KANSALLISTEN TURVALLISUUSOHJELMIEN TAVOITTEET PELASTUSTOIMELLE

Transkriptio

1 Turvalliseen huomiseen KANSALLISTEN TURVALLISUUSOHJELMIEN TAVOITTEET PELASTUSTOIMELLE YRITYSTURVALLISUUDEN NEUVOTTELUPÄIVÄT - PELASTUSTOIMINTA Silja Serenade Kimmo Kohvakka Toimitusjohtaja Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö

2 TURVALLISUUS?

3 KANSALLISET TURVALLISUUSOHJELMAT - Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2004 vp : Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka Valtioneuvoston periaatepäätös : Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen strategia, - Valtioneuvoston periaatepäätös : Sisäisen turvallisuuden ohjelma - Pelastustoimen strategia 2015, Sisäasiainministeriö, Pelastusosasto, Väestön suojaamisen strategia, Sisäasiainministeriö 2007

4 VALTIONEUVOSTON TURVALLISUUSLINJAUKSET VALTIONEUVOSTON TURVALLISUUS- JA PUOLUSTUSPOLIITTINEN SELONTEKO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMISEN STRATEGIA SISÄISEN TURVALLISUUDEN OHJELMA HALLITUSOHJELMA

5 PELASTUSTOIMEN PALVELUTASOPÄÄTÖS Pelastustoimen palvelutasopäätöksen tulee kattaa pelastuslaissa ja pelastustoimesta annetusta valtioneuvoston asetuksessa (787/2003) määritetyt alueen pelastustoimen järjestämiseen kuuluvat tehtävät. Edelleen palvelutasopäätöksessä on huomioitava muu pelastustointa koskeva lainsäädäntö ja niiden perusteella annetut ohjeet, pelastustointa koskevat valtakunnalliset strategiat, ohjelmat ja tulostavoitteet [1] sekä alueen pelastustoimen toimintaympäristö, uhkat ja riskianalyysi sekä visio ja strategia, joista alueelliset tavoitteet johdetaan. SM OHJE ALUEEN PELASTUSTOIMEN PALVELUTASOPÄÄTÖKSEN SISÄLLÖSTÄ JA RAKENTEESTA SM /Tu-31/

6 UHKAMALLISTON TASOT Kansainvälinen yhteisö Suomalainen yhteiskunta SELONTEKO YETT Yksilö Uhkamalleja kuvattaessa ja tulkittaessa on otettava huomioon niiden moniulotteinen keskinäisriippuvuus. Mallit ovat aina voimakkaasti pelkistettyjä STO

7 PELASTUSTOIMEN TEHTÄVÄT Kansainvälinen yhteisö Suomalainen yhteiskunta SELONTEKO YETT Yksilö Uhkamalleja kuvattaessa ja tulkittaessa on otettava huomioon niiden moniulotteinen keskinäisriippuvuus. Mallit ovat aina voimakkaasti pelkistettyjä STO

8 Suuronnettomuusuhkista Suomessa Laaja energian jakeluhäiriö esim. poikkeuksellisten sääolojen aikana Vakavia tuhoja aiheuttavat myrskyt, ankarat pakkaset, tulvat tai pato-onnettomuudet Matkustajaliikenteen rautatieonnettomuus tai laaja tieliikenneonnettomuus Laaja onnettomuus ulkomailla, joka koskettaa alueella olevia suomalaisia Räjähdys, tulipalo tai muu vakava teko tai onnettomuus Vakava vaarallisten aineiden onnettomuus Vakava matkustaja-aluksen tai kauppa-aluksen onnettomuus Vakava lento-onnettomuus Ydinonnettomuus Suomessa tai lähialueilla

9 KK/RH/KUP/2004

10

11 TULEVAISUUDEN UHKAKUVAT? PELASTUSTOIMEN MITOITUSTA MÄÄRITTÄVÄT UHKAT ONNETTOMUUDET PÄIVITTÄISET YHTEISKUNNAN MUUTOKSET, INFRASTRUKTUURI, DEMOGRAFIA, YHDYSKUNTARAKENNE SUURONNETTOMUUDET JA YMPÄRISTÖTUHOT SÄÄN ÄÄRI-ILMIÖT: MYRSKYT, TULVAT YMPÄRISTÖONNETTOMUUDET VAARALLISTEN AINEIDEN ONNETTOMUUDET TUHOTYÖT (CBRN) SOTILAALLINEN VOIMANKÄYTTÖ STRATEGINEN ISKU HYÖKKÄYS MAA-ALUEIDEN VALTAAMISEKSI

12 YHTEISKUNNAN RISKIENHALLINTA TOIMINTAYMPÄRISTÖ - YHTEISKUNTA UHKIEN ARVIOINTI - RISKIANALYYSI PALVELUTASOPÄÄTÖS - VAATIMUKSET TURVALLISUUSJÄRJESTELYILLE NYKYTILAN KARTOITUS - KEHITTÄMISTARPEET - STRATEGIAT - TOIMINTA KOULUTUS YMPÄRISTÖ- TURVALLISUUS PÄIVITTÄISTAVARA- TIEDOTUS HUOLTO VARAUTUMINEN TEKNISET JÄRJESTELMÄT ONNETTOMUUKSIEN ENNALTAEHKÄISY PELASTUSTOIMINTA YLEINEN VÄESTÖNSUOJELU KATTAVA TURVALLISUUSJÄRJESTELMÄ OMATOIMINEN VARAUTUMINEN TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMINTA SOSIAALI- JA YHTEISTOIMINTA TALOUDELLINENTERVEYSTOIMI HUOLTOVARMUUS VARAUTUMINEN RHTA/KK/

13 Lapinlahden Vanhainkoti (31) Virtain Vanhainkoti (27) Palovaroitinpakko v

14 STO:n tavoite Sisäisen turvallisuuden ohjelman tavoitteena on, että Suomi on Euroopan turvallisin maa vuonna 2015.

15 STO:n määritelmä Sisäisellä turvallisuudella tarkoitetaan sellaista yhteiskunnan tilaa, jossa jokainen voi nauttia oikeusjärjestelmän takaamista oikeuksista ja vapauksista sekä turvallisesta yhteiskunnasta rikollisuus, häiriöt, onnettomuudet ja suomalaisen yhteiskunnan taikka kansainvälistyvän maailman ilmiöt tai muutokset eivät aiheuta pelkoa tai turvattomuutta

16 Hyvä sisäinen turvallisuus Hyvä sisäinen turvallisuus syntyy monen eri tekijän yhteisvaikutuksesta. Turvallisuutta edistävät: turvallinen koti-, asuin- ja työympäristö toimivat peruspalvelut hyvin suunniteltu liikenneympäristö avun saanti silloin, kun sitä tarvitaan varmuus siitä, että rikoksiin syyllistyneet joutuvat edesvastuuseen teoistaan Osa sisäistä turvallisuutta on myös varautuminen suuronnettomuuksiin ja normaaliaikojen häiriötilanteisiin.

17 Ennakointia ja yhteistyötä Sisäistä turvallisuutta voidaan edistää ennakoimalla tulevaa sekä tehostamalla ennalta ehkäisevää työtä. Tulevaan kehitykseen vaikuttaminen edellyttää yhä useammin yhteistyötä.

18 Haasteita pelastustoimen näkökulmasta Syrjäytyminen on sisäisen turvallisuuden keskeisin uhka. Tapaturmat ovat suomalaisten neljänneksi yleisin kuolinsyy. Suomi muuttuu nopeasti yhä monikulttuurisemmaksi. Suuronnettomuuksiin liittyvät riskit ovat aikaisempaa suurempia. Yhteiskunta on yhä haavoittuvaisempi. Terroriuhkaa saattaa lisätä Suomen osallistuminen kansainvälisiin kriisinhallintaoperaatioihin.

19 Syrjäytyminen Toimenpide: Vahvistetaan ja laajennetaan turvallisuusalan toimijoiden osallistumista monialaiseen varhaisen puuttumisen toimintaan tavoitteena ehkäistä lasten ja nuorten syrjäytymistä ja rekrytoitumista rikolliseen toimintaan. Esim. Ylihyvä juttu -projekti/ SPEK Pohjanmaa

20 Koulutus ja osaamisen kehittäminen Koulutuksen ja osaamisen kehittämisellä tuetaan väkivallan sekä onnettomuuksien ja tapaturmien määrän vähentämistä sekä varautumista suuronnettomuuksiin. Toimenpide: Jokainen oppilas suorittaa osana peruskoulutusta turvallisuuskortin, joka antaa tiedolliset ja taidolliset valmiudet arvioida arjen riskejä ja toimia onnettomuus- ja tapaturmatilanteissa.

21 Koulutus ja osaamisen kehittäminen Toimenpide: Selvitetään sisäisen turvallisuuden toimijoiden oppilaitosten koulutussisällön yhteensopivuus ja yhteiskoulutusjaksojen mahdollisuudet suuronnettomuuksien ja ympäristötuhojen torjunnan kannalta.

22 Koulutus ja osaamisen kehittäminen Toimenpide: Kehitetään suuronnettomuuksiin varautumiseen liittyviä koulutus- ja harjoitustapahtumia laatimalla turvallisuusharjoituksille yhteinen kansallinen ohjelma: ainakin yhdessä valtakunnallisessa harjoituksessa tarkasteltaisiin säännönmukaisin väliajoin valtakunnallista, alueellista ja paikallisen tason johtamista sekä eri hallinnonalojen yhteistoimintaa myös suuronnettomuuksissa ja ympäristötuhojen torjunnassa

23 Sisäisen turvallisuuden tutkimuksen kehittäminen Sisäisen turvallisuuden tutkimus on ollut varsin vähäistä ja hajanaista ja sen pohjalta on ollut vaikea saada kokonaiskuvaa sisäisen turvallisuuden keskeisistä kehityssuunnista ja eri toimenpiteiden vaikuttavuudesta.. Toimenpide: Nostetaan turvallisuustutkimuksen taso kilpailijamaiden tasolle toteuttamalla elinkeinoelämän kanssa tutkimusohjelma

24 Tilannekuvatoiminnan kehittäminen Luotettava tilannekuva muodostaa perustan toimivalle johtamisjärjestelmälle Aluehallintoon luodaan poikkihallinnollinen tilannekuvajärjestelmä Alue- ja paikallishallinnon ennakoivaa tilannekuvajärjestelmää tuetaan Parannetaan elinkeinoelämän ja ja yritysten edellytyksiä varautua häiriötilanteisiin ja lisätään niiden kriisivalmiutta

25

26 Paikallisen turvallisuussuunnittelun kehittäminen Tavoitteena on parantaa turvallisuutta vähentämällä onnettomuuksien, tapaturmien, rikosten ja häiriöiden määrää ja lisätä turvallisuuden tunnetta. Paikallinen turvallisuussuunnittelu on sisäisen turvallisuuden ohjelman toimeenpanoa paikallisella tasolla esim. pelastustoimen järjestelmästä paikallinen turvallisuusverkosto VPK:t

27 Paikallisen turvallisuussuunnittelun kehittäminen Turvallisuussuunnittelua johtavat kunnan johto yhdessä poliisitoimen ja alueellisen pelastustoimen johdon kanssa. Yhteistyöhön osallistuvat myös järjestöjen ja elinkeinoelämän edustajat.

28 Paikallisen turvallisuussuunnittelun kehittäminen Laaditaan paikallinen turvallisuustilanteen analyysi. Turvallisuussuunnitelmaan sisällytetään tavoitteet paikallisen turvallisuuden parantamiseksi, käytännön toimenpiteet ja vastuutahot. Kunnanvaltuusto käsittelee suunnitelman ja seuraa säännöllisesti sen toimeenpanoa. Toimeenpano tehdään yhteistyöryhmissä. Paikallisissa tiedotusvälineissä tiedotetaan suunnitelman toteutumisesta.

29 Paikallisen turvallisuussuunnittelun kehittäminen Toimenpide: Uudenmuotoiset paikalliset turvallisuussuunnitelmat käsitellään valtuustoissa viimeistään vuoden 2010 aikana. Tällä ohjelmakaudella puututaan erityisesti väkivaltatapauksiin ja tapaturmiin. Toimenpide: Kyläsuunnitelmiin liitetään kylien turvallisuussuunnitelmat, jossa on kuvattu toimenpiteet kylien turvallisuuden varmistamiseksi. Toimenpide: varmistetaan harvaan asuttujen alueiden turvallisuuspalvelut.

30 Paikallisen turvallisuussuunnittelun kehittäminen Toimenpide: varmistetaan harvaan asuttujen alueiden turvallisuuspalvelut. Paikallisen turvallisuussuunnittelutyön yhteydessä palokuntien vastuuhenkilöt sitoutetaan paikalliseen turvallisuussuunnitteluun ja sen perusteella turvallisuuskoulutukseen. Näin paloasemat muodostavat tärkeän osan paikallista turvallisuutta. Paloasemat turvallisuuskeskuksina voivat olla antamassa paikalliselle väestölle alkusammutus-, tulityö- ja muuta sisäiseen turvallisuuteen liittyvää koulutusta

31 Turvallisuusseikat yhdyskuntasuunnittelussa Turvallisuusnäkökohdat tulisi liittää nykyistä johdonmukaisemmin osaksi kaikkea yhdyskuntasuunnittelua ja rakentamista. Toimenpide: Kootaan tutkimustieto ja tiedoista kootaan turvallisuuskysymyksiä koskeva käsikirja.

32 Kodin ja vapaa-ajan turvallisuuden parantaminen Keskeinen kehittämiskohde on asumisen paloturvallisuuden kokonaisvaltainen kehittäminen. Päihtyneiden osuus v oli 70 % kaikista tulipaloissa kuolleista. Alentunut toimintakyky on keskeinen taustatekijä tulipalojen syttymisessä ja erityisesti henkilövahingoissa.

33 Kodin ja vapaa-ajan turvallisuuden parantaminen Tavoitteita: tapaturmissa menehtyneiden määrän kasvu taittuu ja vakavien tapaturmien määrä vähenee systemaattisesti kansalaisten tiedot riskeistä ja ennaltaehkäisyn merkityksestä paranevat Toimenpide: Tapaturmatietojen hyödyntämistä turvallisuussuunnittelussa parannetaan lisäämällä alueellisten pelastuslaitosten tiedonvaihtoa Kansanterveyslaitoksen kanssa tietoja käsitellään osana pelastuslaitosten riskienhallintaa ja niitä hyödynnetään paikallisessa turvallisuussuunnittelussa

34 Kodin ja vapaa-ajan turvallisuuden parantaminen Toimenpide: Hoito- ja hoivalaitokset suojataan automaattisella sammutuslaitteistoilla, jollei turvallisuusselvityksen perusteella voida osoittaa muita keinoja riittävän turvallisuustason saavuttamiseksi. Selvitetään automaattisten sammutusjärjestelmien rahoitusjärjestelyt ja valtion osallistuminen rahoitukseen. Mittarit: Palokuolemat : 2007, , 50 Palovahingot : 2007, 150 M , 150 M Suojatut kohteet: 2007, 13 % , 20% , 50%

35

36 Maahanmuuttajien turvallisuuden parantaminen Maahanmuuttajia ja etnisten vähemmistöjen edustajia asuu Suomessa asuu noin henkilöä kulttuuriin liittyvien, turvallisuutta uhkaavien ilmiöiden tunnistaminen ja niihin puuttuminen esim. SPEKissä suunnitellaan maahanmuuttajille suunnattua paloturvallisuutta käsittelevää valistusmateriaalia Toimenpide: otetaan etnisten vähemmistöjen turvallisuuskysymykset osaksi suunnittelujärjestelmää ja lisätään etnisten vähemmistöjen osallisuutta suunnittelussa.

37 Yritystoiminnan turvallisuuden parantaminen Turvallisuuskysymyksillä on tärkeä asema suomalaisen elinkeinoelämän ja yhteiskunnan kilpailukyvyn kannalta yritysten turvallisuus on merkittävä osa esim. yksittäisen kunnan tai alueen kilpailukykyä Yrityksen on tunnettava toimintaansa ja toimintaympäristöönsä liittyvät riskit yrityksen ennaltaehkäisevän toiminnan merkitys on suuri

38 Yritystoiminnan turvallisuuden parantaminen Toimenpide: Yritysten toiminnan häiriöttömyyden varmistamiseksi päivitetään yritysten pelastussuunnitelmat ja täydennetään niitä kattavasti rikosturvallisuussuunnitelmilla. Lisätään viranomaisten yhteistyötä yrityksiin kohdistuvassa tarkastustoiminnassa tarkastuskäyntien määrän vähentämiseksi. Toimenpide: Edistetään yritysten turvallisuuskulttuuria toteuttamalla turvallisuusportaali, johon keskitetään tiedot yritysturvallisuuden kehittämiseen liittyvistä palveluista.

39 Kimmo Kohvakka pelastusylitarkastaja

40 Suuronnettomuuksien torjunta Tavoitteena on, että suuronnettomuuksien ja ympäristötuhojen torjuntavalmius paranee torjuntaan varautumista tehostetaan valmiusjärjestelmien toiminnallisuutta parannetaan ja kustannustehokkuutta lisätään moniviranomaistilanteina toteutuvien turvallisuustilanteiden riskianalyysiä, taktiikkaa, tutkimusta ja koulutusta kehitetään

41 Suuronnettomuuksien ehkäisy Toimenpide: Parannetaan valmiusjärjestelmien toiminnallisuutta selvittämällä ja varmistamalla alue- ja paikallistason viranomaisten välisten johtamis-, tilannekuva- ja viestijärjestelmien yhteensopivuus ja mahdollinen integraatio suuronnettomuuksissa. Toimenpide: Laaditaan viranomaisten välinen suuronnettomuuksien ja ympäristötuhojen yhteinen riskianalyysi.

42 STO:n toimeenpano ja seuranta STO toteutetaan viranomaisten, järjestöjen ja elinkeinoelämän yhteistyönä. SM kokoaa toimeenpanoa koskevat suunnitelmat, sovittaa yhteen ja koordinoi ohjelman toimeenpanoon liittyviä asioita. Toimeenpanoa seurataan osana hallituksen strategiaasiakirjan seurantaa. Seuranta toteutetaan kerran vuodessa.

43 Asumisen paloturvallisuuden parantaminen Projektissa tehty työkaluja: - Turvallisuusselvityksen laadintaopas -- Selvitysten perusteella on tällä hetkellä yli 500 rakennusta (palvelutaloa, sairaalaa, vanhainkotia ja vastaavaa) päätetty suojata automaattisella henkilöturvallisuutta parantavalla automaattisella sammutustuslaitteistolla. - Erehdykset ja unohdukset salliva asuinympäristö opas - Asuntosprinkleri-opas. - Kotikäyntejä tekevien henkilöiden koulutusaineisto SPEKin nettisivuilla

44 JATKOKESKUSTELUA OHJELMA-ASIAKIRJOISTA Turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko YETTS (2010) Sisäisen turvallisuuden ohjelma Pelastustoimen strategia 2015 Turvallisuusohjelma 20XX? Olisiko sisäisen turvallisuuden toimijoiden tehtäväkentän kokonaisuus kuitenkin huomioitava tulevissa sisäisen turvallisuuden ohjelmissa? Mahdollistavatko nykyiset prosessit hallitun laajan turvallisuustyön?

45 JATKOKESKUSTELUA OHJELMA-ASIAKIRJOISTA 2 Uhkien arviointi ja riskianalyysi, valtakunnallinen, kattava Yhteiskunnallinen arvokeskustelu tärkeysjärjestyksestä Yhtenäiset perusteet alueellisille riskianalyyseille Johtopäätösohjeet riskienhallintamekanismien palvelutasopäätösesitykset Palvelujen mitoitus - päätökset

46 PELASTUSTOIMEN KEHITTÄMISEN ROAD MAP DOKTRIINI OPPI? PELASTUSTOIMEN STRATEGIA TUTKIMUS KANSALLINEN (KV ML.) UHKIEN ARVIOINTI JA RISKIANALYYSI NYKYISTEN VOIMAVAROJEN ARVIOINTI MAHDOLLISTEN LISÄVOIMAVAROJEN MÄÄRITTÄMINEN PERUSTEET LAINSÄÄDÄNNÖN, OHJAUSASIAKIRJOJEN, JOHTAMISEN, ORGANISAATIOIDEN, MATERIAALIN JA VARUSTUKSEN SEKÄ OPERAATIOTAIDON, TAKTIIKAN JA MENETTELYTAPOJEN KEHITTÄMISELLE ALAN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITTELUPROSESSI SPEKn TOIMINTA- JA TALOUSSUUNITTELUPROSESSI

47 YHTEISKUNNAN RISKIENHALLINTA TOIMINTAYMPÄRISTÖ - YHTEISKUNTA UHKIEN ARVIOINTI - RISKIANALYYSI PALVELUTASOPÄÄTÖS - VAATIMUKSET TURVALLISUUSJÄRJESTELYILLE NYKYTILAN KARTOITUS - KEHITTÄMISTARPEET - STRATEGIAT - TOIMINTA KOULUTUS YMPÄRISTÖ- TURVALLISUUS PÄIVITTÄISTAVARA- TIEDOTUS HUOLTO VARAUTUMINEN TEKNISET JÄRJESTELMÄT ONNETTOMUUKSIEN ENNALTAEHKÄISY PELASTUSTOIMINTA YLEINEN VÄESTÖNSUOJELU KATTAVA TURVALLISUUSJÄRJESTELMÄ OMATOIMINEN VARAUTUMINEN TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMINTA SOSIAALI- JA YHTEISTOIMINTA TALOUDELLINENTERVEYSTOIMI HUOLTOVARMUUS VARAUTUMINEN RHTA/KK/

48 Turvalliseen huomiseen