Tekniikka ja turvallisuus. Ilpo Leino SPEK

Transkriptio

1 Tekniikka ja turvallisuus Ilpo Leino SPEK 1

2 Turvallisuus EI ole pelkkää tekniikkaa 2

3 Turvallisuus ON tekniikkaa 3

4 Turvallisuus ON tekniikkaa ja OIKEAA asennetta sekä osaamista! 4

5 Sisäisen turvallisuuden ohjelma Paikallisen turvallisuussuunnittelun kehittäminen Turvallisuussuunnittelua johtavat kunnan johto yhdessä poliisitoimen ja alueellisen pelastustoimen johdon kanssa. Yhteistyöhön osallistuvat viranomaisten lisäksi järjestöjen ja elinkeinoelämän edustajat. Asumisen paloturvallisuuden kokonaisvaltainen kehittäminen Kilpailukyvyn lisääminen yritystoiminnan turvallisuutta parantamalla Yritysten riskitietoisuuden lisääminen ja riskienhallinnan työvälineiden laajempi käyttöönotto yrityksissä sekä eurooppalaisten hyvien käytäntöjen käyttöönoton edistäminen. 5

6 Rakennuspalot 2009 alkaen m yös rakennuspalovaarat keskiarvo

7 Pelastussuunnitelman laadinta nyt Ennakoitavat vaaratilanteet ja niiden vaikutukset; Toimenpiteet vaaratilanteiden ehkäisemiseksi; Poistumis- ja suojautumismahdollisuudet sekä sammutus- ja pelastustehtävien järjestelyt; Turvallisuushenkilöstö, sen varaaminen ja kouluttaminen Tarvittava materiaali kuten alkusammutus-, pelastus- ja raivauskalusto Ohjeet erilaisia 1 kohdan mukaisesti ennakoituja onnettomuus-, vaara- ja vahinkotilanteita varten; Miten suunnitelmaan sisältyvät tiedot saatetaan asianomaisten tietoon. 7

8 Pelastussuunnittelu Ennakoitavat vaaratilanteet ja niiden vaikutukset; Toimenpiteet vaaratilanteiden ehkäisemiseksi; Poistumis- ja suojautumismahdollisuudet sekä sammutus- ja pelastustehtävien järjestelyt; Turvallisuushenkilöstö, sen varaaminen ja kouluttaminen Tarvittava materiaali kuten alkusammutus-, pelastus- ja raivauskalusto Ohjeet erilaisia 1 kohdan mukaisesti ennakoituja onnettomuus-, vaara- ja vahinkotilanteita varten; Miten suunnitelmaan sisältyvät tiedot saatetaan asianomaisten tietoon. tulevaisuudessa? Riskienarviointi Kiinteistön kokonaisturvallisuus Tiedottaminen 8

9 Kirkkojen paloturvallisuusohje

10 Toimintamalli Palontorjuntastrategia Riskit Toimenpiteet Tekniikka Pelastussuunnitelma Palontorjuntaorganisaatio

11 Riskit Toiminnalliset riskit Kirkkotila Henkilökunta ja käyttäjät Palokunta Tekniset riskit Rakennus ja rakennusmateriaalit Alkusammutuskalusto ja automaattiset järjestelmät Sähköasennukset Lämmityslaitteet Ilmanvaihtolaitokset Ukkossuojaus

12 Riskit Erityisriskit Kirkon sijainti Kirkon käyttö Rakennus- ja korjaustyöt Kirkon ja esineistön arvo Vahingonteot, tuhopoltot

13 Toimenpiteet Kirkkotila: uloskäytävät opasteet Henkilökunta ja käyttäjät: oman väen toiminta yleisön opastus Rakennus ja materiaalit: johtojen läpiviennit kotelointi ja tiivistys

14 Toimenpiteet Lämmityslaitteet: sijoitus / ilmankierto valvonta Kirkon sijainti: yhteistoiminta naapureiden kanssa Korjaustyöt: maalit, liuottimet, kuormalavat sijoittelu

15 Tekniikka Alkusammutuskalusto Paloilmoitin Sammutuslaitteisto Savunpoisto Uloskäytävien merkintä Rikosilmoitin -Laitteiston ja toiminnan kuvaus -suunnittelu -toteutus -käyttö ja huolto Kameravalvonta

16 Asumisen paloturvallisuuden parantaminen Erehdykset ja unohdukset salliva asuinympäristö- opas Asuntosprinkleri- opas Koulutusaineisto -sivuilla

17 Faktaa ja fiktiota Fiktio: Sprinklerit saattavat vikaantua ja laueta erheellisesti Tosiasia kuitenkin on, että sprinklerit eivät laukea turhaan. Amerikkalaisen FM Global tutkimuslaitoksen ylläpitämiin tilastoihin perustuen todennäköisyys virheelliselle suuttimelle on 1/ Henkilöön iskee salama noin 20 kertaa todennäköisemmin. Myöskään Hollywood-elokuvien erikoistehosteista peräisin oleva käsitys, että sprinklerit reagoisivat palovaroittimen tapaan esimerkiksi tupakan, sammutetun kynttilän, kuuman paistinpannun tai leivänpaahtimen aiheuttamaan käryyn ei pidä paikkaansa. Alkupaloa lähin sprinklerisuutin reagoi, kun lämpötila huoneen katossa on kohonnut yli 30 astetta korkeimmasta tilassa esiintyvästä lämpötilasta.

18 Faktaa ja fiktiota Fiktio: Kun jossain nurkassa vähän kärähtää, niin vettä alkaa tulvia kaikista suuttimista yhtä aikaa Tosiasia on, että suuri osa asuintilojen paloista on saatu hallintaan jopa yhdellä suuttimella. Kaikkiaan USA:n sprinklattujen hoitolaitosten 4190 tulipalosta 98,4 % rajoittui syttymishuoneeseen. Sprinklattujen asuinrakennusten osalta 8750 palosta 93 % rajoittui siihen huoneeseen, josta palo oli saanut alkunsa (Rohr, 2003).

19 Faktaa ja fiktiota Fiktio: Sprinklerien aiheuttamat vesivahingot ovat suuremmat kuin varsinaiset palovahingot Tosiasia on, että asuntosprinklerin virtaaman on oltava litraa minuutissa. Palokunnan työjohdoissaan käyttämien suihkuputkien virtaamat ovat litraa minuutissa. Olennaisinta vesi- ja palovahinkojen vertailussa on kuitenkin palon kehittymisaika. Ellei paloa sammuteta syttymispisteeseensä heti alkuvaiheessa, niin se leviää sieltä 2-3 minuutissa joka puolelle asuntoa, jolloin savu-, noki-, palo- ja sammutusvedestä aiheutuvat vesivahingot sprinklaamattomissa kohteissa ovat yhteensä monikymmenkertaiset yksittäisen sprinklerin aiheuttamaan paikalliseen vesivahinkoon nähden.

20 Faktaa ja fiktiota Fiktio: Sprinklerit aiheuttavat vuotovahinkoja Tosiasia on, että sprinklerijärjestelmän suljettu paine on samaa suuruusluokkaa kuin muissakin talon vesijohdoissa. Teollisuudessa - ja sielläkin harvoin - sprinklereiden vuotoja on aiheutettu yleensä törmäämällä putkistoon raskailla työkoneilla kappaleita siirrellessä. Asennusvaiheessa putkistot koestetaan vedellä vähintään 2 tunnin ajan. Koestuspaineen tulee olla 1,5 kertaa suurin laitteistossa käytön aikana esiintyvä paine.

21 Faktaa

22 Kiitos Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Ilpo Leino