtökohdat ja tavoitteet Maakuntakaavojen vahvistusmenettelyn poistuttua VATtien konkreettisuus-, selkeys ja velvoittavuus korostuvat VATit ovat edelleen tarpeen valtakunnallisten asioiden turvaamisessa maakuntien ja kuntien kaavoituksessa, sekä viranomaisten toiminnassa. Vaikuttaako suoraan kuntakaavoitukseen? VATit rajatummin, täsmällisemmin ja vaikuttavammin. Konkreettisia VATteja. Ristiriitojen vähentäminen ja VATtien roolin selkeyttäminen VATit ja erillislaindäännöt muodostavat toisiaan tukevan kokonaisuuden olematta päällekkäisiä Vältetään turhaa byrokratiaa Tulevaisuuden muutosten huomioon ottaminen ja riittävä joustavuus VATeilla edistetään alueidenkäytön kestävää kehitystä Uudistuksessa otetaan huomioon: o Valtakunnalliset strategiat ja toimet, kuten: Valtakunnalliset alueiden kehittämistavoitteet (TEM ) Kulttuuriympäristöstrategia (VN 2014) Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 (YM, TEM, LVM, MMM 2015) Suomen biotalousstrategia (TEM 2014) Kansallinen metsästrategia 2025 (MMM 2015) Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma (MMM 2014) MAL-sopimukset o Toimintaympäristön tulevaisuuskehityksen analyysit o Maakuntien perustamisen sekä alue- ja keskushallintouudistuksen vaikutukset o Globaalien ilmiöiden vaikutus alueidenkäyttöön, kuten ilmastonmuutos, kaupungistuminen ja muuttotappioalueet, maahanmuuton vaikutukset, digitalisaatio, biotalous, kiertotalous, energiapolitiikka, ympäristöpolitiikka, turvallisuuspolitiikka, ekosysteemipalvelut o Elinkeinoelämän rakennemuutokset

4 4 2 Yhteistyöryhmän työskentely Eri osapuolten kuuleminen laajasti Analyysi nykisten VATtien vahvuuksista ja heikkouksista Avoin ja laaja vuorovaikutus Vertailu eri maiden kansainvälisistä, valtakunnallisista ja ylimaakunnallisista alueidenkäytön tavoitteista. 3 Suunnitelmien- ja ohjelmien vaikutusten arviointi Arvioidaan toteutuvatko uudistukselle asetetut tavoitteet Talousvaikutusten riittävä arviointi o Kansantalouden ja talouden dynamiikan muutosten arviointi o Vaikutukset elinkeinoelämälle ja yritystoiminnalle o Tuottavuuden muutoksen arviointi o Vaikutukset työssäkäyntiin ja työmarkkinoihin Yhtenä arviointivaihtoehtona nykyisten VATtien säilyminen Vaikutusten arviointi laajasti eri sidosryhmien kesken Millä tavalla arvioidaan epäsuorat vaikutukset? 4 VATtien sisältöön liittyviä näkökohtia (luokittelu on viitteellinen) Yleistä o Yleistavoitteiden ja erityistavoitteiden luokittelusta luopuminen tai säilyttäminen o Eri alueiden huomioon ottaminen / erityinen kohdistaminen alueille harkittava erikseen o Tavoitteiden toteutuksen vastuiden osoittaminen o Eri tavoitteiden yhdistäminen suurempiin kokonaisuuksiin o Talouskasvun ja kilpailukyvyn edistäminen o Elinkeinoelämän valtakunnallisten tarpeiden varmistaminen Eri alueiden erityispiirteet o Helsingin seudun erityiskysymysten sisällyttäminen tai pois jättäminen o Suurimpia kaupunkiseutuja koskevat tavoitteet o Biotalouden toimintaedellytykset o Elinvoimainen maaseutu o Pohjoinen ulottuvuus Saamelaiskulttuurin harjoittamisedellytysten turvaaminen Poronhoidon turvaaminen Alue- ja yhdyskuntarakenne o Toimiva palvelurakenne o Kaupan rakenne o Alueiden monikäytön mahdollistaminen o Alueiden houkuttelevuus asumiselle, työnteolle ja elinkeinoelämälle o Asumisedellytysten turvaaminen o Sekä väljä että tiivis ekotehokas yhdyskunta o Kasvuvyöhykkeiden huomioon ottaminen o Maanpuolustuksen ja rajaturvallisuuden riittävät alueidenkäytön tarpeet o Valtakunnallisten suurten hankkeiden sijoittumisen määrittely Liikenne o Lentoliikenteen ja maankäytön yhteensovittaminen o Liikennejärjestelmän valtakunnalliset yhteydet ja solmupisteet sekä kansainväliset yhteydet o Maankäytön, asumisen ja liikenteen kytkeytyneisyys o Joukkoliikenteen palveluedellytykset Energia o Valtakunnalliset energiaverkot o Uusiutuvat keskitetyt ja hajautetut energiamuodot: aurinko-, geoenergia ja tuulivoima

5 5 Ekologinen kestävyys o Luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen o Kalatalous o Vesivarojen turvaaminen o Kallioresurssien kestävä käyttö o Luonnon monimuotoisuuden varmistaminen Kulttuuri- ja luonnonperintö o Valtakunnalliset matkailualueet o Ylikunnallisesti merkittävien virkistysmahdollisuuksien edellytykset o Valtakunnallisesti merkittävien kulttuuriympäristöjen, arkeologisten kohteiden ja kulttuurimaiseman turvaaminen o Valtakunnallisten inventointien merkitys alueidenkäytön suunnittelussa Ympäristöriskit o Meriturvallisuus, meriympäristön ja merialuesuunnittelun huomioon ottaminen o Tulvariskit ja häiriötilanteisiin varautuminen o Alueidenkäytön riskit terveydelle ja turvallisuudelle, melu ja ilmanpäästöt 5 VATtien toimeenpano ja seuranta VATtien rooli muutoksenhakumenettelyssä ja valitusten perustana SOVA-lain seurantavelvoitteen täyttäminen. Seurannan systematisointi ilman byrokratiaa? o erit. kulttuuriympäristön seurannan kehittäminen? o Seurantaryhmän perustaminen? Miten toteutumista valvotaan? 6 Muita lainsäädäntöön ja soveltamiseen liittyviä näkökohtia Arvioitaisiin VATteja koskevat lakipykälien kehittämistarpeet VATtien oikeudellisen roolin varmistaminen