Aivoverenkiertohäiriöt Afasia Kommunikointi afaattisen henkilön kanssa

Transkriptio

1 Aivoverenkiertohäiriöt Afasia Kommunikointi afaattisen henkilön kanssa Joensuun seutukirjasto, Pääkirjasto Krista Hoffström, puheterapeutti, FM Aivoliitto ry

2 Sisältö Aivoverenkiertohäiriö (AVH) Kielellinen vaikeus eli afasia Kommunikointi afaattisen henkilön kanssa Mistä vertaistukea? Juttu-tupa Puheterapeutti Krista Hoffström 2

3 Aivoliitto ry Aivoliitto ry on kansanterveys-, vammais- ja potilasjärjestö, joka tukee edustamiensa ryhmien arjessa selviytymistä Aivoverenkiertohäiriöön sairastuneet sekä läheiset Perheet, joiden lapsella tai nuorella kielellinen erityisvaikeus Keskustoimisto Turun Erityisosaamiskeskus Suvituulessa Aluetoimistot Helsingissä, Tampereella, Kuopiossa, Kajaanissa ja Rovaniemellä Puheterapeutti Krista Hoffström 3

4 Aivoverenkiertohäiriö (AVH) lukuina Kolmanneksi suurin, kolmanneksi kallein kansantauti mielenterveyden häiriöiden ja dementian jälkeen Kolmanneksi yleisin kuolinsyy Suomessa Vuosittain suomalaista sairastaa AVH:n Puolella heistä neurologisia vaurioita, jotka haittaavat päivittäistä toimintakykyä Joka kolmas toipuu täysin oireettomaksi Yli puolet omatoimiseksi Joka seitsemäs jää pysyvään laitoshoitoon 45 % AVH:n sairastaneista tarvitsee pitkäkestoista kuntoutushoitoa AVH aiheuttaa enemmän pysyvää vaikeaa invaliditeettia kuin mikään muu sairaus Lähteet: Puheterapeutti Krista Hoffström 4

5 Aivoverenkiertohäiriö eli AVH AVH, aivohalvaus on aivojen toimintahäiriö, joka syntyy, kun verenkierto jossain aivojen osassa häiriintyy Aivoverisuonen tukos eli aivoinfarkti Aivojen sisäinen verenvuoto (ICH) tai verenvuoto aivojen pinnalle (SAV) Ohimenevä aivoverenkiertohäiriö (TIA) Puheterapeutti Krista Hoffström 5

6 Oireiden tunnistaminen Usein oireet alkavat yllättäen vain minuuteissa kuin salama kirkkaalta taivaalta Nopeus tärkein asia AVH:n hoidossa AVH mahdollisuus tunnistaa heti sen alettua Puheterapeutti Krista Hoffström 6

7 Oireiden tunnistaminen Puoliero kasvoissa suupielen roikkuminen Puheen puuroutuminen tai muu puhehäiriö Toispuolihalvaus, toispuolinen raajojen heikkous, tunnottomuus tai holtittomuus Tasapainovaikeus, kävelyvaikeus ja huimaus Toisen tai molempien silmien näköhäiriö tai kaksoiskuvat Pahoinvointi Tajuttomuus Aivoverenvuodossa joskus voimakas päänsärky Useimmiten oireet ovat kuitenkin kivuttomia Puheterapeutti Krista Hoffström 7

8 Helppo AVH-testi Pyydä henkilöä hymyilemään oikein kunnolla Toimivatko kasvojen lihakset? Pyydä henkilöä kertomaan esim. oma nimensä ja osoitteensa Saako puheesta selvää? Kättele henkilöä, pyydä puristamaan kättä Onko puristusvoima tallella? Pyydä henkilöä kävelemään viivaa pitkin Säilyykö tasapaino? Puheterapeutti Krista Hoffström 8

9 Kun aivovaltimo tukkeutuu, joka minuutti neljätoista miljardia aivosolujen välistä yhteyttä tuhoutuu. Soita aina 112. Älä päästä lepäämään. Nopeus on aivojen pelastus.

10 Tiedosta riskitekijät Ikä, iäkkäillä ihmisillä suurempi riski sairastua Aivot ovat kuin vanha talo: putket hajoavat ennen pitkää (Karjalainen, ) Sukupuoli, miehillä suurempi riski sairastua Hoitamaton verenpainetauti Aikuisiän diabetes Korkeat veren kolesteroliarvot Ylipaino, vyötärölihavuus Runsas alkoholin käyttö Tupakointi Perimä Puheterapeutti Krista Hoffström 10

11 Ennaltaehkäisy Riittävä liikunta Terveellinen ruokavalio Riskitekijöiden hoitaminen kuntoon Puheterapeutti Krista Hoffström 11

12 AVH Monimuotoinen kokonaisoirekuva Neurologiset häiriöt Toispuolihalvaus, näkökenttäpuutos, spastisuus (lihasjäykkyyden lisääntyminen) Neuropsykologiset oireet (muutokset henkisessä suoriutumiskyvyssä) Esiintyy 60 %:lla AVH-potilaista Yleensä oirekuvassa useampia erilaisia häiriöitä, yksittäiset häiriöt harvinaisempia Hämmentäviä, sillä näkyvät toiminnoissa, jotka sairastunut on aikaisemmin suorittanut rutiininomaisesti (esim. liikkuminen, pukeutuminen, syöminen, kotitöiden tekeminen) Kielellinen vaikeus eli afasia Oiretiedostuksen puute Tarkkaavaisuuden, havaitsemisen ja muistin häiriöt Tahdonalaisen motoriikan vaikeudet (apraksia) ja toiminnan ohjauksen häiriöt (mm. juuttuminen) Masentuneisuus, mieliala- ja persoonallisuusmuutokset Puheterapeutti Krista Hoffström 12

13 KIELELLINEN VAIKEUS ELI AFASIA

14 Mitä afasia on? Afasia on kielenoppimisen jälkeen saatu kielellinen häiriö, joka johtuu yleensä äkillisestä vauriosta vasemman aivopuoliskon kielialueella Yleisin syy aivoverenkiertohäiriö, myös mm. aivokasvaimet, aivovammat ja dementia voivat aiheuttaa afasiaa Vaikeus puhua ymmärtää puhetta lukea ja kirjoittaa usein ongelmia myös laskemisessa Puheterapeutti Krista Hoffström 14

15 Afasia Joka kolmas AVH-potilaista sairastuu afasiaan n. 1/4 sairastuneista työikäisiä Afasian ilmenemismuoto yksilöllinen ja riippuu mm. vaurion sijainnista ja laajuudesta Akuuttivaiheessa afasiaoireet yleensä laajemmat, oirekuvassa tapahtuu yleensä kohentumista yleistilanteen kohentuessa Toiset kuntoutuvat erittäin hyvin, toisille jää laaja afaattinen oirekuva Afasia aiheuttaa usein sosiaalisen kanssakäymisen vähenemistä ja sosiaalisista suhteista syrjäytymistä Puheterapeutti Krista Hoffström 15

16 Puheen ymmärtämisen vaikeus Lähes aina häiriintynyt jonkin asteisesti Yleensä arkisten ja tilannesidonnaisten asioiden ymmärtäminen sujuu paremmin Monimutkaiset ja uudet asiat vaikeimpia ymmärtää Ymmärtämisvaikeudet korostuvat usein taustahälyssä, ryhmäkeskustelutilanteessa, puhelimessa Puheterapeutti Krista Hoffström 16

17 Puheen ymmärtämisen vaikeus Sanojen merkitysten ja kieliopillisten suhteiden ymmärtäminen voi olla heikentynyt Tällöin henkilöllä voi olla vaikeuksia toimia ohjeen mukaan Kosketa kirjaa kynällä Kirjalla kosketa kynää Puheen ymmärtämisen ongelmat tulisi aina huomioida afaattisen henkilön kanssa keskustellessa Puheterapeutti Krista Hoffström 17

18 Puheen tuottamisen vaikeus Helpoiten havaittavissa oleva afasian piirre Ongelmat vaihtelevat yksilöllisesti Aiheuttaa suurta haittaa afaattiselle henkilölle itselleen ja läheisille Tavallisesti afaattisella henkilöllä on selkeä ajatus siitä, mitä hän haluaa sanoa, mutta ajatuksen muuttaminen sanoiksi ja lauseiksi on vaikeutunut Ajatus ja puhe kulkevat eri tahtia Puheterapeutti Krista Hoffström 18

19 Sanojen löytämisen vaikeus Yleisin afasian oire Sanojen muodostaminen ei välttämättä onnistu lainkaan Sana voi tulla viiveellä Sana tuotetaan väärin: Äänteet korvautuvat toisilla (fonologinen parafasia), esim. kirvi (po.hirvi), sasket (po. sakset) Sana korvautuu toisella (semanttinen parafasia), esim. pöytä (po. tuoli), viulu (po. kitara) Epäsanat/uudissanat: palevaatti (po. kello) Tyypillisesti myös kyllä/ei vastaukset sekoittuvat Puheeseen tulee epäröintiä, taukoja, täytesanoja ja korjauksia (niinkun, ööö, uhmm, elikkä, jne) Sanojen sekoittuminen ei johdu muistin häiriöstä! Puheterapeutti Krista Hoffström 19

20 Afasiatyypit Karkeasti afasiat jaetaan sujumattomiin ja sujuviin afasioihin Täydellistä afasiaa kutsutaan globaaliafasiaksi Puheterapeutti Krista Hoffström 20

21 Sujumaton afasia Puheen tuotto hidasta ja työlästä Sanoja vaikea löytää Artikulaatio kankeaa, vaikeus päästä alkuun ja edetä sanasta toiseen Puheen tuottaminen voi rajoittua vain muutamiin sanoihin (joo, ei, kirosanat jne.) Sähkösanomakieli harvoin yli nelisanaisia keskeytymättömiä ilmauksia Puheen ymmärtäminen on usein melko hyvää lähes poikkeuksetta kuitenkin jonkin asteisia vaikeuksia tässäkin Puheterapeutti Krista Hoffström 21

22 Esimerkki sujumattomasta afasiasta joo siinä on jotain uuh nih nii onk-se nyt siel noita tuota yhm kyty kylvää eh joitai (Korpijaakko-Huuhka, 2003) Puheterapeutti Krista Hoffström 22

23 Sujuva afasia Toisessa ääripäässä puheen tuotto artikulatorisesti sujuvaa, usein jopa liiallista tilanteeseen nähden Kerronnan poukkoilua Puheen ymmärtäminen vaikeammin häiriintynyt Puheessa esiintyy vääristyneitä sanahahmoja tai vääriä sanoja Runsaasti jargonia, eli siansaksaa (ei suomea eikä muutakaan kieltä) Puhe on usein sisällöltään melko tyhjää Sairaudentunto on tyypillisesti alentunut; sairastunut itse ei miellä puheen ongelmia Puheterapeutti Krista Hoffström 23

24 Esimerkki sujuvasta afasiasta joo se o rekkanu vähä vähän sokalleen vähä ja nyt ja uhkaa uudestaan sit tukkaamaan sitä? (Korpijaakko-Huuhka, 2003) Puheterapeutti Krista Hoffström 24

25 Lukeminen ja kirjoittaminen Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeusaste vaihtelee yksilöllisesti Yksittäisten sanojen lukeminen onnistuu usein lähes kaikilta Myös otsikoiden lukeminen saattaa onnistua (hyvä tapa kuntoutuksen näkökulmasta!) Kirjojen ja pidempien tekstien lukeminen yleensä vaikeampaa Kirjoittamisen vaikeudet yleisiä afasiassa Kirjoittamisen vaikeus voi olla motorinen (esim. halvauksesta johtuva) tai kielellinen Jos henkilö tuottaa vähän puhetta, asioiden ilmaisu ei onnistu yleensä myöskään kirjoittamalla tai aakkostaulun avulla Tämä kannattaa kuitenkin aina kokeilla Usein vaikeuksia myös laskemisessa, rahankäytössä ja kellonaikojen hahmottamisessa Puheterapeutti Krista Hoffström 25

26 KOMMUNIKOINTI AFAATTISEN HENKILÖN KANSSA

27 Kommunikointi afaattisen henkilön kanssa - Afasia on ennen kaikkea viestien välittämisen ongelma - Afaattinen henkilö tietää kyllä, mitä haluaisi sanoa, mutta ei afasian vuoksi tähän kykene - Muista, että keskustelet aikuisen päätöksiin kykenevän ihmisen kanssa - Keskustelukumppanilla on merkittävä rooli keskustelun onnistumisessa! - It takes two to tango Puheterapeutti Krista Hoffström 27

28 Kun puhut afaattisen henkilön kanssa: Mieti, onko viestisi selkeä Rauhoita keskustelutilanne, taustamelu häiritsee puheen ymmärtämistä Muista katsekontakti Keskustele luonnollisesti, mutta voit huomioida: Hieman hidastettu puhenopeus Lyhyet, selkeät lauseet; ei liikaa informaatiota kerralla Käytä eleitä ja ilmeitä, lisäksi asiaa voi osoittaa, mikäli mahdollista Kuvien, kalenterin, kartan ja kirjoitettujen sanojen (=tukisanojen) käyttö helpottaa viestin sisällön hahmottamista Puheterapeutti Krista Hoffström 28

29 Tukisanojen kirjoittaminen tukee puheen ymmärtämistä Puheterapeutti Krista Hoffström 29

30 Varmista, että afaattisella henkilöllä on keino vastata/kysyä Anna aikaa, älä puhu päälle Huomioi afaattisen henkilön turhautuneisuus Tiedän, että tiedät, mitä haluat sanoa, mutta.. Älä korjaa virheitä, mutta kerro miten ymmärsit asian Tee kysymyksiä, joihin voi vastata KYLLÄ tai EI ei kuitenkaan kokoajan Piirrä/kirjoita vastausvaihtoehtoja Pyydä afaattista henkilöä osoittamaan asia Voitko näyttää minulle tai rohkaise häntä piirtämään tai kirjoittamaan Käytä apuna myös kuvia, karttoja, kalenteria ja kelloa Älä pelästy väärinkäsityksiä, niitä tulee varmasti! Puheterapeutti Krista Hoffström 30

31 Kirjoita tukisanoja ja vastausvaihtoehtoja JANO? KYLLÄ EI EHKÄ EN TIEDÄ MITÄ HALUAT? TEE KAHVI MEHU MITÄ KAHVIIN? SOKERI MAITO Puheterapeutti Krista Hoffström 31

32 Piirrä vastausvaihtoehtoja Voitko näyttää minulle missä asut? mistä päin olet kotoisin? Puheterapeutti Krista Hoffström 32

33 MISTÄ VERTAISTUKEA?

34 JUTTU-TUPA Aivoliiton kehittämä kurssi afaattisille henkilöille työväen- ja kansalaisopistoissa Ohjaaja koulutettu puhevammaisen kommunikoinnin tukemiseen Kursseja suomen- ja ruotsinkielisinä 19 eri paikkakunnalla Toimintaa kehitetään ja laajennetaan jatkuvasti Puheterapeutti Krista Hoffström 34

35 Juttu-tuvan kohderyhmä Henkilö jolla on afasia ja joka on itsenäinen päivittäisissä toiminnoissaan joka liikkuu itsenäisesti, pyörätuoli ei ole este jolla kiinnostus ja halu harjoitella kommunikaatiotaitonsa kaipaa mielekästä, tavoitteellista tekemistä kaipaa vertaistukea Puheterapeutti Krista Hoffström 35

36 Tavoitteellinen toiminta Ehkäisee sosiaalista syrjäytymistä Tukee kommunikointia ja osallisuutta Tarjoaa vertaistukea ja turvallisen kommunikointiympäristön Puheterapeutti Krista Hoffström 36

37 Visio Madaltaa kynnyksiä Rakentaa ramppeja Luoda mahdollisuuksia Puheterapeutti Krista Hoffström 37

38 Juttu-tuvan sisältö Mahdollisuus opiskella uusia kommunikointikeinoja Keskustelua, kommunikointiharjoituksi a, pelejä, ulkoilua, ruuanlaittoa, käden taitoja Jokaisella kerralla noudatetaan samaa ohjelmarunkoa Puheterapeutti Krista Hoffström 38

39 Juttu-tupa-kurssit syksyllä Puheterapeutti Krista Hoffström 39

40 Joensuun Juttu-tupa-kurssi Uusi Juttu-tupa-kurssi aloittamassa Joensuussa Joensuun seutukirjaston Pääkirjasto, Kokoushuone 2, Koskikatu 25 torstaisin klo , ajalla Ilmoittautuminen numeroon , henkilökohtaisesti Joensuun seudun kansalaisopiston toimistoon Papinkatu 3 tai netissä Kurssimaksu 62 euroa Puheterapeutti Krista Hoffström 40

41 LOPUKSI

42 Tuetun keskustelun käsikirjat Terveydenhuollon ammattilaisille suunnatut kommunikoinnin käsikirjat Lääkärin, hoitajan, toimintaterapeutin ja fysioterapeutin kirjat Keskustelun tukena esimerkiksi hoito- ja kuntoutustilanteissa Sopii apuvälineeksi myös henkilölle, jolla on afasia ja hänen läheisilleen Kääntänyt ja muokannut Aivoliiton moniammatillinen työryhmä Tilaus Puheterapeutti Krista Hoffström 42

43 Puheterapeutti Krista Hoffström 43

44 Kysymyksiä? Puheterapeutti Krista Hoffström Aivoliitto ry KIITOS!