MIEHIKKÄLÄ. K-Vizit Oy MIEHIKKÄLÄN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS LEIRIKESKUKSEN ALUE KAAVASELOSTUS

Transkriptio

1 MIEHIKKÄLÄ K-Vizit Oy MIEHIKKÄLÄN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KAAVASELOSTUS

2 Sisältö 1 Johdanto Perus- ja tunnistetiedot Suunnitteluorganisaatio Yleiskaavan muutoksen tausta ja tarkoitus Kaava-alueen sijainti Osayleiskaavan suunnitteluprosessi Kaavaprosessin aikataulu Kaavaprosessin vaiheiden kuvaus ja päätökset Laatimispäätös sekä perusselvitykset Viranomaisyhteistyö Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) ja tavoiteasettelu Kaavan laatimisvaiheen kuuleminen ja kaavaluonnoksen laatiminen Kaavaehdotuksen viimeistely, virallisten lausuntojen hankkiminen Hyväksymiskäsittely Muutoksenhaku Osalliset Suunnittelua ohjaavat säädökset Kaavoitusta ohjaava lainsäädäntö Suunnittelualueen toimintoja koskeva lainsäädäntö Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Kaava-aluetta koskevat kaavat ja suunnitelmat Maakuntakaava Yleiskaava Asema- ja rantakaava Rakennusjärjestys Rakennuskiellot Muut alueen hankkeet Suunnittelualueen nykytilanne Suunnittelualueen yleiskuvaus Maisema Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Muinaismuistot Liikenne ja kunnallistekniikka Maanomistus Virkistys Maa- ja kallioperä Pohja- ja pintavesi Hankkeen tekninen kuvaus Kesäkylän toiminta Rakentaminen Tiet Rannan käyttö Jätehuolto

3 7 Osayleiskaavan kuvaus Kaavan rakenne Mitoitus Kaavamerkinnät Osayleiskaavan vaikutukset Yleiskaavan vaikutusten arviointi Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen Vaikutus luontoon Vaikutukset maisemaan Vaikutukset virkistyskäyttöön Vaikutukset kulttuuriperintöön Vaikutukset ihmisiin ja elinympäristöön Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Vaikutukset maankäyttöön ja rakentamiseen Kaavoitus Rakentamis- ja maankäyttörajoitukset Suhde muuhun lainsäädäntöön Taloudelliset vaikutukset Osayleiskaavan toteutus Rakennustöiden aikataulu Seuranta Lähteitä

4 1 Johdanto 1.1 Perus- ja tunnistetiedot Kaavan nimi: Miehikkälän rantayleiskaavan muutos ja laajennus, Leirikeskuksen alue Alue: Kalliokoski (Miehikkälän kylä) Kunta: Miehikkälä Kiinteistöt: , Suunnitteluorganisaatio Kaavoittaja: Miehikkälän kunta Keskustie 4A Miehikkälä Yhteyshenkilö, Kaavaprosessiin liittyvät asiat Antti Jämsén, Kunnanjohtaja Puh: Virolahden kunta / tekninen toimisto Opintie 2 B, 2. krs PL 14, Virolahti Yhteyshenkilö, Kaavaprosessiin liittyvät asiat Markku Uski, tekninen johtaja Puh: markku.uski@virolahti.fi 4

5 Kaavan laatija, Kaavan sisältöön liittyvät asiat Edifica Oy Petteri Nikki, arkkitehti SAFA Vuorelankulma KOTKA petteri.nikki@edifica.fi Yleiskaavan muutoksen tausta ja tarkoitus K-Vizit Oy hakee yleiskaavan muuttamista ja ranta-asemakaavaa omistamansa kiinteistön RN:o alueelle. Kyseessä on Lasten Kesä ry:n entinen leirikeskus. Alueen pinta-ala on noin 10 ha Kaavalla tutkitaan mahdollisuudet muuttaa olemassa oleva leirikeskuksen alue matkailupalvelujen alueeksi. Alueelle tullaan laatimaan yleiskaavaa tarkentava ranta-asemakaava. Tavoitteena on nostaa alueen rakentamistehokkuus nykyisestä e=0.10 lukuun e=0.2 Voimassa olevassa rantayleiskaavassa nyt muutettava alue on pääosin julkisten palvelujen ja hallinnon aluetta (merkintä PY), ja pohjoisreunassa maa- ja metsätalousaluetta (merkintä M). Alue rajautuu lännessä suojeltuun Ratalahteen ja idässä Suur-Miehikkälän tiehen. Kaava-alueen rajat ylittävät Idässä ja lännessä vanhan rantayleiskaavan rajan. Laadittava yleiskaava on tarkoitus laatia lain tarkoittamaksi oikeusvaikutteiseksi yleiskaavaksi. Kunta vastaa yleiskaavan laatimisesta. Kaavan hyväksyy kunnanvaltuusto. Kunta ei osallistu kaavoituksesta aiheutuviin kustannuksiin, vaan niistä vastaa K-Vizit Oy. Miehikkälän kunnanhallitus on kokouksessaan hyväksynyt Edifica Oy:n kaavanlaatijaksi ja päättänyt aloittaa alueen yleiskaavamuutoksen laatimisen. 5

6 1.4 Kaava-alueen sijainti Alue sijaitsee Miehikkälän keskustasta noin 9 km luoteeseen. Suur- Miehikkälän tien ja Ratalahden välissä Yleiskaavan muutos koskee Miehikkälän kylän alueen kiinteistöä RN:o ja RN:o , jonka alueella Ratalahti on. Kartta, muokattu: Maanmittauslaitos, Oiva,

7 2 Osayleiskaavan suunnitteluprosessi 2.1 Kaavaprosessin aikataulu Vireille tulo: Tekninen lautakunta Kunnanhallitus , 43 Kunnanvaltuusto , Kaavaprosessin vaiheiden kuvaus ja päätökset Laatimispäätös sekä perusselvitykset Viranomaisyhteistyö Kunnanhallituksen päätös ; kaavan laatimis- ja kaavanlaatijan hyväksymispäätös (liite nro 6). Perusselvityksinä käytetään rantayleiskaavan perusselvityksiä, joita täydennetään seuraavilla lisäselvityksillä: o Luontoselvitys, liite 2 o Maisemaselvitys, liite 3 o Rakennusinventointi, liite 4 Kaavan laatija valmistelee tarvittavien täydentävien perusselvitysten laadintaa, niiden sisältöä ja laatimisen aikataulua. Osayleiskaavahankkeesta järjestetään MRL 66.2 sekä MRA 18 mukainen viranomaisneuvottelu hankkeen aloitusvaiheessa. Kaavaluonnosvaiheessa käydään kaavaneuvottelu, jos kaavan laadinnan aikana on käynyt ilmi tätä edellyttäviä seikkoja liittyen suunnitelman sisältöön. Toinen viranomaisneuvottelu järjestetään, kun kaavaehdotus on ollut julkisesti nähtävillä ja sitä koskevat mielipiteet ja lausunnot on saatu Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) ja tavoiteasettelu Kaavan vireille tulosta ja OAS:sta julkaistaan kuulutus paikallisissa lehdissä, jonka jälkeen OAS pidetään nähtävillä Miehikkälän kunnantalolla ja 7

8 teknisessä toimistossa Virojoella ja Miehikkälän kunnan internet-sivuilla 30 päivää, jona aikana palaute OAS:sta tulisi antaa kirjallisesti. Osallisella on MRL 64 :n mukaisesti ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville mahdollisuus esittää alueelliselle ympäristökeskukselle neuvottelun käymistä tämän osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä. Mahdolliset esitykset toimitetaan osoitteella: Kaakkois- Suomen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, PL 1041, KOUVOLA Kaavan laatimisvaiheen kuuleminen ja kaavaluonnoksen laatiminen Kaavaluonnoksen laatiminen on aloitettu ja työtä jatketaan perusselvitysten valmistuttua. Kaava perustuu Keskeisten alueiden osayleiskaavan laatimista varten tehtyihin perusselvityksiin sekä edellä kuvattuihin täydentäviin selvityksiin. Viranomaisille, ulkopaikkakuntalaisille maanomistajille ja eri yhteisöille lähetetään erillinen kirje. Yleiskaavaluonnos pidetään yleisesti nähtävillä 30 päivän ajan Miehikkälän kunnantalolla ja teknisessä toimistossa Virojoella ja Miehikkälän kunnan internet-sivuilla syksyllä 2014, jolloin kaikilla osallisilla on mahdollisuus tutustua kaavaluonnokseen ja siihen liittyviin asiakirjoihin sekä antaa erilaista palautetta kuten mielipiteitä, esityksiä ja huomautuksia kirjallisessa muodossa. Ennakkolausunnot pyydetään keskeisiltä viranomaisilta ja yhteisöiltä Kaavaehdotuksen viimeistely, virallisten lausuntojen hankkiminen Hyväksymiskäsittely Saadun palautteen perusteella yleiskaavaluonnos viimeistellään yleiskaavaehdotukseksi talveen 2014 mennessä. Viranomaisille, ulkopaikkakuntalaisille maanomistajille ja eri yhteisöille lähetetään erillinen kirje. Virallisesta ehdotuksesta pyydetään MRL:n mukaiset lausunnot samanaikaisesti, kun kaavaehdotus pidetään yleisesti nähtävillä kaavoitusyksikössä ja kaupungin internet-sivuilla 30 päivän ajan. Kaavaehdotuksesta voi jättää muistutuksia nähtävänä olo aikana kaupunginhallitukselle osoitettuina. MRA 18 :n mukainen viranomaisneuvottelu pidetään ELY-keskuksessa nähtävillä olo ajan jälkeen. Kaavan hyväksymiskäsittely aloitetaan kunnan teknisestä lautakunnasta, josta se menee kunnanhallitukseen ja edelleen valtuustoon. Tavoiteaikataulu on se, että kunnanvaltuuston käsittely ajoittuu loppuvuoteen

9 2.2.7 Muutoksenhaku Kaavaa koskevasta kunnanvaltuuston päätöksestä voi valittaa 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaamisesta Kouvolan hallinto oikeudelle. Hallinto-oikeuden päätöksestä voi edelleen valittaa Korkeimmalle hallintooikeudelle. Yleiskaavatyössä pyritään rakentavaan vuorovaikutukseen ja avoimeen tiedottamiseen koko prosessin ajan. Tiedotuskanavia ovat viralliset kuulutukset ilmoitustaululla ja paikallislehdissä, kirjeet maanomistajille, lehtiartikkelit, reaaliaikaiset tiedot kaupungin internet-sivuilla ( yleisötilaisuudet ja henkilökohtaiset yhteydenotot. 2.3 Osalliset Osallisilla tarkoitetaan maanomistajia ja kaikkia niitä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä niitä viranomaisia ja yhteisöjä, joiden toimintoja kaavassa tarkastellaan. Alla olevat listat saattavat olla puutteellisia, joten osallinen voi olla kuka tahansa, joka sellaiseksi itsensä kokee. Alueen asukkaat ja maanomistajat: alueen asukkaat alueella työssä tai koulua käyvät kaava-alueella tai sen vaikutuspiirissä maata omistavat alueella toimivat asukasyhdistykset ja kylätoimikunnat Viranomaiset ja alueelliset yhteisöt: Maakuntakaavoituksesta vastaava viranomainen (Kymenlaakson liitto) Ympäristöviranomainen (Kaakkois-Suomen ELY-keskus) Tieviranomainen (Kaakkois-Suomen ELY-keskus) Museovirasto, Kymenlaakson maakuntamuseo Kaakkois-Suomen metsäkeskus Kymijoen vesi ja ympäristö ry Ympäristöseurat Kymenlaakson luonnonsuojelupiiri Kymenlaakson lintutieteellinen yhdistys Kymen riistanhoitopiiri Yhdyskuntateknisestä huollosta vastaavat yhteisöt: Fingrid Oy Kymenlaakson Sähkö Oy 9

10 Kymenlaakson Vesi Oy Sonera Oyj Kymen Puhelin Oy Elinkeino- ja yrityselämän edustajat: alueella toimivat elinkeinoharjoittajat ja yritykset Miehikkälän kunnan organisaatioon perustetut lautakunnat: tekninen lautakunta rakennuslautakunta ympäristölautakunta maaseututoimi Miehikkälän kehittämissäätiö 3 Suunnittelua ohjaavat säädökset 3.1 Kaavoitusta ohjaava lainsäädäntö Maankäyttö - ja rakennuslain mukaan yleiskaavan tarkoituksena on kunnan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteensovittaminen. Yleiskaavassa esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoitetaan tarpeelliset alueet yksityiskohtaisen kaavoituksen ja suunnittelun sekä rakentamisen ja maankäytön perustaksi. Maankäyttö - ja rakennuslain (MRL) 39 :n mukaan yleiskaavaa laadittaessa on maakuntakaava otettava huomioon säädetyllä tavalla. Edelleen yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon, siinä määrin kuin laadittavan yleiskaavan ohjaustavoite ja tarkkuus sitä edellyttävät: yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi-, ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonarvojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset 10

11 ympäristöhaittojen vähentäminen rakennettujen ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys Yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa. Yleiskaavassa voidaan antaa määräyksiä, joita tarvitaan yleiskaava-aluetta suunniteltaessa tai muutoin käytettäessä. Ne voivat koskea maankäytön tai rakentamisen erityistä ohjausta ja haitallisten ympäristövaikutusten estämistä tai rajoittamista (MRL 41.1 ). Yleiskaava on joustava kaavamuoto. Se voi olla luonteeltaan hyvinkin strateginen ja yleispiirteinen lähestyen maakuntakaavan esittämistapaa. Toisaalta yleiskaava voidaan laatia tarkaksi suoraan rakentamista ohjaavaksi. Tällaisia yleiskaavoja on laadittu erityisesti ranta- ja kyläalueille. Suojelumääräykset: Jos jotakin aluetta tai rakennusta on maiseman, luonnonarvojen, rakennetun ympäristön, kulttuurihistoriallisten arvojen tai muiden erityisten ympäristöarvojen vuoksi suojeltava, yleiskaavassa voidaan antaa sitä koskevia tarpeellisia määräyksiä (MRL 41.2 ). Toimenpiderajoitus: Yleiskaavamääräyksellä voidaan maisemaa muuttava toimenpide määrätä luvanvaraiseksi (MRL 43.2 ). Tällöin toimenpiteen edellytyksenä on, että kunta myöntää alueelle maisematyöluvan (MRL 128, 140 ). Lupaa ei voida myöntää, jos toimenpide vaikeuttaa alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen. Lunastus: Ympäristöministeriö voi myöntää kunnalle luvan lunastaa alue, joka on yleiskaavassa osoitettu liikenneväyläksi, asuntorakentamiseen tai siihen liittyvään yhdyskuntarakentamiseen ja jota tarvitaan kunnan suunnitelman mukaiseen yhdyskuntakehitykseen (MRL 99.3 ). 3.2 Suunnittelualueen toimintoja koskeva lainsäädäntö Alueen suunniteltua käyttöä ohjaavat mm. seuraavat lait; Ympäristönsuojelulaki (86/2000) ja ympäristöasetus (169/2000) Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) Laki majoitus- ja ravitsemistoiminnasta (308/2006) 11

12 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) o Käsittelee mm. haittaa naapurille 3.3 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) tulivat voimaan Tavoitteiden ohjausvaikutuksesta maankäytön suunnitteluun säädetään MRL :ssä. Alemman asteisessa suunnittelussa tulee huomioida valtioneuvoston päätöksen yleis- ja erityistavoitteet. 4 Kaava-aluetta koskevat kaavat ja suunnitelmat 4.1 Maakuntakaava Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi (MRL 32.1 ). Maakuntakaava ei ole voimassa oikeusvaikutteisen yleiskaavan ja asemakaavan alueella muuten kuin 1 mom. tarkoitetun asemakaavan muuttamista koskevan vaikutuksen osalta (MRL 32.3 ). Selvitykset; Maakuntakaavan perusselvitykset, Kymenlaakson Liitto Taajamat ja niiden ympäristöt Suunnittelua ohjaava ylemmän tason kaava on Kymenlaakson maakuntakaava Taajamat ja niiden ympäristöt on hyväksytty maakuntavaltuustossa ja vahvistettu ympäristöministeriössä Kaavassa ei alueelle eikä sen läheisyyteen ole merkintöjä. Maaseutu ja luonto Maakuntakaava Maaseutu ja luonto on vahvistettu Ympäristöministeriössä Kaavassa Ratalahti on merkitty SL-merkinnällä Luonnonsuojelualueeksi, johon suunnittelualue rajautuu. Maakuntakaavassa on annettu koko kaava-aluetta koskevia suunnittelumääräyksiä: Maankäytön suunnittelussa ja rakentamisessa on tulvariski otettava huomioon Kymijoen tulvaherkillä alueilla. Rannikon ja saariston maankäytönsuunnittelussa, rakentamisessa ja merkittävien yhteiskunnan toimintojen sijoittelussa on erityistä huomiota kiinnitettävä tulvariskeihin, silloin kun maanpinnan korkeus on tason +3.0 metriä alapuolella. Myös 12

13 muiden vesistöjen ranta-alueiden maankäytön suunnittelussa ja rakentamisessa on aina tarpeen ottaa huomioon vesistöjen tulvaherkkyys. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee keskeisenä periaatteena olla rakentamattoman rantaviivan säästäminen. Energiamaakuntakaava Kymenlaakson energiamaakuntakaava on vahvistettu Ympäristöministeriössä Maakuntavaltuusto. Energiamaakuntakaavassa ei ole merkintöjä suunnittelualueelle. Ote voimassa olevien maakuntakaavojen yhdistelmästä. Suunnittelualue on kuvassa keskellä. 4.2 Yleiskaava Alueella on voimassa voimaan tullut Miehikkälän rantayleiskaava. Kaava on oikeusvaikutteinen. 13

14 MIEHIKKÄLÄN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS, Voimassa olevassa rantayleiskaavassa nyt muutettava alue on pääosin julkisten palvelujen ja hallinnon aluetta (merkintä PY), ja pohjoisreunassa maa- ja metsätalousaluetta (merkintä M). Alue rajautuu lännessä suojeltuun Ratalahteen ja idässä Suur-Miehikkälän tiehen. Kaava-alueen uudet rajat ylittävät Idässä ja lännessä vanhan rantayleiskaavan rajan. Kaava-alueen pohjois- ja eteläpuoleiset alueet ovat maa- ja metsätalousaluetta. (merkintä M). Laadittava yleiskaavan muutos on tarkoitus laatia lain tarkoittamaksi oikeusvaikutteiseksi yleiskaavaksi. Ote voimassa olevasta rantayleiskaavasta. Kaavamuutoksen alue merkitty oranssilla katkoviivalla. 4.3 Asema- ja rantakaava Kaava-alueelle tai sen läheisyyteen ei ole laadittu asemakaavaa eikä rantaasemakaavaa. Alueelle tullaan laatimaan yleiskaavaa tarkentava ranta-asemakaava. 14

15 4.4 Rakennusjärjestys 4.5 Rakennuskiellot 4.6 Muut alueen hankkeet Miehikkälässä on hyväksytty ja voimaan tullut rakennusjärjestys. Alueelle ei ole määrätty rakennuskieltoja. Alueelle ei ole tiedossa muita merkittäviä hankkeita. 15

16 MIEHIKKÄLÄN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS, Suunnittelualueen nykytilanne Suunnittelualueen yleiskuvaus Kaavoitettavan alueen pinta-ala on noin 11,9 ha Se on noin 585 m pitkä ja 255 m leveä. Maanpinnan korkeus kaavamuutosalueella vaihtelee vedenpinnan 30,2 metristä noin 43 metriin merenpinnasta. ratalahden Kaava-alue merkitty sinisellä. Kartta: Maanmittauslaitos, Oiva,

17 5.2 Maisema Maisemasta on tehty selvitys kesällä Liite X. Kaava-alue sijaitsee ympäristöministeriön maisemamaakuntajaottelun mukaan eteläisen rantamaan kaakkoisella viljelyseudulla. Kaava-alueen ympäristö on havu- ja sekametsäistä, pienten järvien, peltojen ja soiden rikkomaa kumpuilevaa maastoa. Merkinnät: Rakennusten numerot viittaavat rakennusinventointiin, liite X 17

18 Suunnittelualue on pääosin puuston takia peitteistä. Kauas ulottuvat näkymät ovat vain rannasta Ratalahdelle. Ratalahdelta alue näyttäytyy puuston peittämänä; välistä näkyy lähinnä rantaa olevia rakennuksia. Puusto on niin korkeaa ettei edes alueen korkeimmalta kohdalta, pohjoisen rakennusryhmän pihoilta, avaudu näkymää länteen Ratalahdelle. Kaakkoon, nuoren lehtimetsikön latvuston välistä voi nähdä horisontin. Pihapiirit ovat avoimia. Yksittäisiä puita ja puuryhmiä on harvakseltaan. Pohjoisemman rakennusryhmän pihapiiri on alkanut metsittyä. Pihapiirin ja metsän raja on epäselvä. 18

19 Ilmkuva, muokattu: Maanmittauslaitos, Oiva, 2014 Ilmakuva alueesta. Osayleiskaavan raja merkitty keltaisella. 5.3 Luonnonympäristö Suunnittelualue rajautuu yksityiseen Alimmainen-Ratalahden luonnonsuojelualueeseen. Luonnonsuojelualulain 24 :n 3 momentin mukainen luonnonsuojelualue on perustettu Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen päätöksellä

20 MIEHIKKÄLÄN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS, Ote suojelupäätöksen liitekartasta. Suojelualue merkitty vinoviivoituksella. Kaava-alue merkitty oranssilla katkoviivalla. Alimmainen-Ratalahti on valuma-alueeltaan pienehkö lintuvesi Virojoen sivuhaaran latvaosassa. Alimmainen on kortteikon vallitsema ja pitkälle soistunut lahdenperukka, jossa vettä on ainoastaan veneellä liikkumisen helpottamiseksi kaivetuissa uomissa. Ratalahdella vesikasvillisuus on niukempaa. Alimmaisen-Ratalahden ja eteläpuolella olevan Syväjärven väliin jää Haukiniemi, joka muodostuu lehtipuuvaltaisesta sekametsiköstä, pensaikoista ja rantoihin asti ulottuvista laidunniityistä. Pienehköstä koostaan huolimatta alueella pesii monipuolinen vesi- ja kosteikkolinnusto, johon kuuluvat mm. laulujoutsen, haapana, tavi, sinisorsa, heinätavi, 20

21 lapasorsa, telkkä, silkkiuikku, kaulushaikara, ruskosuohaukka, nuolihaukka, luhtakana, luhtahuitti, ruisrääkkä, nokikana, kurki, töyhtöhyyppä, taivaanvuohi, isokuovi, punajalkaviklo, valkoviklo, rantasipi, kalalokki, kalatiira, keltavästäräkki, satakieli, ruokokerttunen, punavarpunen ja pajusirkku. Myös härkälintu ja liejukana on pesinyt alueella, mahdollisesti myös harmaasorsa. (August Rokkanen) Alueelta on laadittu selvitys kasvi- ja eläinlajeista, sekä rakentamisen vaikutuksista linnustoon ja lepakoihin sekä lähialueiden rauhoitettuihin / suojelukohteisiin kasvukaudella Selvityksen on laatinut Tapio Rintanen. Alueella on havaittu merkkejä liito-oravista. Sijainnit on merkitty karttaan numeroilla 1 ja 2. 21

22 5.4 Rakennettu ympäristö 5.5 Muinaismuistot 5.6 Liikenne ja kunnallistekniikka 5.7 Maanomistus 5.8 Virkistys Rakennetusta ympäristöstä on tehty selvitys kesällä Selvitys on liitteenä. Alueella sijaitsi vuosina Miehikkälän varavankila, jossa säilytettiin liittoutuneiden valvontakomission käskystä välirauhansopimuksen 13. Artiklan nojalla pidätettyjä lista 1:n vankeja. Vankilasta kertova muistolaatta on kiveen kiinnitettynä pihan keskellä, ja tullaan säilyttämään. Muinaisjäännösrekisterin muukaan alueella ei ole tiedossa olevia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Kaava-aluetta rajaa itäreunasta yhdystie-luokan Suur-Miehikkälän tie. Tieltä on yksityinen soratie alueen läpi rakennusryhmien yhteyteen. Soratien läheisyydessä sijaitsee kiinteistön käytössä olevia ilmajohtoja. Kaava-alueen rajat ovat yhtenevät kiinteistön kanssa muilta osin, paitsi lännessä alue ulottuu Suur-Miehikkälän osakaskunnan omistuksessa olevan Ratalahden alueelle ( ). Alueelle ei ole suunniteltu virkistysreittejä. 22

23 5.9 Maa- ja kallioperä Geologian tutkimuslaitoksen kartoituksen mukaan Pääosa alueesta on rapakivi-aluetta (kartassa punaisella merkitty alue). Kallio on pääosin viborgiittia. Länsi- ja eteläreuna ovat savimaata (sinisellä merkitty alue). Alueella on joitakin avokallioalueita. Maaperäkartta muokattuna Geologian tutkimuskeskus Pohja- ja pintavesi Alueen läheisyydessä ei ole merkittäviä pohjavesialueita Pintavedet valuvat alueelta Ratalahteen. Alue kuuluu Onkamaanjoen valuma-alueeseen. 6 Hankkeen tekninen kuvaus 6.1 Kesäkylän toiminta Alueella on aikaisemmin toiminut Lasten Kesä ry:n leirikeskus. Käyttö on painottunut kesäkauteen. 23

24 6.2 RM-2-merkityn alueen käyttö Laajuus: Aikataulu: RM-2 -alueeksi merkitty alue tulee suurelta osaltaan rakennettavaksi puistomaiseksi piha-alueeksi. Ensivaiheessa rakennustoimenpiteet kohdistuvat olemassa olevaan rakennuskantaan, jota korjataan ja jonka käyttötarkoitus muutetaan lomaasumiselle ja sitä palveleville tiloille Käyttö eri vuodenaikoina Aluetta käytetään ympäri vuoden, korkeimmat käyttöasteet sijoittuvat juhlapyhien ja yleisten lomakausien aikoihin. 6.3 Rakentaminen Alueelle on tarkoitus rakentaa erillispientalo / paritalomuotoista lomaasuntorakentamista. Uudisrakennuksia alueelle tulee noin Rakentamisen määrä ja muut tarkemmat sitä koskevat määräykset määritellään alueelle laadittavassa ranta-asemakaavassa. 6.4 Tiet Alueen tieverkko säilyy nykyisellään. ELY on viranomaisneuvottelussa kehottanut varautumaan alueen liittymän korjaamiseen yksihaaraiseksi nykyisen kaksihaaraisen sijasta. 6.5 Rannan käyttö Alueen rannan käyttö jatkuu nykyisellään. Alueen lounaiskulmassa oleva uimaranta-alue. 6.6 Jätehuolto Alueen jätehuolto järjestetään tavanomaisin jäteastioin tai syväkeräysastioin. Jätehuolto ulkoistetaan alueelliselle jätehuoltoyhtiölle. 24

25 7 Osayleiskaavan kuvaus 7.1 Kaavan rakenne Kaavalla tutkitaan mahdollisuudet muuttaa olemassa oleva leirikeskuksen alue matkailupalvelujen alueeksi. Voimassa olevassa rantayleiskaavassa nyt muutettava alue on pääosin julkisten palvelujen ja hallinnon aluetta (merkintä PY), ja pohjoisreunassa maa- ja metsätalousaluetta (merkintä M). Länsireunalla Kaava-alueeseen liitetään rantavyöhykettä ja merkitään SLmerkinnällä. RM-2 alue rajataan kiinteistön rajojen mukaisesti: Kaava-aluetta laajennetaan itään päin Suur-Miehikkälän tiehen asti. Pohjoisreunalla kaistale M-aluetta muutetaan RM-2-alueeksi. Lännessä SL- ja RM-2-alueiden raja sijoitetaan kiinteistöjen rajan mukaisesti. Ote muutoskaavasta 25

26 7.2 Mitoitus Vanha tilanne: PY M 7,1 ha 0,7 ha yhteensä 7,8 ha Uuden tilanteen pinta-alat: RM-2 SL yhteensä 9,9 ha 2,0 ha 11,9 ha 7.3 Kaavamerkinnät Alueen rakentamistehokkuus nostetaan nykyisestä e=0,10 lukuun e=0,2. Tällöin rakennusoikeus RM-2 alueella on kem. Osayleiskaavassa on suunnittelualueelle ja sen ympäristöön annettu alla olevia merkintöjä ja määräyksiä: 26

27 27

28 8 Osayleiskaavan vaikutukset 8.1 Yleiskaavan vaikutusten arviointi Yleiskaava on kunnan yleispiirteinen maankäytön suunnitelma. Sen tehtävänä on yhdyskunnan eri toimintojen, kuten asutuksen, palvelujen ja työpaikkojen sekä virkistysalueiden sijoittamisen yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteensovittaminen. Yleiskaavoituksella ratkaistaan tavoitellun kehityksen periaatteet, ja yleiskaava ohjaa alueen asemakaavojen laatimista. Viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta yleiskaavan toteutumista (MRL 42.2 ). Yleiskaavan viranomaisvaikutus kohdistuu sekä MRL:n mukaisiin viranomaisiin että muihin viranomaisiin. Kunnan ja valtion viranomaisten on katsottava, että muilla suunnitelmilla tai toimenpiteillä ei vaikeuteta yleiskaavan toteutumista. Yleiskaavan muutoksessa esitettyjen alueiden toteuttaminen saattaa aiheuttaa aikanaan alueella ainakin seuraavia merkittäviä (MRA 17 ) muutoksia ja vaikutuksia: luontoon maisemaan rakennettuun ympäristöön kulttuuriympäristöön terveyteen ja sosiaalisiin oloihin yhdyskuntarakenteeseen ja -talouteen Yllä lueteltuja vaikutuksia arvioidaan tarkoituksen mukaisella ja viranomaisten hyväksymällä tavalla kaavoituksessa vakiintuneessa käytössä olevin keinoin ja asiantuntijoiden voimin ainakin seuraavissa vaiheissa: osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa kaavan luonnosvaiheessa kaavaehdotuksen viimeistelyssä 28

29 8.2 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen Olennaisia aluetta koskevia alueidenkäyttötavoitteita ja niiden toteutuminen: Alueidenkäytöllä edistetään elinkeinoelä män toimintaedellytyksiä osoittamalla elinkeinotoiminnalle riittävästi sijoittumismandollisuuksia olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta hyödyntäen. Yleiskaava on VATin mukainen mahdollistaessaan uusien työpaikkojen syntymisen alueelle olemassa olevaan kuntarakenteeseen. Alueidenkäytössä kiinnitetään erityistä huomiota ihmisten terveydelle aiheutuvien haittojen ja riskien ennalta ehkäisemiseen ja olemassa olevien haittojen poistamiseen. Alueidenkäytön suunnittelussa olemassa olevat tai odotettavissa olevat ympäristöhaitat ja poikkeukselliset luonnonolot tunnistetaan ja niiden vaikutuksia ehkäistään. Alueidenkäytön suunnittelussa on edistettävä olemassa olevan rakennuskannan hyödyntämistä sekä luotava edellytykset hyvälle taajamakuvalle. Taajamia kehitettäessä on huolehdittava siitä, että viheralu-eista muodostuu yhtenäisiä kokonaisuuk-sia. Yleiskaavan perusselvityksissä on tunnistettu mm. liito-oravan suojelutarve. Ranta-alueet on jätetty rakennuskäyttöön otettavan alueen ulkopuolelle Kaava velvoittaa nykyisten rakennusten erityispiirteiden säilyttämiseen Haitallisia terveysvaikutuksia tai onnettomuusriskejä aiheuttavien toimintojen ja vaikutuksille herkkien toimintojen välille on jätettävä riittävän suuri etäisyys. Alueidenkäytöllä edistetään kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön sekä niiden alueellisesti vaihtelevan luonteen säilymistä. Alueidenkäytöllä edistetään elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säily mistä. Ekologisten yhteyksien säilymistä suojelualueiden sekä tarpeen mukaan niiden ja muiden arvokkaiden luonnonalueiden välillä edistetään. Kaava velvoittaa nykyisten rakennusten erityispiirteiden säilyttämiseen Alueella on laadittu luontoselvitys ja sen havaintojen pohjalta on annettu suojelumääräyksiä 29

30 Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. Maakuntakaavoituksessa on osoitettava valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt ja maisemat. Näillä alueilla alueidenkäytön on sovelluttava niiden historialliseen kehitykseen. Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet. Alueidenkäyttöä on ohjattava siten, ettei näitä aluekokonaisuuksia tarpeettomasti pirstota. 8.3 Vaikutus luontoon 8.4 Vaikutukset maisemaan Alueelta on laadittu selvitys kasvi- ja eläinlajeista, sekä rakentamisen toteuttamisen vaikutuksista liito-oraviin sekä lähialueiden rauhoitettuihin/suojelukohteisiin. Luontoselvityksessä on jo todettu, että selvitysalueella ei kasva yhtään uhanalaista eikä edes alueellisesti harvinaista kasvilajia. Siellä ei ole myöskään harvinaisia tai uhanalaisia luontotyyppejä. Liito-oravan esiintyminen on otettava huomioon. Rakennustyöt aiheuttavat ympäristöönsä lähinnä meluhaittaa. Merkittävästi melua aiheuttavat työvaiheet tulisi pyrkiä ajoittamaan lintujen pesimäaikojen ulkopuolelle. Rakennusten määrän lisäys vaikuttaa maisemaan paikallisesti, sekä pidemmän näkymän päästä Ratalahden suunnasta. Kaavassa on suositukset rantametsien käsittelylle. Liito-oravan suojelun myötä myös rantapuusto tulee säilymään. Alueen reunoilla tullaan niin ikään säilyttämään puustoa. Näin ollen maisemavaikutukset jäävät pääosin paikallisiksi. 30

31 8.5 Vaikutukset virkistyskäyttöön Kaava-alue on ollut aiemmin yksityisen toimijan leirikeskus, joten alueen käyttö vapaaseen virkistäytymiseen ei ole ollut mahdollista ennen kaavan laatimista. Alueen muuttuminen yritystoiminnaksi lisää virkistyspalveluita alueella, sillä suuremman ihmisjoukon on mahdollista käytettää alueelle tulevia ravintolapalveluita ja siellä olevaa uimarantaa. Ratalahden ranta-alue on ollut leirikeskuksen leiriläisten käytössä ja alueen maapohja on luontoselvityksen mukaan kulunutta. Ranta-alueen käyttö jatkuu alueella ennallaan. 8.6 Vaikutukset kulttuuriperintöön Alueella sijaitsee vanhan vankileirin rakennuksia ja perustuksia. Näitä koskien on kaavassa annettu suojelumääräyksiä. Alueella ei ole tiedossa olevia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Kaava mahdollistaa alueella olevan kulttuuriperinnön säilymisen ja parantaa niiden suojelutilannetta aikaisempaan tilanteeseen nähden. 8.7 Vaikutukset ihmisiin ja elinympäristöön. Alueen lisärakentaminen vaikuttaa paikallisesti maisemaan ja ympäristöön. Rakennushankkeen aiheuttamat haitat ovat lyhytaikaisia kestäen muutaman vuoden ja jakautuen tämän ajan sisällä lyhyempiin jaksoihin. Alueelle suuntautuva lisääntyvä liikenne aiheuttaa mahdollista meluhaittaa Suur-Miehikkäläntien varressa asuville ihmisille. Vaikka liikenteen määrä kasvaa prosentuaalisesti paljon, on se siitä huolimatta kokonaismäärältään verrattain vähäinen. Liikenne ajoittuu pääosin päiväaikaan. Näin ollen lisääntyvästä liikenteestä ei aiheudu merkittävää haittaa alueen asukkaille. 8.8 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Vaikutukset kuntarakenteeseen Kaavamuutoksessa ehdotetaan voimassa olevassa yleiskaavassa alueelle osoitettuja toimintoja muutettavaksi. Toiminta olisi kuitenkin samankaltaista kuin aikaisemmin. Rakentamisen ja toiminnan tehokkuus kasvaisi merkittävästi ja aluevarauksen laajuus 28% Vaikutukset liikenteeseen. Alueen käytössä hyödynnetään olemassa olevaa liikenneverkkoa, maantietä Suunnittelualueelle on tulossa erillistalo- ja paritalorakentamiseen perustuva lomakeskus, jonne on yleiskaavaa 31