Omalla sosiaalityöntekijällä vaikuttavuutta nuoren elämäntilanteen paranemiseen

Transkriptio

1 Sosiaalityön kehittämisyksikkö Sodankylän tiimi Omalla sosiaalityöntekijällä vaikuttavuutta nuoren elämäntilanteen paranemiseen Lähtökohta ja toimintaympäristön kuvausta Sodankylässä on asukkaita noin Työttömyysprosentti oli 5/07 13,8 % (vajaat 600 henkilöä). Alle 25-vuotiaita oli passiivityöttömänä samaan aikaan kaikkiaan seitsemän henkilöä. Kuntouttavassa työtoiminnassa oli 15 nuorta. Laki kuntouttavasta työtoiminnasta on nostanut nuoret erityisasemaan. Alle 25-vuotias henkilö tulee lain piiriin, kun hän on saanut työmarkkinatukea 180 päivältä viimeisen vuoden aikana, (ansiosidonnaista) työttömyyspäivärahaa 500 päivältä tai kun hän on saanut toimeentulotukea pääasiallisena toimeentulonaan 4 kk. Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen Yhdessä voimistuen hankkeessa (10/04 12/06) mallinnettiin kuntouttavan työtoiminnan prosessi sosiaalityön näkökulmasta. Mallinnuksen yhteydessä heräsi mielenkiinto nostaa perusteellisempaan tarkasteluun sosiaalityö haastavien asiakkaiden kanssa (usein nuoria), joiden tilanne vaatii syvällisempää ja pitkäjänteisempää työskentelyä. Mallinnus ja ammattilaisten kokemukset tukivat ajatusta, että pienellä paikkakunnalla yhteistyöverkostot ovat toimivia. Yhteistyö nuorten parissa toimivien välillä (perheneuvola, mielenterveystoimisto, Seita-säätiö, Tukikohta-hanke, työvoimatoimisto, sosiaalitoimisto, koulujärjestelmä, terveydenhuolto) on sujuvaa ja tuen tarpeessa olevat nuoret pääsevät palveluiden piiriin. Perheneuvolassa on sosiaalityöntekijä, psykologi ja puheterapeutti. Mielenterveystoimistossa toimii kaksi psykiatrista sairaanhoitajaa ja psykologi. Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten tukemisessa tärkeänä nähdään moniammatillinen verkostotyö. Sosiaalityöntekijä on usein yhteistyöverkostojen koordinoija ja viimesijaista vastuuta kantava taho. Sosiaalityöltä odotetaan aktiivista, kokonaisvaltaista otetta nuorten tukemiseksi. Sosiaalityön kokonaisvaltaisuus korostuu pienellä paikkakunnalla: nuori voi olla sosiaalityöntekijälle tuttu jo lastensuojeluasiakkuudesta tai perheen/suvun asiakkuuden kautta. Työvoimaneuvojan, sosiaalityöntekijän ja asiakkaan yhteistapaamiseen (=aktivointisuunnitelmaan) ohjataan henkilöitä tilanteissa, joissa työvoimahallinnon keinot on käytetty tai työvoimaneuvoja kokee, että asiakas ei hyödy niistä. Sosiaalityöntekijän ohjaamina nämä ihmiset ovat tavallisimmin alle 25-vuotiaita nuoria aikuisia, lastensuojeluperheiden vanhempia, asiakkaita, joiden työ- ja/tai toimintakyky on alentunut, päihdeongelmaisia ja asiakkaita, jotka ovat olleet pitkään poissa työmarkkinoilta. Sosiaalityöntekijät ovat priorisoineet nuoret asiakasryhmänä. Tämä tarkoittaa käytännössä nopeaa puuttumista nuoren tilanteeseen ja työajan kohdentamista nuoriin. Työvoiman ulkopuolella olevia haastavia nuoria tavataan myös pelkästään sosiaalitoimistossa. Tällöin nuori voi opiskella, olla työharjoittelussa, sairaslomalla, työssä tms. ja silti tarvita tiivistä sosiaalityön tukea.

2 Oma sosiaalityöntekijä vaikuttaa nuoren elämäntilanteen paranemiseen Sosiaalityön tuloksellisuus on riippuvainen ympäröivästä yhteiskunnasta ja sen tarjoamista reunaehdoista kuten työ- ja opiskelupaikat, työvoimahallinnon palvelujen kehittyminen ja muiden palveluiden tarjonta ja vastaavuus kansalaisten tarpeisiin. Esimerkiksi työvoimakoulutuksen käynnistyminen vaikuttaa välittömästi työttömyyteen ja sitä kautta toimeentuloasiakkuuksiin. Sosiaalityön rooli tässä yhteiskunnallisessa työnjaossa on pitkälle työvoiman uusintamis- ja kansalaisten sosiaalistamistehtävä. Tässä kehittämistehtävässä viemme asian mikrotasolle ja hyvin hienojakoiselle ja herkälle alueelle. Katseemme keskittyy sosiaalityöntekijän ja asiakkaan vuorovaikutukseen, jossa kohtaamisessa on kyse myös kansalaisten ja yhteiskunnan välisestä suhteesta ja julkisen politiikan soveltamisesta käytäntöön. Sosiaalityön kehittämisyksikön II vaiheessa keskeinen tavoite on tutkia sosiaalityön vaikuttavuutta. Painopisteenä on vaikuttavuuden tutkiminen asiakkaan kannalta. Sodankylässä vaikuttavuutta halutaan arvioida alle 25-vuotiaiden nuorten parissa. Kyse on tavallisimmin nuorista, joilla ei ole ammatillista koulutusta, koulutuksesta huolimatta työllistyminen on heikkoa ja/tai joiden elämänhallinta on puutteellista. Kriteerit nuorten valinnalle kohderyhmään ovat seuraavat: ikä alle 25 vuotta toimeentulotukiasiakkuus sosiaalityöntekijöiden arvion mukaan eniten syrjäytymisvaarassa olevat nuoret (mielenterveys- ja päihdeongelmat, avuttomuus, tukiverkostojen puute) Aikuissosiaalityön mallinnuksessa asiakkaat nostivat tärkeäksi sosiaalityön vaikuttavuuteen liittyväksi tekijäksi oman sosiaalityöntekijän. Aikuissosiaalityön kehittäjäasiakasryhmän näkemys oman sosiaalityöntekijän välttämättömyydestä on vaikuttanut sosiaalitoimiston asiakasohjaukseen. Omaa sosiaalityöntekijää pidettiin tarpeellisena asioiden joustavan hoidon takia: oma työntekijä tuntee tilanteen, ei tarvitse selitellä ja aloittaa alusta, tutulle ihmiselle on helpompi puhua, vuorovaikutus henkilötasolla sujuu, tutulle työntekijälle on lystimpi mennä ja työntekijä ymmärtää huumoria". Asiakkaat toivoivat sosiaalityöntekijältä paitsi asioiden hoitamista myös mahdollisuutta keskusteluun. Myös sosiaalityöntekijöiden oman ammatillisen arvion mukaan (hiljainen tieto) asiakkaan tilanteen hallintaan ja etenemiseen vaikuttaa se, että hänen asioitaan hoitaa yksi ja sama sosiaalityöntekijä. Nuoren tilanteen etenemisellä ja paranemisella tarkoitetaan yleensä vastuuntumista omien asioiden hoitoon ja sitoutumista työskentelyyn tavoitteiden saavuttamiseksi, käytännössä: ammatillisten suunnitelmien selkiintymistä ja koulutukseen hakeutumista kuntouttavan työtoiminnan tai työharjoittelun aloittamista työllistymistä itsenäiseen asumiseen liittyvien taitojen ja velvollisuuksien parantumista päihdeongelmien hallintaan saamista nuoren omaa arviota siitä, että elämä on omissa käsissä Sosiaalityöntekijöillä on kokemuksia siitä, että esim. nuoren saattelemisella tulevaan työtoimintatai harjoittelupaikkaan on merkitystä sille, että nuori ylipäätään aloittaa työtoiminnan. Oikeaan aikaan annetulla tuella voi olla nuorelle ensiarvoisen tärkeä merkitys.

3 Mallinnuksessa ja sosiaalityöntekijöiden kokemusten perusteella hyvän asiakassuhteen elementeiksi nousivat seuraavat tekijät: sosiaalityöntekijä hyväksyy asiakkaan sellaisena kuin tämä on (ihmisenä kohtaaminen). Ihmisen teoista huolimatta sosiaalityöntekijä kohtelee häntä kunnioittavasti molemminpuolinen luottamus sosiaalityöntekijästä välittyy aito kiinnostus ja välittäminen asiakkaan asioista. Sosiaalityöntekijän välittäminen on ammatillista ja virka-aikaan sidottua. Asiakassuhteessa on tärkeää se, että työntekijä eleillään, ilmeillään ja toiminnallaan osoittaa välittävänsä asiakkaasta. Yhtenä välittämisen osoituksena voidaan ajatella esimerkiksi sitä, että asiakas saa kriisitilanteessa ajan omalle sosiaalityöntekijälleen heti, kun se on mahdollista sosiaalityöntekijän jämäkkyys. Sosiaalityöntekijä tuo yhteistyöhön oman ammatillisen osaamisen, mikä tarkoittaa tarvittaessa päättäväistä ja jämäkkää otetta asiakkaan tukemisessa. Sosiaalityöntekijä osaa arvioida, missä vaiheessa asiakas hyötyy ymmärtäväisestä kannustamisesta ja milloin vaaditaan kontrolloivaa ja vastuuttavampaa työotetta työskentelyn konkreettisuus ja selkeys. Asiakas (varsinkin nuori asiakas) hyötyy tietyssä tilanteessa selkeistä ja konkreettisista neuvoista. Paitsi että asiakas haluaa keskusteluja sosiaalityöntekijän kanssa, hän hyötyy myös siitä, että sosiaalityöntekijä osaa antaa käytännön neuvoja. (Ks. myös Särkelä 2001, 21 31). Arviointikysymysten esittäminen Sosiaalityön vaikutus tai positiivisten muutosten aikaansaaminen ei ole suoraviivaista. Voi olla, että sosiaalityö saa aikaan ei-toivottuja vaikutuksia esim. nuoren aktivoituminen merkitsee epäsosiaaliseen seuraan liittymistä. Sosiaalityön vaikutusten erottaminen toimintaympäristön vaikutuksesta ei ole yksinkertaista. Toimintaympäristössä voi olla tekijöitä, jotka toimivat vastavoimina muutokselle esim. kaveripiiri, päihteet. Sosiaalityön tuloksellisuus on myös tiiviissä yhteydessä muiden viranomaisten toimintaan. Sosiaalityön kehittämisyksikössä Sodankylässä halutaan lähteä selvittelemään yhdessä asiakkaiden ja sosiaalityöntekijöiden kanssa millä edellytyksillä em. hyvän sosiaalityön elementeillä (=oman sosiaalityöntekijän työllä) on vaikutusta sosiaalityön tuloksellisuuteen; missä tilanteissa omasta sosiaalityöntekijästä on nuoren tilanteen edistymiselle hyötyä. Millä sosiaalityön sisältöön liittyvillä tekijöillä saadaan aikaan nuoren asiakkaan tilanteessa positiivisia muutoksia tuottavia mekanismeja? millaisissa elämäntilanteissa olevien nuorten kohdalla oma sosiaalityöntekijä saa aikaan muutosta tuottavia mekanismeja? mitkä asiat liittyvät tilanteisiin, joissa muutosprosessit eivät käynnisty? Ohjelmateorian ja arviointikysymyksen oletetaan tarkentuvan työskentelyn kuluessa asiakkailta saadun palautteen ja sosiaalityöntekijöiden tekemän säännöllisen arvioinnin/analysoinnin pohjalta.

4 Mitä tehdään? 1. 5/07 on laadittu lista kaikista alle 25-vuotiaista kohderyhmään kuuluvista nuorista ja valittu nuoret (ks. kriteerit). Sovitaan siitä, millä tavalla nuorille kerrotaan asiasta. Mistä nuori huomaa, että hän on hankkeen asiakas? 2. Osoitetaan oma sosiaalityöntekijä yhdeksälle alle 25-vuotiaille nuorelle nuori/sosiaalityöntekijä, 3 nuorta/ kehittäjä-sosiaalityöntekijä. Motivoidaan nuoret yhteistyöhön. Kehittäjä-sosiaalityöntekijät laativat keskustelujen pohjalta vaikuttavuuskyselyt asiakkaille ja työntekijöille. Hankkeen asiakaslähtöisyyttä arvioivat Sodankylän Mediapajan työntekijät. Keskustellaan asiakkaan kanssa ja työntekijät keskenään em. hyvän asiakassuhteen elementeistä ja niiden konkretisoitumisesta käytännössä. 3. Sosiaalityöntekijät sitoutuvat toimimaan omana sosiaalityöntekijänä kohderyhmään kuuluville: ulkoiset kriteerit: - henkilökohtaiset tapaamiset asiakkaan kanssa 1-4 x/kk - ainakin yksi kotikäynti hankkeen aikana - laaja tilannearviointi yhteistyön alkaessa, jonka pohjalta tehdään sosiaalityön suunnitelma - asiakkaalle annetaan sosiaalityöntekijän työkännykän numero, johon voi virka-aikana ottaa yhteyttä ja jättää yhteydenottopyynnön. - sosiaalityöntekijä sitoutuu vastaamaan yhteydenottopyyntöön ja antamaan nuorelle ajan kriisitilanteessa kuluvalle viikolle - asiakkaalla on mahdollisuus oman sosiaalityöntekijän tukeen asiakkaalle tärkeissä viranomaisneuvotteluissa (esim. aktivointisuunnitelma) sisällölliset kriteerit: - monipuolinen sosiaalityön menetelmien ja apuvälineiden käyttö nuoren yksilöllisen tilanteen mukaan - menetelmien vaikuttavuuden ja oman työskentelyn arviointi - sitoutuminen toimimaan em. hyvän asiakastyön kriteerien mukaisesti - sosiaalityössä sitoudutaan tavoitteiden ja keinojen tarkistamiseen, toteutuksessa tukemiseen - sosiaalityöntekijällä on mahdollisuus muun työryhmän konsultointiin. Oman sosiaalityöntekijän vaikuttavuuden testaaminen on mahdollista kehittämishankkeen tuella, jolloin sosiaalityöntekijöillä on mahdollisuus suunnata resursseja (aika, kehittämisnäkökulma) erityisesti nuoriin. Sosiaalityöntekijät katsovat, että nykyisillä sosiaalityön resursseilla (kunnasta riippumatta) oman sosiaalityöntekijän palveluita ei ole mahdollista tarjota kaikille niitä tarvitseville, jonka vuoksi kohderyhmään on pyritty valitsemaan niistä eniten hyötyvät. Mahdollista ja todennäköistä on, että oman sosiaalityön palveluita tarvitsisivat lukemattomat muutkin nuoret. Kohderyhmään on valittu yhdeksän nuorta sillä periaatteella, että sosiaalityöntekijät saavat kokemusta vaikuttavuuden arvioinnin prosessin läpikäymisestä ainakin yhden nuoren osalta. Kohderyhmän on arvioitu olevan kuitenkin sen verran laaja ja edustavan hyvin koko tutkimusjoukkoa, että sen perusteella voidaan tehdä johtopäätöksiä sosiaalityön vaikuttavuudesta.

5 Menetelmät ja tietojen keruu Vaikuttavuuden arvioinnissa kertyy sekä laadullista että määrällistä aineistoa. Määrälliset aineistot: kehittäjä-sosiaalityöntekijät poimivat lomakkeelle olennaisimmat nuoren elämäntilannetta kuvaavat muuttuvat (työ, opiskelu, asuminen ym.) laajasta tilannearviolomakkeesta alkutilanteessa ja 5/08 vaikuttavuuskysely asiakkaille ja sosiaalityöntekijöille kerran kuukaudessa Laadulliset aineistot: sosiaalityöntekijöiden palaverit 1x/kk, nauhoitus + purku laaja tilannearvio alkutilanteessa, sosiaalityön suunnitelma ja sen tarkistukset dokumentoidaan sähköiseen asiakastietojärjestelmään jokaisen tapaamisen jälkeen. Analyysi ja johtopäätökset 5-6/08 Onko oma sosiaalityöntekijä -työkäytännöllä voitu vaikuttaa mekanismeihin, joiden olisi pitänyt tuottaa nuoren elämäntilanteen kohentumista? Ovatko hyvän asiakastyön elementit toteutuneet yhteistyössä ja onko niillä ollut myönteistä vaikutusta nuoren elämäntilanteeseen? Ovatko sosiaalityöntekijät pystyneet toimimaan hyvän asiakastyön elementtien mukaisesti? Minkälaisia ongelmia ohjelmateorian toteutuksessa on ollut? Mitkä asiat nuoren toimintaympäristössä edistävät/estävät sosiaalityön vaikuttavuutta? Sivutuotteena voi nousta työskentelymenetelmiä erityisesti nuorille (esim. läheisneuvonpito nuorelle aikuiselle). Ohjelmateorian lähteet: - sosiaalityöntekijöiden kokemukset päivittäisistä käytännöistä ja sosiaalityön mallinnuksesta - laki kuntouttavasta työtoiminnasta - ammatillinen teoria - Dahler-Larsen, Peter: Vaikuttavuuden arviointi. - Granfelt, Riitta 1998: Kertomuksia naisten kodittomuudesta. - Juhila, Kirsi 2006: Sosiaalityöntekijöinä ja asiakkaina. - Rostila, Ilmari 2001: Tavoitelähtöinen sosiaalityö. Voimavarakeskeisen ongelmanratkaisun perusteet. - Suoninen, Eero 2000: tanssilajit ja tyylit asiakkaan kohtaamisessa. Teoksessa (Jokinen, Arja & Suoninen, Eero toim) Auttamistyö keskusteluna. - Särkelä, Antti 1994: Sosiaalityön asiakas subjektina ja ei-subjektina - Särkelä, Antti 2001: Välittäminen ammattina. - Vanhala, Anni 2005: Paikka ja asiakkuus. Etnografia naisten asuntolasta. - Vanhala, Anni 2005: Sosiaalityö asiakkaan ja työntekijän vuorovaikutuksen kehyksenä. Työpaperi. Pohjois- ja Itä-Lapin sosiaalityöntekijöiden vertaiskonsultaatiopäivät Vaattungissa