LEIRIKESKUKSEN ALUE RANTA-ASEMAKAAVA

Transkriptio

1 MIEHIKKÄLÄ K-Vizit Oy RANTA-ASEMAKAAVA KAAVASELOSTUS

2 Sisältö 1 Johdanto Perus- ja tunnistetiedot Suunnitteluorganisaatio Kartta Asemakaavan tausta ja tarkoitus Kaava-alueen sijainti Ranta-asemakaavan suunnitteluprosessi Kaavaprosessin aikataulu Kaavaprosessin vaiheiden kuvaus ja päätökset Laatimispäätös sekä perusselvitykset Viranomaisyhteistyö Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) ja tavoiteasettelu Kaavan laatimisvaiheen kuuleminen ja kaavaluonnoksen laatiminen Kaavaehdotuksen viimeistely, virallisten lausuntojen hankkiminen Hyväksymiskäsittely Muutoksenhaku Osalliset Suunnittelua ohjaavat säädökset Kaavoitusta ohjaava lainsäädäntö Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Suunnittelualueen toimintoja koskeva lainsäädäntö Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Kaava-aluetta koskevat kaavat ja suunnitelmat Maakuntakaava Yleiskaava Asema- ja rantakaava Rakennusjärjestys Rakennuskiellot Muut alueen hankkeet Suunnittelualueen nykytilanne Suunnittelualueen yleiskuvaus Maisema Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Muinaismuistot Liikenne ja kunnallistekniikka Maanomistus Virkistys Maa- ja kallioperä Pohja- ja pintavesi Hankkeen tekninen kuvaus Kesäkylän toiminta RM-2-merkityn alueen käyttö Laajuus: 26 2

3 6.2.2 Aikataulu: Käyttö eri vuodenaikoina Rakentaminen Tiet Rannan käyttö Jätehuolto Ranta-asemakaavan kuvaus Kaavan rakenne Mitoitus Kaavamerkinnät Ranta-asemakaavan vaikutukset Ranta-asemakaavan vaikutusten arviointi Vaikutus luontoon Vaikutukset maisemaan Vaikutukset virkistyskäyttöön Vaikutukset kulttuuriperintöön Vaikutukset ihmisiin ja elinympäristöön Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Vaikutukset kuntarakenteeseen Vaikutukset liikenteeseen Vaikutukset maankäyttöön ja rakentamiseen Taloudelliset vaikutukset Ranta-asemakaavan toteutus Rakennustöiden aikataulu Seuranta LIITTEET Lähteitä

4 1 Johdanto 1.1 Perus- ja tunnistetiedot Kaavan nimi: Ranta-asemakaavakaava, leirikeskuksen alue Leirikeskuksen alue Alue: Kalliokoski (Miehikkälän kylä) Kunta: Miehikkälä Kiinteistöt: , Suunnitteluorganisaatio Kaavoittaja: Miehikkälän kunta Keskustie 4A Miehikkälä Yhteyshenkilö, Kaavaprosessiin liittyvät asiat Antti Jämsén, Kunnanjohtaja Puh: Virolahden kunta / tekninen toimisto Opintie 2 B, 2. krs PL 14, Virolahti Yhteyshenkilö, Kaavaprosessiin liittyvät asiat Markku Uski, tekninen johtaja Puh: markku.uski@virolahti.fi 4

5 Kaavan laatija, Kaavan sisältöön liittyvät asiat Edifica Oy Petteri Nikki, arkkitehti SAFA Vuorelankulma KOTKA petteri.nikki@edifica.fi Kartta 1.4 Asemakaavan tausta ja tarkoitus Alueesta on laadittu yksityiskohtainen kaavanpohjakartta mittakaavassa 1:2000, jota tarkistetaan tarvittaessa. Leirikeskuksen ranta-asemakaavan laatimiseen on ryhdytty maanomistajan aloitteesta. Maanomistajan tavoitteena on sijoittaa alueelle matkailutoimintaa. Alueen käyttötarkoitus on Miehikkälän kunnanvaltuuston hyväksymässä rantayleiskaavan muutoksessa muutettu matkailupalvelujen alueeksi ja sen rakennusoikeus on määritelty tehokkuusluvulla e=0.20. Ranta-asemakaavan laatimisella määritellään alueen tarkempi toteutus ja samalla pyritään varmistamaan alueella sijaitsevien rakennushistoriallisten kohteiden sekä suojeltavien luontokohteiden säilyminen. Kyseessä on Lasten Kesä ry:n entinen leirikeskus. Alueen pinta-ala on noin 11,9 ha Kunta vastaa Ranta-asemakaavan laatimisesta. Kaavan hyväksyy kunnanvaltuusto. Kunta ei osallistu kaavoituksesta aiheutuviin kustannuksiin, vaan niistä vastaa K-Vizit Oy. Miehikkälän kunnanhallitus on kokouksessaan hyväksynyt Edifica Oy:n kaavanlaatijaksi ja päättänyt aloittaa alueen asemakaavamuutoksen laatimisen. 5

6 1.5 Kaava-alueen sijainti Ranta-asemakaavan muutos koskee Miehikkälän kylän alueen kiinteistöä RN:o ja RN:o , jonka alueella Ratalahti on. Alue sijaitsee Miehikkälän keskustasta noin 9 km luoteeseen, Suur- Miehikkälän tien ja Ratalahden välissä. Alueen pohjois- ja eteläpuolella on maa- ja metsätalousaluetta Kartta, muokattu: Maanmittauslaitos, Oiva,

7 2 Ranta-asemakaavan suunnitteluprosessi 2.1 Kaavaprosessin aikataulu Vireille tulo: Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Kaavaprosessin vaiheiden kuvaus ja päätökset Laatimispäätös sekä perusselvitykset Kunnanhallituksen päätös ; kaavan laatimis- ja kaavanlaatijan hyväksymispäätös (liite nro 6). Perusselvityksinä käytetään rantayleiskaavan perusselvityksiä, ja rantayleiskaavan muutoksen yhteydessä tehtyjä lisäselvityksiä: Viranomaisyhteistyö o Luontoselvitys, liitteenä o Maisemaselvitys, liitteenä o Rakennusinventointi, liitteenä Asemakaavahankkeesta järjestetään MRL 66.2 sekä MRA 18 mukainen viranomaisneuvottelu hankkeen aloitusvaiheessa. Kaavaluonnosvaiheessa käydään kaavaneuvottelu, jos kaavan laadinnan aikana on käynyt ilmi tätä edellyttäviä seikkoja liittyen suunnitelman sisältöön. Toinen viranomaisneuvottelu järjestetään, kun kaavaehdotus on ollut julkisesti nähtävillä ja sitä koskevat mielipiteet ja lausunnot on saatu Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) ja tavoiteasettelu Kaavan vireille tulosta ja OAS:sta julkaistaan kuulutus paikallisissa lehdissä, jonka jälkeen OAS pidetään nähtävillä Miehikkälän kunnantalolla ja teknisessä toimistossa Virojoella ja Miehikkälän kunnan internet-sivuilla 30 päivää, jona aikana palaute OAS:sta tulisi antaa kirjallisesti. 7

8 Osallisella on MRL 64 :n mukaisesti ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville mahdollisuus esittää alueelliselle ympäristökeskukselle neuvottelun käymistä tämän osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä. Mahdolliset esitykset toimitetaan osoitteella: Kaakkois- Suomen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, PL 1041, KOUVOLA Kaavan laatimisvaiheen kuuleminen ja kaavaluonnoksen laatiminen Kaavaluonnos on laadittu ja työtä jatketaan kun luonnoksesta on saatu palaute. Kaava perustuu Keskeisten alueiden osayleiskaavan laatimista varten tehtyihin perusselvityksiin sekä edellä kuvattuihin täydentäviin selvityksiin. Viranomaisille, ulkopaikkakuntalaisille maanomistajille ja eri yhteisöille lähetetään erillinen kirje. Asemakaavaluonnos pidetään yleisesti nähtävillä 30 päivän ajan Miehikkälän kunnantalolla ja teknisessä toimistossa Virojoella ja Miehikkälän kunnan internet-sivuilla kesällä 2014, jolloin kaikilla osallisilla on mahdollisuus tutustua kaavaluonnokseen ja siihen liittyviin asiakirjoihin sekä antaa erilaista palautetta kuten mielipiteitä, esityksiä ja huomautuksia kirjallisessa muodossa. Ennakkolausunnot pyydetään keskeisiltä viranomaisilta ja yhteisöiltä Kaavaehdotuksen viimeistely, virallisten lausuntojen hankkiminen Hyväksymiskäsittely Saadun palautteen perusteella ranta-asemakaavaluonnos viimeistellään yleiskaavaehdotukseksi syksyllä Viranomaisille, ulkopaikkakuntalaisille maanomistajille ja eri yhteisöille lähetetään erillinen kirje. Virallisesta ehdotuksesta pyydetään MRL:n mukaiset lausunnot samanaikaisesti, kun kaavaehdotus pidetään yleisesti nähtävillä kaavoitusyksikössä ja kaupungin internet-sivuilla 30 päivän ajan. Kaavaehdotuksesta voi jättää muistutuksia nähtävänä olo aikana kaupunginhallitukselle osoitettuina. MRA 18 :n mukainen viranomaisneuvottelu pidetään ELY-keskuksessa nähtävillä olo ajan jälkeen. Kaavan hyväksymiskäsittely aloitetaan kunnan teknisestä lautakunnasta, josta se menee kunnanhallitukseen ja edelleen valtuustoon. Tavoiteaikataulu on se, että kunnanvaltuuston käsittely ajoittuu loppuvuoteen

9 2.2.7 Muutoksenhaku 2.3 Osalliset Kaavaa koskevasta kunnanvaltuuston päätöksestä voi valittaa 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaamisesta Kouvolan hallinto oikeudelle. Hallinto-oikeuden päätöksestä voi edelleen valittaa Korkeimmalle hallintooikeudelle. Asemakaavatyössä pyritään rakentavaan vuorovaikutukseen ja avoimeen tiedottamiseen koko prosessin ajan. Tiedotuskanavia ovat viralliset kuulutukset ilmoitustaululla ja paikallislehdissä, kirjeet maanomistajille, lehtiartikkelit, reaaliaikaiset tiedot kaupungin internet-sivuilla ( yleisötilaisuudet ja henkilökohtaiset yhteydenotot. Osallisilla tarkoitetaan maanomistajia ja kaikkia niitä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä niitä viranomaisia ja yhteisöjä, joiden toimintoja kaavassa tarkastellaan. Alla olevat listat saattavat olla puutteellisia, joten osallinen voi olla kuka tahansa, joka sellaiseksi itsensä kokee. Alueen asukkaat ja maanomistajat: alueen asukkaat alueella työssä tai koulua käyvät kaava-alueella tai sen vaikutuspiirissä maata omistavat alueella toimivat asukasyhdistykset ja kylätoimikunnat Viranomaiset ja alueelliset yhteisöt: Maakuntakaavoituksesta vastaava viranomainen (Kymenlaakson liitto) Ympäristöviranomainen (Kaakkois-Suomen ELY-keskus) Tieviranomainen (Kaakkois-Suomen ELY-keskus) Museovirasto, Kymenlaakson maakuntamuseo Kaakkois-Suomen metsäkeskus Kymijoen vesi ja ympäristö ry Ympäristöseurat Kymenlaakson luonnonsuojelupiiri Kymenlaakson lintutieteellinen yhdistys Kymen riistanhoitopiiri Yhdyskuntateknisestä huollosta vastaavat yhteisöt: Fingrid Oy Kymenlaakson Sähkö Oy 9

10 Kymenlaakson Vesi Oy Sonera Oyj Kymen Puhelin Oy Elinkeino- ja yrityselämän edustajat: alueella toimivat elinkeinoharjoittajat ja yritykset Miehikkälän kunnan organisaatioon perustetut lautakunnat: tekninen lautakunta rakennuslautakunta ympäristölautakunta maaseututoimi Miehikkälän kehittämissäätiö 3 Suunnittelua ohjaavat säädökset 3.1 Kaavoitusta ohjaava lainsäädäntö Meren tai vesistön ranta-alueeseen kuuluvalle rantavyöhykkeelle ei saa rakentaa rakennusta ilman asemakaavaa tai sellaista oikeusvaikutteista yleiskaavaa, jossa on erityisesti määrätty yleiskaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena. Edellinen koskee myös ranta-aluetta, jolla rakentamisen ja muun käytön suunnitteleminen pääasiassa rantaan tukeutuvan loma-asutuksen järjestämiseksi on tarpeen alueella odotettavissa olevan rakentamisen vuoksi. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan alueiden käytön yksityiskohtaista järjestämistä, rakentamista ja kehittämistä varten laaditaan asemakaava, jonka tarkoituksena on osoittaa tarpeelliset alueet eri tarkoituksia varten ja ohjata rakentamista ja muuta maankäyttöä paikallisten olosuhteiden, kaupunki- ja maisemakuvan, hyvän rakentamistavan, olemassa olevan rakennuskannan käytön edistämisen ja kaavan muun ohjaustavoitteen edellyttämällä tavalla. Asemakaavaa laadittaessa on maakuntakaava ja oikeusvaikutteinen yleiskaava otettava huomioon siten kuin siitä muualla Maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetään. Asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle 10

11 saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Kaavoitettavalla alueella tai sen lähiympäristössä on oltava riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen soveltuvia alueita. Asemakaavalla ei saa aiheuttaa kenenkään elinympäristön laadun sellaista merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole perusteltua asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen. Asemakaavalla ei myöskään saa asettaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle sellaista kohtuutonta rajoitusta tai aiheuttaa sellaista kohtuutonta haittaa, joka kaavalle asetettavia tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää. Jos jotakin aluetta tai rakennusta on maiseman, luonnonarvojen, rakennetun ympäristön, kulttuurihistoriallisten arvojen tai muiden erityisten ympäristöarvojen vuoksi suojeltava, asemakaavassa voidaan antaa sitä koskevia tarpeellisia määräyksiä (suojelumääräykset). Suojelumääräysten tulee olla maanomistajalle kohtuullisia. 3.2 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista tuli voimaan Tavoitteiden ohjausvaikutuksesta maankäytön suunnitteluun säädetään MRL :ssä. Alemman asteisessa suunnittelussa tulee huomioida valtioneuvoston päätöksen yleis- ja erityistavoitteet. Tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) tulivat voimaan Asemakaavamuutos on alueidenkäyttötavoitteiden mukainen tiivistämällä keskusta-alueen rakennetta, käyttämällä hyväksi olemassa olevaa infrastruktuuria, parantamalla liiketoiminnan mahdollisuuksia ja keskittämällä palveluita ja asumista keskusta-alueella. 3.3 Suunnittelualueen toimintoja koskeva lainsäädäntö Alueen suunniteltua käyttöä ohjaavat mm. seuraavat lait; Ympäristönsuojelulaki (86/2000) ja ympäristöasetus (169/2000) Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) Laki majoitus- ja ravitsemistoiminnasta (308/2006) 11

12 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) o Käsittelee mm. haittaa naapurille 3.4 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) tulivat voimaan Tavoitteiden ohjausvaikutuksesta maankäytön suunnitteluun säädetään MRL :ssä. Alemman asteisessa suunnittelussa tulee huomioida valtioneuvoston päätöksen yleis- ja erityistavoitteet. 4 Kaava-aluetta koskevat kaavat ja suunnitelmat 4.1 Maakuntakaava Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi (MRL 32.1 ). Maakuntakaava ei ole voimassa oikeusvaikutteisen yleiskaavan ja asemakaavan alueella muuten kuin 1 mom. tarkoitetun asemakaavan muuttamista koskevan vaikutuksen osalta (MRL 32.3 ). Selvitykset; Maakuntakaavan perusselvitykset, Kymenlaakson Liitto Taajamat ja niiden ympäristöt Suunnittelua ohjaava ylemmän tason kaava on Kymenlaakson maakuntakaava Taajamat ja niiden ympäristöt on hyväksytty maakuntavaltuustossa ja vahvistettu ympäristöministeriössä Kaavassa ei alueelle eikä sen läheisyyteen ole merkintöjä. Maaseutu ja luonto Maakuntakaava Maaseutu ja luonto on vahvistettu Ympäristöministeriössä Kaavassa Ratalahti on merkitty SL-merkinnällä Luonnonsuojelualueeksi, johon suunnittelualue rajautuu. Maakuntakaavassa on annettu koko kaava-aluetta koskevia suunnittelumääräyksiä: Maankäytön suunnittelussa ja rakentamisessa on tulvariski otettava huomioon Kymijoen tulvaherkillä alueilla. Rannikon ja saariston maankäytönsuunnittelussa, rakentamisessa ja merkittävien yhteiskunnan toimintojen sijoittelussa on erityistä huomiota kiinnitettävä tulvariskeihin, silloin kun maanpinnan korkeus on tason +3.0 metriä alapuolella. Myös 12

13 muiden vesistöjen ranta-alueiden maankäytön suunnittelussa ja rakentamisessa on aina tarpeen ottaa huomioon vesistöjen tulvaherkkyys. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee keskeisenä periaatteena olla rakentamattoman rantaviivan säästäminen. Energiamaakuntakaava Kymenlaakson energiamaakuntakaava on vahvistettu Ympäristöministeriössä Maakuntavaltuusto. Energiamaakuntakaavassa ei ole merkintöjä suunnittelualueelle. Ote voimassa olevien maakuntakaavojen yhdistelmästä. Suunnittelualue on kuvassa keskellä. 4.2 Yleiskaava Miehikkälän kunnanvaltuusto on hyväksynyt suunnittelualueelle yleiskaavan muutoksen ja laajennuksen joka korvaa alueella voimaan tulleen Miehikkälän rantayleiskaavan. 13

14 Vanhassa rantayleiskaavassa alue oli pääosin julkisten palvelujen ja hallinnon aluetta (merkintä PY), ja pohjoisreunassa maa- ja metsätalousaluetta (merkintä M). Uuden kaavan rajat noudattavat maaalueella kiinteistörajoja, joten ne ylittävät Idässä ja lännessä vanhan rantayleiskaavan rajan. Kaava-alueen pohjois- ja eteläpuoleiset alueet ovat maa- ja metsätalousaluetta. (merkintä M). Yleiskaavan muutos ja laajennus on oikeusvaikutteinen. Ote vanhasta ( ) rantayleiskaavasta. Kaavamuutoksen alue merkitty oranssilla katkoviivalla. 14

15 Ote kunnanvaltuuston hyväksymä rantayleiskaavan muutos ja laajennus. 15

16 4.3 Asema- ja rantakaava Kaava-alueelle tai sen läheisyyteen ei ole laadittu asemakaavaa eikä rantaasemakaavaa. 16

17 4.4 Rakennusjärjestys 4.5 Rakennuskiellot 4.6 Muut alueen hankkeet Miehikkälässä on hyväksytty ja voimaan tullut rakennusjärjestys. Alueelle ei ole määrätty rakennuskieltoja. Miehikkälän kunta selvittää vesihuoltoverkoston rakentamista linjalla Suur- Miehikkälä-Pitkäkoski-Saivikkala-Kirkonkylä. 17

18 5 Suunnittelualueen nykytilanne 5.1 Suunnittelualueen yleiskuvaus Kaavoitettavan alueen pinta-ala on noin 11,9 ha Se on noin 585 m pitkä ja 255 m leveä. Maanpinnan korkeus kaavamuutosalueella vaihtelee ratalahden vedenpinnan 30,2 metristä noin 43 metriin merenpinnasta. Kaava-alue merkitty sinisellä. Kartta: Maanmittauslaitos, Oiva, Maisema Maisemasta on tehty selvitys kesällä Selvitys on liitteenä. Kaava-alue sijaitsee ympäristöministeriön maisemamaakuntajaottelun mukaan eteläisen rantamaan kaakkoisella viljelyseudulla. Kaava-alueen 18

19 ympäristö on havu- ja sekametsäistä, pienten järvien, peltojen ja soiden rikkomaa kumpuilevaa maastoa. Merkinnät: Rakennusten numerot viittaavat liitteenä olevaan rakennusinventointiin 19

20 Suunnittelualue on pääosin puuston takia peitteistä. Kauas ulottuvat näkymät ovat vain rannasta Ratalahdelle. Ratalahdelta alue näyttäytyy puuston peittämänä; välistä näkyy lähinnä rantaa olevia rakennuksia. Puusto on niin korkeaa ettei edes alueen korkeimmalta kohdalta, pohjoisen rakennusryhmän pihoilta, avaudu näkymää länteen Ratalahdelle. Kaakkoon, nuoren lehtimetsikön latvuston välistä voi nähdä horisontin. Pihapiirit ovat avoimia. Yksittäisiä puita ja puuryhmiä on harvakseltaan. Pohjoisemman rakennusryhmän pihapiiri on alkanut metsittyä. Pihapiirin ja metsän raja on epäselvä. 20

21 Ilmkuva, muokattu: Maanmittauslaitos, Oiva, 2014 Ilmakuva alueesta. Asemakaavan raja merkitty keltaisella. 5.3 Luonnonympäristö Suunnittelualue rajautuu yksityiseen Alimmainen-Ratalahden luonnonsuojelualueeseen. Luonnonsuojelualulain 24 :n 3 momentin mukainen luonnonsuojelualue on perustettu Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen päätöksellä

22 Ote suojelupäätöksen liitekartasta. Suojelualue merkitty vinoviivoituksella. Kaava-alue merkitty oranssilla katkoviivalla. Alimmainen-Ratalahti on valuma-alueeltaan pienehkö lintuvesi Virojoen sivuhaaran latvaosassa. Alimmainen on kortteikon vallitsema ja pitkälle soistunut lahdenperukka, jossa vettä on ainoastaan veneellä liikkumisen helpottamiseksi kaivetuissa uomissa. Ratalahdella vesikasvillisuus on niukempaa. Alimmaisen-Ratalahden ja eteläpuolella olevan Syväjärven väliin jää Haukiniemi, joka muodostuu lehtipuuvaltaisesta sekametsiköstä, pensaikoista ja rantoihin asti ulottuvista laidunniityistä. Pienehköstä koostaan huolimatta alueella pesii monipuolinen vesi- ja kosteikkolinnusto, johon kuuluvat mm. laulujoutsen, haapana, tavi, sinisorsa, heinätavi, 22

23 lapasorsa, telkkä, silkkiuikku, kaulushaikara, ruskosuohaukka, nuolihaukka, luhtakana, luhtahuitti, ruisrääkkä, nokikana, kurki, töyhtöhyyppä, taivaanvuohi, isokuovi, punajalkaviklo, valkoviklo, rantasipi, kalalokki, kalatiira, keltavästäräkki, satakieli, ruokokerttunen, punavarpunen ja pajusirkku. Myös härkälintu ja liejukana on pesinyt alueella, mahdollisesti myös harmaasorsa. (August Rokkanen) Alueelta on laadittu selvitys kasvi- ja eläinlajeista, sekä rakentamisen vaikutuksista linnustoon ja lepakoihin sekä lähialueiden rauhoitettuihin / suojelukohteisiin kasvukaudella Selvityksen on laatinut Tapio Rintanen. Alueella on havaittu merkkejä liito-oravista. Sijainnit on merkitty karttaan numeroilla 1 ja 2. 23

24 5.4 Rakennettu ympäristö 5.5 Muinaismuistot 5.6 Liikenne ja kunnallistekniikka 5.7 Maanomistus 5.8 Virkistys Rakennetusta ympäristöstä on tehty selvitys kesällä Selvitys on liitteenä. Alueella sijaitsi vuosina Miehikkälän varavankila, jossa säilytettiin liittoutuneiden valvontakomission käskystä välirauhansopimuksen 13. Artiklan nojalla pidätettyjä lista 1:n vankeja. Vankilasta kertova muistolaatta on kiveen kiinnitettynä pihan keskellä, ja tullaan säilyttämään. Muinaisjäännösrekisterin muukaan alueella ei ole tiedossa olevia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Kaava-aluetta rajaa itäreunasta Suur-Miehikkälän ja Saivikkalan kylät yhdistävä Suur-Miehikkälän tie (14736). Se on asfalttipäällysteinen yhdystie-luokan tie ja liikennemäärältään nyt 145 ajoneuvoa vuorokaudessa. Tiellä ei ole maalattuja ajoratamerkintöjä eikä kevyttä liikennettä ole erotettu. Ajoradan leveys on 6,6 m. Tieltä on yksityinen soratie alueen läpi rakennusryhmien yhteyteen. Soratien läheisyydessä sijaitsee kiinteistön käytössä olevia ilmajohtoja. Suunnittelualueen jätevesihuolto perustuu tällä hetkellä omaan pienpuhdistamoon. Juomaveden hankinta perustuu kaivoveteen. Kaava-alueen rajat ovat yhtenevät kiinteistön kanssa muilta osin, paitsi lännessä alue ulottuu Suur-Miehikkälän osakaskunnan omistuksessa olevan Ratalahden alueelle ( ). Alueelle ei ole suunniteltu virkistysreittejä. 24

25 5.9 Maa- ja kallioperä Geologian tutkimuslaitoksen kartoituksen mukaan Pääosa alueesta on rapakivi-aluetta (kartassa punaisella merkitty alue). Kallio on pääosin viborgiittia. Länsi- ja eteläreuna ovat savimaata (sinisellä merkitty alue). Alueella on joitakin avokallioalueita. Maaperäkartta muokattuna Geologian tutkimuskeskus Pohja- ja pintavesi Alueen läheisyydessä ei ole merkittäviä pohjavesialueita Pintavedet valuvat alueelta Ratalahteen. Alue kuuluu Onkamaanjoen valuma-alueeseen. Lähistölle ei ole todettu tulvariskiä. 25

26 6 Hankkeen tekninen kuvaus 6.1 Kesäkylän toiminta Alueella on aikaisemmin toiminut Lasten Kesä ry:n leirikeskus. Käyttö on painottunut kesäkauteen. 6.2 RM-2-merkityn alueen käyttö Laajuus: Aikataulu: RM-2 -alueeksi merkitty alue tulee suurelta osaltaan rakennettavaksi puistomaiseksi piha-alueeksi. Ensivaiheessa rakennustoimenpiteet kohdistuvat olemassa olevaan rakennuskantaan, jota korjataan ja jonka käyttötarkoitus muutetaan lomaasumiselle ja sitä palveleville tiloille Käyttö eri vuodenaikoina Aluetta käytetään ympäri vuoden, korkeimmat käyttöasteet sijoittuvat juhlapyhien ja yleisten lomakausien aikoihin. 6.3 Rakentaminen Alueelle on tarkoitus rakentaa erillispientalo / paritalomuotoista lomaasuntorakentamista. Uudisrakennuksia alueelle tulee noin Tiet Alueen tieverkko säilyy nykyisellään. ELY on viranomaisneuvottelussa kehottanut varautumaan alueen liittymän korjaamiseen yksihaaraiseksi nykyisen kaksihaaraisen sijasta. 6.5 Rannan käyttö Alueen rannan käyttö jatkuu nykyisellään. Alueen lounaiskulmassa oleva uimaranta-alue. 6.6 Jätehuolto Alueen jätehuolto järjestetään tavanomaisin jäteastioin tai syväkeräysastioin. Jätehuolto ulkoistetaan alueelliselle jätehuoltoyhtiölle. 26

27 6.7 Jätevesihuolto Alueen liittymistä kunnalliseen jätevesihuoltoon selvitetään ja alueelle laaditaan sen sisäisen jätevesihuollon järjestämistä koskeva yleissuunnitelma ehdotuksen laadinnan yhteydessä. 27

28 7 Ranta-asemakaavan kuvaus 7.1 Kaavan rakenne Kaavassa maa-alue merkitään matkailupalvelujen alueeksi RM-2. RM-2 alue rajataan kiinteistön rajojen ja rantayleiskaavan muutoksen ja laajennuksen mukaisesti: Kaava-aluetta laajennetaan itään päin Suur-Miehikkälän tiehen asti. Pohjoisreunalla kaistale M-aluetta muutetaan RM-2-alueeksi. Lännessä SL- ja RM-2-alueiden raja sijoitetaan kiinteistöjen rajan mukaisesti. 7.2 Mitoitus Pinta-alat: RM-2 SL 9,9 ha 2,0 ha yhteensä 11,9 ha 7.3 Kaavamerkinnät Rnta-asemakaavassa on suunnittelualueelle ja sen ympäristöön annettu alla olevia merkintöjä ja määräyksiä: 28

29 29

30 SUUNNITTELUMÄÄRÄYKSET: RM-2 -alueella rakennusten sijoittamisessa on kiinnitettävä erityistä huomiota riittävän suojapuuston jäämiseen rakennusten ja rantaviivan väliin. Alueen etelä- ja pohjoisrajalle tulee jättää suojapuustoa. Rakennuspaikat tulee säilyttää mahdollisimman luonnonmukaisina, voimakasta maanmuokkaamista esim. pengertämistä on vältettävä. Avokalliot tulee säilyttää mahdollisuuksien mukaan. Rakennusten julkisivuja katemateriaalien tulee olla väritykseltään maisemaan sopivia, kirkkaita tai heijastavia pintoja on vältettävä. Rakennusten tulee sopeutua malliltaan, materiaaleiltaan, mittasuhteiltaan ja väritykseltään olevaan rakennuskantaan ja maisemaan. Rakennuksen alimman lattiatason tulee olla vähintään 3 metriä keskivedenkorkeutta ylempänä. Rakennuslupahakemuksessa on osoitettava, että puhdasta vettä on saatavissa ja että jätevesistä huolehditaan siten, ettei pohja- ja pintavesiä pilata. Jätevedet on käsiteltävä talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla annetun asetuksen (209/2011) mukaisesti kunnan viranomaisten hyväksymällä tavalla. METSÄNHOITOSUOSITUKSET: Maisemallisesti merkittävien rantametsien käsittelyssä noudatetaan erityistä harkintaa. Rantametsissä käsittelykuviot suositellaan rajattaviksi sopivia maastonmuotoja noudatellen, Hakkuiden suunnittelussa tulee käyttää maaston tarjoamia mahdollisuuksia, jotta maisemanäkymä säilyisi yhtenäisenä. Rantavyöhykkeen leveys suositellaan jätettäväksi niin suureksi, että siitä muodostuu selkeä käsittely-yksikkö. Rantavyöhykkeelle pyritään jättämään lehtipuustoa mahdollisimman paljon. Maisemalle ja monille eläin- ja kasvilajeille tärkeiden lehtipuiden ja aluskasvuston turhaa raivausta on syytä välttää. Erityistä huomiota on kiinnitettävä rantakallioiden ja hiekkarantojen ympäristöihin. Kitumaiden kalliometsiköille suositellaan erityisen varovaista käsittelyä tai niiden jättämistä luonnontilaisiksi. Normaalista metsäkuvasta poikkeavat maisemallisesti arvokkaat puuyksilöt suositellaan säilytettäväksi. 30

31 8 Ranta-asemakaavan vaikutukset 8.1 Ranta-asemakaavan vaikutusten arviointi Laadittaessa yleiskaavaa tai asemakaavaa (ranta-asemakaava) pääasiassa loma-asutuksen järjestämiseksi ranta-alueelle on sen lisäksi, mitä yleis- tai asemakaavasta muutoin säädetään, katsottava, että: 1) suunniteltu rakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuu rantamaisemaan ja muuhun ympäristöön; 2) luonnonsuojelu, maisema-arvot, virkistystarpeet, vesiensuojelu ja vesihuollon järjestäminen sekä vesistön, maaston ja luonnon ominaispiirteet otetaan muutoinkin huomioon; sekä 3) ranta-alueille jää riittävästi yhtenäistä rakentamatonta aluetta. Ranta-asemakaavasta on muutoin voimassa, mitä asemakaavasta säädetään. 8.2 Vaikutus luontoon Yllä lueteltuja vaikutuksia arvioidaan tarkoituksen mukaisella ja viranomaisten hyväksymällä tavalla kaavoituksessa vakiintuneessa käytössä olevin keinoin ja asiantuntijoiden voimin ainakin seuraavissa vaiheissa: osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa kaavan luonnosvaiheessa kaavaehdotuksen viimeistelyssä Alueelta on laadittu selvitys kasvi- ja eläinlajeista, sekä rakentamisen toteuttamisen vaikutuksista liito-oraviin sekä lähialueiden rauhoitettuihin/suojelukohteisiin. Luontoselvityksessä on jo todettu, että selvitysalueella ei kasva yhtään uhanalaista eikä edes alueellisesti harvinaista kasvilajia. Siellä ei ole myöskään harvinaisia tai uhanalaisia luontotyyppejä. Liito-oravan esiintyminen otetaan kaavassa huomioon. Rakennustyöt aiheuttavat ympäristöönsä lähinnä meluhaittaa. Merkittävästi melua aiheuttavat työvaiheet tulisi pyrkiä ajoittamaan lintujen pesimäaikojen ulkopuolelle. Jätteiden ja jätevesien käsittelylle on kaavassa annettu määräykset. 31

32 8.3 Vaikutukset maisemaan 8.4 Vaikutukset virkistyskäyttöön 8.5 Vaikutukset kulttuuriperintöön Rakennusten määrän lisäys vaikuttaa maisemaan paikallisesti, sekä pidemmän näkymän päästä Ratalahden suunnasta. Kaavassa on suositukset rantametsien käsittelylle. Liito-oravan suojelun myötä myös rantapuusto tulee säilymään. Alueen reunoilla tullaan niin ikään säilyttämään puustoa. Näin ollen maisemavaikutukset jäävät pääosin paikallisiksi. Kaava-alue on ollut aiemmin yksityisen toimijan leirikeskus, joten alueen käyttö vapaaseen virkistäytymiseen ei ole ollut mahdollista ennen kaavan laatimista. Alueen muuttuminen yritystoiminnaksi lisää virkistyspalveluita alueella, sillä suuremman ihmisjoukon on mahdollista käyttää alueelle tulevia ravintolapalveluita ja siellä olevaa uimarantaa. Ratalahden ranta-alue on ollut leirikeskuksen leiriläisten käytössä ja alueen maapohja on luontoselvityksen mukaan kulunutta. Ranta-alueen käyttö jatkuu alueella ennallaan. Alueella sijaitsee vanhan vankileirin rakennuksia ja perustuksia. Näitä koskien on kaavassa annettu suojelumääräyksiä. Alueella ei ole tiedossa olevia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Kaava mahdollistaa alueella olevan kulttuuriperinnön säilymisen ja parantaa niiden suojelutilannetta aikaisempaan tilanteeseen nähden. 8.6 Vaikutukset ihmisiin ja elinympäristöön. Alueen lisärakentaminen vaikuttaa paikallisesti maisemaan ja ympäristöön. Rakennushankkeen aiheuttamat haitat ovat lyhytaikaisia kestäen muutaman vuoden ja jakautuen tämän ajan sisällä lyhyempiin jaksoihin. Alueelle suuntautuva lisääntyvä liikenne aiheuttaa mahdollista meluhaittaa Suur-Miehikkäläntien varressa asuville ihmisille. Vaikka liikenteen määrä kasvaa prosentuaalisesti paljon, on se siitä huolimatta kokonaismäärältään verrattain vähäinen. Liikenne ajoittuu pääosin päiväaikaan. Näin ollen lisääntyvästä liikenteestä ei aiheudu merkittävää haittaa alueen asukkaille. 32

33 8.7 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Vaikutukset kuntarakenteeseen Kaavamuutoksessa ehdotetaan vanhassa yleiskaavassa alueelle osoitettuja toimintoja muutettavaksi. Toiminta olisi kuitenkin samankaltaista kuin aikaisemmin. Rakentamisen ja toiminnan tehokkuus kasvaisi merkittävästi ja aluevarauksen laajuus 28% Vaikutukset liikenteeseen. Alueen käytössä hyödynnetään olemassa olevaa liikenneverkkoa, maantietä Suunnittelualueelle on tulossa erillistalo- ja paritalorakentamiseen perustuva lomakeskus, jonne on yleiskaavaa laadittaessa kaavailtu uutta loma-asuntoa. Olemassa oleviin rakennuksiin muodostuu loma-asuntoja, joissa on kaikkiaan n. 40 vuodepaikkaa. Alueen koko majoituskapasiteetin ollessa käytössä alueella on pysäköitynä noin 60 asiakasajoneuvoa sekä henkilökunnan ajoneuvot. Kun oletetaan, että jokainen asiakasajoneuvo tekee päivittäin 2 edestakaista matkaa alueelta pois ja takaisin, muodostuu liikennesuoritteeksi noin ajoneuvoa vuorokaudessa, eli noin ajoneuvoa tunnissa. Liikennemäärän lisäys alueelle johtavan pääsytien liittymässä on merkittävä, joten pääsytien liittymää on muutettava ja sen liikenneturvallisuutta parannettava. Alueen kevyen liikenteen määrä on vähäinen. Maantietä jalan tai pyörällä kulkevien osalta kohtaavan liikenteen määrä kasvaa noin 6 ajoneuvoa tunnissa, eli 1 ajoneuvo / minuuttia. Liikennemäärän kasvu ei aiheuta vaatimuksia tieverkon rakenteelle, eikä sillä ole merkittäviä vaikutuksia liikenneturvallisuuteen. 8.8 Vaikutukset maankäyttöön ja rakentamiseen Meren tai vesistön ranta-alueeseen kuuluvalle rantavyöhykkeelle ei saa rakentaa rakennusta ilman asemakaavaa tai sellaista oikeusvaikutteista yleiskaavaa, jossa on erityisesti määrätty yleiskaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena. Tämä koskee myös ranta-aluetta, jolla rakentamisen ja muun käytön suunnitteleminen pääasiassa rantaan tukeutuvan loma-asutuksen järjestämiseksi on tarpeen alueella odotettavissa olevan rakentamisen vuoksi. Kunnanvaltuuston hyväksymä rantayleiskaavan muutos ja laajennus ja nyt tehtävä ranta-asemakaava mahdollistavat lisärakentamisen alueelle. 33

34 8.9 Taloudelliset vaikutukset Kesäkylän taloudelliset vaikutukset muodostuvat mm. rakentamisen myötä syntyvistä työpaikoista, palvelualan työpaikoista kesäkylässä ja asiakkaiden tuomasta hyödystä lähialueiden yrittäjille ja verotuloista. 9 Ranta-asemakaavan toteutus 9.1 Rakennustöiden aikataulu 9.2 Seuranta Rakennustyöt alueella aloitetaan olemassa olevan rakennuskannan korjaamisella ja käyttötarkoituksen muuttamisella heti ranta-asemakaavan vahvistuttua tai kunnan myöntämällä poikkeamisluvalla. Lisärakentaminen edellyttää ranta-asemakaavan voimaantuloa. Alue tullaan rakentamaan valmiiksi noin neljän vuoden kuluessa. 10 LIITTEET 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2. Luonnosvaiheen viranomaisneuvottelun muistio 3. Asemakaavaluonnoksesta saadut lausunnot ja mielipiteet sekä niihin annetut vastineet 4. Luontoselvitys 5. Rakennusinventointi 6. Asemakaavaehdotuksesta saadut lausunnot ja muistutukset sekä niihin annetut vastineet. 34

35 11 Lähteitä KYLY. (2014). Kymenlaakson Lintutieteellinen Yhdistys. Haettu osoitteesta Maanmittauslaitos. (2014). Paikkatietoikkuna. Haettu osoitteesta Museovirasto. ( ). Sorvainvuori Haettu osoitteesta Kohdekortti: i/read/asp/r_default.aspx Kymenlaakson liitto, maakuntakaavatilanne. Haettu osoitteesta Kotkassa Petteri Nikki Kaavanlaatija, arkkitehti SAFA Edifica Oy Vuorelankulma 2, KOTKA petteri.nikki@edifica.fi, (050)