Vesijk Nurmijärven Vesi. Tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta

Transkriptio

1 Vesijk Nurmijärven Vesi Tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta

2 Sivu 2 KS 2014 Siitä Tot 2014 Tot-% TP muutos muutos 1-12 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate (ed.erotus) Tulos KS 2014 Siitä Tot 2014 Tot-% TP muutos muutos 1-12 Investoinnit Liittymismaksutuotot Lainakannan muutokset Tulosalueen toimintakatteen ja investointien toteutuminen Toimintatuotot ylittyivät n Sekä veden käyttö- ja perusmaksutulot, tonttijohtojen asennustuotot että kaasun myyntitulot toteutuivat budjetoitua paremmin. Toimintakulut ylittyivät noin ja suurimpana syynä tähän olivat putkirikoista johtuneet vauriokorjaukset. Toimintakate toteutui ennustettua paremmin. Tilikauden tulos oli reilu talousarviota parempi. Tämä johtui ennustettua paremman toimintakatteen lisäksi ennustettua pienemmistä poistoista sekä rahoituskuluista. Liittymismaksutuotot olivat , joka on eli 11 % enemmän kuin budjetoitu. Ennusteen ylittyminen johtui erityisesti arvioitua useammasta kerrostalokohteen toteutumisesta. Investoinnit toteutuivat seuraavasti verrattuna talousarvioon. Talousarvio, Toteutuma, Erotus, Uudet verkostot Asuntoalueet Yritysalueet Erilliskohteet Uudet verkostot yhteensä Pääjohdot Tuotantolaitokset Verkostosaneeraukset Käyttöomaisuus Kohdentamaton Yhteensä

3 Sivu 3 Kohdekohtaisesti toteutuma oli seuraava: Budjetti Toteutunut Erotus Käyttö-% Jakamaton Vesi- ja viemärijohdot, uudet ASUINALUEET 1101 Krannilan alue Pikimetsä Viirinlaakso Lintumetsän laajennusalue Nummitien alue Porttipellon alue Korsipolku Kylänpään alue YRITYSALUEET 1931 Ilvesvuori Metsä-Tuomela ERILLISKOHTEET 1174 Vesiasemat Sv-viemärit varaus Pienet nimeämättömät kohteet Kauppanummen hulevesiputki Rakentamisen laadunvalvonta Suunnittelu, mittaus ja tutkimus Tiiranrannan sv Istutukset,nurmetukset,viimeistely Venttiilikaivot Vanhojen alueiden teiden sv Tiiranranta ja Tiiranrinne Vesi- ja viemärijohdot, uudet Verkostojen peruskorjaukset 5801 Haikalan alue Vesijohtojen pienet peruskorjaukset Kirkkotie-Jokihaantie Talmontie Viemäreiden pienet peruskorjaukset Järvitie (jv+vj) Pääviemäri Palomäentie-Isoniitty Käpyläntie Kumpurantie-Onnelantie (jv+vj+sv) Lepsämän viemärisujutus Verkostojen suunn. ja tutkimukset Johtotietojärjestelmä ja kunto Pääventtiiliprojekti Pääviemäri Lepsämänt.-Isoniitty Ristipakka Verkostojen peruskorjaukset Pääjohdot 6401 Yhdysputki Rajamäki-Hyvinkää Pääjohdot

4 Sivu 4 Budjetti Toteutunut Erotus Käyttö-% Laitokset, uudet 7301 Salmelanmäen tutkimukset Klaukkalan puhdistamon vuotovedet Klaukkalan puhdistamon bioreaktori Kaukovalvontajärjestelmän laajenn Teilinummen tekopohjavesitutkim Nummenpään VO, lisäkaivo Vesitornien varavoimat KLan pka varavoima Valvomon varavoima Ilvesvuoren jätevedenpumppaamo Laitokset, uudet Peruskorjaukset 7071 Toivolan jätevedenpumppaamo Vedenottamoiden pienet peruskorj Vesitornien peruskorjaukset Paineenkorotusasemien peruskorj Jätevedenpuhdist. pienet peruskorj Lintumetsän jv-pumppaamo Harjulan jv-pumppaamo Peruskorjaukset Muut investoinnit 7891 Koneet ja kalusto Muut investoinnit YHTEENSÄ Uudisverkoston osalta sekä Krannilan alueen että Viirinlaakson urakat siirtyvät suurimmaksi osaksi vuoden 2015 puolelle ja Kirkkotien - Jokihaantien välinen himanit-putken uusinta siirtyi, koska risteyksen liikenneympyrän rakentaminen siirtyy. Lintumetsän laajennusalueen ja Nummitien alueen vuonna 2014 tehtävää työtä laajennettiin. Lisäksi tuotantolaitosten investointeja kasvatettiin aiemmin suunnitellusta ja mm. kaksi Klaukkalan verkoston suurta jätevesipumppaamoa saneerattiin. Teilinummen alueen koeimeytyksen valmistelutyöt aloitettiin ja tekopohjavesitutkimuksiin varattiin esisuunnitelmassa arvioitua enemmän kustannuksia, mutta vastaavasti Salmelanmäen tutkimuksia siirrettiin myöhemmäksi. Klaukkalan jätevedenpuhdistamon lietteenkuivauksen muutostyöt siirtyivät vuodelta 2013 vuoteen Myös osa Nummenpään kaivosaneerauksen kustannuksista siirtyi vuoteen Verkoston peruskorjauksen osalta sekä Klaukkalan pääviemärin sujutus että osa Kumpurantien-Onnelantien urakasta siirtyy vuodelle Vastaavasti pienempiä viemärisujutuksia tehtiin alkuperäistä arviota enemmän ja Järvitien vesijohdon ja jätevesiviemärin saneerauksen laajuus kasvoi. Rajamäki-Hyvinkää yhdysputken toteutus siirtyy ja sen tarpeellisuutta arvioidaan vuonna 2015.

5 Sivu 5 2. Talousarviossa esitettyjen tavoitteiden toteutuminen Strategiset valinnat/ kriittiset menestystekijät (talousarvion 2014 mukaisina) NÄKÖKULMA KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT ARVIOINTIKRITEERIT SITOVA TAVOITE V (MITTARI) TAVOITTEEN TOTEUTUMINEN Uudistuminen ja henkilöstö Osaavan henkilöstön saatavuus (3.3) Nurmijärven Veden johtoryhmän päivittäinen operatiivinen toiminta Toimitilakartoitus tehty Ympäristötoimiala käynnisti syksyllä 2014 selvityksen Nurmijärven Sähkö Oy:n toimitalon tilojen vuokrauksesta ja muutostarpeista. Työ on vielä kesken ja osana työtä selvitetään mahdollisuutta vuokrata Nurmijärven Vedelle toimitiloja Nurmijärven Sähkö Oy:n toimitalosta. Palvelut ja vaikuttavuus Yhteisvastuullinen ja avoin toiminta (1.5) Vuoden 2014 aikana on tarkastettu toimintatavat yhteistyötahojen kanssa Walter Customer Satisfaction Indextutkimuksen osio Arvosanat vesilaitoksen palveluja koskeville tekijöille Yhteistyön kehittäminen teknisen keskuksen kanssa rakentamishankkeiden ohjaamisessa. Teknisen keskuksen ja vesilaitoksen välille luodaan toimintaohje, jonka toteutumista valvotaan hankekohtaisesti (tavoitetta tarkennettu johtokunta 02/2014). Toimintaohje on tehty ja sen toteutumista valvotaan yhteistyökokouksissa. Tekninen keskus ja vesilaitos kokoontuivat viime vuonna kolme kertaa. Teknisen keskuksen ja vesilaitoksen välisiä toimintatapoja on kehitetty kokouksissa sovitun mukaisesti. Lisäksi teknisen keskuksen käyttämät yhdistetyn katu- ja vesihuoltourakan urakkaasiakirjat on tarkistettu. Tiedotussuunnitelma on tehty. Tiedotussuunnitelma tehty. Talouden hallinta ja rahoitus Tasapainoinen kuntakonsernin talous terveellä pohjalla (3.2) Talousmallin hyödyntäminen talouden pitkän tähtäimen suunnittelussa Talousmallinnuksen itsenäinen käyttö vuoden 2015 taloussuunnittelussa Talousmallinnusta on käytetty syksyllä 2014 vuoden 2015 veden käyttö- ja perusmaksutason määrityksessä. 3. Selvitys sisäisen valvonnan sekä riskienhallinnan järjestämisestä ja johtopäätöksistä Vesilaitoksen tilivelvollinen on vesilaitoksen johtaja. Oikeudenkäyntejä ei ole kesken. Uudenmaan ELY-keskus on tehnyt selvityspyynnön Kirkonkylän puhdistamon lupaehtojen ylityksestä vuonna Selvityspyyntöön on vastattu

6 Sivu 6 ja selostettu puhdistamolla toteutetut toimenpiteet. Riskienhallinta kuuluu olennaiselta osalta vesilaitostoimintaan. Vesilaitos ylläpitää seuraavia riskienhallintaan liittyviä dokumentteja: valmiussuunnitelma varautumissuunnitelma talousveden valvontaohjelma pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat (kunta ja ELY) sammutusvesisuunnitelma (kunnan kanssa) WSP (ei vielä otettu käyttöön) Vesilaitoksen työntekijät osallistuvat alan riskienhallinnan kehitystyöhön. Käyttöpäällikkö on mukana kansallisessa WSP (Water Safety Plan) työryhmässä ja puhdistamon työnjohtaja kansallisessa SSP (Sewage Safety Plan) työryhmässä. Vesilaitoksen työturvariskit kartoitettiin vuoden 2014 aikana Riskipiste-ohjelmalla. Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta: Ei muuta olennaista omaisuuden hankintaa eikä luovutusta, mutta verkosto- ja laitosomaisuus on kasvanut investointien osalta. Sopimushallinta: Urakoista laadittiin ja allekirjoitettiin ao. urakkasopimukset. Sopimusten mukaiset vakuudet saatiin sopimuskumppaneilta ja niiden voimassaoloaikaa valvottiin. Viranhaltijapäätökset, konsultti- ja urakkasopimuksen on arkistoitu vesilaitoksen arkistoon ja Dynasty-järjestelmään. Johtopäätökset: Riskienhallinta on osa vesilaitoksen päivittäistä työtä. Riskienhallinnan arviointia ja kehittämistä toteutetaan säännöllisesti. 4. Kunnan strategian ja erillisohjelmien mm. palvelutuotanto-ohjelman toteutuminen sekä riskien hallinta (ml. harmaan talouden torjunta). Nurmijärven Vesi tukee toiminnallaan kunnan strategian toteutumista. Vesilaitos toteuttaa strategian peruspilaria, kunnan ja kuntatalouden vastuullista johtamista omalta osaltaan seuraavasti. Investointeja suunnitellaan rakentamisohjelman osalta 5 vuoden aikajänteellä ja talousmallin osalta 10 vuoden aikajänteellä. Kuluttajilta perittävien asiakasmaksujen taso määritetään käytössä olevalla talousmallilla siten, että tarvittava asiakasmaksutason korotus on mahdollisimman tasainen. Vuonna 2014 henkilöstölle järjestettiin työturvallisuuskampanja. Kuntalaisten aktiivisuuden ja osallisuuden tukemisen osalta Nurmijärven Vesi on tehostanut tiedotusta ja postittanut asiakaslehden kaikkiin nurmijärveläisiin koteihin kesäkuun alussa. Lisäksi saneeraushankkeissa järjestetään alueelliset asukasillat ennen hankkeen aloittamista Kunnan vetovoiman ja kilpailukyvyn vahvistamisen osalta Nurmijärven Vesi tukee kunnan tonttituotantoa ja osallistuu tarvittavan kunnallistekniikan rakentamiseen vesihuoltoverkostojen osalta. Vesilaitoksen toiminta on myös palvelutuotanto-ohjelmassa kuvatun mukaista.

7 Sivu 7 Harmaan talouden torjumiseksi vesilaitoksen käyttämiltä ulkopuolisilta urakoitsijoilta ja heidän aliurakoitsijoiltaan vaaditaan jokaisessa kohteessa RALA-perustieto tai vastaavat yksittäiset tiedot. Työntekijöiltä vaaditaan veronumerollinen kulkulupa. Investointien osalta noudatetaan käännettyä arvonlisäveroa. Vesilaitos ilmoittaa rakennusalan ilmoitusvelvollisuuden mukaiset tiedot verottajalle. 5. Omistajapoliittisten linjausten edellyttämien toimenpiteiden toteutuminen Vesilaitos on tulouttanut kunnalle sen edellyttämän pääoman tuoton Kuuman, kuntayhtymien ja muun yhteistyön toteutuminen Kuuma-kuntien vesilaitosjohtajat ovat tehneet yhteistyötä kokoontumalla säännöllisesti yhteistyöneuvotteluihin toimintatapojen, kokemusten ja tiedon vaihtamiseksi eri vesilaitosten välillä. Vuonna 2014 kartoitettiin asiakastietojärjestelmän uudistamisen mahdollisuuksia. 7. Täytäntöönpano-ohjeiden kohtien toteutumisen seuranta Rakennusohjelman toteutuminen on raportoitu kohdassa Olennaiset muut tiedot kunnan palveluista tilivuonna tai tilivuoden jälkeen, joista ei ole toimintakertomuksessa muualla selvitystä Vesihuoltolain, maankäyttö- ja rakennuslain sekä talousvesiasetuksen muutokset astuivat voimaan Laki- ja asetusmuutokset huomioidaan vesilaitoksen toiminnassa. 9. Tulosalueen palveluksessa olevan henkilökunnan määrä : vakinaisia 20 määräaikaisia ja sijaisia Selvitys tarkastuslautakunnan arviointikertomuksessa esittämien havaintojen käsittelystä ja suoritetuista jatkotoimenpiteistä: Arviointikertomus vuodelta 2012: TARKASTUSLAUTAKUNNAN HAVAINTO Miten kunta aikoo edistää jätevesien käsittelytoimintaa siten, että saadaan lakisääteiset vaatimukset täytettyä vuoteen 2017 mennessä? SUORITETUT JATKOTOIMENPITEET Vesihuoltolain mukaan vastuu vesihuollosta on kunnalla, vesihuoltolaitoksella ja kiinteistön omistajalla tai haltijalla. Yleisesti ottaen vastuunjako on seuraava: kunta vastaa vesihuollon yleisestä kehittämisestä ja järjestämisestä koko alueellaan, vesihuoltolaitos vesihuollon palvelujen järjestämisestä ja toimittamisesta toiminta-alueellaan ja kiinteistön omistaja tai haltija kiinteistönsä vesihuollosta. Nurmijärven Veden toiminta-alueella jätevedet johdetaan viemäröinnin kautta Klaukkalan ja Kirkonkylän jäteveden puhdistamoille. Kunnan keinot jätevesien käsittelyn edistämiseen haja-asutusalueella liittyvät lähinnä tiedottamiseen sekä haja-asutusalueen vesiosuuskuntien perustamisen tukemiseen. Kuntaan on palkattu määräaikainen hankekoordinaattori, jonka tehtävänä on kannustaa haja-asutusalueen asukkaita vesiosuuskuntien perustamiseen. Hankekoordinaattori avustaa vesiosuuskuntia vesihuollon suunnittelussa ja toteuttamisessa sekä koordinoi ja tukee vesiosuuskuntien toimintaa. Lisäksi kunta takaa vesiosuuskuntien vesihuollon rakentamista varten tarvitseman pankkilainan.

8 Sivu 8 Arviointikertomus vuodelta 2012: Vanhoilla kiinteistöillä jätevesijärjestelmä tulee saneerata asianmukaiseen kuntoon mennessä ja tätä ennenkin toki ympäristön pilaaminen tai terveyshaittojen aiheuttaminen on kielletty. Siirtymäaikaa on esitetty pidennettäväksi kahdella vuodella ja asetusmuutos on käsittelyssä alkuvuonna Jokaisella kiinteistöllä on mahdollisuus hankkia kiinteistökohtainen järjestelmä, jos vesihuoltoverkostoa ei olla määräaikaan mennessä rakentamassa alueelle tai sellaista ei ole edes suunnitteilla. Vaikka kiinteistökohtaiset järjestelmät jouduttaisiin uusimaan em. aikarajaan mennessä, ne tulevat vanhenemaan myös tulevaisuudessa, joten keskitettyyn vesihuoltoratkaisuun voidaan siirtyä myöhemminkin. Muilla kuin vesihuollon kehittämisalueilla kunta on osallistunut yksittäisten kiinteistöjen osalta neuvontahankkeeseen, jota on hoitanut Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys. Arviointikertomus vuodelta 2013: TARKASTUSLAUTAKUNNAN HAVAINTO Tarkastuslautakunta tiedustelee, mistä haja-asutusalueen vesihuollon kehittämissuunnitelman päivityksen viivytys johtuu ja mihin mennessä päivittäminen aiotaan tehdä? SUORITETUT JATKOTOIMENPITEET Kehittämissuunnitelman päivitystyö aloitettiin vuonna 2012, mutta tällöin päivityksen tarkoituksena oli pääasiallisesti tarkentaa suunnitelmassa esitettyjen haja-asutusalueilla sijaitsevien vesihuollon kehittämisalueiden rajauksia. Kunnan vesihuollon järjestämisen periaatteita ei ollut tarkoitus tarkentaa. Päivitystyö oli tarkoitus tehdä virkamiestyönä ilman laaja-alaista kansalaiskeskustelua. Kehittämissuunnitelman päivitystyö jäi kesken vesilaitoksen edellisen johtajan eläkkeelle jäämisen vuoksi. Ympäristötoimiala ja Nurmijärven Vesi päättivät käynnistää kehittämissuunnitelman päivitystyön uudestaan ja muuttaa päivitystyön toteutustapaa kokonaisvaltaisemmaksi ja mahdollistaa vuoropuhelu kuntalaisten ja päättäjien kanssa. Päivitystyön toteuttamistavan muutos vastaa myös tehtyä valtuustoaloitetta. Kehittämissuunnitelman päivityksessä huomioidaan kunnan koko vesihuolto. Kunnan vesihuollon painopisteet ja tavoitteet määritellään lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Haja-asutusalueiden vesihuollon järjestämisen vaihtoehdot tarkastellaan ja kehittämissuunnitelman edellisessä versiossa käytetyt kehittämisaluekorit määritetään uudestaan paikkatietoanalyysin avulla. Rinnakkain vesihuollon kehittämissuunnitelman kanssa tehdään vesilaitoksen kehittämissuunnitelma, jossa tarkastellaan Nurmijärven Veden pitkän tähtäimen kehittämistarpeet. Työssä otetaan kantaa tulevaisuuden vedenhankintaan ja tarkastellaan vaihtoehtoisten vesilähteiden soveltuvuus. Jätevedenpuhdistuksen toteuttaminen vaihtoehtoisesti yhdellä tai kahdella nykyisellä puhdistamolla tutkitaan. Eri taajamien verkostojen yhdistäminen ja uusien siirtolinjojen tarpeellisuus kartoitetaan. Kuntalaiset, vesiosuuskunnat, valtuutetut ja viranomaistahot otetaan mukaan suunnitelman päivitykseen. Kuntalaisille on järjestetty kuntalaiskysely hajaasutuksen vesihuollon toteuttamisesta ja valmista luonnosta esitellään asukastilaisuudessa keväällä Vesiosuuskuntien kanssa on pidetty erillisneuvottelu. Kunnanhallitus on muodostanut jäsenistään poliittisen ohjausryhmän, joka on ohjannut ja linjannut projektiryhmän työtä. Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen ja Uudenmaan ELY-keskuksen edustajat ovat osallistuneet kehittämissuunnitelman projektiryhmään. Kehittämissuunnitelman luonnosversio valmistuu helmikuun 2015 aikana. Kevään 2015 luonnos on kommenteilla ja sitä tarkennetaan. Tavoitteena on, että lopullinen työ valmistuu syksyllä 2015.

9 Sivu Organisaatio ja henkilöstö Vesilaitoksen palveluksessa oli vuoden 2014 lopussa 22 henkilöä, joista 20 vakinaista ja 2 määräaikaista. Lisäksi laitoksella oli yksi kesätyöntekijä Klaukkalan jätevedenpuhdistamolla. Vesilaitokselle perustettiin uusi hankeinsinöörin toimi, jota alkoi elokuusta 2014 alkaen hoitaa DI Päivi Kopra. Hankeinsinöörin tehtäviin kuuluu mm. verkostojen uudis- ja saneerausinvestointien suunnitteluttaminen, verkosto-omaisuuden hallinta, saneerauskohteiden priorisointi ja pitkän tähtäimen saneeraussuunnittelu. Vesilaitos osti kunnan ympäristötoimialalta asiakaspalvelu-, toimisto- ja talouspalveluita, kunnallisteknistä suunnittelua ja rakentamista sekä mittauspalveluita. Lisäksi vesilaitos hyödynsi kunnan talouskeskuksen palveluita. Henkilökunta osallistui vuoden aikana VVY:n ja SYKLI:n koulutuksiin sekä alan muihin tapahtumiin. Vuonna 2014 painotettiin työturvallisuusasioita. Sekä johtoryhmälle että koko henkilöstölle järjestettiin työturvakoulutusta. Vesilaitoksen kohteista tehtiin riskipistekartoitus ja Klaukkalan jätevedenpuhdistamolle laadittiin insinöörityönä työturvallisuusohjeistus. Lisäksi henkilöstölle järjestetään neljä kertaa vuodessa työpaikkakokous, jossa käsitellään vesilaitoksen ajankohtaisia asioita. Virkistäytymispäivä pidettiin kesäkuussa, jolloin tutustuttiin Vihdin Vedellä olleeseen kalvosuodatuslaitospilottiin sekä kalastettiin Siuntiossa. Laitospäällikkö Samuli Niemi palkittiin joulukuussa 30 vuoden kunnallisesta palveluksesta. Varallaolosta 24/7 vastasi vesilaitoksen henkilöstöstä 6 kpl työnjohtajana ja 5 kpl asentajana. Vuoden aikana oli yhteensä 277 kpl toimenpiteisiin johtanutta hälytystä.

10 Sivu 10 Vesilaitoksen johtokunnan kokoonpano on vuodesta 2013 alkaen ollut seuraava. Tehtävä Varsinainen jäsen Varajäsen Puheenjohtaja Kimmo Kakko, PerusS Ari Perkaus, PerusS Varapuheenjohtaja Hilkka Ruusuvirta, KOK Aija Jokilammi, KOK Jäsen Risto Airikkala, KESK Jari Soinisalo, KESK Jäsen Helinä Mellanen, VIHR ( saakka) Tytti Usmi, VIHR ( saakka) Jäsen Satu Rauhala, VIHR ( alkaen) Satu Viik, VIHR ( alkaen) Jäsen Ina Kuula, KD Mirja Kainulainen, KD Kh:n edustaja Kirsti Handolin Sirpa Granholm 12. Myynti ja asiakkaat Veden myynti oli vuonna ,63 milj. m 3 ja myynti nousi 2,6 % vuoteen 2013 verrattuna. Vesiosuuskunnille myytiin m 3 vettä, jossa oli kasvua 21 % vuoteen 2013 verrattuna. Jätevettä laskutettiin 1,93 milj. m 3 ja kasvua vuoteen 2013 verrattuna oli 0,4 %. Altian tehdasalueen jätevesiä laskutettiin m 3 ja vähennystä vuoteen 2013 oli 6 %. Vuoden aikana vesilaitoksen asiakkaaksi liittyi yhteensä 89 kiinteistöä, joista 87 kpl liittyi sekä vesijohtoon että viemäriin ja 2 kpl pelkkään vesijohtoon. Uusien liittymien määrä kasvoi edellisestä vuodesta 22 %, mutta oli vielä 31 % alhaisempi kuin vuonna Vuoden lopussa vesilaitoksen asiakkaina oli vesi- ja viemäriliittyjiä yhteensä kpl, vesiliittyjiä yht. 521 kpl ja viemäriliittyjiä yht.127 kpl.

11 Sivu 11 Kiinteistöjen vesijohto- ja viemärisuunnitelmia tarkastettiin toimintavuonna 113 kpl ja työmailla tarkastuskäyntejä tehtiin 256 kpl. Uusia liittymissopimuksia tehtiin 89 kpl ja sopimuksia uusittiin omistajan vaihdoksissa 224 kpl eli kaikkiaan käsiteltiin 313 sopimusta. Nurmijärven Vesi ja Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY solmivat sopimuksen vedentoimituksesta Syväojan tulevan verkoston alueelle. Uusia tonttijohtoliittymiä rakennettiin yhteensä 116 kpl, joista 79 kpl uudisverkostoon ja loput olemassa olevaan verkostoon. Tonttijohtoliittymiä peruskorjattiin yhteensä 58 kpl. Vuoden 2014 aikana vesilaitoksella otettiin käyttöön Vesilaitosyhdistys ry:n Sprinklerilaitteistojen liittäminen vesihuoltolaitoksen vesijohtoverkostoon oppaan mukainen sprinkleriliittyjien sopimusmalli, sopimusehdot ja sprinkleriliittyjien toimitusehdot. Vesilaitoksen toiminta määritetään vesihuoltolaissa ja kyseinen laki ei sisällä sammutusvesiä koskevia määräyksiä. Sammutusvettä käsitellään pelastuslaissa, mutta tämäkään laki ei ota kantaa vesilaitoksen sprinklerilaitteistoille toimittamaan sammutusveteen. Erillisten sprinklerisopimusehtojen ja -toimitusehtojen käyttöönotto selkiyttää käytäntöjä ja varmistaa osaltaan sen, että toimitettavan veden määrä, painetaso ja toimitusvarmuus sekä jokaisen osapuolen vastuut ja velvollisuudet määritetään aiempaa tarkemmin. Vuoden aikana solmittiin yhteensä 10 sprinklerisopimusta. Vesijohtoveden laatuun liittyviä asiakasvalituksia kirjattiin vuoden aikana yhteensä 13 kpl. Kirkonkylän alueella kokeiltiin syksyn aikana mittarinvaihdon ulkoistamista ja Kalibro Oy vaihtoi alueella 290 vesimittaria. Yhteensä vuoden aikana asennettiin 81 uutta mittaria ja vanhoja mittareita vaihdettiin 426 kpl. Asiakastyytyväisyyttä tutkittiin nyt toiseen kertaan kesäkuussa Taloustutkimus Oy:n tekemän Water Customer Satisfaction Index tutkimuksen avulla. Tutkimuksessa tehtiin 200 puhelinhaastattelua vesilaitoksen toiminta-alueelta. Nurmijärven Vesi paransi arvosanaansa useissa tekijöissä vuoden 2013 tuloksiin verrattuna. Eniten parannusta tuli vesilaitoksen palveluun sekä veden jakelun ja viemäröinnin toimintavarmuuteen liittyvissä tekijöissä. Eniten heikennystä tuli veden paineen ja veden hinnan arvosanoihin. Mukana olleiden vesilaitosten keskinäisessä vertailussa Nurmijärven Veden arvosanat olivat lähellä keskiarvoa.

12 Sivu 12 Muita huonommat arvosanat saatiin veden toimitusvarmuudessa, veden jakelun katkottomuudessa sekä vesikatkosten lukumäärässä ja pituudessa. Nurmijärven Veden asiakkaat kaipaavat lisätietoa erityisesti vesikatkoksista, verkostosaneerauksista, veden laadusta ja veden hinnoitteluperusteista. Asiakaspalautteen perusteella veden hinnoitteluperusteista kerrottiin tarkemmin syksyn asiakastiedotteessa. Asiakkaille esitettiin myös lisäkysymyksiä vesikatkoista ja niistä aiheutuneesta haitasta. Nurmijärven Veden asiakkailla on ollut keskimäärin 0,98 vesikatkosta viimeisen vuoden aikana. Niistä Nurmijärven Veden asiakkaista, joilla on ollut vesikatkoksia, 76 % mainitsee, että vesikatkoksista ei ole ollut kovin suurta haittaa tai ei haittaa ollenkaan. 23 % mainitsee, että haitta on ollut melko tai erittäin suuri. Vesilaitokselle tehtiin alkuvuodesta tiedotussuunnitelma. Näkyvin suunnitelmasta johtunut toimenpide oli Veden ääni asiakaslehden ilmestyminen kesäkuussa Lehti jaettiin jokaiseen nurmijärveläiseen talouteen ja julkaistiin lisäksi vesilaitoksen www-sivuilla. Lehden on tarkoitus ilmestyä tästä lähtien kerran vuodessa. Lisäksi ennen jokaista suurta saneerauskohdetta alettiin järjestää asukasiltoja ja saneerauskohteista kerättiin asiakaspalaute. Häiriötiedotusta jatkettiin www-sivujen kautta, mutta häiriötiedotteiden tekeminen ulkoistettiin vikailmoituspalvelua hoitavan Vakka-Suomen Puhelin Oy:n tehtäväksi. Klaukkalan jätevedenpuhdistamo sai lisäksi näkyvyyttä Vesilaitosyhdistys ry:n julkaisemassa esitteessä Puhtaan veden tekijät. 13. Vedenhankinta Nurmijärven Veden toimittama talousvesi on kunnan alueella sijaitsevista vedenottamoista pumpattua pohjavettä. Vesilaitoksella on yhteensä 10 vedenottamoa, joista tuotantokäytössä on kahdeksan vedenottamoa (Kaninlähde, Kiljava, Lepsämä, Nummenpää, Nukari, Savikko, Teilinummi ja Valkoja). Pellonperän ja Röykän vedenottamot ovat varavesilaitoksia. Vedenottamoilta pumpattiin yhteensä 2,1 milj m 3 vettä ja vesimäärä jakautui ottamoiden kesken seuraavasti. Keskimääräinen vuorokausipumppaus kaikilta ottamoilta yhteensä oli m 3 / päivä. Vedenottamoiden energiankulutus oli yhteensä kwh eli 0,5 kwh/pumpattu m 3 ja se jakaantui ottamoittain seuraavasti.

13 Sivu 13 TALOUSVEDEN LAATU Talousvesi täytti kaikilla kulutusalueilla sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen laatuvaatimukset. Talousveden laadunvalvonta perustuu terveyslautakunnan hyväksymään valvontatutkimusohjelmaan. Vesientutkimuslaboratoriona toimi Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. VERKOSTOT ph Kokonaiskovuus Luokitus Kalsium Magnesium Fluoridi dh mmol/l mg/l mg/l mg/l Klaukkala 7,8 6,7 1,2 Keskikovaa 30,2 8,95 0,60 Kirkonkylä 7,7 7,4 1,3 Keskikovaa 37,7 9,67 0,51 Rajamäki 8,3 2,5 0,5 Erittäin pehmeää / 13,8 2,19 0,83 pehmeää Röykkä (kylä) 8,3 2,4 0,40 Erittäin pehmeää / 13,2 2,10 0,83 pehmeää Nukari (kylä) 7,8 4,6 0,8 Pehmeää 21,0 7,03 ph Kokonaiskovuus Luokitus Kalsium Magnesium Fluoridi dh mmol/l mg/l mg/l mg/l VEDENOTTAMOT Nukari / Teilinummi 7,2 4,6 0,80 Pehmeää 20,0 7,5 Lepsämä 7,4 7,6 1,4 Keskikovaa 29,1 13,83 Nummenpää 7,5 4,5 0,9 Pehmeää/keskikovaa 22,0 6,08 Kiljava 7,5 2,0 0,4 Erittäin pehmeää/pehmeää 10,5 2,2 Valkoja 7,6 12,6 2,3 Kovaa 67,6 15,25 Savikko 7,7 10,0 1,8 Kovahkoa/kovaa 52,6 11,86

14 Sivu 14 ph Kokonaiskovuus Luokitus Kalsium Magnesium Fluoridi dh mmol/l mg/l mg/l mg/l Kaninlähde 7,8 9,9 1,8 Kovahkoa/kovaa 48,1 12,86 Pellonperä 6,6 4,9 0,9 Keskikovaa 22,5 7,1 Röykkä 6,4 0,7 0,1 Erittäin pehmeää 3,7 0,72 Keskiarvot 7,5 5,8 1,05 28,4 7,8 0,71 Raja-arvo 6,5-9,5 Ei raja-arvoa Ei raja-arvoa 1,5 Savikon vedenottamon lähellä oli vuonna 2014 laitonta maankaatopaikkatoimintaa. Keski- Uudenmaan ympäristökeskus tekee alueella tarkkailua ja vesilaitos on tihentänyt Savikon vedenottamon näytteenottoa. INVESTOINNIT Nummenpään vedenottamon vedenkäsittelytekniikka perustuu VYR-menetelmään, jossa maaperästä pumpattu vesi ilmastetaan ja syötetään takaisin maahan erillisten hapetuskaivojen avulla. Tällöin pohjavedessä oleva rauta ja mangaani saostuvat maahan. Nummenpään vedenottamon prosessin toimivuutta parannettiin rakentamalla yksi uusi vedenottokaivo ja neljä hapetuskaivoa. Projekti alkoi vuonna 2013 ja jatkui vuoden 2014 alkupuolelle. Lisäksi Valkojan vedenottamon ottokaivojen ylärakenteet uusittiin. Kirkonkylän, Klaukkalan ja Rajamäen vesitornit varustettiin varavoimayhteillä ja laitokselle hankittiin lisää siirrettäviä aggregaatteja. Lisäksi kaikkien vesitornien vesisäiliöiden sisäpuolinen puhtaus varmistettiin robottikamerakuvauksin. TEILINUMMEN TEKOPOHJAVESIHANKE Teilinummen tekopohjavesihankkeen koeimeytyksen valmistelu käynnistettiin maaliskuussa. Vuoden 2014 aikana alueella tehtiin kaivo- ja havaintoputkikartoitukset, asennettiin uusia havaintoputkia sekä tehtiin maatutkaluotauksia, vedenjohtavuustutkimuksia, virtausmittauksia ja luontokartoitus. Lisäksi alueella aloitettiin koeimeytystä edeltävä vesinäytteiden otto. Koeimeytyslupahakemus jätettiin Etelä-Suomen aluehallintovirastoon joulukuussa Hankkeelle perustettiin oma www-sivu, jossa kerrottiin hankkeen etenemisestä. Alueen asukkaille järjestettiin Nukarin Pirtillä kaksi tupailtaa maaliskuussa ja marraskuussa sekä asukasexcursio Tuusulan Seudun Vesi Oy:n Jäniksenlinnan tekopohjavesilaitokselle kesäkuussa. Lisäksi hankkeesta tiedotettiin asiakaslehdessä. KEHITTÄMISTOIMINTA Vedentuotannon riskejä käsiteltiin useissa eri hankkeissa. Vesilaitoksen henkilökunta on osallistunut talousveden riskienhallintatyökalun (WSP, Water Safety Plan) käyttöönottoon osana hankkeen ohjausryhmää. Nurmijärven Vesi kutsuttiin mukaan Tuusulan Seudun Vesi Oy:n ja osakaskuntien valmiuskokouksiin. Lisäksi vesilaitoksen koko henkilökunnalle järjestettiin maaliskuussa varautumiskoulutus, jossa käytiin läpi veden tuotantotoiminnan riskejä.

15 Sivu 15 Vantaanjoen ja Helsingin Seudun vesiensuojeluyhdistys ry laati Nurmijärven pohjavedenottamoista raportin, jossa on tutkittu 10 viime vuoden analyysitulokset ja alueiden merkittävimmät riskitekijät sekä annettu toimenpidesuositukset riskienhallintaan ja pohjaveden yleiseen laadun tarkkailuun liittyen. Ympäristöministeriö lähetti ELY-keskuksille keväällä kirjeen koskien vaarallisia jännebetonirakenteita. Myös Nurmijärven vesitornit kuuluvat listattuihin kohteisiin, joissa on käytetty KA-jännemenetelmää ja saksalaista Sigma Oval jänneterästä. Nurmijärven vesitornit on saneerattu viimeksi vuonna Vesilaitos teetti Vahanen Oy:llä vesitornien rakenneteknisen riskiarvion. Arviossa on kartoitettu lisätutkimustarpeet sekä tarvittavat korjaustoimenpiteet. 14. Verkostot PUHDASVESIVERKOSTO Puhdasvesiverkoston pituus oli vuoden 2014 lopussa 322 km. Vuoden aikana rakennettiin uutta verkostoa 2,6 km ja nykyistä verkostoa saneerattiin 1,5 km. Vanhaa verkostoa poistettiin käytöstä 150 m. Verkostoa saneerattiin 0,5 % verkoston kokonaispituudesta. Paineenkorotusasemia on yhteensä 7 kpl. Puhdasvesiverkoston vuotoprosentti oli 22,3 %. Putkirikkoja tapahtui vuonna 2014 yhteensä 15 kpl, joista Kirkonkylässä 3 kpl, Klaukkalassa 10 kpl, Rajamäellä 1 kpl, Röykässä 1 kpl ja Nukarilla ei yhtään. Putkirikkoja tapahtui keskimäärin 4,7 kpl / 100 km puhdasvesiverkostoa. Putkirikoista 12 kpl oli sellaisia, jotka haittasivat vähintään 10 talouden vedenjakelua. Putkirikot aiheuttivat viisi pienempää omaisuusvahinkoa. VIEMÄRIVERKOSTO Viemäriverkoston pituus oli vuoden 2014 lopussa 289,5 km. Vuoden aikana rakennettiin uutta viemäriä 3,1 km ja nykyisiä viemäreitä saneerattiin 3,2 km. Vanhaa verkostoa poistettiin käytöstä 150 m. Verkostoa saneerattiin 1,1 % verkoston kokonaispituudesta. Jäteveden pumppaamoita on yhteensä 44 kpl.

16 Sivu 16 Viemäriverkoston vuotoprosentti oli 29 %. Viemäritukoksia tapahtui vuonna 2014 yhteensä 26 kpl. Viemäritukoksista aiheutui kaksi suurempaa omaisuusvahinkoa. Nukarin jätevesiosuuskunnan jätevedet johdetaan siirtoviemäriä pitkin vesilaitoksen verkostoon. Liitospiste on Karhunkorven koulun läheisyydessä. Lähiseudun asukkaat ovat valittaneet siirtolinjan hajusta. Vesilaitos on testannut hajunpoistokemikaalien toimintaa siirtolinjassa syksyn 2013 ja kevään 2014 aikana. Siirtolinjan hajunpoisto on ollut toiminnassa keväästä 2014 saakka. HULEVESIVERKOSTO Hulevesiverkoston pituus oli vuoden 2014 lopussa 137 km. Vuoden aikana rakennettiin uutta hulevesiviemäriä 3,3 km. INVESTOINNIT Uusille asuinalueille rakennettiin verkostoja Klaukkalan Pikimetsässä, Lepsämän Lintumetsässä ja Nummitiellä sekä Röykän Porttipellon alueella. Ilvesvuoren eteläisen alueen verkostojen rakentamista jatkettiin. Lisäksi tehtiin pienempiä rakennuskohteita ja johtosiirtoja. Olemassa olevaa puhdasvesiverkostoa saneerattiin Klaukkalan Haikalassa. Rajamäen Talmontiellä rakennettiin uusi runkovesijohtoyhteys. Kirkonkylän Järvitiellä ja Rajamäen Kumpurantien-Onnelantien alueella saneerattiin sekä vesijohtoa että viemäriä ja Rajamäen urakka jatkuu keväällä Klaukkalan paineenkorotusasema varustettiin varavoimakoneella. Runkoventtiilien saneerausta jatkettiin pääventtiiliprojektissa. Olemassa olevaa viemäriverkostoa saneerattiin sujuttamalla Rajamäellä Käpyläntiellä, Metistöntiellä, Pajutiellä ja Rajamäentie-Kiljavantie osuudella sekä Lepsämässä Metsälinnuntiellä ja Polvikalliolla. Lisäksi Lintumetsän pääviemäri sujutettiin ja kaivot saneerattiin. Numminiituntien ja Lahnuksentien jätevesipumppaamot saneerattiin ja varustettiin Makerahankkeen linjausten mukaisesti ylivuotosäiliöillä. Haikalan ja Kumpurantie-Onnelantien saneerausurakoissa järjestettiin asukasillat ennen urakoiden käynnistymistä. Haikalan ja Järvitien urakoiden valmistumisen jälkeen asukkaille lähetettiin asiakastyytyväisyyskysely. Asiakastyytyväisyyskyselyssä kysyttiin mm. urakan tiedotuksesta, urakoitsijan toiminnasta ja työmaan siisteydestä, saneerauskustannuksista sekä vesikatkoista. Lisäksi oli mahdollisuus antaa muuta palautetta. Asiakaskyselyn perusteella Järvitiellä oltiin pääosin tyytyväisiä ja Haikalassa negatiivista palautetta tuli saneerausurakan kiinteistöille kohdistuvasta kustannuksesta.

17 Sivu 17 Järvitien saneerauskokemukset, kaikkien vastausten jakautuminen Haikalan saneerauskokemukset, kaikkien vastausten jakautuminen KEHITTÄMINEN Vuoden 2014 aikana päivitettiin ja kalibroitiin nykyinen puhdasvesiverkoston verkostomalli. Mallin avulla jäljitettiin Klaukkalan verkoston suljettuja venttiilejä. Päivitettyä mallia käytettiin Klaukkalan ja Lepsämän alueen vedenjakelun yleissuunnitteluun, jossa painotuksena on häiriötilanteisiin varautuminen ja verkoston hallittavuuden parantaminen. Nurmijärven Vesi osallistui Vantaanjoen jätevesipäästöjen hallinta-hankkeeseen yhdessä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistyksen, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän, Hyvinkään Veden, Järvenpään Veden, Keravan kaupunkitekniikka -liikelaitoksen, Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymän, Riihimäen Veden ja Tuusulan kunnan vesihuoltolaitoksen kanssa. Hanke sai rahoitusta Uudenmaan liiton maakunnan kehittämisrahoista vuosille Vantaanjoen jätevesipäästöjen hallintahankkeen tavoitteena oli vähentää puhdistamattoman jäteveden päästöjä vesistöön. Hankkeessa määriteltiin jätevesipäästöjen torjuntastrategia sekä pumppaamoiden tavoitteellinen varustetaso ja huolto- ja käyttötoimintamalli. Jätevesiverkoston kuntoa tutkittiin kohdekäynnein ja kapasiteettia tutkittiin verkostomallinnuksen avulla. Lisäksi hankkeen aikana aloitettiin tapaamiset kalataloustoimijoiden ja vesihuoltolaitosten välillä, järjestettiin vesihuoltolaitoksille koulutustilaisuuksia ja tehtiin kuluttajille suunnattu hulevesiesite.

18 Sivu Jäteveden puhdistus Nurmijärven Veden toiminta-alueella on kaksi jätevedenpuhdistamoa: Klaukkalan kalliopuhdistamo ja Kirkonkylän puhdistamo. Puhdistamoiden velvoitetarkkailusta vastaa Vantaanjoen ja Helsingin seudun Vesiensuojeluyhdistys ry. Puhdistettujen jätevesien osuus Vantaanjoen ravinnekuormasta vuonna 2014 oli fosforin osalta1,9 % ja typen osalta 4,0 %. KLAUKKALAN JÄTEVEDENPUHDISTAMO Klaukkalan puhdistamo käsittelee Klaukkalan, Röykän ja Rajamäen asukasjätevedet sekä Altia Oyj:n tehdasalueen jätevedet. J J J J Vuosi 2014 Virtaama m³/d Kuukausittaisten analyysitulosten perusteella Klaukkalan puhdistamon kuormitusparametrit muuttuivat seuraavasti, kun verrataan vuotta 2014 vuoteen Virtaama pieneni 10 %, kiintoainekuorma pieneni 29 %, COD ja kokonaisfosfori pienenivät 4 % ja kokonaistyppi 3 %. BOD-kuorma kasvoi 6 %. Ohitusten määrä oli yhteensä 0,005 % vuosivirtaamasta. Klaukkalan puhdistamo on täyttänyt puhdistusvaatimukset vuoden 2013 kaikkina vuosineljänneksinä. Lupaehtoraja BOD7atu mg/l 7,6 6,5 4,4 5,6 6,1 10 % CODCr mg/l % kok.p kok.n mg/l 0,4 0,32 0,35 0,27 0,14 0,27 (19.4. alk.) % mg/l 15 8,6 5,8 5,3 6,5 6,7 (19.4. alk.) % NH4-N mg/l 0,36 0,084 0,14 0,24 0,22 4 % SS mg/l , % Nitrif. % aste Klaukkalan puhdistamolle tuotiin sako- ja umpikaivolietteitä yhteensä m 3. Klaukkalan puhdistamolla syntyi lietettä märkä-tn ja liete toimitettiin Kekkilä Oy:n Metsä-Tuomelan tunnelikompostointilaitokseen jatkokäsittelyä varten. Puhdistamoliete täytti raskasmetallien ja muiden haitallisten aineiden pitoisuusvaatimukset. 90

19 Sivu 19 Mädättämössä syntyi biokaasua n-m 3, joka myytiin lämmöntuotantoon Nurmijärven Sähkö Oy:n kaukolämpökeskukseen. Klaukkalan puhdistamon sähköenergiankulutus oli MWh vuodessa, joka vastasi 0,85 kwh kulutusta puhdistettua jätevesikuutiota kohden. KIRKONKYLÄN JÄTEVEDENPUHDISTAMO Kirkonkylän puhdistamo käsittelee Kirkonkylän, Karhunkorven ja Nukarin alueen jätevedet. Kuukausittaisten analyysitulosten perusteella Kirkonkylän puhdistamon kuormitusparametrit muuttuivat seuraavasti, kun verrataan vuotta 2014 vuoteen Virtaama pieneni 8%. BOD- ja COD-kuorma kasvoi 10 % kokonaisfosfori 13 % ja kiintoainekuorma 16 %. Kokonaistyppi pysyi samalla tasolla. Ohitusten määrä oli yhteensä 0,014 % vuosivirtaamasta. Ohitettu jätevesi käsiteltiin mekaanisesti ja kemiallisesti. Kirkonkylän puhdistamo on täyttänyt lupaehtonsa muuten, mutta kiintoaineen reduktio-% ei ole ollut lupaehtojen mukainen toisella vuosineljänneksellä. J J J J Vuosi 2014 Lupaehtoraja Virtaama m³/d BOD7atu mg/l 4,9 4,9 2,4 3,1 3,9 10 % CODCr mg/l % kok.p mg/l 0,33 0,45 0,22 0,25 0,31 0,5 % NH4-N mg/l 0,45 2,5 0,72 1,1 1,2 4 % SS mg/l ,2 6, % Nitrif. % aste Kirkonkylän puhdistamolle tuotiin sako- ja umpikaivolietteitä yhteensä m 3. Kirkonkylän puhdistamolla syntyi lietettä märkä-tn ja liete toimitettiin Kekkilä Oy:n Metsä-Tuomelan tunnelikompostointilaitokseen jatkokäsittelyä varten. Puhdistamoliete täytti raskasmetallien ja muiden haitallisten aineiden pitoisuusvaatimukset. Kirkonkylän puhdistamon sähköenergiankulutus oli 610 MWh vuodessa, joka vastasi 0,85 kwh kulutusta puhdistettua jätevesikuutiota kohden. INVESTOINNIT Kirkonkylän jätevedenpuhdistamolla aloitettiin lipeäalkalointi. Klaukkalan puhdistamoluolaan asennettiin GSM-lähettimet, jotta GSM-puhelimien kuuluvuusalue ulottuu koko luo-

20 Sivu Talous laan. Klaukkalan puhdistamolla parannettiin polymeerin valmistusta sekä tehostettiin lietteen esilämmityksen toimintaa. KEHITTÄMINEN Klaukkalan jätevedenpuhdistamo osallistui laajaan suomalaiseen tutkimushankkeeseen, jossa selvitettiin haitallisten aineiden esiintymistä suomalaisissa jätevesissä. Hankkeen tavoitteena oli tuottaa kattavasti tietoa haitallisten aineiden kuormituksesta puhdistamoille, niiden poistumisesta puhdistusprosessissa sekä käsitellyn veden pitoisuuksista. Kirkonkylän ympäristöluvan tarkistus jätettiin käsiteltäväksi Etelä-Suomen aluehallintovirastoon kevään aikana. Lupahakemus on alun perin tehty vuonna 2010, jolloin se valittiin sähköisen lupahakemuspalvelun pilottihankkeeksi. Sähköisen palvelun käyttöönotto ja näin ollen myös lupakäsittely ovat viivästyneet muutamalla vuodella. LIIKEVAIHTO JA TULOS Vuonna 2014 Nurmijärven Veden liiketoiminnan tuotot olivat 6,86 milj, joka oli 3,8 % talousarviota suurempi. Erityisesti asennustoiminnan ja biokaasun myynnin tuotot olivat ennustettua suuremmat. Veden käyttömaksujen tulot olivat 2,0 milj ja jäteveden käyttömaksujen tulot 3,6 milj.. Perusmaksutulot olivat 0,69 milj.. Vuoden 2014 veden ja jäteveden käyttö- ja perusmaksut määritettiin talousmallinnuksen avulla. Talousmallin laadinnassa havaittiin, että tällä hetkellä suurempi osa liittymis- ja käyttömaksutuloista kertyy viemärilaitoksen puolelta, vaikka lähitulevaisuuden investoinnit painottuvat vesilaitoksen puolelle. Tästä syystä vuoden 2014 käyttö- ja perusmaksukorotukset kohdistettiin ainoastaan puhtaaseen veteen. Puhtaan veden käyttö- ja perusmaksua korotettiin 20 %. Tuottojen jakautuminen 2014

21 Sivu 21 Toimintakulut olivat 3,90 milj. Kuluja syntyi 1,3 % enemmän kuin talousarviossa oli varattu ja enemmän kuin vuonna Kulujen kasvu oli suunniteltua ja johtui etenkin rakennusten ja koneiden kunnossapitokustannusten, kemikaalikustannusten, ATK- ja asiantuntijapalveluiden sekä uuden henkilöstön palkkauksesta johtuvien kustannusten kasvusta. Vesilaitos tuloutti kunnalle 6 % peruspääomasta eli Kulujen jakautuminen 2014 Investointien määrä oli yhteensä 3,9 milj. Uusien verkostojen rakentamisen osuus oli 40,4 %, verkoston saneerauksen osuus 39,2 %, tuotantolaitoksien osuus 20,4 % ja käyttöomaisuuden osuus 1 %. Nurmijärvi on kasvukunta, jossa rakennetaan uusia asuinalueita vuosittain. Uusien verkostojen osuus kokonaisinvestoinneista on suhteellisen suuri ja viimeisen viiden vuoden aikana 47 % vesilaitoksen investointirahoista on käytetty uusien verkostojen rakentamiseen.

22 Sivu 22 Liittymismaksut tuottivat , joka oli eli 11 % enemmän kuin budjetoitu. Budjetin ylittyminen johtui etenkin arvioitua useamman kerrostalokohteen aloituksesta. Liikeylijäämä oli ja tilikauden tulos , kun vastaavat budjetoidut luvut olivat ja Lainakanta pieneni 2,65 milj. Taseen loppusumma pieneni 37,9 milj. eurosta 36,7 milj euroon. Omavaraisuusaste kasvoi vuoden aikana 2,3 %- yksikköä ja oli vuoden lopussa 44,2 %. Tunnusluvut Toimintatuotot, 5,6 5,95 6,18 6,13 6,86 milj Käyttökulut, 3,1 3,38 3,67 3,44 3,90 milj Käyttökate, % 44,6 43,2 40,7 44,5 42,8 Tulos, milj 0,12 0,11-0,07-0,24 0,37 Investoinnit, milj 1,97 3,42 3,48 3,83 3,90 KÄYTTÖMAKSU 2014 /m 3 veroton /m 3 sis. alv Vesi 1,24 1,53 Jätevesi 2,16 2,68 Yhteensä 3,4 4,21 PERUSMAKSU 2014 VESI JÄTEVESI /m 3 veroton /m 3 sis. alv /m 3 veroton /m 3 sis. alv Mittarin koko Ns ,70 4,58 4,23 5,25 Ns ,08 6,30 5,85 7,25 Ns 40 9,9 12,28 11,38 14,11 Ns ,11 23,69 21,98 27,26 Ns ,12 44,78 41,56 51,53

23 NURMIJÄRVEN VESI TULOSLASKELMA LIIKEVAIHTO , ,18 Liiketoiminnan muut tuotot , ,60 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,44 Palvelujen ostot , ,57 Materiaalit ja palvelut yhteensä , ,01 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,85 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,35 Muut henkilösivukulut , ,98 Henkilöstökulut yhteensä , ,18 Poistot ja arvonalennukset Suunnitelman mukaiset poistot , ,78 Liiketoiminnan muut kulut , ,75 LIIKEYLIJÄÄMÄ (-ALIJÄÄMÄ) , ,06 Rahoitustuotot- ja kulut Korkotuotot , ,22 Muut rahoitustuotot 4 251, ,89 Kunnalle maksetut korkokulut , ,17 Muille maksetut korkokulut , ,57 Korvaus peruspääomasta , ,00 Muut rahoituskulut -18,57-516,13 Rahoitustuotot- ja kulut yhteensä , ,76 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ , ,70 TALOUDEN TUNNUSLUVUT Liikevaihdon muutos, % 12,0-0,8 Liikeylijäämä, % 8,7 0,3 Sijoitetun pääoman tuotto, % 1,6 0,0 100 x (Ylijäämä ennen varauksia + + Korvaus peruspääomasta+ Rahoituskulut)/ (Taseen loppusumma - Korottomat velat) Omavaraisuusaste, % 44,2 41,9 100 x (Oma pääoma + Varukset)/Taseen loppusumma Pääoman kiertonopeus 0,18 0,16 Liikevaihto/Taseen loppusumma Lainakanta Lainat e/asukas 471,18 513,40 Lainakanta ilman liittymismaksuja Lainat e/asukas 188,88 255,27 Asukasmäärä

24 NURMIJÄRVEN VESI Tuloslaskelman toteutuminen Talousarvio Toteutuma Erotus Tot-% LIIKEVAIHTO Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Palvelujen ostot Materiaalit ja palvelut yhteensä Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Henkilöstökulut yhteensä Poistot ja arvonalennukset Suunnitelman mukaiset poistot Liiketoiminnan muut kulut LIIKEYLIJÄÄMÄ (-ALIJÄÄMÄ) Rahoitustuotot- ja kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Kunnalle maksetut korkokulut Muille maksetut korkokulut Korvaus peruspääomasta Muut rahoituskulut Rahoitustuotot- ja kulut yhteensä TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ

25 NURMIJÄRVEN VESI RAHOITUSLASKELMA TOIMINNAN RAHAVIRTA Liikeylijäämä Poistot ja arvonalennukset Rahoitustuotot ja -kulut INVESTOINTIEN RAHAVIRTA Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset Saamisten muutokset muilta Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat

26 NURMIJÄRVEN VESI Rahoituslaskelman toteutuminen TA+Muutos Toteutuma Poikkeama Tot-% TOIMINNAN RAHAVIRTA Liikeylijäämä Poistot ja arvonalennukset Rahoitustuotot ja -kulut Toiminnan rahavirta INVESTOINTIEN RAHAVIRTA Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Lainakannan muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Saamisten muutokset muilta Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos

27 NURMIJÄRVEN VESI TASE, VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT , ,78 Aineettomat hyödykkeet 0,00 0,00 Aineettomat oikeudet 0,00 0,00 Aineelliset hyödykkeet , ,78 Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,61 Koneet ja kalusto , ,17 VAIHTUVAT VASTAAVAT , ,78 Saamiset Lyhytaikaiset saamiset , ,82 Myyntisaamiset , ,76 Muut saamiset 0, ,17 Siirtosaamiset 2 049,65 353,89 Rahat ja pankkisaamiset , ,96 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,56 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA , ,96 Peruspääoma , ,82 Edellisten tilikausien ylijäämä , ,84 Tilikauden yli-/alijäämä , ,70 VIERAS PÄÄOMA , ,60 Pitkäaikainen vieras pääoma , ,49 Lainat rahoitus-ja vakuutuslaitoksilta , ,00 Lainat julkisyhteisöiltä 0,00 0,00 Liittymismaksut ja muut velat , ,49 Lyhytaikainen vieras pääoma , ,11 Lainat rahoitus-ja vakuutuslaitoksilta , ,25 Lainat julkisyhteisöiltä , ,52 Saadut ennakot 1 754, ,75 Ostovelat , ,56 Muut velat , ,36 Siirtovelat , ,67 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,56

28 NURMIJÄRVEN VESI TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen perusteista Käyttöomaisuuden poistojen määrittelyssä on käytetty ennalta laadittua poistosuunnitelmaa. Poistosuunnitelma on muutettu alkaen (kv ) Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu käyttöomaisuuden hankintamenoista arvioidun taloudellisen pitoajan mukaan. Arvioidut poistoajat ja niitä vastaavat vuotuiset poistoprosentit sekä poistomenetelmä ovat: Poistoaika/ Poistotapa poistoprosentti Muut pitkävaikutteiset menot Tietokoneohjelmistot vuotta tasapoisto Tietokoneohjelmistot vuotta tasapoisto Rakennukset Hallinto- ja laitosrakennukset vuotta tasapoisto Hallinto- ja laitosrakennukset vuotta tasapoisto Kiinteät rakenteet Johtoverkostot ja laitteet % menojäännöspoisto Johtoverkostot ja laitteet vuotta tasapoisto Muut kiinteät rakenteet ja laitteet % menojäännöspoisto Muut kiinteät rakenteet ja laitteet vuotta% tasapoisto Laitoskoneet ja laitteet vuotta tasapoisto Laitoskoneet ja laitteet vuotta tasapoisto Viemäriverkko (siirtoviemäri) vuotta tasapoisto Viemäriverkko (siirtoviemäri) vuotta tasapoisto Automatiikka vuotta tasapoisto Automatiikka vuotta tasapoisto Koneet ja kalusto Kuljetusvälineet % menojäännöspoisto Kuljetusvälineet vuotta tasapoisto Muut koneet ja kalusto % menojäännöspoisto Muut koneet ja kalusto vuotta tasapoisto Pysyvät vastaavat Aineettomat Kiinteät raken- Koneet ja Yhteensä hyödykkeet teet ja laitteet kalusto Poistamaton hankintameno Lisäykset tilikaudella ,8 Rahoitusosuudet tilikaudella 0 Vähennykset tilikauden aikana 0 Hankintameno Tilikauden poistot Jäännösarvo